Vapaus, September 13, 1956

              Siv«i2 Torstaina, syysk. 13 p. — Thursday, Sept^ Vi, 1956 I
VAPAUS fTeJejibQnoi: Bus. Office 06.4A26t:
mSOrtai Oitlce OB. 4-42^. ISaoager
E^BOuA. EdttorW.£klmuL BdaiUng
addntts: BoKM.Bvtäbaxy, Oniaxio.
Orgao of Itontob Camdian».^^^^^
taUttlMd Nor. 6, 1917. Aidtuirixed
M (W>nA tla$B maa by tb« Post
Otfieik>l>Qnrtoieztf, Ottawa. Pub'
iJbKbedttuice «rcdcty:
Tbundayti «ad SalimlSTs iQr Vapoas
lOm 6 t W., Su<lbufr,Ont, Canada;
AdvertJjBing rates optm appUcatloa
TranslatiOD free of ebarge.
TILAUSHINNAT:
Cansdaasa: i vk. 7J00 6 kk. 3.75
VbdyBrzVoiisz: 1 vk. 8;00 6 kk. 4Jp
Smmesea.: l vk. 8.50 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Edwin Suksi täyttää
tänään 50 vuotta
Jugoslavia marssimassa sosialismiin SITÄ
J A
TÄTÄ
! tomasti byljätty puolueettomuus-' l iiton kommunistisen puolueen 20.
i ajatuff Ja aikeet "kolmannen vai-. kongressin pitoa. Nyt täällä on vie-
Jugoslavia j a sosialistiseen l e i r i i n ian'' k e h i t t ä m i s e s t ä - r a i l l u t T o g l i a t t L Ranskan konimu:
Hyvin onnistunut valinta
Suezin kriisin uusi vaihe
Kulen yleisesti otaksuttiin, Egyptin hallitus hylkäsi Lon­toon
konferenssin kaJhdeiksantoista vallan ehdotuksen "^kollek-tövisen
imperialismin" hyväksi, miksi presidentti Nasser
leimasi Suezin kanavan "kansainvälisen kontrollin".
TöisaöUa kuitenkin pantiin merkille, että vai'k!kaEgyDtin
hallitus ei halua luopua oman alueensa isäntä vai lasta, s e ^n
kuitenkin valmis sovinnolliseen neuvotteluun ja kansairiväli-seensopimukseen
Suezin kanavan vastaisesta käytöstä kaik­kia
osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Samalla kun Egyptin hallitus esiintyi lujana kansallis­ten
oikeuksiensa puolesta ja silti sovittelevasti toisten valto­jen
suhteen; on Ranskan hallitus esittänyt uusia sotilasluon-toisiä
uhkauksia Egyptiä vastaan. Unhoittaen ilmeisesti sen,
että Ranska joutui itsekin toisen maailmansodan alussa koke­maan
vieraan hyökkääjäämaan miehitysjoukkojen "siunauk-sen^
VJRanskan hallitus uhkaa nyt antaa samaa "kovan käden
lääkettä" Egyptille? Ja vaikka Britannian toryhallitus on
osoittanut vissiä järkiintymistä tässä asiassa, sekin hylkäsi
ilman mitään muodollisuuksia Egyptin ehdotuksen, että asia
alistettaisiin YK:n käsiteltäväksi.
Tätä kirjoittaessa on kuitenkin vielä toivoa siitä, että jär-kevämmät
piirit Britanniassa ja Ranskassa saavat lopulta
äänensä kuulluksi siinä määrin, että ne suostuvat neuvottelu­ratkaisuun
asevoimien käyttämisen Asemesta. Niiden omat
kansalliset edut^ lukeutuen siihen myös Suezin kanavan osak-keenomistajain
edut, vaativat kriisin rauhanomaista rat­kaisua.
On ensinnäkin muistettava, että jos Britannia ja Ranska
ryhtyvät käyttämään voimakeinoja Egyptiä vastaan, ne jou­tuvat-
maailman yleisen mielipiteen edessä hyökkääjäin kir­joihin.
Tulemalla leimatuksi hyökkääjäksi Britannia ja
Ranska menettäisivät loputkin kannattajansa ja lopun vielä
vallitsevasta good willistä Aasian monisatamiljoonaisten kan­sanjoukkojen
keskuudessa. Ja vaikka Rankka ja Englanti
voisivat ikukistaa Egyptin asevohnilla — mikä ei ole lainkaan
varmaa — Suezin kriisi ei tulisi sillä ratkaistujesi. Päinvas-vtoinysiten
menetellen syvennettäisiin ja levitettäisiin kriisiä
siinä määrin, että Suezin kanavan vastainen käyttö tulisi,
ellei mahdottomaksi, taloudellisesti melko kannattamatto­maksi
sen vuoksi kun sitä olisi jatkuvasti vartioitava suurilla
sotavoimilla! Tosiasia nimittäin on, että Suezin kanava on
Egyptin alueella ja siis Egyptille kuuluva, eikä sitä voida
enää herran vuonna 1956 ja sen jälkeen käyttää imperialis­tisten
menetelmien avulla Egyptin kansan mielipidettä kuule­matta.
Vähänkin syvällisempi asiaan tutustuminen osoittaa
siitä Icouraan tuntuvasti, että asevoimin ei ainakaan voida
Suezin kanavakriisiä ratkaista. Ainoa ulospääsytie on siis
neuvottelutie ja neuvotteluratkaisu.
^^ vaiheessa on siis toivottavaa, että Bri­tannia
ja ennenkaikkea Ranska tarkistaisivat kantaansa tässä
Viikon alussa saapui Torontosta miellyttävä uutistieto, että
siellä pidetyssä eSJ.akansallisenTpk.n kokouksessa oli käy­dyn
keskustelun perusteella viidestä ehdokkaasta valittu lo­pulta
yksimielisesti Eino Laakso Geraldtonista Järjestön väli­aikaiseksi
sihteeriksL
:>Wäitä rivejä kirjoittaessa eiTune ole ti sntä ottaafko
mri'!bäakso toimen vastaan vai kieltäytyykö hän siitä. Kuten
uut/^U'edois£a on fcerrottu, Laakso oli Toronton osaston nimit-täTnänäehdokkaana^
ja niinmuodoin voi olla; ettei hänellä
itselleen ole jäänyt etukäteen tilaisuutta ilmaista, mi
taäft.siitä ottaako hän tehtävän vastaan.
: 'Mutta Laakson omakohtaista ratkaisua odoteltaessa
meläiä tuntuu, että tämä väliaikaisen sihteerin valinta oli
oikein: onnistunut. Herikilökohtaisesti Laakso tunnetaan eh­kä
[j^arÄnmin osuustoimintamiehenä. Mutta samalla tiede-tään^
ttä hän on CSJin pitkäaikainen j a aktiivinen jäsen, joka '
haiiUli suurta luottamustajäsenjoukkojen keskuudessa.
"iifutta yhtä tärkeätä on tämä: Laakso edustaa tässä maas­sa
kttevanutta ja koulutettua sukupolvea' — joka on nouseva
: ja ratkaiseva voima täkäläisten maanmiestemme lähitulevassa
eläimissä. Laakso puhuu ja kirjoittaa sujuvasti (sekä miellyt-täv^^
jti) niin suomen- kuin englanninkin kieltä, mitä Järjes-töni;|
Q[ie keskeiseltä henkilöltä ehdottomasti nyt vaaditaan.
Lisäksi on muistettava, että.tässä maassa syntynyt,
kasvanut ja koulutettu sukupolvi tuntee Järjestömme omak­seen
yain sikäli kuin sen omille edustajille avautuu täydet
toirmhtavapaudet järjestömme korkeimpia elimiä myöten.
Täi)(t^ on CSJ:n jäsenistön ke^utidessa oivallettu ja sitä on
my&t käytännössä toteutettu. Mainittakoon, että esimerkiksi
Vapaudessa työskentelee nyt 2 hiljan Suomesta tullutta nuor­ta
ihmistä sen lisäksi, että valtaosa latojista on tässä maassa
syritj^^eltä nuoria miehiär Lehtemme toimitute
vastijlu Järjestömme ^'nuortuminen" siinä määrin, että 50 pros.
toin^^tuksen henkilökunnasta on tässä maassa kasvaneita ja
koiilutetluja nuoria miehiä. Sundqvistin sairastumisesta asti
on sihteerin tehtävistä huolehtinut nuori nainen, jne.
'-Voidaan siis todeta, että Laakson valinta Järjestömme
väUäfkaiseksi kansalliseksi; siljteeriksi oh vain yksi askel
eteenpäin sillä tiellä, minkä tavoitteena on nostaa nuorta
kaartia johtaviin asemiin ja tehtäviin. Meidän vakaa käsi­tyksemme
on, että tämä on ainoa oi'kea tie, ja että se takaa
lopulta sen, että Järjestömme tulee palvelemaan mahdolli-simä^
an tehokkaasti ja ajan tarpeita vastaavasti täkäläisten
maanmiestemme kulttuuripyrkimyksiä.
Kuten sanottu, me emme vielä tiedä, ottaako mr. Laakso
tämän vastuunalaisen tehtävän vastaan tai eikö ota. Mutta
me iöiyojsinune^häneni ottavan, ja_kannatamine lämpimästi
sitä, eittä jos ei Lqakso voi syystä tai toisesta tehtävää vastaan
ottaa; siihen toimeen valitaan joku toinen hänen kaltaisensa
' mies tai nainen.
Vaikka kysymys onkin väliaiikaisesta sihteeristä, niin sit­tenkin
olisi tähän tehtävään saatava mahdollisimman hyvin
juuri siihen työhön sopiva henkilö. Itsestään selvää on, että
! sihteerin varsinainen valinta jää noin vuoden' kuluttua ko-kdorrtuvalle
edustajakokoukselle. Mutta jos nyt saadaan tar-
•niokas, työteliäs ja tietoinen keskushenkilö, niin se auttaa
Jfäxjestömme kulttuuritoiminnan ylläpitämistä jä edistämistä
van talven ja kesän aikana.
kuuluvat maat lähentelevät toisiaan
j a kaikki ne ihmiset j o i l l e olen pu-
"Me olemme kokonaisuudessa
hyljänneet ajatuksen puolueetto^
hunut asiasta kymmenen päivää muudesta*^, sanoi eräs korkea faal-nistinen
puolue lähettää tänne edus­tajistonsa.
Meillä on yhteyksiä kaik­k
i i n kommunistisiin puolueisiin
o l i s i jaeltava moden loppuun » e n - 1
nessä tehtaan toiminnasta saatu
voitto sen jälkeen kun osapuilleen
noin 50% voitosta o l i annettu val-tioUe.
Tehtaan johtaja Milova Savoyic
kestävällä v i e rai lunani maassa, ovat ! ijtasvirlMiÖja minul l e .^"^^ sanoi : 'Tämä on kolmas tehdas jon-i
olleet s«e.nn jionhhddonssttaa mielissään.. • marxi lainen hal l i tus j a rakennam- ! antaa me i l l e j a kansallemme syj-tä k a johdossa olen oUut vumeisen
I Kaikkialla kohtasin iloa ja innos-| me sosialismia>
i t u s t a nijiden tapahtumien johdosta, j -Me hylkäämme ajatuksen koi-^
iloitsemiseen.'
; TVÖLÄI.STEN NEUVOSTOJ.l
Vapauden liikkeenhoitaja Edwin
Suksi pääsee tänään, syyskuun 13
päivänä, elämänsä puoliväliin ja
viettää nyt työpöytänsä ääressä kai­kessa
hiljaisuudessa 50-vuotispäi-väänsä.
Tarkoituksemme on. kuiten­k
i n työn lomassa yllättää päivän
sankaria näillä muutamilla riveillä.
Tämä sitäkin suuremmalla syyllä
kun näihin aikoihin tulee kuluneek­si
21 vuotta siitä; j o l l o in Suksi otti
vastaan Vapauden liikkeenhoitajan
vastuunalaisen j a vaativan tehtävän.
Edwin Suksi on syntynyt Teuvan
kirkonkylässä syyskuun 13 päivänä
1906. Tähän maahan hän t u l i siir­tolaisena
jo nuorukaisena, e l i n o in
30 vuotta sitten. Pohjanmaan ta­lonpojan
tunnetulla sisulla Suksi
osallistui nuoruudestaan huolimatta
jo kotikylänsä työtätekevien kult­tuuririentoihin
ja on osallistunut
työväenliikkeen toimintaan koko
Ganadassa olonsa ajan.'
Kuten sanottu. Suksi saapui nuo­rena
miehenä Canadaan, Port Art­hurin
seudulle, missä hän osallistui
aluksi metsä- ja rakennustöihin ja
myöhemmin ylläpiti parturinliiket-tä.
Aikakauskirjat kertovat, että ak­tiivisena
metsämiesten union jäse­nenä
Suksi oli jo s i l l o in jonkin ai­kaa
kämppäjärjcstäjänä eli metsä-työläisten
luottamusmiehenä.
Suksi osallistui nuoruuden kai­kella
innostuksella CSJ:n Port Art­hurin
osaston toimintaan, toimien
mm. osaston soittokunnassa ja näyt-,
tämöllä. Viimeksimainittu, näyttä­mötoiminta,
onkin ollut näiden vuo­sien
ajan, ja on edelleenkin Suksen
"lempilapsia". Suksi on esittänyt
lukemattomia vaativia osia CSJ:n
seuranäyttämöiltä, m m . HellaWuo-l
i joen Niskavuorinäytelmäsarjan
Aarnen osat täällä Sudburyssa. V i i ­me
vuoäina Suksi on tyytynyt muun
työpaljouden takia pääasiassa pik­kuroolien
esitykseen ja näytelmien
ohjaamiseen. Joka vuosi hän on
ohjannut pari tai kolmekin näytel­mää
CSJ:n*Sudburyn osaston näyt­tämöllä
esitettäväksi j a sen ^lisäksi
tiedetään, että hän avustaa täällä
miltei kaikkia näytelmän esityksiä
maskeeraajan ominaisuudessa.
Suksen kyvyt j a työinto huomat­tiin
pian Port Arthurissa ja niin
hän t u l i valituksi Vapauden sikäläi­sen
haaraliikkeen johtajaksi. Jon­k
in ajan kuluttua siitä,, 21 vuot­ta
sitten. Suksi nimitettiin Vapau­den
pääliikkeen liikkeenhoitajan
vastuunalaiseen tehtävään, mitä
tointa hän on omantunnon tarkasti
Ja voimiaan säästämättä hoitanut.
Vapauden lukijakunta yhtyy epäi­lemättä
allekirjoittaneeseen toivot­taessa
Edwin Sukselle merkkipäi­vänään
onnea ja menestystä niin
yksityiselämässä kuin yhteisissä
riennoissammekin, ja että Suksen
100-vuotispäivää vietettäessä pide­tään
suuret juhlat! r— W. E.
Sateinen taida
suuria vahinkoa
Britanniassa
Lontoo. .— Melkein jokapäiväiset
sateet ova\ aiheuttaneet brittiläisil­le
farmareille suunnattomia vahin­koja,
tiedoitti National Farmers
Union viime lauantaina. Työvoiman
menetys ja pienemmät tulot ovat
aiheuttaneet suurta tappiota.
" E l l e i pian muutu säät, niin tu­levaisuus
näyttää synkältä", sano­taan
tiedonannossa.
[jotka ovat ilmenneet sitten Bul-jmahnesta vallasta",- sanoi eräs ui-j
(ganinin j a Khrushchevin B e l g r a d i i n ! jtoministeriön puhemies. "Me em-| Havaitsin suuria muutoksia Bel-
I tekemän vierailun jälkeen. | me voi e i t t ä ä puolueetonta osaa jgradissa sitten v. 1949 tekemäni
Olen aikaisemmin virheellisesti | sosialismin j a kapitalismin välillä, vierailun. Kadut olivat ehdottomas-sriniHnniit
knvin «nnnia .Tiif^iMia. «je rakennamme sosialismia." ti puhtaita, oli rakennettu lukuisia
^ ^ i uusia rakennuksia niiden tilalle
ME YBfafARBXSIME" | jotka olivat tuhoutuneet natsien toi-
Teollisuudei^^k^etuteen^ j a tut^.^^^^^ pommituksessa ja
kaupat •olivat täynnä; halpoja J u -
kirjoittanut kovia sanoja Jugosla­vian
politiikasta, mutta siitä huoli­matta
minut otettiin vastaan ystä-'
vällisesti j a ymmärtäväisesti. .. .
Jotkut niistä seikoista, joita a i ­kaisemmin
arvostelimme, ovat vie­läkin
arvostelun kohteen», mutta
ne nykyään tunnustetaan j a heik­kouksista
keskustellaan avoimesti. ;
Esimerkilcsi Belgradissa on vielä­k
in eräs valtavan suureksi aijotun
rakennuksen runko puolivalmiina.
Se oli jo s i l l o in siellä kun vierai­l
in kaupungissa V. 1949. Sitä ryh­dyttiin
rakentamaan hiekkapohjalle
vastoin asiantuntijain neuvoja. Sii­tä
syystä sitä ei mahdollisesti kos­kaan
valmisteta.
SOSIALISMIN T IE
Maatalous maassa on varsin epä­varmassa
asemassa, sillä aikaisem­min
yritettiin pakollisesti perustaa
osuuskuntia j a se pakoitti tavallir
set talonpojat siihen asemaan, etta
he joutuivat kulakkien armoille.
Osuuskuntajärjestelmä on jo hävin­nyt
ja n i i n on ryhdytty uusiin toi­menpiteisiin.
Nämä ovat j o i t a k in niitä seik­koja,
joita edistysmieliset sanoma-lehtimiehet
arvostelivat aikaisem­pina
vuosina j a ne ovat vieläkin
vaikuttamassa.
Teollisuuden rakentamisessa on
kuitenkin: menty harppa-askelin
eteenpäin j a aikaansaatu uusia saa­vutuksia
työläisten osallistuessa
tehtaiden johtoon.
E i voi o l l a epäilystäkään siitä
etteikö Jugoslavia ole sosialismin
tiellä oleva valtio: Siellä on ehdot-ku-
sekä vählttäisUikkeiden olles­sa
miltei kokonaisuudessaan valtion
käsissä j a itsensä työläisten mää­räysvallan
alaisena, ei ole, epäilys­täkään
siitä etteikö väitteet sosia­l
i s m i n rakentamisesta ole totuuden­mukaiset
Minulle kerrottiin korkeimpien
v i r k a i l i j a in taholta, että suhteet
Neuvostoliittoon ovat nykyään erit­täin
suotuisat.
"Suhteemme kansandemokratioi:
hin kehittyvät myönteiseen suun­taan",
sanoi tiedoittajani. "Tämä ke­hitys
ei tapahdu kaikkialla yhtä
nopeasti, mutta siihen on olemassa
erikoiset syynsä, jotka me ymmär­rämme."
Puhuessaan muiden maiden kom­munististen
puolueiden ja sellais­ten
aikaisemmin Jugoslaviaa arvos­telleiden
sanomalehtimiesten kuin
minun suhtautumisesta asiaan eräs
kommunistisen Uiton korkea virkai­lija
sanoiV minulle : " M e käsitämme
ulkopuolisten kommunististen puo­lueiden
j a edistysmielisten sanoma­lehtimiesten
vaikeudet asian ym­märtämisessä.
"Me havaitsimme, että heitä vas­tassa
o l i vaikea ongelma ja heidän
saamien tietojen perusteella oli vai­kea
toimia toisin. Me kuitenkin
olimme sitä mieltä, että Bulganinin
ja Khrushchevin vierailun jälkeen
he tulevat syventymään asiaan vä­hän
paremmin.
"Meidän oli odotettava Neuvosto-.
Poznanin oikeudenkäynti
juikisuUden valokisilaan
Varsova. — Poznanissa, kesä-kuun
28 päivänä sattuneet mella'-
; kat saatetaan julkisen oikeuden-'^
käynnin alaisiksi, mutta siitä ei
tule mitään kansainvälistä näy­töstä,
sanoi pääministeri Josez
Cyrankiewicz puhuessaan sejmin '
; «(parlamentin) istunnossa'^ keski­v
i i k k o i l t a n a.
t ••
Puheessaan Cyrankiewicz sanoi:
Meillä ei ole mitään salattavaa.^
Sen vuoksi oikeudenkäynnistä tU"
lee julkinen, joten sitä voivat seu­rata
sekä koti- että ulkomaiset Sa­nomalehdet.
Tämä on riittävä tae
siitä, että lain määräyksiä noudate­taan.
Eräät taantumukselliset pii­r
i t tahtovat kuitenkin tehdä oikeu-denkäsittelystä
ponnahduslaudan
harjoittaakseen vihamielistä pro­pagandaa
meitä vastaan. Tästä
syystä monet ulkomaiset järjestöt
ovat pyytäneet saada lähettää tän­ne
huomioitsijansa. Kuten sanot­tua,
meillä ei ole mitään salatta­vaa,
mutta me emme aio tehdä ta­vallisesta
oikeudenkäynnistä kanr
sainvälistä näytöstä, j o k a vahingoit­taisi
tuomioistuintetftme mainetta
j a tekisi niiden puolueettomuuden
epäilyksen alaiseksi.
Omasta puolestani en halua ser
kaantua toisten asioihin, hän lisäsi,
mutta en voi ymmärtää, miksi nä­mä
järjestöt j o i l la on ihmisystäväl­liset
tarkoitusperät ja jotka hyvin
herkästi tuntevat kaikki epäoikeu­denmukaisuudet,
eivät lähetä huomioitsijoitaan
Kyproksen sotilastuomioistuimiin
tai Kcnyan keskitysleireihin, mis-'
sä kaikki seikat eivät ole lählm-~
mäiscnrakkautta tarkoittavan
käskyn mukaisia.
Puolan työläisille oli traagillinen
kesäkuun torstai katkeraksi opiksi
siitä, että vastalausemenetelmä. jo-,
hon Poznanissa ryhdyttiin, on e-,
rittäin : vaarallinen heille itselleen
j a koko maallemme, hän jatkoi.
Sen aiheuttamat moraaliset, aineel­liset
j a poliittiset tappiot ovat vai­keasti
korvattavissa. . N e vähin-.
goittivat välittömästi j a välillisesti
lakkpl^aisia/itseään yhtä hyvin kuin
viranomaisia.':'En halua :mitenkään
pienentää niiden vastuuta, j o t k a ei­vät
ajoissa suostuneet Poznanin
työläisten oikeutettuihin vaatimuk
s i i n . E i ole mikään salaisuus, että
yhtyneen työväenpuolueen j a e r i
kansanluokkien kesken vallitsi: eri­puraisuutta
ja epäluottamusta. Puo::
lue-elimet , omistivat ehkä liian
'myöhään huomiotaan vallitsevaan
mielialaan, mutta piti: sitten sen
poistamista kiireellisimpänä tehtä­vänään.
Pääministeri teki lopuksi, sel­koa
uudesta viisivuotissuunnitel­masta;
jonka mukaan työläisten
ja talonpoikien reaalipalkkoja ja
keskimääräisiä ansioita korote-.
taan 30 % . Olisimme luonnolli­sesti
pitäneet parempana 50 % n
korotusta tai vieläkin suurempaa
hän lisäsi^ - mutta olisi petollista
luvata enemmän voimatta peittää
korotusta, vastaavalla tuotannon
lisäyksellä.
goslaviassa valmistettuja j a aistik­kaasti
esitettyjä kulutustavaroita.
V i e r a i l in myös traktoritehtaassa,
jossa juuri valmistettiin 10,000,
traktori. V i e r a i l in myös eräässä ko.
nerakennustehtaassa ja lukuisissa
pienemmissä tehtaissa. Kaikki oli­vat
työläisten neuvostojen johdon
alaisia.
Traktoritehtaalla oli työssä y li
1,000 työläistä ja he olivat valin­neet
salaisessa äänestyksessä 120
jäsentä käsittävän työmaaneuvos-ton,
joka ensimmäisessä kokoukses­saan
valitsi 15 jäsentä käsittävän
Johtokunnan; j o k a vuorostaan uhi-oiden
ja paikallisten v i r k a i l i j an
kanssa neuvoteltuaan palkkasi tek­nilliset
kyvyt omaavan tehtaan joh­tajan
panemaan täytäntöön neuvos­ton
päätöksiä.
Työläisten neuvosto j a johtokun­ta
kokoontuivat vapaa-aikoinaan ja
päättivät tehtaan toiminnan yleis-piirteistä,
kuinka tuotanto oiisi jär-jestetlävä,
mille tasolle; kuinka tehr
taan johdon tulisi toimia j a kuinka ten halatessa rakentaa omia tehtai-kyn^
menen vuoden aikana. Sitten
kun ryhdyttiin kollektiiviseen joh­toon
on tehtävä ollut paljon hel­pompi.-
Nyt.minä jaa'an vastuun­alaisuuden
työläisten kanssa, jot­ka
tuntevat työnsä alusta jaksaen.
"On paljon helpompi ottaa määr
räyksiä heiltä kum j o l t a k i n byro­kraattiselta
konttorissa istujalta.
Kohoavat tuotantonumerot puhuvat
itse puolestaan."
Ammattiliiton keskuskomitean jä­sen
Aser Deleon oli yhtä innostu­nut:
"Me olimme sitä mieltä, että
työläisten osallistuminen tehtaiden
johtoon ei ollut sinäftsä riittävä i l ­man
ettei hyvästä johdosta koituisi
hyötyä itse työläisille. Niinpä sit­ten
v. 1953 on järjestetty siten, et­tä
mitä suuremmat ovat tehtaan
tulot, sitä suuremmat ovat työläis­ten
palkat."
VÄITTEENÄLAINEN KYSYMYS
. Työläisten osallistuminen tehtai
deri johtoon j a sitä luonnollisesti
seuraava poliittisen kontrollin j a ­kautuminen
useampiin käsiixi tulee
väistämättömästi olemaan väitteen-alainen
kysymys vielä pitemmän
ajan. ••
Se on antanut musertavan iskun
s i l le byrokraattimaisuudelle, joka
on ollut vakavana ongelmana jois­sakin
kansandemokratioissa, mutta
se on samalla johtanut joihinkin
anarki-stisiin tendensseihin työläis-
— Yhyy, yhyy, i t k i aviovaimo
miehelleen. Sinä s e n k i n jraaklmus.
Lähtisin äitini loo enka palaisi
luoksesi ikipäivinä. mutta sain juu­r
i tietää, että bänkin on lähtenyt äi­tinsä
luo .
VAIN TOTUUS
Tuomari: Oikeus haluaa nyt kuul­la,
mitä sanottavaa teillä on puo­lustukseksenne,
mutta sanokaa ly.
hyesti vain totuus.' Muun puolen
saa esittää asianajajanne.
taan j a jakaa kaikki voitot keske-.
nään huolimatta yhdyskunnan tar­peista.
• Jugoslavialaiset viranomaiset ovat
tietoisia tästä hel^oudesta, mutta
ovat kuitenkin sitä mieltä, että työ­läisten
osallistuminen tehtaiden
johtoon on siitä huolimatta perus­teellisesti
oikea toimenpide. He
selostavat, että halUntekoneistoon
on saatava*jonkinlainen yhdistävä
->ide, jotta paremmin voitaisiin pal­vella
paikallisen tuotannon ja ylei­sen
suunnitelman- etuja.
E i voida aliarvioida saavutuksia
teollisuuden rakentamisessa j a ku-lutustarvikkeiden
taptannossa. Te­rästuotanto
o n y l i : ^ - kertaa suu­rempi
kuin'sota'a edeltäneinä vuo­sina.
Viime vuonna' tuotettiin 800,-
QOO tonnia terästä, kivlhiilituotanto
on kaksinkertaistunut; gasoliinin
'kolminkertaistunut j a sähkövoiman
;uotanto nelinkertaistunut.
Ja kaikkein tärkeintä on huomi­oida
se, että.' kansan: innostus ja
.uottavaisuus I tulevaisuuteen. ovat
korkealla, jota ilnuöitä en l;iavain-nut
JugosIavi^sä,vieraplessapi siel­lä
neljä e r i J t e r t a a v v . 194849.
Jugoslavian/työläiset r a k e n t a v a t u u t t a elämää, u u t t a t e o l l i s u u t t a , u u s i a r a k e n n u k s i a , omako­t
e j a , m a r s s i e s s a a n k o h t i s o s i a l i s m i n v a l o i s e m p a a t u l e v a i s u i i t t a.
asiassa. Egyptin hallitus on moraalisesti paljon lujemmalla"
pohjalla kun se ehdottaa Suezin kriisin rauhanomaista rat­kaisua
Egyptin ja eri katsantokantoja edustavan'kansainväli­sen
komitean välillä niin, että kanavan vapaa käyttöoikeus
ja turvallisuus tulee taatuksi, että kanavan hoidossa ja hallin­nossa
huomioidaan laivaliikenteen tuleva laajeneminen, ja
että kanavan käyttömaksut määritellään kohtuullisiksi ja kai­kille
maille tasapuolisiksi.
Maailman yleinen mielipide ja erikoisesti Aasian kanso­jen
yleinen mielipide hyväksyy tämänsuuntaisen ratkaisun
ja hylkää ehdottomasti kaikki sellaiset "ratkaisut" Joiden poh­jimmaisena
tarkoituksena on säilyttää Suezin kanavayhtiön
voitot entisille omistajille jonkun -'kansainvälisyysteorian"
puitteissa. Imperialismin aika on päättymässä. Tämä on
yleisesti sMnnustettu tosiasia. Yleisesti myös tunnustetaan,
että imperialistiset isännät yrittävät viimeiseen asti pitää
kiinni toisten kansojen ja niiden alueiden riistomahdoUisuuk-sista
— mutta sillä seikalla ei ole mitään yhtäläisyyttä oikeu­dentunnon
ja nykyhetken vaatimusten kanssa.
Säälil(si käy mies poloisia
Meillä vääräoppisilla on ollut sel­lainen
käsitys, että tavallisilla ka-'-si tulee. Totta on, ettei uutta autoa
dun miehillä, työläisillä, farmar e i l la ostaessa tarvita suuren suurta ra-j
a heidän huollettavillaan, sekä
Pieneläjillä yleensä on enemmän
taloushuolia: k u i n yläluokkalaisilla.
Tätä ilmeistä harhakäsitystä on
perusteltu jopa silläkin, että aina
eivät tahdo tulot riittää menoille,
joista voidaan mainita:
Enemmistö meistä canadalaisista
on kuulema talojen omistajia, jois­ta
huomattavan suuri osa maksaa
kuukausittain noin parikymmentä
vuotta m i l t e i yhtä suuria kuukausi­maksuja
kuin vuokralaisetkin. J a
kun asunto tulee lopulta maksetuk­s
i , sitten on edessä joko suuremmat
korjaustyöt tai uuden asunnon
hankkiminen.
Kiinnitysvelkojen lisäksi on aina
kohoavat kunnallisverot siitä omas­ta
taloste j a luonnollisesti lankeaa
maksettavaksf länunitys, valot, kor­jaukset,
maalaukset, puhelimet ja
muut nykyajan kotkotukset. /Pesuk­si
vielä on vakuutusmaksut Tämä
"kimnallisen elämän" kohdalta.
Sitten tulevat maksettavaksi liit­tohallituksen
välittömät j a välilliset
verot. Tuloverojen Hsäksi maksam­me
tavaraveroa kaikesta mitä pi^
dämme päällämme, mitä käytämme
työvälineinämme j a syömmekin. L i ­säksi
tulevat tulliverot, vanbuuden-
Jen t a k i a — m u t t a se vasta kalliik-eläkeverot
j a ties vaikka mitkä,
v Autoromu kuuluu myös täkäläi­seen
elämäntapaan e l ylellisyytenä,
vaan melko tarpeellisena välttämät­tömyytenä
maamme pitkien matko-hasäkkiä
— mutta suuret kuukausi­maksut
venyvät y l i kahdestakin vuo­desta
niin, että kun auto tulee mak­setuksi,
siis omaksi,: sitten on ryh­dyttävä
maksamaan uusia renkaita
ja muita, korjauksia. Kaiken pesuk­si
on vielä esimerkiksi täällä On­tariossa
gasoliinin hintaan lisätty
yhdentoista sentin maantievero gal­lonaa
kohti!
Vielä pitäisi: riittää rahaa ruoka­tavarakaupan:
laskujenkin maksami­seen,
sekä muihin elämän välttä­mättömyyksiin,
kuten sanomaleh­tien,
j a kii*jallisuuden hankintaan,
huvitteluun, tukan: leikkaukseen ja
sen sellaiseen.
Kaikkien tämänsuuntaisten lasku­j
en jälkeen tuntuu-todella ihmeel­liseltä,
että pieneläjäin tulot ol­lenkaan
riittävät menojen korvaa-
•miseen.
Siksi kaiketi on kehittynyt koko­nainen
"nurisijain luokka", mikä
valittaa, että tulot eivät tahdo enää
mitenkään riittää alati kohoavien
kustannusten peittämiseen.
Mutta "pieniä ovat silakat joulu­k
a l o i k s i " kuten sieUä suloisessa
Suomen maassa tavattiin sanoa.
Meidän pikkuihmisten talousvaikeu­det
ovat pieniä kuin pisara valta­meressä
kun niitä verrataan isois­ten
talousvaikeuksiin.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka
Gerfordin herttua Englannista. Wo-bucnista,:
Englannista . tulleessa
A P : n uutistiedossa kerrottiin, että
kun Gerfordin herttua katseli oles-keluhuoneensa
ikkunasta yksityis
puistoaan, mikä on n i i n suuri; et­tä
sen t i i l i s e i n i en pituus on 18 mai­l
i a , hän sanoi huoaten: " E i ole
helppoa pUa herttuana." :
"Aniharvat ihraiset käsittävät
kuinka paljon tulee, tällaisen pai­kan
ylläpito maksamaan . . . T y ö ­läisten
palkat ovat. 15,000 puntaa
(.<$42,000J vuodessa.
• "Aikaisempien uskollisten palve­l
i j a in eläkkeeseen menee 8,000 pun'
taa' ($22,000) vuodessa.
T a l l i en uudet katot tulevat makr
samaan 40,000 puntaa ($112,000).
öljylämmitys maksaa 5,000 puntaa
vuodessa.
" M i n u n ; täytyy maksaa yhdelle
miehelle vuosipalkkaa vain siitä, et­tä
hän ruokkii kaloja tuolla ole­vassa
järvessä" sanoi h e r t t u a . " L i -
säksi on muita järviä j a muita ka­lojen
ruokkijoita.".
Mutta miksi jatkaisimme tämän
kurjuuden esittelyä. Riittää kun sa­nomme,
että herttua-raukalla on
vielä $14,000,000 perintöverokin
maksamatta.
. J a tässä > t u l t i in asian ytimeen.
Tuntuu nimittäin siltä, että sanka­rimme-
Isäukko oli eräällä: tavalla
hunsvotti, tai paremmin. sanoen se­kasotkun
järjestäjä. Ensinnäkin hän
s a l l i itsensä kuolla tapaturmaisesti
metsästysretken ä. No kuoliahan
meidän kaikkien pitää aikanaan,
mutta tässä oli se paha niksi, et­tä
perintöasiat eivät olleet vielä
kunnossa.
Meille kerrotaan, että Britannias­sa,
missä on kuulema luokkarajat
poistettu korkeitten perintöverojen
avulla,- kutep vissit sosialistijohta­jat
ovat meille selittäneet, on tässä
"luokkarajojen tasoittamisessa" sel­lainen
takaportti, että rikkaat voi­vat
"lahjoittaa" •— verovapaasti —
omaisuutensa perillisilleen. Ehtona
on vain se, että perintönsä järjes­täjä
elää vielä viisi vuotta "lahjoi­tuksen"
jälkeen; Tämä vanha hert-.
tua oli menetellyt j u u r i näin^ mut­ta
joutui tapaturman uhrina läh­temään
isiensä tykö kaksi kuukaut­ta
ennen kuin t u l i kuluneeksi viisi
vuotta omaisuutensa lahjojttemises-ta/
Tästä ennenaikaisesta kuolemas­ta
sitten johtuu,^ että nuori herttua
joutuu nyt valittamaan ja maksa­maan
vähän perintöveroakin^ ; .
Näyttää kuitenkin siltä; ettei hän
aivan "poikki? vielä ineri&lJutis^
tiedoissa kerrotaan, että perintöti:
lalle j äi esim.; hopea-esineitäkin si­k
i n sokin j a huonosti hoidettuna
yksi huoiie täyteen. Lisäksi on tai­deteoksia,
maalauksia, joiden -arvo
on eräissä: tapauksissa y l i neljä mil­joonaa
dollaria!
Näihin kun lisätään hevostallit,
joiden kattojen korjaaminen tulee
maksamaan $112,000 j a "kalajär-vet";
j o l l e n hoitajille maksetaan
vuotuinen palkka, seka rajatoii mää­rä
muuta omaisuutta, niin kannat­taa
kaiketi siitä vähänmaksaa hal­lituksellekin.
Meidän mielestämme e l bcrttu-aUa
olisi mitään hätää, vaikka
hän joutuisi maksamaan'veroina vii­meisestäkin
miljoonastaan toisen
puolen, sillä siitä jäisi häneUe vielä
$500.000 e l i sellainen summa, ;että
me tavalliset kadun miehet emme
osaa sellaisesta uneksiakaan. -
Mutte kuten sanottu, meillä; ta­v
a l l i s i l la kadun ihmisillä er taida
o l la hämärää aavistustakaan siitä
kuinka s u u r i a ' t a l o u s h u o l i a ' ' on niil­lä,
j o i l l a on kosolta sita, mita ruos­te
syö j a varkaat kaivavat? / ^
Mahdollisesti t i m a tarina hert-tua-
raukasto ^lohduttaa rmeita ' sil­l
o in kun lyömme tOipäivSnä aipaa
siitä, minkä laskun maksamme pyt.
j a minkä voinune lykätä seuraavaan
viikkoon. — ' Känsäkoura.