Vapaus, February 29, 1964

              Sivu 2 Lauantaina, helmik. 29 p/—Saturday, Feb. 29, 1964 [Helen Tarvaiflen;
VAPAUS UhoKtiinaUbmia hetkiä INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
EdUor: AV.. Eklund Manager: E. Sukai
Telephone: Office G74-4a()4 — Editorial 674-4265
'fubllshed Uinee vvceklv: Tucpdavs. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publtsliing Go. Lld., 1(M1-102 Elm St. Wcsst, SHdbuiy. Ontario, Canada.
Mrfilmg addrcss; Box 69
Advertisint,' rafoK uix)ii applicalion. translations frcc of chargc.
Authorizcd as sccond clasks iiiail by thn Post Office Deparlnient, Ottawa,
and for paynient of postage in cai
Member of rhe CANADIAN LANGUAGE PRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00; « kk. $4.75
' 3 kk. 2.75
TIL.AlISIIlNVj.Vr
lISA:ssa 1 vk. $10:00 6 kk. $5:25
Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk-; 5.75
•^'•'-'^^ffirs^ • • .......
Naistenpäivänä
: Lclitcininc tämänpäiväinen numero on omistettu vanhojen p^cijn-
' 'teiden mukai.sesli Kansainvälisen naistenpäivän vietolle. Naiset itse,
nimenomaan Canadan suomalaiset naiset, ovat yhteisvoimin huolehti­neet
sekä tervehdysten hankkimisesta cUa kirjoitusten laatimisesta
: tähän erikoisnumeroon, j a me puolestamme tyydymme sanomaan: Hy­vin
tehty; Näitä rivejä kirjoitettaessa emme tieda, saammeko kaikkia
. erikoiskirjoituksia mahtumaan tähän numeroon, tai emmekö saa —
emme edes tiedä sitäkään, voitammeko kunnialiakaikKi ne teknilliset
.vaikeudet, mita on jälleen tässäkin yhteydessä eteemme noussut..Koh-kenemme
kuitenkin toivoa parasta.
KUNNIAKKAAT PERINTEET
Kansainvälisellä-naistenpäivällä on todella kunniakkaat perinteet
n i i n kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
•i Canadan naisten toimedta — ja Canadan suomalaiset naiset ovat
olleet siinä vaatimattomana pikkuryhmänä aktiivisesti mukana — or
' annettu monta sytyttävää kipinää hyvien asiain edistämiseksi. Puhu­mattakaan
nyt taistelusta naisten äänioikeuden puolesta ja muista
• vanhemmista" tapahtumista, meidän sietää muistaa tänä naistenpäi­vänä,
ja aina etta naiset olivat etualalla Silloin kun Canadassa vaji-d
i t t im lapsilisiä, ennenkaikkea tyoiaisperheitten elaman helpottami­seksi.
Lapsilisää pidetään nykyään "luonnostaan" jokaiselle pikkulap­selle
kuuluvaksi, mutta se tuli "luonnolliseksi" vasta pitkäaikaisen
agitation ja peräänantamattoman taistelun tuloksena. Canadan naiset
osallistuivat kunniakkaalla tavalla taisteluun myös vanhuudenelak-keen
puolesta min, ettei ainakaan 70 vuotta täyttäneiden tarvitse enää
hankkia sitä ihmisaivoa alentavaa "köyhyydentodistusta".
Naiset ovat auttaneet taistelua diskrimination lopettamiseksi työt­tömyysavustuksen
jaossa, sekä sama palkka samasta tyosta"periaatteen
toteuttamiseksi; missa myös on kaikesta puutteellisuudesta huolimatta
saavutettu jo melkoista edistystä.
. .Sanalla sanoen, viettäessäan kansainvälistä naistenpäivää, Cana­dan
naiset kunnioittavat sitä työtä ja toimintaa mika on edistänyt huo­mattavalta
osalta sitä sosiaalista kehitystä minkä perusteella Canada
on nyt parempi asuinpaikka mita se oli muutama vuosikymmen sitten.
KANSAINVÄLINEN MERKITYS
Naistenpäivän vietolla on kuitenkin laajempikin, koko maailman­laajuinen
merkitys.
Tämän päivän vietto sai alkunsa New Yoiki.s.sa jo 56 vuotta sitten
cli v.. 1908,,jolloin yhdysvaltalaiset naiset liikehtivät äänioikeutensa
saavuttamisen hyväksi.
.Kaksi vuotta myöhemmin, cli 1.910, hyväksyttiin sosialistien
'kansainvälisessä kongressissa kuuluisan nai.sasian edustajan Clara
Zetkinm ehdotus kansainvälisen naistenpäivän vietosta.
Ja jo ensimmäisen maailman.sodan edellä kohotti Kosa l.u.xem-
-.bur;,' naisliikkeen Ikuiseksi kunniaksi tunnuksen rauhan puolesta .
Silta saakka onkin rauhanky.symys ollut keskeisenä vaatimuksena nais­liikkeessä.
Naita kunniakkaita perinteitä on jatkettu marraskuussa
1945 l'anisi.ssa perustetun Naisten Kan.sainvälisen Demokraattisen
Liiton johdolla, jossa on ylr {JO miljoonaa jasenta.
NAISTEN OMA 1'AIVA
-7 Viisikymmentanelja vuolla on siis kansainvälistä naistenpäivää r
vietelty työläisnaisten ja yleensä yhteiskunnalliseen uudistukseen pyr­kivien
ihmisten omana juhlapäivänä.
Kansainvälisen naistenpäivän vaatimukset, pyrkivät yksinkertai-
•sestrelaman perusvaatimusten toteuttamiseen.
Naiset, elämän antajat, pyrkivät kaikissa maissa rauhan vakiin-:
nultamisecn.
Ile tahtovat työtätekeville toimeentulon' takuut;i, ja sosiaalista
huoltoa kaikille ihmisille.
Ile vaativat naisille tasa-arvoisia oikeuksia miesten rinnalla yhteis­kuntaelämän
kaikilla aloilla.
Jatkuva työttömyys painaa raskaana Canadan naisten hartioilla.
Siksi naiset vaativat ennenkaikkea työttömyyden kirouksen poistamis­ta
ja täystyöllisyyttä.
Automati.soinnin vuoksi naiset vaativat palkkojen korottamista,
työviikon lyhentämistä ja palkallisten lomien pidenlamista työläisille
.sekä vauraampaa elämää omaa peltoaan kyntäville farmariperheille.
He sanovat, etta naisille on vihdoinkin makseltava sama palkka
samasta työstä miesten rinnalla.
Canadan naiset liittyvät yhdistetyin rivein nuhin hyvaa tarkoitta­v
i in canadalaisiin, jotka vaativat Canadan eläkesuunnitelman pikaista
hyväksymistä .sekä sairashuoltolain laatimista niin, etta kaikille cana-dalai.
sille saataisiin taatuksi säädylliset vanhuudenpäivät seka lääke­tieteen
kehitystä vastaava sairaala- ja lääkintähoito heidän henkilö­kohtaisesta
varallisuudestaan riippumatta.
Ki koskaan enää sotia, sanovat naiset tänä paiväna kaikkialla
maailma.ssal-On juiislctlava leppymalön. sota puulleen köyhyyden ja
Uelämättöinytdcn hävittämiseksi.
Näissä merkeissä vietämme omalta osaltamme kansainvälistä nais­tenpäivää
tänä vuonna.
Muistaako Goljat Davidia
Samaan aikaan jolloin Canada, Yhdysvallat ja Britannia tunnusti­vat
pienen Sansibarin saarimaan vallankumoushallituksen, saatiin Bon­nista
uuti.stieto, e t t ä Länsi-Saksa ei tunnustakaan Sansibaria, kuten
oli alunperin suunniteltu.
Sen vuoksi, niin selitettiin, kun Sansibar tunnusti Ita-Saksan,
Länsi-Saksa kieltäytyi tunnustamasta Sansibaria. Toisin sanoen, .Lansi-
Saksan hallituspiirien diplomaattisia päätöksiä tehdään, ei vallitsevien
realiteettien, vaan hetkellisten mielijohteiden perusteella.
Tässä "tunnustamisasiassa" Länsi-Saksan hallitus seuraa ns. "Hall-steinin
oppia", jonka mukaan Bonn l"eltäytyy diplomaattisista suh-:
teista Itä Saksan tunnustaneiden kaikkien maiden Ränssa — Neuvosto­liittoa
lukuunottamatta! \ .
Kaikesta huolimatta meistä näyttää siltä, että "Hallsteinin oppi"
o n y h t ä hatarilla perusteilla kuin öli sitä edeltänyt Hitlerin oppi
— Aurinkoisena;kesäkuun aamu­na
oli Moskova juhlapuvussaan . . .
Tervetuloa . . . Kiiuha . . . Ystävyys,
kajahti monella kielellä, kun saa­vuimme
kukitetulle ascimille jossa
sadat pioneerit, naiset ja miehet oli­vat
Naisten Maailman Kon.ure.ssin
vieraila vastaanottamassa. Asema-talon
edessä oli valtavan suuri Kon-
1,'rcssin symbooli niu.stan. keltaisen'
ja valkoisen iqdun nainen yhdessä
liymyillcn käsi kädessä ja kaikkien
raaidpn lippujen liehuessa leppoisas-
<ia'kesäluulessa.
.' Sunnuntai oli kirkas ja aurin
koinen. Tuhannet moskovalai-set
suuntasi\'at tiensä suureen Kull
tuuri- ja Lepopiiislooii, jo.ssa O l i
kaupunkilaisille ja kon!jre.'<siviorail
le tiitustuinistilaisuiis. Heti kuir
menimme portista sisälle oli vaslas
.sainme suuri kuoro, esKlaen jatku
vasti terveshdyslaiiluja monella en
kielellä. Monia värikkäitä kan.san-lanssiryhmiä
esiintyi myös puiston
käytävillä. Kaikki taas .saimme kiik
kia ja jokaiselle edustajalle oli va
rattu seurueet joiden kanssa vietim­me
sen iltapäivän ja lilan,
•Ystävyys", on crilläin populaari-nen
sana Neuvostoliitossa, j a niinpä
mekin kansainvälisen ystävyyden ja
Konj^ressin muistoksi perustimme
puistoon ' Ystävyyden kadun'" istut­tamalla
sinne satoja ruusuja joita
n l m i t c l l i in rauhan ruusuiksi.
— Kongressin avajaiset Moskovan,
suuressa: Konme.^sipalatsi.ssa «li
mieliin painuva hetki: Avaia suli
oli koristettu '.sadoin kukkahiitleiii
ja puhemieliistöii koiokkecn lakana
oli naisia yhdistävä symbooii. Värik­käät
kansallispuvut eri osissa salia |
koristivat kansainvälistä yhdiste! i
mää ja suuren orkesterin säveleet
loivat juhlatunnelmaa.
. ^ P i o n e e r i e n tervehdys. Terveli- |
dyspuheen jälkeen juoksi inoiila sa^
taa pinoeeria, kaikki valkopuseioi- :
öi.ssa puvuissa sisiiile. Konijre.ssisa- ;
.'iin. Oli pienia, v i i s i , kuusivuotiai-!
.a etualalla, i-soinniat takana |a k a i '
villa heillä oli kusis;;aaii vatikkhita •:
ilmapalloja ja kukkia. TanKi iloi- :
nen ja kaunis lapsijoukko täytti !
i.nikki käytävät ja osa hciista meni'
;tualallc esittämään pitkän runomit- i
aisen tervehdyksen meille ja toivo­muksen,
että viemme rakkaat teivei-1
Neuvostoinaan lai)silta, meidän i
lokaiscii koliiivaamme lai)Hil!e. 01-;
kaanune a n u i . j s j ä v i a olkopii aina
aurinkomme klrUas' ja - leikkikent-lämme
vihreät. Kun he sen jälkeen
.mtoivat meille kaikille kukkansa;
)Ii se niin inieliVnpainuva heiki, et- !
;ä kaikin ilkimme. Vasta silloin ynirl
marsimme sen.suiireii v;islmiii jok;i i
ineilla 011,, viedä tama raiiliaii sano '
ma ympan maailman: siiloin ym-:
marsimme sen suuren liioftamiiksen '
jonka nama ihmisetnicille antoivat: :
—. Ystävyyden lM*liniiiaiiha . . :
.Suomen edustajat kansallispiiviiis >
.saan toivat Suomen k;iiisaii lervcli
dyksen antamalla jokaiselle edusta-'
jallc ystävyyden l^lminnuhun. Nä:
mä Suomen mäntypuuheirrtistä pu­notut
nauhat oli tehty lukuisissa ti-:
laisuuksissa ympäri Suomen, näin
osoittaen, että naisten tulee yhtyä
yhteen kuin helmi helmeen, rauhaa
puolustamaan. ••
— Joka aamu oli hotellimme edes­sä
suuret joukot meitä lervehtimäs-
.'^ä. Erikoisesti.huomioin erään hy­vin
vanhan naisen. Hän oli siellä jo­ka
aamu ja aina hänellä oli meille
kukkia.: Hän vuoroin itki ja taas hy­myili,
kun hänen kan.ssaan pysäh­dyimme
keskustelemaan. Sain tie
iää että hän oli sodassa menettänyt
miehensä j a kaikki lapsensa, ainOas-iaan
pojan poika oli hänellä elämän-
.sii ilona ja sen tähdpn.hän halusikin
lähettää joka maahan rauhan vics-in,
etiä ei maailmassa enää koskaan
ilisi sotaorpoja.
-^-Dolores Hiarruri, tunnettu es
p;injalainen vapaustaistelija loi sel­västi
esiin Kongressin päämäärän
kun hän loistavKSsa lopettajais-pu-heossaan
vetosi kaikkien maiden
naisten yhlenäi.syyteen torjumaan
vdinsodan ja.kaikkien sotien torju­miseksi.
Tämä tarmokas, paljon ko-
^cenut nainen sai valtavat suosiono­soitukset,
kaikki nousimme seiso­maan,
otimme nhapurin kädestä
kiinni ja lauloimme "Jospa aina
paistaisi aurinko."
— Viimeisen-päivän juhlakonsert­ti
loppui mahtavaan voimakkaaseen
lauhanviestiin. Avaralla näyttämöl­lä,
lauloi suuri sekakuoro, sitten tuli
pimennys' e t t ä laulajia ei enää nä­kynyt,
multa hiljainen laulu kuului.
Vlos tuli valo, ja näimme suuren
maapallon Joka pyöri*f hitaasti ja si­la
kannatti joukko urheilupukuisia
naisia ja miehiä ja korkealla teli­neellä
maapallon yläpuolella istui
.»loiieenpukuisia lapsia. Aurinko
lousi hitaasti sinitaivaalta maapal­lon
takaa, ja takaosasta salia pääs­tettiin
irti satoja kyyhkysiä, jotka
lensivät omille paikoilleen maapal­lon
kaikkiin maanosiin. Kuoron ää­ni
voimistui, siihen yhtyi orkesteri
la si!t<'n maapallon eteen, peittäen
sen kokonaan, tulr suuri hymyilevä
mustan lapsen kuva. joka vaihtui
keltaisen ja valkoisen lapsen ku­vaan.
Esirippu meni hitaasti kiin­ni,
ja va.masti tämä näkymä jäi vai­kuttamaan
jokaisen mieleen.
~ Näkemiin, terveisiä kotiin. Ero­ta
täytyi monesta ystävästä joita oli
naiden päivien aikana saanijt^Hau
ha, ystävyys, olkoon nämä ^tunnus­sanamme,
kiertäköön tämä viesti
suusta suuhun, maa$fa maahan.- O-jentakaamme
käteifliTieystävyyde.ssä
kaikille kansoillej nämä ovat tervei-sel
)oita monien maiden edustajat
lähettivät mukanani canadalaisille.
CSJn NAISTEN KESKUS-KOMITEA
KIITTEUE
Toronto. — Kfinsuinväliscnä nais­tenpäivänä
iäiicltää CSJ:n Najst^n
verhojen Keskuskomitea lervehdyk
^ensä kaikille Canadan suomalaisille
naisille ja heidän yhdistyksilleen.
Haluamme lausua CSJn kerhoille
kauniit kiitokset hyvästä yhteistyös­t
ä kuluneen vuoden: aikana. Tun­nemme
mielihyvää eri kcrhojemme
saavutuksista Montrealista Sointu­jaan
saakka.
Kuuban hyväksi järjeslelyl lah-javoittoliput
myytiin ennälysajas-a.
Nämä liput oli . järjestänyt
nyyntiin C. C. W.
K a i k k i kerhot yli maan osallis-liiivat
kiitettävästi edustajiemme
-Ccrtlu Laakson ja Helen Tarvai.scn
natkakitTöltm korvaamiseksi, heidän
ekemiilään matkoilla. Kerttu Laak-o
teki maikan Kuubaan viime vuo-
.Ien alussa. Helen Tarvainen osal-islui
Naisten Liiton Kongressiin
tloskovas.sa ja kulki puhujamatkoil-a
ympäri Canadaa. Allekirjoitla
nut on ylpeä siitä, että olemme
nnan komiteamme jäsenen voineet
äheltää puhujamlakalle ja kerto­maan
vaikutelmistaan sekä näkc-
.nyksistään.
Maailman lilanne on muuttunut
paljon esitaistelija Klaara Zetkinin
iaikojcn. Sen aikaiset tavoitteet
ovat laajentuneet. Nykyiset vaati­mukset
korostavat naisen arvon ja
osuuden merkitystä yhi>',iskunnassa,
joka vain ajan mukana kasvaa.
Meillä on tätäkin naisien juhla­päivää
vielläes.sämme lukuisia ky­symyksiä
joita me naiset yhteisvoi­min
voimme edistää. Toivomuksem­me
on, eitä yhä laajemmat naisjou-kol
liittyisivät mukaamme toimin­amme
saroille. Kauhan kysymys
in ensi sijassa. Viestit eri maan­osien
maista kertovat, että olosuh-
.ieet saattavat olla hyvinkin loisis
taan eriävät.
Kaikki äidit ovat yhtä mieltä sii­tä,
että he eivät halua pommin tu­hoavan
elämää, jonka he ovat syn-iiytläiieet.
Näiden syiden vuoksi
meidän toiminlamme pitäisi jrilKna
voimakkaampana, ctth rauha .säilyi-
;i maan päällä ja yleinen ascistarii
sunla toteutuisi. Ainoa.staan näin
voisivat kansat elää rauhanomaista
innakkai.seloa. Tämän asian hyväk­si
tarvitaan kaikkien naisten, yhty­nyttä
voimaa. Olkaamme kaikin
mukana tässä arvokkaassa työssä.—
CSJ:n Naisten Keskuskomitean
puole.sta.—Olga Sula.
KODIN PIIRISTÄ
TOIMllTANUT EEVA
Puhaltakaamme samaan hiileen
Aikamme naisten vuosifoiminnasta
Helen Tarvainen.
K A N N ,\ 11 A K A A IJIK K KI TA,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAI'Ai;i)ESSA!
Port Arthur.-7- Aikamme naiset
ovat aina olleet akliiiv.sesti toimin­nassa
joskin kesällä on otettu hie­man
lomaa noin nimellisesti. Todeb
lisuudessa ci se ole lomaa kuitcn:
kaan ollut, sillä naisien on aina huo­lehdittava
kesälläkin ravintolasta
jos on joitakin juhlatilai.suuksia;
puistossa ja ainahan niitä on. Ke­säisin
pidetään talkoita jojssa naiset
ovat aina esittämässä hyvinkin tär­keää
osaa, nimittäin huoltaen kal^
ken ravinnonpuolen ja osallistuen
etupäässä puhdistustyöhön.
Kokoukset pidetään säännöllises-
; ti joka kahden viikon kuluttua ja
I useinkin kokoonnutaan jonkun jä.
j senen kotiin, sillä olemme havain-
{ neet sen, että osanotto täten on pal­jon
suurempi ja näin olemme voi­neet
vetää mukaan uusiakin voimia.
Kokouksissa keskustellaan päivän
! tärkeimmistä ky.symyksislä ensin ja
I .sen jälkeen peiaiaan pientä seura-peliä,
joka onkin ollut meille suu­rena
apuna < voidaksemme rahoittaa
monia erinäisiä avustuksia, kuten
esim: rauhantyötä sekä maksaa jä­senmaksut
ja muut kuukausimenot.
Naiset luovat pieniä palkintoja,
joten ne pennit mitä pelaamme; jää­vät
puhtaaksi ja näinhän se sitten
kassamme karttuu.
Olemme tehneet huomattavan lah­joituksen
meidän SJ:tön osastollem:
me ollen summa .$:iOO.OO, joka sel­laisenaan
on hyvä .saavutus pienel-
I tä joukolta vuode.ssa: Olemme lä­h
e t t ä n e e t Kuuban hädänalaisten
TERVEHDYS CANADAN NAISILLE
Kansainvälisen naisleniKiivalcr-vehdyksel
V. 1904! Canadan Naisteii-kongre.
ssi tervehtii teitä )n kehoit-taa
teitä yhtymään meihin jolla voi
simme esittää o.samme aikakautem­me
suurimmasta n;iislenliikkees1;i.
joka on omistettu taistelulle sotien
lopettami.seksi seka yhlei.symniiii-
! ryk.sen ja kunnioituksen hengen .saa­vuttamiselle
kaikkien kansojen kes
kuiide.s.sa.
Me vaadimme ydiiiaseuhMi vai as
toimi.sen ja kaikkien ydinasekokei
(Ien valmistamisen lopettamisia
kaikkialla. Tehkäämme Canadasta
ydinaseista vapaa alue. Me v.iadini
me siirtomaavallan rippeiden hävit­tämistä
ja kansojen .sortamisen lo
pettämistä kaikkialla. MEIDÄN ON
TEIITAVA LÄPIMURTO KAU­H
A A N .
Viime kesäkuu.ssapideMiiii Mo.s-
'{ovas.sa NiVslen KansainvälLson De
;Tiokraattisen Liiton läijestämänä
caikkien aikojen suurin ja laajin
laisten kongressi, mihin oli saapu-uit
edustajia 114 maasta -— 38 Ca-
:iadasta. Tästä kongressista annet
iin vetoomu. s"KAIKKlEN MAIDEN
Y A L S I L L E — "toimia levotta ydin­asekokeiden
lopettami.seksi; ydin­aseisia
vapaiden alueiden kannatta'
rniseksi; sotilastukikohtien ja ase-
:irjalaisen Saksäh": tuhatvuotisesta
.'allakunna.sta.
Emme luonnollisestikaan tarkoita
sitä, että pieni Sansibar lyö Davidin
'ailla suuren Goljatin maahan. Sii­hen
on tämä Itä-Alrikan rannikolla
-ijaitseva korallikalkkisaari 300,000
henkeä käsiltävine asukkaineen il-mei.
sesli liian pieni. Mutta kysymyk:
sessä onkin paljon suuremmat voi­mat:
"Hallsteinin opin" oma heik­kous
sen vuoksi, kun se ci huomioi
maailmaa sellaisena kuin se todelli­suudessa
on, vaan olettaa täysin kes­tämättömäksi,
että I;änsi:Sak.san re-vanshihenkisel
hallitsijat muodosta­vat
muka sen navan, jonka ympäril­lä
koko muu maailma pyörii. Keisari
Wilhelm ja sitten Adolf Hitler
omaksuivat aikoinaan samanlaisia
harhakuvitelmia. Mutta ne johtivat
perikatqoi).-
lisäämiseksi . . JOS NIIN TAH-
; DOMME? NIIN IHMISELÄMÄ
I VOITTAA!"
I Canadan saattamiseksi rauhanvoi-j
maksi meidän on hävitettävä omas-i
sa maassamme olevat sodan juuret
[ N.iiset imiodostaval nykyään 28 pro
i senttiä työvoimamääiSslä, multa
I vain harvat heistä saavat miesten
I iialkkojen kans.sa tasavertaista palk-
' kaa. Puolet näistä naisista on avio­liitossa
mutta siltä huolimatta ei ole
olema.s.sa vielä mitään varauksia äi­tiyden
turvaamiseksi, ei mitään Ta
kia vapaa-ajan myöntämi.seksi en­nen
ja jälkeen .synnytyksen eikä mi
tilan takeita työpaikan avoinna pi-taini.
sesta äidin paluuta varten.
My()s ei ole olema.ssa riiltävä.ssä
määrä.ssä lapsien päivähoitoloila ei­kä
koulutuntien jälkeen avoinna ole
via lasien keskuksia lievittämään äi­din
huolcsluneLsuutla niinä tuntei­na,
jotka hän on poissa kotoaan.
On olemas.sa tarve aikaisemmin
maksettavista eläkkeistä. Jo keski
ikäisenä menehtyneenä ja havaites­saan
miltei mahdottomana työpai­kan
löytämisen, useimmat naiset ei­vät
saavuta 70 vuoden ikää. Auto­matisoinnin
edistyessä nopeasti yhä
useampi hei.-iä joutuu työttömäksi
todeten aikaisemman ja monitahoi­semman
opetuksen tarpeen. Elin-kustannuksien
noustessa: perhelisät
ovat riittämättömiä lapsien hyvin
ruokittuina ja koulussa pitämiseksi
ja on saapunut aika; jolloin meillä
tulisi olla vapaa koulutus lapsen ky­kyjen
mukaisesti, aina amn]atti- tai
yliopistokoulutukseen a.sti: ()n ole­massa
tarve kaikkikäsiltäväsiä Ca­nadan
sairausvakuutuksesta jolla
voitaisiin lehdli mahdolliseksi par­haimman
maldollisen kaikenlaisen
sairaspalvelun tarjoaminen.
Vapaa koulutus ja vapaa sairas-huolto
ovat varoja kysyviä, multa
paljon halvempia kuin.haaskaava a
seistautiimiskilpailu!
Ylinnä kaiken on tarve työmah­dollisuuksista
kaikille niitä haluavil­le.
Emme voi hyväksykä joutilai­den
käsien ja aivojen tragediaa rik
kaassa ja nuoressa maassamme,
ta; naisien rauhan ja aseislariisu-väkien
poistamiseksi vierailta mail
miskampanjoiden moninkertaisesti
turvaa niukasti elämineen ja epäloi-voineen
sekä nuorisomme ollessa pa*
koitettuja toivollomliuleen ja kyy-nillisyyleen.
.
Canadan naiset, meidän vastuun
alaisuutemme on suuri. Ottakaamme
.se vastaan. IHMISELÄMÄ T U L EE
V O I T T A M A A N !
Canadan Naislcnkongrcssin
kansallinen (oiniccnpanevaknmitea.
missä tuhannet ihmiset ovat pa
koitettuja etsimään sosiaalihuollon
avustamiseksi $2.5., Vapauden haas-lerahasloon
$25.00, Fort Williamin
Sanatoriumin sairaille, nimittäin
suomalaisille sairaille joululahjana
•$30.00, ostaneet kukkia jäsenille jos
he ovat olleet sairaina tai sairaalas­sa
jne.
Vaikka olemme o.sapuilleen jo
'^Ioniltaan kallistuvia, niin ei sitä
sentään hevin tunnusteta, vaan toi­mitaan
vointimme mukaan kuka ra
vintolassa, kuka näyttämöllä ja mo­nissa
muissa toimissa. Lainakirjas­ton
kunnostaminen on aina ollut
naisten tehtävänä ja hyvin he ovat­kin
ki jaston ainakin aina laittaneet
unteen uskoon, että näin .sitä järjes­töjen
riveissä toimintaa riittää ja
onhan niitä aina toimitsijoitakin.
.Naiset esittävät, siis yhteisessä jär­jestötoiminnassa
suurta osaa vaik­ka
ei sitä satulakaan aina huomioi­maan.
Antakaamme sentään tun
iiustus naisten työlle lärjcstön mu­kana
sillä sen he todella ansaitse
vat.
N i i n . nyt juuri järjestellään K A N -
S.-\IN V A L I S T A naistenpäiväjuhlaa
ja se vietetään, täälläkin todella
kan.sainvälisissä merkei.ssä.
. Naistenpäiväjuhla vietetään Fort
Willjami.ssa ukrainalaisten haalilla
maaliskuun 8 päivänä ja. tietenkin
sinne mennään min suurin joukoin
kuin- mahdollista. Port Arthurin
' K a i k u " kuoro myöskin tulee osal­listumaan
ohjelman esitykseen ja
siellä onkin varmasti paljon arvo­kasta
ohjelmaa eii kansallisuuksil­ta
kuten aina ennenkin on ollut, jo­ten
toivotaan runsasta osanottoa tä­hän
kansainvälisen naistenpäivän
Ulillaan. Tyyne.
Vielä nykyään kuulee monen nai­sen
sanovan, e t t ä he ovat vain perr
hecnäiUä. Heidän sanoissaan kuul­taa'
ikäänkuin anteeksipyyntö siitä,
e t t ä he ovat kotona, hoitamassa
miestään ja lapsiaan. Onhan totta,
että kptonaolevan maailmankuva,
supistuu ja keskittyy usein ~vain
sen ympärille mikä koskee perheen
ja kodin hoitoa, multa eikö toi­saalta
ole onnea saada palvella ja
hoitaa näitä henkilöitä, jotka ovat
rakkaimpia kaikista.
Eihän perheenäidinkään tarvitse
olla sidottuna vain supisteltuun ko-dinpiiriin.
Nykyään on paljon hy
vää kirjallisuutta. Radio ja televi­siokin
tarjoavat ohjelmaansa kun­han
sen valitsee oikein. Kokonainen
uusi maailma aukeaa kirjojen kaut­ta
kaikille haluaville. Vanha sanan­lasku:
" E i merkitse paljonko luet
vaan mitä ja kuinka luet", pitää
tässäkin asiassa paikkansa. Jokai­sen
perheenäidinkin tulisi koet­taa
järjestää aikansa niin, että siitä
r i i t t ää joitakin hetkiä hänen omaan
kin käyttöönsä, esim. aivan hyvin
voi korjata vanhaa ja tehdä uutlr
samalla kun esim. radiosta kuunle
lee mielenkiintoista matkakuvausta
tai .esitelmää. Ajatukset kumminkin
vaeltavat omia teitään tällaista työ
iä tehdessä, miksi sitä aikaa ei käyt­täisi
itselleen hyödyksi avarlaak
secn samalla omaakin näkökantaan­sa.
••• •
Joku on joskus sr:ionut, että kos­ikaan
ei saisi olla niin kiire, että ei
ehtisi edes päällisin silmäillä sano­malehtiä.
Vaikkapa se ei aina ole­kaan
niin mieltäylenlävää aineistoa
sotineen ja riitoineen, niin niistä
saa ainakin jonkinlaisen käsityksen
maailman tilanteesta jokaisena'
ajankohtana. Sanomalehtiä 'luke-/^
maila e i koskaan joudu pulaan 'kes­kusteluaiheista
, ja niiden sisältö
kiinnostaa- suurinta osaa ihmisistä.
Ei työssäkäyvän äidinkään osa
ole helppokun hänen on ansiotyön­sä
sivussa hoidettava vielä koti­työt;
Päivän kiireellisissä' askareis­sa
moni äiti unohtaa kuinka suuri
ja. mielenkiintoinen tehtävä heille
on annettu uuden sukupuolenvluo-misessa
ja kasvattamisessa. Kuinka
pian vuodet vierivätkään, ei kulu
montakaan vuotta kun äiti ja isä
huomaavat suurenkin lapsilaumansa -
kasvaneen ulos pesästään ja' läh­teneen
maailmalle. Silloin heillä
on aikaa. omaa itseäänkin varten,
kuinka he tämän täyttävät? •
Siihen on monta tilaisuutta, ja:
jokaisesta itsestään johtuu minkä­laisen
he Valitsevat vapaa-aikojcnsa
viettoon. Mutta silti mcidäri kaik­kien
tulisi muistaa, eitä on ollut
esiraivaajia, jotka ovat tehneet
meille jäjkeen tuleville tien hel­pommaksi
kulkea. Heidän ansios-
;aan meillä on lyhyemmät Ja tur­vatummat
työpäivät ja pitemmät
vapaahelket. Voimme osoittaa kii-lollisuuitamme
edistämällä sitä työ-.
tä, joka on heidän ansiostaan pantu
alulle ja jonka suurimpana tavoit-i.
ecna tällä hetkellä on saada pysyr
vainen rauha säilymään koko maail­massa.
Hyväp naistenpäivää toivotamme
tälläkin palstalla. . ,
Salaatillakin on sydän
— Sm Ullista, rouva Miekkonen,
miten urheilu nykyään on rappeu­tunutta.
Ajatelkaahan, että minun­kin
poikani, erotettiin koulun kil­pailujoukkueesta,
koska hän oli
l i i a n rehellinen.
, — Kuinka niin?
— Hän ei osannut varastaa pesäl­lä.
TILATKAA
VAPAUS!
Mark Twain, joka ei milloinkaan
kyllästynyt pilkkaamaan intoilua ja
intoilijoita, otti kerran tehdäkseen
pilaa eräästä tunnetusta kahvissyö-j
ä s t ä . Päästyään hänen kanssaan yh-leisymmärrykseen
siitä, että oli
Kauheaa erää luontokappaleiden kär
-simysten kustannuksella ja että oli
suorastaan luonnotonta olettaa, et-
.ei koko elollinen maailma tuntisi
kipua yhtä herkästi kuin ihminen­kin,
hän kääntyi muiden puoleen ja
.sysyi: 'Millä oikeudella otaksutaan,
että haavoitettu eläin joka ääntelee,
luntisi suurempaa tuskaa kuin ää­netön
kasvi? '
Oletteko joskus esim. kiskaisseet
.salaatilta sydämen?": hän jatkoi
kiihkeästi, melkein kyynelet silmis­sään.
"Sillä lähtevä ääni ei suin­kaan
johdu vain kiskaisemisesla.
Monien kasvisten väri muuttuu kci-lettäe.
ssä, ja kaikki kuihtuvat, kun
ne katkaistaan. Todislaako tämä,
että niiltä puuttuisi tunto? Minun
mielestäni häp-jällisintä koko tässä
kaameassa jutussa on se, että olem­me
kostonhimoissamme niin paatu­neita.
Ajatelkaa niitä miljoonia, jot­ka
joka päivä kaivavat silmät peru­noilta,
nylkevät raparperia, raasta
vai sisukset liorncenpaloista — pu
humaliakaan sellaisesta hienostu^
neesta kidutuksesta kuin papujen
paloitteleminen."
Tällä kohdalla ka.sviiisyöjä yritti
keskeyttää. Mutta Mark kohotti ää­nensä
torjuvasti, pyyhkäisi kyyne­len
silmästään, niisti kiivaasti ne­näänsä
ja jatkoi: ' Murheellisimpia
totuuksia nykyajan sivistyneessä
maailmassa on se, että eräät mieli­kuvituksettomat
kasvis-syöjät, jotka
hartaasti haluavat säästää ja sääliä
eläimiä, käyttäytyvät sanomattoman
raa'aGli kuoriessaan :pecuhoitä. Ber­nard
Shaw on sanonut, e t t ä pelkkä
ajatuskin, että olis T syötävä kärven­nettyjä
ruumiita, kauhistuttaa hän­tä.
Värisen ajatelle.ssani entisiä
hurjia juhla-aterioitani, joissa kei­tetyn
punajuuren veripunaiset vii­paleet
esillivät huomattavaa osaa
. . . ' Mutta kasvis.syöjä oli kadonnut
"Kaikes.sa, mitä äsken sanoin, on
aika paljon perää", lopetti Mark sil­mää
iskien. "Olisin melkein saatta­nut
käännyttää itsenikin, mutta sit­ten
muistin e t t ä pelkästään happea
käsittävä ruokavalio olisi rninulle
perin turmiollinen:"
• • •
KANGASPUUT PAIKOILLAAN
Kun kangaspuiden jalkojen alle
naulataan vanhasta polkupyörän
renkaasta tai kumijalkineesta leika­tun
kumipalasen, pysyvät kangas­puut
paikoillaan eivätkä jalat han­kaa
lattiaa.
SORMIKKAAN PAltSIMINEN
on mukavaa, kun laitta sormen si-
.sään sopivan paksuisen kynttilän.
Siinä lanka ja neula liikkuvat hel­posti
eikä pistä sormeensa kuten
usein saattaa käydä, jos pitää tuke­na
sormeaan^
PÄIVÄN PAKINA
Naistenpäivän aattona
Eräässä tiistaisessa radiouutises­sa
kerrottiin totuudenmukaisesti,
että me canadalaiset olemme "kor­viamme
myöten velassa".
_^Ja siitä johtuu, että elintapam­me
ovat sekä melkoisesti muuttunut
että tulleeT'taloudellisella kannal­la
entistä vaarallisemmaksi.
Voidakseen maksaa; velkojaan,
joihin canadalaisperhe "on painu­nut
korviaan myöten", turvautuu
moni isä siihen, että hänellä on
kaksi tai kolmekin työmaata.
Hän käy työssä jossakin "vaki­tuisessa"
työpaikassa — mikäli ny­kyään
mikään työpaikka voi "vaki^
tuinen" olla. Iltaisin hän voi ottaa
"firaapelitöitä" mitä suoritetaan
"kuuvalossa" ja sitten pesuksi vielä
töitä sunnuntaiksikin.
Toisaalta useamman perheenäidin
täytyy käydä joko vakituisesti tai
osa-aikatöissä — ja kun lapset vart­tuvat
sen- verran, että voivat an­saita
kesällä muutaman sentin kou­lunkäyntinsä
avustamiseksi niin
työhön menevät hekin, mikäli työ-puikkoja
on nuorille saatavissa.
Näin uurastaen velkaantunut ea-nadalaisperhe
jotenkin selviää sii­tä
taakasta mikä sillä^ on — auton
maksuista ja asunnon kiinnityslai­nasta,
vaatteiden ostosta, lastensa
kouluttamisesta, ruokatavaran han­kinnasta
huvittelusta jne.
Mutta näistä menoisia selvitään
vain, j a ainoastaan siinä tapaukses­sa,
että riittää terveyttä perheen
kaikille jäsenille, sekä työtä niin
perheen " p ä ä l l e " kuin muillekin jä
senille.
Jos joku näistä kolmesta pettää:
jos loppuu lyö isällä ja äidillä tai
jos tulee vakavampaa sairautta —
silToin on velkataakka ylivoimainen
kannettavaksi
Tällä todellisuuspohjalla katsoen
on meidän myös tulkittava kan­sainvälisen
naistenpäivän viettoon
sisältyviä erikoiskysymyksiä.
Luonnollisesti puhutaan • sekä
naisien keskuudessa että naisista
juteltaessa paljon muustakin, ku­ten
esimerkiksi muotiuutuuksista,
laihduttamisesta. lihottamisesla,
lapsista, ukkorähjistä jne.
Kukaan ei liioin kiellä esimer­kiksi
siitä, etteikö laihduttamisky-kysymyskiii
ole tärkeä niille, joille
tahtoo tulla liikaa painoa vaikka
tiedeläänkin, ettei aidanseivästä
muistuttavaa liikalaiha ole yhtään
sen miellyttävämpi kuin liikalihava-kaan!
Multa suurin osa ihmiskunnasta
kamppailee vielä herran vuonna
19f)4 nälkiintymisen kanssa:: Alike­hittyneissä
maissa oval miljoonat
ihmiset, niin naiset ja miehet kuin
lapsetkin jatkuva.ssa nälässä.
J a meillä täällä "hyvinvointimaas­sakin"
on tuhansia' ihmisiä jatku­vassa
puutteessa sittenkin vaikka
varastot ovat pullollaan täynnä kai­kenlaisia
tavaraa. Työttömät, sekä
vanhusten suuri enemmistö ja sai
rauksista kärsivät canadalaiset ei­vät
kerta kaikkiaan tiedä, mitä tar­koitetaan
sillä kun puhutaan "hy­vinvointivaltiosta".
Tämä luokin meidät takaisin-to­dellisuuteen,
tämän matoisen maail­man
kovalle maankamaralle.
Helppo on sanoa: kuten valitetta­vasti
vieläkin kuullaan sanottavan,
että jos naiset eivät kävisi niin suu­ressa
mittakaavassa töissä, kuin he
nykyään käyvät, miehillä olisi muka
enemmän työmahdollisuuksia.
Mutta miksi ei naisilla olisi sa­manlaista
oikeutta työhön kuin mie­hilläkin
— ja oikeutta samaan palk
kaan miehen kanssa, jos hän suorit­taa
saman lyön kuin mieskin?
Pankaamme asia hieman toisin­kin
päin. Kukaan järjestynyt työ­läinen
ei iloitse siitä kun joillakin
miehillä on kaksi ja kolmekin työ­maata.
Mutta joitakin poikkeuksia
lukuunottamatta tulee harvemmin
kysytyksi, että miksi asia niin on?
Mahdollisesti heillä on ollut sai­rautta,
työttömyyttä tai jotakin
muuta vastusta, joka ajaa joitakin
miehiä po/mistelemaan kahteenkin
työmaahan, mikä sellaisenaan aut­tanee
hetkellisesti, mutta voi hy-vinkin
pitkän päälle muodostua
omiksi kaulavilloiksij esimerkiksi
liikarasituksesta johtuvan sairau­den
tai kohtuuttoman nopean van­hentumisen
vuoksi.
Tosiasia, mistä ei mihinkään pääs­tä,
on kuitenkin se, että nainen on
vieläkin sorretussa asemassa yhteis-kunnasscunme.
Heille ei makseta
samaa palkkaa samasta työstä mies­ten
rinnalla. Esimerkiksi Ontariossa
on lakivoimainen alinpalkkataksa-kin
naisten kohdalta alhaisempi
kuin miesten kohdalta!
Naisten ansiomahdollisuuksia: ra­joittavat
myös monet ituiut seikat
— synnytykset, lapset ja muut pcr-hesujit_
eet. Ei ole järjestetty laki-voimaisia
synnytyslomia ja lasten
päivähoitoloila eikä kuumia aterioi­ta
lapsille niin, että äiditkin voisi­vat
käydä ansiotöissii;
Kaikki tämä vaalii naisten toi­minnan
jatkamisia sosiaalisen ase­mansa
korjaamiseksi sekä ennen-r
kaikkea rauhan turvaamiseksi,- mi­kä
on kaikille naisille niin lähei­nen
asia.
Ja miesten velvollisuus •— ellei
nyi mistään ritarillisuudesta naisia
kohtaan, niin ainakin oman yhteis­kunnallisen
asemansa parantami­seksi
— tukea horjumatta ja" kai­kissa
tilanteissa haisten vaatimusta
tasa-arvoisuuden puolesta niin ta­loudellisesti
kuin yhteiskunnallises­ti,
sillä oikeudet eivät ole taatut sil­loin,
jos väestön joltakin osalta vis­sit
oikeudet kielletään.
— Känsäkoura. SM