Vapaus, August 12, 1952

              T Ä T Ä
vanan
5ä sanotaan, et-ämään
ihmijej,
totta;: siDä
tinapaperit ko-minut
hiki8enä~
' E T E I L L X
abamassa, pa.
s t o r i t r i T e m oa
sanomalehteen
sa sanottiin nt
tta vastaan Juj
aä liolituulllnen
sen sijaan, et.
Ä Inan paljwj
• • •
A S T I A T ^
association Lon«
patrullien rau-nisen
nuorten
ettelijoUtä stio-on
ilmoittanut
•an kaipaavat
ua ja silmällä
. , K u t e n tiede-aljon
eneniinäa
un mieliiä.
g»ir!^!;ii!ata«aga;iamii»nä^
41. viikko leikdftkäa irti
ea
issiin \
rakastavia fli.
ikiloiden niiniä
iän parhaiden
1 suomalaisia
icsessa. Kalk­it
tulee olla si­ian
mennessä,
an kansallinen
rvltaan arvlol-rehkää
lahjoi-
;uttavianne te-ihettää
vaatl-
•ean sodan he-lesta.
.
n
nen
akunnassa toi'
'ire and Gas-kuutusliikkeen
iken. ilmoittaa
tusalalla päät-imä'osuuäcun-:
Ja tapaturma^
I koko maata
istl on se tol-a
maakunnas­ta.
Noin vuo-uskunnan
ko^
hyväk^tiin
sitä, että lilk-itukselta
lupa
1 koko Cana-tiä
on nyt to-lenet
ovat tä­in
sijoittaneet
seita satojatu-l
a in määrää-saatu
kokoon,
saatu toimin-maakunnissa
lupa, mutta se
maata kasittä-yväksyttiin
a-sen
virastossa
i eikä vielä ole
ehiä jokaiseen
ta laskea kuosi
a sijoituksista
i sijoitusasteen
a on käytetty
ista tapaa, että
semän pistettä
le. siten, että
see .yhtä pis-irheiluväki
on
oppalalsta ta-ivöstoUiton
ur-itaman
pisteen
kkaan on vielä
tä Kansainvä-.
•a ei tunnusta
)istelaskutapaa
mukaan ei ole
aan yksilöiden
;stä huolimat-
; ym. sanoma-
Ijäytäntöön
ippalaiscn pls-yhtä
epäviial-j
a kaiken « -
Bstämmeedul-oisesti
harras-illle
kuin esi-iThdysvaltalal-haluavat,
ias-pistettä.
toi-taisl-:
n'iokoon
jänkkien afflr
rheilun ktm-.
navat päästä
lestyksestä. Ja
voidaan alna-itata
pisteinä.
ansainväUflö»
ässä suhteessa ;
virallisen las-oUa
sellaisen,
otettaisi ani-e
l u a vaansl'
astusta. jok»
,en joukkojen
ferä.
I^ntäti osaston tarkoituksena on opettaa äta balttavffl vuoden
littaan tuhatkunta sanaa^ jotka riittävät jokapäiväisen englannin puhu»
leen jopa kirjoittamiseenkin. Ainoana edellytyksenä on ^ se» että opis-
^^odella oppii niin lausumaan kuin kirjoittamaankin tässä nurkassa
ttavat sanat ja tekee sen lisäksi tarpeellisia hucnnioita sanojen Myt-nähden.
Lausumiseen nähden on paras tehdä havaintoja ett^ä^
ten lausunnan suhteen sDlä erinäiset oppikirjat eiVät anna sima
tarkoin yhdenmukaisia ohjeita,
(^ikaa lausumaan, kirjoittamaan 'ja käyttdleinään noin kolme isa-
^rässä. Se el ole suuri urakka. Siihen tarvitaan ainaistaan hiukan
-Ljnalaista sisua.
i-fflife öan rtiake thenoselves under- -kia, ansalta (rahaa), saavuttaa <tu-joÖJhvariousvays.
CpIiplkänmeiklos). arvioida Jne
ijniseivz ondörstud in veirlos yels) "
Biiset kykenevät tekemään Itsensä
j j ^ y & s i eri tavoUla.
people-sanalla taritoitetaan myös-n
kansaa ja väkeä. Teonsanana se
Biitsee kansoittamista Ja asutta-
Istridn.
Can-sana tarkoittaa mm: voida,
i ata, kyetä, jaksaa, saattaa Jne.
i .^jigjnme tässä pari esimerkkiä tä-
I in sanan käytöstä:
Yoii caii go. (Juu kän gou) Saat
jnnä.
It cannbt. be that old. (It kannot
i ii ffliät ould) Se ei saata oUa niin
: odia.
I cannbt but laugh. (ai kännöt bat
4f) En voi muuta kuin nauraa —
j _ En voi olla nauramatta.
Make-sanaan nähden on pantava
lerUlle, että sillä on varsta monta
l rtoitusta, kuten esimerkilksi: tehdä,
jlmistaa, laatia, hioda, laittaa, hank-
Panemme tähän muutamia-esimeik-kejä
tämän sanan käytöstä eri yh­teyksissä:
Make believe. (Meik bUUv) Uäco-teUa.
Maike, money. (Meik moni) Tehdä
(ansaita) rahaa.
Make a speech. (Meik ä spiitz)
Pitää puhe.
She wiU .ma:ke a good wife. (Shli
vii meik ä gud vaif) Hänestä tulee
hyvä -vaimo.
!Make up witta him. (Meik op vldh
him) Tehdä sovinto hänen kanssaan.
Our Maker (Aur Meiker) Luoja
(meidän Luojamme).
Mäkeshift (meikshift) Hätäketao
(hätävara).
Make-up. (Meiköp) Naamiointia
Naisten kasvojen koristaminen.
mke it a fuU dozen. (Meik It ä ful
dozn) i»ane täysi tusina. Olkoon
täysi tusina.
Kirj. M. Arsenev
Englantilaisten ja ameilfckalala-ttti
öljystä Itäymän talsfelnn his-ioriassa,
Jöka käsittää inelkeln ko-ko
20. vuosisadan ensimmäisen
piioiiskon, erottuQ selvästi kaksi
vaihetta. Ensimmätnen . ulottui
toiseen maailmansotaan saakka,
joUoin kehittyi taistelu yksityisis­tä
öljyntiiotantoalaeista Englan­nin
säUyttäessä asemansa johta­vana
öUyvaltana sikäli kuin oli
kysymys VSA:n rajojen nttopoo-
Idla olevien lähteiden hallussapi­dosta.
Toisen maailmansodan jäl­keen
taistelu sai suuresti mnnttn-neen
Inonteen. Nyttemmin sitä 'ei
käydä vain yksityisistä öljyntuo-tantoalaelsta,
- T a a n maaliman r öl-,
Jyvärojen radikaalisesta uudelleen
Jakamisesta Yhdysvaltojen ^duksl.
Tämä seikka antaa englantilaisten
ja ainerlkkalalsten "Väliselle tals-teldlfe
röijystä ;erikoisen katkeran
sävyn — siinä määrin katkeran,
. että eräs osa Amerikan lehdistöä
nlmlitää vtätä taistelua "pieneksi
kylmäksi sodaksi".
SEITSEnfAN JATTILXISTX
'Nykyään ovat kapitalistisen,maail­man
öUyrlkkaudet keskittyneet irilä-asiassa
seitsemän ijättlläismäisen öl-
Jy,trustta omistukseen.. Ne ovat vii­si
amerikkalaista yhtiötä: New Jer­seyn
standard Oiltvaroja runsaasti
3 mlljafdla dollaria),-Socony-Vacuum
Oil OO; (yli miljardi), Kalifornian
Standard O i l (1,2 miljardia), Gull
Oli Corp. (1,3 miljardia) ja Texas
Oil Ck>. (1.4 nUljardia dollaria)^ sekä
edelleen - .englantllais-^iöUantUataeh
ylhtiö -»oyal ^Dutcih-Shell (varat noin
-175 miljoonaa puntaa) Ja Anglo-Ira-nian
O i l C o . (Jonka varoja ynunärr
KIITOS
Sydämelliset kiitokset 3jstäville jotka niin runsasr
lukuisina yllätitte minut täyttäessäni 50 vuotta elo­kuun
4 päivänä.
Kiitos lahjasta, syömisistä ja juomisista, joita
toitte tullessane. Kiitos myös säbkösanömaonnitte-lustaPort
Arthurista. Kiitos kaikille jotka ottivat
osaa, mutta eivät olleet tilaisuudessa läsnä .
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
Kapuskasing
L A U R I J O K I N EN
Ontario
KAKSI MESTAHITgOSTA
• Leo Tolstoin
Y L Ö S N O U S E M U S
ROMAANI — 517 sivua — Hinta sid. $3.00
Leo Tolstotavanhuudenkauden mahtava romaani "Ylösnousemus",
Joka ihnestyi V. 1899, on kertomus 1800-luvun Venäjästä ja sen
kansasta. Kirjailija on>8iInä asettanut Vastakkata-kaksI tekijää.
Ulkonaisen oikeuden saneleman Iata Ja 'jokaisen Ihmisen sisimmässä
piilevän oikeudentunnon. Nämä voimat yhdistyvät Nehljudovlssa,
ylimyksessä, Joka Joutuu oikeuden Istunnossa vastakkata Katjusan ^
kanssa. Katjusa dn orpo. UäUJudovto tadto kasvatti. Ja nuoruu-aessaah
Nehljudthr on vietellyt hänet ja siten saattanut tIeUe, Joka
on johtanut siveelliseen perikatoon.
^ Nehljudovln pitäisi nyt osallistua Katjusan tuomitsemiseen, mutta
Mnen sisimpänsä notiseevastartataan; m he- ,
reäminen on niin voimakas Ja kertakaikktaen. että se vaatU lopul- V
Usta tiUntekoa Ja sovltusttT A
S U U R E N K E B T O J A N M E S T A R I T E O S
• Daphne du Mäurier
S E R K K U N I R A A K E L
459 sivua — Hinia sid $3.25
Daphne du Mauricrta — "Rebekan" maailmankuulun kirjoittajan \!
-uudessa romaanissa on tapahtumlienkcskuksenft kahden serituk-
Mn, Ambrosen ja Philipln, omistama englantllataen aatellsllnna,
jokajnuutaman kuukauden ajan on kiihkeän Ja Järkyttävän rak-
^ ' J f O f^man näyttämö/^^^ on Raakel — outo,
»hköisa. kiehtovan pcrsoonalltoen Itallalataen kreivitär. Joka saa-
F^" Ambrosen Ja Philipin elämään salaperäisenä Ja kohtalokkaana,
Jfolmen ihmisen ymjÄrUIe kiertyy vähitellen tatohimojen,
^»riitojen Ja epäilyksen noidankehä, kunnes Järkähtämätön rat-w
« u saapuu kuin - ennaltamäärättynä.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
Box 69 e Sudbiiry, 'Ontario
Eri mMm rtiitilll ja
Iteliidnkl. Täkälätaen Vapaa Sana
julkaisi tt. 3 pnä tauli&on eri maiden
olympiakisoissa voittamista palldn-nolsta
J a pisteistä Euroopassa käytän­nössä
ollutta pistelaskutapaa noudat­taen.
Sen mukaan annetaan voitosta
7^ toisesta tilasta 5,: ^kolmaimesta 4,
neljännestä 3, viidennestä 2 Ja kuu­dennesta
tilasta 1: piste. Amerikka-,
lataen pistelasku on: muuten saman-lataen
paitsi sitä. että voitosta laske-taansen
mukaan 10 pistettä.^ V .
Taulukko on seuraavanlainen;
Kulta- Hopea- Pronssi- Pist.
mitalit mitalit mitalit
tJSA
N-lIitto
Dnkari
Ruotsi •
Salksa ;
Suomi
Italia
Ranska
Englanti
TfiAieks.
Sveitsi
Australia
39
23
15
12
6
8
5
7
2
6
20
29
11
13
7
3
9
6
1
3
6
2
15
17
liS
9
16
10
3
5
8
4
6
3
494
491
258
226.5
165.5
145
136.5
1355
111
S5.5
86
77
Japani 3 a 3
E.-Afrikka 2 4 1
Tanska - 2 1, 2
Angentilna 1 - 3 , l
Norja ' 3 •'2;
Hollanti
Iran — 3 4
Jaanalka 2 3
Turkki 2 1
Romania 1 1 1
Belgia 2 1
Canada 1 1
Brasilia 1 — . 2
Puola 1 1 I
Egypti — 1
Itävalta 1 1
Jugoslavia' — • 4
Korea . ,•—. .• 1
U.-Seelanti 1 2
Intia 1 1
Luxemburg 1
Chile — •
Meksikko . 1
Lebanon 1 1
Portugali '• V 1
Uruguay : — 3
Trtaidad 2
67
61
52,5
52
45
44
40
33
31
^ ^tHClsingissä, elokuun 6 pnä 1952;
6Öömf.iSeurä;) ,
/JEimatysblyintilatalset päättyiväji
loisteliaaseen Grand Prix des Nati-
'on^ratsastuskilpalluun Helslngta
•vihreitä stadionilla. Uljallten rät-sujen
Ja taitavien hevosmiesten k l l -
28 R paylfcesti nelisen tuntia ja sitä seurasi
28
27
27
22
21
21
10
16.5
16
14
14
14.
12
11
10
8
8
rettävistä syistä on nykyään vaikea
Ilmoittaa).
Nämä monopoolit muodostavat y h -
teisesti tytäryhtiöitä, jotka jättiläis­mäisen
hämähäkinverkon tavoin kie­toutuvat
koko kapitalistisen maail­man
ympäri. Nitapä. on--Texas Oil
Co :11a Ja Kalifornian Standard O i l -
liUa yhteinen sivuliike nimellä Caltex
Oli, Ja New Jerseyn standard Oil
esiintyy useta yhdessä Socony-Va-cuumta
kanssa niiden yhteisen sivu­liikkeen
Standard-iVacuum O i l Co:n.
kautta. Nämä yhtiöt vuorostaan val-
:vovat yhdessä Arabian-American O i l
Co:a (Aramco), jolta on monoolisoi-
-nut Saudi-Arabian öljyhtuotannon.
Amerikkalaiset Ja englantilaiset
monopoolit valvovat ' Indoneeslan,
Burman, Colombian, Saudi-Arabian,
iEgyiptta, Koweitin, Trinidadin ja Balh
rein-saarten öljyntuotantoa kokonai­suudessaan,
edelleen 99 prosenttia
Venezuelan, 99 prosenttia Perun, 71,25
pros. Irakin öljyntuotannosta jne.
Lähes 95 pros. koko ^kapitalistisen
maailman öljyntuotannosta' on nii­den
valvonnassa.
Mitä tulee Öljyn Jalostukseen, kul­jetuksen
ja myyntiin, on amerikka­laisilla
Ja englantilaisilla trusteilla
monopoliasema myös .näillä aloilla.
Noin 90 prosenttia \ kapitalistisen
maailman öljynpuhdistamolden kapa­siteetista
on Joko amerlläEalaisten tai
••• englaritilaisten yhtiöiden valvonnas­sa.,
öijynkuljetuksen suhteen on t i ­lanne
sellainen, että ylii.70 pros. maa-
Ilman tankkilaiyatoni^^0fi$A ^ kuuluu
USAn javEngiaiiäi^yiitföille. N^
Jyjohdot, Jotka lilttkvät 'tuotantoalu­eet
puhdistamoihin Ja< ]laivaussata-miin,
kuuluvat lähes ic^ikki matait-tujen
maiden yihtiöille.:.:iBamat yhtiöt
hallitsevat ntyds niitä ^kauppajärjes­töjä,
joiden toimena on öljytuottei­den
myynti.
J X ^ T T I L Ä I S V O I T T O J A
Oljy, Jota säälimättömästi riistet^rt
työläiset takapajuisissa maissa pump­paavat
maasta Ja Joka myydään kor­keisiin
~ monopolduntoihta, tuottaa
'Amerikan ja Englannin öljymagnaa-teille
satumaisia -voittoja, ^Amerikka­laisessa
aikakauslehdessä' !World Pet­roleum
Julkaistujen tietojen mukaan
•nousi New Jerseyn Standard Oilta
voitto (kun verot oli poistettu) vuon­na
1950 , 408,2 miljoonaan dollariin.
Socony-Vacuumta voitto oli 128,2
miljoonaa, Kalifornian Standard O i l ­in
l£k>,8 miljoonaa, Texas Oil Co:n
,149 miljoonaa Ja Oulf Oil Corp:n
111,1 miljoonaa dollaria. Samana
vuonna nousi Anglo-Iranlan Oil Co:n
puhdas voitto 81 iniIJoo'naan puntaan.
Suunnattomat voitot eivät ole a i ­noana
syynä katkeraan taisteluun öl-
JyslÄ. TäydeUä syyllä 'verrataan öl­jyä
-vereen jokaisen taloudelKsestI ke­hittyneen
maan talousjärjestelmässä;
Sitä . käytetään yhä 'suuremmassa
määrin teollisuudessa, /llikehteessä ja
maanviljelyksessä. Se on välttämä­töntä
autoliikenteeUe, llmaUulle, lai­vastolle
ja rautateille. Naftasta val­mistetut
voiteluöljyt ovat korvaama­ton
apuatae monille teollisuudenhaa­roille.
Ja nafta on raaka-atae, josta
•valmistetaan s u p i Joukko -mitä tär­keimpiä
kemiallisia tuotteita;
Ja vihdota on tunnettua^ mikä mer­kitys
-öljyllä on' nykyaikaisessa so­dassa/
Joka on vmoottori6n sotaa".
Amerikkalais-englantilaisten Impe­rialistien
sodairvalmistelusuimnitel-mat
edellyttävät öljyntuotatmon huo­mattavaa
lisäystä. Tämä selittää
myös sen, että öljynttiotanto on-niitä
harvoja teolUsuMenhaaroJa kapita­listisissa
maissa, jotka - laajenevat
vuosi - vuodelta. Vuosina : 1938-^1
nousi öljyntuotanto 239,7-miljoonasta
tonnista 543,5 miljoonaan tonniin, ts.
yli kaksinkertaisesti.
d L J Y T A I S T E L U ENGLANNIN
J A USA:n,VXLILLX
Näiden tosiasiata poibjalla on help­po
todeta, että amerikkalaismonopo-
Ita V perustaminen öljyntuotannon Ja
-jakelun alalla merkitsisi sitä. että
Amerikan Imperiallsniin käsito an­nettaisiin
voimakkain' 'ase muiden
kapitalistisen maailman maiden pai­nostamiseen,
Jbtka eivät voi tulla toi­meen
ilman öljyä; Tämä on yksi
tiurkeimmistä syistä. Jonka vuoksi
englantilaiset Ja amerikkalaiset tais­televat
öljystä.
. Ennen toista, maailmansotaa <USAn
Ja Englannin öljyomistukset olivat
seuraavanlaiset. Englanti kontrolloi
yli 60 prosenttia Lähi- Ja Keski-Idän
maiden ja Indoneeslan tuotatmosta Ja
; puolta Etelä-Amerikan tuotannosta.
Amerikkalaisten öljy-ybtiöiden tol-mtatapiiri
Yhdysvaltojen ulko­puolella
rajoittui pääasiassa Etelät
Amerikan maihin, Joisffii ne kontrol­loivat
lähes 50 pros. tuotannosta. L ä ­h
i - ja Keski-Idässä niiden osuus:oli
noin 13 pros. Ja kapitalistisen m'äail-man,
muilla öljyä tuottavilla alueilla
(Romaniaa lukuunottamatta) > vielä
vähemniän., . ^ ''
Jo,^toisen mäailöiänsödttn alkahä"
rylitylvät amerikkalaiset öljy-yhtiöt
suurisuuntaiseen hyökkäykseen Eng­lannin
öljyasemia -yastaan,: Ja sodan­jälkeisenä
aikana .tämä' hyökkäys on
kiihtynyt. ,Sen pä^yttämölnä oli­vat
ensinnäkin Etelä-Amerikan maat/
Jotka tuottavat 49 ;pros. USAn ulko­puolisen
kapitalistisen maailman öl­jystä;
Ja toiseksi Lähi-^ - Ja. Keskl-Idän
maäi Jotka tuottavat 44 pros. Laajen­tamalla
vanhoja Ja Ihankklmalla uusia
toimilupia Etelä-Amerikassa — eri­koisesti
tärkeimmissä' sikäläisissä öli
jyntuottajamaissa Venezuelassa ja
Colombiassa — tekivät' Yh<^svallat
jo sodan aikana lopun englantilaisten
öljymonopolien hegemoniasta tällä
alueella.
,:^ykyään Englanti valvoo kokcmai-suudessaan.
tuotantoa .vain OEIquado-rissa
ja Trinidadissa; Jotka eivät ole
suuria öljyn ; tuottajia. Kalkissa
muissa m a i s s a hallitsevat amerikka­laiset
öljy-yhtiöt. Petroleum Alma-nacln
ilmoituksen mukaan kuului
vuoden 1945 alussa 72,3 pros, kaikista
Etelä-Amerikan tunnetuista öljyva­roista
jUSA:lle - Englannta saadessa
i tyytyä vain 25,3 prosenttiin.
VIIMEISET ASEMAT
Amerlkkalalsefmonopblit ponniste­levat
työntääkseen englantilaiset kil­pailijat
Dois viimeisistäkin asemis­taan
tällä alueella. Tallota käytetään
laajalti JhyväksI niitä-^ristiriitoja, jöli
ta On ^lemassa Englannin j a Eteiä-
Amerlkah eri maiden välillä, jotka
vaativat Itselleen määrättyjä Englan­nin
siirtomaita, /Siten esimerkiksi
XSuatemala vaatii BrfttUäiitä Hondu:
rasia, kun taas . Venezuela faahuia
Brittiläistä Guayanaa ja Trinidadia;
K u n Englanti kieltäytyy suostumasta
häihin vaatimuksiin, rajoittavat ete-
^-amerikkalälsten maiden hallituk­set—-
eluSAnulkömtalst^rlöh tietä­mättä
- - ertgläntllalät^ ryhtlöidön
toimivaltaa alueillaan.
lyhyt mutta vaikuttava SIV olympIa-klä}
j£n päättäjäistilaisuus 70.000 kat-seulan
läsnäollessa. Sää oU kerras­saan
ja kerrankin loistava, kun 69
kaMakunnan liput saapuivat Vilnäel-
8ehV;;kerran stadionille — Finlandia-maresin
fahdisMf : ^ o k o yleliuth^
Viikon ajan oU suomalaisyleisö tur­haan
saanut odottaa tilaisuutta k a ­jauttaa
iMaamme-laulim Ja .nyt s i i -
Ihenatmettita vallan kaksi tilaisuut­ta,:
.-ensta Krelkka-Btkomi-Australia
t f l ö ^ Ja lopuksi kun 6uom6n lippu
oU •viimeisenä ihäipymäsää pois ^tadlo-nilta.
, ^Halkea tunne täytti moneh rinnan
kultamitalimies Kurt 'Wirekisen -kan-^
t a ^ sinivalkoisia Värejä kisojen
päättymisen meAlksl. ^Urtiellevan
suomen jopa pari sukupolvea eläh-ds^
tämä suuri toive — omatolympia-i
laiset — olivat tarjonneet rleinulllsia
tietklä Ja Jatkuvaa juHlatunhehnaa
aivan - ylitsepursuvasti. - Vtiosikym-meniä
kestäneet henkiset, fyysiUlset
j a 'äineelitsei ponnistukset huipentui­vat
rkoko -kuniiiakkäan oiympiahisto-rlah
ihäikälsevimpiitt kisoiMn niin u r .
hieUUllIsesti kuin myös Järjestelyjen,
sä puolesta. Kitojen päättäjäisjuhla
oli tavallaan -verratta-vissa ^tllannol-dun
kansälUssankarin "viimaiseen
matkaan":. emmb enää koskaan näe
rakkaaksi'käynytpä (hahmoa;..
: .Koka voltti? Olympialaisissahan el
viräilisesti lasketa eri maiden Saamia
pisteitä — päinvastoin Kansainväli-;
nen Olympiakomitea on Jyrkästi tu»>
mitsevinaan sellaisen menettelyn:
seuf Ja parooni Coidiertta mukaan o-lympiakilpa
on vain yksilöiden, ei
maiden välistä. Slltö huolimatta ei
maailmassa löydy sitä sanomatditeä.
missä ei kohta ensi lajista alkaen
Tiistaina, el^uun 12 p.—Tixra;day,^i
olisi) julkaistu kansojen välistä piste­taulukkoa.
Laskutavoissa on ollut
^pieniä erovaIsU\iksla. riippuen mm.'
\siltä,' onko joukkuetulokset otettu
liuomioon voimistelussa. Ankarin
"maaottelu" käytiin odotusten mu-ikalsestl
"kahden suurieh" (lUSAn J a
'USSRn) välillä Ja loppusensukseksl
jäi. että amerikkalaiset löivät venä­läiset
muutamalla pisteellä kokonais-luktijen
ollessa 490 :n vätträllia. TÖ-
•AfAUtf.yUm 'oli 7Vui£rnlÖn.-«'kbU
'maähen vUnkarin" hxuja ryntäys
•lEolniänn^ksi Ja "suhteellisesti laskien
.yiiyolnialsesti. .paras -kansakunnalli­nen
esitys X V olympialaisissa. Pus­tan
serkuilla oli voimaa ja kuntoa!
hyvinrlaajalla rintamalla, sillä ,ihel-
Uäh.258 pistettään keräytyivät miek-^
kailussa, ampumisessa, melonnassa,'
nykyaikaisessa 5-ottelus8a, ipainissa,
uinnissa, voimistelussa Ja yleisurhei­lussa.
suomi sai yhtä monta — 6 — kulta-ih'italla
kuin Lontoossafkin, lisäksi 3
hopeaa ja 9 pronssia. Pisteissä se
sijoittui 6 :k8l, joka on Sentään jota-*
kin 69:n kahsah 'kilpailussa. /IlmeiS'
tä kttltehkin ön, että kotiyleisön läs­näolo'
ei innostanut suomalaisia " y -
Uttänaääh itseään", vaan plketomJn-kin
kävi liiaksi poikien hermöUIe.'
Vain kadDBUormmfentä^^e^
heilijasta esim. ^ saavutti paremman
tuloksen kuta vallntakirpalussa,:muuj
tamien taas romahtaessa valtavasti-kin:
Leppänen keihäässä 6 metriä,
«uutoniemi .kiekossa 4 m, (Lusenlus
esteissä 26:8ekimtia, Ralmetoja ^ u - '
karis8a;4m jne.
Pettymyksissä ei Suomi suinlcaan
nauttinut mitään monopolia, sillä j o ­bin
posteja «alvat monet niuutkin
maat'^ vastaanottaa poikiensa 'suori­tuksista..
IRuotsta kultamiehet y-leisurheilussa
rajottuivat 1 :een käve­lijä
(Mikaelssonin ansiosta saatuun;.
'Norjan kultamitalitoivo motikarin
JStrandli (epäonnistui täydellisesti;
Saksan juoksijat fiohade,I<ueg'; Ocih-row
yjn. eivät venyneet'tarpeeksi
pitkälle: muutamat englantilaiset
Juoksijat yllättivät; hyvillä suorituk­sillaan
mutta'nun.Banniaterta ja iPe-ters'n
kultamltaUt jäivät itulematta^
Japanta uimarit Ja manatoonarit sai­vat
tunmistaamuur^paremmikseen
Jne. 'Melko vaikeata on sillota monen
'Ollut luhduttautua parooni Coubertto
kuuluilla sänoUIa "tOrketatä ei ole
voittaa vaan taistella toyvin."^
:-Odottattmiontaoli:kisöJen järjestä­jille
'pääaylippujen : osittainen ; m y y
mättömyys ulkomailla. <Mm. ameri'
kassa se todennäköisesti Johtui siitä,
ettet; myyntledustusta oltu .Itiovutet-tu
jonkun sUuren American Express
sta. Pan tAmerlcan AIrvaysto Inu,
tehtäväksi. Joilla olisi ollut laajempji
j a t^okkaampi kosketus suureen y-lelsöön.
iNyt amerikkalaisilla ei o l ­lut
kuin korketataan pieni aavistus,
että Suomessa pidetään olympialaiset
— mitään ns. suurta innostusta el
kisojamme kohtaan varmaankaan
saatu siellä syntymään. Armi Kuuse­lasta
tiesivät kaikki, olympialaisista
vain muutamat— paitsi vastakisojen
aikana, jollöta: se turistien saamisekr
sl oli myöhäistä. Myöskta kävi niin
ikävästi, että muutamissa maissa re
räät ali-agentit palauttivat Myymät­tä
Jääneet liput va6tä kllpäUujen pää.
tyttyä. Täten «sim. Stadionilla lolMi'
päivittäin n. 500 tyhjää palkkaa. Jot­ka
kotimaan yleisö olisi mielellään
täyttänyt.
: Ensi rkesän^ >kyllä ennustan Suo­meen
sitä matkailijapaljoutta, joka
tänä suvena jäi saapumatta. VGpod
vriUIn" teh» on valtava ja sitä Suomi
sai nyt runsain mitoin. lUlkomaalai-set
totesivat ( j a kertovat naapureil­leen),
että i) Suomi on vapaa eikä
rautaverhoon kiedottu maa, 2) tääl-lä
kohdellaan, jopa palvotaan ulko­maalaisia
erlnoihäiseUa tavalla, 3)
(Helsingissä Ja muualla Suomessa dn
silmiä hivelevää, luonnon y.m, kau-,
sneutta (silloin itun el sada!) ja 4) el
täältä niin hirvittävän kallista ole­kaan.
Esim;, amerikkalaiset lehtimie-i
het Ja urheilijat tulevat vannaan
mainosfähiaah BUomea tbhökkaasti —'
ija yksi etelä-(ifrikkalainen iperhe ,on
ijo tilannut huoneet rAilIangon hotel-,
hista 2 viikon oleskelua varten ensi
keiiänäl
Lopetettakoon tämä "ennätysjuttu",
'toteamaUa, että; miehet rikkoivat o-lymplaennätyks^
t,.-^ montakin kertaa,
17 lajissa, naiset 7:88ä. Lisäksi
miehet noteerasivat 4 uutta »maali-,
manennäty8tä:-7 samoinkuin tytöt ja
rouvatkin. Xisäksi on muistettava,
että eri maiden ennätyksiä myös pa­ranneltiin
tukuttain.
Olympla-Halonen.
vn«l«lrifcl.r^ ::8Iirtolaisuu8 Suomesta
on k e ^ lopputm' mennessä vähen.*
tynytvlimavuoden vastaavaani aikaan
verrattuna, Umoltettitay&äcettäta Ti-^
lastptlisesta päätolmistosta. Viime
Vtiödön alkupuoliskon'aikana öllsiir-tblaisla
VidO "henkeä, kun vastaava'
luku tänä vuonna oli 3.359. tehden
vähennyt siis 54.'
; Tammikuussa nousi rslirtolaisten l u ­kusuunnilleen:
samaan määrään kun
viime viröhna.hehnlHmaaliskuiissa se
oli puolet viimevuotisesta ja huhti-.
touko- ja kesäkuussa se jäi alle kol-männeksen.'^
Eniten oU siirtolaisia Vaasan lää­nistä,
ntanittäta Oli. Uudeltamaalta
oli .634. Turun Ja Porin läänistä 473.
Oulun läänistä 333 ja Lapin läänistä
314. Vähimmin taas oli siirtolaisia
lillldcelin läänistä, 28. Ja Ahvenan­maatta
71. > Siirtolaisten luku on pie­nentynyt
ikaikistallääneistä. Buhteel-tisesti
suurbnmat jvähennyicset ovat
tapahtuneet Hämeen. Vaasan Ja Ou­lun
'läänistfi, pienimmät taas Ahve­nanmaalta
sekä Lapin ja Kuopion
läöhistö.
''-Siirtblaistenklelistihteissa on todet­tavissa
- siirtolaisuuden suhteellinen
liiääntymtaen suomenkielisen kansan­aineksen
kesken. Siirtolaisista oli n i ­mittäin
suomenkielisiä 81% ja ruot­sinkielisiä
10%, vihne vuonna oli suo­menkielisiä
71% ja ruotsinkielisiä
29%. • '
'Määrämaana :on sihtolaisten :ke8-'
tälna hiiden maaliman^n^ftiiMen ^ / , , ^ \
lometri»'juoksuasa/Selvitfiyäan^nuii-*; i - . ; ''J
lutsta;2 ^mlh. j a islä/sekiMb. >EsV; ^^' <
•«ala^nef;^^^
lataen iMarcel Hansehne 'saaiutti s a ^ j . -
ken suosltuiinmass^afiemaEsa-Sm < t - .Mt^
johon on paästa ottanut j3,102 henkeä^
eU 65%:. Caziailaan.menU(li^<mJ$di:^
ja Pohjöls-Amerikan. Yhdys^ltbihhi'
•;137.B'^^|j^'säiS^^ mm mm
LAKIMIEHET — AaiANAIMAT
NOTABIOT'
Bruce William8, Q.C/ V
' Rotiert ^Gordon Price, , B J u \ '
62B Ckivenunent Boad>W^
KIrkland Lake ' .'-.Ontaste
:;;.;-,;;c^';i'S#.'>;;>"»
m»
LapamäfokapdBlldja ^
e Tehokulapamatoläfiiufi^'j(>tevd
nauttia Ibnan paairtoamlBEft^aot^^
tamatta nlostooiafiUcelta.
, Uusi hiata ^S0'1p»ttiib
^bstltllauks^Qt jnioxifekan
VUpym&ttft,\
KAKI VBABmCS ,
, pomsLiN ö-6sn ' y
\t«l iSathleett St. V9, / "^tmkrf
i m ON KESÄ, iMÖTTA . , ^ ^
jQULi! lÄflEsm mpBM
Vierailkaa eitsi jouluna
erikoisesti ^Järjestetyllä \
Joulutunnelman saatte heti laiturille astuessanne fn''
laivassa on erikoinen juhlatunnelma kaik!kihe>köri^^
sineen, syömisineen, lauluineen ja ohjelmineen.' /\
Irlanti
Espanja '
Fillppihilt
Bulgaria
Venezuela
Pakistan
Kuuba ^
Liberia
Bahan/a
KreOlta
Singapore
1
l
1
6
5
5
4.5
4
3
3
1
2
2
1
Stallnlrnidin fäbkörolma-laitoksen
rafcennostdihln
•Mb&liyr:. myös.. maantertfen
jralttntamlnen Volfso va-
'semmalle rannalle^ Kmu-
' näbääan «iefcanlMitiu
^tnaantletyfttä. KaVaDtUtt
y . Noskav.
LiijUle se otti
.Muistattehan hyvät lukijat koke­muksesta,
miten lujille otti, kun äiti
Joskus varhaliBimpina elinvuosinam­me
ahtoi yllemme puhtaan vaatekap.
paieen Ja teroitti käyttäytymään oi­kein
sievästi kun oU turossa huomat­tavia^
Vieraita. Ja me yrltUnme Ja
yritimme ja ''niiasimme j a ' pokkasim­me
Icäunilstl emmekä, kaataneet me-
4hUlakia esiUInallemme emmekä nipis.
täneet vieraiden lap&ia, vaan annoim­me
pariiaat leikkikalumme. Olimme
niin kilttejä, että olimme aivan pa­kahtua
kunnes saimme salaa tuolin
takana annetuksi vapauttavan muk-sUh
veljelle tai sisarelle pelkästä hy­vän
käytöksen yUJäämästä.
iPääkaupunkilataen 'kisayleisö on
itainnut viime viikkotaa kokea hiu-;
ikan samanlaistakiltteyden; palcah-'
duttavutttta ollakseen pilaamatta;
perheen mataetta'huomattavien, vie-:
raiden vDBiitillä. Lujille se on ottanut,;
kun tuntee vakiinttmeen -p|Ulkaupun-ikilaisen
elämämenon kaduilla, kau­poissa,
raitiovaunuissa Ja yleisönjuh-;
lissa. tliissä ei ole tarvinnut tees­kennellä,
"kun on oleiltu oman väen;
parissa, kuka siinä nyt' uskoo toisen­sa
kiltteyden kuitenkaan. Toista on
'kun talossa on tärkeitä vieraita, j a ;
:ylle on pantu pUhdas essu j a annettu-monet
varoitukset...
Oltiinpa -tässä Jo aivan pakahtua
omaan vieraskiltteyteemme, (MUtta
tulipa kiltteyden lUkapainetta, Tuli
tämä Armi Amerikoista Juuri sopivil­leen
ja vapautti-pää^tqiunkilaise^kU
savieraskiltteydestä Uian supisuo"
malaiseen kyynärpääp9litiikkaan ja
kansalliseen suukopuun ja pieneen
tappelunnujakkaankin viimeisen o-
^ympiasunnuntain päätepisteeksi. Sil­lä
tottakai ..jc«alnen klltl9ydes8ään
kangistunut pääkaupunkilainen l i a -
lusl näihdä vaaleanpunaisen pitsipu-vunkantajineon,
tämän historiallisen;
tapahtuman, joka Jätti olympialaiset
varjoon Ja avasi Jälleen-ovet kotoiselle
suomalaiselle, minä ittmentaliteetiUe.
Lujille se otti, se kiltteyden Ja'hy-vän
-käytöksen .vierasnäytös.-'Mutta
tulipas vihdoin viimein loppu sillekin
koettelemukselle! — Tcssa, V . S., Hel­sinki.
® RUOTSIN
AMERIKAN
LINJAA
moottorilaiva
.1 <
tr Sföckliölm
LÄHTEE
rr
Haiifaxjsta jouiukuunvllpi^lllSl
rt r
ALHAISIMMAT LIPPUJEN HINNAT
TILATKAA PAIKKANNE AJOISSA! X
F. O, B O X 69
TRAVEL AGENCY
SUDBURY, ONTARIO
Aina tervetdtdn
lahja Sttomessa
on
TYPE F A $10.75
4 paunaa kahvia; 2 paunaa rii­siä;
2 pakettia kuivattuja seka-hedelmiä;
1 pauna luumuja; 4
- - ' 4 -unssin .pakettia makeata
suklaata; ^ p a u n a a : Bakerta
kaakaota; 2 pakettia savukkei­ta;
1 pari Nylon-sukkia, vain-
No. 10 Kofconalsp. 14 paun.
TYPE FB $7.75
4paunaa kahvia
2 paunaa vulfc, riisiä
1 palkettl kuivattuja
hedelmiä
l pauna kulv. luumuja
V4i utiala f^nelia
i -Kokonaispaino J l pauna»
Valittavaksenne kolmepa-kettia,
joissaön ,',väjiissa . j ;
olevia tavaroita:.hedel|hiä,'^
kahvia, kaakaota,' savuk­keita
ja nylon^tikkia::'
Nopeatiedöitiis... pikaiom'pB:''^''
rilletolmitus varastosta tn6mi,f,A,r,
takana. Tulli kuuluu ^Untaan. '
Parhata vallkohna ruokatava­roita.
Vakuumlpakkaua pelti-kannuissa.
T e r ^ s v y t t t t e i n ^"
pahvilaatikko. Säästää -alkaa
o s t o ^ ja postittamisessa, '
delltaen lähetyfikontrdllL; TBÄL' '3
takaa laaäun ja pdrilletobiU- •',
tuksen. , , v , „ ,
, ,7 i VII»'
'."'"t -v-C' m
TYPE T C $5-98
4 Paunaa KAHVIA
Kokonaispaino 7 paunaa
560 Suömeäia USA:n
, Ybdysvaltata • - uuden siirtolaisuus,
lain mukaan ^-päästetään Suomesta
Vhdysvaltolhta ainoastaan 666 siirto­laista
tuodessa.
— Ensimmäinen nikkeliraha
times) tehtiin Sveitsissä 1880.
Matkustakaa Suomeen"
''6ää8tämiskauten%"/-OSfP8.
HOLMISSA, tai STICSQOL-MIS8A.
Hyviä hyttejä 4aa^,
tavana elok.a4 ]aivavuoimtti<
alkaen.
Sisältö Ja hinnat voivat muuttua
Tilatkaa pakdUnne TXKHMi ikhlmmäKä asiamieheltä htl
SWEDISH AMERICAN LI^E
1255 Phillips 8q. I 410 M a U 81. I Unioit Bank Buiff.
Monttval 2, Oue. 1 Whwlpcr, Man. |. CalSaiy, Aita.^
' 71 VpperWa(er8t,^Ha1IfaxN.8.
\ irll ' ii iit