Vapaus, February 14, 1952

              •••»m-ä {
Torstaina^ helmikMun 14 p.
VMBBTSn —> Xod«pendent Xatior
C&gan of VInDlsb Canadlans. Es-tatdlsbed
KOT. 6, 1917. Autborized
e» eeeosd cl8£S mail by tbe Post
OfOeoOepaxtisent. Ottawa. Pub-
JUbaA tbrloe «eäJy: Tnesdajrs,
Unasdajaand fiaturdaya by Vapaus
~al)Iisliii» Compaa; U<L, at 100-102
^8&. W.y Sudbuzy, CKot.. Canada.
Telephones: Business Office 4-42C4.
Editorial Office 4«42e5. Manajzer
E. SukfX Edltor W. Eklund, ftlailing
eddress Box o . Sudbury, Ontailo.
Advertisiiig rates .upon. appUcatioa
Tranaialibn fre^ cf charge. :
TXLAU6HU9NAT:
Canadaasa: i vk. IJOO 6 kk. 3.75
• 3 kk.ZSS
Ybdysvalloissa: I vk. 8J)Q 6 kk. 4 ^
Suosiessa: 1 xvk. 8.50 8 kk. 4.75
1 > 4 ' i ^
1
yitmealkoina ön havaittu tapahtumia, joilla on "uutukaisuudes-huolimattaihäärätynlainen
vanhuuden letn^
Ottakaamme ensiksi vaikka viime sunnuntaina Roomasta tullut
uatistieto/ joiika mukaan itailian hallitus julisti mahtipontisesti, että
rauhansopimusta, joka kieltää siltä uudet sota-ryhtyy
AVall i?treetin palkkalaisena muodostamaan
ijuttaaimeijaa. Tässä suurieleisessä toiniin
ballitus esiintyi kuin Suomen entiset''häijyt" — saatuaan Wall Stree­tin
"isoflta pojilta" luvan rauhansopimukisen rikkomiseen, se esiintyi
hurjana ja tappelunhaluisena ''häijyjiärr jonka täytyy se^
^ t p . ' : ^ v ä l i t t ä m ä t t ä saada itselleen uusi ''kommunismivastainen" armeija.
Olisi luullut kaiken sen häp^njälkMn,^^ m^^^
: * ^
;^ deiiklo maiden taistelutantereilla, että Itaiiamtaantumiisyoiihat ovat
jo saaneet tarpeekseen •häijyil>'istä", niutta näyttää siltä, että sen
V minkä ^ f j i u^
Toinen esimerkki tulee luonnollisesti Länsi-Saksasta mistä nyt
muodostetaan kiireen kaupalla uutta "komraunismivastalsta" etulin-naketta.
Kuten tiedetään, \ValI Streetin miehet ovat säätäneet, että Rans-
- kan ja muiden Euroopan maiden, jotka ovat kahdesti joutuneet Sak­san
imperialismin hyökkäyssodan kohteeksi, täytyy syvällisestä pelos­taan
huolimatta omaksua kenraali Eisenhowerin kanta, että "mennei­tä
ei muistella" ja hyväksyä Saksan uudelleen aseistaminen,
i Tämä on antanut uutta pontta ja mahtavuutta Saksan fasisteille,
jotka ovat nyt asiallisesti puhuen täydellisesti Länsi-Saksan valtion
ja teollisuuslaitosten kontrollissa. Niinpä on hämmästyneelle maail­malle
kerrottu, että Länsi-Saksa, jota ilman ei kuulemma voida teho­kasta
"^Euroopan Yhdistettyä armeijaa*' muodostaa, on valmis l i t -
tymään "kommunismiyastaiseen" sotasuunnitelmaan visseillä '*eh-
^ d o i l l a " ja nämä ehdot ovat tässä vaiheessa seuraavat: Että Saks m
P suurpääoma saa kiistattoman sananvallan Saarin alueen luonnonrik-hitsistä
ja teollisuuslaitoksista, että Saksan natsit hyväksytään tay-sih
"tasa-aryoisina jäseninä Tohjois-Atlantin paktiJri ja että kaikista
näistä rriyönnytyksistä huolimatta muiden lä
jäin täytyisi maksaa Länsi-Saksan uudelleen aseistamisesta koituvat
* laskut. O : - ' - ' . : ; ^ /•
Kaikessa tässä on jotakin tutunomajsta vanhoilta, menneiltä
päiviltä. Siksi meitä ei nyt erikoisemmin kiinnosta rauhansopimus­ten
~ — rikkominen sinänsä, mikä ansaitsisi
oman lukunsa^ varsinkin kun näitä sopimuksia rikotetaan niiden myö­tävaikutuksella,
jotka takavuosina syytteltvät*^^^^^
;;?|erikoisesti iNcuvostoliittoa tällaisten sopimusten rikkoniisesta.
;Mutt^ toisen maailmansodan edellä täl­l
i t Mtpimusten rikkomiset ja niiden rikkojain *-ehtojen" täyttämi-
Muistftttaneen, että silloisen kommunismivastaisen 'letulinnak-:
^^ffitterin syöäessäl 'Artcansa "ehtö-in"
vesitettyään, missä se sai ^•ymmärrystä" j a "rohkaisua" osäk-
1, Hitlerin Saksa marssitti joukkonsa Ruhriin, rikkoi koko Ver-lesin
rauhansopimuksen, valtasi Itävallan ja sitteh Sudetin alueen
lopuksi koko Tshekkoslovakian — ja kaikki Uima tehtiin miksi?
imperialismi vaati näitä etuisuuksia "korvaukseksi" siitä, että
! vie kommunismivastaisen "etulinnäkkeen" roolia Euroopassa. K u -
l / ien muistetaan, tätä samaa argumenttia käytettiiii sitteh Britanniassa,
V Ilanskas^ tälläkin mantereella selittämällä^ että ''Saksa on saata-
^ va voimakkaaksi", jotta voidaan torjua "korrimunismiyaara". 7'ä-
; " verukkeen perusteella toteutettiin sitä ''raälioltusohjelmaa", jon-
^ ka " a " ja "o" oli Hitlerin Saksan aseistaminen ja varustaminen hyök-
*; käyssotaan Neuvostoliittoa vastaan.
Asia ei kuitenkaan päättynyt fähäh, i<futen niin elävästi vielä
" . muistetaan. 'Sateenvarjoa raahannut Chamberlain ja kumppanit
, saivat havaita, että he olivat •'kasvattaneet käärmettä pbvcllaan". että
; aseistettu Saksa ei suostunutkaan viemään juoksupojan roolia, vaan
halusi itse olla "kukkona tunkiolla". "Maailman Voimakkaimmaksi
sotamahdiksi" länsivaltojen suosiollisella a\-ulla aseistettu Saksa kiel-
• • täytyi tekemästä likaista karkeistyötä •'läntisten" avustajiensa hy-
• 'Väksi, vaan päätti nousta koko maailman valtiaaksi. Sillä ei luonnol-
^lisestikaan ollut mitään Neuvostoliiton hävittämistä \-astaan. Päin-
-l, vastoin oli asia, mutta se halusi samalla kertaa lyÖda myös läntiset
. , ^'avustajansa" ja siten nousta yhdellä kertaa maailman herraksi.
' . Kysyä sopii nyt, että olemmeko me kansakuntana mitään oppi-
: : neet historiasta? Kun Wall Streetin sotaiset pankkiirikenraalit y l -
• ; Iyttä\*ät Italian ja Saksan taantumus\oimia kansainvälisten sopi-
' - m u s t e n rikkomiseen ja suostuvat niiden "vaatimuksiin" ja ' ehtoi-
* ' hin" vähän kerrallaan, niin onko heillä mitään takeita siitä, etteivät
> ? nytkin kasv-ata "käärmettä povellaan" — sellaista sotamahtia, joka
l ' saattaa koitua heidän omiksi kaulavilloiksecn?
Olkoon tämän asian kanssa miten tahansa, mutta tosiasia, on,
' , että kurjaa ja typerää on sekä Yhdysvaltain nykyisen hallituksen
I , että sen salelliteellien ohjelma Euroopassa ja muuallakin.
Aokastl Lefato, R. R. 1, Highland
Creelc, Ont, täyttää 6p vuotta helmi­kuun
17 pnä 1852.
Yhdymme onnitteluihin!
.4 I
ERONNEEN TYÖTTÖMYYS-VAKUUTUSBAIIAT
Kysnnys: Olin kuullut, että työstä
eronneille työmiehille ei malcseta
työttömyysvakuutusrahaa. Sen Joh­dosta
kävin rckistei-öinlässä iseni
työttömäksi Ja minulle sanottiin, että
minä en saa työttÖniy>'syakuutu8ra-haa
koska olen Jättänyt työpaikkani
omasta aloitlcestanl: Onko siis totta,
että / työstä; eronneet eivät saa tätä
rahaa koskaan? -7- Rakennusmies.;
Vastatu: , Työttömyyisvakuutuslco-mission
lentokirjasessa sanotaan asi­asta
seuraavaan tapaan:
"Jos eroat työstä vapaaehtoisesti Ja
Ilman oikeutettua syytä tai Jos sinut
croitetaan huonon käyttääntymisen
takia, et voi saada työttömyysvakuu-tusrahaa
kuuteen viikkoon eropälyäs.-.
tä^ laskien. Jos olet tämän ajan Jäl­keen
vielä työttömänä, voit saada
työttömyysvakuutusraliaa Jos olet
mainitun iiulden viikon ajan sään-nöIUsesil
ilmoittautunut paikalliseen
toimistoon Ja voit todeta olevasi oi­keutettu
vakuutusrahan saantiin."
Mikäli tulee kysymykseen toteami­nen,
että olet oikeutettu vakuutusra­han
saantiin, on siinä suhteessa käy-tännös.
sä samat edellytykset kuin sii­näkin
tapauksessa, että olisit vähen­netty
työn puutteen takia. Nämä e-dellytykset
ovat: 1. että olet maksanu.
vakuutusmaksuja riittävästi; 2. että
olet kykenevä työhön Ja 3. että olet
halukas j a yälrnis työhön. Jos sanot
olevasi sairas, el vakuutusrahaa mak­seta
koska sairas ci ole työhön kyke­nevä.',
Sehrm Intian poItttikaUa on
U»MH lumot kiäa roomalaisten
JanosrJumalalla, Kansainvälisensä
politiikassa Nebran halUtns on
toriunot i;SA:n pyriklinyfcset ao-den
Neuvostplilkm vastaisen mta-blokin,
lu. lotiabmeren paolDstos-lUton
maodostamisefcsl. esittänyt
oman itsenäisen /Otolmannen tien­sä"
Ja varoittanut kerran iUtiscnsa
JaDceen länsivaltoja sodasta Kii­naa
Ja NeaTOstoliittoa vastaan. Si­säpolitiikassaan
sama Nehron hal­litus
Ja sitä tokeya kongressi-puolae
— on tjuntnmokscUinen;
laiminlyö lapaanuhsa sosiaaliset
uudistukset, «nosU amerikkalaisen
p ä ä oinan toaaliantnnlceutnmista
ja Icäyttää pollistterroria vasem­mistoa
vastaan. Oheisessä artik­kelinsa
enelantilainen lehtimieis
David Morley osoittaa, mitifä tosi­asiat
ovat tämän kaksilcasvoisuu-den
takana Ja: että toiset Icasvöt
— sisäpoliittiset—^ eivät voi olla
vaikuttamatta myös toisiin, ulko­poliittisiin.
Y L E I S Ö
T X M S oM>IOM« JalkjifUaa yleiaön klrj«iti J « D«
ciIatlttM k!i}t>ltliijaia Dii«|!pit«ll<. Kirjeet
plliiid tajvliMi, jn» mthdnltiita, 2 0 0 H U U I . TiiliiiD
ouMooB läbdellTJi ktrjeilä ti piUatela.
\'ASTÄl/8TA Z^nKENERO
VILLELtJB
Vapaudelle:
Vapaassa Sanassa 9/2 Julkaistussa
viimeisessä kirjoituksessanne, missä syyllistä näiden kahden siiven va-
Hlljattain päätti Intian kongressi­puolueen
60 Länsi-Bengalin Jäsentä
erota y h f a i i a a puolueesta vastalau­seena
puolueen harjoittaman taan­tumuksellisen
polltllkah johdosta.
Samalla he osoittivat yhteisen vetoo­muksen
kalkille kongressipuolueen
jäsenUie Ja kieholttivat heitä teke­mään
samoin. He osoittivat, että
niiden ehdokkaiden Joukossa, Joita"
puolueen Johto oli asettahut parla-mehttlyaaleihln,
oli useita Englannin
Imperialismin taantumuk.sellisla ka,h-nattajla.
lanaatti.sla hlndupapi>cja Ja
mustan pörssin asiamiehiä.
Eronneiden joukossa oli nim. Län­si-
Bengalin puolueosaston Johtaja Ja
multa osaston Johtohenkilöltä. K a l -
kuUan puolueosaston Johtoherxkllöltä,
Kalkuttan pohjoisen osaston sthtee­r
i .Jne.
On ilmeistä, :että: kohgresslpuö-luee.
ssa vallitsevaa kriisiä, joka muut­tui
avo:meksi puolueen entisen Joh­tajan
Atäharja K r i p a l a i i i n rikkeessä
vällnää puolueen kanssa ja muodos­taessa
omalla, johdollaan aikaisin
viime kesänä Kisan Mazdoor Prashä-:
puolueen (työläisten Ja talonpoikien
kansanpuolueen). ei Pandit Nehrun
ponnistuksista huolimatta ole saatu
pois päiväjärjestyksestä. Ja vaikka
"edistyy.sellisen" Nehrun. . voitto
"taantu.nuksellisesta" Taindonista,
kongressin entisestä puheenjohtajas­ta,
on" sekä Intiassa että'.sen.; ulko­puolella
esitetty .puolueen vasemmis­tosiiven
voitoksi, el kuitenkaan ole
selvästi määritelty, mistä erimieli-
JAWAHABL.4L NEHBU
1 W'
CSJ:n kulttuurijuMat
Kuten eri paikkakunnilla saapuneet lukuisat uutisliedot kertovat,
C S j : n osastojen toimesta ja paikallisten urheiluseurojen suosiollisella
myötävaikutuksella on eri puolilla laajaa maatamme ryhdytty tosi­mielessä
järjestämään'kevätkauden suuria kulttuurijuhlia, joiden tar­koituksena
on vetää mahdollisimman suuret joukot kulttuurityöhön
^ jä hankkia varoja osastojen kulttuuritoiminnan edelleen tehosta­miseksi.
Tama T P K : n .iloittcesta toteutettava kevätsesongin suur­juhlien
samanaikainen järjestely tuottaa varmasti h>viä tuloksia.
Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun useimmat osastot ovat nyt siinä
onnellisessa asemassa, että voivat kiinnittää päähuomion juhliensa
ohjelmiston aatteelliseen laatuun ja taiteelliseen tasoon — eikä va­rojen
hankkimiseen, kuten on tapahtunut n^. sarjajuhlien yhteydessii.
.: Xyt valmisteilla olevilla suurjuhlilla on kanta\'uutta myös ensi
kesänä Sudburyssa pjdettävien laulu- ja soittojuhlien suhteen, joista
iällä kertaa odotetaan niin ohjelmistonsa kuin yleisökannatuksenkin
puolesta todellisia kansanjuhlia. Selvää nimittäin on. että nyt kevät­sesongin
aikana eri osastojen toimesta järjestettävät suuret kultluuri-jublärnostattavat
myös soittoa ja laulua harrastavat elimet ja yksi­löt
huippukuntoon, mikä sellaisenaan auttaa paljon ensi kesänä täällä
pidettäviä soitto- ja laulujuhlia.
Vapaus puolestaan toivookin — ja lehtempiie lukijat ovat var­maan
siinä suhteessa yksimielisiä — että CSJ:n osastojen ja urheilu-seurojemme
jäsenten yhteisillä voimillai nyt valmistettavat kulttuuri-juhlat
saisivat aktiivisen ja lämpimän kaniuituksen täkäläisten maan­miestemme
keskuudessa.
toitte henkilöllisyytenne Julki aina­kin
allekirjoittaneelle; keskiisteilaan
edelleen siitä mahdollisesti tulevas.a
suomalaisten yrityksestä. Minä puo­lestani
pyydän Julkituoda seuraavaa:
. Tavallisesti sellaiset yritykset SJTX-tyvät
vähctnmälläkin "puustaamisel-la',
kunhan vain on riittäviä varoja
Ja etuja myytävänä. Kysynnän Ja
tarjonnan laki kuulemma määrää
sellaiset seikat.
Heititte vähän Ukeämielisen let-kauksen
"Kasettaan" päin vaikka
osakemyynnit 4 a l ostot olisivat ehkä
silläkin taholla tervetulleita. Cana-dalaisen
dollarin ei pitäisi haista, t u l ­koon
se kenen taskusta tahansa.
" V i l l e " antoi mahtavia haastatte­luja
nelisen vuotta sitten Port Art­hurin
"kielislln" lehtiin "avuistaan"
ja tVisipa hän olla Jonkin sikäläisen
firman edustajien puheillakin, mutta
köykäisiksi olivat kai eväät havaitut,
koska sieltäpäin el tullut mitään
haraviln.
Nyt ^pit-älsl sitten ^ a d a vähävarai­set
suomalaiset ostamaan kalliita
"risklosafckelta". Tässä tulee ottaa
huomioon Klviperän Pekankin sisäi-
.sei panokset: Kuinka auliisti siellä
myönnetäänkääh lehden ilmoitustilaa
maksutta humpuuklmainonnalle sa­malla
kun lehden tilaaja saa ne. puo­lestaan
maksaa. -En siis voi muuta
kuin onnitella "Villeä" liikemiesky-kyjensä
suhteen.
No, Jos tämä riskiyritys el onnistu,
niin ehdotan puolestani, että Ville
ryhtyisi vaikka Jerusalemin kiertä­väksi
suutariksi eloltuvateollisuuden
alalla. Käsitykseni nimittäin on.
että "kala ei nyt syö" — el edes
Klyiperäii Pekan avulla . . .
A. Järvelä, Toronto. Ont.
Mitä muut sanovat
"FILOSOFIAN KURJUUS" E H
SOSJDEMJOHDO.V PELOiTTELI?
V.\LLANKU.>IOUSPAIKOILLA
Siinäpä asia juuri onkin, että mui­den
mukana myös sekä työmies että
talonpoika Joutuvat kärsimään asi­oittemme
vaklinnuttmisyrityksestä.
Mutta olisiko muuta voitu tehdä. O l i ­siko
ilman vallankumousta kaikkea
voitu sälyttää kapitalistien niskoille,
niinkuin kyllä olisi ansainniit? Maa­laisliitolla
oli. kaksi sulhaskandltaat-tla,
sos.demokraatit Jo kom-johto.
Valitessaan sosialidemokraatit se s a ­malla
valitsi ei-vallankumöuksen
tien: Jolla myös muiden kuin kapi­talistien
on anncaava uhrinsa. Vie­läkin
se tietysti voi valita vallanku­mouksen.
Sen esirippu avautuu Juh­lallisesti
samana päivänä , Jolloin
soslnlldemokrnatu astelevat ulos val­lilla
olisi ollut kysymys.
NEHRUN J A TANDONIN V/\LTA-TAISTELU
LAVASTUSTA
Sjiy tähän on aivan selvä. Nai­den
kahden miehen politiikan vfiiillä
ei ole' sanottavaa eroa — taistelussa
on lähinnä kysymys taktiikasta Ja
vallasta. Ovelampana poliitikkona
Nehru ymmärsi, että Tandonin kan­nattajien
avoin taantumuspolitilkka
ja amerikanlsmln kannattaminen
voisi kääntää kansan puoluetta vas­taan
kaikkein ratkalsevimtnalla het­kellä:
vaaleissa. Jotka eri puolilla
Intiaa ovat parhaillaan käynnissä ja
muutamin paikoin saatu Jo suorite­tuksikin.
Nehru itse sanoi, että lä-vastaessaan
"vallankaappauksensa"
Ja -tehdessään itsestään kongressi­puolueen
Johtajan, hänen tarkoituk-
.senaan " o l i tehdä vaikutus joukkoi­hin".
. Hän puhui myös kauniisti siltä
muurista. Joka "pn kasvanut kon­gressin
j a kansan väliin" j a käsityk­sistään
"lisääntyvästä kyvyttömyy­destä
. . . hoitaa tilannetta." Ja
sama Nehru. Joika valtaan pääsystään
lähtien on painostanut Ja vainonnut
kommunisteja, on keholttanut seu­raajiaan
kilpailemaan kommunistien
kanssa, itse-uhrautuvalsuudessa; k u ­rissa
Ja työntuloksissa!
Mutta kaikesta kaunopuheisuudes­taan
huolimatta Nehrun ei onnistu-kaista
kaikki puhriat. Tosiasiaksi
jää, että Nehrun siirtyminen puo­lueen
keskuskomiteasta puheenjohta­jaksi
osoittaa vain puolueen keskuu­dessa
(Vallitsevan kriisin / syvyyden.
Taantumukselliset .suostuivat heti
•-j Nehrun esityksiin, sillä Nöiruh kan­sansuosiossa
he näkivät myös omat
mahdollisuutensa. Ja vaikka Nehru
slirtyikih Tandonin paikalle puolueen
puheenjohtajaksi, niiii Tandori siirtyi
•Nehrun .'paikalle keska-skcaniteaali'."
Tosin" Nehru veti eräitä kannat­tajiaan
- mukanaan ylempiin i)or-taisiin,
mutta kaikesta huolimat­ta
on Tandonilla tärkeimmät paikat
miehitettynä. Jotäpaitsl puolueko­neistoon,
joka on voimakkaasti taan­tumuksellisten
käsissä, ei ole kosket­tu
millään tavalla.
PUOLUEKONEISTO JA MAIITI-VMJNEET
T.4NDONILAISTEN
KASISSA;;;;.':,
Tandonllalset ovat perineet sen
puoluejcpneiston, joniiä loi aikaisempi
sLsä>minlsteri ja varapääministeri
Sardar Patel; Intian .taantumuksen
-'vaiava mies" aina joulukuussa 1950
tapahtuneeseen kuolema ansa saakka.
Ja siltä taholta he perivät mycs y h ­teydenpidon
englantilaisiin. ja —
vielä suuremmassa määrin — ame-rik^
ialaisiin Iniiperialisteihin. Bhlan.
erään Intiaii suurimman; kapitalis-tin
koti, oli Patelin ja Loy Hender­sonin,.
USAin Intian suurlähettilään,
suosittu . kohtaamjt-pailcka. ; Tänne
kokoontuivat säännöllise.=iti myös
muut tandonilaiset: uusi sisäminis-.
ter.l • Rajagbpaltshari.: elintarvikemi-;
nisteri. Munshi ja parlamentin jäsen
Masani.. • •,''
• Näjnä • ja muut Tandonin siiven
miehet ovat valmiita aivan' avoimesti
yhdistämään, etunsa amerikkalaiseen
imperialismiin j a ipäästämään dolla-rivirrah
maahan. Nehrun politiikan
peruslinja ei tästä juui-i poikkea,
mutta Nehru pyrkii lavastamaan toi­menpiteensä
."itsenäisyyden'' kulis­seihin,
vetämään enemmän tinki­misvaraa,
Intian taakse j a samalla —
kansansuosion vahvistamiseksi — h y ­mähtelemään
ystävällisesti Neuvos­toliiton
ja K i i n a n rauhantahtoisille
kannattajille. '
Tällainen politiikka ei ajan oloon
<\'oi tietenkään onnistua. Siitä. on
jo ilmauksena, kongressipuolueessa
vallitseva .kriisi ^ johkkoeroamisineen.
joka taas on suoranaisena heijasttik-r
sena väestön keskuudessa vallitse­vasta
tyytymättömyydestä. Halli-ta'£
seen tilanteen kongressipuolueen
johto pn hallitusvaltaa käyttäen turr
viauturiut terroriin Ja m u i h i n voima-tpimenpiteisiin.
Vasemmistopuoluei­den
j a vax:siiikin kommunistien e h -
döltkaita 'x>n vangittu Ja pidätetty,
kommunistipuolueen; ei sallita; pitää
kp'i:ouksia: ja mbnih, paikoin Intiaa,
puolue Joutuu toimimaan illegaali-sena.
INTIAN^ TALOUDELLINEN
KUBJuus;;;^^
Täten kongressipuolue on syönyt
iicaikki ennen valtaänpääsyääh anta-
! oiat lupaukset: vaston» vakuutuksia
pn Äänsan elintaso "vapautumisen"
Jälikeeh-jatkuvasti laskenut, kapita­listit,
keiriottelijat ja uskonnolliset
lahkot jaikuvasti rikastuneet, nläläh-hätä
j a työttcmiyys pyät jo'iapäiväi-siä
ilmiöitä, jolle Nehru tarjoaa vain
yihlä ratkaisua: syökää viikottain vä-^
hemmän ja säännöstelkää syntyväi-syyttä!-.
.;.;."
Eräs Icapitalistinen talPustieteliljä
prof. .Mukerjee; on hiljattain anta­nut
aavistuksen Intian työväenluokan
(Olosuhteista. . kirjoittamassaan k i r -'
j a s s a " I n t i a n työväenluokka" hän
toteaa, että il2% Intian teollisuus-työläisistä
on pysyvästi työttöminä,
joitka lisäksi työssä olevienkin " m l -
nimaalisimmat fyysUliset tarpeet,
ruoka, vaatetus ja asunto, on työtä­tekevän
yäestöri enemmistön osalta
jätetty aivan epätyTdyttäyälle k a n -
ammattitaitoisesta työväestöätä vain
5—1% psäsee tuliaisille palkoille.,
"T>-öväenlupkan asuma-alueet ovat
vaarallisia tautipesiä *, kirjoittaa A.
Aleksejey, neuvostöliittolaineni sano­malehtimies.
"Lasten kuoUeisuas on
l.naUe.'i,
Inti
^^toteaa. että suurin osa
an työtätekevästä luokasta on nyt
vielä syvemmällä nälkärajan alapuo­lella
kiiin ennen sotaa.
Talonpoikien on suorastaan rukoil­tava
suurmaanomistajia ja maan-vuokraajia.
He ovat vain hivenen
orjaa pareoimassa asemassa: ainai­sessa
" velkataakassa maan vuokraa­jalle.
Ammattijärjestöissä oh las­kettu,
että ehdoton minimipalkka a l ­keellisenkin
toimeentulon turvaami-sctxsi
olisi 200 rupeeta. kuussa, mutta
kokoriaista 30St. Vuosittam kuolee
yli 220,000 äitiä lapsivuodekuumee-seen.
joka johtuu olemattomasta
sairaanhoidosta. Isorokko, rutto ja
kOIeera ovat j-ieisiä ja vuosittain
puolitoista miljoonaa ihmistä kuolee
malariaan Ja puoli miljoonaa tuber-kcliin.
Intialaiseni kes^dmääräinen
elinikä on 27 vuotta."
ULKOMAINEN;
PAAOaiAVALTAUS .:,
Syy tähän on varsin yksinkertai-heh:
''edistyksellisen Nehriui valta­kaudella
on vieras pääoma^ yhä .suu­remmassa
-määrin tunkeutunut I n ­tiaan.'
Kongressipuolueen helivuoti-
.sella valtakaudella "brittiläinen,
amerikkalainen Ja muu vieras pää­oma
on tunkeutimut hallitsemaan'
97% Intian öljyteollisuudesta, 93%.
kimiiteollisuudesta, 90%, tulitikku­teollisuudesta
86% teeteollisuudesta,
73%. kaivosteollisuudesta 62%, h i i l i -
teoUlsuudestä j a 21%;. puuvillateplli-suudesta.;
Sen ulkomaankauppaa,
panfickeja ga raha-asioita valvovat
yierat monopolit, pääasiassa britti­läiset.
; Sen laivastoa j a ilmavoimia
johtavat brittiläiset upseerit", kir­joittaa,
'Aieksejev.
Tämä on suorana syynä siiheri;
miksi Intian kammunistinen puolue
on asettanut ensisijaiseksi vaalitun-nuksekseen
kongressipuolueeh kukis-taadsen
ja kehoittanut kaikkia kan­san
osia yhtymään tämän; päämää­rän
saavuttamiseksi. Tästä liikkees­tä.
Joka on löytänyt vastakaikua joka
puolella totiaa, on tullut vaalikamp­pailun.
tärkein ilmiö. Ja huolimatta
kongressipuolueen Ja hallituksen epä­toivoisista
ponnistuksista täimä liike
on kulkenut, voitosta voittoon, ravis­tellut
välinpifämättömiä ihmisiä he­reille
ja se näkyj' myös niissä ensim­mäisissä
voitokkaissa vaalituloksissa,
joitä Intiasta on käntauttmut.
suuren
Eri maiden porvarilliset lehdet toteavat sen
suuren merkityksen maitten väliselle kaupalle
Moskova. Isvestija juUtaisi; Tassin
toimiston katsauksen ulkomaisten
lehtien lausuntoihin suhtautumises­ta
Moskovassa huhtikuussa kokoon­tuvaan
.kansainväliseen taloudelliseen
konfei-erlssiln. katsauksessa sano­taan
m.m. seuraavaa:
Sitä mukaa kuin kansainvälisen'ta­loudellisen
konferenssin kokoontumls-päivä
lähestyy, omistaa ulkomainen
lehdistö, heijastaeh liikemiespiirien ja
ei-i kansankerrosten yhä kasvavaa
kilnnostusba tähän neuvottelukoko­ukseen,
yhä enemmän huomiota neu­vottelukokouksen
merkitykselle ja ky-^
symykselle, jolta sen osanottajat tule­vat
käsittelemään, s.o. menetelmille Ja
keinoille, joiden avulla saataisiin t a ­loudelliset
suhteen kaikkien maiden
välillä vilkkaammiksi. •
Skandinavian maiden sanomaleh­distö^
huomauUaa kauppa- Ja teolli­suuspiirien
kiinnostuksesta tähän t a ­loudelliseen
konferenssiin.
telukbkoukseen ovat käsitelleet' m.
m. Dagens !Nyheter ja! svenska
Dagbladet.
Sanomalehti Dagens Nyheter i l ­moitti,
eittä Ruotsin valtuijskun-
. taan, johon kuuluu liikemiespiirien
ja. osunstoimlnnalJisen liikkeen
huomattuja edustajia, johtajana
' tulee olemaan tunnettu professori
Erik Lundberg..., ^
Ranskalainen lehti "Aurore' huo­mauttaa,
että"Lärisi ei voi jäädä kuu­roksi"
kehoituksille "uudistaa nor­maalit
kauppasuhtee-". Huomaut­taen,
että Länsi-Euroopan maat « j -
vät ;"dollarien puutteen takia voi
tuottaa valtameren takaa riittäviä
määriä" niille välttämä .tömiä tava­roita,
lehti tähdentää "Neuvostolii­ton
kauppa-alueen'* erikoista merki­tystä,
sillä "Neuvostoliitolla on pe­rustuotteita,
joita puut.uu liänsi-
Euroopan teollisuudelta ja sillä on
myöskin maaihnan laajimmat mark-
Kysymystä Ruotsin edustajain j kinat kulutuksen laajuuteen nähden",
osallistumisesta Moskovan neuvot- > /Vaatimuksia kauppasu-fiteiden l a a -
S K O T L A N T I L A I S T J I
Skotlantilainen oli valinoa;
sa ostamassa autoa. Vaimo
pieneen kahden hengen auio;
ta mies sanoi:
'^Kahden. hengen vaunui
ihmeeseen me sitten sijoitt;
hänet joka maksaa kyyciia?^
*-•.,•...•.';••-.•.'
PYYSI ANTEEKSI
— Suokaa, anteeksi, heiti, e
hutteleh teitä. Olen vieras ]
kunnalla jä haluaisih saada
teenne.',,: ' .
KUlJilAINEN AVIOMIE
- Miksi aterioitte ulkona
seDa pakkasella?
-^lähtiessään matkalle saa
moni, että, hänen. poissaoll
voisin syödä ulkona.
U U S I MÄÄBITEXMX
Kun amerikkalaisissa f ilmetä
lee yhä tavallisebimaksi se, etii
sain näytöksessä mies lyö naisi
tämä johtanut uuteen johtopa
seen jänkeistä:
Gentleman on mies, joka ti
kaan pidä (hattua jpäässään ly,
sään naista. *. ;
Jentamisesta Itä-Euroopan ia
kanssa esittävät myös monet enj
tiläiset aikakauslehdet. Niinpä'
central-eUrppean Observer" JT^
aftikkelin"Kauppaa estävä mun:
ventää pulaa" ja siinä sanottiiii. i
"Englanti on- nyt tullut spdu
keisessä historiassaan seibi
vaiheeseen, jossa kansamme d
ja ainoa mahdollisuus välttii
. loudellinen katastroofi rilppQ
tä, onnistuuko meidän nodd
lujittaa ystä^^y ttä lännen j» i
.V :väUllä^•:;
Tiedoriarmöt taloudellisen ko:
renssin kpkoontumisiesta Moslurn
herättivät kiinnostusta siihen E
I n i i a n kauppa- Ja teollisuuspiini
'Sanomalehti "Bombay Chrock
"National Standard" ja rnuuti
mättävät Bombayn teollisuus
tervehtävät a vautuviä mahdoHiss
sia ja kannattavat kauppasuhtei
laajentamista Neuvostoliiton kacs
Sanomalehtien tietojen miiiD
yleisintialäinen valmisteleka koi
aikoo lähettää Moskovan konien
siin ainakin 30 valtuutettua.
/Valmisteluja osallistumisekfl l
ferenssiin tehdään myös Pakisu |
sa, josta lähetetään ainakin kai \
kymmentä" valtuutettua.
: iiänsi-SakSah taloudelliset j \
osoittavat edelleen kiinnostusta k [
saihväliseen taloudelliseen koiife! \
siin. esittäen kysymyksen nornm |
•kauppasuhteiden järjestämisestä 5 \
vpstplliton Ja Saksan: demokraatt: |;
Tasavallan kanssa.
Tunnustaen menestyksen, j
/ on tullut kansainvälisen talondl
sen konferenssin pitämistä koE
van ajatuksen osaksi "New Tl
Times" on myös huomanttaniit,(
tä "eräissä amerikkalaisissa
reissä oletetaan YhdysnM
määrättyjen piirien ja Ylidjss
tain hallituksen tekevän vakii
virheen, jos ne kieltäytyvät
dysvaltain osallistumisesta kof
renssiin".
Isvestijan katsauksessa tehdääni
piiksi selkoa kansandemokratian q
den lehdistön lausunnoista. Joissa (
netaan suuri merkitys sanotun tai
dellisen konferenssin koollekutKf
seUe. I
Kuir vaara maatamme
Samaan aikaan kun lännen "de-:
mo'icratiat" panevat parastaan mah­dollisimman
suurikitaisten tykkien ja
entistä tuholsemplen pommien vai­nut
esittää ainoatakaan poikkeamaa {mlstuksessa, kaivetaan neuvosto-
Tandonm politiikasta—^ hänen oman
johtajahahmonsa olisi pitänyt rat-tloneuvoston
linnasta. — Suomen So­sialidemokraatti,
helmik. 2 pnä J952.
XSosialidemokraattl esiintyy siis J u l ­kisestikin
työväenyallan Jarrima Ja
estäjänä! Jo on aikoihin eletty. —
Vap.) :
PUUTTEEN POLITIIKKAA
" 0 1 1 a w a n maatalousministeriön
tuotantopolitiikka on ollut Joi»kln a l ­kaa
tarkoituksellisesti suurmltellun
puutteen politiikkaa . . . Meidän c a -
nadalalset kuluttajamme on suunni­teltu
eroon maidosta ja maitojauhon
kannalle, suunniteltu eroon voista Ja
vTiargarllnin kannalle, summiteltu
erpon raavaarilihasta j a hevosenlihan
kannalle, suunniteltu eroon miltei
kalkista välttämättömistä ruokatarT
vikkelta ja meidän farmarimme on
suunniteltu eroon välttämättömistä
marlpclnolsta. Maatalousministeri
Gardlnerin turmus "tuottakaa vä­hemmän
Ja ansaitkaa enemmän"
vanhettuu ja on tässä prosessissa
muuttunut, el paremmaksi, vaan
huonommaksi j a johtaa vähimmän
vastustuksen tietäc vararikkoon —
"tuottakaa vähenimän ja maksakaa
enemmän," — 1. G. Sexsmith. Belle-vlUe.
Globc and Mall-lehdessä.
maassa kanavia, muutetaan erämaita
hedelmällisiksi viljelysalueiksi, r a ­kennetaan
tehtaita ja koneita i h ­misten
Jokapäiväisten tarpeiden tuot­tamista
varten.
Eipä siis ole ollenkaan ihmeellistä,
että kapitalistisen läiinen "vapaa
lehdistö" pitää yllä hirveää mölyä
siitä, kuinka kommunistinen Venäjä
ja kahsantasavaltalainen Kiina u h ­kaavat
tuhota "läntisen elämänta­van".-
• • ^ '; •
Että bolshevikien touhut ovat to­della
kauhistutUvia kapitallstLsen
lännen rahaporvareille, joiden "elä­mäntapaan"
ja "demokratiaan" on
aina kuulunut ja kuuluu edelleenkin
oikeus kiskoa työkansan selkänahas­ta
volttba omaan pohjattomaan säk­kiinsä
niin paljon kuin suinkin on
ollut (varaa. nyljettävää kokonaan
tappamatta, on aivan luonnollista.
Kuinka suurta ja "vaarallista" ke­hityksen
kulku Neuvostoliitossa on,
siltä antaa mainion viitteen bolshe­vistinen
kuvalehti "Sovlet Union",
jota juuri olemme katselleet ja joka.
vaikka onkin "klerää ryssän propa­gandaa",
el vpl olla herättämättä
mielenkiintoa.
Monien muiden valtavia »ehtaita,
kanavarakennuksla. kaupun'Äeja ym.
koskevien kuvien ohella herätti mie-lenkllntoa.
mme Volga-Don kanavan
rakennustyössä käytetystä "kävele­västä
kaivinkoneesta" ESH-14/65
otetut kuvat. (Lehden saa tilata os.
Progress Books, 738 BaUnirst St.,
Toronto 4, Önt. — 30c kpl.)
Tämäkone. v a i k k a ei olekaan niin
suuri kum kaikkein uusimmat K a r a -
Kiunin erämaan läpi jokiuomaa k a i ­vavat
koneet, oh kuitenkin sellainen
peto. että tuskin se pystjT. "savija­loilla"
seisomaan, kuten yleensä k a i ­ken
sanotaan Neuvostoliitossa seiso­van.
•
Teemme tässä pienen esittelyn
tuosta koneesta.
Kun se tuotiin Volgalle, tarvittiin
sen kuljettamiseen 180 rautatievau­nua.'
Sen nostopuomi on 65 metriä pitkä
ja pystj-y se nostamaan maata aina
40 metrin syvyydestä 14 kuutiometriä
kerrallaan.
Se siirtää maata vaunimlas.tilliscn
minuutissa 124.5 metrin etäisyyteen.
„jSpn moottorit ja generaattorit ke­hittävät
7,000 kilovattia voUnaa. mikä
kalkki kontrolloitaan yhdestä kon-trollipanelista.
Sen läpimitta on 12 metriä j a sitä
hoitamaan tarvitaan kerrallaan 5
henkilöä. •
Se suorittaa yhtä paljon työtä kuin
7,000 miestä. :
Korka sille olisi valkea rakentaa
joka paikkaan rauta- tai betoonl-tietä,
on ise rakennettu käveleväksi.
Se on valmistettu Uralilla raskasta
koneistoa valmistavassa tehtaassa. *
Kaikkiaan kuuluu tämän "kävele­vän
kaivajan" miehistöön 17 henki­löä.
Niistä on 4 insinööriä. 7 teknik­koa
ja 6 korkean teknillisen taidon
omaavaa muuta työläistä. Nämä
työskentelevät kolmella vuorolla.
Eikö olekm hirveätä haaskausta,
kun hyvää terästä, josta voitaisiin
valaa Joukko tykkien piippuja, pan­naan
tällaisiin koneisiin, joilla ei
esim. ihmisten tappamisessa ole m i n ­käänlaista
merkitystä.
Kaiken sen lisäksi näillä koneilla
tehdään sellaisia töitä, kum kana­vien,
uusien jokiuomien ym. kaivauk­sia,
joista ei ole mitään muuta hyö­tyä
kum se, että ihmisten elämä t u ­lee
miellyttävämmäksi ja parem­maksi.
Pakostakin joutuu ajattelemaan,
että mihin johtaa se ku» tuollaisia
Jättiläisiä, suurempia j a pienempiä,
aletaan Neuvostoliitossa käyttää yhä
lisääntyvässä; määrässä kaikilla työ-,
aloilla Ja työ käy vaivattomasti kuin
tanssi.
Kymmenkunta miestä, jotka on
opetettu painelemaan oikeista nap­puloista,
pystyy/ niUlä suorittamaan
kynmienentuhannen, jopa paljon
suuremman työläismäärän käsin te­kemän
työn.
"Läntisen", kapitalistisen elämän­tavan
mukaan se merkitsisi 9,990 työ­läisen
jokaisesta 10.000 jäämistä I l ­man
työtä tja myöskin Ilman sapus­kaa,
sillä mlJilnkäpä "demokraatti­sinkaan"
kapitalisti voisi "kohtuul­lista*
voittoa tuottavasti sijoittaa
kaiken tuotannon. Jos Jokainen p a n -
taishn tuollaisilla koneUla tarvikkei­ta
värkkäämään.
Siksipä sellainen homma, harraste-taanpa
sitä sitten missä hyvänsä,
vaikkapa kauhealla rj-ssän maalla­kin,
peloittaa ja juhnLstuttaa kau­heasti
lännen kapitalisteja.
Neuvostom.n.nsfia se merkitsee sitä.
että ihmisten elämää parannet!
se pyritään saamaan mahdoDE
man iloiseksi j a onnelliseksi ja
västikin. työpäivä lyhennehän B |
dollisioiman lyhyeksi.
MLkään sellainen ei tietenkään i
"läntiseen eliUnäntapaan" sillä :
henhän kuuluu eroittamattomasti
että työläisen pitää hikoilla ja*li|
ta — taitaisi olla kauniimpaa
hikoilla j a puhkia — mahdollisina
pitkästi joka päivä ja saada i |
vain juuri sen verran itselleen,
jaksaa taas seiu-avana päivänä
kaa hikoilemista ja . . .
Tietenkin me , läntelalset
niin pahana pitäisi sitä miten Ix^
asioitaan aioitalsivat, ellei se ffl?
kin- 'varsuttaisi, ihmisiin rautaea"*^
tällä puolella. Rupeavat näes. i
vavassa määrässä, utelemaan
laista, että miksi ei meilläkin te
samaan tapaan.
Ja se on vaarallista, suorasi
maanpetoksellista.
Siksi j u u r i ' o n km ollut nosteä
hirveä möly siitä, kuhika komasC
tmen Venäjä uhkaa maailmaa, uS)
"läntistä elämäntapaa" ja "(^
kratiaa". Ja että on valmistun
sotaan.
Niia:<uin uhkaakin, vaikkakaas
asein eikä muutenkaan väkirali»
mutta näyttämällä kuinka nai
massa on mahdollisuus varata I
kille ihmisille hyvä Ja huoleton«
mä, onnelUnen elämä.
Mutta tässä maailmassa ei nii:i
käy enää suoraviivaisesti, ei cdö
dan alkaminen. Kansat, kanst
miset. eivät halua sotaa Ja *
uskommekin — toivomme myösiä
että neuvo.stokansat saavat raut»
rakentaa elämäänsä mahdo
hyväksi Ja että myöskin lännen
soille, aukeaa mahdollisuudet
.sonsa parantamiseen. — Kuftun
119