1956-09-13-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siv«i2 Torstaina, syysk. 13 p. — Thursday, Sept^ Vi, 1956 I VAPAUS fTeJejibQnoi: Bus. Office 06.4A26t: mSOrtai Oitlce OB. 4-42^. ISaoager E^BOuA. EdttorW.£klmuL BdaiUng addntts: BoKM.Bvtäbaxy, Oniaxio. Orgao of Itontob Camdian».^^^^^ taUttlMd Nor. 6, 1917. Aidtuirixed M (W>nA tla$B maa by tb« Post Otfieik>l>Qnrtoieztf, Ottawa. Pub' iJbKbedttuice «rcdcty: Tbundayti «ad SalimlSTs iQr Vapoas lOm 6 t W., Su<lbufr,Ont, Canada; AdvertJjBing rates optm appUcatloa TranslatiOD free of ebarge. TILAUSHINNAT: Cansdaasa: i vk. 7J00 6 kk. 3.75 VbdyBrzVoiisz: 1 vk. 8;00 6 kk. 4Jp Smmesea.: l vk. 8.50 6 kk. 4.75 SYNTYMÄPÄIVIÄ Edwin Suksi täyttää tänään 50 vuotta Jugoslavia marssimassa sosialismiin SITÄ J A TÄTÄ ! tomasti byljätty puolueettomuus-' l iiton kommunistisen puolueen 20. i ajatuff Ja aikeet "kolmannen vai-. kongressin pitoa. Nyt täällä on vie- Jugoslavia j a sosialistiseen l e i r i i n ian'' k e h i t t ä m i s e s t ä - r a i l l u t T o g l i a t t L Ranskan konimu: Hyvin onnistunut valinta Suezin kriisin uusi vaihe Kulen yleisesti otaksuttiin, Egyptin hallitus hylkäsi Lontoon konferenssin kaJhdeiksantoista vallan ehdotuksen "^kollek-tövisen imperialismin" hyväksi, miksi presidentti Nasser leimasi Suezin kanavan "kansainvälisen kontrollin". TöisaöUa kuitenkin pantiin merkille, että vai'k!kaEgyDtin hallitus ei halua luopua oman alueensa isäntä vai lasta, s e ^n kuitenkin valmis sovinnolliseen neuvotteluun ja kansairiväli-seensopimukseen Suezin kanavan vastaisesta käytöstä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Samalla kun Egyptin hallitus esiintyi lujana kansallisten oikeuksiensa puolesta ja silti sovittelevasti toisten valtojen suhteen; on Ranskan hallitus esittänyt uusia sotilasluon-toisiä uhkauksia Egyptiä vastaan. Unhoittaen ilmeisesti sen, että Ranska joutui itsekin toisen maailmansodan alussa kokemaan vieraan hyökkääjäämaan miehitysjoukkojen "siunauk-sen^ VJRanskan hallitus uhkaa nyt antaa samaa "kovan käden lääkettä" Egyptille? Ja vaikka Britannian toryhallitus on osoittanut vissiä järkiintymistä tässä asiassa, sekin hylkäsi ilman mitään muodollisuuksia Egyptin ehdotuksen, että asia alistettaisiin YK:n käsiteltäväksi. Tätä kirjoittaessa on kuitenkin vielä toivoa siitä, että jär-kevämmät piirit Britanniassa ja Ranskassa saavat lopulta äänensä kuulluksi siinä määrin, että ne suostuvat neuvotteluratkaisuun asevoimien käyttämisen Asemesta. Niiden omat kansalliset edut^ lukeutuen siihen myös Suezin kanavan osak-keenomistajain edut, vaativat kriisin rauhanomaista ratkaisua. On ensinnäkin muistettava, että jos Britannia ja Ranska ryhtyvät käyttämään voimakeinoja Egyptiä vastaan, ne joutuvat- maailman yleisen mielipiteen edessä hyökkääjäin kirjoihin. Tulemalla leimatuksi hyökkääjäksi Britannia ja Ranska menettäisivät loputkin kannattajansa ja lopun vielä vallitsevasta good willistä Aasian monisatamiljoonaisten kansanjoukkojen keskuudessa. Ja vaikka Rankka ja Englanti voisivat ikukistaa Egyptin asevohnilla — mikä ei ole lainkaan varmaa — Suezin kriisi ei tulisi sillä ratkaistujesi. Päinvas-vtoinysiten menetellen syvennettäisiin ja levitettäisiin kriisiä siinä määrin, että Suezin kanavan vastainen käyttö tulisi, ellei mahdottomaksi, taloudellisesti melko kannattamattomaksi sen vuoksi kun sitä olisi jatkuvasti vartioitava suurilla sotavoimilla! Tosiasia nimittäin on, että Suezin kanava on Egyptin alueella ja siis Egyptille kuuluva, eikä sitä voida enää herran vuonna 1956 ja sen jälkeen käyttää imperialististen menetelmien avulla Egyptin kansan mielipidettä kuulematta. Vähänkin syvällisempi asiaan tutustuminen osoittaa siitä Icouraan tuntuvasti, että asevoimin ei ainakaan voida Suezin kanavakriisiä ratkaista. Ainoa ulospääsytie on siis neuvottelutie ja neuvotteluratkaisu. ^^ vaiheessa on siis toivottavaa, että Britannia ja ennenkaikkea Ranska tarkistaisivat kantaansa tässä Viikon alussa saapui Torontosta miellyttävä uutistieto, että siellä pidetyssä eSJ.akansallisenTpk.n kokouksessa oli käydyn keskustelun perusteella viidestä ehdokkaasta valittu lopulta yksimielisesti Eino Laakso Geraldtonista Järjestön väliaikaiseksi sihteeriksL :>Wäitä rivejä kirjoittaessa eiTune ole ti sntä ottaafko mri'!bäakso toimen vastaan vai kieltäytyykö hän siitä. Kuten uut/^U'edois£a on fcerrottu, Laakso oli Toronton osaston nimit-täTnänäehdokkaana^ ja niinmuodoin voi olla; ettei hänellä itselleen ole jäänyt etukäteen tilaisuutta ilmaista, mi taäft.siitä ottaako hän tehtävän vastaan. : 'Mutta Laakson omakohtaista ratkaisua odoteltaessa meläiä tuntuu, että tämä väliaikaisen sihteerin valinta oli oikein: onnistunut. Herikilökohtaisesti Laakso tunnetaan ehkä [j^arÄnmin osuustoimintamiehenä. Mutta samalla tiede-tään^ ttä hän on CSJin pitkäaikainen j a aktiivinen jäsen, joka ' haiiUli suurta luottamustajäsenjoukkojen keskuudessa. "iifutta yhtä tärkeätä on tämä: Laakso edustaa tässä maassa kttevanutta ja koulutettua sukupolvea' — joka on nouseva : ja ratkaiseva voima täkäläisten maanmiestemme lähitulevassa eläimissä. Laakso puhuu ja kirjoittaa sujuvasti (sekä miellyt-täv^^ jti) niin suomen- kuin englanninkin kieltä, mitä Järjes-töni;| Q[ie keskeiseltä henkilöltä ehdottomasti nyt vaaditaan. Lisäksi on muistettava, että.tässä maassa syntynyt, kasvanut ja koulutettu sukupolvi tuntee Järjestömme omakseen yain sikäli kuin sen omille edustajille avautuu täydet toirmhtavapaudet järjestömme korkeimpia elimiä myöten. Täi)(t^ on CSJ:n jäsenistön ke^utidessa oivallettu ja sitä on my&t käytännössä toteutettu. Mainittakoon, että esimerkiksi Vapaudessa työskentelee nyt 2 hiljan Suomesta tullutta nuorta ihmistä sen lisäksi, että valtaosa latojista on tässä maassa syritj^^eltä nuoria miehiär Lehtemme toimitute vastijlu Järjestömme ^'nuortuminen" siinä määrin, että 50 pros. toin^^tuksen henkilökunnasta on tässä maassa kasvaneita ja koiilutetluja nuoria miehiä. Sundqvistin sairastumisesta asti on sihteerin tehtävistä huolehtinut nuori nainen, jne. '-Voidaan siis todeta, että Laakson valinta Järjestömme väUäfkaiseksi kansalliseksi; siljteeriksi oh vain yksi askel eteenpäin sillä tiellä, minkä tavoitteena on nostaa nuorta kaartia johtaviin asemiin ja tehtäviin. Meidän vakaa käsityksemme on, että tämä on ainoa oi'kea tie, ja että se takaa lopulta sen, että Järjestömme tulee palvelemaan mahdolli-simä^ an tehokkaasti ja ajan tarpeita vastaavasti täkäläisten maanmiestemme kulttuuripyrkimyksiä. Kuten sanottu, me emme vielä tiedä, ottaako mr. Laakso tämän vastuunalaisen tehtävän vastaan tai eikö ota. Mutta me iöiyojsinune^häneni ottavan, ja_kannatamine lämpimästi sitä, eittä jos ei Lqakso voi syystä tai toisesta tehtävää vastaan ottaa; siihen toimeen valitaan joku toinen hänen kaltaisensa ' mies tai nainen. Vaikka kysymys onkin väliaiikaisesta sihteeristä, niin sittenkin olisi tähän tehtävään saatava mahdollisimman hyvin juuri siihen työhön sopiva henkilö. Itsestään selvää on, että ! sihteerin varsinainen valinta jää noin vuoden' kuluttua ko-kdorrtuvalle edustajakokoukselle. Mutta jos nyt saadaan tar- •niokas, työteliäs ja tietoinen keskushenkilö, niin se auttaa Jfäxjestömme kulttuuritoiminnan ylläpitämistä jä edistämistä van talven ja kesän aikana. kuuluvat maat lähentelevät toisiaan j a kaikki ne ihmiset j o i l l e olen pu- "Me olemme kokonaisuudessa hyljänneet ajatuksen puolueetto^ hunut asiasta kymmenen päivää muudesta*^, sanoi eräs korkea faal-nistinen puolue lähettää tänne edustajistonsa. Meillä on yhteyksiä kaikk i i n kommunistisiin puolueisiin o l i s i jaeltava moden loppuun » e n - 1 nessä tehtaan toiminnasta saatu voitto sen jälkeen kun osapuilleen noin 50% voitosta o l i annettu val-tioUe. Tehtaan johtaja Milova Savoyic kestävällä v i e rai lunani maassa, ovat ! ijtasvirlMiÖja minul l e .^"^^ sanoi : 'Tämä on kolmas tehdas jon-i olleet s«e.nn jionhhddonssttaa mielissään.. • marxi lainen hal l i tus j a rakennam- ! antaa me i l l e j a kansallemme syj-tä k a johdossa olen oUut vumeisen I Kaikkialla kohtasin iloa ja innos-| me sosialismia> i t u s t a nijiden tapahtumien johdosta, j -Me hylkäämme ajatuksen koi-^ iloitsemiseen.' ; TVÖLÄI.STEN NEUVOSTOJ.l Vapauden liikkeenhoitaja Edwin Suksi pääsee tänään, syyskuun 13 päivänä, elämänsä puoliväliin ja viettää nyt työpöytänsä ääressä kaikessa hiljaisuudessa 50-vuotispäi-väänsä. Tarkoituksemme on. kuitenk i n työn lomassa yllättää päivän sankaria näillä muutamilla riveillä. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun näihin aikoihin tulee kuluneeksi 21 vuotta siitä; j o l l o in Suksi otti vastaan Vapauden liikkeenhoitajan vastuunalaisen j a vaativan tehtävän. Edwin Suksi on syntynyt Teuvan kirkonkylässä syyskuun 13 päivänä 1906. Tähän maahan hän t u l i siirtolaisena jo nuorukaisena, e l i n o in 30 vuotta sitten. Pohjanmaan talonpojan tunnetulla sisulla Suksi osallistui nuoruudestaan huolimatta jo kotikylänsä työtätekevien kulttuuririentoihin ja on osallistunut työväenliikkeen toimintaan koko Ganadassa olonsa ajan.' Kuten sanottu. Suksi saapui nuorena miehenä Canadaan, Port Arthurin seudulle, missä hän osallistui aluksi metsä- ja rakennustöihin ja myöhemmin ylläpiti parturinliiket-tä. Aikakauskirjat kertovat, että aktiivisena metsämiesten union jäsenenä Suksi oli jo s i l l o in jonkin aikaa kämppäjärjcstäjänä eli metsä-työläisten luottamusmiehenä. Suksi osallistui nuoruuden kaikella innostuksella CSJ:n Port Arthurin osaston toimintaan, toimien mm. osaston soittokunnassa ja näyt-, tämöllä. Viimeksimainittu, näyttämötoiminta, onkin ollut näiden vuosien ajan, ja on edelleenkin Suksen "lempilapsia". Suksi on esittänyt lukemattomia vaativia osia CSJ:n seuranäyttämöiltä, m m . HellaWuo-l i joen Niskavuorinäytelmäsarjan Aarnen osat täällä Sudburyssa. V i i me vuoäina Suksi on tyytynyt muun työpaljouden takia pääasiassa pikkuroolien esitykseen ja näytelmien ohjaamiseen. Joka vuosi hän on ohjannut pari tai kolmekin näytelmää CSJ:n*Sudburyn osaston näyttämöllä esitettäväksi j a sen ^lisäksi tiedetään, että hän avustaa täällä miltei kaikkia näytelmän esityksiä maskeeraajan ominaisuudessa. Suksen kyvyt j a työinto huomattiin pian Port Arthurissa ja niin hän t u l i valituksi Vapauden sikäläisen haaraliikkeen johtajaksi. Jonk in ajan kuluttua siitä,, 21 vuotta sitten. Suksi nimitettiin Vapauden pääliikkeen liikkeenhoitajan vastuunalaiseen tehtävään, mitä tointa hän on omantunnon tarkasti Ja voimiaan säästämättä hoitanut. Vapauden lukijakunta yhtyy epäilemättä allekirjoittaneeseen toivottaessa Edwin Sukselle merkkipäivänään onnea ja menestystä niin yksityiselämässä kuin yhteisissä riennoissammekin, ja että Suksen 100-vuotispäivää vietettäessä pidetään suuret juhlat! r— W. E. Sateinen taida suuria vahinkoa Britanniassa Lontoo. .— Melkein jokapäiväiset sateet ova\ aiheuttaneet brittiläisille farmareille suunnattomia vahinkoja, tiedoitti National Farmers Union viime lauantaina. Työvoiman menetys ja pienemmät tulot ovat aiheuttaneet suurta tappiota. " E l l e i pian muutu säät, niin tulevaisuus näyttää synkältä", sanotaan tiedonannossa. [jotka ovat ilmenneet sitten Bul-jmahnesta vallasta",- sanoi eräs ui-j (ganinin j a Khrushchevin B e l g r a d i i n ! jtoministeriön puhemies. "Me em-| Havaitsin suuria muutoksia Bel- I tekemän vierailun jälkeen. | me voi e i t t ä ä puolueetonta osaa jgradissa sitten v. 1949 tekemäni Olen aikaisemmin virheellisesti | sosialismin j a kapitalismin välillä, vierailun. Kadut olivat ehdottomas-sriniHnniit knvin «nnnia .Tiif^iMia. «je rakennamme sosialismia." ti puhtaita, oli rakennettu lukuisia ^ ^ i uusia rakennuksia niiden tilalle ME YBfafARBXSIME" | jotka olivat tuhoutuneet natsien toi- Teollisuudei^^k^etuteen^ j a tut^.^^^^^ pommituksessa ja kaupat •olivat täynnä; halpoja J u - kirjoittanut kovia sanoja Jugoslavian politiikasta, mutta siitä huolimatta minut otettiin vastaan ystä-' vällisesti j a ymmärtäväisesti. .. . Jotkut niistä seikoista, joita a i kaisemmin arvostelimme, ovat vieläkin arvostelun kohteen», mutta ne nykyään tunnustetaan j a heikkouksista keskustellaan avoimesti. ; Esimerkilcsi Belgradissa on vieläk in eräs valtavan suureksi aijotun rakennuksen runko puolivalmiina. Se oli jo s i l l o in siellä kun vierail in kaupungissa V. 1949. Sitä ryhdyttiin rakentamaan hiekkapohjalle vastoin asiantuntijain neuvoja. Siitä syystä sitä ei mahdollisesti koskaan valmisteta. SOSIALISMIN T IE Maatalous maassa on varsin epävarmassa asemassa, sillä aikaisemmin yritettiin pakollisesti perustaa osuuskuntia j a se pakoitti tavallir set talonpojat siihen asemaan, etta he joutuivat kulakkien armoille. Osuuskuntajärjestelmä on jo hävinnyt ja n i i n on ryhdytty uusiin toimenpiteisiin. Nämä ovat j o i t a k in niitä seikkoja, joita edistysmieliset sanoma-lehtimiehet arvostelivat aikaisempina vuosina j a ne ovat vieläkin vaikuttamassa. Teollisuuden rakentamisessa on kuitenkin: menty harppa-askelin eteenpäin j a aikaansaatu uusia saavutuksia työläisten osallistuessa tehtaiden johtoon. E i voi o l l a epäilystäkään siitä etteikö Jugoslavia ole sosialismin tiellä oleva valtio: Siellä on ehdot-ku- sekä vählttäisUikkeiden ollessa miltei kokonaisuudessaan valtion käsissä j a itsensä työläisten määräysvallan alaisena, ei ole, epäilystäkään siitä etteikö väitteet sosial i s m i n rakentamisesta ole totuudenmukaiset Minulle kerrottiin korkeimpien v i r k a i l i j a in taholta, että suhteet Neuvostoliittoon ovat nykyään erittäin suotuisat. "Suhteemme kansandemokratioi: hin kehittyvät myönteiseen suuntaan", sanoi tiedoittajani. "Tämä kehitys ei tapahdu kaikkialla yhtä nopeasti, mutta siihen on olemassa erikoiset syynsä, jotka me ymmärrämme." Puhuessaan muiden maiden kommunististen puolueiden ja sellaisten aikaisemmin Jugoslaviaa arvostelleiden sanomalehtimiesten kuin minun suhtautumisesta asiaan eräs kommunistisen Uiton korkea virkailija sanoiV minulle : " M e käsitämme ulkopuolisten kommunististen puolueiden j a edistysmielisten sanomalehtimiesten vaikeudet asian ymmärtämisessä. "Me havaitsimme, että heitä vastassa o l i vaikea ongelma ja heidän saamien tietojen perusteella oli vaikea toimia toisin. Me kuitenkin olimme sitä mieltä, että Bulganinin ja Khrushchevin vierailun jälkeen he tulevat syventymään asiaan vähän paremmin. "Meidän oli odotettava Neuvosto-. Poznanin oikeudenkäynti juikisuUden valokisilaan Varsova. — Poznanissa, kesä-kuun 28 päivänä sattuneet mella'- ; kat saatetaan julkisen oikeuden-'^ käynnin alaisiksi, mutta siitä ei tule mitään kansainvälistä näytöstä, sanoi pääministeri Josez Cyrankiewicz puhuessaan sejmin ' ; «(parlamentin) istunnossa'^ keskiv i i k k o i l t a n a. t •• Puheessaan Cyrankiewicz sanoi: Meillä ei ole mitään salattavaa.^ Sen vuoksi oikeudenkäynnistä tU" lee julkinen, joten sitä voivat seurata sekä koti- että ulkomaiset Sanomalehdet. Tämä on riittävä tae siitä, että lain määräyksiä noudatetaan. Eräät taantumukselliset piir i t tahtovat kuitenkin tehdä oikeu-denkäsittelystä ponnahduslaudan harjoittaakseen vihamielistä propagandaa meitä vastaan. Tästä syystä monet ulkomaiset järjestöt ovat pyytäneet saada lähettää tänne huomioitsijansa. Kuten sanottua, meillä ei ole mitään salattavaa, mutta me emme aio tehdä tavallisesta oikeudenkäynnistä kanr sainvälistä näytöstä, j o k a vahingoittaisi tuomioistuintetftme mainetta j a tekisi niiden puolueettomuuden epäilyksen alaiseksi. Omasta puolestani en halua ser kaantua toisten asioihin, hän lisäsi, mutta en voi ymmärtää, miksi nämä järjestöt j o i l la on ihmisystävälliset tarkoitusperät ja jotka hyvin herkästi tuntevat kaikki epäoikeudenmukaisuudet, eivät lähetä huomioitsijoitaan Kyproksen sotilastuomioistuimiin tai Kcnyan keskitysleireihin, mis-' sä kaikki seikat eivät ole lählm-~ mäiscnrakkautta tarkoittavan käskyn mukaisia. Puolan työläisille oli traagillinen kesäkuun torstai katkeraksi opiksi siitä, että vastalausemenetelmä. jo-, hon Poznanissa ryhdyttiin, on e-, rittäin : vaarallinen heille itselleen j a koko maallemme, hän jatkoi. Sen aiheuttamat moraaliset, aineelliset j a poliittiset tappiot ovat vaikeasti korvattavissa. . N e vähin-. goittivat välittömästi j a välillisesti lakkpl^aisia/itseään yhtä hyvin kuin viranomaisia.':'En halua :mitenkään pienentää niiden vastuuta, j o t k a eivät ajoissa suostuneet Poznanin työläisten oikeutettuihin vaatimuk s i i n . E i ole mikään salaisuus, että yhtyneen työväenpuolueen j a e r i kansanluokkien kesken vallitsi: eripuraisuutta ja epäluottamusta. Puo:: lue-elimet , omistivat ehkä liian 'myöhään huomiotaan vallitsevaan mielialaan, mutta piti: sitten sen poistamista kiireellisimpänä tehtävänään. Pääministeri teki lopuksi, selkoa uudesta viisivuotissuunnitelmasta; jonka mukaan työläisten ja talonpoikien reaalipalkkoja ja keskimääräisiä ansioita korote-. taan 30 % . Olisimme luonnollisesti pitäneet parempana 50 % n korotusta tai vieläkin suurempaa hän lisäsi^ - mutta olisi petollista luvata enemmän voimatta peittää korotusta, vastaavalla tuotannon lisäyksellä. goslaviassa valmistettuja j a aistikkaasti esitettyjä kulutustavaroita. V i e r a i l in myös traktoritehtaassa, jossa juuri valmistettiin 10,000, traktori. V i e r a i l in myös eräässä ko. nerakennustehtaassa ja lukuisissa pienemmissä tehtaissa. Kaikki olivat työläisten neuvostojen johdon alaisia. Traktoritehtaalla oli työssä y li 1,000 työläistä ja he olivat valinneet salaisessa äänestyksessä 120 jäsentä käsittävän työmaaneuvos-ton, joka ensimmäisessä kokouksessaan valitsi 15 jäsentä käsittävän Johtokunnan; j o k a vuorostaan uhi-oiden ja paikallisten v i r k a i l i j an kanssa neuvoteltuaan palkkasi teknilliset kyvyt omaavan tehtaan johtajan panemaan täytäntöön neuvoston päätöksiä. Työläisten neuvosto j a johtokunta kokoontuivat vapaa-aikoinaan ja päättivät tehtaan toiminnan yleis-piirteistä, kuinka tuotanto oiisi jär-jestetlävä, mille tasolle; kuinka tehr taan johdon tulisi toimia j a kuinka ten halatessa rakentaa omia tehtai-kyn^ menen vuoden aikana. Sitten kun ryhdyttiin kollektiiviseen johtoon on tehtävä ollut paljon helpompi.- Nyt.minä jaa'an vastuunalaisuuden työläisten kanssa, jotka tuntevat työnsä alusta jaksaen. "On paljon helpompi ottaa määr räyksiä heiltä kum j o l t a k i n byrokraattiselta konttorissa istujalta. Kohoavat tuotantonumerot puhuvat itse puolestaan." Ammattiliiton keskuskomitean jäsen Aser Deleon oli yhtä innostunut: "Me olimme sitä mieltä, että työläisten osallistuminen tehtaiden johtoon ei ollut sinäftsä riittävä i l man ettei hyvästä johdosta koituisi hyötyä itse työläisille. Niinpä sitten v. 1953 on järjestetty siten, että mitä suuremmat ovat tehtaan tulot, sitä suuremmat ovat työläisten palkat." VÄITTEENÄLAINEN KYSYMYS . Työläisten osallistuminen tehtai deri johtoon j a sitä luonnollisesti seuraava poliittisen kontrollin j a kautuminen useampiin käsiixi tulee väistämättömästi olemaan väitteen-alainen kysymys vielä pitemmän ajan. •• Se on antanut musertavan iskun s i l le byrokraattimaisuudelle, joka on ollut vakavana ongelmana joissakin kansandemokratioissa, mutta se on samalla johtanut joihinkin anarki-stisiin tendensseihin työläis- — Yhyy, yhyy, i t k i aviovaimo miehelleen. Sinä s e n k i n jraaklmus. Lähtisin äitini loo enka palaisi luoksesi ikipäivinä. mutta sain juur i tietää, että bänkin on lähtenyt äitinsä luo . VAIN TOTUUS Tuomari: Oikeus haluaa nyt kuulla, mitä sanottavaa teillä on puolustukseksenne, mutta sanokaa ly. hyesti vain totuus.' Muun puolen saa esittää asianajajanne. taan j a jakaa kaikki voitot keske-. nään huolimatta yhdyskunnan tarpeista. • Jugoslavialaiset viranomaiset ovat tietoisia tästä hel^oudesta, mutta ovat kuitenkin sitä mieltä, että työläisten osallistuminen tehtaiden johtoon on siitä huolimatta perusteellisesti oikea toimenpide. He selostavat, että halUntekoneistoon on saatava*jonkinlainen yhdistävä ->ide, jotta paremmin voitaisiin palvella paikallisen tuotannon ja yleisen suunnitelman- etuja. E i voida aliarvioida saavutuksia teollisuuden rakentamisessa j a ku-lutustarvikkeiden taptannossa. Terästuotanto o n y l i : ^ - kertaa suurempi kuin'sota'a edeltäneinä vuosina. Viime vuonna' tuotettiin 800,- QOO tonnia terästä, kivlhiilituotanto on kaksinkertaistunut; gasoliinin 'kolminkertaistunut j a sähkövoiman ;uotanto nelinkertaistunut. Ja kaikkein tärkeintä on huomioida se, että.' kansan: innostus ja .uottavaisuus I tulevaisuuteen. ovat korkealla, jota ilnuöitä en l;iavain-nut JugosIavi^sä,vieraplessapi siellä neljä e r i J t e r t a a v v . 194849. Jugoslavian/työläiset r a k e n t a v a t u u t t a elämää, u u t t a t e o l l i s u u t t a , u u s i a r a k e n n u k s i a , omakot e j a , m a r s s i e s s a a n k o h t i s o s i a l i s m i n v a l o i s e m p a a t u l e v a i s u i i t t a. asiassa. Egyptin hallitus on moraalisesti paljon lujemmalla" pohjalla kun se ehdottaa Suezin kriisin rauhanomaista ratkaisua Egyptin ja eri katsantokantoja edustavan'kansainvälisen komitean välillä niin, että kanavan vapaa käyttöoikeus ja turvallisuus tulee taatuksi, että kanavan hoidossa ja hallinnossa huomioidaan laivaliikenteen tuleva laajeneminen, ja että kanavan käyttömaksut määritellään kohtuullisiksi ja kaikille maille tasapuolisiksi. Maailman yleinen mielipide ja erikoisesti Aasian kansojen yleinen mielipide hyväksyy tämänsuuntaisen ratkaisun ja hylkää ehdottomasti kaikki sellaiset "ratkaisut" Joiden pohjimmaisena tarkoituksena on säilyttää Suezin kanavayhtiön voitot entisille omistajille jonkun -'kansainvälisyysteorian" puitteissa. Imperialismin aika on päättymässä. Tämä on yleisesti sMnnustettu tosiasia. Yleisesti myös tunnustetaan, että imperialistiset isännät yrittävät viimeiseen asti pitää kiinni toisten kansojen ja niiden alueiden riistomahdoUisuuk-sista — mutta sillä seikalla ei ole mitään yhtäläisyyttä oikeudentunnon ja nykyhetken vaatimusten kanssa. Säälil(si käy mies poloisia Meillä vääräoppisilla on ollut sellainen käsitys, että tavallisilla ka-'-si tulee. Totta on, ettei uutta autoa dun miehillä, työläisillä, farmar e i l la ostaessa tarvita suuren suurta ra-j a heidän huollettavillaan, sekä Pieneläjillä yleensä on enemmän taloushuolia: k u i n yläluokkalaisilla. Tätä ilmeistä harhakäsitystä on perusteltu jopa silläkin, että aina eivät tahdo tulot riittää menoille, joista voidaan mainita: Enemmistö meistä canadalaisista on kuulema talojen omistajia, joista huomattavan suuri osa maksaa kuukausittain noin parikymmentä vuotta m i l t e i yhtä suuria kuukausimaksuja kuin vuokralaisetkin. J a kun asunto tulee lopulta maksetuks i , sitten on edessä joko suuremmat korjaustyöt tai uuden asunnon hankkiminen. Kiinnitysvelkojen lisäksi on aina kohoavat kunnallisverot siitä omasta taloste j a luonnollisesti lankeaa maksettavaksf länunitys, valot, korjaukset, maalaukset, puhelimet ja muut nykyajan kotkotukset. /Pesuksi vielä on vakuutusmaksut Tämä "kimnallisen elämän" kohdalta. Sitten tulevat maksettavaksi liittohallituksen välittömät j a välilliset verot. Tuloverojen Hsäksi maksamme tavaraveroa kaikesta mitä pi^ dämme päällämme, mitä käytämme työvälineinämme j a syömmekin. L i säksi tulevat tulliverot, vanbuuden- Jen t a k i a — m u t t a se vasta kalliik-eläkeverot j a ties vaikka mitkä, v Autoromu kuuluu myös täkäläiseen elämäntapaan e l ylellisyytenä, vaan melko tarpeellisena välttämättömyytenä maamme pitkien matko-hasäkkiä — mutta suuret kuukausimaksut venyvät y l i kahdestakin vuodesta niin, että kun auto tulee maksetuksi, siis omaksi,: sitten on ryhdyttävä maksamaan uusia renkaita ja muita, korjauksia. Kaiken pesuksi on vielä esimerkiksi täällä Ontariossa gasoliinin hintaan lisätty yhdentoista sentin maantievero gallonaa kohti! Vielä pitäisi: riittää rahaa ruokatavarakaupan: laskujenkin maksamiseen, sekä muihin elämän välttämättömyyksiin, kuten sanomalehtien, j a kii*jallisuuden hankintaan, huvitteluun, tukan: leikkaukseen ja sen sellaiseen. Kaikkien tämänsuuntaisten laskuj en jälkeen tuntuu-todella ihmeelliseltä, että pieneläjäin tulot ollenkaan riittävät menojen korvaa- •miseen. Siksi kaiketi on kehittynyt kokonainen "nurisijain luokka", mikä valittaa, että tulot eivät tahdo enää mitenkään riittää alati kohoavien kustannusten peittämiseen. Mutta "pieniä ovat silakat jouluk a l o i k s i " kuten sieUä suloisessa Suomen maassa tavattiin sanoa. Meidän pikkuihmisten talousvaikeudet ovat pieniä kuin pisara valtameressä kun niitä verrataan isoisten talousvaikeuksiin. Ottakaamme esimerkiksi vaikka Gerfordin herttua Englannista. Wo-bucnista,: Englannista . tulleessa A P : n uutistiedossa kerrottiin, että kun Gerfordin herttua katseli oles-keluhuoneensa ikkunasta yksityis puistoaan, mikä on n i i n suuri; että sen t i i l i s e i n i en pituus on 18 mail i a , hän sanoi huoaten: " E i ole helppoa pUa herttuana." : "Aniharvat ihraiset käsittävät kuinka paljon tulee, tällaisen paikan ylläpito maksamaan . . . T y ö läisten palkat ovat. 15,000 puntaa (.<$42,000J vuodessa. • "Aikaisempien uskollisten palvel i j a in eläkkeeseen menee 8,000 pun' taa' ($22,000) vuodessa. T a l l i en uudet katot tulevat makr samaan 40,000 puntaa ($112,000). öljylämmitys maksaa 5,000 puntaa vuodessa. " M i n u n ; täytyy maksaa yhdelle miehelle vuosipalkkaa vain siitä, että hän ruokkii kaloja tuolla olevassa järvessä" sanoi h e r t t u a . " L i - säksi on muita järviä j a muita kalojen ruokkijoita.". Mutta miksi jatkaisimme tämän kurjuuden esittelyä. Riittää kun sanomme, että herttua-raukalla on vielä $14,000,000 perintöverokin maksamatta. . J a tässä > t u l t i in asian ytimeen. Tuntuu nimittäin siltä, että sankarimme- Isäukko oli eräällä: tavalla hunsvotti, tai paremmin. sanoen sekasotkun järjestäjä. Ensinnäkin hän s a l l i itsensä kuolla tapaturmaisesti metsästysretken ä. No kuoliahan meidän kaikkien pitää aikanaan, mutta tässä oli se paha niksi, että perintöasiat eivät olleet vielä kunnossa. Meille kerrotaan, että Britanniassa, missä on kuulema luokkarajat poistettu korkeitten perintöverojen avulla,- kutep vissit sosialistijohtajat ovat meille selittäneet, on tässä "luokkarajojen tasoittamisessa" sellainen takaportti, että rikkaat voivat "lahjoittaa" •— verovapaasti — omaisuutensa perillisilleen. Ehtona on vain se, että perintönsä järjestäjä elää vielä viisi vuotta "lahjoituksen" jälkeen; Tämä vanha hert-. tua oli menetellyt j u u r i näin^ mutta joutui tapaturman uhrina lähtemään isiensä tykö kaksi kuukautta ennen kuin t u l i kuluneeksi viisi vuotta omaisuutensa lahjojttemises-ta/ Tästä ennenaikaisesta kuolemasta sitten johtuu,^ että nuori herttua joutuu nyt valittamaan ja maksamaan vähän perintöveroakin^ ; . Näyttää kuitenkin siltä; ettei hän aivan "poikki? vielä ineri&lJutis^ tiedoissa kerrotaan, että perintöti: lalle j äi esim.; hopea-esineitäkin sik i n sokin j a huonosti hoidettuna yksi huoiie täyteen. Lisäksi on taideteoksia, maalauksia, joiden -arvo on eräissä: tapauksissa y l i neljä miljoonaa dollaria! Näihin kun lisätään hevostallit, joiden kattojen korjaaminen tulee maksamaan $112,000 j a "kalajär-vet"; j o l l e n hoitajille maksetaan vuotuinen palkka, seka rajatoii määrä muuta omaisuutta, niin kannattaa kaiketi siitä vähänmaksaa hallituksellekin. Meidän mielestämme e l bcrttu-aUa olisi mitään hätää, vaikka hän joutuisi maksamaan'veroina viimeisestäkin miljoonastaan toisen puolen, sillä siitä jäisi häneUe vielä $500.000 e l i sellainen summa, ;että me tavalliset kadun miehet emme osaa sellaisesta uneksiakaan. - Mutte kuten sanottu, meillä; tav a l l i s i l la kadun ihmisillä er taida o l la hämärää aavistustakaan siitä kuinka s u u r i a ' t a l o u s h u o l i a ' ' on niillä, j o i l l a on kosolta sita, mita ruoste syö j a varkaat kaivavat? / ^ Mahdollisesti t i m a tarina hert-tua- raukasto ^lohduttaa rmeita ' sill o in kun lyömme tOipäivSnä aipaa siitä, minkä laskun maksamme pyt. j a minkä voinune lykätä seuraavaan viikkoon. — ' Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 13, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-09-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560913 |
Description
Title | 1956-09-13-02 |
OCR text |
Siv«i2 Torstaina, syysk. 13 p. — Thursday, Sept^ Vi, 1956 I
VAPAUS fTeJejibQnoi: Bus. Office 06.4A26t:
mSOrtai Oitlce OB. 4-42^. ISaoager
E^BOuA. EdttorW.£klmuL BdaiUng
addntts: BoKM.Bvtäbaxy, Oniaxio.
Orgao of Itontob Camdian».^^^^^
taUttlMd Nor. 6, 1917. Aidtuirixed
M (W>nA tla$B maa by tb« Post
Otfieik>l>Qnrtoieztf, Ottawa. Pub'
iJbKbedttuice «rcdcty:
Tbundayti «ad SalimlSTs iQr Vapoas
lOm 6 t W., Su |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-13-02