Vapaus, March 14, 1957

              Sivu ^ ' TcTstaina, maalisk. 14 p. — Thursday, March 14,1957
V A P A U S
(LUUiBTV) ~ Ibidepienaent Xabor
Ongan of Finnish Canadlans. E»-
faUIsbM NoT, 6. 1917. Authorlzed
«8 jseeond daai mail l v the Fost
€>ta(»'Depaxaaeat; <^ Pob^
Bshed thnce neOay: Tuesdays,
^Hittndays and (Strturdaysby Vapaus
Ptfblttbing Company Lt<L. at 100>102
mm S t W.r Sudbnry, Qnt., Canada,
Telephones: Bos. Office 06.4<4284:
EdUorlal Office oa4-r«aS5. Bfamger
E. BuktJ. Editor W. fadiud. tCaiUng
addtn»; Box 89< Sudbiuy. Ontario,
AiJyertfsIng: rates opon applicatloa
Trat»lation ftee of charge.
.TfLAUSHINNAT:
Canadassa: i vk. IM 6 kk. 3.75
K 8 kk. 2.2^
YhdysvaDoissa: 1 vk. 8.00 6 kk. *M
Suomessa: 1 vk. 8Ä) « kk-4;75
YLEISÖN
KIRJE -
1917—Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
Parisäapi myöhäsUt kun ei lainkaan
20 pitkää vuotta taistelua sana- ja kokoontumisvapauden
puolesta päättyi vihdoin demolcratianvoit^
korkein oikeus Julisti nyt miltei yksimielisesti (8 tuomaria
yfetä^^vastaan)v;että Quebecin pahamainen "kommunisti
neh'&MUnaluk!kolaki on perustuslakivaÄtainen tdcele.' .
m-^^^ on tämä perustuslakivastainen lakite-keleöUut-^
uebecissa, ei vain ''kommunistien!.V vaan^^^^k^^
"Jj»mmunist€iksi'V leimattujen "vääräoppi^
. '20 pitkää vuotta ovat Canadan demokraattiset kansan-jotdtotavtistaneetquebecilaisia
sisariaan ja veljiään^ t
lussa tätä kaikkien kansalaisten vapauksia uhannutta •'Munä-lukkolakia''
vastaart.
20 pitkän taisteluvuoden jälkeen tuntuu hyvältä
jca^soa taaksemme ja sanoa totuuden kanssa yhtä
pitävästi: Vapaus ja Vapauden kannattajat ovat an­taneet
oman vaatimattoman panoksensa tässäkin
^ asiassa tämän maan demokraattisen hallitUsjärjestel-
. män puolustam&en Tiyväksi! Vapaus on yhdessä
muiden työvaenlehtien kanssa tuominnut alusta pi-
. taen tämän "Munalukkolain" tekeledtsi, joka "kom-mtmistivastaisen
savuverhon suojassa uhkaa kaik­kien
canadalaisten puhe-, kokoontumisr jä järjesty- .
misoikeuksia", kuten on niin monesti tälläkin pals­talla
korostettu. Me olisimme iloisia, jos voisimme
• sanoa, että Canadan kaikki suomenkieliset lehdet
ovflf tässä asiassa olleet uskollisia demokraattisille
.vakatmiulcsllleeh, mutta kun asia* ei valitettavasti
näin ole, me voimme 'kuitenkin tyydytyksellä todeta,
että Vapaus on tässäkin asiassa käytännössä kanta-
' nut demokraattista,lippua silloinkin kun se oli kaik-ketf
muuta muttei suosittua Quebecissa! Ja meillä
on erikoissyy onnitella Quebecin suomalaisia siitä;
^ että-'huomattava osa heistä osallistui aktiivisesti'
nämä 20'pitkää vuotta taisteluun tätä perustuslaki- •
vastaista laJcitekelettä vastaan! • ' s /
-Sanomattakin 'oi\ selvää, että Vapaus yhtyy nyt niihin
miljooniin canadalaiisiin, jotka iloitsevat siitä, että tämä pa-heellinep
"munalukkolaki',' pn vihdoinkin julistettu perustus-
Iskivästaiseksi tekeleeksi, jonskatarkbiiuksena oli ^»^kommu-'
nistivastaisen'* hysterian varjossa toteuttaa ajatusiten kon­trollia
ensin' Quebecissa ja sitten luonnollisesti myös muualla
'maassa. ,' •
» « *
., Joillakin vähemmän asioita seuranneilla saattaa olla sel-
' laisia; harhäkäsitteitä, että '•Munalukkolaki"-nimi on joku
•*haiAikumanimi". Näin ei kuitenkaan asia ole. Maurice
Q u p l e s ^ h maakuntahallituksen aloitteesta hjrväksyi Quebe­cin-
4ainiaatijakunta vuonna 1937 tämän Munalukkolain
(F^dcDock Law), mikä valtuutti maakunnan yliproKuraattorin
(jpSäihinisteri Duplessis on itse "lakLja evankeliumi", kuten
sätiötään; pääministeri ja yliprokuraattori) suorittamaan tar­kastuksen
virallista tarkastuslupaa hanifckjmatta, ja sulke­maan
m mitään oikeuskuulustelua ja ilman
mttään oikeuden päätöstä kaikki sellaiset paikat mitä on
hänen mielestään käytetty, "kommunismin propagoimisen"
hjrväksL' '^Tämä sellaisenaan jätti siis hirveän suuren valtuu­den
yliprokuraattorille: Hän voi munalukolla lukita — ja te-
1 karin niin useita kertoja — minkä tahansa haalin ja yksityis-aii^
unrtonkin, mi hänen mielestään käytetty "kommunis-.
'm1n'*-propagoinuseen ~ mihi voitiin sovittaa
^^^^^^^^ vastustajat aina Jehovan todis-
•tajiih saakka! Ja kaiken tämän kukkuraksi munalukkolain
alaiseksi tulleella henkilöllä ei ollut mitään vetoomusmah-d$
Histii*tta. Jos esimerkiksi yksityisasunnon ovelle pantiin
^ n ^ että Duplessisin hallitus ei syystä tai
toisesta tykännyt "vuokralaisen" mielipiteistä, ainoastaan
• tsäön omistaj se mahdollisuus, että hän meni itkien
^ j ä tuhkassa kierien oikeuteen se hän "tietä-iiyt'*,
mitä hänen talossaan tehtiin, mutta saatuaan'nyt tiedon,
hän on vuokralaisensa häätänyt pois. Tämä oli ainoa takaovi
/haalien ja yksityisasuntojen omistajille, mutta selvää oli,
-etteivät nämä omistajat halunneet antaa laitoksiaan rrtihkään
sellaisen kokouksen pitoa varten, minkä maakunnan yliproku-raattori
voi suuressa viisaudessaan julistaa "kommunistiseksi
propagandaksi" — mitä hyvänsä sillä sitten tarkoitetaankin.
. Tässä yhteydessä tulee mieleen myös liberaalipuolueen
• m suurlehtien osuus. Liit­tohallituksen
kohdalta on huomattava, että se pysytteh. vuo-rsikausia
enemmän kuin käsivar^^
V lakitekeleestä. Samalla kun liittohallituksen aloitteesta julis-stÄtiinesimerkiicsi
eräitten Social Credit-^^ maakun­nallisia
lakeja muitta mutkitta perustuslakivastaiseksi, Que­becin
pahamaineinen Munalukkolaki sai olla ratdiassa — sillä
Iqppujen lopuksi Duplessisilla oli suuri vaikutusvalta maa­kunnassa
— missä asuu ta$aluvuissa puhuen kolmiannes
; suinkaan ole kun-s
m liberaalipuolueelle kuin sen muodos-t
^ ä l l e liittohallituksellekaan.
^ Sanwa on sam)ttava S u ^ Rahan lehdistä. Kului vuo-psikäusia
Munalukkolain laatiiViisen jälkeen jolloin ainoastaan
.-^Spienet-työväenlehdet pitivät yllä demokratian viiriä j a arvos-
. UäSv^t tätä lakitekelettä. Myöntää kuitenkin tulee, että ylei-
^nfrniiellpiteen noustua -voimakkaammaksi Munalukkolakia
vastaan, eräät suuret päivälehdetkin ryhtyivät propagoimaan
' 'se]l'icumoaniisen puolesta.
^5's^^ nyt kumottua Munalukkolakia vas-
' täfan?ijäiikuitenkin järjestyneen^^^ ^
/itisioiemmkt työväenpuolueet, ammattiyhdistysliike ja muut
työväenjärjestöt sekä työväenlehdet suorittivat todella* kun-
^al^kaanvpäivätyön kuluneen 20 pitkän vuoden aikana tämän
"paiieellisen lakitekeleen kumoamis^i.
-E.VriNEN PCNUto- SANOO
JU>KEM1J8TENSA i»WI8tEE14LA
'VOmAA' VXXBI8TEfl#XK8I^
Suomen sisälUasota, Icapina. vallan-kumoui^
tai mifeci tohaxua sitä sano­taankin,
antaa icaikUne eilkoisvalhei-nensa
pahan kuvan Suomen; histori­asta.
' ~ ^
Luin Raivaajasta "POilca" Tuomisen
kirjasta kohtia Ja haluan kajota Joi­hinkin
asioihin. Joista Vapauden lu­kijat
yleensä eivät varmaankaan
tiedä.
Mikä on tuo Jääkäri Repo^ Ennen
Saksaan: menoaan hän oU järjesty­neiden
^Oiäisten toimitsija; Suomen
työväenliike ei kannattanut ja4ikärl-lUkettä,
vaaii luotti (silloin« Venä­jän
tulevaan vaHankumoulcseen. että
se antaa Suomen icansalle vapautu­misen
m^hdollisuudeh. Joltain yksi­löitä
tyaväenliikkeestä <mei:i Jääkä­riksikin,
kuten menetteli l?epo. Ktm
Suomen sisällissota alkoi Ja Jääkäreitä
tuotettiin Suomeen, kuului Repo nii­hin
lääkäreihin, Joita ei lapettu
Suomeen, koska porvarit tiesivät'"pu-nalslUa"
olevan kovan puutteen Joh-tajavöimistä.
Kalkkia Jääkäreitä«et
siis laskettu Suomeen eivätkä kaikki
Jääkärit lähteneetkään sinne.
Suomessa ei tietenkään yleisesti
hyyäksyttgr valkoista komentoa.' Var­sinkin
sotilasiässä olleita pakeni
Ruotsiin Ja Venäjälle Ja mikä minner
kin. Ruotsissa oli ns, poliittisten pa­kolaisten
laki Joka turvasi siellä oles-
Kelun, Jos eli^lalnmulcaisesti. "Punik­k
i a " pidätysleireiUäkhi oli "linjoja"
Ruotsiin. Sieltä Jahti surullisen kuO-luisa.
Alex Halonen Hennalan vanki-alueelta
;Ja oli Ruotsissa suosituksilla
esiintyen Ruotsin työväelle (V. Tan­nerin
.kirjassa mainitaan näistä suo­situksista)
. Ruotsiin paenneita "pu-nikkejav
J» sotilaskarkureita järjesti
tuo Repo sotilasjoukoksi — tulevaa
Suomen vallankimiousta varten, Ylel:L
tien ajatus oli silloin työläisillä Suo­messa
Ja myös maanpaossa olleilla,
että jos apua tiUee Suomen työväelle,
se «tulee Neuvostoliitosta, . Neuvosto-
Venäjä oli silloin, kuten muistetaan,
sisäisen 'Ja ulkonaisen viholliseti ah^
distomana. Suomen "valkoiset" esim.
pitivät Repolan Ja Pora järven välistä
aluetta hallussaan. Juuri tältä alu-.
eelta >piti Ruotsista menijäin Ja Suo­mesta
heihin yhtyvien mennä Neu­vosto-
Venäjälle. Jos ei muuten, niin
tapellen Isontalon Antin ; Joukkojen
kanssa. Tuo suunnitelma ei oni^tti-nutr
sillä Suomen (työläisten) salai­seen
toimintaan oli tullut vuoto: Ja
siltä -seurasi vangitsemisia. Repo ja
joitakin muita pääsi Neuvosto-Venär
jälle'Ja he esiintyivät Jis, Kuusisen
klubin murhajutussa. Kun - muiste-.
taan mikä oli tuo^ Kuusisen klubin
murha, niin mieleen tulee, että val-lankumoukselliheh
Joukko el katsonut
ajan 'Olleen soveliaan Suomen val­lankumouksen
aloittamista varten; se,
joukko^ joka murhat teki, oli toista
mieltä; Kaikkea tätä miiistellessa tu­lee
pakosta kasvoille' ivan hymy.
. Olen joskus lukenut Marxin kir­joista
vallankumouksesta puheen ol­len,'
että maanpaossa olevat eivät ro­dusta
yleistä kansan mielipidettä, sil-'
'.ä he ovat utopisteja. "Poika" Tuomi­nen,
joka c|h kulkeutunut kauaksi sii­tä,
mitä on ennen ollut, kirjoittaa
nyt omista virheistä —- vääristellen
tosiasioita.
-Mukana ollut Ja osittain näitä asi­oita
seurannut — entinen "punikki".
Ulbricht Saksan kaikkein
iärkeimifiistä tehtävistä
Berliini/belmUumssa (KU -B. YHDISTAMISBN
H.) Kunkaitden vaihteessa oli
Salcsan sosialistisen yhtenäisyys-:
puolueiiii keskttslu>mitealla ko-kous,
jossa pnoioeen' ensimmäi-hen
sihteeri Walter - Ulbricht
eritti alustalcseo puolueen politli-
Itan peruskysy my luista ja kosket­teli
erinäisiä kansainvälisen työ'
väenliikkeen tapahtumia. Saksan -
tämän' hetken tärkeimmäksi teh­täväksi
UlbHcht määritteli mili;
tarismin vastustamisen yhdessä'
sosialldemokmattren kanssa ja.
hahmoitteji ohjelman valtioiden
asteettaisesta yhdistämisestä. r
Ulbricht totesi Länsi-Saksan so­sialidemokraattien
yleensä vastus­tavan
Adenauerln ^aselstuspolitiik-kaa,
mutta heidän johtajiensa kan­nanotoissa
ei ole aina johdonmukai­suutta.
Hän ehdotti sos.-dem; puo­lueen
jäsenille ja toimitsijoille yh-
EDELLYTYKSET
Saksan yhdistämisen kysymylcsiä
käsitellessään toteaa Ulbricht, että
Adenauerln puolueen tappio ensi
syk.syn liittopäivä vaaleissa voi mer­kitä
askelta eteenpäin. Edellytys­ten
luomiseksi yhdistämiselle on
Länsi-Saksan erottava Atlantin lii­tosta
ja muista sotilaallisista liittou-^
tumista.
Ulbricht ehdottaa kansanäänes-tylcsen
toimeenpanemista Länsi-
Saksassa . tästä kysymyksestä.
Yhdistämisen edellytyksiin kuu­luvat
^edelleen asetrelvollisuuden
kumoaminen Länsi-Saksassa,-mo-
^lemminpuolinen asevoimien ra­joittaminen,
johtavien nutsitoi-mitsijoiden
poistaminen Länsi-
Saksan valtiotalouskoneistosta se
kä Euroopan kollektiivinen tur-vallisnnsjärjestelmä*
johon .mo-teisiä
neuvotteluja Ja yhteistä toi-j , ^ ^ ^ 3 4 saksalaiset .valtiot liittyi;
mintsa mllitarismm tukahduttami-i gjyäj
seksi, sillä koko Saksan työväen-'
luokan yhteinen toiminta on ainoa
reaallinen voima, joka voi vastns-taa
taantumuksellista politiikkaa.
Valtaenemmistö so^.-dem. puolu-.
eeseen kuuluvista työläisistä on so­sialismin
puolesta, vaikka «ivat air
na ymmärräkkäänv sosialismia val­lankumouksellisen
marxilaisuuden
mielessä. On poistettava esteet,
Saksan Demokraattinen tasavalta
ei - aseta yhdistämisen ennakkoeh­doksi
sosialististen muutosten suo­rittamisia
Länsi-Saksassa. "Mono­polien
herruuden hävittäminen luo­puminen
uudelleen aseistamisen-ja
uudelleen fasisoitumisen' politii-'
kasta samoinkuin luopuminen osal­lisuudesta
agressiivisiin sdtilaalli-jotka
erottavat vielä Saksan työ-f siin liittoutumiin ovat demokraatti-iäisiä.
Tätä päämäärää palvellevat
asialliset suhteet ja yhteistyö $os.-
döm. puolueen kanssa, \
sia ja kansallisia, vaatimuksia'
Yhdistämisen valmistelu vaätiii et­tä
työväenluokka yhdessä keskiker-
Yhfenäisyyden aikaansaamiseksi nimiftää
tPP vain rajoitefun määrän ehdokkaita
Laaja kurssioiijeima
hn Arthurissa
Port Arthur. — Täällä Järvien-päässä
valmistaudutaan voimistelu­ja
tanssikursseja varten. Isku, joka
on keskeisenä seurana, on tehnyt
näitä järjestelyjä jo pitemmän ai­kaa,
että kaikilla seuroillamme olisi Buck.
tilaisuus päästä osallisiksi niistä.
Senpä takia harjoitukset tullaan
järjestämään eri paikoissa ja eri
Lpaikkakunnilla seuraavasti.
Kurssit alkavat Port Arthurissa
C. S. J:nhaalilla tiistaina, 19 päi­vänä
maaliskuuta kello 8 illalla ja
jatkuvat torstaisin ja sunnuntalaa-mupäivällä
neljän viikon ajan.
;Kaministiquiassa. mikS on Tigers-seuran
kotipaikka, on harjoitukset
perjantaisin kello 8 III. ja sunnun-tai-
Utapäivällä kello a Pohjolan
haalilla. Kamin Tigersseuran jä"
senet,jotka ovat käyneet säännölli­sesti
POi't Arthurissa harjoituksis­sa
kerran viikossa, saavat kaksi lisä­harjoitusta
Kamlssa. North- Bran-,
chin Blon jäsenet samoiq kuin into-lalaisetkin
voivat tulla Port Arthu­riin.
Myöskin KakabekaFallsilla kan­sakoululla
on harjoitukset joka kes­kiviikko
kello 7.;30 ill. ja Nolalulai-set
voivat tulla sinne. Kurssioh
jaaja Dolores Niskanen tulee ole­maan
neljä viikkoa täällä Järvien-päässä^
ja hänen matkansa on jär­jestänyt
Suomalais-Canadalainen
Amatööri-Urheiluliitto. Dolores on
kyvykäs tanssin ja voimistelun oh­jaaja
ja ^iksi kehoitamme kaikkia
tulemaan kursseille ja lähettämään
ja tuomaan lapsia mukaan/ Näihin
kursseihin voi osallistua niin pojat
kuin tytötkin. P. Voutilainen tulee
olemaan apuna ja tekemään työtä
poikien kanssa.
Kurssien lopettajatset pidetään
pääsiäisen ajoissa ja niistä koituvat
tulot menevät liittomme kurssira-hastoon.
— P. V. '
Port Airthnr. —"Työväen yhtenäi­syyden
saavuttamiseksi ja edistääk­seen
työväenluokan asemaa maamme
poliittisessa elämässä LPP julistaa,
että lukuunottamatta rajoitettua
määrää varovasti valituissa vaalipii­reissä
missä meidän puolueenune^nlf
mittaa ehdokkaansa,' me ^tulemme
työskentelemään edistysmielisten ehr;;
dokkalden, CCP:n, työväen ja farma­rien
liikkeiden edustajain valitsemi­seksi
ensi kesäkuussa tulevissa llltto-vaalsis3a.
Täällä me pyrimme työ--
väenlilikeen ja edistyksellisten voi­mien
yhtenäisyysehdckkaiden taiste­lurintamaan,
joka mei'kltsee että eh^
kä kannatamme GCP:n ehdokasta
C. D.Howen Ja toryen, ehdokkaan hä--,
viölle saattamiseksi", sanoi Labor
Progressive puolueen Johtaja Tim'
Buck puheessaan täällä Työn Temp­pelissä
pidetyssä Joukkokokouksessa
maanantaina: maaliskuun 4 p.
:Puheensa , alkuosassa viittasi mr.'i
Buck pari päivää sitten opetusviikoi:i
yhteydessä Fort Williamln Vocational
koulussa James S. Duncanln luennos­saan
esittämiin lausuntoihin, sanoen:
"Me olemme näitä Neuvostoliittoa
koskevia tosiasioita esittäneet kaikkia
vääristelyjä ivastaan kuluneiden vuo­sien
ajalla, l Sama pitää paikkansa
teollisuiiden Ja kulttuurin nopeaan
kehityfeseon nähden. Nyt on käyn­nissä
kahden suunnan selventyminen
kapitalististen maiden etumaisten pu-hemlesten
esiintymisessä. Sellaiset
kapitalistit kuin mr. Duncan. Cyrus
Eaton y.m. ovat tulleet vakuutetuksi,
että kahden 'järjestelmän rauhallinen
rinnakkaiselo on rauhan voima. Yh-;
dysvallat ja muut kapitalistiset maat
joutuvat teollisessa rinnakkaiskehl-tyksessä
Jälkeen ja puolustusasemaan,
samoin kun mr. Dimcan on' osolttanuti
tapahtuneen jo opetuksellisissa suh­teissa.
Tämä on maaliman kehityk­sen
klerCämätön pääsuunta, totesi;
Me emme ole lakanneet osoit­tamasta,
että kaiken kehityksen ete-vämmyyden
pohjaij^ Neuvostoliitossa
on sosialismi. Joka saavutettiin työ-väsnluokaif
valtaamtousim kautta. Ja
me olemme tähän tosiasiaan nojatMl
osoittaneet että kapitalistien hallitse-^
massa maassamme Canadassa täytyy
työväen Ja sen liittolaisten päästä
valta-asemaan, jotta voivat yhteis­kunnalliset
muutokset suorittaa kan­san
enemmistön etujen mukaisestL
Neuvostoliiton esimerkin viitoittama­na
jo eiuien meidän puolueemme
muodostumista wmnipegin työläiset
herättivät neuvostojen muodostami­sen
ajatuksen v.; 1919 suurlakon yh­teydessä.
Sosialismin voitto Neinrostoliitossa
teki mahdolliseksi. ennenkuuliunatto-;
man nopean teollisen Ja yhteiskim-nallisen
kehityksen. Esimerkiksi N:n
terästeollisuustuotanto on kasvanut
30 vuodessa^ suhteellisesti enemmän
kuin 130 vuodessa Yhdysvalloissa. Se
on tuotaimon monelta osalta jo ^sl-:
vuuttanut Yhdysvallat Ja nyt menee
lopullisesti edelle kaiken teollisen ke­hityksen
alalla. Neuvostoliitto lähti
tylxjästä ja siellä on ollut Ja on vielä
puutteellisuuksia, mutta se on kasva^
nut etumaiseksi teollisuusmaaksi. Sen
suhteet pidempiin Ja suurempiin so­sialistisiin
maihin rakentuu tasa-ar­voisuuden
Ja itsenäissryden pohjalle.' r
Meidän puolueemme on kuluneen
yli 30-vuoti5vaiheen ajalla taistellut
työväen .uniolitfrkeen yhtenäisyyden
puolesta. Nyt on. saavutettu jrhtjml-nen
Ja pian Canadian Labor Congress
käsittää . lähes puolitoista miljoonaa
Järjestynyttä unionistia; Nyt voivat
työläiset JuUstaa. kuten äsken Wind>
sorissa tekivät autotyölätset, taistcle.-
va ns a työmaittensa ' säilyttämisen
puolesta, eikä autotehtaita saa sul-
.kea... • .••
Canadian Labor (Jongressin perus-'
t a m i ne n merkitsee yhtenäisyyden
korkeampaa astefctti työväen JärjM-täytymisessä.
heidän 'edistymistään
itsenäistä poliittista toimintaa • Ja^
luokkatietoisuutta kohti. CLC. edus­taen
toista miljoonaa työläistä, omak­suu
edistyksellisen taloudellisen : Ja
yhteiskunnallissn ohjelman, täystyöl-.
lisyyden. 40-tu"nnin työviikon, korke­ampien
palkkojen, : kansallisen ter­veysvakuutuksen-
yjn.- -puolesta, Se
omaksuu uuden - kansallisen politiikan
Canadan talouden .kehittämiseksi Ja
kasvavan Yhdysvaltalaisen kontrollin
rajoittamiseksi. Suuri : m6rkityksel-
Ustä on CLC :n kanta atomipommin
ja kokeilujen lopettamiseksi, vaatien
neuvotteluja/ ja" sopimuksia erimleli-syykiien
ratkaisemiseksi. ' i
Meidän' puolueemme/, työn tässä
ajankohdassa täytyy omaksua keskei­nen
' välttämättömyyden yhtenäisen
työväen poliittisen toiminnan kehit­tämiseksi,
mikä johtaa Ijalkkien edis-tykssUisten
canadalaisten demokraat­tisen
rintaman luomiseen monopolien
hallintaa vastaan.
Aluksi puhui tilaisuudessa lyhkäi-sesti
piirijärjestäjä Bruce Magnuson,
lukien kohtia mr. Duncanin puheesta,
sek^ esitteli Tim Buckin puhumaan,
, Puheenjohtajana tilaisuudessa^ toi­mi
Port. Williamilainen C, -Lenton.:
T i 1 aIsuudessa esitetiin -Buckille
>useita kysymjfksiä, joihin hän vastasi
selventävästi. Kerätty kolehti tuotti
$109.27, .josta puheenjohtaja kiltti
kuulijakuntaa. — ATH.
rosteii ja kansallisten porvaristopii-
^rien kanssa luo '^rustuksen yhte­näiselle
demokraattiselle Saks^le.
.^Ensimmäinen op työpaikkaperus-tuslain
(rajoittaa työläisten oikeuk­sia
— huom.R. ff.) kumoaminen,
täysien oikeuksien laominea työ­läisille,
niihin luettuna työläisten
kontroUi suurill^ työpalkoilla. Suur­maanomistajien
' kaikki etuoikeudet
on poistettava ja luotava työtätelke-välle
talonpoikaistolle demokraatti­set
' oikeudet. Kaikki finanssipää-oman
toimenpiteet, jotka ovat hai­taksi
kesk'kerroksille, on lakkau
tettava ja käsityöläisten edustajien
ja muiden keskiluokan järjestöjen
oikeudet turvattava.
Tämän vuoksi on välttämätöntä:
suorittaa kansanäänestys avain-teollisuuden
saattamisesta kansan
.omistukseen, demokraattinen
maauudistus ja (oulu-uudistus.
Tässä on otettava huomioon Län­si-
Saksan erikoiset . olosuhteet.
Esimerkiksi»: pienosakkaille on ;
korvattava täysin ja suurempien
osakkeiden omistajille osittain,
mikäli he esiintJrvät''demokraa^
tisen yhdistämisohjelman puoles­ta,
heidän osakeomistuksensa. >
Maauudistuksessa on otettava
maata vain yli 100 hehtaaria
omistavilta."
Mikäli mainitut edellytykset luo­daan,
pitäisi i muodostaa ylelssaksa-lalnen
neuvosto, joka koostuisi tasa­puolisesti
molempien saksalaisten
valtioiden ' edustajista. »-Neuvoston
elimet olisi valittava molemmista
Saksan osista voimassaolevien vaa­lilakien
perusteella. Yleissaksalai-nen
neuvosto tulisi toimimaan mo­lempien
siksalalsten valtioiden
25 VUOTTA TYÖVÄENU 11 :t ; i M Dfc
Jhllihaltuinen mies
Kmi. Jnir TESTEB
: p i m ^ ei voida ensinäkemältä
arvioida*!^£iköni£^.oIe tosiasia, vaik­ka
vaistomaisesti: teemme johtopää­töksiä
ihmisistä tuntematta lain­kaan
heitä?
Esimerkin vuoksi kerron eiSästä
miehestä. Hän tuli minua vastaan
sairaalan ja kansakoulun lakana si;
jaitsevalla kapealla jalkakäytävällä
Kirkland Lakella.
Vuosi, oli 1933. Asuin silloin
Tower-kadulla; vanhempieni luona.
Olin töissärliake Shore-kaivoksella
mekanikönf* oppipoikana Ja pukeu­duin
- niirikuinr-työläinen pukeutuu
— ei koskaan'mitään erikoista yl­läni
ja työhön kulkless£L käytin huo^
nompia'vaatteita. ' -
Mikä sitten kun kapealla jalka­käytävällä
jouduin koskettelemaan
olkapäitä -tämän hienoukse.n -kans*'
sa. Hän JoU puettu kuin mallikuva
Torontosta tai Montrealista. Musta
nallihattu oli keikarimaisesti kallel­laan
hänen päässään,. sitä seurfisi
Port Ärthiirin
osuusmeijeristä
Port Arthm-. — Koska minut valit­tiin
"kuluttajain edustaJana^V,Johto­kuntaan
niin katson velvollisuudekse­ni
selvittää sitä kritiikkiä mikä' on
syntynyt A,-T. Hillin kirjeen joh­dosta
Vapauden palstoilla.
Ja koska myöskin olen ollut mu­kana
tämän n^eijerin syntymästä
saakka, niin tiedän sen elämänvai­heet
koko tältä 27 vuoden toiminta­kaudelta:
Nykyinen kitka johtuu siitä, että
meijerin työläiset vaativat 5-päivälsta
työviikkoa 6-päivälsen tilalle Johonka
muodostaman valtuuston hallitiik- osakkeen omistajat eli maidon tuot-sena
joka valmisteUsi toimenpiteitä tajat ja johtosuostulvat, mutta slt-
I yhtenäisen. hallinnon luomiseksi
Saksalle sekä vapaiden yleissaksa-laisten
vaalien suorittamista kan­salliskokouksen
valitsemiseksi. Tä­män
kansalllskokoulcsen tehtävänä
taas olisi perustuslain laatiminen
ja hallituksen valitseminen kciskuu-destaan.
Vaalit tulevat mahdollisek­si
ajankohtana, jolloin kaikki ulko­laiset
joukot ovat poistuneet ja
kaikki ulkolaiset sotilastukikohdat'
purettu Saksassa, - ' , . ,
"LIBEttALISOINTrr
Ulbrichtin alustuksen jälMmmäi-^. nen- » osa , on .o^m is. tAe t-At^ u" 'e riik7^'o< is>e s't"Vii e­ideologian
ja puoluetyön kysymyk­sille,
'Ulbricht toteaa henkilökult-tla
jäisen seuraulcsia käsitellessään
NKP:n; XX puoluekokouksen jäl­keen
esiintyneen. nuelipiteitä, joi­den
mukaan sosialistinen yhtenäi-.
syyspuolue pitää lilan tiukasti kiin­ni
marxilais-leninlläisestä. teorias­ta,.
Tiedämme, että selostus.-lienki-lökuitin
seurauksista vaikutti mo­niin
järkyttävästi, sanoo Ulbricht
mutta toteaa kaikkien rauhaa rakas­tavien
ihmisten Saksan demokraat­tisessa
tasavallassa puhuvan tun­nustuksella
siitä että
"puolueemme keskuskomitean­sa
Johdolla vastustajaimme kli-hoituksesta'
Ja parjauksesta huo­limatta
on astunut eteenpäin rau-
: han, demokratian ja sosialismin
tiellä. El vastustajain kiihoitus
'stalinismia'' vastaan' eivätkä revi­sionistiset
teoriat, eivätkä myös­kään
tietyt kokeilut Puolassa,v
joitä tyrkyteltiin Saksan ddmo-
*• ' Jatkuu 4. sivulla
ten tuli riita siitä, että mikä pälyä
tulee toiseksi, vapaapäiväksi. Työläi­set
vaativat' lauantaita jöhon liikkeen
taholta ei voitu suostua, sillä se olisijtä vain työssä kulkiessani vaikute-ollut
vahingollinen niin - tuottajille
kuin kuluttajillekin, ej^Ikoisestl tava­ran
laadun takia. Ei myöhään voitu
lisätä työijdtaaa! niin,^ että .meijeri
olisi voinut 'toimia 6 päivää viikossa,
sillä se olisi lisännyt niin paljon mai­don
myyntihintaa; että siitä olisi var­masti
.synSynyt sota kuluttajain ta­holta.
. Meijerin liikevoitto on Ollut-niin
pieni, etta'^se ei ole koskaan ylit­tänyt
^^htä senttiä pulloa kohti jg:
joka JcekaVkun on ,nostetitu työläisten,
paltoköa^on jouduttu'nostamaan mäi-^'
don myyntihintaa ja niin jouduttiin
nytkin; tekemään. Jos ^meijerin • työ-^
iäisten ttahoitä voitaisiin esittää mi­tään
muyta menetelmää millä voitai­siin
kustannuksia pienentää, ollpl joh­to
aiitä hyvin kiitollinen, i '
Omakohtainen mielipiteeni on, että
meijerin johko menetteli • oikealla ta­valla
tässä asiassa.
••; Tolvöislh- myöskin, että henkilöt.
Jotka lähtevät kirjoittamaan tällaisia
harhaanjohtavia kirjoituksia, ottaisi­vat
pai-emn^ selvän asioista ennen
kuin • lähtevät niistä kirjoittamaan,
sOlä niistä ei Ole mitään hyötyä, vaan
ne repivät' hajalle sen mitä olemme
vuosikausia rakentaneet. Voisin kyllä
numerollisesti osoittaa kuinka har-^
haanjohtavia nuo kirjoitukset ovat
olleet, mutia haluan säästää Vapau­den
palstoja. Miatta olen valmis mil­loin
. hyvänsä ^Joko henkilökohtaisesti
tai osäkkeenomistajain kokouksissa
todistamaäin väitteeni. Toveruudella
osuustolmliuian puolesta, Ivar Sep­pälä.
valkoinen kaulahuävi;.'' sininen sa-;
mettikauluksella varustettu päällj^
iäkki,' musta piUcii -fä frarm^nya
nilkkaimilla suojatut kengät Kuten
sanoin^ hän oli: pukeutumisalan^
mainoskuva. , ^ .
SiltHäilen häntä kun hän koh^>« 1
liaasti hymyilee ja siirtyy omalle^^ *
puöiaieltSytävia: Ajattelen-Itsek­seni^
"Kuka luulet olevasi sinä it-sehyväkäs
teeskentelijä?; Kyllä naii
nä olen yhtä hyvä,.koska tahansa!" -
y Ensinunäisen tapaamisen jllkeen'^^ - •
usein näin hänet ja nuelipahä^hän-tä
kohtaan yhä voiniisttil. Uinun
silmissäni' hän edusti.^kaik^ mltä^-'
pidetään "oikeaoppisena'*, ; ummefi-|^ - i
tuneena ja nöyristyvä&ena. Jo.$ häir"v
ei ole: varakas, niin hän-ön ';aina-kin
valmis toimimaan rikkäideö >
apurina; Hän tosiaan saattoi minut '
tuntemaan työväenluokan vihaa'*'
häntä kohtaan.' ^ , , ' " '
Vuosi, kului. Eräänä sunnuntai-""'
;na, muiian ystäväni kutsui mihua
Icokoulcseeen: toisten nuorten kanls-'*'
sa. Suurimman osan heistä tunisin '
jo : entuudesta. Tarkoituksena oli
yhteisesti opiskella -poliittista ta- • ^
loustiedettä.
. Saavuin kokoiikseen ajoissa, mut-"
ta siitä huolimatta kaikki toiset 611--:.
vat jo saapuvilla;' Sixten seurasi
hämmästyminen. Minut esitettiin'>^
nallihattuiselle miehelle! Siinä häft'"^'
oli ilmielävänä ilman nallihattua, w.
ssmettikaulusta ja nilkkaimia. Nii- -
den sijasta hänellä oli yllään väl'«
koinen villapaita ja siistit, mutta. :
kuluneet housut. En voinut silmiäar '
uskoa,
"Mikä teitä voisi kOhnostaa po- j '
liittisessa taloustieteessä?" kysyin
suorasukaisesti. ; : • -^•
"Uskon saman kiinnostavan' mi-''
nua kuin sinua", vastasi hän, ^' ' v
"Mutta missä ovat hienot vaati ^
teesi? Missä on sinun nallihattusi,
samettikaUIukslnen takkisi ja nilk- ^
kaimesi?" ^
"Nekö?" hän nauroi."Käytän riii-taaksenl
ihmisiin. Olen apulaisjoh­taja
Eatonin rpokatavarakaupassa,'
£tkö käsitä, että miehen on pukeu- '
duttava nykyisin säilyttääkseen työ- •
paikkansa?" ' "
Kun kävimme viikko toisensa pe­rään
yhtefsesti ; opiskelukerhoisaä
epäilykseni Garth Teeplesta fpikku
hiljaa vähenivät, :Opm tuntemaan-ja
kunnioittamaan häntä.
Salaisesti Teeple osallistui sosia­listiseen
toimintaan. Samaan a£kaan '
hänestä tuli ^räs, nuorin EatonlA '
ruokatavaramyymälan johtaja ja <
hän toimi New Liskeardissa, Sud-buryssa
ja Kapuskasipgissa.' ' i "
Vuonna 1936 hän teki kohtalok­kaan
päätöksen. Hän erosi Eatonis- ':
ta ja siirtyi Workers^osuusliikkeen''
palvelukseen toimien sen; elinvoin
maisena johtajana. Sen jäll^eeb hän .
usein esiintyi y julkisesti • työväen •
edustajana.
Kuten sanoin alussa; ihmisiä on "
vaikea arvioida ulkonäkönsä perus-'
teellä.
SITÄI
JA
HYVÄSTÄ VAHINKOA t '
— - Niin, että siltä sähköhoidosta..
oli sinulle hyötyä ja pääsit reuma^;-
tismlsta? ' t
—Totta kyllä, nlutta nyt minä en; ^ ^
voi ennustaa koska sataa. "' ?
Aurinko paistaa kiilciiaasti tänä iltana
Tänä iltana (torstaina^ raaalisk.
14 pnä) paistaa aurinko kirkkaam­pana
kuin ehkä koskaan ennen —
ja huolimatta siitä;- missä osassa
Canadaa me asumme, tämä aurin­gonpaiste
tulee Ottawasta päin. ,:
Tämä on sellainen merkkitapaus,
että pääkaupungin 'koko kerma —
hallltusministerien ja parlamentin
jäsenten rouvat ja ystävät, 'sekä
pankkiirien ja . teoUisuusmlesten e-;
dustaj at täyttävät alahuoneeen is­tuntosalin
parvekkeen viimeistä • si-,
jaa myöten — sillä juuri sieltä se ^
aurinko kirkkaimmin paistaa,
. Meidän mielessämme on tieten­kin
liittohallituksen uusi valtiovar
rain budjetti vuodelle 1957-58. '
Kuten tiedetään, kevät|cesällä pi-
'dettänee liittovaltion vaalit, Yleises-;
tl on otaksuttu, että vaalit pidetään
kesäkuun puolivälissä,, mutta kun
valtiovarainministeri Harris "yllät­t
i " alahuoneen jäsenet tiedoitta-mallä
maanantaina, että hän esit­tää
budjettinsa tänä iltana; niin sc
aiheutti kannunvalantaa siitä; että
vaalit pidetään jo ehkä toukokuun
lopulla. '^Jokatapauksessa ilmassa
on;tätä kirjoittaessa (tiistaina) odo­tuksen
"hurma, sillä jotakm poik­keuksellista
on tulossa, koska val­tiovarain
budjetti esitetään TORS­TAINA
perinteelliseksi tuUeentils-tai-
iUan->asemesta. Toivottavasti tä­mä
illan muutos ei,aiheuta suurm-pia
. vaikeuksia pääkaupMngin/ ker­malle,
joka haluaa etukäteen täyt­tää
alahuoneen parvekkeen istui­met.
Pantakoon paikalleen yksi seik­ka:
Uudistuksia Ja": parannuksia saa­daan
tavallisesti vaalien edellä. Vaar
lilupauksia antavat porvarit silloin
kun aikovat "pitkätukkaisia jymä­yttää".
Mutta kun yleisen mieli­piteen
vaatimus tulee niin voimak­kaaksi,
ettei parannuksia voida enää
välttää, ne toteutetaan tavallisesti
vaalien edellä — mikäli valitsijat
eivät heitä "vanhaa kaartia" pellol­le
jä valitse uusia tilalle, kuten
tapahtui esimerkiksi silloin kun li­beraalipuolue,
lupasi kumota rikos­lain
pahamaineisen' 98:nnen. pylcä-län.
• ' V V
Liittohallitus on nyt siinä ,tilan-teessa,
ettei se voi enää odottaa
vaalivoittoa^ilman vissejä::ila^-
nuksia. Ja yleisesti "odotetaan; etitä
tänä iltana esitettävän valtiovarain
budjetin yhteydessä kuullaan se.
mitä.^ liberaaleilta todellisuudessa'
saadaan.
Ja liberaalipuolueen hallitus
on mainiossa ascnidssa! Se 'onv
verottanut meitä 'tavallisia' kadon
ihmisiä mennen ja tullen. Siksi
.sillä on'vuosikausia ollut suuria
ylijaämli.
Liberaalipuolueen hallitus on iU
sepintaisesti. luel^äytynyt kohotta­masta
vanhuudeuQl^että, lapsi-avustusta,
sokeiden. avustusta ja ve^
teraanien eläkkeitä vaikka hinnat
ovat vihiltei kaksinkertaistuneet
vilmekslkuluneen kymmenen vuo­den
aikana.
y .
Mikä onkaan otollisempi tilan­ne
kuin tämä! Nyt, liittovaällen
e~dellä-voi-liberaalipuolueen halli-
. tus esiintyä .'^joulupukkina?. Se
voi käyttää budjettiylijäainänsä;
minkä-sje.-on veronmaksajilta ku- ;
pannut sellaiseen tarkoitukseen;
mikä tuottaa eniten ääniä libe­raaleille'.
' -
Tässä mielessä otaksutaan, että
valtiovarainministeri Harris esittää
erikoisen "auringdnpaistebudjetin";
mistä ^tippuu.vähän lisätuloja eri
yhteiskuntaluokille.
^Kaikki merkit Niittaavat siihen,
että WVHärr|sin budjetissa myön­netään
pikkulisä perhe-avuätukseen,
sokeiden eläkkeeseen, veteraaneille
ja vanhuudeheläkkeeseen.
• Mutta,;ilmeistä ;on, että valtio­varainministeri
Harris haluaa osr
taa "good irilUa" (byväa^tahtoa)
: niin halvalla ^:• kuin mahdollista.
Siksi.on tämänpäiväistä budjettia
tutldftava ^ seuraavalta pohjalta: -
Liberaalipuolueen hallttos el
voi nyt.::,oIla suostumatta kansan-jonkkojen;.
iittdlstusvaatimttksiin,
mutta täistä onset missä mää- ,
: rin se :näihin «ndistttksiin ja pa­rannuksiin
suostuit.
"Auringonpaistebudjetin" arvos­telussa
on. siis huomioitava se; että
"paistaako-' aurinko riittävän läm­mittävästi;
vai jääkö se vain pöllit
tiseksi peliksi? -
Esimerkiksi:.Hintojen suuri ko­hoaminen
vaatii, että vanhiiuden-eläke
.pitäisi kohottaa vähintäin
^:een dollariin ^ukaudessa: Saa
nyt nähdä^ mitä Uberaalipholiie
tässä suhteessa lupaa vanhuksillem- «
me antaa? «
Perhe-avustusta pitäisi kohottaa ^
ainakin 50 prosenttisesti; samoin ve- l
teraanien ja sokeiden eläkettä.
Tuloverojen kohdalta vaatii ny- t
kyinen tilanne sitä, että yksinäisille*
henkilöUle myönnetääd Vähintäin »
$2,000 vuositulot .verovapaaksi'
loksi ja perheellisille $3.000. LasTen
ja muiden .huollettavien kohdalta -.
pitäisi ;antaa ainakin $500 verova- >
paus "suuta" kohti., »'-^ j
Kun teollisuus- ja UikeniiefaiUe
annetaan verohuojennusta pääoma-. '.
sijoitustensa arvon kuoletuksesta. _ ^
ja välineiden kulutuksesta,*niin oir <
keus Ja kohtuus on^ että Sotaisille , ;
ja farmareille annetaan veÄihuojen- -
ndsta kotinsa pääömaknoletnksiSfä. ,
Meillä on käytännössä menetel-: '
mä, että jos esim. olut- ja viini- •
liikkeet antavat kannatusiltnoitok- J
sla iakastamilleen sanomalehdifler ^"
ne saavat'verohelpotusta- naistä-3' "g
moituksista. Mutta saicasta^auk- •
sissa saa vertAelpotusta vasta sit^n ,
kun lääkäri-ja sairaalamenot ylit- 1
tavat 3 prosenttia vuositololsta. Oi-
:keus ja kohtuus siiä on, että kun
olutpanimot: saävat' ysta«31ehdil-leen
antamlstäikit 'Icaiiiuitadlmoi*
ta^ niin tavallisten kadon iniesien '
jä naisten sakda saduilltf
tavalla veroheipotösta, kaOdstr '
lääkäri- sdinuila ja lääkeraenols'
taan. " '
Pitäkäämme mielessanline ^
mänsuuhtaisia heikkoja 'jä verrat­kaamme
tänä iltana esitettävää yau-ringonpaistebudjettiä**
jnaasfeimHie
vaUitfievaätt todelliseen iflänfeeseen
ja sen .vaatimuksiin.
—• Kansäkoua.