Vapaus, May 4, 1961

              Sivu 2 . Torstaina, toukok. 4 p. — Thursday, May 4, 1961
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Olgan of Finnish Canadians. Es-
Uibllshed No7. 6. 1917. Authprlz^
as' second class mail by the,' I^ast:
• Office.'. Department. Ottawa; Pub-
Uahed thrice weekly: Tuesdays,
lliundays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Ck)mp.any Ltd., at lOOrK»
Elm St, W.. Sudbury. Ont.. CahadaL'
Telephones: Bus. Office'OS. 4-4264:
Editorial Of f ice OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor V7. Eldund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rat^s upgn'appT.ic»tlf|Fn,
TraQsl^tloh frei^ of i ^ a ^ e .'
TlLAUSHIMNAT: ~ "
Canadassa: 1 vlt. 8.00 6 klt. 4.25
3 kk. 2.50
?hdysvallois8$i: 1 vk. 9.0O eici^ 4.80^
Suomesiäa: l vk. 9.50 6. lOt. 64»
MIKÄ ON VAPAUTTA, MIKÄ El:
PysykäsUnme sut^ eronsa
Ulkoministeri Howard Greenin alahuoneeji. istunnossa
esittämä lausunto, että hän kannattaa Amerikan Valtojen
Järjestöön (Organization of American States, eli lyhyesti
OAS), liittymistä, mikäli Canadan kansa öen hyväksyy^ on
jo aj|)^uttanut laajakantoisen protestiliikkeen 'canadalaisten
keskattdessa tätäj)oliittista siirtoa vastaan. Esittäessään kat­sauksen
ulkopoliittisen ohjelmamme ääriviivoista ulkominis­teri
Green sanoi OAS:ista seuraavaa:
". . . Se olisi suuri edistysaskel Canadan ulkopolitiikassa
jos me. liittyisimme tähän läntisen pallonpuoliskon järjes­töön.
Minun käsittääkseni se päätös olisi tehtävä vasta sitten
kun on melko selvää, että enemmistö Canadan kansasta kän-T
nattaa sitä." -
Mikäli on puhe meidän lehdestämme Vapaudesta, niin
m(? liitymme varauksetta niihin canadalaisiin, jotka vastus­tavat
jyrkästi OASiin liittymistä. Siihen liittyminen aiheut­taisi,
meille kansakuntana entistä suurempia vaikeuksia, alis­taisi
ttieidät vieläkin kiinteämmin Yhdysvaltain satelliitiksi
jä lisäisi sitä vaaraa, että me joudumme vedetyksi johonkin
Pentagonin kenraalien sotaseikkailuun.
Amerikan Valtojen Järjestö eli OAS ei ole mikään sel­lainen
järjestö, missä kaikki jäsenvallat ovat tasa-arvoisia
ja niissä kullakin jäsenvallalla on tilaisuus itsenäiseen esiin­tymiseen,
kuten jotkut sekapäiset liberaalit aina Lester Pear-sonia
myöten tuntuvat cilettavan.
OAS on Yhdysvaltain sanelema liittojärjestö nimen­omaan
siinä mielessä, että sen kautta ja avulla voidaan L a ­tinalaisen
Amerikan maita pitää Wall Streetin ja Pentagonin
hyveiksi "herran nuhteessa ja kurissa". Että kysymys on täs­tä,
se näkyy ehkä kaikkein parhaiten siitä kun Yhdysvaltain
hallitus on yrittänyt väellä ja voimalla saada OASrin jäsen^
vallat liittymään kylmään sotaan Kuubaa vastaan — kat­kaisemaani-
diplomaattiset suhteensa Kuubaan ja järjestä­mään-
ka^pasaarron Kuubaa vastaan;
Can^alla ei ole mitään hyötyä osallistumisesta jäsen-vallan
ominaisuudessa sellaiseen liittoon, missä Pentagon
voisi maatamme painostaa entistä enemmän vihamielisiin te­koihin
tällä kertaa Kuubaa vastaan ja huomenna ehkä jota­kin
toista Washingtonin mielestä niskottelevaa Latinalaisen
Amerikan maata vastaan. Ja mikäU on guhe tämän OAS-liiton
niuka suomista taloudellisista eduista, niin siinä suh­teessa
* n omien kansallisten kokemustemme perusteella
muistettava vanha suomalainen sananlasku, että kun "menee
.herrojen kanssa marjaan, voi menettää ropposensakin".
Me emme liioin usko; että ulkoministeri Green nostatti
tämän kysymyksen pelkästä sattumasta; Tunnettu tosiasia­han
on, että Washington yrittää saada mahdollisimman pal­jon
poliittista, taloudellista ja ehkä sotilaallistakin tukea
hyökkäyspolitiikalleen Kuubaa vastaan.* Uutistiedoissa ker­rotaan
avoimesti, että Yhdysvaltain hallitus yrittää saada
OASrin jäsenvalloilta poliittista, taloudellista ja ehkä soti­laallistakin,
tukea Kuubaa vastaan pääministeri Fidel Cast­ron:
johtaman hallituksen kukistamiseksi ulkopuolisen pai­nostuksen
avulla. Jos me tässä tilanteessa liittyisimme
OijySäin,' se tulkittaisiin Kuubassa ja monessa muussa Lati­nalaisen
Amerikan maassa vihamieHsesti teoksi, mikä huo­nontaisi
maamme moraalista asemaa kansainvälisissä suh­teissa.
Tosiasia nimittäin on, että jos me kansakuntana lii­tymme
nykyoloissa OAStiin, me Iinjoltumme asiallisesti —
ja huolin[iatta lainkaan siitä mitä hallituksemme sanoo —
Yhdysvaltain hyökkäyspolitiikan puolesta Kuuban kansaa
ja sen itsenäisyyttä vastaan.
Meillä ei siis kansakuntana ole mitään hyötyä OAS:iin
liittymisestäj vaan äärettömän suuria vaaroja siitä, että me­netämme
kannatusta ja .hyvää tahtoa ennenkaikkea Latina­laisen
Amerikan maissa,, eikä vain .giellä.
Pysykäämme siis erossa ainakin siitä Washingtonin sa­nelemasta
liitosta.
Tshomben pidätys
; JCongon tilanne sai viikko sitten keskiviikkona uuden
. mielenkiintoisen kääteen kun Leopoldvillen eli Kasavubun
* hallitus pidätti Katangan "presidentin" Moise Tshomben Co-quilhatvillessä,
missä Kongon "johtomiesten" — Lumumban
hallituksen seuraajaa Gizengaa lukuunottamatta — piti pi­tää
konferenssia. Uutistiedoissa kerrottiin, että Tshomben
ylimieliset puheet "ärsyttivät" Kasavubua ja hänen kannat-
^ tajiaan siinä määrässä, että Leopolvillen sotajoukot nappa­sivat
TshomJaen kiinni lentokentältä, missä hän polvistunee­na
poseerasi lehtikuvaajille osoittaakseen miten hän tulee
nöyryyttämään Kasavubun.
Näyttää siltä, että persoonakohtaisen "ärtymisen" hsäksi
nyt on kyysymys siitä, että Kongon oikeistopiireissä on ke­hittyjässä
keskinäinen riita ja tukkanuotan veto. Ilman
muuta-ön selvää, että Tshombe ja Kasain "kuningas" K a -
londji, jotka ovat myyneet julkisesti itsensä nahkoineen ja
karvoineen belgialaisille imperialisteille ja heidän tausta- ,
miehilleen, edustavat Kongon nykypolitiikassa äärioikeistoa
eli sit^ turmeltuneinta ryhmää, joka ei osaa petospolitiik-^
kscnsa edes hävetä. "
•Toisaalta Kasavubun ja lieon ryhmä pyrkii esiintymään
h|eman säädyllisemmin, vaikka onkin valmiina hyväksymään
n.s.'uuskolonialismin. Tässäl^ mielessä Kasavubu on kumppa­neineen
hieman Tshombesta"vasemnialla"j jos niin saa sa­noa.'
Hänen edustamaansa "ratkaisuun", eli uuskolonialis-miin
sisältyy ajatus, että Kongo saisi muodollisen itsenäisyy­den,
ja että hänen ryhmästään tulisi Kongon muodollinen
hallitusryhmä, mutta taloudelliset ja siis todelliset valta-avaimet
jäisivät edelleen vanhojen siirtomaaisäntien käsiin.
Täs^,mielessä on ymmärrettävissä se "ero", mikä on viime-aiköifta
kehittynyt Tshomben ja Kasavubun välille. Ensin-mai|
iittu kieltäytyi ja kieltäytyy edelleenkin jyrkästi kai­kesta*
yhteistoiminnasta YK:n kanssa; mutta Kasavubu on
antanut ymmärtää, että hän on. valmiina yhteistoimintaan
YI^;n kanssa — ja että hän ei'suunnittele aseellista hyök­käystäkään
Antoine Gizengan johtamaa hallitusta vastaan
maan itämaakurinissa. / ,
Tshomben pidätys osoittaa kerran uudelleen, että siirto-
Vastauksessa, jonka _ Neuvosto-
Uiton ulkominiifteit äsliettäin jät­ti
IJSAn Moiskovan asiainhpitajan
välityksellä presidentti: Kenne­dylle,
aptaa pääministeri Hnishit-sbev
oppitunnin vapauden käsit­teestä
kapitalistisen Yhdysval­tain;
päänäelieile. Hrushtshevin
kirje oli vastaus Kennedyn 18.
4. päivättyyn kirjeeseen ja se
käsitteli Kuuban tapahtumia ja
USAn osuutta niihin. Samalla
Hrushtshev' asettaa kuitenkin kor
ko US A n ulkopolitiikan kirpeän
iQgiilikansa puntariin. Kun Ken­nedy
mainitussa turjeessään H n i -:
«htsheville on perustellut USAn
ulkopolitiikliaa Kuubaa kohtaah
puhiimalla USAn hallituiisen us­kollisuudesta
vapauden ihanteil­le,
kysyy pääministeri Hrusht-shevj
mitä "vapautta" Kennedy
tarkoittaa? Puhuuko hän vapau­desta
kuristaa Kuuban kansaa nä-läii
luisella kädellä 4aloudeIlisen
saarron avulla vai tarkoittaako
hän vapautta lähettää sotilasko­neita
Kuuban alueelle, pommit­taa
raakalaismaisesti rauhallisia
kuubalaisia kaupunkeja ja sytyt-r
tää tuleen sokeriruokoyiljelyk-siä?
Tämäkö on vapautta, kysyy
Neuvostoliiton pääministeri USÄn
presidentiltä.
Nähtävästi tässä tapauksessa on
kysymys USAn hallituksen pyrkir
oiyksestä palauttaa Kuubaan sellai­nen
"vapaus,", jonka vallitessa tä­mä
maa tanssii mahtavamman naa­purina
pillin mukaan ja jolloin ul­komaiset
monopolit voisivat jälleen
riistää Kuuban kansallisia rikkauk­sia
ja hyötyä Kuuban kansan ve­restä
ja hiestä. Mutta juuri tällais­ta
"vapautta" vastaan on Kuuban
kansa vallankumouksensa tehnyt
ja karkoittanut Battistan, joka us­kollisesti
. palveli ulkomaisten isän-.
tiensä etuja, mutta joka oli vieras
Kuuban kansalle, jatkaa Hrusht­shev.^
: '
Te, herra Presidentti^ osoitatte
huolenpitoa kansansa karkoitta-n)
ia vihollisia kohtaan, jotka ovat
löytäneet turvapaikan niiden hel­massa,
jotka yrittävät pitää Kuu­baa
risteilijöittensä ja hävittä-jäinsä
tykinputkien alla. Mutta
miksi Teitä ei liikuta kuusimil-joonaisen^
Kuuban kansan kohta-,
lo, -miksi. Te ette halua välittää
sen kiistämättömästä oikeudesta
vapaaseen ja' riippumattomaan '
elämään, sen oikeudesta järjies-
0 o o o o 00 o o o o o o o d o o o.o o o o o ,
i SYNTYMÄ- i
\ PÄIVIÄ l
Paavo Kaarto, Toronto, Ontario,
täyttää perjantaint, toukok. 5 pnä
60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutt.v
vain onnentoivotuksiin.
tää sisäiset asiansa siten kuin se
katsoo tarpeelliseksi? Missä oyät^
ne kansainvälisen oikeuden. 4ää
edes tavallisen ihmismoraalin
säännöt, jotka voisivat puolustaa
tällaista asenpetta. Niitä ei yksin­kertaisesti
ole olemassa.
K U U B A N KANSAN
OMA TAHTO
Kuuban kansa on taas kerran i l -
niaisst tahtonsa niin «vlväsU, ettei
sen pitäisi jättää jäljelle minkään­laisia
epäilyjä sellaistenkaan> kes­kuudessa,
jotka pitävät-^parempana
sulkea silmänsgö, tosiasioilta. Se on
osoittanut turitevansa hyvin etun­sa
ja myös pystyvänsä niitä puo­lustamaan.
Kuuba ei ole tänään
luonnollisestikaan se Kuuba, jonka
te samaistatte kansaansa vastaan
rTousseeh petturi joukkion kanssa.
Se on työläisten, talonpoikien ja
sivistyneistön Kuuba, se on kansa,
joka on liittynyt kansallissankarin
Fidel Castron johtaman vallanku­mouksellisen
hallituksen ympärille.
Ja tämä kansa on kaikesta päät­täen
kohdellut arvonsa mukaisesti
maahantunkeutujia. Eikö tämä ole
vakuuttava todistus Kuuban kansan
todellisesta tahdosta?
Uskon sen olevan vakuuttava. Ja
kun kerran niin on, n i in eikö olisi
jo aika kaikkien tehdä siitä oikeat
johtopäätökset?
Herra Presidentti. Te astutte
hyvin vaaralliselle tielle. Ajatel­kaa
sitä! Te puhutte oikeuksis­tanne
ja velvoituksistanne. Tie­tenkin
jokaisella on oikeus ta­voitella
niitä tai näitä oikeuk­sia,
mutta silloin Teidän on
ajateltava, että mvutkin valtiot
voivat perustaa toimenpiteensä
vastaavissa tapauksissa samanlai­sille
perusteille j a näkökannoille.
maakomentoa ei voida enää
jatkaa Kongossakaan. Kuten
muistetaan, Tshombe toimi
Belgian imperialistien käsky­läisenä,
julistamalla Katangan
maakunnan "itsenäiseksi" ni­menomaan
sen AÄuoksi, että si­ten
voitaisiin esteettömästi
jatkaa Belgian kaivoskapitalis--
tien talousvaltaa tässä Kongon
rikkaimmassa kaivosmaakun-nassa.
Samassa mielessä huu­datti
Kalondji itsensä timan­teista
rikkaan Kasain "kunin­kaaksi".
Eroaminen oli Kon­gossa
"muodissa" vielä muutä^
ma kuukausi sitten!
Tämä imperialistien vanha
ja koettu "hajoita ja hallitse"
taktiikka kohtaa kuitenkin l i ­sääntyvässä
määrässä vasta­rintaa
^niin Kongossa kuin
muuallakin maailmassa. Siksi
näyttää nyt olevan nousemas­sa
etutilalle uusk^lonialismiin
perustuva ratkaisumuoto, jon­ka
'perusteella Kongosta tulisi
muodollisesti Jtseriäinen maa
niini että omaisuussuhteet jäi­sivät
kuitenkin suurin piirtein
entiselleen.
Me epäilemme vakaasti, että
tällainenkaan "ratkaisu" ei ve­tele
eikä tyydytä sen parem­min
Kongon kansaa kuin maa­ilman
yleistä mielipidettäkään.
Imperialismi on hävitettävä
"sen kaikissa ilmenemismuo­doissa"
— siis myös taloudelli­sella
alalla, kuten YK:n Yleis­kokouksessa
viime syksynä hy­väksytyssä
päätöslauselmassa
sanotaan. Se pätee myös Kon­gon
asiassa. /Tshomben vangit-;
seminen edustaa ilmeisesti ter­vehdittävää
edistysaskelta —r
mutta riittävä se ei_ käsittääk­semme
ole!
SUORIA JOHTOPAATOKSIA
Te sanotte, »että Kuuba muka
voi luovuttaa aluettaan Yhdysvalto­ja
vastaan suunnatun toiminnan
harjoittamiseen. Se on Teidän o-leitamkusenne
eikä sci perustu mi­hinkään
tusiasi:oihin. Mutta me
puolestamme voimme jo nyt vedo­ta.
konkreettisiin tosiasioihin eikä
olettamuksiin: eräissä maissa, joil
l a on yhteinen raja ^Neuvostoliiton
kanssa sekä maalla että merellä, on
tällä hetkellä hallituksia^ jotka to­teuttavat
kaikkea muuta kuin järt
kevää politiikkaa ja: ovat solmineet
Yhdysvaltojen kansja . sotilaallisia
sopimuksia ja luovuttaneet aluet­taan
amerikkalaisten tukikohtien
perustamiseksi. Tällöin teidän so­tilashenkilönne
lausuvat avoimesti,
että nämä .tukikohdat.- on suunnat­tu
Neuvostoliittoa vastaan, ja tä­mähän
on muutenkin selvää/kai­kille.
Siis mikäli te katsotte olevan­ne
oikeutettuja toteuttamaan sen
laatuisia Kuuban vastaisia toi­menpiteitä,
joihin USAn hallitus
on viime aikoina ryhtynyt, on
teidän tunnustettava, että muil­lakin
mailla on ainakin yhtä hy­vät
peruteet toimia samalla ta­valla
niiden valtioiden suhteen,
joiden alueella todella suorite­taan
sellaisia valmisteluja, jotka
merkitsevät uhkaa Neuvostolii­ton
turvallisuudelle.
Jollette halua tehdä vääryyttä al­keelliselle
logiikalle, on Teidän i l ­meisesti
tunnustettava sellamen
oikeus muillekin, valtiojlle. Me o-masta
. puolestamme emm» pidä
kiinni sellaisista käsityksistä. Me
katsomme että tästä aiheesta Yh­dysvalloissa
esitetyt väitteet eivät
ole vain varsin vapaavalintaista
kansainvälisen oikeuden tulkintaa,
vaan yksinkertaisesti valapattoisen
politiikan avointa saarnaancista.
O L E T T E K O MIETTINYT Ti\TÄ?
Tässä ei ole kysymys vain USAn
tuomitsemisesta — on tärkeää, et­tä
hyökkääjien tuomitsemisesta tu­lee
ennakkotapaus ja oppitunti,
jonka muut maat anta>rat Siina tar*
koituksessa, etteivät aggressiot e-nää
toistuisi. Sillä jos ^ryhdyttäisiin
hyväksymään tai edes myötäile­mään
hyökkääjien moraalia, niin
myös muut maat saattaisiyat-alkaa
toimia sen mukaan ja se väistä­mättä
veisi sotilaallisiin konllik-teihin,
joista jokainän. saattaisi äk«
kiä johtaa kolmanteen .maailmanso,-
taan. "
Lausuntojen, jotka Te esititte
viime lehdistökonferenssissa, täy­tyy
herättää suurta huolestunei­suutta
koko maailmassa.
Itse asiassahan Te suoraan ju­listatte
jonkinlaista oikeuttanne
käyttää sotilaallista voimaa silloin
kun pidätte sitä tarpeellisena, ja
nujertaa muut kansat joka kerta,
kun olette itse sitä mieltä, että näi­den
kansojen kannanilmaisut ovat
"kommunismia". Mutta mikä oi­keus
on Teillä ja yleensä kenellä­kään
riistää kanjgalta mahdollisuus
valita oihan tahtonsa mukainen so­siaalinen
ja poliittinen järjestele
mä?
Ettekö ole koskaan niiettjnyt"
, sitä, että myös muut maat voi-vaatimv|
ksi9. voisivat lausn^, että
tei^a ^!^A-ssa on scUaineii jär­jestelmä,
ioka syuoyttää' sotia,
harjoittaa imperialistista politiik­kaa
ja uhkausten ja toisun mai­hin
suoritettavien -hyökkäysten:
politiikkaa? Täilalsila syytöksiin
on täydet p^nisteet^ Ja jos läh-detään^
sellaisesta näkökannasta,
jota. Tehnyt julistatte, niin iU
meisesti voitaisiin vqatla muutok­sia
sisäiseen järjestykseen myös
Yhdysvalloissa.
MeT kuten tiedätte, emme. läh­de
tälle tielle. Kannatamme kaik­kien
valtioiden rauhaiiomäista rin-nakkaisoloa
ja. sekaantumattomuut­ta
toisten maiden sisäisiin .-asioi­hin.
. • •
USA LÄNTISEN
M.4AILMAN SAMTARS^INA
Te, herra Presidentti, puhutte
usein ja paljon halustanne nähdä
Kuub^ vapaana. Kuitenkin kaikki
yhdysvaltojen, tähän pieneen maa­han
kohdistimeet toimenpiteet ovat
täydellisessä ristiriidassa tämän
kanssa, puhumattakaan viimeisim­mästä
aseellisesta hyökkäyksestä, jo­ka
oli järjestetty Kuubaa vastaan
tarkoituksena tämän maan sisäisen
järjestelmän väkivaltainen muutta­minen.
Juuri Yhdysvallat pakotti lähes 60
vuotta sitten Kuuban hyväksymään
Havannan sopimuksen orjuuttavat
ehdot ja perusti sen alueelle Guanta-namon
sotilastukikohtansa. Mutta
onhan USA läntisen pallonpuoliskon
mahtavin valtio eikä kukaan tällä
pallonpuoliskolla voi uhata teitä so­tilaallisella
maahantunkeutumisella.
Jos siis edelleenkin pidätte soti­laallisen
tukikohtanne Kuuban
alueella vastoin Kuuban kansan ja
sen haUituksen selvästi Ilmaisemaa
tahtoa, niin tämän tnklkohdian
tarkoituksena el voi oUa pnolostau-tnmlnen
miltään nlkopnoUsten voi­mien
hyökkäyksiltä, vaan sen pää­määränä
on latinalaisen Amerikan
kansojen tahdon tukahduttaminen.
^ Se on perustettu täyttämään san-tannlntehtäviä
ja säilyttämään l a -
thialaisen Amerikan kansojen po­liittinen
ja. taloudellinen riippuvuus
USAsta.
ETTE LUOTA OMAAN
JÄRJESTELMÄÄNNE
i Tällä hetkellä Yhdysvaltojen halli­tus
jyrl^ed'Ja salamoi Kuubaa vas­taan.
Mutta tämä puhuu vain teidän
omaa järjestelmäänne ja Yhdysval­tojen
harjoittamaa ix)litiikkaa koh­taan
tunteinastanne epävarmuudes­ta.
Tämä onkin käsitettävää, sillä se
on riiston ja alikehittyneiden maiden
taloudellisen orjuuttamisen politiik­kaa.,
Te ette luota omaan järjestel­määnne
ja« siksi pelkäätte, että
Kuuban esimeridd saattaa tarttna
muihin maihin. Mutta affgres^vi-set
rpsvotcot eivät voi pelastaa jär­jestelmäänne.
Ihmiskunnan histo­riallisessa
k^tyksessä jtricainen
kansa itse päättää nyt ja tnlei(^l-suudessa
maansa kohtalosta..
Mitä Neuvostoliittoon tulee, niin
maamme kansat' ratkaisivat jo 43
vuotta sitten tämän kysymyksen lo­pullisesti
ja peruuttaniattomasti. Me
olemme sosialistinen valtio, ja yhteisr
kuntajärjestelmämme on kaikista tä­hän
saakka olemassaolevista oikeu-denmukaism,
koska meillä ne jotka
tekevät työtä, omistavat myös tuo­tannon
välineet Tämä on todellakin
tarttuva esimerkki, ja mitä pikem­min
ymmärretään tällaiseen järjes­telmään
siirtymisen välttämättö­myys,
sitä nopeammin koko ihmis­kunta-
pääsee todella oikeudenmukai­seen
yhteiskimtaan. Samalla tehdään
kerta kaikkiaan loppu myös sodista.
MAAILMA ON KOKONAISUUS
Teitä, herra Presldratti. ei miel-lyttänyt.
kun sanoin edellisessä kir­jeessäni,
että maailmassa- ei voi ol­la
lujaa rauhaa, jos jossakin loi-ipuaa
sodan liekki. Mutta asia on
todellakin näin. Maailma on ko-konaisuns,
halasi sitä jokn-tai ei.
Ja minä voin vain uudelleen tois-
-taa sen, minkä olen jo sanonut:
asioita on mahdotonta hoitaa sillä
tavofai. että tilanne selvitetään ja
palo sammutetaan yhdellä alueella,
mutta sytytetään uusi tulipalo toi-seUa.
Neuvostovaltio on aina jöhdomnu-
^aisesti puolustanut kaikkien kanso­jen
vapautta ja riippumattomuutta.
Sen vuoksi me emme luonnollisesti­kaan
voi tunnustaa USAlle'minkään­laisia
oikeuksia määrätä muiden
maiden, mm. latinalaisen Amerikan
maiden kohtaloista. Olemme sitä
mieltä, että jokainen jonkin valtion
sekaantuminen toisen valtion asioi­hin,
ja varsinkin aseellinen sekaan­tuminen,
rikkoo kansainvälisiä lake­ja
ja rauhanomaisen rinnakkainolon
periaatteita, joiden 'puolesta Neuvos­toliitto
on esiintynyt järkähtämättä
perustamisensa ensimmäisistä päi­vistä
alkaen.
CSJn naiset antoivat esinierkillistä ^
• . • (
tul(ea työttömien Ottawan matkaile
Vakoilusta syytetyl­le
42 vuotta van­keutta
Englannissa
Lontoo. — Neuvostoliiton eduksi
vakoilemisesta syytetty 38 vuoden
ikäinen George Blake tuomittiin
täällä eilen 42 vuodeksi vankeuteen.
Blake on brittiläinen diplomaatti,
joka lopetti brittiläisen imperiaiis-mjn
puolustamisen oltuaan kolme
vuotta vankeudessa Pohjois Koreas­sa.
•
Prokuraattori sir Reginald Man-ningham
Buller sanoi, että Blake
teki "täydellisen tunnustuksen" san
jälkeen kun hänet pidätettiin Bei­rutissa
kolme viikkoa sitten.
. Blaken väitettiin tunnustaneen,
ettei ollut olemassa ainoatakaan
tärkeätä asiakirjaa, joka joutui hä­nen
käsiinsä vv. 1951 - 59, josta hän
ei olisi antanut tietoja Neuvostolii
tolle.
Vaikka Blakea vastaan nostetuis­ta
syytöksistä ei annettu julkisuu
teen-mitään lähenipiä tietoja, hä­nen
kerrotaan antaneen. Neuvosto-liitoUe
brittiläisten vakoilijoiden
nimiä.. : -., if*^
Eräs ulkoministeriön'^ ^ h e m i es
sanoi, että Blake oli varakonsuli
na Koreassa silloin kun vihamieli­syydet
alkoivat siellä V. 1950. Hän
joutui pohjoiskorealaisten vangiksi
ja vapautettiin v. 1953.
Reuterin uutistoimiston tiedotuk
-:essa oikeudenkäynnistä sanottiin,
että Blake oli tehnyt j u u r t a tuhoa
Britannian kylmän sodan yrityk­selle.
*
Toronto. — CSJ: n naisten kes
kuskomi|ean toiminnasta ei ole nä
kynyt montakaan kirjoitusta Vapau­den
palstoilla kulunen talven ai
'kana, mutta siitä huolimatta olem­me
koettaneet viedä eteenpäin sitä
työtä mitä esim. Canadan Naisten
Kongressin keskuksesta meille an­netaan.
Jo talvella lähetimme ker­hoille
ja osastoillekin nimikeräys-listoja
(Make Canada a Force for
Peace) , ja olemmekin."saaneet jo
koko paljon listoja .takaisin, mutta
nyt pyytäisimme etfä kaikki joil
la on nimiä kerättynä palauttaisi­vat
ne takaisin aivan heti sillä Ca­nadan
Naisten Kongressin lähetys­tö
menee Ottawaan t.k. 14 p. Lä
hetystö tulee esittämään hallituk­selle
vaatimukset: l:si että ydin­aseiden
tuonti Canadaan kiellettäi
siin. 2:si täydellinen aseistariisun
ta yhdistyneiden kansojen valvon­nan
alaisena. 3:si ja että näillä ra­hoilla
mitkä säästettäisiin sotava
rusteluista lisättäisiin perheavustus­ta,
vanhuudeneläkettä ja perustet
täisiin kaikille haaroille ulottuva
terveydenhuolto' suunnitelma Ca­nadaan.
Tähän lähetystöön on
myöskin valittu edustaja CSJ:n
Naisten Keskuskomiteasta. Samaan
aikaan tekee Canadan Rauhan
Kongressi vuotuisen matkansa Otta-waan
johon myöskin osallistuu CS
J:n Toronton osasto ja Toimen
Naisten sekä Järjestön edustajat;
Canadan Naisten Kongressi ju^
listi huhtikuun viimeisen viikon so
lidaarisuusviikoksi ja päätti näissä
merkeissä laittaa rahankeräyslis-tat
Kongon naisten ja lasten hyväk­si.
Me Canadan naiset haluamme
osoittaa myötämielisyyttämme juu»
ri Kongon uljaille: naisille jotka
miestensä rinnalla taistelevat va­pautensa
ja ihmisoikeutensa V puo­lesta.
Kongossa tarvitaan lääkkei­tä
ja ruokatarpeita y.m. sillä siellä
on sairautta, nälkää ja puutetta jo-
— Afrikan manner on erittäin
rikas hyödyllisistä kaivannajsista,
sillä sen osuus koko kapitalististen
maiden tuotannosta on timanttien
osalta 98 prosenttia,. koboltin 80,
kullan 56, kromin 38 ja mangaanin
27 prosenttia jne. sekä uraanin tuo­tannossa
sen osuus on suurempi
kuin Yhdysvaltain ja Canadan yh­teensä.
Ydinvoimalaitoksen
tehoa voidaan
kaksinkertaistaa
Ottawa. — Liittohallituksen vir­kailijat
ovat sitä mieltä, että Onta­rio
tulee päättämään rakenteilla
olevan ydinvoima-aseman tehon
kaksinkertaistuttamisesta jo ennen­kuin
sen ensimmäinen osa valmis
tuu tuotantokuntoon V. 1964 puoli;
välissä.
Atomic Energy bf Canada-yhtiön
presidentti J.L. Gray sanoi par­lamentin
alahuoneen tutkimusva­liokunnassa
tiistaina, että tarvit­taisiin
kolmesta kolmeen ja puo­leen
vuoteen aikaa rakentaa voi­malaitoksen
toinen osa sen jäl-jälkeen
kun on tehty päätös sen
rakentamisesta. Jos tätä Douglas
PointiinHuron, järven rannalla ra­kenteilla
olevaa ydinvoimalaitosta
laajennetaan siinä määrin kuin on
ennustettu, se kykenisi tuottamaan
400,000 kilwattia sähköä.
Valtion omistama Atomic Ener-gy-
yhtiö rakentaa tämän Candu-nimityksellä
tunnetun voimalaitokr
sen, mutta Ontarion sähkövoima-hallinto.
Hydro on lupautunut os­tamaan
sen-kun on todettu sen
suunniteltu tuotantokapasiteetti.
Rakenteilla oleva voimalaitosra­kennus
rakennetaan niin tilavaksi,
että sinne sopisi toinen reaktori,
mutta päätös tämän toisen reak­torin
rakentamisesta ja sijoittami­sesta
rakennukseen on jäävä On­tarion
HydroUe, sanoi presidentti
Gray.
kä tavalla. Rahat jotka kerätään
Canadasta lähetetään Naisten Kan-sainvä.
lisen Demokraattisen liiton
päämajaan Berliniin josta he lähet­tävät
kipeimmin puuttuvia tarvik-*
keitä Kongoon; Runsaskätisiä listo­ja
on jo palautettu Montrealista,
Sudburysta ja Kirkland Lakelta^
Pyydämme että kaikki kerätyt va­rat
rja listat olisi palautettava tän­ne
keskukseen tämänkuun Joppuun
mennessä.
Kun täältä Torontosta lähti suiyri
työttömien joukko Ottavvaan v. k.
23 päivänä, pyysi työttömien järjes­tö
Canadan Naisten Kongressin To--;
tonton Osastoa laittamaan 1000
eväspakettia heille. Me C S J ^ Toi-^
men Naisten kerhossa saimme osal­lemme
50 laatikon laittamisen jos^
sa joka laatikossa oli kahden ateri­an
eväät; Laitoimme hätfikutsun
naisille että saisimme evästarpeita
ja rahaa sekä työihmisiä lauantai-iltapäiväksi
voileipiä 'tekemään.
Tulos kutsuntaamme oli mainio — '
kokonaista 15 naista saapui haalille
ja monenlaisia eVästarpeita oli y l -
linkyllin, rahaakin tuli kylliksi että
saimme maksettua kerhon ostamat
tarpeet kuten leivät, hedelmät,
munkit y m. pientä. Pianhan eväät
oli tehty reippaalla yhteistoimin­nalla
ja siinä sivussa juotu Maryn
keittämä kahvi joka maistuikin san­gen
hyvältä. Tulin ajatelleeksi si­tä
suurta osanottoa ja avuliaisuutta-^
jota naiset ' osoittivat työttömien
avustamiseksi että muistuikohan
heidän mieliinsä ne nälkä-Bennett-in
ajat kolmisenkymmentä vuotta
sitten jolloin monet meistä itsekin
olimme työttömien riveissä. Kos­ka
aina vain työttömyys Canadassa-kin
näkyy lisääntyvän, tuntuu kuin
ne vuoden ''30!' ajat olisivat jäl­leen
edessämme. — K . L.
SITAI
I
li
J A
lllllllll
IIITÄTÄ
N U U K U U T TA
Toimittaja meni haastattelemaan
rikasta skotlantilaista kauppiasta:
Kertokaahan, miten olette onnistu­nut
hankkimaan tällaisen jättiläis-omaisuuden,
kysyi hän; ^— Se on
niin pitkä juttu, että on turha tuh­lata
kynttilää, tuumi kauppias ja
puhalsi kynttilän; sammuksiin. —
No, nyt minä ymmärrän vastasi re­portteri.
Kennedyn isä
todisti Eichmannia
vastaan
Jerusalem. — Eichmannin oikeu­denkäynnissä
luettiin viime torstai- ^
na Yhdysvaltain presidentin isän
Joseph Kennedyn sähkösanoma.
Joseph Kennedy oli Yhdysvaltain
Lontoon suurlähettiläänä ja tie-doitti
elokuun 8 pnä 1938 keskus­telleensa
Ranskan suurlähettilään
kapssa natsien aikomuksista juu­talaisiin
nähden. >
Ranskalainen kertoi Kennedylle
Hitlerin ulkoministerin Joachim
von Ribbenrtopin sanoneen hänel­le,
että kaikki juutalaiset ovat "tas­kuvarkaita,
murhaajia Ja vaipalta".
He ovat hankkineet omaisuutensa
laittomilla keinoilla ja se on nyt
otettava heiltä,^ jatkoi Ribbentrop.
Kennedyn, raportti sisälsi asia­kirjoja
ja fotostaattikopioita, jotka
Jätettiin torstaina oikeudelle. Niis­sä
käsitellään ennen; kaikkea Eich­mannin
toimintaa Tshekkoslova­kiassa.-;'
.
PÄIVÄN PAKhNA
Pitaisi raknata ainakin sataan
sivat esittää teille samanlaisia
Vaikka Karhum sanoo, ettei
rengin tarvitse osata lukea eikä
räknätä niin suurmaan päämiehen
toimessa voisi olla hyötyä vähän
rr.olenir.iista. taidoista.
Monelle ipcistä on vihreässä nuo-ruudesramrtie
opetettu, että harkif-
33mattomjat-teot_yoivat johtaa vaik­ka
tappehiiih, ja siksi olisi hyvä
laskea elikkä räknätä kiinakin .kym­meneen
asti .'ennenkuin ruvetaan
nyrkkivoimalla "puhumaan".
Tällainen neuvo. olisi epäilemättä
aivan paikallaan naapurimaan sil-mäntekeville,
jotka ilmeisessä vi­han
vimmassa puhuvat _läpiä pää­hänsä.
Parempi olisi pres. Kenne­dynkin
räknätä ainakin sataan, en­nen
kuin aivan joutavia juttelee'.
Selvää on, että Kuubaa vastaan
järjestetyn vastavallankumouksel­listen
jnterventioi) surkea epäon­nistuminen
on aiheuttanut Wash-ingtonissa
jotenkin samaan tapaan
kuin vaikuttaa nokkosen pano val-kon
hännän alle — Kuubassa karsi­mansa
Jappion seurauksena 'presi­dentti'
Tcennedy uhkailee ei vain
K u u b ^ ja kaikkia tämän mante­reen
muita maita sotilaallisilla toi­menpiteillä,
jos niikseen tulee,
vaan myös oman maansa kansaa
entistä tiukemmalla suukapulalla.
Siinä on hänen aikaisät puheensa
verrattavissa vanhaan laiskaan Val­koon
joka riehantuirpotkimaan sii­tä,
jos poikaviikarit työntävät nok­kosia
sen hännän alle.
Johtuen välittömästi Yhdysval­tain
arvovallan romahdusmaisesta
laskusta Kuuban seikkailun johdos­ta
mensaamme nyt kuulla j a lukea
mm. seuraavanlaista jorinaa rajan
eteläpuolelta:
" . . . Käsityksenä tuntuu olevan
että Yhdysvaltain täytyy luopua
idealistisesta katsantokannastaan
moraalisista toimenpiteistä kommu­nismia
vastaan, ja ryhtyä työhön
taistellen. Sanat ja aikomukset
eivät ole riittäviä, katsovat tämän
koulukunnan edustajat. Tämän
maan (USAn), täytyy ryhtyä tekoi­hin/
siinäkin tapauksessa vaikka se
vaatisi aktiivista ja sotilaallista tu­kea
kommunismivastaisille voimille
hiillä alueilla, mis>sä on vielä mah­dollisuus
tilanteen' pelastami­seen
. . . " -
Jaa ettäkö "kommunistista, propa­gandaa?"
Tuskin! Ylläoleva lainaus
on otettu Ronald Saveryn New
Yorkin kirjeestä, mikä julkaistiin
viime viikolla useissa canadalaisis-1
sa päivälehdissä.
Saveryn kirjoituksessa: sanotaan
edelleen:
"Tässä vaiheessa on epäiltävää
jos kukaan tietää täydellistä ja
perusteellista totuutta Kuuban
kaappausyrityksen epäonnistumi­sesta
. . . Poliittisesti on iroonista,
että Kuuban tilanne on tavallaan
kaikuna kahdeksan vuotta vanhal­le
Korean tapaukselle. Uutena
presicienttinä Eisenhower sai 1953
Korean tilanteen perinnöksi. 1961
lankesi presidentti Kennedy Kuu-
T)an tomintaan^ mikä oli valmistel­tu
ja pantu liikkeelle hänen edel­täjänsä
hallituksen toimesta. E i ­senhower
oli onnellisempi.- Häa
onnistui saamaan menestykseen
viittaavan ratkaisun Koreassa. Ken­nedy
käveli tulvaryöppyyn.
"Kaikki tällainen hurskastelu
ampuu nyt melkoisesti ohi maalin.
Kysymys on — minne menemme
tästä? Väitöksenä on sana-sota-oh­jelmasta
luopuminen positiivisem­man,
realisemman ja hyökääVäm-män
ohjelman hyväksi . . .
" E r ä s töinen luotettava raportte-r
i ilmaisee katsomuksenaan, että
Yhdysvaltain kansan mielentilan
muutos: kannattaa karskimpia edes-ottamisia
kommunistihyökkäystä
vastaan. Hänen käsityksensä mukaan
Kuuban epäonnistuminen on pistän
nyt amerikkalaisia, haavoittanut
heidän ylpeyttään ja saattanut hei­dät
vaatimaan erilaista ohjelmaa.
Kuinka pitkälle' Kennedy haluaa
mennä siihen suuntaan — tai kuin-.
ka pitkälle hän voi mennä jos hän
haluaisikin -r- se on luonnollises­ti
probleemikysymys. Se tarkoittai­si
selvää ja syvälle käypää muutos­ta
virallisessa ajattelussa ja käyt­täytymisessä..."
Kuten näkyy. Yhdysvaltain val-tiopiireissä
on ilmeisestikin sellais­ta
"suuttumuksen" mielialaa, mikä
vaMii räknäämään ' melko pitkälle
suurempien onnettomuuksien vält- •
tämiseksL
T o i v o t t am on «etenkin, että
järki voittaisi, kuumapäisetkin
selvenisivät ennen kuin se on l i i an
myöhäistä.
Tavalliset virtasetkin tietävät,
että vihapäissä suoritetut teot ei-vät-
ole kaikkein järkevimpiä.
Valtioiden päämiesten kohdal­ta
se on suorastaan leikkimistä i h ­misten
elämällä ja kuolemalla, jos
suurmaan ohjelmaa ryhdytään ruk­kaamaan
sillä perusteella, millä
"tuulella" sattuu joku silmänteke-vä
olemaan. - : _____
Jokatapauksessa on selvää, että
rajan eteläpuolelta nyt tulevat vi­haiset
ärjähtelyt ja muut karskia
ohjelman puheet eivät ole voiman,
vaan epätoivon ja heikkoliden osoi­tuksia.
Mutta vaara onkin ijuuri
siinä, että epätoivoiset miehet, jot­ka
ovat menettäneet luottamuksen
omaan asiaansa j a omaan yhteis-ki^
ntamuotoonsakin, turvautuvat
epätoivoisiin tekoihii^. — -
Känsäkoura.