Vapaus, November 24, 1925

              Tjistalna» marrasko 24 p;nä—Taea., Nov« 24, W25
S. G. NE I L . ' » ' « " " • * " W V A A B * .
V A P A y S (libcrty) . ^ ^
11» only organ of Fmnish Workere In Canada^ Pab-llsbffld
in SodbSy. O n t . every Toesday. Tbumlay and
^ ^ t e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
es eecond elass matter.
General edvertising rates 76c per.coL Jnch. Ui
BiBurn chaise for single insertion 75c. Tbe VapaM
ö t h e best advertisihg medium among tbe Fmmsb
Peorie in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, pnoU vk. $2.26, kolme kk.
^^•^ÄdyÄihh; j^Saomeen, yksi -k. $6.60, puoli vk.
58.00 ja kolme-kk. $1.75. ^ ^'r, ^u^^s^ss^
Tilauksia, joita ei wuwa r«ha, ei ttofla lähettämään,
paitsi arfamterten joilla on takaukget • ^ .
- Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lorne
et Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont.
. Joa ette mUMn tahansa saa yastaurta rasimäiseen
Mrieeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajan
^ffisoonalllsella nub-ellä. _
J . V. XANff^STO. Liikkeenhoitaja. t
Aselepoi^ivä
Mita tarkottaa aselepopäivän kaikkinainen silmäin-kääntopuha?
Mita ovat nUo alinomaa toistuvat puheet
«tuntemattomasta sotilaasta», unikkopäivästä (Poppy
Day), kaiiden minuutin hiljaisuudesta ja muistopatsais­ta?
Ovatko ne mielenilmaisua ja juhlimista vilpittömäs­sä
rauharfialun mielessä, tunnontuskaa maailmansodan
johdosta, pettymyksen ilmaisua sen tarkotusten johdos­ta
tai sen syiden tunnustamista? Se ei ole ihitään niistä.
Tosiasiassa se on tulevan sodan jrlistävää ilmottamispuu-haa.
Sellaisena meidän tulee paljastaa se, huolimatta sii­tä,
miten raakaa se saattanee ollakaan joidenkip näiden
juhlallisuuksien uhrien mielestä, joiden oma njielenti-la
on vailla vastakkaisia vaikutteita. Näitä juhlällisuukr
sia eival kertakaikkiaan johda joukot. Niitä johtayät ne
voimat, Jotka möokkaavat kansan yleistä mielipidpttä,
flillä ne voimat omaavat siihen tarvittavat keinot*
Jos aselepopäivää vietettäisiin rauhan merkeissä, niin
ei sitä käytettäisi Saksassa kostonhalun vohnistuttami-seeh,
eivädca ranskalaiset pitäisi «tuntemattoman poti­laan
» patsaan yllä palamassa «ikuista valoa», ^kiihotta­massa
vihaan skksaUisia vastaan. YhdyHvalföissa aje­taan
takaaporvarillisia pasifisteja, jotka haluaisivat
viettää aselepopäivää rauhan juhlanJB- Kuvernöörit ja
militianstit tdikaiievat heit^ sillä nämä sotaiiptoiUj at nä­kevät
aselepöpäiyässä suuren valmistautumispäivän uu­teen
sotaan. Samoiti on asian laita Cafiädassa, kaikin
ponn&tuksin^yritetään ylistää sotaa.
Mitä se öif, jota kärisan <^ellytetääri juhlivan asele-popäivänä?
Sota, jonka piti loprttaa sod
siyistystä^i «lu^va<a^ demokratia», loiko se "^arartiisin
4yöläiäille? Katöokaanime^
kutsutaan aselepöpäiväksiy sopii yhteen tosiasioiden
...kanssa. ' ''{H- . /^--"''-/--'^^^^ • •''••.•^ '
KatBokaamme aselepopäivää ; ylistetyssä ja/jalossa
Rali^cassa;, Kandihan iinperialistit käyvät sotaa, syyria­laisten
ja arabialaisten kukikalniiseksi, jotka oyat ryh­tynet
kapino^aap t&loudellista ja polnttista sortoa
vastaan. R a n ^ ' s^^^^^ olevani .OQiäh asiansa ja
niin ollen ei Kansainliitto sekaannu aäiaan: ^ t a a ' käy­tiin
hunneja (saksalaisia) vasUaD,kut(!h'kaikki' tie^^
'\aXf sentähdeh,' että hunnit olivat raakalaisia^^ Hahska-laiset
ovat tähän päivään mennesai . polttanttt^^^^^
kyliä maan tasalle. Times-lehti tiedottaa^ että iranskalai-set
tuottivat pari tusinas/ ryövärien ruumiita; Damaskuk-seen,
jossa' niitä 4culietettiih näytteillä k;ameelin selässä
kaupungin pääkatuja pitkin, jonka jälkeen n^paWtiin'
näytteille julkiselle paikalle.
Eräs toinen, tiedonanto kertoo:' «tarkotuksella syn­nyttää
kunnioitusta Ranskan herruuteen, kolmen arbia^
iäisen ruumiit jätettiin roikkumaan hirttonuoriinsa, jois­sa
ne olivat kuusi tuntia».
Tai'^katsokaammepa vaikkk Britanniaa, tuota gentle­mannien
maata, joka ei koskaan ole sotmut, paitsi itse-puolustustarkotuksessa.
Se keäklttää jotikkdja^^Mt^titthir
rxoä,taSl^^|täj)^aivahhot ja mahtaV^tS')>U\i^likiHt^^
' siÄSHöiilla t^ epäit^ta[^lu^
rautuvaa herruutta hankitaan. Mutta ku^llaanpaj niitä
- ei-bolshevikinen Cliicago Tribime-liehti tiedottaa:' ' ,
'«I^nloo — Kijrjeenyaihtajamme on saanut tietoja
tärkeistä iselkka^ksista brittiläisten ja amerikalaisten
oljyetujen kesken, mitkä, jos tiedonannot ovat tosia, tu­levat
valuttamaan mitä $y\'äilisemmin läheisen idän po­litiikkaan.
^
«Lontoon rahamiespiireistä saatujen'luotettavien tie­donantojen
mukaan, oli Lontoossa eilen suuri öIjykok<^-
us, missä alkoi kdiittymään ihka uuäi kansainvälinen
oljyetujen ryhmitys. Locarnon sopimusten sanotaan o-levan
vaarassa seurauksena tästä uudesta ryhmityksestä.
Ellei saada syntymään sopimusta, ji&ka rauJtallisella ta­valla
takaa 20 prosenttia Mosulin öljykonsessioneista
Saksalle, niin Standard Gil Company voi liitt>'ä turkki­laisten
puolelle, jolloin Suurbritannia siirtyy Saksan
puolelle.».
Onko tämä kaunista?' Ei, sitä se ei ole. Mutta se bh
totta. Se on senlaatuinen totuus,jonka'vuoksi viimeinen
maailmansota taisteltiin. Miksi ei näitä tosiasioita-ker­rota
hauta-Ja muistopatsaiden paljastanustiläisuulcsissa
miehille, jotka huumattiin taistelemaan valheiden takia
j a puolesta, sekä miehille, jotka plivatvpuutteen ja kur­juuden
takia pakotetut lähtemään sotaan?:
Sota taisteltiin kauppamatl^noiden,vsi
' öljyn j a muiden sellaisten '^iain takia, mutta valheen
nimessä. Kun kirjailija Gibbskirjotti teoksensa :«Nyt se
voidaan kertoa», niin miksi ei bSh |:ertonut k a M e a ?
Kenraali Chartens, puhuessaan Umien laiteiden Idu>
bissa New. Vorl^issaj; sanoa tokäsi totuuden siitä, miten­kä
Saksan Viranoimaisten toimesta ruumiit vabrnstettiin
«Ijylcsi — että se'kaikki tapahtui vain brittiläisen sota-ministeriön
propagandaosastplla. Haluaisiko (hitariont-
8aDfbaailtsW' l ^ i i j a in Toimistoii' johtaja, eräs filoso­fian
tohtori Abbot, selostaa haluaisiko hän dika tyh­jentää
suuret kansanjoukot siitä törkypuheideo paljou­desta,
millä ne täjtettiin sota-aikana? Tailda ehkä tuo
valtakuntamme vuokrapyhimys ja profeetta kunnian­arvoisa
veli kristuksessa, luomioherra Cody, voisi teh­dä
sen?
Ainoastaan Kommunistinen Kansainvälinen vapaut­taa
suuret joukot järjestelmälliseni kaikesta tuosta lo-asta.
Vasta sivuutettu aselepopäivä vietettiin Locarnon
fiotasopimuksen varjon alla- Sopimuksen, jonka tarko-tuksena
on muodostaa yhteinen kapitalistiluokan rinta­ma
työläisten tasavaltaa, Neu\'ostoliittoa "vastaan. Työ­väenluokalla
ei voi olla mitään osuutta aselepopäivän
ivallisissa puuhissa. Sillä sota ei ollut heidän sotaansa.
Se sota, jota me työläiset, kannatamme, on sota kapi­talistisen
yhteiskuntajärjestelmän poistamiselöi maan
päällä, kaikkine aselepopäiväpetoksineen.
Kiinan K<umnuiiistipuoIueen
koiifei-enssi
Lokakuun alussa pidettiin Kiinan Kommunistipuo­lueen
salainen konferenssi, johon otti osaa suuri joukko
edustajia eri osista Kiinaa. y, ^ ,
Tilanteeseen nähden Kiinassa ^konferenssi totesi, et­tä
se yhä on vallankumouksellinen, että kansallinen
vallankumousliike ei ole tullut Hkviteerattua taikka
kärsinyt tappiota, että tosiasiassa sille on mahdollista
saada uudi voimakas sysäys eteenpäin.
Konferenssi julisti, että aseellinen/yhteentörmäys
kahden kaikkein tärkeimmän militaristiryhmän välillä
on mahdollinen aivan läheisessä tulevaisuudessa, ja
että tämä yhteentörmäys mahdollisesti kehittyy ^taiste­luksi
kansallisen väpauti^liikkei^ ja" sille vihamielisten
voimain välillä. ^Tätä,taistelua tultaisFin käymään pal­joa
suQremmassa' mittakaavassa kuin milloinkaan en­nen
j ^ yhä laajemmat joukot tulisivat vedettyä siihen.
Konferenssi päätti keinoista' Kiinan Kommunistipuo-lueei?
joukkopudlueeksi «muuttamiseksi ja työläisiin ja
Vallankumousmieliseen intelligentsiaan, vetoamisesta,
tatkotuksella saada heitä liittymään/puolueeseen.
Tämän lisäksi konferenssi osotti vetoomuksen talon-poikaistolle.
Vetoomuksessa selitettiin maassa vallit­sevaa
tilannetta ja talonp(tikabtoh kärsimyksien syitä,
sekä kehotett.iin talonpoikia järjestäyt^ään omien etu­jensa
puolustamiseksi ja ottamaan osaa taisteluun kan­sallisesta
vapaudesta. ^
Kansallisvallankumoukselliseen Kuomintang-puolu-eeseen
suhtautumiskysymyksessä päätti konf«fenissi";«äi*.
lyttää'läheinen yhteys mainitun ' puolueen Vaseininari
siiven kanssa ja samanaikaisesti käydä tarmokasta tais­telua
sen Kiinan taantumuksellisiin liittynyttä oikeisto-
«iipeä vastaan. _
Kommunistipuolueen konferenssin päätyttyä pidet­tiin
Kiinan Kommunistisen Nuorisoliiton konferenssi,
joka hyväksyi puoluekonferenssin poliittisista! kysy­myksistä
tekemät päätökset- . Tämän-Iisäksi päätti. Nuo­risoliitto
laajentaa organisatoorista työtään ja ryhtyä
värväämään jäseniä nuorten työläisten ja koululaisten
kfsku6desta. Konferenssi painosti yhteisen rintaman
muodostamisen välttämättömyyttä koululaisten liikkees­sä
tunnuksilla «oppilaitosten autonomiasta ja koululais­ten
järjestöjen toimintavapauksista. ^
S:
Naistyön riisto Intiassa '
N^styövoimaa edelleen käytrtään- Intian kaivan­noissa.
Teeviljelyksillä 9n;edelleen .yMI«#L^^^^^^^
järjestelmä», mikä vastaa täydellistä orjuutta. Kukbis;,
tavissa Bombayn puuvillatehtaissa, j oissa kapitalistit
kiskovat sadan prosentin voittoja, maksetaan ty<(läisille
hallituksen eksperttien suorituksesta alle elinkustan­nuksia
vastaavaa palkkaa ja nyt yritetään niistä vähistä­kin
palkoilta alentaa useissa tapauksissa 23 prosenttia
pois. Nämä ovat väin muutamia niitä tosiasioita hin-dulaistyöläisten
ribtännästä, joita esittä^ «Työläisten
hyvinvointikomitea», j ^ a on, Yleis-Intialaisen ammiatti-unioiden
kongressin edustajana EnglaAriissa, tungetuksi
brittiläisille työläisille; -
Hallitus on äskettäin osottanut täydellistä, myötä,-
^ i Q a T-^ ei ätuhkNai^tte^y«4ätea^:^^^
5jötka ovat i^akötetut "ma^äHa' e f i fe
maan — mutta niille työnantajille^ jotka vaativat,^fetta
ei tule kenenkään sekaantua vastustamaan naistyövoi­man
käyttämistä, r ^
Työväen hpinvointikomitea kehottaa brittiläistä
osuustoimintaliikettä avustamaan faindutyöläisiä. Ke­hottaa
jättiläisma^n Osuiistukkuliikkeen kieltämään
käyttämästä sille kuuluvilla t^ljelyksillä, tai niillä
viljelyksillä, joista se ostaa tuotteita suuressa smitassa,^
nais- ja lapsityövoimaa, tahi ylläpitämästä välikir/a.
järjestelmää.
Liitto inyös kehottaa maksamaan työläisille alin-palkkana
noiri 35 dollaria kuukaudessa ja samalla vaa­ditaan
osuustoimitttaliikettä huolehtimaan, että ainoas­taan
ammattiunionistejäöretaan työhön nalle tuotanto-aloilk
• • ••->••••• V V
Klanit ja^ fascistit
Suurbritanniasta tullut tieto kertoo, etfä siellä on
useilla paikkakunnilla avattu nuoria fascisteja varten
erikoisia kouluja, jobsa opetetaan tabtelutapoja kom­munistista
liikettä vastaan. •
Muutamia päiviä sitten pidettiin Hamiltonina,
Ont., Ku Klux Klanin toimesta julkinen kokous, jossa
saapuvilla oli noin ifahdeksankynmi^tä Jteolalöä^^^^^ maita jarjestdja, enem-jossa
toht J. H. Hatvkins oli pääpiihujäna. • '•'^f.r^-r^
Hawkins selitti KIan-järje6tön~t8ii»tusperiä, ja va^
rotti siitä vaarasta, joka Canadaa^nfakaakomn^tmistien
taholta. Hän sanoi «venäläisellä sonetilla» olevan pää­majan
Torontossa, kahden kadunvälin päässä klanien
konttorista. Uutin^ kertoo h)Tän järjestyksen vai.
linneen kokouksessa, jdca kestildn 'vain verrattain- ly>
hyen ajan;; Viisi, valkoiseen klanioi mekkoon puältua
mies^ oli puhujalavalla vja kaksi salapoliisia ylebön
joukossa. •
Äsken teimitetaista parlamentti­vaaleista
oli tuloksena, että/ Icaksi
I. L. Pm (Itsenäinen Työväenpuo­lue)
ehdokasta tuli valittua Winni-pegissä.
J . S. "Woodsworth tuli va­littua
uudelleen ja \-altuDsmies A.
Heaps tuli valittua North Winnipe-gin
jralitsijapiiristä.
On ilahduttavaa havaita, että Win-nipegin
työläiset viimeinkin pysy-,
västi luopuvat kannattamasta riistä-jiensä
poliittisia puolueita ja rien­tävät
työväenluokan itsenäisen po­liittisen
toiminnan tielle.
Nyt, kun vaalit ovat sivuutetut,
on sopiva tilaisuus sanoa jotakin
tilanteesta iWinnipegissä ja työväen
poliittisten puolueiden suhteista sa­massa
kaupungissa. ^ ^
Kun ehdokkaiden asettaminen vaa­leihin
oli käsillä .Winnipegissä, niin
asetti * Canadan Työväenpuolueen
keskusneuvosto. H. M. Bartholo-mew*
n ehdokkaaksi North Winnip€-
gin valitsijapiiriin. Samoihin aikoi­hin
valitsi L L . P. samaan valitsija-piriin
ehdokkaakseen A . Heapsin.
Sitä, kumpiko tuli ensiksi nimitet­tyä
ehdokkaaksi, emme tied^, ja se
on tämän .kirjeen tarkotukselle yh­dentekevää.
Sillä kysymys on^ pal­joa
laajempi ' j a ssrvällisempi ku^n
kysymykset ajasta, yksilöistä tai, viö^
läpä järjestöjen iästä.
H. M. Bartho]omew on Kommu­nistipuolueen
jäsen. Tosiasiassa on
hän nykyään puolueen järjestäjänä
siinä piirissä. On myös totta, että
C L. P. ori Winnipegis8ä tällä: erää
pieni j a että siihen kuuluu harvoja
työväenluokan järjestöjä. On myös
täydelleen totta, että enemmistö
ediistajista C . , L ; P :n ehdokkaan n i -
mityskokouksessa^ olivat KommuriJs-tipuolueen
jäseniä.
JS. L. P;n .tai Kommunistipuolu­een
jäsenille Winnipegissä tiHi i l ­meisen
selväksi! että joko kaksi työ-
^yaen ehdokasta' taistelee sillä kier­tämättömällä;'
seurauksella, ,että k a ­pitalistien
ehdok^ tulee valittua,
tai että ^toisen työväen ehdokkais­ta
tulee lappua. I. L. P. avoimen
ja itsepäiset politiikkansa mukaan,
ei ainoastaan kieltäytynyt C. L . P :n
tarjoamasta yhteisestä rintamasta,
mutta kieltäytyi avustamasta mi­tään
muuta piidluetta, ellei se «Ilut
varustettu L r L . iPm 1;unriusmerkillä.
Tämän lisäksi se o l i valmis ajamaan
omaa ehdokaskaan, vaikkapa se tie­täisi
liberaalin tai koa'%rvatiivin t u -
lem|sta valittiksi.
Lopulta C. Li^P. luopui ehdok-kiaastaan,
tai, jOs jotkut I. L . P :n
winnipegiläiset mieluaimnin haluai­sivat
kuulla sanottavan: Komimu-nistipuolue
luopui C L. P :n ehdok­kaasta.
Eikä tehnyt ainoastaan tä­tä,
mutta lisäksi kehotti loikkia
Winmpegin työläisiä kannattamaan
.työväen! ehdokkaita.
" Kaikki tämä' voi olla erittäin
miellyttävää I. L : P :lle ja eritoten
A. Heapsille, mutta meillä on muu­tamia'asioita,
jotka näyttävät tar­peellisilta
sanoa Winnipegin I. L .
P:lh>.
'•Eräässä äskeisessä O. B. U . Bul­letinin
toimituskirjotuksessa väitet­tiin,
että "Kommunistipuolue muo­dosti
C. L. P:n"Winnipegiin tarko-tuksella-
luoda itselleen vaippa, min­kä
alle se voisi piilottautua." Köm-munistipuolue^
kannattaa C. L.' P:n
muödösWiiiista«»^'Wihnipe liiin-
'Iniin ' kaikkiiäira 'maassa, ^^toei*
iföna -muodostaa ** CahÄdäri
laisten joukkojätjeStö, jonka kautta
-voidaan muodostaa luja yhteinen
rintama, joka puolustaisi työläisiä
taistelussaan riistäjiään vastaan
kapitalistiluokkaa . j a vanhojeji, po­liittisten
puolueiden kätyreitä vas­taan.
EUei Winnip"egin 0. L . Pissa
ole muita« järjestöjä kuin Kommu­nistipuolue,
niin on ilmeisen sel­vää,
että Winnipegin C. L . ;P:lla ei
ole mitään' yhteistä rintamaa j a et­tä
Kommunistipuolue taisteleie' puo­lueena
työläisten puolesta.
Mutta suurim syy C. L . P :n~'hi-taaseen
kasvuun Winnipegissä voi­daan
l ö ; ^ L L.^^ata. /j.Sinä hei-
'däri ahdiös^c palkallinen, l^^nallinen
näköalansa ja, .harhakuvansa estää^
heitä näkemästä Winnipegiä laajem-maUe.
Lisäksi ei I . L . P. ole W i n -
nipegissä sen parempi tai buonompi
kuin muiden maiden L L . P : t . He
ovat puhtaita
"hiljaisen kehi^ksen*' sosialisteja.
Näin he väittävät., Me olemme to­distaneet,
että me voimme saada^
miehiä valituksi Winnipegistä. Sillä
me yksinään teimme sen. Sen vuok-
-•I^- Kommunistipvi(>Idetta'-l^^ C
I i .P:tal&änlv; SeuM^koöt toise^ mei­dän-
esinierkidämme. Me pidämme
tätä linnotusta siksi, kunnes ne ovat
valmiina j a kohonneet meidän ta­sollemme.
Eräässä äskettäin ilme^
tyneessa Bulletinissa ^ (me tledäm-rae,
että-BuUetiini ei ole L Li'P.-n
virallinen, äänenkaanättaja) oli tcas^
mitQSknjotns parlamenteista j a vaa-r
leista, toimituskiijottts, joka itse b l i
mitä' suurin sekasotku. Siina EeU>-
tettiin, että Winnipegin työläisten
ehdokkaiden valituksi tuleminen joh­tui
siitä "ajatuksen selvyydestä",
mikä vaUitsee siellä. —
Canadan Työväenpuolue on kei­no,
jonka avulla Canadan työläiset
voivat muodostaa joukkopuolueen,
saattaa työläiset toimimaan- luokka­na
ja. kehittää katsantokantaansa
luokkana (eikä paikallisena ryhmä­nä).
Ammattijärjestön "kautta loi­vat
Canadan ^öläiset pohjan täl­laiselle
puolueelle, ennenkun win-nrpegiläiset
olivat tulleet puheen­alaisiksi
. tuon lobtavan .työväenluo­kan
yksimielisyylen .osotuksen —•
Winnipegin-^suurlakon'kautta.
Siitä, voiko C. L . P. nykyisellä
pohjallaan kehittyä joutuisasti tai
lainkaan, voi ainoastaan aika sanoa
sanansa. Mutta yksi seikka on var­ma,
että luokkataistelu tulee terä-vämmäksi
j a kehittyy kiihkeäinmäk-si.''^
Vallankumouksellisten tehtävä­nä
on kehittää, ei paikallbia ja toi­sistaan
erillisiä työväenpuolueita,
joiden ainoana tehtävänä olisi valita
miehiä parlamenttiin, vaan koota
työläiset kautta Canadan joukko-puolueeksi"
suurrynnäkköön kapita­lismin
linnotusta vaataan. Tämän
vuoksi Kommunistipuolue kannattaa
C. L. P:ta.
Toinen seikka myös on varma.
Ja se on, että Kommunistinen Kan­sainvälinen
on ainoa vallankumouk­sellinen
järjestö, joka-tänään taiste­lee
kapitalismia ja imperialismia vas­taan.
,
Canadan Kommunistipuolue on
Kommunbtisen Kansainvälisen Ca­nadan
osasto. Kommunistipuolue
tulee jatkuvasti paljastamaan -r-työläisten
parasta silmällä pitäen
— kaikki ne demokraattiset harha­kuvat,
joita levitetään j a ^lihotetaan
yhteiskunnallisen kehityksen' asteet-taisuuden
opeilla,' joiden levittämi­sessä
^nnipegin I. L. P. ei suin­kaan
te^;pQikkeusta. ' -?:
Kommunistipuolue tarjoaa Win-nipegid
L L. Piile-'yhteistä rinta­maa.
Tämän yhteisen rintaman t u ­lee
rakentua taistelulle Canadan
työläisten lähimpien, osittaisten ja
vieläpä parlamenttaäristenkin vaa­timusten
puolesta. Me väitämme,
etta C. L . P . koko maata^käsittävän
laajuutensa vuoksi tarjoaa nyky­ään
tälle taistelulle parhaat) pohjan
ja valitamme ,L L . P:ri jaikUvaa C.
L. Pm saboteeraamista. Mutt^ jos:
C. L. P. Winnipegissä edelleen py­syy
yhtä heikkona kuin se on ny­kyään,
niin.^ me suositamme yhteistä
rintamaa I. L. Pm kanssa Winni-pegissä.
Ainoa vaihtoehto tälle on yhteen
törmäys tulevissa vaalebsa.
Kommu>nistipuolue ei halua, eikä
tule sallimaan, .että kommunismin
vallankumouksellisten aatteiden le­viäminen
Winnipegissä estettäisiin
joidenkin i . 1. p .-laisten pariament-taaristen
harrastusten vuoksi.^
Emme myöskään voi sallia taister
lun johdon vapaaehtoista luovutta­mista
. parlamenttaarisille reformis­teille.
Me emme lainkaan välitä
joidenkin harvpjen yksiloidep, urasta
siellä tai tpiiä: Meillä on mieles­sämme
joukot, jotka, ovat noiden
johtajien takana. Työväenluokan
taisteluhistoria on Ulankin täysi ve­risistä
ja petollisista kavalluksista,
mainitsemattakaan ilmeisistä uusis­ta
'vidmisteluista jätltuyiin - kavalittkT:'
;;SHh;; jotta^ ^rfehelliset työläiset fsaftif
•sivai pelkän tunteellisuuden tai pe­lon
ymmärretyksi tulemisesta, olla
' Winnipe£:ih tai Canadan kommunis-lien
tiellä.
Jälleen me vetoamme työläisiin
Winnipepn Itsenäisessä Työväen­puolueessa,
^että he laajentabivat
riäköpiirinsä Winnipegin rajojen u l ­kopuolelle.
Entäpä, jos te "vallot-taisitte"
kaikki edustajapaikat Win-nipegissä?
miko Winnipegissa?
On vain ykai tie. Yksimielbyys
ja yhteinen toiminta sovittamatto­man,
luokkataistelun pohjalla. Kom­munistipuolue
taistelee sillä poh­jalla;
Trocho, Alta.
Bowie, BT C .
14—15
..17—18
19
:20
.22
23—24
.Salmon Arm, B . C.
White Lake, B. C.
Mara, B. C.
Sicamous, B. C.
Canmore, Alta.
Barons, Alta. 26—2
Coleman, Alta. .....••2
Manyberries, Alta. ;....3
. . . . . . . . . . . . . . 3
Tammik.
Nnmmola, Sask.
Osastojen toivotaan tekevän par­haansa
pul^e- j a kokoustilabuuksien
onnbtumiseksi. Toveri Hill tulee
selittämään * tärkeitä undeUeenjär.
jestämbkysymyksiä, joiden oikein
ymmärtäminen (jn suuresta merki­tyksestä
jokabelle' puoluejäsenelle
Samalla kertaa on jokabeh osas­ton
velvollbuus kykyjensä mukaan
avustaa toveri p i l l i n matkaa jainee
Ibesti iltamien j a kolehtien avulla.
Järjestäjä-toimikunnan puolesta
A L F . HAUTAMÄKI
Piirien virallisia
ti^onantoja
Kokouskutsu
K.-0. piu-itoimikunta kokoukses­saan
marraskuun 19 p:ri& 1925 kä
sitteli m. m. niitä erimielisyyksiä,
joita Oli olemassa Kommunbtipuo
lueen Vermillion Kiverin suom.
saston ja sen jäsenen. P. Hendrik-sonin
välillä, ja toimeenpanevalta
keskuskomitealta saamansa valtuu
den nojalla päätti kutsua koolle Kp
Vermilion Kiverin osaston ylimää­räisen
kokouksen. Kokous pidetään
sunnuntaina,. marrask. 29 p:nä, a l ­kaen
kello 10 aamulla. Samalla
Yslitsi K.O. piiritoimikunta kolmihen-kben
komitean, jonka tehtäväksi
tuli toimittaa tutkimus mainitun a
sian suhteen.
K.-O. piiritoimikunnan puolesta:
H. Elimen, sihteeri..
Mitä sitten?^ ?Sosialis-
Entä Winnipegin,J; jP.?
Puolueen tirallisia
ti^nantoja
Eommunistipuolueeii
puhujan ja järjestäjän
A. T. Hillin matka­ohjelma
. M a r r a s k u u l l a:
Rock Pomt, Sask. ...........27—28
Coteau H i l l , Sask. .....29-^0
J o u l n k n u l l a : '
Kellojen soidessa, kaikkien nii­den,
joilla on roolit kaf)paleeseen
VKellojen soidessa", pyydetään käy-määi^
Säänndj^isesti \hafjotuksissa,
että. siihen voidaan saada se eheys
mikä kappaleella pitää olla, ennen­kun
sitä mennään esittämään. Hen­kilö
joka on valittu asettamaan-la­valle
"Kellojen soidessa", ön pyy-tönyt,
että tehdään tämä huomau­tus;
Harjotusajasta näette ilmo-tuksen
haialin seinällä.
- Puolueen organlseeraaja A . T.
äill, joka. on Pllut Arthurin piiris­sä
muutaman ajan, järjestäen toi­mintaa
uudelleen järjestämistä var
ten, puhui.^ Arthurin -osaston haalil-la
t.k. 17 päivän illalla aineesta
uudeljeen järjestäminen j a ne ta­vat
joilla pitää, ruveta toimimaan.
Puheen s jälkeen keskusteltiih . ja
joukko näytti -olevan - tyytyväinen
lähtiessään sillä puheesta selveni Ur
seammalle ne \epaselvyydet, jojta
heillä on ollut tästä kyssrmykseStä.
Nyt vain tulee osastojen huolehtia,
että piirikömitea ja kaupungissa
keskuskomitea alkavat tätä. toteutta­maan.
Ei sillä' ymn^rryksellä. -et­tä
t ^ ä vaikuttaisi hajottavästi; puo-
Ineeteme ^toimintaan, - y a a n - yhä -^e-lieiffläan'
iiivistäbi toiniifctäamme#
5UHH r ^ ^ t t tähden' onkin mSntS-vä
eteenpäin ' aihöastaäh 'Siinä nsäja-rin,
miten jäsenistömme alkaa ole­maan
Helvillä kysymyksestä.
Port Arthurin vSldlttko on kas­vanut
367 hengellä sitten i viime
vuodjen. Nykyinen väkiluku ron
17,388, jakaantuen ' 33 kansafllbuur
teen,- jobta ensimäiSellä tilalla^ oyat
canadalabetj joita-on j Q , l ^ i | ^ i s e^
la tilalla englantilaiMt^^^ttfcii^^^^
sessa tehtiin, joihin toveri
Thorhild j a Smoky Lake,
A l t a .
Espetli, Alta. 7-^ 8
Eckville, Äiti ...9—10
Codaer, AlCa.
2,721 ja kolmajmellart^ .suo­malaiset,
lukumäärä 1^929. -Sen
jälkeen, seuraa ^ skotlantilabet, itä-^
valtalaiset, italialaiset j a tobet pie­nemmät
kansal|buudetr
Uskomaltaan jakaantuvat asuk­kaat
21 uskontokuntaan, josta ka­tolilaiset
ovat ^ ensimäbellä tilalla,
seuraavalla ovat presbyte&lalset,
luterilaiset ovat neljännellä tilalla.
Vapaa-ajattelijoita Umotetaan >le^
van vain 4. Numerot udtontökun-nittabessa
luokittelussa eivät suin­kaan
pidä ihan ^paikkaansa. Silla e-sihi.
vapaa-ajattelijdlte on todelli­suudessa
suurempi^ määrä kuin
vaikka sita ei haluta ilmoittaa. Sel-labia
sut^aläbia esjm..:»^' suuri
joukko, jotkay eivät ole missään
kirkkokunnassa j a siksi ei^ rayö4käsh
voi näitä mihinkään kirkkokuntaan
lajitella. Samoin on monen muun
kansallisuuden laita.
Pa^ yiikltoa aittea mainittiin le&.
dessä sutä puhdistustyöstä, mita
hällitaksen . ^ l i i s i t taldvät Ärthoris-sa
l a ' samalla nminittiin,^^ettaV hei­dän
asiansa tulee esnie vasta rayo-hoamjn.
^ ^ Nyt v-ovat., nämä - v i i s H t i n 'TJnkarin' satakieli'
kaupan harjottajat oHeet ^jt^
sa. Kaikld eai%-6t sakkoa
myynnbtä sekä useat s a i v a t^
l-sakon päälle kinkauden liacSZ
mion. jota. heidän piti alSTjS
s^jprittamaan. Sakko ollen nifilS
jQkabella 200 dollaria
^kä muutamilla edelläkerrotta^"
lauden linnatuomio. Täällä o W
salapoUbit ^olivat kaikille todista?L
na. Tutkinnossa samalla
ihni, että mainitut miehet o W
halUtuksen palkalla olevia poliise.
ja.
IndustriÄlUtin "raportteri'' tässä
tahtoi vähän oikoa Vapaudessa ol-tulta
kirj*otusta, koskien C. L P-n
haalmpyyntöasiaa, ja tahtoo tehdä
asbn toisenlaiseksi
mitä .se todellbuudessa on, väit.
taen, että Vapaus on ruvennut ^-ää-rbtelemään.
Valaistakseni asiaa,
liitän tähän kirjelmän eigiannin-kielisenä,!
josta Industrialistin "ra
portteri" näkee, että Vapaus on
asian kfa-iottanut sellaisena, minkä-labena
'sö sUle on esitetty. Se
kai riittää, mikäli Vapaus ja sen
kurjeenvaihtaja on kysymyksessä.
"Raportteri" voi sitten tehdä oikai­suja
sille henkilölle, joka tämäa^
Umotuksen on Vapaudelle antanut,
jos-nim. vielä haluaa ruveta "oi.
komaan" tosi kysymystä. Kirjelmä
on seuraava:
' Port Arthur, Ont,'
Nov. 16th, 1925.
I understand that the Finnish
paper, "Industrialbt" claims the
statement in the Vapaus, as to the
hiring oJ^_hall to the Canadian l a -
bor P^fty to be untrue, but I can
say that, it is true in every word
as translated to me. The conven-tion
of the Canadian Labor Party
was held on Sept. 26th from ten
o'clock -in the morning tili five in
the evening. After the convention
business was over the committee
got busy, änd as I was one of
the hali committee, 'In interview-ed
some of the L W. W. hali corn-mittee.
They could not teli me
•what they^ would do on Saturday,
bi^t told-!me «they , wouId have a
hali epnimittee, meeting on Sun*
day evening and let me know then.
caljledr iit the hali on Sunday
evening and met Emil Engström,
who told Yne they had not decided
yet as to the big hali but was
very anxious we diould take the
ptile, upstairs hali at twenty.five
dollars. His anxiety I felfe/sore
tP have been : prompted by the
fact that he knew the little half
wöuld^ be of no use to us. On
Monday, the twenty-eighth I met
Väinö Perna and he told me as
one of the hali committee that
we could have the little hali for
twenty-five dollars a night, and
;hat we might get the big hali
mt i f we did it wouId east os
f ifty dollars: The position looks
tp;'me l^e thb, that is they swa!-
oWed the Conservative chioroform
of Sam Hill and gave him'the
hali, and then to. square them»
selv:es with the workers, they got
very anxious to. give us the hali
ör tenv dollars, which offer vre •
received on the 23rd of October,
but we could not take advantage
of thb läte offer it being given
(»nly i n t h e last few days of the
campaigij and us having made «ther
ai^rangexnents.
Yours • truly,
A . ) M . Cleod. (Signed)
^ Nuoriso-osasto toimintaani 'Ma»'
nantama 17 ^päivänä tätä kuuta
oli "PirtUle" . järjestetty nuonso-osaston
perustava kokous. Nuori­soa
tilabnuteen oli kuitenkin «a-
^ m i t > Ifähänlaisesti, johtuen m
luurimmaksi osaksi siitä syystä, et-tS
kokouksesta ei monikaan tien­nyt,
koska se oli kutsuttu to)OlK!
nim pikabesti, että ei jäänyt
mottambelle paljoakaan , ^
ktivalhiiateluja tulevaa toi^nt^
varten kuitenkin jo tässä kokoui'
A T.
H i l l oli iantamassa ohjeita. Scn-raava
kokous päätettiin vmj^
nahtiinäi 24 päivänä tätä kuu*
fieilo 7.3Ö iMalla.
Ti)ivoi;tavaa olbi, että kaikki_^
läbnuorukabet saapubivatr najj^
kokouksiin jtf liittybivät jasen««v
nuoriso^sastoon. ;
»Sy^mSIta.. Lauantaina 2 8 ^ :^
vänä tätä kuuta esitetään
näyttämöltä kelassaan _ b a ^ ^ :
lantilainen huvinäytehna
Jökauen varmaan
kehottamattakin katsomaan^
näytelmää, sillä, ilo ei :
puuttuman, j ^ saapuu, j a r*
menettäS se, joka ei saava.
seuramme' esittämään^
tarilabcn - kohfainSytöksisen ^ _
tätä