Vapaus, February 14, 1952

              Canadan kommunistisen puolueen 30-
vuosijuhla pidetään Port Arthurissa
rpp ehdottaa kansanhallituksen muodostamista
ja siirtjmistä sosialismin tielle
1 iiävitessa sosialismista kommunitaijm
siirr>'ttäeäsä jne. ; -Hlihkeäksi iävi
väittely, s o s i a l i s m i n voiton mahdolli­suuksista
. viidessä maassa. L e n i n in
esittäessä sähköistömisohjielmah - s o -
Port Arthur. - Cai>adan kommu-justL-
en liikkeen muodcstamisen 30-
Tuciisjuiiiaa ue:etaän taiiUa t J : . 24
s i a l i s t i s en teollisuuden rakentamisen
nopeistuttamisen ja- maatalouden
koUektuvisoimisen. k a u t t a sosialismin
v o i t on viemiseksi. Sunä yhteydessä
noussut trctsäylaisten' v a s t a v a l l a n k u -
mou2-iseIlin(>n vehkeily oli murskat­t
a v a Neuvostoliitossa ja K i i n a s s a e n ­sikädessä
j a * antautumismielialojen
l i e t s o n t a l y o t a v a . k a i k k i a l l a.
WORKER*S PUO.LUE PERUSTET­TIIN
HELMIK. 22 P:NÄ 1922
E^iteltyaän ne työväenliikkeen so­sialistiset
ryhmät: joista kokoontui
•päivänä..-,, •.~ ^ .
Juhliin Talmistumisessa o n t a a l la
jo iahtena sumiuntaina l u e n n o i t u ja
^es^^teltu englanninkielellä j a j a t -
kPtaan t k . 7 p : n l U a n a . S i i n a t i l a i -
Fjadessa myöskin lopuksi j u h l i t a an
Canadan Tribune-Iehden äskeisen l e -
vitysrj-ntayksen saavutuksista, jae­taan
p a l k u i n o t y j n - ; •
suomenkielellä järjestettiin taUai-nen
v a l i s t a v a tilaisuus t a m m i k u un
27 p-n i l l a l l a . Tov. A . T . H i l l l a u s u n -
no^aan .kasiiteli koko 30-vuotishis-,
torian kehitysvaiheita ja opetuksia..
Elokuvia esitettiin samalla k e r t a a ..
Luessaan Canadan työväenluokan
ouoliieen perustamisesta ja t a i s t e l u - . ' m a r x i l a i s e t amekset j a . j o t k a yhdis-iokemuksista
t o v . H i U ensin toi e s i i n j t y i v a t sen vakaumuksen puolesta, et-miten
Ensimmäinen Kansainvälinen i t a Canadassa täytyi muodostua u u -
Kari M a r x i n j a E n g e l s i n j o h d o l l a o l i l denmallmen puolue,.— työväenluokan
kokonais- ja tilapaisetujen puolesta
käytävän taistelun johtaja ja Jcäy-tähnöllinen
järjestäjä — H i l l kävi
läpi. ne kehitysvaiheet ja , kokefmuk-set,
j o i s s a o p i t t i i n käyttämään m a r x i ­l
a i s u u t t a t o i m i n n a n ojipaana. K o ­rostaessaan
l i c n i n i n paljastaman k a ­p
i t a l i s t i s e n k e h i t y k s e n ; epätasaisuu-i
d eh l a i n imperialistisen asteen vai­kutuksen
tuloksia, totesi hän. että se
a u t t o i ymiftartämaän k u i n k a Canada
reettiset kiihkeät väittelyt k a i k k i a l l a ! o l i k e h i t t y n y t siirtomaa-asemasta t o i -
työväenjärjesiojen sisalla j a yleisesti, sen asteen i.mperiahstiseksl valtioksi
Väiteltiin m i t e n tapahtuu v a l l a n s u r - . siteissään kansainvälisten kartellien
to kapitalistiluokalta työväenluokan r u s t o v c i t t o i l u u n brittiläisten imperia-käsiiii,
vallankumouksen edellytyksis- Iismm r i n n a l l a . Taistelu tyoväen-tä
köyhälistön d i k t a t u u r i n käytöstä Jakkeen ja puolueenkin sisällä vv.
pakkoluovuttajam ^pakkoluovuttami- j 1920—30 kymmenluvun kapitalistisen
seksi, tvövaen valtiokoneiston iuok- osittaisen ja tilapäisen v a k i i n t u m i -
vaikuttanut Amerikassa j a sisällisso­dasta
alkaen. M a r x i l a i n e n tyovaen-puoliie
kuitenkin perusti t o i m i n t a n sa
kunkin maan yhteiskunnallistalous-poUittiselle
kehitykselle.
M.4KXILAISTEN KÄSITTEITÄ
SELVENTÄVÄT VÄITTELYT
Erikoisesti n a n huomioi Venajan
suuren vallankumouksen vaikutuk­sen,
todeten • sen i n n o i t t a n e e n teo-kalaitoksena
häviämisestä
iuok-l
u o k k i en sen johtavasta.kehityksestä j a A m e -
MATKAKIRJASARJA
SININEN NAUHA
0 RICHARD HALLIBURTON
RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN
MAILLE: ,
315 sivua — Hinta sid. $2.75
H a l l i b u r t o n i n k e r r o n t a o n i k i t u o r e t t a . Hän kertoo h u i m a n h a u s -
kasta kulkurielämästä, säteilevistä s e i k k a i l u i s t a ; hänen retken-sä
p u i t t e i s i in mahtuu n i i n loputtoman paljon. väriklq^yttä j a.
' • riemukasta etsijämieltä j a oikeata seikkailuhenkeä, ettei koko
kirjasta löydä k u o l l u t t a kohtaa.
o ERLING TAMBS •
HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN
' 248 sivua — Hinta sid. $2.50
Huoleton norjalainen n u o r i p a r i purjehtii virkäheitolla l u o t s i -
k u t t e r i l l a Norjasta Uuteen Seelantiin j a kokee suuren seik­k
a i l u n riemut j a kauhut .
• HAKAN MÖRNE ; '
KULLATTU KURJUUS
384 sivua — Hinta nid. S2.60
" T i e n v i i t t a n a sattuma, pääLmääränä s e i k k a i l u " suomenruotsa­lainen
m a a i l m a n m a t k a i l i j a lähtee tutustumaan K e s k i - A m e r i -
k a n o i k u k k a i s i i n k u l t a m a i h i n . Hän löytää i h m e e l l i s t e n vasta­kohtaisuuksien
m a a n : pilviä h i p o v i a t u l i v u o r i a , reheviä a a r n i o ­metsiä,
o r k i d e a i n loistoa j a k i r j a v i e n l i n t u j e n leikkiä. M e r k i l l i ­siä,
usein v a a r a l l i s i a k i n ihmisiä asustaa tässä kah^-pensalden
j a banaanien paratiisissa.
rikan t r o t s k i l a i s t en ja oikeistolaisten
po&keuksellisuuden teoriasta s a i to-deUo
ratkaisunsa mjäs silloin, kun
selvisi edellämainittu kysymj-s C a n a ­d
a n asemasta kapitalistisen m a a i l ­m
a n yleisen k i ' i l s i n puitteissa, joka
j o h t i kiertamattömasti talouspulaan.
Täten l u h p u o l u e tietoiseksi j a kyke­neväksi
johtamaan v. 1929 alkaneen
pulakauden taisteluita j a yhdistä­mään
työväenJiikkeen edessä olevien
taisteluiden onnistumisen puolesta.
FASISTISET HYÖKKAXKSET
NOSTIVAT KANSAN VASTA­RINNAN
-Pulakauden taistelujen ajalla b e n - '
n e t t i l a i n e n rautakorko k u l k i p o l i i s l -
t e r r o n n k a u t t a k a i k k i a l l e ulottuvaan
v a l t i o k a p i t a l i s m i n f asistikcmentoon.
S e n huippukohtana oh hyökkäys työ­väen
taistelun kärjessä olevan kom­munistipuolueen
m u r s k a a miseksi.
j o h t a j i en vangitsemiseksi ja tuomit­semiseksi
kuri t u s v a n k i l a a n r i k o s l a in
SS pykälän n o j a l l a . Taistelutilanteen
kokemuksilla teorettisen selventämi­sen
vahvistamana, v o i t i i n it5earvoste->
l u n k a u t t a vapautua karsinatieltä ja
k j - e t t im kokoamaan laaja »työväen ja
f a r m a r i e n puolustushike. j o k a pakolt-t
i h a l l i t u k s e n vapauttamaan puolueen*
johtajat j a sen jälkeen • käydyissä
vaalitaisteluissa saattamaan häviölle
98 pykälän säilyttäjät, konservatiivit
j a muut taantumuspiirit Ontarion
maakunnassa ensin j a sitten l i i t t o -
vaaleissa.
. N a m a osoittivat, että demokraatti­n
e n kansam-intama voitiin luoda
Canadassa tj'övaen vapauksien ja o i ­keuksien
suojelemiseksi ja saavutet­t
i i n työttömyysavustus j a l a k i k i r j o i ­h
i n nykyinen tyottooij^svakuutus-l
a k i .
T a m a oh j u u r i se pohjakäsitys j o l la
D i m i t r o v V. 1935 esitti K o m m u n i s t i ­sen
Internationalen nimessä m a a i l ­m
a n tyovaenhikkeelle vetoomuksen
s o t a - ja fasismivastaisen y h t e i s r i n t a -
a i a n rakentamiseksi, j o n k a myöntei­senä
tunnuksena k e h i t t y i j a l a a j a k si
kansan liikkeeksi muodostui kaLkissa
maissa taistelu rauhan ja demo­k
r a t i a n puolesta. .
S i i n a yhteydessä puolueemme • j ä ­senten
ja muiden maiden avustus-jouKcoj
en osallistuminen Espanjan
t a s a v a l l an puolustamiseen H i t l e r i n,
M u s s o l i n i n j a F r a n c o n n a t s i - f a s i s m ia
vastaan totesi, että jos o l i s i : v o i tu
yhdistää Neuvostoliitto . j a k a p i t a l i s ­timaat
yhtelstyöskeritelj-yn aikanaan,
n i i n H i t l e r i n v a l l o i t u s v i m m a jä sota
o l i s i voitu välttää. E i olisi Himis-k
u n t a t a r v i n n u t maksaa n i i n paljon,
j a v a r s i n k i n Neuvostoliiton kansa ja
muut Euroopan kansat o l i s i v a t sääs­tyneet
kymmenien miljoonien ihmis­t
en menetykseltä. • •
Torstaina, helmikuun 14 p. Tliursday, -m.}:^mmmw^¥imt^^ f Jm
Yli 3,000 vuoden
takainen työtaistelu
ay. Feb, M , 1958, ,SlV}xS
iiiiÄI» MM
i l M ^ o n yliopiston itämaisen 3al-; tlmuksllnsa suostuttiin; U e n e e j o^
en egyptologian prof. \Villlam P- • nut joko Heidän •valkutuavallftstaaa v^f.
Chl
tokscn
Ekiserton kertoo eräässä tietccUls?ssil
olkakauskirjassa yhtä Ja toista klln-1 Faarao tarvitsi työläisiä. kOStoftSämlP
tolsaa viimeaikaisten tutkimustensa clämänslV tärkein pä&mäSr&^oUjijrs^-i^^^^^
tuloksista; (Hän on mm. löytänyt a<i lyttää-tärnähautamuistomerUd; Joka-'-^
slakirjoja. Joissa ken'otaan Egyptissi säilyttäisi hänestä .JäUdmaoIImalifr,:
Tolhon tahheidiin t>ö08ä tärkoydestS^ 'V'
' """
"Ifin on meidän pin-up poikamme."
• PEARL B U C K ^
LOHIKÄÄRMEEN SUKU
486 sivua — HInto nid. $1.75 ja sid. $2,00
Suurenmoinen romaani K i i n a s t a . "Lohikäärmeen s u k u " kuvaa
J a p a n i n - K i i n a n sodan sitä ajankohtaa, j o l l o i n j a p a n i l a i s e t t u n ­keutuivat
N a n k i n g i i n . L i i k u t t a v a j a järkyttävä romaani k i i n a ­laisen
talonpoikaiskylän u l j a a s t a taistelusta v i h o l l i s e n väkivaltaa
vastaan.- •
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
VAPAUS PUBLISHING CO.
LIMITED
Box 69 Sudbury, Ontario
DEMOKRATIAN VÖIÄIAT VAPAU­TUIVAT
EDISTYKSEN TIELLE
Toisen. maailmansodan tuloksena
k u i t e n k i n vapautui K i i n a n , Puolan,
Itä-Saksan, Tshekkoslovakian, Jugo­s
l a v i a n , R o m a n i a n , B u l g a r i a n , U n k a ­r
i n j a A l b a n i a n kansat i m p e r i a l i s t i ­sen
taantumuksen komennosta. M u t ­t
a Jugoslavian trotskllais-f asistiset
j o h t i v a t imperialistisen • vehkeilyn
keskuics-eksi. . M u i i t näistä maista
muodostettiin K a n s a n d e m o k r a t i an
t a s a v a l l o i k s i , j o t k a järjestyivät; par­lamentaarisen
y aseinmistohallituksen
v a l i n n a n ^perustalla j a sen k a u t ta
t3'öväenluökan johtoasema tuli täa-
•,tuksi.^
Meidän, m a r x i l a i n e n puolueemme
sodaix lopulla järjestettiin L P P : n n i ­mellä.
Se asetti perustunnukseksi
s a a t t a a C a n a d a n koko kansallisen
ohjelman r a u h a n a i k a n a palvelemaan
k a n s a n h y v i n v o i n n i n luomista, kuten
o l i t e h t y . v o i t o n hyväksi sodan ajalla.
S a m a l l a k e s k i t e t t i i n k a i k k i puolueen
voimat perusteollisuuksien työläisten
järjestämiseksi j a ylelsieen taisteluun
k a n s a n elintason turvaamiseksi.
SOTAHYSTERIA J A ASEVARUS­T
E L U JOHTAA MAAN JA
KANSAN VARARIKKOON '
M u t t a C a n a d a n monopoli-imperia­l
i s t i n e n porvaristo on k u i t e n k i n seu­r
a n n u t Y h d y s v a l t a i n imperialistien
j o h t o a kolmaimen maailmansodan
sytyttämisvinmiassa. Sotatalouden
kehittäminen, o n s e n peru-stana k a i k ­k
i a l l a . Pieni s u u r r a h a n ryhmä n i i t ­tää
h u i k e i t a voittoja sotavamstelim
järjestäjänä, käyttäen k a i k k i valtion
Imperialistinen sota- ja
kurjuuspolitiikka
K o k o maailjnan kansat pääsevät
y h a suurempaan varmuuteen sutä,
että Yhdysvaltojen imperialismin
agressiivinen anastuspolitlikka muo­dostaa
i h m i s k u n n a n s u u r i m m a n v a a ­r
a n . • ' • .
Kiihkeä aseistautuminen ja muut
sodanvalmistelut,"joita Yhdysvaltojen
h a l l i t s e v a t p u r i t toteuttavat k u u m e i ­s
e l l a kiireellä, tuovat k a p i t a l i s t i s t en
maiden työtätekeville; lukemattomia
kärsimyksiä j a kurjuutta.. Nyt on jo
mahdoton kieltaa s i t a , etta kiihkeä
aseistautuminen antaa. Y h d y s v a l t o j en
taloudelle t u r m i o l l i s e n s o t l l a a l l l s - i n -
f l a t i o n i s t i s en luonteen j a on ajanut
Y h d y s v a l l o i s t a riippuvaisten maiden
talouden umpikujaan.
Lansi-F.urooppa o n m a k s a n u t san­g
e n kaUiin h i n n a n s i l t a " a v u s t a " . J o ­t
a se o n saanut Y h d y s v a l l o i l t a s u ­r
u l l i s e n kuuluisan M a r s h a l l i n suun­n
i t e l m a n mukaan. Riittää k u n s a n o ­taan,
että R a n s k a n hallitus, joka
vuosina 1947-el951 sai M a r s h a l l in
s u u n n i t e l m a n mukaan 500 m i l j a r d ia
frangia, käytti samassa ajassa sodan
v a l m i s t e l u i h i n 2,047 m i l j a r d i a f r a n g i a,
ts. neljä kertaa enemmän. Saman­l
a i n e n suhde on Y h d y s v a l t o j e n 'avun'
j a E n g l a n n i n sotamenojen välillä., s i l ­lä
Elnglanti s a i M a r s h a l l i n s u u h h i t e l -
man perusteella vuoden 1948 ' h u h t i ­kuun;
3 päivästä alkaen vuoden; 1950
joulukuun 31 päivään asti 2,704 m i l ­joonaa
d o l l a r i a , m u t t a aseistautumi­seen
k a y t l i noiu ,11 m i l j a r d i a dollaria.
Agressuviseen . A t l a n t i n liittoon
kuuluvien maiden sotanienot nouse­vat
vuosina 1951—52 ilmeisesti alen-netuijciv
v i r a l l i s t en tietojen mukaan
130 m i l j a r d i i n d o l l a r i i n . Tämä s u u n ­naton
.summa, joka kynitään työtä­tekeviltä
"puolustuksen'' takaamisen
vaaralla j a valheelliiiclla verukkeella,
menee k a p i t a l i s t i en 'ja ennen kaikkea
W a l l Streetin rahamiesten, naiden,
voimakkaimpien ja ahnaimpien ros­vojen
pohjattomaan pussiin.
"HC* hyötyvät enemmän k u i n k a i k ki
muut", k i r j o i t t i V. I. L e n i n vuonna
1&18 amerikkalaisista miljardioiie-.
h i s t a . "He tcicivat velallisikseen
k a i k k i , v i e l a p a k a i k k e i n n k k a i m m a t -
k i n hiaät^ He'rosvosivat monta safaa
m i l j a r d i a dollaria. Ja jokaisessa
dollarissa on l i k a t a h r o j a . . . Jokai­sessa
ciollarissa. o n l i k a k a s a " e d u l l i ­s
i s t a " sotatarvelliavrksista, jotka r i ­kastuttivat
Jokaisessa maa.ssa r i k k a i ­t
a j a köyhdyttivät köyhiä. Jokaises­sa
dollarissa on veritahra . . ." .
; Samaan a i k a a n k u i n AVall Streetin
Jcassoihin valuu ylivoittojen, kulta-v
i r t a ImperialistiEeen l e i r i i n kuulu­v
i en maiden- työtätekevät kärsivät
puutetta j ä nälkää, k o r e a i i .sodassa
•amerikkalaiset k a p i t a l i s t i t , ovat " a n -
elimet ja. varat siihen. Sen ..aseista- , d e n syönnytyk.siä sodan l a a j c n l a m i -
inisohjelmä merkitsee kauheaa taak- .seksi .Kauko-Idäs.sä. • C a n : i d a n ; qn
k a a työtätekevien kansanjoukkojen s a l l i t t u alistua Y h d y s v a l t a i n komen-
UUSI PAINOS HALOSEN ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
S A N A K I R J A S T A
© Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se on painettu pa­remmalle
paperille ja on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin
kansiin. .
® Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se on
kooltaan 4x6 tuxmiaa, sisältäen 461 sivua.
Englanninkielen oppimiseen ja tttntemiseen mitä
käytännöllisin sanakirja.
HINTA 3.50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
iBOX 69, SUDBURY. ONTARIOicsMg^
h a r t e i l l e . . Verotukset <suorat j a epä­suorat)
nousevat, jo. y l i 600 d o l l a r in
vuodessa •jokaista canädalalstä per­hettä,
k o h t i . Aseistus riistää varat.
Jotka t a r v i t t a i s i i n kotien, s a i r a a l a i n,
koulujen, teiden y.m. rakentamiseen
j a luonnbnrikkauksieii kehittämiseen
kansan h y v i n v o i n n i n . vai-aaraiseksi.
I n f l a a t i o sotavarustelun rahoittami­seksi
on vienyt jO d o l l a r i n 33 sent­t
i i n , joten siten on sotavaltlon ta­h
o l t a poljettu todellispalkät. enem-
. m i i n k u i n puolta alemmaksi j a nous­sut
vain hyvin vähäiset siellä ja
täällä. Elintaso on • laskenut suu­resti.
Nykyinen sotavarustelu varaa
työtä k o r k e i n t a a n 10 p r o s e n t i l l a C a ­nadan
työläisistä verrattuna 40 pro­s
e n t t i i n fasismivastaisen sodan ajal­l
a . . J a k u n C a n a d a n m a r k k i n a t me­netetään
j o k a suunnalla, n i i n on sel­västi
^edessä kansan j a maan vara­r
i k k o , talouspula j a tuho on k a i k en
seurauksena. Satojentuhansien .siir­tolaisten
edesvastuuttomalle tuomi­selle
ei ole mitään ohjelmaa, mutta
heitetään heidät avuttomuuteen Ja
yritetään heitä käyttää työssä olevia
työläisiä vastaan samoin k u i n yritet­t
i i n 30-luvuIla. E r i k o i s e s t i ' ajetaan
nuoret sotilastoimiin, j o k a todella ei
turvaa nuorisoa hetkellisestikään.
TYÖVÄESTÖ H E R AA
I I A R I I A U N E S TA
Työväenluokka alkaa näkemään
sen hirveän valheen, että sotayaru.s-t
e lu toisi h y v i n v o i n n i n . Samoin se
näkee läpi sen suuren valheen jolla
uskotellaan, että sosialwmin maat Jä
kansat löikaisivat meitä Canadas.sa.
T o d e l l i s e s t i niille kaasoille koko
olemassaolon ensi hetkestä alkaen on
r a u h a ollut pääasia. Ne yhdistyvät
m a a i l m a n kansojen rauhanliikkeen
tukivoimaksi k a i k k i e n r a u h a a h a l u a ­v
i en kanssa estämään kolmannen
maailmansodan, atomisodan. Sodan
t i l a l l e ne esittävät neuvottelujen tien,
v i i d e n v a l l a n sopimuksen Ja aseista­r
i i s u m i s e n tien k a l k k i e n kan.soJfn Ja
työväen edessä olevain kysymysten
ratkaisemiseksi.
T U t E E SELVÄKSI T O D E L L I N EN
V I H O L L I N E N
K a i k k i porvarilliset puolueet C a n a ­dassa
Ja n i i h i n l u e t t u n a p i k k u p o r v a ­r
i l l i n e n C C P ovat "aseistuksen"' Ja
".sotilaallisen voiman" inhoittavalla
non alle, kansallisrikkäuk-sien Yhäy.5-
v a l t a i n • W a i l - k a d u n koni rqJIiin. . •
tiellä.
WJnston C h u r c h i l l , toisen maail­mansodan
aikainen brlttiläL-jen impe­r
i u m i n Johtajana, lykkäsi kahdella
vuodella toi^sen r i n t a m a n muodosta­misen
Ja antoi H i t l e r i n armeijan
temmeltää Neuvo.stollitos.';a kunnes
Neuvostoliiton puna-armeija S t a l l n -
k r a d i s t a o m l n v o l m i n alkoi pysäytty-mättömän
vydjryn Berliiniä kohti.
Nyt mr. C h u r c h i l l kävi pre-ildcnttl
T r u m a n i n luona l a k k i kädc.s.sä, t c h -
P U O L U E E N ITSE.VAINE.V T O I -
•VTINTA T O D E L L I S TA
P A T R I O T I S M I A
Meidän 'i)uoluecmiu(.>, työväenluo­kan
puolueena, tukee. kaike.s.sa rau­hanliikettä.
• M u l t a iiiraall;t me il.sc-näisesti
asetumme kauaskantoisem­mat
päämaalit. Me vaadi.Tiir.e, että
C a n a d a n hallituksen on lopetettava
vehkeilyt j a ' l o i i n i t t a v a ^ r a u l i a n a i -
kaansaamLsek.si koreai. sa j a Aa.Mas.';a,
tuettava Egyptin j a k a i k k i e n kan.'>o-j
e n ; riippumätto.nuulla. toimittava
aseistariLsumiskcnfeten.s.sin ja neu-votteliijen
järjestämiseksi Yhdisty-neideri
Kan.sojen järjestön kautta.
Tämä on Canadan etujen mukai-n
e i i ohjelma. Toiminta, kalkkien
maiden kaupan .suhteiden j a 5-valian
rauhansopimuksen puolesta on C a ­nadan
kansan turvallr.uadeii ohjel­ma.
Worker.s'-puoIufien • peru.stamispäi-vastä
alkaen olemme laLstellcet rau­h
a n (puolesta. rauhallLsen yhielstyö.s-kentelyn,
so.sialistLsen Ja kapitalLsti-
>;en m a a i l m a n rinnakkaisen olon puo­lesta.
Siten voidaan myöskin .suo­r
i t t a a rauhanomaista kulttuuriyh­teyksien
kehittämistä.
R a u h a n voitto antaa mahdollisuu­den
CanacJa.s.sa s c s i a l l s m i n ' . s l i r t y m i -
.selle r a u h a l l i s t a tietä! Sille tielle
pääsemLseksi esittää puolueemme
Kan.san hallltuk-seh valintaa nykyl-
,se.i monopoli-kapitalistisen h a l l i t u k ­sen
tilalle. Sellainen -hallitas voi
lähteä kaikella tarmollaan toteutta­maan
. k a m a n t a l o u d e n KO.sialismiin
siirtämistä. Canada voi voittaa . t a -
k i i l s i n Itscnäisyytemä Ja kan-sa toi­m
i a m a a n pcla.stajana petturien ko-nikaupoLsta.
K a a s a l l i v o i i it.senäisyy«
den voittamisen ehtona on i a l o u d e i l i -
.sen, poliittisen Ja yhteiskunnallisen
edistyk>yen .saatta.mintn ijalveicmaan
kansan tarpeita. Kansan hallitus
r y h t y y köhittämään maan luonnon­r
i k k a u k s i a kan.san hyvinvoinnin ja
lulevaisuudcn turvaamsieksi.
Maail<na.s.sa on 800 miljoonaa i h ­misiä
so.slali'-min. rakcnnuk.scn pyör-
:cis.sä. Ne eivät ko.skaan palaa k a p l -
talismUn. .Aasian ja A f r i k a n s i i r t o -
maakansat ovat vapauden tiellä Ja
jaavat rohkaisua sosialistisesta va­paudelta
ja edistyksestä — niitä ei
voi pysäyttää mikään. Rauhanvoi­mat
voittavat. .«TilloSn on auki portf.
r a u h a l l i s e n c-distyk.sen tielle yhxeh'
kunnallLscssa .suhtccz-a. Sosialistinen
Ij^ämiäräjnina käytä«nö'.u;ä on mei­dän
sukupolvemme saavutettavl.s.sa,
lopetti H i l l.
."3a.mas.sa tjlaisuudes.sa esitettiin fil­mit
" U u n i n takana", "China*,s P a t -
t e r n for Peacc'' Ja Vancouverin työ-v
i e n vappujuhla Ja kej>äjuhla.
-;^K3iiä.
s a i n n c e f ' yhdessä vuodessa 23 m i l ­j
a r d i a dollaria, m u t t a Yhdysvaltojen
kansan elinkustannukset ovat sama­na
aikana kohomieet vähintään 25
prosentilla. Yhdysvaltojen hudjetin
m o n i m i l j a r d l s e n vajauksen ihallitus-p
i i r i t koettavat»korvata verojen kb-hottamisella,
jolta p n taas marras­k
u u n 1 päivästä 1031 kohotettu 11
prosentilla. •
S o t a t e o l l i s u u d e n paisuttaminen
Yhdysvalloissa pakottaa s i v i i l i t u o t a n -
/lon supistukseen. SiviiliteoUisuuden
e n aloja on Jo v i r a l l i s t e n tietojen
mukaan supistettu j l i d e l l a kolman­neksella.
Se synnyttää vuorostaan
työttömyyttä. Yksistään syyskuussa
lisaant^'i työttömien l u k u miljoonalla
hengellä. Yhdysvaltojen työtätekevä
vaesto v a i p u u yihä suurempaan puut­teeseen
h a l l i t u k s e n rdhkalscmah h i n ­tojen
keinotteluluontoisen kohottami­sen,
t a k i a . '.
Länsi-Euroopan maiden työtäteke­v
i e n asema on vielä huonompi. H i n ­t
o j en Ja verojen kasvu seöcä Inflatlon
lisääntyminen o n t u l l u t näissä m a i s ­sa
jokapäiväiseksi ilmiöksi. Työläis­ten
realipalklka ija t a l o n p o i k a i n r e a l i -
tulot alenevat, 'kasvaa työttömyys,
työtätekevien ostokyky alenee ja
a.sunto-olot huononevat.
En;5lannissa. on viime kuukausien
a i k a n a vähennetty jälleen Uhanortnla
Ja kohotettu m a i d o n J a m u i d e n ruo^
katayaroiden, lasten vaatteiden Ja
pumpulikankaiden hintoja. Huone­k
a l u - , ompelu- j a kutomäteollisuu-den
monissa tuotantolaitoksissa. on
o t e t tu käytäntöön vajaa työviikko.; ;
Ranskassa nousivat elinku.stannuk-set
tämän vuoden ensimmäisen k u u ­den
kuukauden a i k a n a 17 pro.sentilla.
H i r i n a t kohoavat j a valmistaudutaan
kohottamaan uudelleen veroja 200
m i l j a r d i l l a frangilla. Italia.ssa on 5
miljoonaa työiöhtä J a puolityötöntä.
Tanskas.sä, Bel;{ia.s.sa, Norjassa, H0I-:
lannisvsa ja A t l a n t i n l i i t o n monissa
muissakin maissa on tilanne saman­lainen.
V
S u u r i m p a n a syynä kapitalististen
maiden työtätekevien aseman j a t k u ­vasti
huononemiseen on näiden m a i ­den
hallitusten taantumuk-rcUinen
u l k o p o l i t i i k k a , koska näiden maiden
hallitukset ovat antautuneet Ameri­k
a n agressiiviscn imperialiLmln val­taan.
Amerikkalaiset racnopolit an­tavat
s a t e l l l i t t i - m a l t t e n s a kan.sallisil-le
eduille iskuja toinen toisensa jäl­keen
pakottaen niitä jhä uu.siin u h ­r
a u k s i i n , aseisluk-scn lisäämiseen,
Amerikkalaiset imperialistit pitävät
maailman Icansoja .sellaisina, että
n i i d e n velvollisuuksiin muka kuuluu
kantaa aseistaututnLsen raskasta
taakkaa j a maksaa verellään sodan
valmistamisesta Neuvostoliittoa Ja
kansandemokratian maita va-stäan.
A m e r i k k a l a i n e n kenraali Eisenhower
syyttää lEuroopan kansoja " l a i s k u u ­desta"
j ä v a a l i i , että niiden pitäisi
hylätä sellainen ajataskin, kuten esi­merkiksi
"kylläinen vatsa, lämpimät
vaatteet Ja k a t t o pään päällä". Y h ­dysvaltojen
miljoona- j a mlljardl-miehet
tahtovat m u u t t a a koko muun
kapitalistisen maailman talouden
Yhdy.svaltojen sotatalouden lisäk­keeksi.
Lokakuun lopussa 1951 u l k o ­maankaupan
k a n s a 111 s neuvoston
edustajakokouksessa amerlkkalahet
monopolLstit vaativat, että Y h d y s v a l ­tojen
ulkoinen talouspolitiikka on
agrcs-siiviiiestl suunnattava Yhdy>;Val-loi.
sta riippuvaisten maiden raaka-alnelähteidcn
J a teollisuuden valtaa­miseen.
Juuri tämä pyrkimys piilee­k
i n Wall Streetin diplomaattisten
p a l k k a r e n k i e n jaarlttclu-^a "lännen
k u l t t u u r i n suojelemisesta", " t u r v a l l i ­suuden
keskinäisestä takaami/scbta"
ym:f. ;
Kj»n.vajen taistelu rauhan, vapau­den
J a riippumattomuuden puolesta
on vahvana esteenä Yhdysvaltojen
i m p e r i a l i s m i n vallollufauunnitelmlen
toteuttamisen tiellä.
M a a p a l l o n kaikilla puolilla >'hä
suurempi ihjnivjoukko asettaa täytin
l a i l l i s en kyeymyk>>en: millä peru.st«cl-la
Y h d y s v a l l a t vaatii Itselleen c r i k o l s -
a£<3ma muiden maiden keskuudessa?
Bhkä .sillä perusteella, että Yhdy»-
valJrjllla o n paljon miljoonien Ihmifi-u-
n verellä Ja kärnlm/KÄlllä hankit­tua
Ja lahjomiseen kelpaavaa k u l ­taa?
Mutta kansat eivät käy k a u p -
j)a;t vapaudellaan, Alkö*;t a m e r i k k a -
3100 v u o t t t n sitten — siis samoihin
a l k o U i i n k u i n T r o i j a n p i i r i t y s alkoi
— käydystä lakkotaistelusta. Egyptin
faarao Rnmses m rakennutti s i l l o in
L u x o r i n lohelstöllä sijaitsevaan ' K u - '
n i n k a i t t e n laaksoon'* ihautamulsto-mcrkkiä;
Ja työttä s u o r l t t a v a t t työläi­set
ryhtyivät lakkopn. koska heille cl
a n n e t t u k a a n l u v a t t u j a etuja. Lakos­t
a k e r r o t a a n eräässä virallisessa a s i a ­kirjassa.
(Lakkoon ryhtyneet työläiset poistui­vat
työstään faaraon hautakammios­ta,
kertoo a s i a k i r j a , Ja kokoontuivat
koucmpann. Hallitusviranomalstcn
vaatimuksesta huolimatta he kiclläy-^
tylvät palaamasta työhön. VNälkä J a
Ja no ovat pakottaneet meidät tähän",
he s f e l l t t l v U t . . " E i olo v a a t t e i t a eikä
voiteita, ei kulaä eikä vihanneksia."
A s i a k i r j a el ole .säilynyt a i v a n täy­dellisenä,
mutta siltä käy selville, et-
^ työntekijäin piti tehdä lakko v i i ­si
kertaa yhQen ainoan vuoden kulu^
essa. N a i n ; t a p a h t u i a i n a k u n heille
k u u l u v i a e l i n - ym. t a r v i k k e i t a c l t o i ­m
i t e t tu ajoissa tai niitä oli riittämät-tömälsti.
H e eivät koskeneet työhön,
ennenkuin vaaXimuksct o l i täytetty.
I l m e l s t s t l he saivatkin Joka kerran
tahtonsa a j e t u k s i lapi.
Syynä huollon heikkouteen lienee
ollut se, että Egyptisi?a vftllltsl siihen
a i k o a n j o n k i n l a i n e n inflaatio — se.
k i i h n ci siis ole uutta Ilman kannen
a l l a — j o k a aiheutti mm. vehnän h i n ­n
a n kohoamisen viisinkertaiseksi. E d -
gcrton k u i t e n k i n arvelee tyoläifiten
myös käyttäneen tilannetta hyväk­seen.
Faarao oU näet nimittänyt c-rään
heistä v i s i i r i k s i . Miehestä Jonka
n i m i oli T o . oli siten tullut Egyptin
toiseksi m a h t a v i n mies. L a k k o l l i m l -
sen tarkoituksena saattoi siten olla
myös. pitää h e i d i i n omista riveistään
lähtenyt T o tarpeclUsiGn k u r i n J a n u h ­teen
alaisena. Se ihmctoltävältä t u n ­tuva
s e i k k a , että l a k k o l a i s i a kohdel­t
i i n ajan o l o i h i n katsoen poikkeuk­sellisen
lempeästi Ja että heidän v a a -
"Jumalallisen" muiston. y i •''
OSnsimmälsct tiedot Iak03t^'löyd6tii^<"
tiln; eräässä Berliinin museossa ;cil^>-—>
vasta vanhan savlastlon kappale(mb^4
Koko tapahtuman-oU-muuan^egyipti^k:
luinen kirjuri kuvaillut j a ^pUrtSnyt^
papyrukselle, joka on koko lalU^ ttur*»^.
mekui^cena nykyään Tortapn rmtise*/?!
ossa. Chicagon' yliopiston. ItfimalsetS'^'
laitoksen tutkijat suorittivat enslm*',
maiset Tutkimuksensa Ramses «nl.
hautakammiossa I^uxorlssa v. 192$; .-^»i
Palkkatyöläinen. ' >>
Canadan asukas­luku
ylitti kesl^.
14 miljoonaa t:
0(tawa.—Canadan tilastoI]J8entol4>
mislon viime kcsälcuussa toiatlttaman^^
yleisen väenlaskun lopullista tledof^i:
osoittavat maassa oUcen 8l^oln^,14;ip „ , ^
009,429 asukasta, osoitteen löklluvui^ f|!ä'ftl"'-'' -
lisääntyneen kymmenen v u o ^ aika<9 h^^MfS^ ^l?"*''
na 2^02,774 hengellä cH S1.8 prosentU-' |V'E'lfe¥%^ . la. ' i r i Ä
suhteellisesti eniten l l s ä ^ ^ l vfl ^. ,
kiluku BritWh Columbian inaak»in- V-^^-l
nassa. Jossa lisääntyminen yoll 43.41 \f^fi, \
prosenttio. . Toisella tilalla pU Que» "'-^-^ '
cin maakunta, 21.72 prosenttia; Jtt kol­mannella
Ontario, 21-38 pro^sttla; '
Canadan pohjoisilla alueilla oli vft»
cstön lisääntyminen kuitenkin suu^
rcmpl kuin maakunnissa, siltä Yuko^i
mn alueella oli väestön lisääntyinlQea
85.1 prosenttia Ja Nprtwe^^^
33.00 prosenttia. ' ' /
Canadan väkiluku oli vliebe
kuussa maakunnittain 'ja; aluelt^Jii
scuräavanlainön:
^1,416
«42,681 ;
laiset i m p e r i a l i s t i t tuuditelko .itseään,
ajatuksella, cttit Jos heidän on onnis­tunut
calaa k u l l a l l a eräitä: h a l l l t u k -.
s i a , h i i n h e ovat 'oJitancet Jo n i i l d en
maiden k a m u t k i n . '•
Pääoman maiÄa k.isvaa. k a i k k i a l la
1 v i h a Y h d y f i i a l t o j c n i m p e r i a l i s m i n Ja
j s en p a l k k a r c n k e l h i r i . Joiden joukoiisa
' oikei.'it03os|ali.stit ovat crilälLi c n s l m -
mäLscilä s i j a l l a . Kansanjoukot alka­vat
yhä paremmin ymmärtää, että
taistelua on käytävä ei v a i n .sota- ja
k u r j u u s p o l i t i i k a n .suorahalsla v.seu­rauksia,
v a a n rnyöiiklii tätä pontilk-kaa
vastaan, jiiilä vastaan, Jotka lUUl
p o l i t i i k k a a , toteuttavat, X ' ..
Yhä uu.si.i miljoonia tytitiiteicevlä
yhtyy koko m a a i l m a n 'kaiuojen tal.s-t
c l u u n uuden .sodan vaaraa va.staän,
Yhdysvaltojen Imperialismia — rau­h
a n Ja d e m o k r a t i a n pahinta vihol­l
i s t a vanaan.
I n i p c r i a l l s m l n l e i r i n sotapolitiikan
vastakohtana 611 r&uliän Ja kansojen
y.->tävyjdcn politiikka, jota Neuvo.s-t
o l i i t on johtania deniokraattinen,
^mpsrlallsminvastalnen leiri toteuttaa
johdonmukaisesti. Koko maailman
työtätekevät kattovat toivolla yhte-näliseen
ja murtamattomaan demo­k
r a t i a n Ja fiosiallsoiln leiriin, Joka
puola^itaa k a a r o j e n vapautta Ja r i i p ­pumattomuutta,
palja.staa päättä vä.sll
uuden .sodan lletsojien vehkeilyjä ja
taistelee koko m a a i l m a n rauhan säi­lyttämisen
ja=>lujittaml«cn puolesta..
Neivföuhdland . , . . v;
P r i n c e Edward i s L .
Nova Scotla . . . . . . .
New B r u n i 5 w l c k ; . . v . ^ j & l S ^ O T i i^
Quebec .... •;•»•. 4,05Sj68i:
Ontario 4^697,541,
M a n i t o b a .............. ^6,541 -
' Saska;tOhewan sai/^'
A l b e r t a .039401
B r i t i s h i Columbia 'ljl65;21Ö
Y i i k o n . . . . . 9 , 0 9 8 :
Norlljv/est-alueet . . . . . . ; 16,0(H
Yhteensä 14.009.42J|
itauhänlaki Suomen-eduskunnassa
liebiniti. — Suomen eduskunnassa
on pnrhalllann käsiteltävänä aloite
l a i k s i , rauhan turvaanilsesta. Siinä
ehdotetaan säädettäväksi laki soti»
r-ropagandan kieUämlscstä maassaih* ^ ,
me. L a k i v a l i o k u n n a n Bosdcni. porwi» V l'* jf \t
r l l l l n e n enemmistö on ehdottanut a- ' ^'^•'^'^s
loittccn hylättäväksi.
Perjantaina ei
jaeta postia
q t t a w a . — PostUaltolksen; depart«
mentin puhicmies sanoi tiistaina, etti
postia ei Jaeta perjantaina, jollÄn
Canadassa pidetään virallinen surti»;
päivä kuningas Yrjö VI hautajais<>;
t c n johdosta; , •
Po.stlpalvclu on samanlainen kiUn
.sunnuntaisin, Jolloin postllaatlkolsti^
kerätään kirjeet Ja muu posti. Posti-;
konttorit pidetään auki postUOkeröi*
t a v a r t e n / , • • •::.F^'t'
mm fevÄ
il*' ^'
1
'k
nm
M3MTIU
JOKAISELLE
ELÄIMELLE
JA LINNULLE
SUOMALAINEN PALVELUS
66 E LM ST.W. SUDBUHY.ONT.
: : :
••f