Vapaus, October 24, 1964

              Sivu2 Lauantaina, lokak. 34 p. ^ Saturday, Ocl. 24, 1964
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY). EStablished Nov. 6. 1917
EdUor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265
Published thrice \veekly: Tuesday3,'"^Thiusdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St: West, Sudliuiy. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 09
Advertislng rates upon applicatioti. tnuvslations free of charge.
Authorized as second class mail by tlip Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
Me^ber o,,hc CANADIAN lANGUAGE^PRESS 1 TILAUSHINN.AT
Canadassa: 1 vk. $9 00, 6 kk. S4.75 USA:ssa
, - 3 kk. .2.75
1 vk; $10.00 6 kk, $5.25
Suomo.s.sa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Tervetuloa TULn voimistelijat!
Uskomme nikkeli:iluoen k;iiis:il:ii.slomtiu' yhtyviin yk.-;imiGlisesti.
lehteeinriie l;uisi.iess;inimo. C ; I I K K 1 ; I S . ^ ; I nyt vicMiviiovat TUL;n voimisten
lijatyttärct .johtii.jineon j;i .siiestiijinoen sekä souiaUii.sinecn. .sydäniel-liäosti
torvetuileik.si. tänne Pohjolan ••kivipuutailiaan";
Onneksi vie:-aainme tulevat tänne lentotcit^.e, mi.stä heiclä\i näkö­piiriinsä
tulee ensiksi koko Sndburvn seiulisn jyliiän kaunis .alue
lukemattomine: järvineen ja jokineen sekä loppumaMoniine metsi­neen
ja lukuisine yhdyskuntilleen, joiden .rakejitamisessa ja kehittä­misessä
ovat maanmiehemme vieneet suhteellisen pienestä lukumää-
'rästSIhuolimatta melko huomattavaa osaa. Tämä ilmasta saatu näkymä
Sudburyn seudusta on näin .syk.symyöi.äänkin.paljon miellyttävämpi
kuin ovat ne uilikiven katkun vuoksi kaiken elollisen kasvillisuu­tensa
menettäneet mustat kalliot, mitkä •sattiivafVmaanteilse ja ju­rtallakin
tänne tulevien vieraitten silmään oi^oituksena siitä. et!ä vaik­ka
viilin luonnon kesyttäminen ja asuttaminen ta;'kort';:a tavallisesti
saudiin kaunistumista, niin tällaisissa sumissa kaivoskeskuksi.>^sa kuin
Sudtmry.ssa on ihmiskätten työn tuloksena myös rumennettu ympä­ristön
luonto;i. Kaike.sta huoiimatla toivomme, että vierailijoilla olisi
tiiviistä ohjelmastaan huolimatta tila'..".uus tutustua Sudburyn omalaa-,
tuisiin ja meille kotoisiin nälrävyyksiin. myös nuhin lulikiven "krää­sän"
polttamiin mustiin kallioihin sekii ennenkaikkea täkälciisiin. kan­salaisiimme
ja heidän elämäänsä yleensä.
..Huolimatta lainkaan siitä kuinka "kylmän vaikuUiksen" Siidhn-ryn
kallioinen maasto osittain myös myöhäi.-syksyn vuoksi nyt antaa,
me haluamme vakuuttaa eukäteen. e t l ä s u d b u r y l a i s i l l a yleensä, ja eri­koisesti
täkäläisillä kansalaisillamme on lämmin sydän ja hyvii maine
'vieraanvaraisuudesta. Emme usko erehtyvämme saiioessamme, että
Suomesta tänne sunnuntaiaamuna saapuvat voimistelijat johtajineen
ja muine ystävineen; tulevat saamaan lämpimän vastaanoton ja kan­natuksen
kaikilta kansalaispiireiltämme.,
Omasta puoles'amme toivomme, että näiden voimislelijain tilai-"
suudet — vastaanottojuhla Finnish-haalilla sunnuntaina heti puolisen
jälkeen sekä voimisteliijuhlat maanantaina ja tiistaina tulisivat on­nistumaan
sekä heidän esitvstensä vaikultaviiiideii että vieisökanna-tuksen
puolesta. •
Mainitsimme. tarkoitukseliisosti vieraitten ohjelman •vaikutta­vuudesta".
Me'tarkoitamme sillä, tätä: (.'aiiadan naisvoimistcliiajouk-kuee.
ssaTokio.':sa oli vain yksi (1) teini ikliineri tytiu, joka lyhyestä
harjoitusajiislaan ja muis'a vaikeuk.-;isti;an, huolimatta (;dusti kun­nialla
Canadaa. Tämä sellaisenaan hcMjiislua. Canadan jälkeenjäänei-;
syyttä niin voimistelun kuin muunkin amatööriurheilun alalla,, joskin
on ilolla todettava, että Canada mene.styi Tokion olympiala.isi-ssa pal­jon
paremmin kuin neljä vuotta sitten Roomassa.Meidii.ntoivomuk-
Spmm.e siis on, että T U L i n voimislelijaMarien korkeatasoiset, esityk­set
ja suoritukset tulisivat osaltaan auttamaan naisvoimistc-hin kehi­tystä
.sudburylaisten koskiiudesra yleensii. H" i d ; i n yhdeksi' esityspai­kakseen
onkin- välithi korkeakoulun avara juhlasali siinä toivossa,
että se täyttyisi ennenkaikkea koulunuorisosta.
• Sanomattakin on selvää", että vieraittemme esitykset tulevat täyt­tämään
korkeimmatkin toivomuksemme niin täkäläisten kansalais­temme
kuin sudbrylaisten kohdalla yleen.sä..
Lausuessamme nuoret viei-aamme tuhatjäi-vi''P.maa>t;i sydämel­lisesti
tervetulleiksi nikkelimaailman ••pääkaupunkiin" Sudburyyn, ,
•me toivomme, että heidän Tyhyt.vierailun.^a täällä muodostuisi yijh-tyLsäksi
ja että heiltä jäisi meistä entisis'ä TULin jäsenistä ja ystä­vistä
sekä muista kansalaisistamme myönteinen miii.sto takaisin ko­tiin
vietäväksi.
Thatcherin karhun palvelu
Saskatchevvanin maakunnan liberaiVlisen hallituk.sen pääministeri,
Ross Thatcher teki käsittääksem.me koko CanadaUe karhunpalyelun
kun hän CPin uutistiedon mukaan sanoi viime, tiistaina Montrealissa,
että. "hänen maakuntansa" (mies. taitaa omistaa, koko maakunnan!)
joutuu harkitsemaan Yhdy.svaltoihin liittymistä, jos Quebec, eli ran.s-kalainen
Canada eroaa liittovaltiosta.
Meidän vakaa käsityksemmd on, että pääministeri Thatcherin-
Montrealissa esittämä cm^lanlilais-jintiOistinon lausunto ei voi aiheut­taa
muuta kuin ranskalaisen Canadan tunteiden suurempaa ailahte­lua
englantilaista Canada.i vas;aan. Sellaistinaan mr. Thatcherin lau­sunto
oli suuri karhunpalvelu niin hänen ••omaliernaakunnalleen"
kuin koko Canadallekin.
. ..Tosia.sia nimittäin on, ja äskettäinen kiininjiatarvierailu antoi
siup-emmillekin epäilijöille käytännöllisen esinvnkin siitä, että rans­kalainen
Canada ei suostu jatkamaan elämäänsä nykyisissä olosuh­teissa,
missä maan perustuslaki myöntää periaatteellisesti sille eräitä
t ä r k e i t ä kansallisuusoikeuksia, mitä ei ole kuitenkaan käytännössä
toteutettu. Tämä ristiriita teorian ja käytännön välillä, j o s / n i i n voi­daan
sanoa, .on johtanut maamme siihen tilanteeseen, että Canadaa
on uhkaamassa liittovaltion hajoaminen. =^ .
, Kukaan, maan ja kansan yleishyvää tarkoittava henkilö ei voi
Juonnollisestikaan. kannattaa mitään sellaisia puheita, ehdotuksia ja
lekoja jotka johtaisivat Canadan liittovaltion hajoamiseen — ran.s-kfilaisen
Canadan eroamjseen liittovaltiosta. Mutta sellaiset loukkaa­vat
puheet ja lausunnot, jonka mr. Thälcher Montreali.ssa nyt esitti,
(iivät suinkaan paranna vaan pahentavat tilannetta. .luuri tä.ssä lepää
hänen lausuntonsa karhunpalvelu Canadalle.,
Viimeviikkoiset tapahtumat, joihin liittyy kuningalävieiailun jär-
^estämisfiasko Quebecissa, korostavat entistä voimakkaammin sitä,
e t t ä ellei ranskalaisen Canadan a.^jukkaiden kansallisia oikeuksia tur­vata
myös käytännössä — mikä tarkoittaa perustuslakimme uusimista
Canadaa uhkaa nyt hajaannus. Myöniiettäköiin avoimesti, että liit­tovaltion
peru.stuslain uusiminen niin, että ranskalainen ja enj4lanti-
Jainen Canada olisivat sen puitleissa täysin lasaaivoisia kumppaneita,
,on vaikea ja piiimallinen juttu. Mutia mitään "helppoa oikotietä" ei
ole olemassa! Ranskalaista Canadaa ei voida pitää voimaa ja väkival-
•taa käyttäen vastoin omaa tahtoaan pitempää aikaa Canadan liitto-yaltio.
ssa. Toisin .sanoen, liittovaltion säilyminen ja voimistuminen
riippuu ratkaisevasti siitä, että, ranskalainen Canada tuntee .sen omak­seen
vasta silloin, jos .sen puitteissa taataan sekä feoria.ssa että käy-z
ambian i
Pohjois-Rhodesiassa saattaa esiin­tyä
vielä uusia levo tomuuksiu en­nen
lokakuun 24. päivää. Mutta mi­kään
ei ilmeisesti voi estää maata
saavuttamasta poliittisia itsenäisyyt­tä
tuona päivänä ja tulemasta Zam-bian
tasavallaksi. Maaperää tähän
valmistel iin jo silloin kun päämi­nisteri
Kenneth Kaunda alustavasti
valittiin uuden tasavallan presiden:
tiksi;
Ensi kertaa ontiseslä brittiläises­tä
siirtomaasta tulee tasavalta sa­malla
kun se .saavjit aa itsenäi.syy-tensä.
Kaikissa muissa tapauksissa
on ollut väliaika, joka on kestänyt
yhdestä neljään vuoteen, paitsi et­tä
Sansibarista tuli tasavalta kaksi
kuukautta itsenäistymisen jälkeen.
Kuitenkin Sansibarista tuli lasa^
valta aseellisen vallankumouksen
kautta, mutta—Zambiasta perustus­laillista
tietä. Tämä ei merkitse vas­takohtaisuutta
vain siinä, tavassa,
jolla iisenäi.syys hankitaan, vaan se
voi heijastua myös tapahtumiin it-senäistymi.
sen jälkeen. Sansibar on
kansallistanut kaiken yksityisen
maan, rakennukset ja suuromaisuu-den,
se luo osuustoiminnalli.sia ti­loja
ja on asettunut ystävällisiin i
suhteisiin, sosialististen maiden i
. -.1
kanssa.. • i
Alikä.on todennäköisesti oleva :;e '
suuntaus, joka omaksutaan Zam­biassa?
£päilemättä se an'aa kan­natuksensa
yleis afrikkalaisen yhte­näisyyden
periaatteille, suo turva-
Zambia, entinen brittien siirtomaa Pobjois-Rhodcsia, astuu itsenäis­ien
kansakuntien joukkoon kuluvan lokakujin 24. pnä. ntutta yai|{ka maan
tie'itsenäisyyteen on ollut verikivinpääU;y'stetty ja mutkikas jo aikai­semminkin,
niin silti vieläkään, vaikka ijtsenäisyys on lop.u^i8esti luvattu,
vapautuminen siirtohiaaorjuuden kahleista ei näytä tapahtuvan ilman
kahnauksia. Viimeisimmät esteet on kasattu .Zambiassa yhä toimivien
brittiläisten kupariyhtymien toimesta.
Oheisen yhteenvedon Zambian brittiläisistä kupariyhtymistä on kir­joittanut
Idris Cox ja se on peräisin "New Africa"lehdestä.
19Ö4 mennessä olivat 12 miljoonaa
puntaa (16 miljoonaa koko vuodel­ta)
ja 1963 makset'it osingot kohb-
.sival 32 prosenttiin.
Vuosittain tuotetun kuparin arvo
resseihin, jotka ovat imeneet maan
rikkauksia jo monien vuosikymme­nien
ajan ja jatkavat näin edelleen,
mikäli ei ryhdytä ratkaiseviin toi­menpiteisiin
sen estämiseksi.
, Vuodesta 1891 vuoteen 1924 Char-er
Company oli joka suhtees.sa
Pohjois-Khodesian ainoa hallitseva
elin ja sen jälkeen alue tuli Lon-
100 n s i i r to m a a m i n i s t e ri ön h a 11 i n -
taiin. Konsessiosopimukset. alueen
riistämiseksi allekirjoittivat 1890
.vapteeni Lochner ((Charter Compa­nyn
puolesta) ja Barotsemaan"iTi-tumia.
Kuninfiatar Victoria antoi
Iierustamisluvan ja myöhemmin
1898 silloinen siirtomaaministeri
.losepli Chamberlain vahvisti sen
soi.inuik.sella. " "
Sopimuksen on määrä olla voi­massa
198(5 asti (vielä 22 vuott;i)
ja tähän mennessä. Pohjois-Hlmde-si;
i on saanut kuparista toimilupa
teii monopoliyhtymien taloudellisen
ylivallan juuriin. On ilmeistä, eti^ä
eurooppalaiset taistelevat loppuun
as*ti ennen kuin luopuvat etuoikeu­tetusta
asemastaan. Tilanne voi
muuttua vain siten että Zambian
voimavarat otetaan päättävin toi-menpiten
pois Charter-yhtymältä,
kuparitrusteilta ja muiltai suurilta
monopoleilta.
Eurooppalaiset eivät voi hallita
kansalliskokouksen enemmistöä es­tääkseen
: tämän, mutta ; heille on
hiiomattävaa poliittista yaikutus-valtaa
monien kanavien kautta
kohoaa keskimäärin sataan m.ljoo- virkamiehistö, lehdistö ja heidän
naan puntaan, josta lähes 40% on ysiävän.sä Britannia.s.sa. Ile levitte-voittoja
ja 10% menee toimilupa^ kaikenlaisia mielikuvituk
maksuihin, mutta vain viidennes
toimilupamaksusila joutuu hallituk-
.selle. Suurin osa voitoista viedään
ulo.s maasta suurten brittiläisten ja
levät jo
sellisia tarinoita pelottaakseen tri
Kaundaa. Hullunkurisin on kymmcj^
nen vuotta sitten kokopnkeitettytä-rina
entisten eurooppalaisten ..soti-amerikkalaisten
monopoliyhlymien ^.^.^^^ -.salaliitosta' Zambian kom-assakaappeihin.
maksut, jotka viime vuosina ovat
olleet keskimäiirin U milj: puntaa
! viKidessa. Tämä v.ihvistettiin 19.50.
I Julioin F^nidannin'hallitus ajoi lä-
! vitse kolmikantasopimuksen (Eu-paikan
Etelä-.\frikan ja Portugalin ' ' ^ ' ' l ' " ' ; ' * ' ^ ^ f ^ ] ^ * ^ ^ ^ ^ » ^ »"«hi-^is-siirtomaiden
pakolaisille ja on omi ' » ' ^ ' " ' t n k ^ ^ e n ja Charter
I aan kärkevöittämään kamppailua
i Et;,lä Rhodesian v.-ipauttamiseksi.
; .Mutta on varsin epäillävaii omak-
! suuko se mitään niistä radikaaleis-
• la mene telytavoista, jotka on to-i
icuteltu Sansibarissa.
Zambian väestömäärä on kolnu-
' ja puoli miljoonaa (kymmenen ker-
' laa enemmän kuin; Sansibaris,-a) ja
I maan taloudelliset voimavarat ovat
i huomattavat. Taloudelliset näköalat
I A a t , s i t e n paljon suotuisammat
I kuin missään muu.ssa itsenäi.syyteii-
; sä saavuttaneessa Afrikan entises.sii
iirtomaassa. Tämä ei kuitenkaan
I merkitse, että. taloudellinen tilanne
! j ; ; elintaso muuttuisivat kädenkäiiii-
: ieessä. .Mutta mikäli uusi' tasavalta
I ryhtyy pää taviin toimenpiteisiin
i käyttääkseen hyväksi iikk.iita voi-
! iravarojaan. niin miuito.s saaltaa ui
: Ia nopea. •
- U i RIA VOITTO.IA
j Suuri. kysymysmerkki liittyy sii-i
hen, miten tri Kenneth Kaunda ja
yhtynyt kansallinen yhtenäisyys-ouolue
(UNIP) suhtautuvat Britti-iäisöTi
.Etelä-AfVikan Yhtymän (tun­netaan
nimellä •Charter Compa­ny"),
tämän valtavan kuparitnistin
ia muiden suurten monopolien int-
I Compiiiiyn kesken. Tähän aikaan
' .Sir Hoy Wi'lenskv (joka kii|)eili vie
! lii poliittisten tikapuiden alimmilla
portailla) vastusti voi:nakkaa.'!ti toi-ii'i!
upamak.<iija.
Vuonna IfUJl (.Charter Companyn
i sijoitukset kohosivat yli 5:5 miljoo-
; lan i)ii:i:ia!i .Sen piiriin kuuluivat
: IJciers invesinient Trust, Rand Se-
1 iectiun foiprnation ja linion Cor-pora
ion . l.mt kaikki Etelä-Afrikas-jsji;
Se onii';ti, 99'<. Rhodesian raii-j
tatieyhtymän osakkeista, 40,000 ne-liokilonieti
m aineella kaivosoikeuk-
;i;i nykyisessä Malavvissa ja laajoja
i !naatiloja EtelälMiodcsiassa. '
: Neljä .suurinta kiiparitrustia ovat
' M u l i l i i a . Roan Antelopr-, Rhokana
Corporation ja ,\(iianga Consolida-jted.
Kvnimeneii vuotta sitten niiden
iVIlTKN AI-KIKKALAISET
KI.ÄVÄT
Hiljattain YKn taloudellinen Af-^
rikan komitea laali tiedonannon
Pohjnis-RhodvSiasta. Se julkaistaan
kohdakkoLti, ja hyvin asiaan pe­rehtyneet
piirit lausuvat, että siinä
seloste aan hyvin suorasukaisesti af-i
rikkalaisten köyhyyttä, sairauksia
ja opetuslaitoksen heikkoutta. Se
tuomitsee yksipuolisen lalou.selä-män
ja valittaa sitä seikkaa, että
kuparista tulevat voitot ja toimilu­pamaksut
muodostavat kolmannek­sen
vienniii kokonaisarvosta.
Samalla, kun valtavat rikkaudet
viilaavat ulos maasta, afrikkalais­ten
suuri enemmistö elää yhä köy­hyydessä.
Tyiiliisyys on supistunut,
lyöt omien määrä ka.svanut ja nuo­riso
kär.sii siitä eniten.,
. Afrikkalaisten keskimääräinen tii-i
o vuonna 19()2 oli 146 puntaa vuo-
•dessa. vaikka afrikkalainen kupari-
J kaivostyöläineny.ansailsi 289 puntaa
I vuode.ssa. Tämä on vastakohtana eu-j
rooppalaisten keskimääräiselle vuo­situlolle,
joka on 1,0(53 puntaa .-^^
h e i t ä . o n maassa 72,000 ja he käsit­tävät
vain koko väestiistä. Jo
ästä käy selväksi, että eurooppalai­silla
on hallitseva taloudellinen ase­mamaassa.
KlRGOPFAl.AI.STKN OTK
Zambiasta, tulee afrikkirlaisten i
.-nemmistön hallitsema maa mutta }
mikäli nykyinen tiiaiine ei' muutu. |
niin eurooppalaisilla on edelleen lu- j
ja ote ei vain talouselämän vaan
myös politiikan alalla, .\ykyinen pe­rustuslaki
varaa eurooppalaisille
tei.siin "äärimmäisyyssuuntauksia"
vastaan. Kun muistetaan, että vain
kaksi tai kolme vuolta sitten Poh­jois-
Khodesian so.sialislisen puo­lueen
perustajat joko pidätettiin tai
karkotettiin maasta ja heidän puo-luecn.
sa kiellettiin, niin n ä y f ä ä .sel­vältä,
että tri Kaunda valmistautuu
j y r k k i i n toimenpiteisiin niitä vas­taan,
jotka ovat innokkaita kulke­maan
kohti' sosialismia, mutta ei
mihinkään toimenpiteisiin euroop-palais.
en taloudellista ylivaltaa vas­taan.
Viime aikaiset uskonnolliset häi­riöt
(Alice Lenshina ja ns. lumpa-lahko
)ovat saaneet äärimmäisiä
muotoja, mutta ei ole epäilystä­kään,
että ne olivat ilmauksena af­rikkalaisen
väesiön kasvavasta tyy-tyffIjittömyydestä;
¥.ikä 1 i~ZambUr'ci
Suomen ja Kuuban
, ..." on
u
Helsinki. — Suomen ja Kuuban
välillä allekirjoitettiin viime viikon
keskiviikkona ensimmäinen kaup­pasopimus
Helsingissä kahden vii­kon
aikana käytyjen neuvottelujen
tulok.sena. Sopimuksen allekirjoitti­vat
lähetystöneuvos Tankmar Hom
ulkoasiainministeriöstä ja Kuuban
puolesta ulkomaankauppaministe­riön
osastopäällikkö Raul Roa Kou­ri.
Neuvotteluihin osallistuivat l i ­säksi
kaupallinen neuvos Matti
Kunnaala,-kamreeri Ole- Bäckman,
varatuomari Aarne Castren ja kaup-pat.
maist. Martti Sumi Suomen val­tuuskunnan^
sekä herrat Reinaido
Suria ja RoRgelio Tamayo Kuuban
munis isen puolueen perustamLsek-
Si. , ^ , • • •
ryhdy tehokkaisiin toimenpiteisiin valtuuskunnan jjisoninä.i_
nykyisen tilanteen muuttamiseksi, Allekirjoitettu sopimus . edellyt-niin
levottomuuksia on tuleva lisää/, tää, että molemmat maat myöntävät
Tilanne ei ok- vakiinlunut Afrikan ! toisilleen suosiluimmuuskohteiuh
Tällaisesta "salaliitosta" ei ole i.nissään osassa. Miiulokiuit Uipahtii- i n j i i y n j ; , viennin ja tuonnin yhtey-vähäisimpiäkään
todisteita ja koko i vat nopeasii. ./os rikan nykyiset
tarina kuivui kokoon vähän .synty-: johtajatv eivät liiku ajoissa, niin.
misensä jälkeen. Koko tarkoitukse-• n )i;see uus:;i liikkeitä ja uusia pai­na
on tri Kaundan pelottelu, jotta i nos uk-iia; joiku korvaavat heidät
hän ryhtyisi jyrkempiin toimenpi- uusilla r.ii(;hi!lä.
101 ESPANJALAISTA
TUOMIOISTUIMEN ETEEN
yiitei.s<'t |;aäomat kohosivat yli .öO
;i'.iijoonan punnan, mutta viimei.-;en
kymiiiencn vuoden, aikana niiden
\Ivteenlasketut voitot olivat lähes
kymmenen koriaa sijoitettuja pää­omia
'suuremmat, \ i i m e vuonna pel­kästään
.N^chan^a sai voittoja (en-j viisi p.iikkaa 75-jäsenisessä kan.sal-nen
verotusta) yli 20 milj. puntaa. |liskokouk.sessa, kolme kertaa enem-
Vero uksen jälkeen voitto o l i yli 11 j män kuin heidän suhteellinen osuu-niiljnonaa.
.Miiltilir.in ja !{o;in .Anto-iten.^a maan väestö.ssä.
:!oi)en yhleenlaskt.'tut
.shlta kuukaudelta
voitot yhdek-maalisktiuhu
n
ALEKSEI KOSYGIN
NLn PÄÄMINISTERI
• .Veuvostoliiton uusi paanuni-'en
-Mek^ei Kosytiin oli, yksi Tui,-.ta hen
kilöis'ä,- jota poliittisi.-sa piir;'!--sii
veikattiin Nikita Hru.sht^hevm .sen
r;iaial;si. Xyl se on lapalituniil tosr
ii.sia ja (50 vuotia-; teksUiliteonisuii
den insinööri johtaa neuvostohall:
tusta. Tosin . .Mkita llri!-!i'shcv
muutama vuosi sitten vieraille-saan
Ranskassa ja esitellessään Kosy-
;^inin sanoii "Ystäväni Kosyqin. |os
ta joskus voi tulla seuraajani." Tus­kin
Hrushtshev odotti vahdinvaih­don
laptiliuivan nam pian.
Aleksei Kosygin on pitkäaikai
nen neuvostohallituksen iasen ja
hän on tunnettu ennen kaikkea
teollisuus;niehonä Vieraillessaan
Suomessa vuonna 1963 Kosvum an
fpi erinomaisia näytteitä laajoista
teollisuuteen liittyvistä tiedois;naii:
Olemukseltaan hän on v.iatimaton.
liuomautuksissaan veikkainen. to
iin hyvin täsmällinen, ja kiirsiväln-nen
kuuntelija. Hän on siis vasta
kohta llru.shtshevin rehevälle ja
läiskyvälle persoonalle.
Aleksei Kosygin on syntynyt lyö.
läisperheessä Nevan kaui)un'uissa
Pietarissa vuonna 1904. Vallanku­moukselliseen
liikkeeseen hän tuli
mukaan jo l.^i-vuotiaana. nuoiiikai-sena
ja o.sallistui taisteluihin Pu­naisen
armeijan riveissä. Kansa'
laissodan nijiijen- aaltojen vaimen
nuttua Kosygin v_uonn'a 1921 ryhtyi
opiskelemaan—erää.ssä Leningradin
osuustoiminnallisessa opistossa jon­ka
hän päätti kolme vuotta nivci
hommin. Vuonna 1924 Kosygin siir­tyi
opiskelemaan tekstiiliteollisuus-alan
korkeakouluun, jonka hiin mo­nien
poliittisten tehtäviensii vuoksi
onnistui päättää vasta 12 opiskelu­vuoden
jälkeen. Kommunistiseen
puolueeseen hän liittyi jo vuonna
1927.. Vuonna 1939 Kosygm astui
hiiilitiikseii: ii;i!ve!iikseen tekstiili^
teollisuuden niinistcrinä ja sodan
liehuessa hänet nimitettiin vuonna
1943 .' rahaministeriksi; Puolueen
keskirskomite;ian hänet oli v.ilittu
kolme vuotta aikaisemmin. Sodan
jälkeen vuonna 1948 hänestä tuli
kevyen teollisuuden ministeri, jota
tehtävää hiin hoiti vuoteen 19.53.
S'.'uraav;in vuoden hän oli kulutus-iaivik(,'
leollisuuden ministerinä.
Vuonna 194(5 Kosygin valittiin l
puolueen keskuskomitean piiliemie-j
hisHin varajäseneksi ja vuotta myö­hemmin
sctii , täysivaltaiseksi jäsc:
.Miksi. Vuodet 19.')2—ö7 hän oli pois­sa
m.iaii korkeimmasta poliittisesta
elinieslii,
Stiilinin kuoleman jälkeen Kosv
gin hoiti kevyen leollisiiiiden minis-l
e i in valtioin simnnittehikomitean.
Cosplanii) |)iihi"(Mi|i;htajan tehtäviä
.Nyt keskustellaan Charter Compa­nyn
tulevaisuudesta.' Itsepintaiset
.tiedot kertovat, että (.'liarterin toi­miluvat
aiottaisiin ostaa r-iU—60 mil­joonalla
punnalla. On viittailtu, et­tä
Englannin hallitus saattaisi mak­saa
huomattavan osuuden tästä sum­masta
siinä iisko.ssa, että se saisi
liikaan: hyvät suhteet uuden tasaval­lan
kanssa. Tiima jättäisi Charter
t-ompanyn käsiin vielä lähes sadan
miljoonan punnan kaivosoikeudet
Zambian ulkopuolella.
Toisaalla Pohjois-Rhodesian val­tionvarainministeri
Arthur \Vina on
esittänyt epäilyjä Charterin vifönna
1890 allekirjoitettujen konse.ssio-oikeuksien
laillisuudesta ja korosta­nut,
että niitä ei mm. ole milloin­kaan
mikään tuomioistuin tutkinut.
Zamhia voisi siten yksinkertaisesti
irtisanoa sopimuksen ja sanoa, et-j
tä 74 vuolta sitten otetut, velvoit-j
teet eivät sido sitä, multa toisaalta
britit ilmeisesti käyttävät tätä seik­kaa
kaupantekovälineenä. Finan­cial
Times-leliti on jo viitannut sii­hen;
ettii m i k ä l i sopimukset sano­taan
irti ilman korvauksi;i. niin "se
saattaa pelottaa mahdollisia ulko-in;
iisia sijoittajia, mutta mikäli kor­vauksia
maksetaan, niin |)äiiminis-
Vielä tämän kuun aikana jou­tuu
Espanjassa 101 isänmaanys­tävää
ns. "yleisen järjestyksen
tribunaalin' eteen, tuomiuislui-men,
jonka Franco on perustanut
erityisesti po'iittisia vastusta ji
aan varten; Syytetyt ovat AsUi-rian
äskeisiin lakkoihin o.sallif tu-neita
kaivostyölJisiä.Galiciaii tvö-läisiä,
valencialaisia demokriat-teja,
madridilaisia ylioppilaita,
insinöörejä ja runoilijoita. Fää-syytPltyinä
''oikeudcnkäynnis.s:i"
ovat Jo.se Sandoval, (iusto I.;)pi>7.,
Jo.se Daniel i>acalle yin. viran­omaisten
huhtikuun lopulla van­gitsemat
edistykselliset hcnkiNit.
joita uhkaa kymmenien vuosien
vankeusrangaistus. Kaikki syytcv
tyt ovat komnuiuistoja, P^spanjan
kielletyksi julistetun kommunisii-sen
puolueen jäseniä. Neljä tä­män
puolueen keskuskomitean
jäsentä ja sntoja rivijäseniä on
parhaillaan Francon vankiloissa
ja keskuskomiteaan kuuluu myiis
nyt luoministuimen eleen j(>i>tu-va
Jose Sandoval.
. .Io nuorena [xiikana aloitti .loisc
Sanoval .taistelun ase kädessä fa.
sismia vast;ian Espanjassa. Hän jat
koi, taisteluaan demokratian ja va
paudeii pystyttämiseksi Rspanjiiss;,
rauhanomaista tietä. I>ukemattomia
tämän taistelun, osanottajia me nen
i'.'iik(':id'.'n, paoIiisl.rTis'.';] jne. Tästi-i
' n i m i n n i i s ; ; ! . I D V - S a i u ! ' ) ' . . i l i i i e vaa
: raan.. .i3 . vuutl . i \ ; I ; I K ( t;!l,i j ; i , Da
I .lie! ' i i c a l i f l k ' 'A vuotta.
iJaniei I.aciille on 27 vuotias insi
iiioi i . . ll.-in (ir: i'*r;iiicon iiaililuk.=jer
• i y k y i . - ; e : i liimavojnu-n .min--.s;eri:i
j j i n . i Ku: i i.iini-.;-.-;-; L . i c . i l e !-:>!ul.
;);ii!:a'i,^;!. l ; n i c c : i •.:\;iimii!i.-;-;i sy.,Me'i
' y nä ku ;i hi m i • est a k(. i i u n a n i.s i iscoi
,)'.i;)!iuL'sei'!i, h i i m n raivo!!;;aii ei o!
! u : riij.';j,i: K e n i a a i i j ; i t t i heti .Fran
eolie c:nani);niik-;e;i. muHa diktaat
t o i i ei livviilisyny! sitä. . M i n i U c r i i:
•ien 0! Mi n k:!.- iieen .tapaamassa poi
.i-;aaris;i \ ' ; i l ' n ; i ' , ! i i \ a l l i s i i i i d e n i)ää
h a l l i n n o n Aaiikiliissj ja s . v y d e f y ä än
aiiiaasa nioilteiia . p .'jailoen ojenla
, V - J C - ; I lv:in'.!!c pistoolin sanoen. . —
. ' e s c p-Jis. iKipi-a'-!'
.•\iiioai härjcii.. jimka no'i:a . o l i si
-.laiunnut p'.--.tä. on se. etiä iiuneii
dessä peri tavien maksujen suh-ieen.
Sopimukseen on liitetty iridi-katiiviset
luettelot molempien mai­den
vientituotteista. Kauppavaihdos­ta
aiheutuvat maksut on sovittu suo­rite
taviksi vapaasti vaihdettavissa
valuutoissa.
Alleki.joitustilaisuudessa oli läs­nä
molempien valtuuskuntien lisäk­si
ulkoasiainministeriön kauppapo­liittisen
osaston päällikkö; ministe­ri
Olavi .J. Mattila, Kuuban Helsin­gissä
oleva asiainhoitaja, ministeri
.Juan Diaz Del Real sekä vienti- ja:
luontipiirien edustajia. .
isäniä on I'rancon ai)iiri. Hän teki­kin
niin liittymällä Komniunistien
riveihin ja taistelemalla isän;naan^
•;a vapauttamiseksi Francon • j.irjes-elmästä.
Nyt Daniel Lacalle valmistaimui
astumaan "oikeuden", eteen yhdes­sä
muiden kaminunistitovereitten-
•a kanssa. .
Se. että nuori espanjalainen in-sinööi|
i liittyi kommunistiseen puo­lueeseen
on tunnusomaista ajallem­me.
Espanjan nuorison parhaimmis­to
liittyy taisteluun vapauden p;:io-lesta.
—. Eusebio Simorr;'.
LEONID BREZHNEV
. \ K P n keskuskomitean ensimmäi- lueen • 19. kongressissa (viimeinen
Stalinin eläessä) Brczhnev valittiin
keskuskom.itean jäseneksi, sitten
keskuskomitean kokouksessa puhe-michis
ön ehdokasjäsencksi ja kes­kuskomitean
yhdeksi sihteeriksi.
Stalinin kiioltua Brezlrheyistä tuli
pubhi.stusministeiiön poliittisen
nen sihteeri Leonid lljitsh Brczh­nev
on syntynyt työläiskodissa Ka-menskin
kyljissä • l'k:a;nassa 19. 12.
1906. Hiin meni tycihön lö-vuotiaa-na
ja alkoi työnsä ohella vuonna
1923 opiiskeila Kurskin niaanparan-nusopistossa;
jonka !)ä;itti neljä
vit a myöhemmin. Työskenneltyään I osaston apulaispäällikkö. NKPn 20.
lyy,salaisen polti.>in vankiloi.>.-,;i. S^'. j pniuianiia vuosia maatalouden pai-1 edustajakokouksessa vuonna .19.56
ja vuonna 19(50 hänet valittiin F r o l ^ , . ,. , ,
. , . ., ,, ... , . lieri Kaunilan poliittinen asema ko-
Ivoslovin tilalle ensimmäiseksi v i r a - ' . - ' • , „ . i i i i n .
tännö.ssä ranskalaisen ja englanli-laisen
Canadan tasa-arvoisuus, ja
kumppanuus.
Tällä pohjalta katsoen on valitel­tavaa
ja kerta kaikkiaan luomilta-vaa
kun mr. Thatcherin tapaiset
miehet, jotka ovat vastuunalaisissa
asemissa, antavat niin edesvastuus-tomia
lausuntoja, mihin Saskatche-wanin
pääministeri nyt .syyllislyi.
pääministeriksi, jo.ssa ominaisuu­dessa
hän on paljon matkustellut
ulkomailla, mm. 19(53 Suomessa.
Kosygin on palkittu kolmella Le­ninin
kunniamerkillä.
timaa.ssa saattaa
valla heikentyä.
kohtalokkaalla ta-
POLIITTINEN JÄNNITYS
Tämä Zambian edessä oleva pul­ma
ulottaa juurensa eurooppalais-ettii
i.'-änmaaiiyst;ivien asettaminen
seinän eteen on tullut nyt vaikeani
maksi kuin .lulian (Jrimaun lapaiik
sessa, johtuu yksinomaan siltä, että
sisäinen taistelu fasistista jinjeslel
miiä \'astaan ja maailman yleisen
mielipiteen tuomio ovat pakotta
neet trancolaiset perääntymään.:
Tätä taistelua käydään maanalai­sissa
olosuhteissa. Lentolehtisten
julkaiseminen; ''jossa vastustet;ian
Espanjan orjuuttamista USAin im
perialismin toimesta, tai puoluste­taan
; ammattiyhdistysoikeiik.-ia
palkkataistelua ynii, rangaistaan an
karasti.
Francon lehdistö yrittää . viiieta
kaikesta siitä, mikä liittyy oikeu­denkäyntiin
Sanovalla ja . muita
kommunisteja vastaan. Aluksr oi
keudenkäynti suunniteltiin syys
kuuksi, mutta sitlen se s i n r i t t i ir
lokakuuksi. Franco pelkää yli istä
mjclipidellä ja siksi oikeudenkäyn­tiä
Jose Sandovalia. (iusto Lopezia,
Daniel Lacallea ja heidän toverei
taan vastaan valmislelliiii. salaisesti.
Syytekirjelmässä on vain yksi koh
tai luholaisloiminta. Tuholaistoi
minniiksi Francon lakimiehet kä'
siliävät kommunistiseen puoiuee
seen kuulumisen, isänmaallisten
lentolehtisten levittämisen, lakko
veluksessa hän päätti jatkaa opin- hänet valittiin jälleen samoihin leh
to jaan melallurgian instituutissa.,
mistä valmislui insinööriksi 193.').
, P.rezhnevin työ teollisuuden palve­luksessa
jäi kuitenkin lyhytaikai­seksi.
V u o n n a 1931 kommunistiseen
puolueeseen liittynyt nuori insinöö-i
ri valittiin kuusi vuotta myöhem-
: min. 1937, Dneprodzerzhinskin (en­tinen
Kamenskin kylä) kaupungin
neuvoston toimeenpanevan komi-tena
varapuheenjohtajaksi (apulais-
; kaiipunuinjohtajaksi) ja vuotta myö­hemmin
puolueen aluekomitean .sih-
1 teeriksi kyseisessii kaupungissa.
iXiiiitä ajoilta on peräisin hänen
i liillaviiiitensa .N. S. Ilrushtshevin
' kan.ssa.
: Toisen maailmansodan vuosina
i Brezhnev oli aktiivipalvelukses.sa ar-i
meija.ssa. iiän oli mm. Ukrainan 4.
'rintaman poliiUiseii hallinnon pääl-likkiinä.
Vuonna 1943 hiin.sai kcu:
! raalimajurin ja myöhemmin kenraa­liluutnantin
arvon.
Sodan jälkeen vuosina 1946^.'i0
I Brezhnev hoiti useita vastuunalai-sia
virkoja Ukraina.ssa. l l e inäki ius -
sa 19.")0 hänet nimitettiin Molda­vian
kommunistisen puolueen kes­kuskomitean
ensimmäiseksi sihtee­riksi.
Vuonna 19r)2 pidetyssä puo-täviin
kuin edellisessäkin puolue­kokouksessa.
Vuoden 1957 kesä­kuussa.
Malenkovin, ; Bulganinin,
Kaganovitshin erottamisen jälkeen^
Brezhnev kohosi NKPn keskusko­mitean
puhemiehis.öön. Toukokuus­sa
1960 Leonid Brezhnevistä tuli.
Voroshilovin jälkeen. NLn korkeim­man
neuvoston puhemiehistön pu­heenjohtaja,
presidentti. Samana
vuonna hän luopui tehtiivien pal­jouden
vuoksi NKPn keskuskomi­tean
sihteerin paikalta. Kolme vuot­ta
myöhemmin hänet kuitenkin jäl­leen
nimitettiin myös keskuskomi­tean
sihteeriksi (yhdessä Nikolai
Podgornyn kans.sa) ja kuluvan vuo­den
heinäkuussa hänet vapautettiin
presidentin tehtävistä. Tälle paikal­le
nimitettiin ensimmäinen vara­pääministeri
Anastas Mikojan. Nyt,
kolme kuukautta myöhemmin Bre­zhnev
on sitten valittu keskuskomi-iean
ensimmäiseksi sihteeriksi;
Leonid Brezhnev on palkittu lu­kuisilla
neuvostoliittolaisilla ja ul­komaisilla
kunniamerkeillä. Touko­kuussa
1961 hän sai Sosialistisen
työn sankarin arvon.
Brezhnev on suorittanut useita
ulkomaanmatkoja, mm. vieraillut
kahdesti Suomessa (1960—1961).
PÄIVÄN PAKINA
KOVILLE SB OTTAA
Sanotaan, että "kovalle se ottaa
e n n e n kuin koiras poikii"i
Mutta mitä tahansa ajatellaan
sillä sotilaallisesta, taloudelliscstir
ja i)'iliiltisesta "avusta", mitä Yh­dysvallat
on antanut kymmimen
vuotta Etelä-Vietnamin "demokra-ti;
in" hyviiksi, niin yksimielisiä ol-tanee
siitä, ettei se ole tuotlamil
yhlään sen parempia tuloksia kuin
koirasen |)oikiminenkaan.
Alkiiiimmc! muistelko vanhoja,
iiieiiiieideii talvien lumia. Riittää
kun palautamme miel(;emme Ete-lä-
Vietiiamin nykyisim sotilasjun­tan,
jota (;i missään maailman kol­kassa,
einä edes VVashingtonissa,
ole yriteltykään demokraattiseksi,
laitokseksi haukkua.
Pian smi jälkeen kun Washing-
Ionin nykyinen lempipoika, suure­na
poliittisena voimamiehenä
esiintyvä kenraali NguyenKhanh
oli huudattanut itsensä ivaltion
. l)äämieheksi, nousi Etelä-Vietna­min
opiskelijain ja budhalaispap-l)
ien laholta sellainen tupen i'api-na,
että arvon kenraalin oli pe­räännyttävä
täydessä epäjärjes-lyks(!.
ssä. .
Täten seurasi. kenraalien am­mattitaidon
mukaan "rintaman
uudelleen järjestely", eli kenraali
.Khanhin aseman vakiinnuttami­nen
"aleinalle portaalle", sekä
sotilasdiktatuurin vallan säilytlä-niisoperatio.
Silloin ilmoitettiin myös, että
sotila.sjunta ei halua mitään nuiii-ta
kuin saada .sysätyksi valtaoh-jaksel
siviilien käsiin.
Multa nyt on ääni taas muuttu­nut.
Keskiviikkoisessa APinuutis-tiedossa
kerrottiin meille; että
"solilasmiehet tulevat pitämään
lujissa . käsissään sitä halliUisla.
jonka väliaikainen perustuslaki
julkaistiin eilen askeleena siviili­hallintoa
kohti."
Eikö olekin söpö asettelu. Ei ole
enää puhettakaan, muutama' viik-ko-.
sitten luvatun siviilihallituksen
perustamisesta, • vaan ainoastaan
"askeleesta" siviilihalliiilaa kohti
—^ ja siinäkin on militaristeilla lie^
.ty.sti ylin sananvalta! ,
Mainitun uutistiedon mukaan
tätä väliaikaista perustuslakia ei
ole laadittu minkäänlaisessa edus­tuslaitoksessa,
puhumattamaan
siitä, että tavallinen kansa olisi
saanut jotenkin siihen vaikuttaa.
Sen laatijaksi ilmoitetaan Yhdys­valtain
"neuvonantajain" armosta
17-henkinen K.insallisneiivosto.
Tällaisen laitoksen miinima "väli­aikaisen
perustuslain" pohjalla
muodostetaan erikoinen (urvalli-
..siiu.sneuvoslo. missä o n i n i l i l a r i s -
leiliä suurin sananvalta. kuten
kerrotaan. Turvallisuusneuvostol­la
on täydelliset diktatuurivaltuu-det:
se voi julistaa sotatilalain
voimaan Jiuv
.Ia t;illai;-ta poliittista variksen-peläiiiitä
sanotaan mainitussa
, .APin uiilistiedossa "kompromissi-ralkaisuksi"
siitä kun Etelä-Viet­namin
viieslö vaatii yhtäältä,soli-la.
sjintaii romiiiittamista ja siviili-halliliiksen
perustamista, samalla
kun \Vaslii.ngtonin lempipoika.
kenraali K l i a n l i o n toisaalta vaa­tinut
yksinomaan sotilaallista yk-sinv.-
iltiulta. Selvää onkin, että
Khanhin a.jatus jiiä voimaan siten,
että tähän . variksenpclättimeen
kiinnitetään keinotekoisesti joita­kin
kotikanaakin nuiistuttavia
hiiyheiuii.
Ei. ole l;iiiik.ian ihme miksi ih­miset,
kaikkialla m;iailma,'<sa kysy­vät
nyt. että mikii vaivaa ns. va-paaiimaailman
johtavaa maata?
Etelä-Vietnamin "vapaudeij" ja
"demokratian" hyväksi on haas­kattu
m i l j a r d i toisensa jälkeen
amerikkalaisten verorahoja. Sin­ne
on Ijihetetty sotilaallisia neu­von.
intajla niin paljon, että koko
Etelä-Vietnam oii asiallisesti pu­huen
nyt vluhsvaltalaisten miehil
tämä maa; '
.'Vmerikkalaisilla miljoonilla va­rustetut
Saigonin joukot sekä yh­dysvaltalaiset
lentokoneen tankit
ja muut .sotavälincetv ynnä 20.000
mieheen noussut "neuvonan"'a'ja-joukko"
on jatkuvassa taistelussa
huonosti aseistettuja siviili-ihmi­siä
ja sissejä vastaan — saaden
sittenkin selkäänsä niin eitä ryti-
.see.-kuten entinen mustalaispoika
katutappelu.ssa.
Kaiken tämän tuloksena meille
kerrotaan nyt Saigonis.sa ensi tiis­taina,
lokakuun 27 päivänä to­teutettavasta
"halliiusrcmont!."ta".
joka jättää sotilasjuntan diktatuu-rikomennon
entiselleen.
Kun sattuu, niin koirasen on sit­tenkin
helpompi poikia kuin Vh-,
dysvallain imperialismin saavut­taa
"avustuksellaan" mitään sei-lais!;
i. jossa olisi edes merkkejä
demokraattisuudesta ja vapaudes­ta.
- - Känsäkoura.