Vapaus, March 8, 1969

              Laoiiaaiitai; ^lalisk; 8 Saturdaiy, Mar. 8, 1969
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIAN8
(LIBERTY)
EorrORi W. EKLHNO
TEUEPkto^ili
Established Nov. 6, 1917
MANAGERi. K. SUKSI
OPi^lci AND,efoitOR/At 6 7 4 - 4 2 64
Ptddlahed thrlce weekly: .Tuesd»ys, lliius^aya 'uid Satur^ays V7 Va]
PtAUshlng Co. LlmltM, MJO-^OSr lito St. Weat, Sudbuf^; cmtario, Catr
. . Il6mxii iddhss: Btnc 69 .
' Adl«rtlsliig rates upon appUcatlon, translatlon free\of charg«.
Attthorlaed as-second class maU 1^ ih« Post Office Department/ Otte^^
' ; and for payment of vosfef^iaixäi.: ^
fCANÄDIÄN lÄNGUÄGElPRESS
TILAITBHINKAT:
Cftnadana: 1 vk: tlO.OO, 6klc.l5.25 U8A:n: l vk. th.OO.0kk.^.76
3 kk. SJ)0 Suohieeu: 1 vk. llISO, 6 kk. 6M
SUURET PUHUVAT JA
PIENET KUUNTELEVAT
usA:n suurien kaupipaliittolaisteri
oh Josteitävs, efi^iriinaii' ämeriklta-laisia
tavaii'olta- ikiuin ne ,inyyv8t
.omia tavaroitaan, jotta; USA voisi
Su6lrfe{iia feaftsäirtvÖl^ön velvpttei-densa
• kiisiannuksisita.' Jos USA sa-^
noutuigi irti yelvotteista^n maail-rtiMsa,
olhi meiUä rllttSvS ylljfifimä
rahCttttÄalkBemnie turvaUisuuanenot
pääomasiijoitultset ja muut maiksut
ulkomaille, lausui USArn . apulnis-ulukömlnisteri
EHiot Richardson
puhuessaan viime viikolla OECD:n
jäseranaiden vanhemmille ministe-
USA:n menot V i e t n a m in
sodassa olivat viime vuonna enem­män
kuin 21 miljardia dollaria.
Tämä on Qilhit päätekijä, joka, on
aiheuttanut vajauiksen USA:n mak*
.vittaseessa. Jatkuva malksutaseen va­jaus-
patotti taas JöhTisonin halli-liiteen
rajoittamaan amerikkalaisen,
pääoman virtaamista ulkomaille se­kä
supistamaan ulkomaanapua, jol-tö
tasapaino olisi voitu palauttaa.
USA:n ikäu'ppata®e huononi viime
vuonna jyiliästi. Se osoitti alle mil­jardin
dollarin ylijäämää; kiin yli­jäämä
oH vuonna 1967 yli 4 miljar­dia
doltoria, ministeri Richardson
lausiii ja jabkoi:
— Päätekijänä kauppataseen huo-iiontumiseen
on ollut korkea inflaa-liosuhde,
joka on nostanut amerik­kalaisten-
tavaroiden kustannuksia
jä tehnyt ne vähemmän kail|)ailu-kykyisiksi
maailriianmaiikklrtölUa.
Ministeri Richardson korosti edel­leen;
että Nijtönin hallitus pitää sie­tämättömänä
inflaation kasvuvauh­tia
ja tehostaa ponnistuksiaan hinta­tason
vakauttamiseksi nopeasti.
Mutta USA:n kauppaliittolaisten on
autettava USArta sen velvQtteiden
täyttämiseksi maailmansa ostamalla
enemmän amerikkalaisia tuotteita
kuin mitä ne myyvät omia tuottei­taan
USArhan.
Vähin erin on saapunut tietoja,
mitä viime viikolla Pariisissa pide^
tyssä OECD:n kokouksessa, johon
Suomikin ensimmäLstä kertaa osal^
iistui täysivaltaisena jäsenenä, oi­kein
tapahtui.
Ensiksi on todettava, että ei mi.s-sään
lämnen johtavissa lehdisssä
esiintynyt OECD:n kokousta selos-trivisisa
uutisissa edes mainintaa sii­tä,
että järiestö on saanut jäsenek­seen
".sellaisen maailman navan"
kuin Suomi. Lisä.ksi on huomattava,
että USA:n apulaisulkoministeri Ric
hardson piti em. puheensa vain OE-CD:
n jäsenmaiden vanhemmille mi­nistereille,
joihin ei vannaankaan
kuulunut Suomen edustaja.
Kokouksen muista huomattavista
pirheenvuorojen käyttäjistä mainit­takoon
Länsi-Saksan taluomsiniste-
Ontarion uusi budjetti
.- Rahaminflisteri Charles MacNauglhitom! viiime- tiistaina pi­tämä
budijettipaiihe ja seini j Ä e m esititaJmä "Valktoimen kirja"
Ontairi<m haililitukseh verouu<iistailksiate^^ antanut paljon pur
heen ja kirjoittaamisen aiheilta poliittisille komrnehitaattvcM-eille.
Ja näiden kommenttien sisältö riipptDU ratikaisefviasfti siittä, ''ke-r
nen lehmästä" on kulloinkin kysymys.
Niih sainotujt kaduin miehet, joilla ei_ ole aikaa eikä mah-doUisuioittaikaan.
tutustula budjettipuiheen kaiikikiin ."'hienouk-siin"
ovat,yleisesrti puhuen ilmaisseet käsityskannam, että .''pa-jhemminkin
olisi voinut käydä".
Mutta jos lähdetään siitä, että mitä yhteislkuntaipliirejä tä-.
mä budjetti lisääntyviine verointeen pitoQustaa ja 1;ukee, niin
silltaräi hiärvaitaanV että suurpääoman edustaijat ovat budjetista
hyvin mielissään. jotavastöin ityötäteikevien edustajilla ja pu-hemiehillä
on siitä paljon arvostelua.
Kaikkein parhaiten tämä näkyy siitä,, eittä myyntiverojeru
lisääminen --- oikoonikin vain kysymys viinasta', oluesta, tu­pakasta
jne., lankeaa valtaosalta pikkuihmisten maksettavak­si:
Myöninettälköön että rikkaat ihnoiset käy tt^^ hen
kilöä iktoihti enemmän ja kalliimpia iloliemiä. Mutrta kom heitä
on suhteellisen pieni ryihmä, niin valtaosa näisJtäkin lähteistä
perittävistä veroisita lankeaa työläisten, farmarien ja muiden
pikkueläjien maJcsettavaksi. Samai pätee savukeveron kohotta­misen
tiimoilta.
Toisaalta — ja tässä annettakoon mr; MacNaughtonille
se tunnustus, että toisin kuin pääministeri Trudeaiun liitto­hallitus,
joka vapautti varakkiaaanmat miltei kokonaan ns. "ke-
•hitysveron" maksusrta ^ mr. MacNaughton määritteli vissejä
velvoituksia myös.yhtiöille. Yhtiöiden tuloveroa ei tosin ko-:
rotettu; mutta sen perimistä nopeistuitetaan siten, erttä hallitus
saa entistä pikenmiin nämä verotullotkäytetjtäväk^n.
Myöntäen, että "kaivosyhtiöiden verot" ovat '*liian alhai­set
muihin teollisuuslaitoksiin verralituna", mr. MacNaughton
sanoi että kaivosyhtiöiden voittdjen veroa korotetaan nyt 12 :
prosentista 15 prosenttiin, minkä perusteella nämä suurelta :
osalta upporikkaat yhtiöt joutuvat maksamaan vain noin $8—
10,000,000 lisäveroa. Tämä on tieitenkin hyvä asia; mutta toi­saalta
aivan'liian pieni verokorotus. Se on ikuten NDP:n joh­taja
Donald MacDonald sanoi "naurettavan pieni" korotus k(un
huomioidaan, että näiden yhtiöiden vuosivoitto on ,$1,250,000,-
000.
Kaiken lisäksi on otettava huomioon se, että venemoobto-rien
jämoottorikelikkojen omistajilta —' ja^he ovat myös val­taosalta
pikikuihmisiä •— otettiin pois 13-prosenrttinen veropa-lautus
gasohinigallonalta, mikä tarkoittaa käytännössä katsoen
sitä, että tuhansien ja tuhansien sunnuntaikalastajien ja kesä-möikkiläisten
(gasoliini-) vero kohoaa keskimäärin kymmenes­tä
fcahteenkymmeneen dollariin vuodessa ja enenrniänkin.
Perusolemuikseltaan mr. MacNaughtonin esittämä bud-jetti
talousvuodelle 1969—-70. on siis "pikfcuihmisten" kustan-
DJukseUa varalkkaita ja erikoisesti upporikkaita suosiva.
: Mitä-taas tulee Valkoisessa ^kirjassa esitettyihin verouu-distulksiin,
niin se on asia joka vaatii yksityiskohtasernpia
tietoja ja tutkiimulksia. Selvää on, että verouudistulkset ovat
vährtämättömäsiti tarpeellisia. Esimerkifksi kunnallishallinnot
eivät voi nykyistä enemp>ää verotjtaa kotienomistajiä, mutta
niiden on kuitenkin saatava jostakin joko menojen vähennystä
tai tulojen lisäystä. MacNaughton esittää; että maakuntahalli-
Itus ottaa asteijttain 3 vuoden aikana (nykyisen 45. pros; ase- .
meistä) 60 prosenttia kansa- ja jaitkokoulujen menojen mak­sut
Se on luonnollisesti aäkel oikeaan suuntaan ja kauan odo­tettu
uujdistus, sillä konservatiivipuolue on jo vuosikausia sit­ten
luvannut vaMtsijoille, että se ottaa 80-prosenttiöeäti nämä
koulumenot huollettavakseon. Mutta minlkälaisin menetelmin
ja seurauksin tämä uudistus aiotaan toteuttaa, se on vielä
meliko pahasti ilmassa.
Toisaalta on syytä panna merkille, että koko tämä vero­uudistus-
suunnitelma esitettiin jonkinlaiseksi "taisteluhaas­teeksi"
liittohallitukselle, joka myös suunnittelee verouudis-tudkysymystä
ja aikoo esittää oman lifomufksensa ensi kesänä.
On avoimesti selitetty, että julkaisemalla nyt omani surunnitel-miaaisa,
Ontarion maakuntahallitus halusi päästä mahdollisim-maai
voinialtokaaseen asemaan liittolhallitulkseen verraten vero­tulojen
jakamiskysymyksestä j ms. ke^usteltaessa.
Job asia on näin — ja sitä ei ole yritettykään kieltää — silloin summa, puhumattakaan niistä
on kysymys enemmän poliittisesta näpertelystä kuin varsinäi- eduista mitä ontarialaiset saisi-sista
toimenpiteistä hyödyllisten ja kipeästi tarvittavien vero- vat nykyistä huomattavasti
uudistusten laatimiseksi. halvemman sairaushuoUon puit
teissä.
Sivumennen sanoen voidaan
huomioida myös se, että ennen
kaikköiii räikeimmin medicarea
västusftanut Albertan maakun-tahalliitus
suunnittelee, torstai-aamuisten
tietojen mukaan me-dicareen
liittymistä varhain eri­si
vuonna! Jos näin tulee tapah­tumaan,
silloin muodostau seu-raavaniaihen
tilanne: Saskat­chewan
ja British Columbia
ovat jo liittyneet medicareen,
Nova Scotia, Newfoundland ja
ManLtoba liittyvät siihen huhti-tammt,
miiö tämä suuilrtitelma yk.sj
tyiskoJhdiBsa älsälUä. .i^ansitsäil li-pansisi.
ja talousministeri Ortoli va-kliutti
Ranskan taistelevan maail-niankauipassa
protöktinistlsla voimia
vöstäah (!); Ruotsin kauppathlnis^
(eri Lange analysoi maailmank-AU-pan
Ulaa sekä odotti USA:n ryhty­vin
taistelemaan inflaatiota vastaan
välkavuudella ja vaati Englantia ki­ristämään
taloudellisia ohjaksia. On
Illuusio ;kuviteHa, että maksUtase-ohgelmia
voidaan ratkaista rahapiv
hittisilla patenttilääkkeillä, Lange
lausui.
OEGDön täydellinen epäpoliitti­suus
tuli Pariisin kokouksessa voi-maikktiästi
esille, vakuutti Siionlöh
valtuu^nnan johtaja, simnniltelu-ministeri
Linnamo. Ei dsiä nyt ihan
näin ole yksinpä ministeri Richald-sonin
puheen valossa. T^lä miehel­lä
oli taikataskiussaan presidentti
Nlixonin Valtakirja. OECDrssäkm
sliuret valvovat ensi sijassa omia
etujaan ja pienet maat saavat lu-.
van kuunnella ja totella.
Libra.
Esitti moitteita
pääMinlsieri
Rob^tdille
Londbh, Oht. — Ontarion pää*
tnlttiaterl John Robarts tUkee VÄ-kuutusyhtiöitä
olkoon kysymys
medicaroata tai verotuksesta, sa­nottiin
sunnuntaina CLC^ n opin-toinstituutissa.
Ontarion työväeliliitön (Fede­ration
of Labour) torontolainen
tutkimustyön johtaja John Eleen
sanoi, ettei "Robarts aio verottaa
vakuutusyhtiöitä kun vakuutus­yhtiöt
pyat täällä Londonissa hä­nen
omalla vaalialueellaan."
Mr Eleen puhui Carterin komlB-sionin
verotusraportista täällä
viikon lopulla pidetyssä opinttf-instituutissa.
Hän sanoi, että työ­läisten
tulisi kokonaistiudessläan
tukea Carterin raportin ehdotuk-.
sia.
" M e tarvitsemme täydellisen
tuen Carterin komissionin perus­ehdotuksille
verotussysteemin uu­distamiseksi
ja yksityiskohtia voi­daan
käsitellä myöhemmin", sanoi
mr Eleen.
Suomen ja N-lriton kaupan laajen­taminen
on mahdollista - Karjalainen
••Koko vierailiui, ajan' Moskovassa
vai linnut k a u nis sää hu ipentiii 1 au-
Mtaina todelliseksi aurinkoiseksi
n Schiller, joka lupasi eräänlaista hfevälpaiväksi.. Ulkoministeri tutus-
Moskova. Suomen harjoilta-maila
rauhantahtoisella puolueetto-inuuspolitiikalla
ja Suomen ja Neu­vostoliiton
hyvillä naa-puruussuhteil-
:a on tärkeä merkitys rauhan säily,
miselle Pohjois-Euroopassa, koros­tetaan
suomalais-neuvostoliittolai-sessa
tiedonannossa ulkoministeri
Ahti Karjalai-sen virallisesta Neu­vostoliiton
vierailusta. .
Vierailun aikana käydyt keskus­telut
ia näkemysten vaihto ovat
myötävaikuttaneet keskinäisen ym­märtämyksen
ja luottamuksen sy­venemiseen
molempien maiden vä­lillä,
samoin kuin maiden suhteiden
jatkuvaan kehiltäi:iiseen, todettiin
liedonannossa edelleen.
Ulkoministeri ja rouva Karjalai-len
sekä valtuuskuntaan kuuluneet
•Jlkominiäteriön poliittisen osastrn
päällikkö Risto H>-värinen ja apu­laispäällikkö
Yrjä Väänänen palasi­vat
Helsinkiin lauantaina lentäen.
Vielä ennen lähtöiiän Moskovasta
ulkoministeri Ahti Karjalainen to
;e.si suomalaisille lehtimiehille tyy­tyväisyytensä
matkaan ja sen tulok­siin.
••••• . ••. .
moratoriota Englannin suunnat to
mille veloille. Länsi-Saksa on nykyi­sin
Englannin suurin velkoja. Li­säksi
Schiller kertoi haudottavan
suunnitelmaa ns. ''kuuman: rahan"
aiheuttamien valuuttakriisien torju­miseksi.
Hän ei kuitenkaan paljas-
Tytölle 4 vuoden
vankilatuomio
Toronto — Torontolainen 20 vuotias
Pamela Mat Chapman tuomittiin tiis­taina
4 vuodeksi vankeuteen, heroiinin
kaupustelusta. Eräs salapoliisi todi-sti,
että Windsorista kotoisin oleva tyttö
myi hänelle tammikuun 28 päivänä
20 kapselia heroiinia.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Lauri Niininen, Sudbury, Ont., täyt­tää
lauantaina maaliskuun 8 päivänä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
tui aamupäivällä Neuvostoliiton ta-lousnäyttelyyn
ja tsrpasi vielä ilta­päivällä
Pohjoismaiden suurlähetti­läät.
Vierailusta annetussa yhtei-sessä
kommunikeassa sanotaan
edelleen mm: "Keskusteluissa to­dettiin
lyydytyk-sellä että Suomen
ja Neuvostoliiton välillä vallitse­vat
laaja ja monipuolinen yhteis­työ
sekä vilpittömät ja hyvät naa­puruussuhteet.
Osapuolet totesi­vat
molempien maiden pyrkimyk­senä
olevan edelleen kehittää Suo­men
ja Neuvostoliiton välisiä ys­tävyys-,
yhteistyö- ja avunanto­sopimuksen
mukaisesti.. He tote­sivat,
että tätä tarkoitusta on edis­tänyt
myös ulkoasiainministeri­öiden
edustajien vierailuvaihto ja
sen yhteydessä käydyt keskuste­lut.
Molemmat osapuolet olivat yhfä
mieltä siitä, että j-yhdytään toimen­piteisiin
tällaisten kontaktien jatka­miseksi
Ja laajentamiseksi. Niiden
yhteydessä voidaan keskustella sel­laisista
kansainvälisistä kysymyk­sistä,
jotka kiinno.stavat Suomea ja
Neuvostoliittoa.
Keskusteluissa todettiin Suomen
ja Neuvostoliiton välisen taloudelli­sen
yhteistyön molempia osapuolia
tyydyttävä täi-keä merkitys ja il­maistiin
käsitys siitä, että
edelleen on mahdollisuuksia laa­jentaa
kaupallisia ja muita talo-udellisia
suhteita erityisesti par­haillaan
valmisteilla olevan uuden
viisivuotisen kauppasopimuksen
yhteydessä. Molemmat osapuolet
sopivat siitä, että eräitä Suomen
ja Neuvostoliiton väliseen yhteis^
työhön liittyviä käytännöllisiä ky­symyksiä
tullaan käsittelemään.
Keskusteluisjsa käsiteltiin ystäväl­lisessä
henge.ssä eräitä molempia
maita kiinnostavia kansainvälisiä
kysymyksiä mukaan lukien Euroo­pan
turvallisuuskysymykset. Todet-tiin,
että molemmat valtiot tulevat
edelleenkin pyrkimään kansainväli­sen
jännityksen vähentämiseen rau­han
säilyttämiseksi ja vahvistami­seksi".
Dmitri Gudkov:
OM ölkä, jollbilt fitiglannin Val­tiomiesten
ja poliitikkojen tapaa
Eittää näk«hiyk8iMti> erilaisista
kansainvälisistä ongelmista pidet­tiin'
milteipä klassisen pidättyväi­senä.
Mutta kaikki muuttuu tänä
kiireisenä aikaiiä. Muutoksia on
tapahtunut myös Albionin ran­noilla,
missä eräät poliitikot ovat
kadottaneet^ paitsi perinteellisen
pidättyväisyytensä, myös englan­tilaisille
ominaisen huumorinta-jiinsa.
Kun Englannin puolustusminis­teri
Healey Mynchenissä' vierail­lessaan
uhkasi sotaisen innon
ptiuskassa upottaa selkkauksen
sattu^sa Neuvostoliiton V^lime-l-
ellä sijaitsevan sotalaivaston,
voisi luulla hänen olleen hieman
hbbnoVoitttinlh; Ohhah puolustus­ministerikin
vain ihminen. Mutta
tauti näyttää pahenevan. Palat­tuaan
Lontooseen Healey antoi
parlamentissa vielä tyrmistyttä-vämmän
lausunnon. Erään parla-mentinjäsenen
kysymykseen, tar­koittiko
puolustusministeri neu-vostolaivaston
tuhoamisesta pu­huessaan
myös sukellusveneitä,
Healey vastasi myöntävästi.
. Tässä ei näytä olevan leikki ky­symyksessä.
Englantilainen Daily
Mirror Hylkäsi tällaisen mahdol­lisuuden
ja kävi suoraan asiaan:
"Mitä oikein on tapahtunut mr.
Denis Healeylle?" Ja diagnoosikin
oli jo valmiina: "Ellei muistimme
petä, tämä on ensimmäinen tapaus
laatuaan,- jolloin keväthulluus on
mallannut ihmisen helmikuun pak-:
taspäivinä."
Oman käsityksensä puolustus­ministerin
käytöksestä on antanut
jnglantilainen pilapiirtäjä Cum-
.mings, joka onV kuvannut Denis
iiealeyn seisomassa Nelsonin pat­saana
Trafalgar Squarelle tähyil-
•en kaukoputk&llaan neuvostoliit-lolaisia
sotalaivoja; Salaisuus on
siinä, että vas^leivottu "amirali"
Katsoo kaukoputkeen — väärästä
päästä. Sellaisessa perspektiivissä
mr. Healey saattaa hyvinkin kuvi­tella
itsjnsä GuUiveriksi.
Tähän puoleen asiasta on kiin­nittänyt
huomiota myös länsisak-salainen
Der Spiegel-lehti, joka
palstatilaansa Englannin puolus-usministerin
sotaisille lausun-
.loille tarjotessaan suhtautui nii­hin
tietyllä epäilyksellä. Seuraa­vassa
merkittävä palanen Heakyn
haastattelusta. Spiegel: Atomivoi­manne
ei saata johtaa ketään har­haan.
Ette enää ole suurvalta,
vaan pikemminkin maa, joka ei
ole vielä kyennyt päättämään, mi­kä
.se^ on —- pienikö suurten jou­kossa
vai suurin pienten joukossa.
Healey: Minä sanoisin, ettei meitä
ole enää pidettävä suurvaltana so­tilaalliselta
kannalta katsottuna.
Spiegel: Kuitenkin rohkenette
mennä kylmän sodan eskalaatioon
todellista suurvaltaa vastaan, sel­laista
kuin Neuvostoliitto ?
"Kylmän spdan amiraali" teki
parhaansa Reinin rannoilla. ]9än
kylvi kiitosta Bonnille. Ja eäitti
julkisen rakkaudentunnustuksen
bonnilaiselle kollegalleen Gerhard,
Schröderille. Kenenkään Atlantin:
liittoon kuuluvan puolustusmimsr
terin, ei'edes McNamaran kanssa,
päästy niin täydelliseen yhteis^
ymmärrykseen kuin Bonnin mi­nisterin
kanssa, Healey lausui lii­kuttuneena.,^;;;"
.
Mistä tämä Denis Healeyn into ?
Sanotaan hänen tavoittelevan Na-,
ton pääsihteerin paikkaa. Natoon;
valitaan yhä suuremmassa mää­rin
Bundesvvehrin kenraaleja.
Mutta pelkillä karriäärintekotoi-veilla
ei Healeyn sotaisa into ole
selitettävissä. Denis Healey puu--
haa sotilas-poliittista liittoa Lon­toon
ja Bonnin välille. Välittäjänä
tulisi olla nykyisen labourpuo-lueen
hallituksen, joka sillä kei­noin
toivoo voivansa lujittaa ase­miaan
Euroopassa ja maailmassa.
Nykyisten voimasuhteiden valli­tessa
tämä liitto saattaa helposti'
muuttua ratsastajan ja ratsun vä-^
liseksi liitoksi, jossa ratsastajan'
rooli lankeaa Bonnille. Tätä tilan­netta
eivät voi muuttaa mitkään
Healeyn sotaiset lausunnot. •
Kirjoituksia KEVÄl-julkaisuun
Vanhojen hyvien perinteiden mukaisesti iknestyy
Vapuksi Yhdysvaltain ja Canadan suolnialaisten yhteis
voimin valmistama Kevät-julkaisu, mihin tulee 48 isoko­koista
sivua ja mahdollisimman monipuolinen ja miellyt­tävä
sisältö.
Kuten aikaisemminkin, avustajien ajankoh/taiset kir­joitukset,
kertomukset ja runot, sekä kirjoitusten yhtey­teen
sopivat feuvat ovat lämpimästi tervetulleita. Kuvat
palautetaan huolimatta siitä tulevatko ne 'käytetyksi tai
ei, jos lähettäjät sitä haluavat.
Kun Kevät-julkaisu ilmestjry 'hyvissä ajoin ennen Vap^
pua, niin avustajia pyydetään lähettämään kirjoituksensa
ja kuvansa Kevät-julkaisun toimitukselle viimeistään maa­liskuun
15 päivään mennessä osoitteella:
Kevät-Julkaisu/ Box 69. Sudbury. Ont.
Etukäteen avustajia kiittäen,
Kevät-julkaisun toimitus.
Suomalainen
maidonpakltauskone
kiinnosti yleisöä
Leipzig — Huipputeknisiä koneita •
ja laitteita sekä mitä moninaisim­pia
kulutustavaroita 65 maasta mm.
Suomesta, esittäytyy satojentuhan­sien
neliömetrien alueella Le^gia
kevätmessuiila, jotka avattiin sun­nuntaina.
Aurinkoisen keväinen sää lienee
omalta osaltaan vaikuttanut messu^
vieraiden ninsauteeo jo heti uvtt-jaispäivänä.
Kaupungissa on ntrin
608,008 asukasta ja kaikkiaan tiiäl-lä.
arvioidaan käyvän saman verran
.näyttelyvieraita.
Kevätme.ssuilla on mukana noin
10,000 näytteilleasettajaa 65 maasta
ja näyttejyalaa kaikkiaan noin 350.-
000 neliömetriä; Teknisten messujen
alueella on 22 hallia, 25 paviljonkia
ja 70,000 neliömetriä muuta tilaa. Ku­lutustavaroita
puolestaan esit^läan.
18 messurakennuksessa, joissa on pin­ta-
alaa noin 100,000 neliömetriä.
Suomalaisia näytteilleasettajia on
teknisten messujen alueella 15, joista <
13 on Metexin jäsenyrityksiä. Yhteis­osastomme
kuuluu Suomen vientinäyt-tfclyl
autakunnan viralliseen vienrinäyt-;
telychjelmaan. Kulutustavaroita esit­telee
yhdeksän suomalaista toimini­meä.
•
Runsaimman yleisömäärän tuntui ai-:
nakin avajaispäivänä Suomen pavil­jongissa
keräävän maidonpakkausko-ne,
jolla voi myös pakata muita nes­teitä.
Tiistaina vietetään perinteellistä
Finrenabendia eli Suomen iltaa, jonka
järjestää kauppayhdistys Suomi—
DDR. Tilaisuuteen on kutsuthi yli
200 vierasta, joille tarjotaan mm. suor
malaisia juomia, juustoa ja sHliä.
Suomen päivä puolestaan on pavil­jongissamme
teknisten messujen alu­eella
perjantama. Tällöin saapuu kaiq>
paministeri Grels Teir Leipzigiin.
Suomalaisia ostajia on messuille
saapunut jo useita kymmeniä:
PÄIVÄN PAKINA
KENRAALI KORJASI JÄLLEEN SHOWN
Liityttäköön medicareen
Viikon alussa tiedoitettiin, että-Ontarion terveysmiinisteri
..Mattlhew Dymond matkustaa vTelä tällä viikolla Gttav/aan
kestoufltelemaan Medicare-kysymyksestä, eli Ontarion liitty­misestä
kansalliseen sairaaifftnioltoon.
: Näitä rivejä kirjoitettaeisöa (ttorstaiäam-una) €4 ole asia-sda
saaAu sen ifcummempia tietoja, kuitenfldn tiedetään, eitJlä raha-mimsteri
Charles MacNaughtonin budjeitin yksi 'hfuomatuin
kohta oli se, eittä siinä (sen paireimmin kuin budjettia seuran­neessa
Valkoisessa kirjassaikaan) ei ollut halaistua sanaa me­dicareen
liittymisestä. Tämä siitälkin huolimatta vaikka pää­ministeri
Jdhn. Robarts ja hänen hallituiksensa esittivät jallku-via
valitusvirsiä maäikunnain talousvaikeulksisita ja erikoisesti huiuti 1 päivänä — Alberta ensi
siiitä, että Ontario ei saa mitään eftuisuoikisia siitä, vaiiklka onta^ vuodiem alusaa siis kuusi
riolaisilta peritääm (2-prosentltisen Ikelhitysveron puiitfteissa) maakuntaa kymmenesitä. Jos Ori
noin $200 niiljöonaakansaHisensairauähuoltolain tarion haillite ei huOldhdi maa-;
seksi. •. kumian väestön eduista medi-r
tAiiuilisi, että Ontarion hallitus ottaisi kiinihd mahjdolliöuuk- . caren t|irhoilta, niin silloin voi
slsta eli siditä, ert^ pian tulla tilanne, missä -vöi-tidsi
ihr^ OntafriöUe daah todöta, eittä (kaiikkiminit
$175 miljoonaa sairauBhuollonrah'odttamiiise|l^^^ Tämä olisi k ö y - h i a f i ^ "ovat väärässä ja
kyyttään valittevaUe Robartsin haliiltiilksd^^ oikeassa"*
Ylläolevalla otsikolla kirjoitti
alkuviikolla Kansan Uutiset-leh-den
nimimerkki "Pilkki" Harold
Wilsonin ja Gharles de Gaullen
sekä Richard Nixonin välisistä
"yhteenotoista" seuraavaa:
Ranskan ja Englannin tai oi­keammin
sanoen presidentti de
Gaullen ja pääministeri WiIsonin
kaksintaistelu siitä, kumpi on
suurin, näyttää päättyneen Rans
kan ja de Gaullen voittoon. Ai­nakin
tässä vaiheessa. Joka ta­pauksessa
de Gaulle korjasijtoko
shown äskeisen presidentti Nixo­nin
Euroopan "työmatkan" päät"
teeksi.
Sclvittäniättä on jäänyt osaa­ko
Englannin Pariisin suurlähet­tiläs
Soames ranskan kieltä vai
ei. Presidentti de Gaullen ja
suurlähettiläs Soamesin monolo­gina
syntyi kuitenkin auurlähct-tilaän
kädestä 6-liuskainen muis-
. tio, jonka suurlähettiläs toimitti
kiireesti Wil3önille, joka puoles­taan
kiiruhti kielimään luotta­muksellisen
keskustelun perus­teella
syntyneen pitkän muistion
sisällön vain yhden liuskan mit­taisena
yhteenvetona Länsi-Sak­san
liittokanslerille, muille EEC:
maille ja prcaidcntti Nixonille.
Jp Se seikka, että Wilsonin juo-rukopib
oli vain yhden liuskan
tiivistelmä, antoi aihetta melko
, mielivaltaisille tulkinnoille. Mut­ta
ei nimenomaan tämä, vaan se
että WilBon juoruili, asiasta
muille ilmoittamatta aikeistaan
etukäteen de Gaullelle, vei no­peasti
Ranskan ja Englannin, ts.
de Gaullen ja Wilsonin suhteet
syväjäädytettyyn tilaan, jolle
vastinetta voidaan hakea vain
Jeanne d'Arein ja Napoleonin,
päiviltä.
(Englannin u 1 k o ministeriön
edustajat ja lehtimiehet totesi­vat
välittömästi riidan tultua
julkiseksi, että Englannin ja
Ranskan suhteet-eivät voi -enää
palautua normaaleiksi niin kau­an
kuin de Gaulle on Ranskan
peräsimessä. JTähän. vastasi
Ranskan uIkoministeriön edusta­ja
että maiden suhteet eivät voi
palautua luottamuksen asteelle
Wilsonih vielä jäljellä olevana
pääministerikautena
, Englantilaiset lehdet kiristivät
otettaan ja kirjoittivat suoraan,
että Englannin on odotettava ta­pahtumien
kulkua ja sovelletta­va
tämän mukaan EEC :henliit-tymistaktiikkaansa
siihen asti
kunnes de Gaulle on kuollut. Tä­hän
vastasi gaullistien pää-ää-henknnttaja
La Nation-lehti, et­tä
kenraali de Gaulle on pessyt
kätensä pääministeri Wilsonin
ja hänen labour-hallituksensa
kanssa.
Viimeinen tilaisuus neuvotella
näiden petollisten kumppanus­ten
• kanssa on menetetty. Nyt
meidän on odotettava konserva­tiivien
valtaan tuloa. Englannis­sa
on parlamenttivaalit viimeis­tään
1971 ja Ranskassa presi-denti
ivaalit 1972.
Englanti eli Wilson luottaa en­si
sijassa de Gaullen kuolemaan
ja gaullistit puolestaan Wilsonin
ja labourin^ lähestymässä ole­vaan
vaalitappioon. Väkevää
kieltä ptiolin ja toisin, mutta
pohjalta yhteisen kielen löytä­minen
vaikuttaa lähes mahdotto­malta.
Nixon aloitti Euroopan, työ­matkansa
Brysselistä, missä
häntä paashipoikana oli vastas­sa
Belgian kuningas. Naton pää­majassa
piti olla julkinen tilai­suus.
Se jäi pitämättä. Hollan­nissa
Nixon oi käynyt ollenkaan
mikä sai hollantilaisten mielet
katkeriksi. Länsi-Saksassa Nix­on
käytteli puheissaan president­ti
Kennedy-vainaan puheita sy-nonyymikirjan
avulla muutettui­na..
Lontoossa Nixon korosti
Englannin ja USA:n erikoissuhr
teitä, mistä englantilaiset eivät
olleet ollenkaan mielissään. Se
kun korosti vain Englannin ei-eurooppalalsta
luonnetta. Nixo­nin
Rooman käynti muistutti he­vosta,
joka laskee palleroltaan .
veteen. Tämä johtui pääasiassa
tikun nenässä olevasta Rumorin
hallituksesta, jonka mikä tahan­sa
yliopiston miehitys tai suu-remmanpuoleinen
lakkoaalto voi
syöstä vallasta. Pariisissa kui­tenkin
Nixon lankesi loveen ylis-tellessään
de Gaullea "jättiläi­senä
ihmisten joukossa", "suu­ren
miehen persoonallisuutena"
: ym. • . • •
Oli merkille pantavaa, että
muissa keskuksissa Nixon puhui
ja ylisteli vain USA :n ja ao.
maan suhteita, mutta ei lausu­nut
asianomaisista valtionpää-miehistä
mitään. Vastaavasti
Nixonista henkilökohtaisesti ei
lausuttu mitään; Kenraali de
Gaulle ei liioin ylistellyt henkilö­kohtaisesti
Nixonia.
Niinpä Nixonin loveen lankea^
minen de Gaullen edessä täytyi
olla omahyväiselle kenraalille to­tisesti
mannaa. Mutta ilpieistä
kuitenkin on, ettei de Gaulle an­tanut
suurista piirustuksistaan
tippaakaan perää. On syytä pa­lauttaa
mieleen, että ent presi­dentti
Johnson ja de Gaulle ei­vät
tavanneet toisiaan edellisen
5-vuotisvaltakautena kuin kaksi
kertaa ja molemmilla kerroilla
ruumisarkun ääressä (president­ti
Kennedyn hautajaisissa Wash-ingtonissa
ja Adenauerin hauta­jaisissa
Bonnissa). Mikä on Nix­on
"työmatkan" tuloksetitt' ja
seurauksena on tällä hetkellä
vielä hämärän peitossa. Pelin
avaus on kuitenkin suoritettu.
- Pilkki.