Vapaus, May 21, 1959

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 21 p. — Thursday, May 21, 1959
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Orgari^AOf ^Mnnisk Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917. Authorlzed
as second class mail by the ^posi
Office Department, Ottawa. Pybr
llshed thrlce veekly: Tuesdays,
Tbursdays: and'Saiurdays by Vapaus
Publishing;Company, Ltd;, at 100-102
Elm S t . - S u d b u r y » Ont:/ Canada.
Telephones: Bus.= Of f ice OS./4T4264;;
Editorial Office O S . 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising: rates upon .application.:
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kki 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6! kk". 4.80
Suomessa: 1 yk. 9.50 6 kk; 5.25
Työajan lyjfientäminen
i Työviikon lyhentäminen sosialistisissa maissa, ja nimen­omaan
Neuvostoliiton seitsenviiptissiiunnitelman edellyttämä
asteettainen siirtyminen 30-r-35-tuntiseen työviikkoon, ovat
herättänei^t laajalti huomiota myös kapitalististen maiden
työläisten keskuudessa,
• kun jokaiseen työajan iyhentäiniseen liittyy sosialismin-maissa
ehdottomana edellytyksenä aikaisemman ansiotason
säilyttäminen, merkitsee se samalla palkkojen korottamista.
Täissä onkin selvä ero sosialistisissa maissa suoritettujen työ-ajm
lyhentämisten ja kapitalistisen maailman piirissä ta­pahtuneiden
työajan muutosten välillä.
Olennainen ero on myös siinä, että Neuvostoliitossa työ­ajan
lyhentäminen perustuu sellaisiin työprosessin teknilli­siin
uudistamis- ja parantamistoimenpiteisiin, jotka helpot­tavat
työntekijöiden ponnistuksia. Työajan lyhentäniinen on
mahdollista myös tuotannon yleisen laajentumisen ja työn
tuottavaisuuden kasvun ai/siosta. Koska kapitalistinen riisto
on poistettu sosialismin oloissa, tulevat lisääntyneen tuotan­non
tulokset vähentymättöminä koko kansan hyväksi. Sosia­listisissa
maissa seuraa jokaista tuotannollista edistysaskelta
välittömästi kansan hyvinvoinnin kasvu. Työaja^n lyhentämi­nen
ilmentää osaltaan sitä.
Kapitalistisessa maailmassa on työajan lyhentäminen ta­vallisesti
tapahtunut siten, että työläiset ovat joukkovoimal­laan
pakottaneet työnantaja sellaisiin uudistuksiin. Yleensä
eivät voitollisetkaan työaikätaistelut ole päättyneet työn­antajan
ehdottomaan sitoumukseen entisen ansiotason tur­vaamisesta.
(Muistettakoon miten esimerkiksi Inco lyhensi
mielivaltaisesti ja jyrkästi työläisten ansiota alentaien työ­viikkoa
viime vuonna.) Vain niissä tapauksissa, joissa työn­tekijät
ovat samanaikaisesti palkkaliikkeen kautta kohotta­neet
palkkojaan, on suoranainen aasioiden alentuminen es-t
^ m . • : • •.
" Edelleen on monissa kapitalistisissa maissa, joissa työ­läisillä
ei ole ollut riittävästi voimia jä muita edellytyksiä
työaikalainsäädännön noudattamisen valvontaan, hyvätkin
työaikamääräykset jääneet kuolleiksi kirjaimiksi. Esimerkik­si
Suomessa eivät työläiset 1930-luvun pula- ja taantumus-vuosina
rohjenneet kysellä ylityökorvauksia, milloin ylitöitä
teetettiin. Täällä Canadassa tehtiin useilla järjestymättömillä
työmailla, mm. metsätöissä, maantietöissä jne. "pimeästä pi­meään"
tai kymmentuntisia ja sitäkin pitempiä päiviä.
Samanlaisia ilmiöitä esiintyy nytkin työnsaannin kiris­tyessä.
Newfoundlandissa on kieltämättä pahempi työttö­myystilanne
kuin missään muussa Canadan maakunnassa,
mutta työnantajat ja hallitus murskasivat säälimättä sikä-"
laisten metsämiesten union pääasiassa siksi kun se vaati 54r
tuntisia työviikkoa nykyään voimassaolevan 60-tuntisen työ­viikon
asemesta! Ja esimerkiksii Ranskassa on tällä hetkellä
voimassa 30-luvun kansanrintamakauden voittojen tuloksena
saatu laki 40 tunnin työviikosta, mutta sitä ei sovelleta käy-^
täntöön.
• I^un kapitalististen maiden työnantajat vapaaehtoisesti
lyhentävät työaikaa, tapahtuu se miltei poikkeuksetta pakko­lomautusten
muodossa tai teettämällä toistaiseksi lyhennet­tyä
työviikkoa palkkatason vastaavasti alentuessa. Tällä työn­antajat
pyrkivät siihen, että ämmattitaitpineii työvoima py­syy
yrityksessä aina valmiina työnantajan käytettävissä,
mutta työnantajalle ei tule minkäänlaisia taloudellisia mene-
^ksiä työläisten osatyöttömyydestä. Konjunktuurien vilkas­tuessa
samat työläiset yritetään pakoittaa tekemään rajatto­masti
ylitöitä, ja jos mahdollista, ilman-ylityökorvausta. Tä­mä
selittää miksi myös - sellaiset kapitalistit, jotka teettävät
vuosikausia vajaita viikkoja työläisillään, vastustavat kynsin
hampain lakisääteistä työviikon lyhentämistä ja ylityön ra­joittamista.
• Myös kapitalistisessa maailmassa olisi kaikki edellytyk­set
työviikon lyhentämiseen palkkoja alentamatta. Siten va­rautuisi
työtä työttömille ja saataisiin ostovoiman lisäänty­misen
ansiosta ylijäämävarastoihin kertyneitä tavaroita jäl­leen
kaupaksi. Koska tämä uudistus merkitsisi kansantalous­tieteellisellä
nykykielellä sanottuna tulonsiirtoa kapitalisteil­ta
työläisille, yrittävät työnantajat torjua sen hinnalla millä
hyvänsä. •.•
• Teknillinen kehitys on kaikkialla mennyt valtavin aske­lin
eteenpäin siitä ajasta kun 8 tunnin päivittäinen työaika
toteutettiin ja jo sekin edellyttäisi huomattavasti lyhempää
työviikkoa ja vähemmän työponnistelujav Tiellä on kuitenkin
kapitalistiset omistussuhteet.
Tämän päivän työläiset^ voivat kuitenkin myös kapita­lismin
olosuhteissa pakottaa — aivan samoin kuin aikaisem­pien
työaikataistelujen päivinä — työnantajat myönnytyk­siin
, ja saada, työpäivänsä lyhentymään niin, etteivät palkat
.yastaavasti alennu. Pysyviin tuloksiin päästään tosin Vasta
sitten, kun kapitalismi on korvattu sosialistisella talous- ja
yhteiskuntajärjestelmällä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^gJLg.9-9.0.gJLgAPJ».9 g,g-9.g P.g 9 9 Vt J
Lauri Kauhala, Malartic, Qw!.,
täyttää 72 vuotta tk. 24 pnä.
Mrs. Justiina Ritari, Lockerbysta
täyttää tänään 78 vuotta.
Ylidynune sukulaisten ja tutta­vien
onnitteluun.
Kuuba on hyökkäyl<$eh kolieenf
Poluttinen ja taloudellinen pata,
eli latinalainen Amerikka-(jonka^asu­kasluku-
on: lähes :200 miljl) - kiehui
toista viikkoa sitten. I
Kaikkein pahin kuohuminen ta­pahtui
Panamassa,' joka alunperin
Amerikkalaiset rauhanpuolustajat
pääsivät mukaan Tukholman kokoukseen
Tukholma. "Vihdoinkin' olem­me
täällä^' — tällaisen helpottu­neen
huoikauksen esittävät Tukhol­maan
saapuneet amerikkalaiset rau-hanystävät^
jotka ovat kahdeksan
kovan vuoden aikana taistelleet pa.s-siensa
puolesta.
Se on myös professori Holland
Robertsin, San Franciscossa sijait­sevan
USA-r-Neuvöstoliitto insti­tuutin
johtajan, mielipiteen il­maisu.
Hän oli mukana rau­hanpuolustajain
Varsovan kokouk­sessa
yuoiina 1950, mutta sen jäl­keen
on joutunut monien muiden
kansalaistensa tavoin olemaan van­kina
omassa maassaan. Passipan-nasta
vapautuminen vaati kerras­saan
korkeimman oikeuden päätök­sen,
joka astui voimaan tämän vuo­den
tammikuun lopussa. Passikiel-lon
loppumisen seurausta on se, et­tä
rauhanneuvoston kokoukseen o-sallistuu
kokonaista 16 amerikka­laistat
Joukossa mm. kuuluisa nee-keritiedemies
DuBois.
Professori on nyt laajalla Euroo­pan
kiertueella ja on jo käynyt Neu­vostoliitossa.
Puolassa ja Tshekko­slovakiassa
ja aikoo Maailman Rau­hanneuvoston
kokouksen jälkeen
viipyä Tukholmassa ennen paluuta
kotimaahansa.
Näiden pimeän kahdeksan vuo­den
aikana ei amerikkalainen rau­hanliike
ole lakannut olemasta,
professori Roberts vakuuttaa, vaik
montissa^ tämän alueen ainoalle e-dustajähuoneen
paikalle kaupalli­sen
lehdistön ja radion<vastaprbpa-gandasta
huolimatta siksi, että hän
oli ottanut ohjelmaansa atomikokei-den
ja atomiasetuotannön lopetta­misen.
Coloradossa voitti rauhan-ohjelmassa
esiintynyt Byron L.
Johnson, nuori pasifistinen profes­sori
15,000.ila militaristihenkisen
vastaehdokkaansa ja senaattori
Knowlandin poliittinen ura Califor-.
niassa loppui niinikään viime yaa
leissa.
Professori Robertsin omassa kau­pungissa
San Franciscossa eletään
korkeimman tason konferenssin o
dotuksissa ja toiveissa. Kaupungin
pormestari on. kuten tunnettua,
kutsunut pääministeri Hrushtshevin
kaupungin vieraaksi— saman kut­sun
esitti professori Roberts äsket­täin
Moskovassa omasta puolestaan
kehoittaen Hrushtshevia saapu­maan
Kaliforniaan oppelsiineja
maistelemaan. Asian toteutumisek­si
vaaditaan kuitenkin vielä yhtä:
presidentti Eisenhowerin kutsua.
San Francisco onkin korkeimman
tason neuvottelujen näyttämöksi
mitä sopivin. Onhan se kaupunki,
jossa YK ja sen peruskirja syntyi­vät,
eivätkä sen asukkaat ole unoh­taneet
noita toistakymmehen vuo^
johtui johtavien panamalaisten per-'
heitten riidoista.
Yhdysvaltain lehdissä oli ennen ta­paustavahan
uutisia Kuubassa sat-:
tunelsta j hämmästyttävlstä: tapaukr
sista, jotka heittivät pahaa ennustaw
van varjon Panaman" tapausten ylle.j
Vahan, jos ensinkään, puhuttiin ul­komaalaisten
salaisesti harjoittamas­ta
Kuubassa olevasta fasistlryhmasta
ja sen aiheuttamista häiriöistä. Eras
sellainen ryhmä hyökkäsi Kansan
Soslallstlpuolueen kokoukseen Orien-,
ten maakunhssa Ja oli "suunnitellut
rakennuksien tuhoamista, ja murhia",
tiedoitti työväenlehti Hoy.
On myöskin tiedoitettu, että ne ul­komailla
olevat ryhmät, jotka ovat
kuvanneet Castron ja toiset "äärim­mäisiksi",
ovat kllhoittaneet Kuuban
armeijan upseereita "pelastamaan
maa äärimmäisiltä aineksilta".
Höy myöskin muistutti kansalle
kuinka Panama keholtti Amerikan
Valtlojärjestöä puolustautumaan
Kuubasta tulevaa "hyökkäystä" vas­taan
— samaan aikaan San Domin-con
TrujlUo julisti hätätilan.
Hoy keholtti Kuuban työläisiä, ta­lonpoikia
ja muihin yhteiskuntaluok­kiin
kuluvia yhtä hyvin kuin eri po­liittisia
puolueita lujittamaan yhte­näisyyttä,
lisäämään valveutuneisuut­ta
ja järjestämään kalkki voimat sa­laliiton
murskaamiseksi.
Panaman tapaukset osoittivat tä­män
varoituksen oikeudenmukaisuu­den.
Amerikan Valtiojärjestö keholtti
yhteiseen esiintymiseen Panaman
•'kapinallisia" vastaan, ^ashington
lähetti aseita, lentokoneita ja laivoja
Amerikan VaUiojärJestön käytettä­väksi.
Kun Panaman "kapinalliset"
antautuivat New York Timesin mu­kaan
he olivat enemmistöltään kuu­balaisia
Ja että "pääministeri Castro
oli lähettänyt nämä voimat 'vapaut­tamaan'
Panaman".
Nämä tapahtumat voidaan punnita
munismimihkaa Kuuban kansaa ja^kan^^^^^^
että' USA.V ei salli kommunistista vai-:
tlota ' läheisyydessään. Samaan ai­kaan
yritetään synnyttää taloudelli­sia
: valkeuksia^ Kuubassa^ Myöhem­min
yrltetäan^isynnyttää-konflikteja,
jottärvoitaisiin' käyttää; ."joltakin sen
kontrollissa olevia kansainvälisiä jär­jestöjä"
sisäisiin asioihin sekaantu­miseen.
Guevara sanoi," ettäVhyökkäystä
melta vastaan ei tee pieni läheinen
diktatuurimaa, van suuri naapuri­valtio";-
••, : , ;
Guevara lisäsi, että "meidän tulee
tuomita' tällalrien: suunnitelma risti­riitojen
ajyheuttämlseksi k^kuudes-^
sainttie etteivät ne voisi käyttää-ml-tään
tekosyynä hyväkseen". Guevara
sanoi, että jos vihollinen yrittää hyö­kätä
Kuubaan, niin koko Kuuban
saakka^ "Jos meitäy vastaan':; hyökär
tään", sanoi han.t ;,!'nlin .hyömäjä
ei; olev Yhdysvaltain' kansaV vaan , yh-^
dysvaltalaiset. monopolit;ja trustit
Kuuban hallitus A on' alentanut
alempien luokkien vuokrle^ maksua
50 prosentilla, korottanut sokerlplan-taaslen'työläisten
palkkaa 12 prosen­tilla;
määrännyt Kuuban puhelhiyh-tldn
(jonka omistaa I. T. & T.)- alen­tamaan
puhelinmaksuja; se on myosr
kin vakiinnuttanut välttämättömien
tarvikkeiden, hhrnat.; Hallitus on
myöskin ; : t o t^ ift^^
maassa josta Wälli^ Ijiiitedj
Pruit omistaa 10^ prosrattia suurti-'
loista;.; : ~ . 7 • ''; • % '
On tarpeetonta sanoa,cettä\nämä__
uudistukset antavat aihetta kaiken^
iäisille herjauksille Kuubaa kohtaan;
Indonesia ostaa
: aseita- 'Englannista
.Lontoo^ Englanti on, myöntänyt
Indonesialle vientilupia .3'^miljoo-_
nan punnan arvosta-laskuvarjojen^
ja panssariajoneuvojen ostamista
varten. . .
Lisensseillä^ voidaan ostaa noin
180 panssariajoneuvoa ja noin
1,500 laskuvarjoa. ^ . ,
Hollannin; suurlähettiläs, parooni
Bentickä OQ esittänyt asiaa tunte­vasta
lähteestä, saadun tiedon mu­kaan
Englannin ulkoministeriölle
hallituksensa vastalauseen Englan^;;
nin ja Idonesian välisen asesopi­muksen
johdosta. Hollannin suur-lähetj^
stön^ediKtäja^ ohi^kuiti^
i%mbiu^ joiden miu-*
Jkäaill suurlähettiläs 'pii4
viirallisen väätali|useen .Englannin
hallitukselle^ — ^.
- ^ T a h i t i n asukkaat uskovat ju­malien
asuivän puissa.
den takaisia päiviä.
Professori Roberts, joka tuntuu' siinä valossa minkä varoituksen ma-olevan
oikea joka paikan mies, on' Juri Ernesto "Che" Guevara, yksi
ka kaikki yhteydet muihin maail- huippujen ohella täsmälleen yh'd | vallankumouksellisen sodan sankari,
man laajuiseen rauhanliikkeen yksi- kiinnostunut laajasta tavallisten ih-! äskettäin esitti. Hän sanoi, että ul-köihin
kadotettiinkin. Mitään yh- \ misten välisestä kanssakäymisestä i komaalalset viholliset valmistuvat se­teistä
suurta keskusta ei tosin US- ja kertoo innostuneena, että USAs-i kaantumaan Kuuban asioihin. Ensik-
A:ssa ole rau>hanliikkeellä olemassa,
vaan se on jakautunut moniin osa­siin
sekä paikallisesti että muull.i
tavalla. Professori Roberts luette­lee
pitkän rivin erinimisiä yhdistyk­siä
ja järjestöjä. Niiden joukossa
ovat kveekkarit, ns. sovinnon liit­to,
monet atomiaseiden käyttöä vas­tustavat
yhteenliittymät mm. jär­kevän,
ydinpolitiikan tavoitteekseen
asettanut järjestö, joka tunnetaan
nimellä Sane (järkevä). Juuri tä­mä
liike on saavuttanut erittäin laa­jaa
huomiota US Assa.
Professori Roberts on erikoisen
ylpeä amerikkalaisten tiedemieston
ja juuri atomialan spesialaistien
esiintymisestä atomivaarakysymyk
sessä. Hän palauttaa mieliin tepl
lisuusmies s.Eatonin suojeluksessa
pidetyn Pugwashin tiedcmieskoko-uksen,
joka oli omiaan avaamaan
amerikkalaisten silmiä näkemään
maailmaa, jossa he elävät.
Pimeiden vuosjen aikana suoriteta
tii työ et ole olliit vailla hedelmiä.
Professori Roberts mainitsee esi­merkkinä
viime vaalit \'Uonna 1958,
joissa valittiin eniten liberaalisia
edustajia sitten Rooseveltin "uuden
jaon" päivien. \Villiam W. Meyer,
joka on juutalainen, valittiin Ver-
Ja vuorf synnytti hiiren
PäiväIehtien''p'aIstoiIIa ,on kirjoitettu kirkuvin otsikoin
;siitä,i miten liberaalipuolue on;alahuoneen istunnossa s
tänyt, että, kansallinen työttörnyysvakuiitusrahasto pieneni
• viinrie. vuonna kyniinienellämiljoonalla^id
kun-työttönriyj'svakuutuskoniissionipakoitettiin sijoittamaan
varojaan hallituksen pitkäaikaisiin obligatioihin, joiden hin­nat
ovat jalkavan inflaation takia laskeneet.
> -Diefenbakerin toryhallitus ja erikoisesti sen työministeri
.l^arr ovat kuitenkin käyneet urhoollista sanasotaaHätä^yy^lä^
vastaan selittämällä, että on niitä työttömiäkin saatu rnaahan
,sen verran^että sekin.aiheuttaamenojavtyöttömyysvakuutus-'
rahastolle.
Mutta kaikki täniä on perasolemukscilta varjonyrkkeilyä,
porvarillista näpertelyä, jonka ilmeisenä tarkoituksena on
"unhoittaa" pääasia ja kiimiittää työläisten huomio sivuseik­koihin.
^ ' . /.
• Vaalilupauksia antaessaan pääministeri Diefenbaker lu­pasi
juhlallisesti: "Minä katson, että työttömyysvakuutusla-kia
oh perusteellisesti (materially) muutettava, jotta se voisi
tehokkaasti kohdata maamme tarpeet. Tässä mielessä me su^^^^
Sittelemme työttömyysvakuutuksen, (mitä työttömät saavat)
korottamista, ansaitsemismää-rän
kohottamista ja maksukau­den
pidentämistä 52:ksi viikok­si,
naisia diskriminoivien koh­tien
poistamista, odotusajan
poistamista...''
Entä käytäntö? Työministeri
Starrin vastikään ehdottaman
lakimuutoksen perusteella työt-tömyysmaksuja
ruvetaan to­della
maksamaan 52 viikon
ajalta, kuten laki alunperin
edellytti.. Mutta työttömien an-saitsemismahdoUisuutta
(työt­tömyysvakuutuksen
saantiin
vaikuttamatta) kohotetaan air
noa.staan dollarilla tai kahdel­la.
Vakuutuksen saannin odotus­aika
jää kauniiksi vaalilupauk­seksi
v- siis ennalleen., Ainoas-taan
paremmin ansaitsevien
työläisten kohdalta laki lupaa
hieman parempaa työttömyys-:
vakuutustfc-
Mutta vaikka torypuolue ei
vaalilupaustensa yhteydessä,
puhunut mitään siitä, että työ-iäisten
vakuutusmaksuja koror
tetaan, jos he valitsevat Die­fenbakerin
hallituksen uudel­leen,
työministeri Starrin laki­ehdotuksen
mukaan työläisten
viikottain maksamaa työttö­myysvakuutuksen
hintaa koro­tetaan
30—50-prosentlisesti!
Siinä ei diskriminoida ketään,
5illä kaikki työläiset saavat
pian ilon ja kunnian maksaa
korotettujen taksojen mukaan.
Suuri viiori oli torypuolueen
lupaus työttömyysvakuutuksen
liimoilta, mutta kun tuli aika
täyteen, vuorPsynnyttikin hei-
\^eröisoli hiiren.
ta arvellaan 400—-500 nuoren saa­puvan
Wienin nuorisofestivaaliin.
si he aloittavat poliittisen propagan-dnkamppailun
ja sanovat, että kom-
Syytti Bolshoi baleti^^^
toimiyan urkkijarybmänä
Toronto. — Täällä sunnuntai i l
tasin laajaliettava näköradio phjel-
Myöhemmin palattuaan New Yor­kiin
Castle selosti, että hän ei ole
ma "Fighting Words" (taistelusanoj sitä mieltä, että Bolshoi baletin
ja) oli vähältä muuttua tpdclliseksi • kautta Yhdysvaltoihin tulee kom-taistelutilanteeksi
kun haastatella j munistinen hallitus, niutta hän oli
vana oli Yhdysvalloista kotoisin o ' sitä mieltä, että se antaa huonon
leva Eugene pastlc, joka mm. syyt-, vaikutuksen, ko.ska se kuvaa venä-ti.
että parhaillaan Yhdysvalloissa Iäisiä sievinä ihmisinä ja hän on
vieraileva Bolshoi baletti on asialli
sesti puhuen Neuvostoliiton urkki-jaryhmä.
Ohjelman päätyttyä
Castle kieltäytyi kattelemasta haa.s-tattelijoitaan
ja suutnksissaan pois­tui
studiosta. ,
sitä mieltä, että sen maan hallitus
ta ei muodosta sievät ihmiset.
Castle on entinen elokuvien tuot­taja,
joka nykyisin on osittaisella
eläkkeellä ja puhuu eri puolilh
maata kulttuurivierailuja vastaan.
Vihoissaan Castle oli syyttänyt, i Hän on itse selostanut, ettesi hän
että Bolshoi on SiO.OOO.OOO vuodes­sa
kustantava Neuvostoliiton urkki-jai-
yhmä. Tämän syytöksen johdos
ta keskustelu muuttui kuumeiseksi.
Haastattelijoina toimivat Douglas
Campbell, Moiicy Callaghan ja Ted
Jölliffe. Ohjelman puheenjohtaja­na
toimi Nathan Cohen.
Pirbeenjohtajaa syytettiin siitä,
että Castlca oli varoitettu ohjelman
keskusteluaiheesta etukäteen, koska
hän turvautui asiakirjoihinsa vähän
väliä kun he keskustelivat aiheesta
"Idän ja lännen kulttuurivaihdos­ta".
Cohen,kuitenkin selosti, että
Castle ci ollut tietoinen keskustelu­aiheesta,
vaan, mahdollisesti oli ar­vannut
sen ja varustautunut sen
mukaisesti.
Jolliffc tunnusti ohjelman jäl­keen,
että hän oli suuttunut jossain
määrin ohjelman aikana, mutta- oli
kuitankm sitä mieltä, että lukitussa
mielipiteessä oleva mies ci, halua
kuunnella toisia. Hän ei voi osal­listua
vapaaseen keskustelu-un; Jol­liffc
oli kuitenkin sitä mieltä, että
Castle oli hyvä haastateltava, koska
hän niin selvästi osoittaa määrättyä
tyyppiä.' Hän osoitti; että tällainen
•ihmistyyppi-ei usko keskusteluun.
Hänellä oli totalitaarinen ajatusta­pa,
lisäsi Jolliffc,
Painostaakseen__syytöksiään Cas-
: tie luki -Yhdysvaltain lakimiesten
yhdistyksen lausunnosta, missä
myös syytettiin, että kaikki Neuvos­toliitosta
ulkomailla kulkevat kult­tuurihenkilöt
ovat erikoisesti valit­tuja
mrkinnan .harjoittamiseksi. Sa­malla
Castle syytti, . e t t ä Neuvosto­liiton
urheilijat, tiedemiehet; ja tair
tcilijat,; kuuluvat: samaan .urkkijai-ryhmään.
Jolliffc huomautti välillä,; että hä­nellä
on enemmän luottamusta amc:
rikkalaisecn yhdyskuntaan r kuin
Gastlclla., Samalla:,hän kysyi onko
se niin herkkä kukka, että sckiiili-.
tuu ja kuolee, jos se joutuu koske­tukseen
Bolshoi baletin kanssa?
Campbell muistutti, että ryhmä
amerikkalaisia oli joutunut kovan
sorron kohteeksi edesmenneen se­naattori
McCarthyn käsissä ja tie­dusteli
kuuluuko Castle McCarthya
puolustavien joukkoon.
CBC:n taholta ilmoitettiin, että
se oli ohjelman aikana saanut 25
puhcliiisoiUoa' ja kaikki moittivat
Cnstlca.
ota minkäänlai.sta korvausta puheti­laisuuksistaan,
vaan pitää sitä teh
täyänään, jota hän koettaa suorit­taa.
Irak hylkää
Eiscnhowerin opin
Bagdad., — Irakin pääministeri,
kenraali Ka.>j.scm ilmoitti Irakin hyl­käävän
Eisenho\verin opin' ja luotta­van
omiin vomiim.sa kysymyksen ol­lessa
puolustautumisesta hyökkäyk­siä
vaataan.
Samalla kun työskentelen vahvls-taaksenl
ystävällisiä suhteita sosia­listisiin
maihin olemme kaikkien nii­den
, länsivaltojen ystäviä, jotka toi­vovat
ystävyyttämme, hän lisäsi.
Han mainitsi edelleen, että hänen
uuteen halhtukseensa tulisi naismir
ni.storcitä. Ensimmäi-scn kerran arabir
maiden hLstoriassa naiset lulKslvat
mukaan hallitukseen, ,
Moskova, -r- Toukokuun 15. pnä oli
Ihmiskunnan historian eräs merkki­päivä:
Neuvostoliiton kolmas sputnik,
suurin ja voimakkain ihmisen luoma
taivaankappale, on vuoden kiertänyt
maapalloa. Se on tänä aikana kier­tänyt
5000 kertaa maapallon ympäri
ja kulkenut avaruudessa matkan, jo­ka
on paljon pitempi kuiri maan ja
auringon välinen etäisyys. Seh au­rinkopa
tterit ruokkivat yhä vielä sen
radioasema.'!, "Majakkaa"; ja yhä vie­lä
kuuluvat sen merkinannot ja tie­teelliset
tiedotukset maan radioase­milta.
Sadat tarkkailuasemat seuraa­vat
sen menoa, tuhannet tiedemiehet
tutkivat sen sanomia. Etimenässä
ovat neuvostoliittolaiset tiedemiehet.
El voida suinkaan sanoa, että kol­mannen
sputnikin tuoma tosiasia-aineisto
olisi voitu jo täysin selittää,
mutta on päästy lähemmäksi. monia
merkityksellisiä ongelmia. Ilmakehän
ylin osa omal.natuisine magneettisine
niyrskyineen. revontulineen, radiohäi-riöineen
ja monine muine llmlöineeh
on jo tullut paremmin kartoitetuksi,
joskaan ei vielä selitetyksi.
Jo ensimmäisen sputnikin aikana
havaitsi eräs moskovalainen amatöö­ri,
että sputnikin signaalia seurasi
toinen ikäänkuin heikompi. Ilmiötä
tutkittaessa havaittiin, että ensim­mäisen
.signaalin radioaalto oh kier­tänyt
suunnattomassa etäisyydessä
maapallon ympäri ja siten toistanut
merkkinsä. Määrätyissä olosuhteissa
saattoi siis ylimpään ilmakehään syn­tyä
tällaisia "radiokanavia".
Aikaisemmin otaksuivat tiedemie­het,
että ionosfääri sisältäisi kerrok­sittain
sähköisesti varattuja osasia.
Raketeilla ja sputnikeilla on nyt
havaittu, että näitten osasten luku­määrä
lisääntyy sitä myöten kuin
korkeus kasvaa. Meidän maapalloam­me
ympäröi omalaatuinen pienistä
sähköisistä osasista kokoonpantu ja
maan magnetismin hallitsema kehä,
jonka perusteellinen tunteminen on
tulevalle avaruusmatkailulle välttä­mätöntä.
Vielä emme tiedä, .sanoo V. Koma-rov,
mLstä .syntyvät maan magneetti-voimat,
miksi syntyvät niiden häi­riöt,
onko myöikin toisilla planeetoil­la
oma magnetisminsa jne., mutta
erikoisesti kolmannen sputnikin jat­kuvasti
suorittamat mittaukset ovat
rekisteröineet mitä arvokkaimpia, no­peita
vaihteluita gcomagneettisessä
kentässä.,
Miclenkiintouien vasta keksitty il­miö
on myös maan "hengittäminen";
toisin sanoen sen ilmakehän supistu­minen
ja laajeneminen, jonka syltä
Cl vielä osata selittää.
Kolmannen sputnikin merkkipäi­vänä
on myöskin syytä muistaa nel­jättä,
joka toistaiseksi näkymättömä­nä
kiertää aurlnkorataansa. Koska se
se ei kulje edes ilmakehän ylimmissä
osLssa voidaan sille ennustaa jopa
miljoonien vuo.sien ikää. sanoo Pul-kovan
tähtitietccllii;cn kcskusobserva^
torion tieteellinen sihteeri A. A.
Dadajev eräässä artikkelissaan. Oh
siis runsaasti aikaa sen havainnoimi­seen,
mutta- tullaanko sitä enää kos­kaan
maasta näkemään?
Neljättä kosmista rakettia sano­taan
toisinaan keinotekoiseksi pla­neetaksi,
joihin se kuitenkaan ei mit­tasuhteiltaan
ole rinnastettavissa. P i ­kemmin
se kuuluu aurinkokunnan
pieniin kiertolaisiin ,asteroldelhln, to­sin
niitäkin huomattavasti pienem­pänä,
mutta — kiitos killloitetun ja
erikoisesti käsitellyn pintansa —
myös valovoimakkaampana. Miljoo­nan
kilometrin päässä maasta se nä­kyisi
suunnilleen 18. suuruusluokan
tähtenä.
Asteroideja seurataan parhaiten te-leskooppi-
asterograafilla. johon on
yhdistetty valokuvauskohe. Sillä on
kyetty hallinnoimaan hyvmkin pie­niä
asteroideja, r Kun keinotekoinen
asteroidi lähetettiin, sitä ei voitu va­lokuvata,
koska ise oli lähellä kuuta.
Kun se hiditlkuun 8. pnä 1960, 450
päivän kuluttua, on jälleen lähliuiä
maata, se oh yhä vielä useilden »11=*^
Joonien kilometrien päässä.
y.ista viiden vuoden kuluttua se on
Jälleen noin miljoonan kilometrin
pääs.sä maasta. Sitä ei yritetä valo­kuvata
vain huvin vuoksi. Sen rataa
ei ole voitu aivan täsmällisesti las­kea.
Jos se saadaan näkyviin ja sen
kulku ja sijainti voidaan paikallis­taa,
tulee sen radan täsmällisellä
määrittelyllä olemaan suuri tieteelli­nen
merkitys.
"PAREMPI ELÄÄ SOVUSSA
KUIH AMPUA TOISIAAN 1#
Helsinki. — Suomalaisten naisten
20-jäseninen valtuuskunta vie men­nessään
Rostockihi .ytämeren inalden
naisten konferenssiin 16 nidettä kä­sittävän
te^vehdysklrjani^ joka on
koottu eri maakunnista Ja käsittää
mm. työpaikkojen naisten tervehdyk­siä.
Valtuuskunta lähtee matkalle 24.
6. ja palaa 8... 7., kerrottiin Itämeren
viikon naisten konferenssia valmis­tavan
toimikunnan tiiedotustilaisuu-dessa.
Tilaisuuteen osallistui parhaillaan
Suomessa vieraileva saksalainen leh­tinainen
Dagmar Potratz, joka toi.
Saksan Demokraattisen Tasavallan
naisten ja erikoisesti Rostockin nais­ten
terveiset suomalaisille kanssasi­sarille.
Hän valitti sitä, ettei voi pu­hua
kielellämme, joka on kaunista,
niutta tavattoman vaikeata. Itämeri
yhdistää maitamme ja myös multa
pohjoismaita toisiinsa, joten on pai­kallaan
tehdä tästä merestä rauhan
meri. kuten puhujan kotimaan hal­litus
alotteessaan on edellyttänytkin.
Niinpä Rostockiin saapuu Itämeren
viikolla Suomen valtuuskunnan lisäk­si
Ruotsista 30 henkeä, Norjasta 20.
Neuvostoliitosta 30 Ja Länsi-Saksasta
20 he^ngen valtuuskunnat. Nämä
edustavat kaikkia yhteiskuntapiirejä,
joitä elähdyttää rauhan suojeleini-nen;
On parempi elää yhdessäi sovus­sa,
kuin ampua toisiaan. On tärkeätä,
että Itämeren maiden naiset oppivat
tuntemaan toisensa, sillä naiset lah­joittavat
elämän ja haluavat -sen
myös säilyttää.
On esitetty väitteitä, että Itämeren
viikon viettäminen on kommunistien
puuhaa; Mutta tämän väitteen vas­tapainoksi
voidaan esittää, että so­dassa
elvat,kuole yksin kommunistit,
vaan myös monet .muut. Ja atomi­pommi
surmaa kaikki, olivat ihmiset
poliittisilta mlehpitelltään mitä ta­hansa.
Valtuuskuntien ohella saapuu Itä­meren
viikolle runsaasti myös turis­teja:
Tanskasta 300 henkeä, Norjasta
lähes 200 ja Ruotsista yli 300 hehkeä.
Jo tämä osoittaa, että Itämeren viik­ko
sinälläänkin torjuu väitteen rau­ta
verhosta, mutta parhaiten sen tor­juu
tahto toimia yhteistyössä rauhan
säilyttämiseksi.
rr ei
ole kefailty
Panama. — Eivät lentokoneet ei­vätkä
sotalaivat ole voineet löytää
mitään jälkiä niistä "aavelaivoista**,
joiden Panama uskoo kuljettavan l i ­sää
maihinnousuvoimia rannikoil­leen.
Toteamuksen lausui sunnuntai-iltana
Fernando Lobo, Amerikan val­tioiden
yhdistyksen OAS:in Panaman
tapauksen johdosta asettaman tutkir
muskomiteah puheenjohtaja.
Komitea on nyt aikeissa matkustaa
Washingtoniin. Matkan katsotaan
merkitsevän, että komitea pitää uu­den
maihinnousuyritykseri pelkoa pe^
rusteettömana. , . ,
Ne viisi kuubalaista. Jotka kieltäy­tyivät
antautumasta pääjoukon kai[is-sa
vietiin siinnuntaina pääkaupungin,
vankilaan. He olivat hyökänneet Joi­denkin
Panaman kahsalli^aärtilais-teh
kihippuuh ja riistäneet näiltä
aseet. He luovuttivat aseet kuitenkin
takaisin Ja antautuivat , kuultuaan
Kuuban pääministerin Fidel Castron
heille osoittaman aseidenlaskemisker
hoitufcsen. Eräs toinen, yhdeksän
kuubalaisen ja yhden panamalaisen
muodostama ryhmä; Joka. mieluim­min
pakeni vuorille kum , antautuij •
liikkuu nyt Portobellon. lähistöllä.
Lobon mukaan: ei mikään viit-taa
jonkin,vieraan vallan.olevan maihin-;
nousuyrityksen takana.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Hänen majesteeftinsa porvarin
sanavapaus -
HifmanvJoisenlai-scIIa otsikolla,
mutt^v^muuten ajankohtaisesti,'poiv
värillistä ^mieltä ehkä ylentävästi,
totuudenmukaisesti , ja samalla hu-vittava.
sti, kuvaa Suomen laajimmin
leviävän työväenlchden (Kansan
Uutiset) -pakinoitsija: "Juorkunnan
Jussi" sikäläisen sunomalchlikunin-kaan
aito porvarillista sanavapautta
juuri .sellaisena mitä se todellisuu­dessa
on. Mutta antakaamme pu­heenvuoro
Juorkunnan Jussille:;,
Hänen majeslcellinsa Eljas Erkko
on lausunut paljon 'juhlallisia sano-,
•ja sanavapaudesta. V Hän on pyhän
vihan ja ylevän suuttumuksen val­lassa
puolustanut; sanavapautta mm.
pääministeri Hrushtshevin ?edessä,
joka viimemainittu on lausunut et­tei
hän oikein ymmärrä joidenkin
Suomen lehtien kirjoittelua Neu­vostoliitosta,
kun kerran vakuute­taan,
etiä Suomessa halutaan suh­tautua
ystävällisesti N<!Uvostoliit-
(oon. Sananvijpauden, nimessä hän
on myös vaatinut -sanomalehtikat­sauksen
_poistamista;radio-ohjelmas-:
ta yin. ym. Ylipäätään hän on
kotkottanut kuin kanaemo: — Tul­kaa
niiniin siipieni suojaan kaikki
jotka puolustatte vapaata mielipi­teen
muodostusta ja ilmausta.
YI ioppi /aslehden vi ime numeros­sa
esittää tunnettu kirjailija ja
kriitikko Tuomas Anhava, jonka ky­nän
jälkiä usein olemme .lukeneet
Uudesta, Suomesta; tuoreen i ja ha­vainnollisen
esimerkin,; siitä miten
on, sananvapauden laita; Erkon suu-,
rimmassa;lehtiyritykse.ssä,;Heisin^;
gin Sanomissa: Runoilija Paavo
Haavikko nosti viime syksynä oi­keusjutun
Iltasanomia' j») Sanoma
Oy:tä vastaan, väittäen näiden syy^
listynecn tekijänoikeuden loukkaa­miseen.
Sen jälkeen oni^Iaavikko
pantu Erkon firmassa,boikottiin.
Anhava'luottelee; ,
.Viime syksynä ei Haavikon ni-
C2>
meäkään saanut mainita Hesan
palstoilla.
Kun Haavikko hiljattain julkaisi
uuden runokokoelman^ kielsi Erk­ko
sen arvostelemisen Hesassa.
Viinie vuoden kirjallisuuskatT
saukscssa jätettiin; lyriikan^ osasto
kokoniKuv pois, koska Haavikon ni­men
sivuuttaminen olisi pistänyt
silmään.
•Moderninrlyriikan antologiaa ar­vosteltaessa
jätettiin Haavikko pois,
vaikka ^liän oli kokoelman tunne­tuimpia
nimiä.
Hesan entinen kirjallisuusarvos­telija
Kali Laitinen piti esitelmän,
jota Hesa selosti.: Laitinen mainitr
si useita kertoja Haavikon. Hesan
selostus ei kertaakaan.
Valtio jakoi kirjallisuuspalkinto­ja.
Haavikkokin sai.'Hesassa mie-:
Iittiin kaksivpäivää pannako uutista
ollenkaan dehteen; vai ci;; 1 Lopuksi
pantiin. .
Anhava mainitsee myös pari
muuta Hesan epäsuosioon joutunut­ta
kulttuuritekijää: aikakauslehden
Suomalainen Suomi, jota Hesassa
ei saa mainita eikä selostaa, ja
Leinon-palkinnon, jonka' antami­seen
^ r u o t s a l a i s c H c kirjailijalle
Rabbe Enekellille, Hesa suhtautui
mielenosoituksellisen jäätävästi.
Luettelonsa päätteeksi Anhava
sanoo:
''Lukijakunnan on tähdellistä tun^
tea tilanne; koska vasta sen; taustaa .
vasten 'tietää arvioida, minkä -ver­ran
HS:n informaatioihin ja kuU-;
tuurinpunnintaan' voi a priori luot-,;.
taa." _
Ja Erkosta erikseen: -
^ "Helsingin Sanomat, levinnein ja
luetuin; osa Suomen julkista sanaaj-on
läpikotaisin Eljas Erkon aivoi­tusten
armoilla. Sana "riippuma­ton"
on sen nimiöstä täydellä syyl­lä
poistettu. Riippumaton on Sa­noma
Oy:n lehdistön puitteissa :;a^.
nostaan Eljas Erkko. Jonka kyp­syys
moiseen vastuuseen - on otteis^Ä
ta päätellen kj'seenalainen."
* • *
Erkon ylimielisyys ja vallanhimo
on niin tavaton, etteivät sitä siedä
enää nekään, jotka ideologisesti
ovat häntä lähellä. Hän tukahdut­taa:
jopa porvarillisenkin sananva-t;
paudcn.
Vilpittömin ja miellyttävin Erkon
julkaisemista: lehdistä on Aku Ankr ^
ka — luultavasti siksi että sen,si­sältöön
'Erkko vähiten sekaantuu.';;.
Se on Suomen eniten levinnyt lehtiä;
Jos ihmiset ryhtyisivät käytännös­sä
puoltamaan ;vapaata ^ mielipiteen
jailmaisuni vapautta: kävisi., ennen,:;
pitkää niin, että Erkko olisi vain
Aku Ankan toimitusjohtaja, ci
muuta. ' ~ V « < I
t