Vapaus, June 25, 1966

              YiEiÄHi mm km
m tmm mm
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
maan. kayttS^n ruumistaan pyMnäi
soihtuna antamaan varoituksen n i i l ­le,
jotka sokeassa vimmassaan suo­rittavat
teurastusta ja hSvitystS.
Heidän rohkea ja ylevä uhrauksensa
oyat vapautta ja oikeutta rakasta­van
v^Amerikan kansan traäitsionien
symbooleita.
Meitä^syvällisesti liikuttavat uu­tiset
marsseista, joihin tuhannet,
kymmenet tuhannet amerikkalaiset
naiset ovat osallistuneet, tuoden
lapsetkin mukanaan, lastenkärryjä
lykäten ja kantaen tunnuksia: "Mr.
Presidentti, te ette saa lähettää
meidän poikiamme tappamaan ja
tulemaan tapetuksi" ^ j a vaativat,
että "Amerikan hallituksen tulisi
tunnustaa Etelä-Vietnamin kansal­linen
Vapausrinlama" j a "vetäytyä
pois Vietnamista".
Amerikan kansan rannikolta ran>
nikoUe pitämät marssit j a mielen­osoitukset
joissa vaaditaan Ameri­kan
hallitusta lopettamaan hyök­käyssotansa
Vietnamissa ja noudat­tamaan
Geneven sopimuksia, ilmai­sevat
Amerikan naisten ja kansan
rakkautta vapautta ja oikeutta koh­taan.
Me tervehdimme Amerikan tie­deihmisiä,
jotka protestoivat sitä
vastaan, että heidän hallituksensa
käyttää myrkyllisiä kemikaaleja ja
myrkkykaasuja ihmisten tappami­seen
j a sadon tuhoamiieen Etelä-
Vietnamissa.
Me ajattelemme, että tiedenaiset,,
jotka nykyisin ottavat osaa tus­kalliseen
työhön laboratorioissa tar­koituksella
palvella tuotanto- ja i h ­miselämää,
eivät voi o l la välinpitä­mättömiä
tosiseikaUe, että heidän
kiihkeän tutkimustyönsä tuloksia
käytetään epäinhimillisyyteen, sota­tarkoituksiin,
kylvämään kuolemaa
j a hävitystä j a tuomaan tahroja Y h ­dysvaltain
maineeseen.
Me . ajattelemme, että Amerikan
naisjuristit eivät voi sallia Ameri-kaiT
hallitulcsen jatkavan kaikkien
alkeellisimpien ihmisoikeuksien
jalkainsa alle tallaamista, kansain­välisten
lakien hylkimistä ja Gene^
ven sopimusten ja muiden' kansain­välisten
päätösten rikkomista Viet­namissa.
Amerikan äidit! Amerikan nai­set!
Mikä tahansa on teidän ammat­tinne,
uskontonne, oletteko kirjai»
l i j a ; rquoilija, journalisti, oletteko
taidemaalari, , laulajatar, fannari-tai
työläisnainen^ te varmastikin ha­luatte
suojella kotinne onnea, taata
turvallisen ja onnellisen elämän
lapsillenne. Te ette saUi aviomies-tenne,
poikienne ja ystävienne lä­hettämistä
Vietnamiin teurastamaan
VsiviiUväkea, naisia ja lapsia, tuo­maan
tuhoa ja hävitystä meidän
isänmaallemme vain: siksi, että it­sekin
lopulta joudutte kuolemaan
taistelukentällä, saamaan järjettö­män
kuoleman. Me vilpittömästi ke­holtamme
teitä ryhtymään ajankoh­taiseen
ja tarmokkaaseen toimin­taan
estääksenne Amerikan sota^
vimmaiset suorittamasta uusia mei­dän
kansallista -itsenSisysrttämme
vastaan kohdistuvia rikkomuksia,
tekemästä edelleen vahinkoa kan­samme
elämälle ja omaisuudelle,
häiritsemästä' rauhaa meidän maas­samme.
Pysäyttäkää heidän käten­sä,
älkää salliko heidän käyttää
myrkyllisiä kemikaleja ja myrkky­kaasua
sota-aseinaan.
Vaatikaa Amerikan hallitust»
kunnioittamaan Geneven sopimusta,
vetämään Amerikan ja sen satelliit­timaiden
sotavoimat pois EtelS-Vietnamista,
lopettamaan, ilmahyök­käykset
Pohjois-Vietnamissa ja sal­limaan
Etelä-Vietnamin kansan rat­kaista
omat asiansa. Vietnamin rau­hallisen
. jälleenyhdistämisen prob-j
leemi on jätettävä Etelfiv j a Poh-jois-
Vietnamin kansan ratkaistavak­s
i i l ^ a n minkään ulkomaan sekaan-tumistar
,
Antakaa aktiivinen osanottonne
oikeuden voittokululle, niin että
meidän kahden maamme kansa,
naiset ja'lapset saavat elää rauhassa
ja ystävyydessä.
Me lähetämme teille lämpimät
terveisemme j a ilmaisemme teitä
kohtaan solidaarisuuttamme ja ys­tävyyttämme.
Me toivomme teille,
teidän lapsillenne ja perheillenne
hyvää terveyttä ja onnellisuutta ja
teistä n i i l l e , jotka nyt evat erotettu-rakkaistaan,
me toivomme pikaista
jäUeenndkemistä;
Port Ärthiirin
kuttluntisit
Port Arthur. — Uutta Port Artr
hurin vaalipiiriä- käsittävä NDP:n
edustajakokous Prince Arthur ho­t
e l l in kokoushuoneessa viime lau­antaina
valitsi Holy Sharpen vaali­p
i i r in järjestön presidentiksi G. Si-monsin
vara-presidentiksi, mrs.
Dorothy Fouldsin yleis-sihteeriksi
C. Seamanin rahastonhoitajaksi;
nuorison edustajaksi Russel Röth-neyn
ja D. Colbornen Ontarion
tpk:n edustajaksi t r i Gordon Roth.
ney.
Päätöslauselmassa kehoitettiin.
että "maakunnan lainlaatijakunn-nan
tulisi ensitilassa lain kautta
valtuuttaa rekisteeratut sairaanhoi­tajat
kollektiiviseen neuvotteluun
työantaj.insa kanssa. Siten sallittai­siin
heidän nauttia hallituksen so-vittelusäädöksien
edusta lopullises­t
i . "
. VeJjesedustajan ominaisuudessa
Fort Williamin vaalipiirin alueen
lainlaatijakunnan edustaja Ted
Freeman käsitteli farmarien ase­maa
ja totesi, että VHe eivät voi
ansaita riittävästi elääkseen . . .
Samoin pienet liikemiehet hoippu­vat
elämän ja kuoleman välillä . . .
Heille tulisi turvata kohtuullinen
korvaus antamastaan palvelukses­ta
. ; NDP on ainoa puolue, joka
kiinnittää huomiota tähän tilantee­seen",
hän sanoi.
— A T H .
Tiedey)liisin rjbostaiitikimifeia;
MYRKYTETTIINKÖ MY<» IIVÄMA
JULMA JÄ SÄVELTÄJÄ MOZART?
Suomeksikin kohdakkoin ilmes­tyvän
teoksensa V em mördade Na­poleon?
kirjoittamalla ruotsalainen,
t r i Sten Forshufud tuli edeUältävi-i
jaksi, jopa loi hivenen historiaa.
Teoksessaan hän erittäin • asian­tuntevasti
j a vakuuttavan loogisesi;
t i todisti, että Ranskan keisari Ifa-poleon
ei suinkaan kuollut St.'He:
lenan saarella mahasyöpään, vaan
että hänet pitkän a j a a kuluessa jär­jestelmällisesti
myrkytettiin arse­nikilla^
T r i Forshufud ei suoraan ilmaise
murhan suorittajaa, joskin, k y l l in
selvästi viittaa häneen. Tosiasi^sa,
kutea hän edelleen vakuuttavasti
todistelee, murhan suorittaja—oli
vain välikappale.~MuL-han todelliset
taustamiehet lienevät olleet diplo­matian
suurmestari ja politiikan
IcameolontU Talleyrand sekä Lud­vig
X V U I n hallitus. T r i Forshuf-vudiii
kaikkialla suurta huomiota
herättänyt teos on kuin jännittävä
tieteellinen salapoliisikertomus. His
toriaa t r i Forshufvud teki tutkimal-
Finllandia Inioron
suurjithilantatlcasta
Toronto. —• Aikaisemmin leh­dessämme
ilmoitettu linja-anto-kyyti
on peruutettu^ koska useim­mat
lähtevät omIUa autoillaan.
Kuitenkaan ei ole vielii kalkille
autotilaa. Siis pyydämmekin juh­lille
menijöitä, joilla olisi tilaa
yhdelle tai useammalle, ilmoitta­maan
Don kaalille puheUn
H0S0162. KyydisU maksetaan
kaikille autoilijoille määrätty
summa Jokaista henkilöi kohtL
la keisaria hiuksia eräässä englanti­laisessa
ydinlaboratoriossa.' Keisa­r
i n hiuksissa'todettiin todella ole­van
epätavallisen; runsaasti arse­nikkia.
Näin teoria eili yhfäkkiä
muuttunut todellisuudeksi.
JÖ monien, vuosien ajan poliisi
o n , turvautunut kemistien apuun
selvitellessään kuuluisia, rikosarvoi-tuksia.
T r i Forshufvudin tutkimuk­set
ja teos antoivat tiedemiehille
ja poliisilla uud^n virikkeen: his­torian
kuuluisuuksien hämäräpe­räisten
kuOlemantapauksiea tutki­misen
ydinfysiikaa apukeinoilla.:
Muutamia kuukausia sitten Napole­onia
hiuksia t u t k i t t i in uudelleen en­tisestään
kehitetyillä ydinfyysisiUa
menetelmillä, ja jälleen saatiin tu­lokseksi^
että kuuluisa ranskalainen
keisari todennäköisesti kuoli myr­kytettynä.
Tällä kertaa suuri rans­kalainen
ydinlaboratorio totesi vai­najan
hiuksissa epänormaalin suu­ret
määrät arsenikkia. Näin t ri
Forshufvudin teoria todettiin tois­tamiseen
oikeaksi. Mutta, ei siinä
kaikki. "
Gutenberg vai
Coster?
Onko hollantilainen Haarlemista
kotoisin oleva Loureas Janszoon
Ck>ster keksinyt kirjapainon Euroo­passa
ennen Gutenbergia? Tämä
vanha kiista ei näytS olevan lopussa
U l i e n uuden kunnallisen kirjas­ton
hiljattain järjestämässä näytte­lyssä
oli esUlä y k s i jäljiellä olevista
kolmesta ^ kappaleesta Costerin
Spieghel onzer Behoudeniissea, joka
on hollantilainen painos Speculum
bumanaa salvationista (ikui.sen. pe­lastuksen
peili). Tekstin pitäisi olla
painettu painossa goottUaisilla irto-klrjasimilla.
jotka on tehty, sulate­tusta
meM>Uista. Eräiden arkistotut-kijoiden
mukaan Coster olisi tehnyt
ensimmäiset puukirjaimct vuoden
1423 paikkeilla painaakseen noin
vuonna 1430 ensimmäiset latinan
kieliopin alkeet J a s i t t en Spieghelia
Tiedetään, että Gutenberg, joka
käytti irtokirjasimia vuodesta 1440
lähtien, painoi kuuluisan Raamat­tunsa
1455. Hän o l i keksinyt teknii­kan
kymmenen vuotta aikaisemmin
sulattaen kirjaimet kuparimuotista,
jonka pohjaan kirjainkuviot oli kai­verrettu.
Soittakaa meille kaikista vakaqttppidmMaiilM <-» — BleUi on y9 Sd
vakantosyhtlStä, jotiM kaattamne palvelevat T d t i — Mc visnn-tanaye
Teille kaiken uliifcä vot valnnrttaa — —•
O. IL JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
607 Bay S t . TorantA S-B» Ont. Tolmirtopnh KaL fe^Mg
kotUn HI 4-3356 kotiin WA S-4378
Omnibus-kirjojen kolme suurteosta
MAUPASSANTIN PARHAAT
306 S I V U A - - 7 OTATA sm. $ 4 ^
Maopaaaantin parhaat ai8<UtiU& kakalkynvnetU&kakAl novellia, |ot.
ka kuuluvat mestarin parhaimmistoon: Quviietkl, yst&vyk8iet,eelk-kaUu
Pariisissa, pelkuri, neiti iPUi. MaoxK». hulhi; palvelustytön
tarina, merkki, plerrot, kevftt, rottva l^arttB. Rosalle Ftoiiest; ttib
sikamainen Marin, Martinin tyttg. antnektf aiitc^ amonto; JA, pyH,
kuoniameilcki, vuokraemäntä, Andren vaiva, halko, sijainen; kär­pänen,
rouva Hussonin ruusupolka, isä Amable, satama ja ^teen-varjo.
—
KAIKKIEN AIKOJEN RAKKAUS
322 S I V U A RUITA sm $ 4 ^
on perin epäsovinnainen rakKäuskertomnstea vaBkottoa: Oesx kir­joittajat
ovat tutkineet rakkauden arvoitusta eri aiftoina Ja «ilal-sissa
elämänympärlitöissä. Kirjolttejlim JOUIKM o n aellalii» rak­kauden
mestarlkuvaaJia kuin Quy. de iMauppstot, Colette, Anton
Tsehov, Xf. H . Lawrence. Tbomaa Mann. WoUBaUtt Bqrchert; E i ^ -
dor Laxoes Ja Mika W a U ^ falikoblfUM» avautuu •Vivaii-'
teikkaita näkymiä rakkauden aina uuteen ja elävään maailmaan.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publuhing Co. UiI I I MX »
lOOEImSL W M I P. a B M i m SsOniqr.Oat.
TORONTON
TARMOLAN
KUULUMISIA
Toronto. — Torontolaisten kesän­viettopaikka
on taas auki yleisölle.
Paikka on nyt kauneimmillaan ja
juhannusjuhlat ovat jo o h i kun tämä
tulee lehteen, vaan lisää juhlia ja
tilaisuuksia on tulossa.
Finlandia kuoro ja Yritys järjes­tävät
pikku laulu- ja urheilujuhlat
Tarmolaan sunnuntaina, heinäkuun
17 pnä. Silloin kannattaa tulla juh­limaan.
Finlandia kuoro esittää sil­l
o in suurjuhla-ohjelmansa johtajan­sa
L a i l a Nordmanin johdolla. Yritys
tekee tietysti samoin, joten tulkaa
nauttimaan.
Ruokaa j a kahvia saa koko ^ päi­vän.
Kaikki tiet johtajat Tarmolaan
heinäkuun 17 päivänä. — Altto.
1* Lepokodm
tiedonantoja
Vancouver. — Toivotamme ter­vetulleeksi
lepokotiyhdistykseen
kaikki uudet jäsenet.
Kesäkuun 18 päivänä Clinton
haalilla pidettävis.<:ä tansseissa oli
tulot $245.00.
Mr. j a mrs. Kuusisto järjestivät
farmillaan Ladysmithissä. kahviai-set
Lepokodin hyväksi toukokuun
22 päivänä. Siellä tarjottiin syiitä-vää
j a juotavaa vatsan täydeltä.
Yleisöä, odotettiin^ kyllä enemmän,
mutta rahaa karttui ylldttävän
hyvin $106.45.
Naisten Voima järjesti kahviaiset
Lepokodilla toukokuun 29 päivänä.
Samassa tilaisuudessa lahjavoitot
lankesivat seuraavisti: matto Mr.
Poller, lahjoittaja mrs. Leinonen,
hedelmäkori mr. Rinta, lahjoittaja
mrs. Nieminen, miesten sukat mrs.
North, esiliina mrs. Laaksonen ja
l i i n an mrs. Salonen, lahjoittaja näil­le
tavaroille oli mrs. Lund. Kahviai-sista
kerääntyi rahaa $249.00. Nais­ten
Voima osti. itselleen 101 kupin
automaattisen kahvikeittimen työn­sä
helpottamiseksi. Vähentäen tä­män
summan ja kailcka kahviaisku-l
u t o l i . puhdas tulo $175.59.
Lahjoituksia: mrs. E l i n a Kallion
muistolle scurapelikaverit ja Lepo­kodin
asukkaat $31.90, I^urt Laidc-sosen
muistolle $50.00. mr. Wäinö
Hamunen $20.00, miss Shirley Nie­mi
$2.00, Sointulan toimikunnan
kahvieisista $55.00. Mr J y r l d S ep
pSnen ruohonleikkuukoneeseen
ruohopussin.
Hy\^ä kesälomaa kaikille jäse­n
i l l e j a erittäin yhdistyksemme lyö-läisUle
j a toiraihenkiI«iile
Mtinospäällikkö,
J . Varila.
SE EI O L L U T RIKOS
Tuntuu ensi näkemältä kenties ätl-listyttävältä,
että uudet ydintutki-musmenetelmät
voivat uhmata ai­kaa
ja paljastaa vuosisatojen takai­set
rikokset Tosiasiassa radioaktii­visen
analyysin menetelmät pysy­vät
kuitenkin pätevinä vuosisadois­ta,
jopa vuosituhansista huolimatta.
Tarvitaan varsin pitkiä ajanjaksoja
radioaktiivisten ilmiöiden hävittä-miselisi.
Nykyiset kojeet ovat jo
n i in herkkiä, että ne voivat paljas­taa
useita miljoonia vuosia sitten
sattuneita tapahtumia." Siksi ei ole
kovinkaan vaikea niiden tapahtumi­en
valaiseminen, jotka ovat paljon
lähempänä omaa aikaamme.
Ehkä joku muistaa vielä, että
Rooman poliisi tutki erään naisen
ruumista, jonka kaivuutyötä suorit­tavat
työläiset löysivät kiviarkusta
Rooman pohjoispuolella. Ruumis
oli niin hyvin säilynyt, että poliisi
ensin uskoi osuneensa verraten äs­kettäin
tehdyn rikoksen jäljille. Sit­ten
asiaa , ryhtyivät selvittämään
laboratoriot. Ennen pitkää ne saat­toivat
kertoa meille totuuden. Ruu­mis
o l i nuoren 10—12-vuotiaan ty­tön,
joka oli kuollut luonnollisel­la
tavalla, luultavasti johonkin tau­tiin,
noin 2.000 vuotta sitten, viety
Egyptiin ammattimiesten balsamoi­tavaksi
ja tuotu -sitten takaisin Roo­maan.
Tutkimuksia jatketaan ty­tön
henkilöllisyyden ja hänen kuo­lemansyynsä
selville saamiseksi.
I I V A N A J U L M A M Y R K Y T E T T I IN
Tri Forshufvudin paljastukset
Napoleonin kuolemasta johtivat
Ruotsissa Erik X I V n haudan avaa­miseen.
E r i k X l V h a n vietti viimei­set
9 vuotta elämästään veljensä,
kuningas Juhana I l l n vankina ja
kuoli v. 1568 jo silloin hämäräpe­räisinä
pidetyissä olosuhteissa. Hä­nen
hiuksensa ja kudostensa radioi
aktiivinen tutkimus paljasti selväs­ti
arsenikkimyrkytyksen oireet
On ilmeistä, että Juhana III o li
päättänyt onnettoman veljensä päi­vät
riittävän suurella hernekeit­toon
sekoitetulla arsenikkiannok-sella.
Toinen kaukaiseen menneisyy­teen
suunnattu tutkimus on juuri
aloitettu Moskovassa, kuulun vv.
1953—84 eläneen tfaarin Iivana Jul­man
kuolemansyystä. Tähän men­nessä
historia on väittänyt, että
hän kuoli luonnollisella tavalla
Kaikki venäläiset koululaiset op­pivat,
että suuri monarkki kuoli
sairastuttuaan metsästysretkellä.
Mutta Iivana Julman jäännökset,
jotka viime vuonna kaivettiin esiin
vanojen tsaarien hautauskatedraa-
Iin kryptasta Kremlissä, on nyttem­min
tutkittu ydinlaboratoriossa. J a
yhfäkkiä myös totuus valkeni: Ii­vana
Julma oli myrkytetty elohope­alla.
Tosin vielä jää. selvitettäväksi,
oliko myrkytyksen luonne rikolli­nen
vai ei. Historioitsijat näet
väittävät, että tsaari ehkä käytti
l i i an suuria määriä elohopeapitoisia
voiteita parantaakseen itsensä mo­nista
vaivoistaan. Ydinlaboratorit
eivät tietystikään pysty määrittele­mään,
oliko Iivana Julman myrky­tys
onnettomuustapaus vai murha
Ydinfyysikot ovat vain hankkineet
lojmoajnattomat todistukset myr-
I(ytylcsestä. Historioitsijoiden tehtä­väksi
jää nyt selvittää, oliko myrky­tys-
murha — eli siis päinvastoin
kuin E r i k X I V n tapauksessa.
TRI KERNBRIN SYYTÖS
Toisinaan on erikoislääkiiriin tur­vautuminen
tarpeelli8ta;:kuni on ole­massa
riittävän' täsmällinen läälKe-tieteeUInen
aineisto uhrista. Näin
on tapahtunut Mogsartin asiassa. Jo
-joulukuun 9. piiivän tienoiUa v.
1791, j o l l o in suuri säveltäjä kuoli,
Saksassa; kierteli huhuja, ettei hä­nen
kuolemansa näyttänyt luonnol­liselta.
• -Mosartin ^ kuoleman arvoitnsta. on
tutkinut länsisaksalainen myrkytys-spesialisti,
t r i Dieter Kerner.' Hä­nen
johtopäätöksensä on, että Mo­l
a r i i n ajan lääkärien mainitsemat
erilaiset kliiniset oireet j a äskettäin
löydetty Mozartin kuolinnaamio
paljastivat "etohopeamyrJtytyksen
luonteenomaiset piirteet". Tri Ker-nerin
tutkimukset päättyvät tähän
johtopäätökseen. Mutta historioitsi­jat
ovat osoittaneet sormellaan to-denniköiseed
murhaajaan: Atitonio
Salieriin, mestarin äärimmäisen
kateelliseen kilpailijaan.
On olemassa vieläkin hämmästyt-tävämpiä
esimerkkejä näistä taakse­päin
suuntautuvista tiedepoliisitut-kimuksista.'
Amerikkalaiset asian­tuntijat
uskovat saaneensa vihdoin­k
i n vääjäämättömät todisteet siitä,
että Rooman keisarin Claudiuksen,
joka kuoU v. 54 jKr,todelIa myrkyt­ti
hänen puolisonsa Agrippina, joka
antoi keisarille syötäväksi erittäin
myrkyllisiä siemeniä. Agrippinan
jopa uskotaan olleen tässä asiassa
liitossa keisarin henkilääkärin Xeno
phonin kansaa.
Tällä hetkellä tiedepojiisi on suu­resti
kiinnostunut murhasta, joka
melkoisen varmasti on yksi ihmis­kunnan
historian vanhimmista. Tä­mä
murha tehtiin 1,700,000 vuotta
sitten Olduvain rotkossa Tangan-jikassa.
Sieltä löydetUin tältä aika­kaudelta
peräisin oleva lapsen ruu-nus.
Jonka kallossa o l i lyömäaseen
reikä. Kuitenkin tuntuu varsin to­dennäköiseltä,
ettei murhaajan hen­kilöllisyyttä
saada koskaan selville.
Liauantaina,_kesak. 25 p. — Saturday^ June, 25, 1966 $imj
HAISTA JA HIJONOtSTA WISTA
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
keen, kuii hänen johtamansa mie­het
olivat hylänneet jäsenmaksujen
korottamisen, josta Rafteryn jääma­ja
oli antanut määräyksen".
K a i k i l l a AFL-CIO Uittoon kuulu­v
i l la unioilla- e i ole sellainen mai­ne.
Monet näyttiivät olevan; hyvin
kunnia-arvoisia ja kunnioituksen
arvoisia ja ne todella ovatkin kapi­talististen
standardien mukaan.
Mutta ''parhaimmatkin'» kapitalis-timielisten
ja byrokraattisten joh­tajien
kontrolloimat uniot ja niiden
huippujohtajat ovat yht$ halukkai­ta
kuin pahimmatkin hyväksymään
kapitalistisen ruhantekomotiivin.
Sellaiset "hyväf-imiöt-ja ''hyvät"
uniojohtajat voivat elää kaikkien
lakieii mukaan ja noudattaa asetet­tuja
eetillissyyssääntöjä ja vielä
sittenkin olla.työnantajien agentte-
Maailman tuniilta
JXTTILXISET JA KÄÄPIÖT
Jättiläiset sellaisina kuin ne ku­vataan
— kalliopaasia viskelevinä,
pää imiden latvojen yläpuolella —•
kuuluvat satuihin ja tarinoihin.
Totta on sen sijaan se, että kuluvan
vuosisadan aikana eli Amerikassa
mies, jonka pituus oli 2.71 m: Aivan
meidän aikanamme eli Alankomais­sa
mies, jonka pituujs oli 2.54 m.
On kääpiöitäkin. Eräässä lääketie­teellisessä
kirjassa 18 vuosisadalta
kerrotaan miehestä, joka S7-vuoti-aana
oli 40.6 sm- mittainen. V : 1955
kuoli ^ k s c s s a mies, jonka pituus
oli 52 sm. Tällaiset epätavallisuu-det
johtuvat pääasiassa hormonihäi­riöistä
.
SOTAPELI
Sotapeli ei ele tavallinen seura­leikki
eikä myöskään sellainen pai­kallinen
sota, jollaiset viime vuosi­na
ovat olleet muodissa. Se e n eng­lantilainen
elokuva, jonka .teetti
englantilainen radio- j a televisioyh­tiö
BBC, mutta jonka esittämisen
Englannin hallitus kielsi nähtyään
ettei sen mielestä elokuvan esit­täminen
yleisölle ollut tarkoituksen­mukaista.
. Esityskiellon perusteella oli hal­lituksen
jäsenten olettamus, että
elokuva on liian kauhea. Kauheita
jaksoja oli paineaallon, kuumuuden
ja säteilyn vaikuttamin^ ihmisiin
sekä myös se jakso, jolloin kuva­taan
paniikin muodostuvan n i i n voi­makkaaksi
että laki ja järjestys
menettävät otteensa. Tapahtuu ryös­töjä
ja muita rikoksia, joita polii­sikunta
ei voi estää.
Elokuvan tekijä Peter Watkins
ei luonnollisestikaan ollut mielis­sään
hallituksen päätöksestä. Vas­talauseeksi
esityskiellolle hän erosi
BBC:n palveluksesta ja on nyt al­kanut
valmistaa elokuvaa yksityisel­le
yhtiölle. Mielenkiintoista on näh­dä,
tekeekö Watkins muitakin sel­laisia
elokuvia, joiden esittämisen
Englannin hallitus katsoo sopimat­tomaksi
esittää yleisölle. Jos hän
tekee myös yksityisille elokuvan
atomipommista ja sen vaikutuksis-ta>
tulee sekin varmaan olemaan
kauhea. Atomipommista kun on
vaikeaa tehdä kaunista ja hauskaa
elokuvaa,
Elokuvan aineistoakaan ei annet­tu
lehdistön käytettäväksi^ mutta
saksalainen Spiegelin onnistui saa­da
niistä muutamia ja ne julkais­tiin.
Saksalaisilla lehdillä on taito
hankkia salaista aineistoa sivuilf-leen^
eikä ihmeicään, koska heillä
on lehdissään kokonaiset osastot;
joiden ainoana tehtävänä on etsiä
kanavia salaisiksi julistetuille uu-tisUIe.
j a ' työläisten riistämisessä; Liiokkar
kannalta katseltuna sellaiset " h j^
v i e n " unioiden "hyvät" johtejai
ovat vaarallisempia työväenhiQk^
k u i n nutii ovat selvästi lahjystelgr
viksi ja mädänneiksi paljastuvat
johtajat^ sillä ne näyttävät ajäva^
työläisten tarpeita j a edustavan hei­dän
etujaan, vaikka asia op koko­naan
päinvastoin. Tarvitsee vain ot­taa
esimerkiksi itse George Meäny,
jolle tälläkin kertaa on Yhdysvälr
tain imperialismin sota Vietnamissa
etummaisin asia, jonka hyväksi hän
vaatii työväkeä uhrautumaan ja-til),-
raamaan kaikki luolduietunsa. Esi­merkiksi
nykyiset, työsopimukset^,
joiden .rvulla työläisten palkat OB
-jSädjrtetty, samaan aikaan kun hio-nat
ja proftitit hipovat pilviärovat
työväenluokan kokonaiseduille vas­takkaisia
samoin kuin ne ovat va­hingollisia
itse niille union jäsenil­le,
joita ne suoranaisesti koskevat
TodeIlis:iudessa ne ovat kapitalis-timielist^^
n uniojohtajieu ja työnaur
tajien välisiä "hellusopimuksia"
jotka merkitsevät enemmän profiit-eja
kapitalisteille ja vähemmän
realipalkkaa työläisille. -
Perusteeltaan ja periaatteeltaan
unio: tarkoittaa sellaista, joka yhr
distää työläisiä tarkoituksella pal­vella
heidän etujaan, eikä työnanta­j
i en etuja. Unionistisen liikkeen al­kuperäinen
tarkoitus työväenliik­keen
osana on työläisten riistämi:
sen lopettaminen, joka ei voi ta­pahtua
Icapitalistisen järjestelmän
vallitessa. Sellaisen päämääiän saa­vuttamiseksi
unioiden jäsenistön
täytyy olla luokkatietoisia.
MUURAHAISET ARVOSSA
NEUVOSTOUITOSSA
. Muurahaiset ovat toimineet met-sänpelastajina
Volgogradin alueel­la.
Hyönteistutkijat ennustivat leh­timetsän
vaarallisten vihollisten
kääriäisten suorittavan alueelle
hyökkäyksen, j a sen tähden näihin
metsiin tuotiin hyvissä ajoin muu­rahaisia,
jotka torjuivat tuhohyön­teisten
ieviämisuhan.
Useat Neuvostoliiton laitokset
tiftkivat kysymystä muurahaisten
käytöstä tuhohyönteisten leviämi­sen
estäjinä. Näiden tutkimusten
ko-ordittoiniiseksi on muodostettu
erikoiskomitea. Myös erityisten
"muurahaisfarmicn" perustamista
suunnitellaan.
ELAMAA TAVATTU
ANTARKTIKASSA
Antarktiselta EtelänavaiU on
löydetty elämää, rymä pieniä hyön­teisiä
j a eliöitä. Ne eivät ole kuol­leita,
tai jäässä säilyneitä muumioi­ta,
vaan edelleen toimintakykyisiä.
Ei tiedetä, mistä ne ovat tänne tul­leet.
Mahdollis^ on. että ne ovat
kulkeutiincet jmpSröiviltä Saarilta
tuhansien vuosien kuluessa.
L E I K K A A IRTI
A U T T A K A A
aodott MtttttlMnM Vistiuimin kitiuiiä. LaUoiltakaa ih-mtw
»limaw pftlMtfamifcftfcri. hanVoUiimeidön parantami-
LShi^naiAi lahJottuIcsMuu» «floltleelia: Canadan Suo­malainen
4«riMtö< 957 Broadview Avo.. Toronto 6. Ont.
I LahJoUlajan nimi
I OsoUe
f .Summa
Alkoholisto
sydaiiviSBolaikin
Alkoholi ci «le vain vaaralUsta
maksalle^ se voi vaurioittaa nifyös
sydäntä. Tri Timothy J . Reganin
kuusimiehinen tutkijaryhmä Nevr
Jerseyn Ulketieteen laitoksesta
USÄ:'ssa on todennut kOkeisstan,
ettl jo kohtuulliset mUrSX tiko-holia
vIUientivät ss^Bnen supistu-misvbimaa
Iqta 2% tirosentiUa. Ko­keet
osoittavat itty6s i/eressS täl­löin
esHntyvMhlMSntyviä mUriä
sellaisia aineita;, joita uvaUuiB sy-dänvaurhrfden
s^iÄ^tsen yhteydes-
Bä.
Bomeon harvinaiset
eJlätmet vaarassa
Monet Borneon saaren eläinhar-vinaisuudet
ovat vaarassa kuolla
sukupuuttoon. Aikaisemmin koko
Kaakkois-Aasiassa yleistä orankia
tavataan nykyään enää noin 700
yksilöä Sarawaki.ssa, ja niiden mää­rä
supistuu jatkuvasti. Apinoista
kenties eniten ihmisiä muistuttava
oranki on hyvin suosittu eläintar­hojen
vetonumero ympäri maali­man,
ja vuosittan salakuljetetaan
Bomeosta useita orankipienekaisia
ulkomaille.
Harvinainen Borneon sarvikuono
ofa myös rauhoitettUi mutta paikalli-
.set alkuasukkaat pyytävät niitä lait­tomasti
ja myyvät sarvet taikoina
kiinalaisille ostajille. Liiallinen met­sästys
uhkaa myös Sarawakin ranni­kolla
elävää harvinaista merilehmää
dukonkia, sekä syötävää kilplkon^
naa ja villisikoja.
Toiset Borneon eläinlajit menes­tyvät
puolestaan hyvin yhä lisäänty­västä
: metsästyksestä, huolimatta.
Näihin kuuluvat mm. arka nenäapi-na
ja gibboni.
Folis Bergeren
johtaja kuollut
Parisilainen impressaario Paul
Derval.jokh laskujensa mukaan o li
nähnyt noin 4,000 alastonta naista
niinä lähes 50 vuotena, jotka hän
oli johtanut Folies Bergerc -yöker­hoa,
on kuollut 87 vuoden ikäisenä.
Dervalin ansiosta Folies ou Parii­sin
neljänneksi suurin turistinähtä­vyys
Eiffel-tornin, Riemukaaren ja
Louvren jälkeen.
*'Show-must-go-on perinteen
mukaisesti piti 100-vuotias teatteri
Dervalin kuoleman jälkeisenä päi­vänä
tavannmkaisen sunnuntainnäy-töksen
yleisine pukuineen ja lavas­tuksineen,
sulkineen, paljetteineen-ja
vähi&pukeisine tyttöineen. .
Derval, jonka oikea nimi oli Paul
Pitron oli itsekin show-tähden poi­ka.
Vaikka Folies Bergere oli ollut
toiminnassa jo 50 vuotta ennen hän­tä,
se .saavutti mj>ineen.sa Pariisin
yöelämän vertauskuvana vasta Der­valin
johtamana.
Tähtiä, joita Derval auttoi kuu­luisuuteen
ovat mm. Maurice Che-valier,
Josephine Baker j a Fernan-del.
Hän sai tunnustuksen maalleen
tekemistään palveluksista 1949, jol­l
o in hänelle myönnettiin Kunniale-gionan
ritariristi.
Ranskalaiset käyvät Folies Ber-geressä
perheensä kanssa, eikä Der^
v a i ' sallinut tyttöjään moitittavan,
.lleidän alastomuutensa ei vähennä
heidän kunniallisuuttaan", hän lau-
Sui kerran. "Näiden tyttöjen yksi­tyiselämä
on hiljaisempaa kuin mo­nen
heitä ihailemaan tulevan".
MUISTOJEN
K U K A T
JACOB LAITILAN
MUISTOLLE
Kuoli kesäkuun 25 päivänä 19fi|.
Kaksi viiotta on kulunut,
kun nukuit luotani pois. ikuisesti.
Olit aina rauhallinen Ja hyvä.
siksi unohtaa en sua voi
pitkäaikainen elämänitoveri.
Nuku rauhassa i k i levossasi,
tulen luoksesi iltani tullen.
Aina syvästi Sinua kaivaten, -
HILJA.
Vapaus!
Kaimeimmat
MUISTOJEN KUKAT
— edesmenneen toverimme
YRJÖ MUTTAN
MUISTOLLE
Vuosi oa vieräJitänyt siltä, kun sinä Yrjö,
poistuit joukostamme. ;
Muistoasi ja työtäsi aina kunnioittaen,
Anna Mutia
Mary Numd
Minnie ja Karl Vainio:
Effie ja Art Siven
Liai ja Helkki Kansas
VANCOUVER
Hilda ja Matti Saari
Lrrli Ja ToiYO Kois
J.W. Nyberg
Alma Ja Verner Johnson
Aino ja Sergei Nienu
Aino ja Onni Koskinen
BRITISH COLUMBIA