Vapaus, October 19, 1961

              i
'sm MA
' 1,1
tTERVEHDYKSEMME
Canadan Suomalaiselle
' Järjestölle
kuitavipdeh johdosta!
We8tem
Distirict Union
I. U. of M. M. & S. W.
.'Ganadä '
Vancpuvjer, C.
Onnitteluni 50-
vuotiaalle Csmg^an
Submalapelle
Järjestölle!
rCsrvää menestystä toiminnalle
toivottaa
GUST SALO
Vancouver, B.C.
O N N I T T E L U M M E
50-VUOTIAALLE
CANADAN SUOMALAISELLE JÄRJESTÖLLEI
H. & H. KÄYTETTYJIN
AUfÖJEN MYYNTIPAIKKA
7120 KINGSWAY, VANCOUVER, B. C.
PUHEUN LAKEVIEW 2-5788
Luotettava ja avulias suomalainen palvelu kaikissa
au|f>-fi$iqfS9a^
HINTAMME K|LPAILUHINTOJEN AtAPUOL?LLA.
Ainoa suomalainen myyntipaiklca Vancouverin ympäristössä.
HARVEY KAILA, omistaja
J UHLATERVEHDYKSEMME!
Kunnioittaen tervehdimme suomalaisia,
joiden Järjestö viettää tänä vuonna kul­tavuottaan.
' Hub on 74 vuotta palvellut suurta yleisöä
vaatetuksen alalla. ,
Suuri vaUkoima erikoislaatuisia
päällys- ja alusvaatteita
45 EAST HASTINGS ST. VANCOUVER,B. C.
J U H L A O N N I T T E L U M M E !
CSJ:n VANCOUVERIN OS. MO. 55
o o
jäsenistönsä ja kaikkien toimikuntien
nimessä Järjestötovereita sekä kaikkia
edistysmielisiä kansalaisiamme!
Jatkukoon kulttuuritoimintamme sa­moja
perinteitä noudattaen, kuten ku­luneet
50 vuottakin.
Kultavuotemme antaa meille vissejä vel­vollisuuksia
Järjestömme toiminnan te-hostantisessa
ja jäsenmäärän kohotta­misessa.
Näiden tavoitteiden merkeissä toimikaamme
entistä innokkaammin edistyksellisen kult­tuurin
ja elämäntavan puolesta! '
Parhaat onnittelumme
Canadan Suomalaisen Järjestön
suurelle^saavutukselle
50-Y. JUHLAVUODEN JOHDOSTA!
138 EAST CORDOVA ST.- VANCOUVER, B. C.
GSJn Vancouverin osaston historiaa Tcrstainr-, lohab 19 p. — Thvrsdpy, Oct. 19; 1961 - Sivu 15
Käsilläni on asiakirja, joka on
määrStyiilaisessa tilanteessa syn­tynyt
todistamaan osaston perusta­vien
jäsenten tulevia tarkoituksia.
Asiakirja ei ole sanomalehdessä
ju kais avassa muodossa eikä se
sellaisenaan kiinnostaisi järjes­tömme
jäseniä ulkopuolella Van-'
couverin. Kaikki tiedot mitä siihen
on koottu, on osaston pöytäkirjain
mukaisesti tuotu esiin.
Kun CSJ muodostettiin v. 1923
omaisuuksia omistavaksi järjestök­si
ei eiikoisesti huolehdittu en­nemmin
rakenneltujen haalien
siirtämisestä laillisella tavalla jär­jestön
omaisuudeksi. Ja ehkä vielä
jälkeenkinpäin laillistettiin jollain
muulla "kuvaannollisella" ^tavalla.
Oli-vain kasvatettu jäsenistön kes­kuudessa
käsitys, että osasto ja
järjestö omistaa haalin, huolimatta
sii ä missä muodossa se on laillis­tettu.
Tästä on ollut historiamme
aikana monia vaikeuksia ja on
joissakin tapauksissa menetetty
omaisuuksiamme vastustajaimme-kin
käsiin;
Pöytäkirjain mukaan on Vancou­verin
S.S. Osasto "Raivaaja" perus­tettu,
osaksi silloisesta Canadan
Sosialisti Puolueesta. Perustamis­päivä
oli 10 p marraskuuta 1910.
Se erosi edellämainiiusta 1912 ja
liittyi Canadan Soä.Dem. puoluee­seen
saaden nimekseen Osasto nu­mero
2. Jäsenmäärä nousi nopeas­ti
tässä uudessa osastossa ja edel­lytti
myös oman toimintahuoneis­ton
hankkimista. Kysymys oli jo
aikaisemminkin ollut käsiteltävä-
CSJm Vancouverin osaston näyttelijöitä, näytelmästä "Ulko­saarelaiset".'•.
tenkin aiheuttaneen erimielisyyttä
j äsenistön keskuudessa. , Rakennus­piirustuksia
alettiin kuitenkin
suunnite'la.
Elokuun 25 pnä näytetään pääs­tyn
päätökseen, että silloin osaston
hallussa ollut tontti myydään, joka
myöhempien osaston pöytäkirjojen
mukaan näyttää tulleen myytyä
rahallisesti edullisella kaupalla.
Myöhemmin tehdyistä pöytäkir­joista
selviää että Canadan lakien
mukaan ei mikään poliittinen yh­distys
voi omistaa kiinteää omai-nä
"Raivaajan" aikana, jolloin hei- suutta, joten syntyi haaliyhdistys
mik. 11. pnä 1911 valittiin 3-henki- nimellä "Finnish Society". Raha-nen
rakennuskomitea osakkeiden asiain selvittelystä ilmenee, että
ennakkomerkintää varten haalin oli olemassa kaksi johtokuntaa, jo-lumbian
maakuntalakien mukaan.
* -"* • * •
Siirymme nyt käsittelemään jär­jestön
"kaksoismuotoa": ;
Vancouverin osasto toimi kah­den
johtokunnan alaisena. Meillä
mövälineet ja muuta irtain'a omai­suutta.
Haalin hetikohtainen avaa­minen
tuli mahdottomaksi haalin
rappiotilan vuoksL Myöskin kau­punginhallitus
vaati joitakin uusia
laitteita sekä joidenkin entisten
lait eiden uusimista ennenkuin
suostui myöntämään avaamisluvan.
Raha-asiat eivät luonnoUisesti
olleet hyvässä kunnossa: Hallituk­sen
perimä vuokra, oli ollut san-:
gen alhainen $75.00 kk. Saimme
hallitukselta noita vuokrarahoja
$800.00 ja "Victory Club", joka oli
sodan aikana toiminut SJ:n kor-:
vikkeena toi kolmisensataa.
Haalin korjaushommiin käytiin
käsiksi talkootyöllä ja pikkulai^
noilla. Clinton haali avattiin uu-
(delleen toimintaan 22 pnä lokakuu­ta
1944 kuin"silmänsä pesseenä. Tä­mä
korjaus tuM maksamaan $3,000.-
.00. Siitä ei jäänyt yhtään .velkaa.'
Rahat saatiin CSJ:n jäsenistön jär­jestämien
rahoitusryntäyksien ja
haalin avajaisten yhteydessä. Van­couverin
suomalainen työväestö
oli näyttänyt yhteistyön voiman ja
saavutukset. Kuitenkin noin 4 vuo­den
aikana käytettiin haalin kor­jauksiin
ja kunnostamiseen noin
$10 000.00. Nämä rahat on kaikki
hankittu CSJ:n jäsenistön toimin-ei
ole tietoja kuinka kauan kaikki nan kautta. Rahavaroilla emme voi
CSJ:n osaston jäsenet kuuluivat täUäkää kertaa ylpeUlä, mutta haa-
'Finnish Societyyn", mutta myö-1 l i on edelleen velaton. CSJ:n Van­hempina
vuosina näytti suurin osa 'couverin osasto ei ole paljonkaan
raken amisen hyväksi.
Osaston seuraavien kokousten
pöytäkirjat kertovat haalin raken­tamistoiminnan
hyväksymisestä se­kä
johtokunnan rahanhankintatoi-mista.
Sääntökomitean laatima
sääntöluonnos hyväksyttiin ja siinä
yhteydessä ilmaistaan johtokun­taan
ja sääntökomiteaan kuuluvien
henkilöitten nimet.
Pöytäkirjain ^mukaan näyttää et­tä
Vancouverin osasto on alussa
suunnitellut haalin rakentamista
varten osakeyhtiötä jonka nimi on
ollut '^Reinier Building Co.", joka
laillistamistoiminnan yhteydessä
näyttää muutetun "Finnish Rai­vaaja
Societyksi". Myöskin pöjrtä-kirj
oista käy selville, että osaston
puheenjohtaja ja rahastonhoitaja
olivat ostaneet, tontin ilman osas­ton
. päätöstä, j osta mainitut toi-mistijat
saivat osastolta paheksu-mislauseen
ja asia näyttää muu­ten
jäsenistö tietysti kuului mo­lempiin
yhdistyksiin. "Finnish So­cietyn"
laillistamisen jälkeen pu­hutaan
yleensä "Säilistä". Kuinka
paljon osaston jäsenistöstä kuului
"Saitiin" ei käsillä olevasta asia­kirjasta
selviä.
jäsenistöstä tulleen välipitämättö-mäksi
sen jäsenyyden suhteen pi­täen
tätä jäsenyyttä tarpeettoma­na.
Kuitenkin periaatteellisena
käsitteenä oli ja siitä usein puhut­tiinkin
että jäsenistön pitäisi olla
kummankin järjesiön jäsenyydes­sä.
Me emme ole tutkineet kysy­mystä
onko tätä seikkaa missään
säännöissä määritelty. Kuitenkaan
"Finnish Society" ei ollut millään
lavalla toimiva järjestö, joten oli
luonnollista, että se näytti tarpeet­tomalta
jäsenistön keskuudessa, ei­kä
jäsenistö kinnittänyt. siiheti
Huhtik. 28 pnä näyttää osaston j huomiota sen enempää. ^
kokous päättäneen haalin rakenta-i Kuitenkin asiat kulkivat verrat-misen
alkamisesta, kuitenkin sa- tain suotuisasti kahden johtokun-massa
kokouksessa valittiin lo hen-j nan alaisuudessa puoliväliin 30-
kilöä edustamaan osastoa "Säilin" vuosilukua jolloin sattui pieni vä-kokouksessa.
likohtaus että "Finnish Societyn"
Kesäkuun" 30 pnä 1912 keskus-1 J^^tokunta erään kysymyksen yh-teltiin
Pender- ja Clinton-katujen! J^y^essa kutsui koolle 'Saitin' ko-kulmassa
olevan tontin ostosta, I O s a s t o n koko-hinta
$3,000.00. Rahan lainaaminen i "^^en paatosta vastaan, Tama ti- sensa ennen osaston vuosikokous-jätettiin
"Saitin" valitseman komi-'^»""^ sovittiin ja asiat. tä. Tässä kokouksessa ilmenivät
tean huoleksi. Lainan kerääjille kulkivat entistä latuaan aina toi-j ristiriidat siksi terävinä, että jäse-annettiin
valtakirja osasien leimal-1 maailmansodan alkuun asti.. nistön täytyi ne huomioida. Niinpä
Vancouverissa, kuten muuallakin myöhemmin pidetty osaston vuosi-joutunut
turvautumaan ulkopuoli­seen
apuun. Suhteellisen pientä
ulkopuolista apua lukuunottamatta
olemme selvinneet : omin neuvoin.
Kohta sodan päättymisen jäl­keen
alkoi "Finnish Societyn" joh­tokunnan
ja CSJ:n osaston välillä
ilme.ä jonkinlaista jännitystä. Joh­tuiko
tämä asiain todellisten suh­teiden
käsittämättömyydestä? Si­toiko
joitakin määrätynlainen pel­ko
tai persoonaUiset pyrkimykset?
Vai oliko se kylmän sodan alun
vaikutusta? Näiden seikkain arvioi­minen
ei olisi tilannetta ratkaissut.
Erimielisyydet kehittyivät kah­den
johtokunnan välille. Lukuunot­tamatta
pientä ryhmää jäsenistö
ei kiinnittänyt siihen mitään huo­miota
ennenkuin tilanne oli kehite
tynyt siihen pisteeseen, että se
täytyi ottaa käsittelyn alaiseksi.
1948 "Society" piti vuosikokouk-
Ka^eva^an Kansan jäseniä Sointulasla.
Vaatikaa pikaisia
neuvctieluja
i^BauIiansopimuksen solmiamistksi
r.eutralisoidim Saksan kanssa.
'^'Kahden Saksan maaperällä ole-masiaolevan
valtion tonnnstami-seksi.
«Ydinaseista vapaan, demilitari­soidun
alueen luomiseksi Keski-^
Euroopassa.
*Länsi-BerIiinin luomiseksi va­paaksi
kanpongiksi taaten kant-takolknoikendet
sen aineelle.
EI SOTAA BERUINISTÄ!
Canadan Konununisti-puolueen
Niilo Mäkelän Klubi
Vancouver. B. C.
la varustettuna.
Kaikki tämä riittäneekin selvittä­mään
sen, että osaston jäsenistön
mielessä-osasto oli "isäntäjärjestö"
ja "Saiti" vain "kuvaannollinen
olemus" laillistamista varten.
Canadassa on myöskin ollut monia
eri tavalla ajattelevia suomalaisia
ryhmiäi- mutta näiden- välillä ei
kui enkaan ilmennyt mitään eri­koista
hankausta, kukin toimi omis-
Clinton Hall (se nimi haalUle f^ «'«'^^^^^.l Clinton-haalilla oli
oli annettu kadun mukaisesti, min­kä
varrella se sijaitsi). Vapunpäi­vän
aikana 1913 pidettiin 4-päiväi-set
avajaisjuhlat. Asiat näyttävät
lähteneen luistamaan kohtuullisen
hyvin mutta 1914 alkanut yleis
kokous käsitteli tilanteen perin­pohjaisesti
ja yksimielisesti ilman
äänestystä hyväksyi päätöslausel­man
jossa "Finnish Societyn" joh­tokunta
velvoitettiin saman vuo­den
Vapunpäivään mennessä saat-kaikkina
aikoina suurin kannatus, tamaan asiat siihen kuntoon, e'tä
Talvisodasta" . alkoivat taantu­muksellisten
hyökkäykset Clinton-haalia
vastaan. Lienee myöskin
tehty määrätynlaisia ilmiantoja,
joiden tietysti täytyi olla valheel-maailmallinen
sota alkoi hajoittaa ^'f meillä ei ole oUut mi-ihmisiä
kaikkiin tuuliin ja osaston 1 . ««'^«ayaa. Järjestö on ama
rahallinen tilanne alkoi käydä vai­keaksi.
Lainoja voitiin maksaa vain
ottamalla uusia lainoja.
Sodanaikainen hallitus julisti
Canadan Sosialistipuolueen lakkau­tettavaksi
ja samalla myös CSJ
sen osana joutui laittomaan tilan­teeseen.
Haali kuitenkin pysyi au­ki.
Sen toimintaan ei koskettu,
koska se oli laillistettu "Finnish
toiminut julkisesti. Tietysti tilan­ne
oli samanlainen yli koko Ca­nadan.
Canadan hallitus julisti CSJ:n
laittomaksi heinäkuussa 1940 ja
Clinton haali suljettiin syyskuussa.
British Columbian hallituksella ei
kuitenkaan ollut oikeutta sulkea
Clinton haalia CSJ:n laittomuusti-lanteeseen
joutumisen vuoksi. Sen
O N N I T T E L U M M E
50. VUOSIJUHLAN
JOHDOSTA
SUOMALAISELLE YHDYSKUNNALLE! .
FRASER YALLEY MiLK PRODUCERS'
ASSOCIATION
• "PACIFIC" MAITOA
• "DAIRYLAND" MAITOTUOTTEITA
• "ARCTIC." JÄÄTELÖÄ ^
Society" yhdistykselle British Co-I^C^" hallitus tuli pian huomaa-i
maan. Kuitenkin Canadassa on
hallituksen iaittomille teoille taka­portti
{ Order in Council) joka lyö
viimeisen - leiman laittomuuden
lailliseksi muuttamisessa. Order in
Councilin päätöksellä "Finnish So­ciety"
julistettiin laittomaksi huh­tikuussa
1941.
CSJ sai lailliset oikeutensa takai­sin
, lokakuussa 1943, joteh sen ni­missä
ol'eet haalit voitiin avata,
mutta yancouyerin "Finnish So­ciety"
täytyi uudelleen laillistaa
joka tapahtui vasta tammikuussa
J944.;,-.;'
CSJ sai lailliset oikeutensa ta'
kaisin lokakuussa 1943, jöteri sen
nimissä olleet haalit voitiin avata,
mutta Vancouverin "Finnish So­ciety"
täytyi uudelleen laillistaa,
joka tapahtui vasta tammikuussa
1944.
Kiinniolon aikana oli hallitus
vuokrannut hiaalin eräälle liikkeel^
le varastohuoneeksi jpten haali oli
rappeutunut ja kärsinjl monella
tavailla Varastohuonekäytöstä. Kiin-hiolon
aikana oli myöskin kadon­nut
noin $1000.00 arvoiset iiäyttä-
P A R H A I N TERVEHDYKSEMME 50-VUOTIAALLE
C A N A D A N SUOMALAISELLE J Ä R J E S T Ö L L E!
TULLOCK WESTERN
FISHERIES LIMITED
2199 COMMISSIONER ST. V A N C O U V E R 6,vB. C.
kaiken omasuuden siirto laillisella
tavalla tapahtuu CSJ:n nimeen.
"Societyn" johtokunta ei osaston
vuosikokouksessa noussut vastus­tamaan
päätöstä. Johtokunta kut­sui
"Societyn" kokouksen: ei pa­nemaan*
osaston päätöstä täytän­töön
vaan vastustamaan sitä. Se
sai enemmistöpäätöksen, että "So­ciety"
pidetään ennallaan. Suurin
osa osaston jäsenistöstä ei ollut
enää pitkiin aikoihin kuulunut "So­cietyn"
jäsenyyteen. Osasto ei kui­tenkaan
käsitellyt asiaa sen enem­pää
ennen kuin 1949 vuosikokouk­sessaan.
Tässä CSJ:n jäsenistö
pääiti, että näillä > kahdella järjes­töllä
saa olla vain yksi yhteinen
johtokunta. Tästä päätöksestä ei
"Society" enää vedonnut ja asiain
kulku sai uuden muodon.
Kiistakysymykselle jäi sitten
kylmenemisen aikaa kjrmmenen
vuotta: Asia otettiin uudelleen kä­siteltäväksi
CSJ:n vuosikokoukses­sa
1959. Tämä koTcous velvoitti
johtokunnan toimimaan siten, että
seuraavana vapunäivänä on kut­suttava
"Finnish Societyn" kokous
lopullisesti päättämään "Societyn"
kuolettamisesta ja omaisuuden
siirtämisestä CSJ:n nimeen. Tämä;
kokous pidettiinkin määrättynä ai-,
kana. Se kokous antoi yksimieli­sellä
päätöksellä johtokunnalle
valtuudet saattaa asia laillista tietä
päätökseen. Saman vuoden elok.
ensimmäisenä päivänä otti CSJ:n
Vancouverin osasto Clinton haa­lin
ja muut omaisuudet virallisesti
haltuunsa.
Clinton haali oli toiminut kak^
soisjärjestön alaisena, jonkinlaisen
'Iherrasmiessopimuksen" mukaises­ti
vapunpäivästä vapunpäivään, 46
vuotta. Muita sopimuksia ei tie­tääksemme
ole ollut kuin pöytä-jkirjain
pykälät.-Jäsenistön käsityk­sessä
sen on aina ymmärretty ole­van
CSJ:n omaisuutta. Tämän kir­joituksen
alussa mainittu asiakirja,
jota olemme rajoitetussa määrässä
käyttäneet apunamme, myöskin to­distaa
sen, että haaUn rakentajain
alkuperäinen tarkoitus oli raken­taa
haali CS järjestölle, vaikka po­liittiset
yhteydet pakoittivat heidät
hankkimaan laillistuksen "kuvaan­nollisen"
järjestön kautta.
Järjestöllämme on sen historian
aikana ollut useita poliittisia yh­teyksiä
toisiin järjestöihin. Tällä
kertaa järjestöllämme ei ole mi­tään
kiinteää poliittista yhteyttä
minkään toisen järjestön kanssa.
Jäsenistö on vapaa yksilöinä va­litsemaan
poliittisen kantansa. Jä­seniltä
vaaditaan vain CSJ :n sään­töjen
mukaista esiintymistä.
Emme ole näihin kysymyksiin
ryhtyneet käsiksi vanhojen erimie­lisyyksien
esilletuomiseksi. Toisten
ihmiseen kokemukset voivat kuiten­kin
olla opiksi V niille jotka eivät
ole joutuneet samojen kokemusten
a'aisiksi. Olemme havainneet ai­van
viimeaikoina, että kaikkia osas­tojen
haaleja ei vieläkään lail­listettu
järjestömme . nimeen. Ne
osastot jotka ovat^hoitaneet omai­suutensa
yhden johtokunnan ja
järjestön jäsenistön demokraattis­ten
päätösten mukaisesti, ovat me­nestyneet
huolimatta siitä miten
omaisuudet ovat olleet laillistet-luna.
Niin monien yhteyksien ja ni­mien
alaisuudessa kuin osastomme
onkin toiminut perustamisensa jäl­keen
osaston ja haalin asioita hoi­tavien
elimien tunnuksena on ol­lut
kansanvaltaisuus. Dman ennak­koluuloja
on suurten joukkojen
annettu päättää ja antaa ohjeita
toimintamme eteenpäin viemiseksi.
Se on kansan demokratiaa. Yksi
huomatuimpia SKDLn johtajia ja
enL hallituksen jäsen Suomessa,
Murto sanoi: "Demokratian mu­kainen
asiain hoito edellyttää mah­dollisimman
laajaa kansanjoukkoi­hin
nojautumista ja joukkojen, mu­kanaoloa".
Edesmennyt työväen­luokan
huomattu taistelija Yrjö
Sirola sanoi: "Meitä sosialisteja
syytetään siitä, että me katsomme
kaikkea ahtaan luokkakäsityksen
kannalta, mutta itseasiassa on se
avaraa .luokkakäsitystä sillä se no­jautuu
itse yhteiskunnan laveaan
perustaan, luottavaan työtäteke­vään
luokkaan joka' .on kansa ja
joka historiallisen kehityksen oi­keudella
varmassa tahdissa astuu
valta-asemaansa kohti, johon sita
eivät johda mitkään suuret mie­het,
vaan sen omanarvontunto ja
terve järki".
Siinä on se epistola, jota ovat
ohjeena pitäneet tämän haalin ra­kentajat
ja huoltajat osastoissa ja
johtokunnissa viimeksikuluneet 50
vuotta. Älkäämme unohtako tätä
koskaan. Näinollen Clinton Hall on
vielä pitkän aikaa suomalaisen
työväestön ylpeytenä Vancouveris­sa.
— Y. ,M.
Muistelmia CSJ:n
SO-vuotjsetla ajalta
Olen ollut CSJ:n toiminnassa: mu­kana,
en aivan alusta, mutta 36 vuo­den
ajan olen seurannut tämän jär­jestön
toimintaan sekä toiminut sen
eri tehtävissä vointini mukaan. Olen
toiminut tämän järjestön eteenpäin­viemiseksi
ja olen käsittänyt,' että
jär'estös2ä ei ole turhantoinuttajia.
Sen kautta yhteisellä toiminnalla
on saatu pai on työväen elämään
parannuksia. Ilman joukkotoimin-taa
ei olisi mitään saavutettu. Pit­käaikainen
toiminta on ollut valkea­ta,
mutta voittoja on saatu, kuten
leski- ja lapsiavustus sekä myöskin
vanhain eläke, jota nyt itsekin nau­tin.
Olen kiitollinen järjestölle että
ne on saavutettu yhteisillä ponnis­tuksilla.
Toivon edelleenkin, että
Järjestö toimii kansojen hyväksi
vaikka eivät ne avustukset ole suu­ria.
Kuitenkin ne on saavutettu.
Hallitus voisi antaa suuremmatkin
avustukset, mutta kun kiilutetaän
niin paljon sotavarustuksiin. Tun­tuisi
siltä, että sotia ei' 'lopeteta
vaikka me pikkuihmiset toivomme,
3ttä sotia ei enää tulisi ja että aseet
taotaan auroiksi ja että työtäteke­vät
saisivat paremmat «lämisen
mahdollisuudet. Tervehdys kaikil­le
järjestöihniisille toivoo Elisa.
TIESI VARMAAN
• • -•. • .• . • VV * .-. .V
Kaksi pikkupoikaa .on ji^ui pa­laamassa
sunnuntaikoulusta keskus­tellen
siellä kuulemastaan.'; • '.' >.
• ~ Uskotko, sinä' kaiken sen mitä
opettaja puhui pirusta?
— En suinkaan. Se on samanlais­ta
kuin jutut joulupukista — siekin
on vain isäsi. " / T •• ' •
"MEIDÄN LAPSET JA
TOISTEN KAKARAT'
— Usea pikkupoika on juuri sel­lainen,
jonka kanssa moni äiti ei
haluaisi oman lapsensa leikkivän.
ONNITTELUMME
50-vuotisen toiminnan
johdosta Canadan
Suomalaiselle Järjestölle!.
VVebsters Cornersin
Rauhan kluU
"Websters Corners- B.C.
O N N I T T E L U M M E
Canadan Suomalaiselle Järjestölle
ja sen jäsenille kultavuoden johdosta!
Toivomme parhainta menestystä ja toimintatarmoa
sen jäsenille ja kannattajille kulttuurityössään.
CSJ:n LadysmithJR osasto No. 54
LADYSMITH BRITISH COLUMBIA
ONNITTELUMME
Järjestömme jäsenille
KULTAVUOTEMME johdosta!
Samalla toivomme parhainta menestys­tä
Järjestömme toiminnalle — maan­miestemme
edistysmielisen valistus- ja
kulttuurityön vaalijana sekä rai^han,
veljeyden ja hyväntahdon puoltajana!
5oinfa/an saoma/aisef/ {»ffj^ilraa
osastomme toimintaan ja
jäseniksi!
CSJ:n SOINTUUN OSASTO
Sointula British Columbia