Vapaus, January 23, 1974

              Hi
), • tllftUiU •
S', vi--')-'
i i i i Sivu 2 Kjesikiiviikko, tamimiOc. 23 p . — Wed., J a n . 23, 1974
r
VAPAUS ( L I B E R T Y ) '
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N | N 4 I S H ' C A N A D I A N S ,
" • Established Nov. 6 , 1 9 1 I_
Editbr: W. EKLUND v . Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Published once weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
, 102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canada. .
Mailing address;^ Box 69. .
Advertising rates upon application, translation free of charge.
Second Class Mail registration Nunaber 1076 •
M.>bWt^ «hvCAN AOIAM tANQUAQE^^PRESS
Canadassa: l vit. §10.Cfl,- 6-kk.. S5.25
-3 lik. sSS.OO
TILAUSHINNAT:
USA:n:; .
Siiomeeh:
1 vk. SU.OO, 6 kk. S5.75
1 \k. Sfl.SO. 6 kk. S6.23
Y A R E M K O N ER0AMISVAATIMUSTEN:TAKAHA ON
SUURIA VOITTOJA ANTANUT MAAKifNÖTTE|.U
Parempi alku pitäisi ottaa
: Liittohalhtus^antbi^viime virkoUai,tiedoitLiksen,: että vaijjLJja . "lO'^:
. Pullisena-: .tavoitteena", pn kolhonaan Canadan alueelle länsirannikol­t
a /itärannikolle rakenneticava öljyputkilinja, niin kustannuksien ja
aikasäästöjen vuoksi Itä-Canadan energiapulaa pyritään lieventä­mään
rakentamalla 30 tuumanicn putkijohto Sarniasta Montrealiin.
Tämä sellaisenaan on tietenkni. parempi, kuin ei mitään, mutta ei
• siinä toden-totta hurraamistakaan ole. A-
. EnergiaministEri -Donald Macdonaldinvantamien selitysten mu­kaan
amerikkalaisyhtiöiden 'jtontroiloiman Interprovincial Pipe Line
Limitedin johdon jalkoksi Sannasta Montrealiin rakennettava "jat­ko-
osa"' saadaan puolta vuotta pikemmin valmiiksi ja samalla'sääs­tetään
noin §>100 miljoonaa rakeiinuskustannuksia,: verrattuna siihen,
jos putkilinja rakennettaisiin".SaultSte. Mariesta Montrealiin. Vielä
suurempi on aika- j a ralhamenticys. selitti ^mr Macdonald, jos nyt
tehdyn suunnitelman asemesta rakennettaisiin Länsi-Canadasta Itä-
Canadaan Suurten järvien pohjoispuolitse kokonaan Ganadan alueita
.•hyväksikäyttävä qljyputkijohto, •:
.. iMutta jos 'asiaa ajaitellaan hieman' syvällisemmin; niin kyllä-
; tässä suunnitelmasisa on paljon toivomisen varaa.
- Ensinnäkin on syytä kysyä, että onko meillä kansakuntana va­raa
olla ilman kokonaan Canadan alueille lännestä itään, rakennetta­vaa
öljyputkilinjaa?
Kuten tiedecään Ganadan länneltä, pääasiassa Albertasta^ lähe­tetään
parikymmentä vuotta sitten USA :n monopolien kanssa, tehty­jen
sopimusten mukaan enemmän raakaöljyä Yhdysvaltoihin, mitä
Itä-Cttnadaan itiiodaan uBkomailta, Venezuelasta ja Saudi Arabias­ta.
Multa Itä-Ganadaan ulkomailta nyt tuotettava öljy oi,i paljon
kalliimpaa kuin; on hinnankorotuksista huolimatta Albentassa tuo- •
tettava raakaöljy. Kaiken lisäksi talousviisauksistaan ylpeilevät vaiir
. hojen ..puo.ucidon hallitukset suostuivat itoinen to"sensa jälkeen sii­hen,
että pääasiassa yhdysvaltalaisten suurten öljymonopolienomis-
: tama '•Jnterprovincial Pipe Line" rakennutti putkilinjansa Winnipe-gii^
Xa. Yhdysvailoihin j a sieltä Suurten järvien eteläpuolitse.Sarniaan.;
Toisin sanoen ,tämän arvokkaan resurssin välitys on; ulkomaalaisten
rahamiesten Ciäsissä ja kaiken lisäksi niin,, että heidän' kätepsä. on
Itä-Ganadan öljyputken hanassa, jota ollaan epäilemättä käyttä-taään.
jos j a kun Yhdysvaltain öljy- ja muiden monopolien edut sitä
vaativat.
^Toisaalta Pohjois-Ontärion asukkaat j a kunnallishallinnot ovat
esittäneet pyyntöjä ja vaatimuksia, että koko .Ganadan aueelle tuleva
öljyputkilinja pitäisi rakentaa Suurten- järvien pohjoispuolitse Sault
Sie. Marieen ja sieltä Sudburyyn,, sekä täältä edemmäksi. Näitä toi­vomuksia
j a vaatimuksia on esitetty nimenomaan siks', että voitai­siin
kehittää kevyttä teollisuutta Pohjois-Ontarioon ja siten...varata
kipeästi kaivattavia töitä naisille j a nuorille sekäsaada lisätuloja
suurissa talousvaikeuksissa oleville kunnille; Liittohallituksen ener-giapäätös
on todella suuri jä katkera pettymys muutenkin monessa
suhteessa lapsipuolen asemaan joutuneelle PohJoisrOntarioUe. Sadan
miljoonan, lisämeno on tässä yhteydessä vain pieni pikkuseikka. Ja
mitä taas tulee rakcnnusajan pituuteen ,niin onhan meillä joutilaana
olevaa työvoimaa vaikka .missä määrin.. '
Kaikkein suurin epäkohta pitkän tähtäyksen pohjalta, on epäile­mättä
se, että hallitu.s kieltäytyy ottamasta öljyn etsintää, tuotantoa,
kuljetusta j a jakelua kansalliseksi tehtäväksi Ganadassa. ,
TödelläThyödyUinen j a tuloksellinen kansalline^ energiaolijelma
edellyttää: ^ '
1) Öljy-yhtiöiden kansallistamista; 2) Athabaskan öljysannan
kehittämistä yhteiskunnan omistuksen j a kontrollin puitteissa; 3)
Öljyputkijohto pitäisi rakentaa pikatyönä; 4) Öljyputki johto tules
rakentaa kokonaan Ganadan alueille.
L i i t t o - ja maakuntahallitusten pääministerien kokoontuessa Ot-tawassa
tänään keskustelemaan ene^giaky3ymyksistä,^ canadalaisten.
_ yleensä tulisi korottaa äänensä yllämainitunlaisten vaatimusten, puo­lesta.
Muistaa pitää myös viime viikolla Ottavvasta saadut tiedot,
että suuret öljy^yhtiöt lähettävät johtopiiriensä parhaita edustajia
Oltavvaan nimenomaan siinä mielessä, että he voivat 'vaikuttaa itsel-leeiv
edullisella tavalla edellämainitun energiakökouksen työhön ja
I päälöksiin. Miksi eivät esitä vaatimuksiaan myös tavalliset canada-laiset
jotka loppujen, lopuiksi joutuvat viulut maksamaan. .v
1,;',
ia
Työssäolevien köyhien avustus
Jatkona aiemmin mm. Vapaudessa julkaistuun tietoon, että;
Saur-Toronto suunnittelee työssä olevien köyhien avustamista palkr-kalisän
sekä lääke, hammashoitoi ja. silmälasikulujen maksamiseksi,
viikon lopulla saatiin tietää, että asia on edennyt askeleen pitemmäl-t
le: kaupungin sosiaalipalvelu- ja.asuntoasiain komitea o d o t t a a yk-;/.
simielisesti suunnitelman hjM/;äksymistä. ' • £ ^
m
, ~XJÖ3~Suur-Toronton valtuusto ehdotuksen hyväksyy, .niin tämä'
; tarkoittaa, että kaupungin alipallkatut työiäisst voivat anomuksensa;
:_ptrusteella saada tulonsa samaan ^tasoon sosiaalihuollon -varassa elä^;
j r - en kanssa j a ' s en lisäksi ilmaiset JääKäTrin
hammashoidon" j a silmälasit. ' ,
_^Se •tarkoittaa että $2 tuntipalkalla_olevat työläisetjroivat a n oi
" t kaupungilta palkkalisää; Joa esimv 4 lapsen i isä ansaitsee yaiia $309
kuukaudessa .($77-Jiriikossa hänellä-on mahdollisuus ^«aada palkka-
;::;Jisää Lääkc-, hammashölto-'ja jsibnälasien maksu»
ravustuksia voi saada; henkilö; jpn^a palkkatulot eivät ole 25 prosernt-
' I . t i a korkeamniat siitä, mitä hän sais^ avustuksella olle|s>. Esimet&ikr
sl työläinjen, Jolla;on 4 huollettavaa-ja ansaitset $408 kuukaudessa
;eU_ $i(K2.vilkos55a..— $Ö7.enemmin mitä hän saisi avustuksena oUea-
Kuten on jo aiemmin kerrottu,
Ontarion' lainlaatijakunnan kum­mankin
oppositioryhmän toimesta
on- vaadittu maakunnan proku­raattorin,
John Yaremkon eroa­mista
suuria voittoja tuottaneiden
maakeinottelujen johdosta, mjssä
hänellä' oli hallituksen pitkäaikai­sena
jäsenenä sangen edullisia s i ­säpiirien
tietoja. Mr Yaremko: sa­noi
puolestaan viime, keskiviiikkoil-tana.-.
että hän ei eroa, elleipää­ministeri,
William Davis sitä vaadi.
. ' K u k a a n ei-ole voinut sanoa, että
oikeistölaispöliitikkona . -"kommu-nismivaaraa"
miltei 'kaikkialla nä-k~
evä ja- yleensä työväen vastaisista
asenteistaan tuniiettu' 55 vuotias
mr, Yaremko olisi maakeinottelun-sa
.yhteydessä syyllistynyt mihinr
kään "lakivastaisiin' 'tekoihin^
Mjitta ilmeisenä pidetään, että
maakuntahaU ituksen eri min iste-risalkkuja
hoitaneena ja lainlaa­tijakunnan
jäsenenä •vniodesta
1951 alkaen ollut lakimies-prokur
rjujjt^ri- oli maakeinottelussa mui­ta,
eli "ulkopuolisia" edullisem­massa
asemassa, ja että lakimie-henä
hän osasi myös käyttää hy­väkseen
niitä porsaan reikiä, mi­tä
maan käyttöä ja pienempiin
osiin jakamista koskevissa sää-dfiksissä
on ollut. :,
Erään torontolaisen päiväleh­den
kertoman mukaan mr Yaremr.
ko, joka on ollut maakuntahalli­tuksen
jäsenyydessä V vuodesta
1958 alkaen, eli kuutisentoista
vuotta; on ministerinä olonsa a i - '
kana ostanut j a myynyt — lyhy-esti;
sanoen keinotellut — 700 cek-kerinalaa
maata Niagara escarp-ment-
alueella, ja että hänellä on.
vielä 420 eekkerinalaa Miltonin
si erinäiset "rGunaeLuisuudtt".
: K O i lehtihaastattelun mukaan
mr, Yaremko oli: sanonut että hän
jakoi Niagara esuarpntelit alueen
maan 10—25 cekksr:na]an tonteik­si
huhtikuun 20 pnä 1968. :
Kuuden päivän kuluttua siitä
Ontarion lainlä.ilijakunta käsitte­li
kolmannessa j a viimeisessä luke­misessa
suunniltclulakiin tehdyt
muutosehdotukset,. joiden, perus­teella
kielletään maiden jakaminen
10 eekkerin alaa suurempiin-osiin
^
ilman paikallisen kunnallishallin­non
lupaa. Tämän l a in perusteella
eivät esim. Ontarion farmarit voi
jakaa maitaan edes; lapsilleen, pu­humattakaan
siitä, että he voisi­vat,
myydä tontteja ilman asian­mukaista
lupaa.
Mainitut suunnlttelulaiin muu-,
tosehdotuksct hyväksyttiin touko­kuun
2 päivänä 1968. Siihen men-nesKä
mr Yaremkon sanotaan käyt
täncen ko. maiden hankkimiseen
$47,000. . :
Synnin tunnun heräämistä:
KAHDEKSAN OSAKKEKA OMISTAVAA
Kähdeksa.ri .' •kirkkojärjestÖä,
j o i l la on suuria pääomasijoituksia"
mohopoliyhtiöissä esim. $4.1
miljoonaa JCerox- ja IBM-yhtiöis-sä
^ oh kehoittariut yhdysvalta-iaisia
suuryhtiöitä iöpettamäan
naisia j a Vähemmistöryhmiä; vas­taan
kohdistuvan t^Ömaäsyi'jin-nän,'
tiedöitettlin/ keskiviikkona
New Yorkistti. ^;';:.v;',';'
Tasapuolisten työmahdpUisiiukT
sien puolesta tQiriiiva prötestant-
\tisten ja:katolisten okirkkojen kb-koonius.
lähettää syrjihtäohjel-niaa
:vastustavia' päätöslauselmi-aan
myös EVi-din, Genehil Elec-i
r i c i n , General.Motorein, Gopd-yearin,
Polaroidin,; Seari?in ja
Kraftcou osakkcenonfiistajille.^^^?^;
Racismihjä seksismin., pois kit­keminen
kuuluu Amerikan yliteis-kunnfin
kaikille osille" sanoo kirk­kojen,
v i r k a i l i j a Lucius: VVäfker.
;'Kirkot ovat Amerikan korpo-lähettyViliä
Haiton countyssa sillä | ratioden moni-miljoona-sijpittajia
alueella, m-^ne maakuntahallitus'
"Tämä on ensimmäinen kerta
folioin kirkot, päädmien sijoitta­jina,
käyttävät osakkeenomistaja-asemaansa
vipusimena tasa-^ar-voisten
työmahdollisuuksien hy­väksi"
iässä maassa, hän seUtti..
Tähän kirkkoryhmään kuuluu
mm"., seuraavat kirkkojärjcstötf
American Baptist Home Mission
Societies jolla On 23,000 G M : n
csaketta arvolta $1,1 miljoona ja
dl^OPO Polaroidin osaketta ai-vol-ta
$770.000; United Presbyterian
Ghurchj jolla on. 22,000 Kraftcon
osaketta arvolla ,$760.000; Pro-tcstant
»Episcopal Churchin koti-ja
ulkomaisen lähctystyö-yhdis-
Sen jälkeen hän on- luopunut
250 eekkerlnalan suuruisesta maa-alueesta
$130,000 hinnasta; sisäU
tyen siihen 65,000 eekkerinalan
lahjoiitus Ontario Heritage-Foun-dationille
(asiallisesti puhuen On-täl-
iolle), minkä . lahjoituksen per
rustcella? hän on oikeutettu saa­maan
$35,000 tuloveroalennusta.
Mr Yaremko toimi hyvin nope­asti
ko. maan jakamiseksi 10-:—25
eekkerinalan suuruisiksi tonteiksi,
saadaikseen jaon ^.suoritetuksi en-jien
kuin tuli hyväksytyksi edellä­mainitut,
suunnittelulaih muiitos-ehdjoluksct.
- . —- _
Viikko sittcn~tiistainajintaman-sa
lausunnon mukaan mr Yarem­ko
- suoritti tämäh pikaopei-aation
maansa jakamiseksi '.'saattaakseen
pitkän tähtäyksen henkilökohtai­set
afäärit asianmukaiseen järjes­tykseen."
Panaman kanavasta
Ulisi sopimus
'- Panama City. — Panaman val-;^
tionpäämies .kenraali' Omar Toiv
rijos ilmoitti tammikuun 12 pnä,'
että Panama ja Yhdysvallat ovat,
päässeet alu3täväair~sopim\!
Panaman kanavaa koskevan-tbpir
muksen uudistamisesta. Voimassa,
olova kanavasopimus takaa Y h - ,
dysvalloHle yksinoikeuden kana­vaan.
'
Kenraali Torri jos totesi alusta­van
luonnoksen uudeksi kanava-sopimukseksi
käsittävän kahdek-san7tjkohtaa'.
Sopimusluonnoksen'
laativat Yhdysvaltain erikoissuur-;
lähettiläs :Ellsworth Bunker j a Pa-namannilkoministeri
Juan Antonio
TaclT aiemmin tällä viikolla Pana-ma'
3sa ^käymissään neuvotteluissa._
Torrijos huomautti edelleen, et­tä
Panaman on "nyt^hyväksyttävä
t a i . hylättävä sopimusluonnos tai
koetettava saada siihen aikaan pa­rannuksia.
RAUTATIETYÖLÄISILLE LUVATTIIN
ENEMMÄN MITÄ PARLAMENTTI "ANTOI"
Rautateiden työehtosopimus-luistaa
käsitellyt .sovittelija, tuo­mari
Emmett Hall ilmoitti keski;
viikkoiltana päätöksestään, jon­ka
mukaan Canadan 90,000 rau-tatietyöläistä
tulee saamaan 15
senttiä luhnilta suuremman palr
tys. jolla on lÖ,6Q0 General Elcc- kankorotukscn, minkä parlament-t
r i c in osaketta arvolta $667,800;
on suunnitellut erikoista-puistotie-vihervyöhykettä.
Mr Yaremko sanoo että hän ei
ole osallistunut ko. viherhyöhyke-alueen
rajojen suunnitteluun . ja
päätösten tekoon, ,ia että hän ei
osallistu: tulevaisuudessakaan täs^
tä alueesta käytävään keskuste-;
luuri, välttääkseen siten eturistirii-tofhin
joutumisen; Kysymys; on
kuitenkin siitä, missä määrin mr
Yaremko käytti henkilökohttaisek-s'
hyödykseen maakeinbtteliissa
niitä tietoja, mitä hänelle hallituk­sen
yhtenä vanhimpana ministeri­nä
on ollut näistä vihervyöhyke-suunnitelmista?
.
: M r Yaremko leimaa sopimatto­maksi
sen, kun ko. itorontolaigleh-:
tl tiedoitti hänen saaneen voittoa
12 vuoden aikana eli vuodesta
1959 lähtien tästä maakeinottelus-ta
$55,000.
. Myöntäen, ettei mr Yaremko ole
lain kirjainta rikkonut .,NDP:n
maakuntajohtaja Stephen Lewis
sanoi, että mr Yaremkon '.'eturis­tiriidat
ovat; ehdottoman selvät.
Ministerillä on vielä 420 eekkerin-alaa
maata tällä fkehitysalueella."
Prokuraattori Yaremko sanoo
harjoittaneensa tätä maakeinotte-lua
"vanhuudenpäivien!" varalta
silmälläpitäen! sitä aikaa, jolloin
härt lopettaa poliittisen toiminnan
ja jää eläkeläiseksi. Maakuntahal­litukseni
m'nisterinä hän on saa-ntit
$35,000 vuosipalkkaa, josta
.$6,000 verovapaata tuloa sekä
-eräitä melko huomattavia "reuna-etuisuuksia".
Vuoden lopulla tie-idoitettiin
että hänen ja muiden mi-,
.nisterien palkat nousevat taanneh­tivasti
lokakuun 1 pstä alkaen 40,
500- dollariin vuodessa, josta $7,
500 verovapaata tuloa sekä lisäk-
Ghurches and Fcllöwship jLJhitaf-ian
tJniversal "iA-ssoGiatiön, jolla
.pn 6.000 Fordin oraketta; arvolta
$246,006;. ; Uni ted - Methodist
Churchin , ;naisjaostö,'^~ j o l l a , oh
7^000 Sear.sin osaketta arvolta
$562,000; Unit^^^
chirikansallisjaösto, j o l la ön 1.500
IBiM:n Osaketta arvolta $57,000
ja Roman . Cathetlic Atpnement
Friars,;; jöila oh 400 Göpdyearih
osaketta arvolta $6,000. ' .'
. M
.uiiiNiuniiuiniHiMHiaiiiiiiinniariiiiiiniMCjinniiMniHmiiiiiniinNHiiniinciniiiiiiMiicimiiiMM^
MITA M U U T S A N O V AT
NIXONIN PUOLUSTUKSEN HATARUUDESTA ,
Minä tein sen, mutta le ette voi" todistaa sitä rikokseksi;
ja käsittävät, että niiden velvol­lisuus
on "katsoa-: yhteiskunnan
alaportaaseen yhtä hyvin kuin
pääomiaan sijoittamiensa yhtiöi­den
' f inanssipohjaankin" lisäsi
mr.- VValker.
t i heilL' määräsi komentaessaan
•nämä työläiset 49 sentin tunti-palkankorotuksella
(1973) takai­s
in työhön viime syyskuus.sa.
Tuomari Hall määritteli .myÖ3,
että vuodelta 1971 työläisten; t u - !
iee saada 9-prosenltisen korotuk­sen,
mikä on myös suurempi kuin
parlamentin määrittelemä koro­tus.
* Ei-operatiivisiin töihin.- osallis­tuvalle
55,000 rautatieläiselle - r -
j o t k a edustavat suurinta osaa ko.
työntekijöistä ^ tulee .tuomari
H a l l in esityksen mukaan 24«pro-senttinen
korotus vuoden 1973
keskinkertaiseen $3.54 • tuntipalk­kaansa.
Heidän; keskinkertainen
palkkansa tulee tammikuun 1 päi-r!
scnsa unioitten useimmille perus-,
selityksille: - ,
—^ Rautatietyöläisillä on oikeus
saada (palkkatasossa) kiinnirmui-denteolli.
suusalojcn työläiset.
— Rautatietyöläisillä on oikeus
piiasta entistä 'enemmän, osalh-ciksi
työn tuottavaisuuden lisään­tymisestä.
—^Heillä on oikeus saada kor­vaus
kohonneista clinkustannuk-i
«Lsta.
E i o p e r a t i i v i s i i n töihin osallis­tuvien
lautatictyöläisten palkka
kohoaa ensimmäisenä sopimus--
vi^onna 49 senttiä t. e l i vähän
vailla 14 prosenttia. '
Korkeammin palkattujen am­matti
työläisten — heitä on noin
20,000 — palkassa, joiden tunti­palkka
on ollut $3.86,' tuomari
H a l l in päätös tarkoittaa pienem­pää
eli 12.1 prosenttista nousua
ensimmäisenä vuonna.. KaksivujO-tisen
työehtosopimuksen perus­teella
he tulevat saamaan 88^/2
SYNTYMÄ- I
-T^ÄIVIÄ
" K a U e Palo, Whitefish, Ontario,
täyttää ^maanantaina, tammikuun
28 päivänä 84 vuotta. tirr:
Aini Grundsteiv-Whitefish, On­tario,
täyttää; perjantaina; hel­mikuun
1 päivänä 73 vuotta.
Yhdymme siikuldsten ja^^^, t^
tävieia bhiientoivotuksiin.
Pareäipi olisi; -'että alinpalkkä-
^ kpi^iitJE^siih; siihen^ taisbon
Tämä on asiallisesti putiuen presidentti. Nixonin, antama puo- västä lähtien 1974 olemaan $4.39 tunnilta eli
lustus Waiergatesta nousseille syytöksille. tunnilta, tarkoittaa se rahass.i' ^-'^ prosenttisen korotuksen.
se ei ole loistava' esimerkkimoraalisesta jokto^
omin3isuudesta, hänen asenteensa ainakin osoittaa missä, nyt
^emme. Nixon ei tunnu häpeävän ajatusta, että hänen pitäisi
oti?. pankin presidenttinä' vain suksi kun ei voida todistaa^ että
hän cn ryöstänyt sen .Nixon on osoi-itautunut mieheksi jolla
ei ole mitään käsitystä häpeästä:.. .Kysymys, mihin hän pa-kottaa_
maan antamaan vastauksen, on se, että onko hän his­toriamme
ensdmmäinen rikollinen presidentti.
— Joseph Kraft, Toronto Daily Star
mielipiteitten ilmaisu-sivulla.
lutniriiiuiiai iiiMauiniiiiiuaiiiiiiiiiiiiunniiirinintiiiiiiiniiciiiiiiiiiiiiiaiiniiiiniitiuiiiiiiiiiiQiiiiiiiiiiiinitiiiiiiiiiiaM
laskien 85 sentin palkankorotusta Junafnicsten - alin tuntipalkan
lunnilta ' kaksivuotisen sopimuk-1 noiisu b n 2 vuoden ajalta 22.9—
sen pohjalla.
Rautatietyöläisten uniojohta-jien
sanotaan suhtautuvan myön­teisesti:
tähän päätökseen: selos­taen,
että yhdellä kertaa e l voida
odottaa korjauksia kaikkiin puut­teellisuuksiin.
Tuomari. Hall antoi kannatuk-
23.6 prosenttinen, mutta, nousee
raitamiesten; työnjohtajäin kcdidal-ta
27.5 prosenttiin ja 28.3 prosent->
tim rata-avustajille; :
Kaksivuotinen sopimus päättyy
tämän vuoden lopulla j a niinmuo-voidaan
odottaa* että uusi
alkaa ensi ke­doin
neuvottelukierros
sana.
PÄIVÄN P A K I NA
GETTY III KIDNAPPAUS
Kun V i i m e keskiviikkona ilmoi­tettiin
maailmalle että 17-vuoti-aan
Paul Getty III kolme ryös­täjää
eli kidnappaajaa, tai sel­laisiksi
ci)äiltyä heppua on vih­doinkin
joutunut Italiassa polii-
, sien nuottaan, niii| se e l enää nos­tattanut
sellaista kohua kuin al­kuperäinen
kidnappaus.
Mutta' kapitalistisen maailman
. rilkkaimmaksi • mieheksi sanotun.
Paul Getty I pojan pojan kid­nappaus
oli viime syksynä viitir
sen kuukautta jatkuvana suur-juttuna
Länsi-EIuroopari sekä Y h
^dysvaltain. j a Canadan valtaleh-
—dissä.- .
r i t " haluavat välttää.
Nyt suoritetun pidätyksen; jäl­keen
saadaan tietenkin lisäselvi- •
tystä siihen,, miten tämä ihmis­ryöstö
tapahtui, multa selvää on
kuitenkin ilman; muuta, että kid­nappaajat
olivat tosissaan ja pe­tomaisia
''tekijämiehiä" — kuten
myöhemmin nähdään.
Mutta palatkaamme nyt jutun
alkulähteille. Monimiljonääri
Paul Getty, L kidnapatun pojan
isoisä on bvela j a säälimätön l i i ­kemies.
Öljyrikkauksiensa lisäk­si
hän omistaa satakunta"; miuuta
liikelaitosta. Hänet tunnetaan ah-
_neudestaan—ja-^miltei—sairaalloi--
ta ole ;,vanha Getty kääntää läm-mityksen
pois isosta haalista.
Hän er tullut Englantiin oikeas­taan
muussa mielessä .kuin sala-takseen
Yhdysvaltain veroviran­omaisilta
suuria voittojaan.
Gettyn pojat, vaikka eivät ole­kaan
isänsä mallisia ''liikenero-
-:-ja" ovat tär*keissä asemissa van­han
tekijän suuressa liikelaitos-valtakunnas.
sa. Eugene Paul,
Paul toinen, on ollut Gettyn lai­tosten
edustajana Italiassas vaik­ka
. hän olisi mieluinunin ollut
"playpoikana".
Viimeksimainitun poika, Paul
III, ei tullut toimeen sen parem­min
. isänsä kuin isoisänsäkään
kanssa.' Eivätkä he ilmeisestikään
kiinnittäneet. • suiu-ta huomiota
Paul kolmanteen. P,o'ika jätti äi­tinsä,
joka oli kauan ennen; sitä
sanomalehden, Il Tempon kir­jeenvaihtajat
menivät puhelirait»
se saamiensa ohjeitten muk£uses-ti
Napoliin "johtavalle tielle ja
ohjeita edelleen seuraten löysivät
kirjekuoren, missä oli Paulin vii­si
valokuvaa omalla käsialalla,
toinen konekirjoitettu kirje hä-,
nenjtaäppaajiltaan.
Paul pyysi omaisiaan sääli­mään
häntä ja hankkimaan lun^
nasrahat. Kaapparit ovat leikan­neet
häneltä korvan, hän kirjoit­ti;
Hän pyysi 'isoisäänsä unhoita
tamaan vanhat ja auttamaan
häntä: Poika lupasi tehdä mitä
tahansa isoisä haluaa, mennä
vaikka takaisin kouluun. v ^.
Perhe sai lopulta kerätyflisi
vaaditut rahat 2,000 miljoonaa
l i i r aa ($3.4.-. miljoonaa) ja niin^
alkoivat neuvottelut pojan va4
Silloin varsinkin alkuäikpi-.
na —lehdissä spekuloitiin myÖs
syitä syviärr Jotkut; lehtimieiiet
arvelivat ettäj^kidnappauksen ta­i
k a n a oli 'pojar^-äiti tai täiRa up­porikkaan
perheen poika " i t e " , ja
vasta myöhemmin hän vjoutui
"oikeiden gangstereiden" käsiin.
Tätä perusteltiin esim. selittä-sesta
pilkkumaisuudesta: raha-asi- .
oissa Nevir. Times-julkaisussa V.
_Rosen, jonka artikkelista on- saa­tu
.suuri osa tämän"pakinan asia--:-
tiedoista, .; V -
_ Getty ensimmäijien on avioitu­nut
5 kertaa. .Hänellä on 5 poi­kaa
j a 14 lasten lasta. Hankittu­aan
suuret rikkautensa Yhdys-mällä^
cttä oikeat gangsterit eli valloista, Getjy mqutti Englan- ImtiedoiTkidnappaukäestar
"ammattimiehet!' menettelevät tiinV-.teti sieltr "vÄnhM Äiti ryhtyi toimenpiteisiin po-toisin
kuin Paul Getty III; ryös- rupesi järjestämään loistavia ke- j a n h ^^
mu j a ja löysi paikkansa Britan, apua mutta tämä Ikieltäytyi j y r -
-erönnut-Paul-toisesta^l4-:iraoti=r^pauttam isestar^I^
vat myös, että Paul I I oli hank-J
vkihutl rahat iiraah jrriiti|än .apua§
: ; f i i M ; t y ^ r i s : i n^
täytyi ka,ikeri avustuksen antaihi^
sesta. y-'y[-,:''^:''''-/r-v--y^
. J u t t u ::pä,ättyii8i^^^^^^
joululniuri 15 pnä^^
: luhhiftsra5at|;oli;:iift^^
<%|;irllffl9ye^
toaseman lähettyviltä Eteiä^Ita-lias^^
Häntn oikea licoryanlehten.!
sä o l i todella leikattu pois j a poi*
ka vietiin sairaalahoitoa . 8aa|
. Nyt hän p n kuulenun
' imallakiaihden hengen^
saattamana.
oVati^iilmi^M^
•neet'i;;?twtkimuksij^
aana aloittaakseen hippie-elä-män.
Myöhemmin poika meni
taidekoulua. .. —
Hänen katoamisensa ei: aluksi
saanut suurtakaan huomiota.
Paul III tyttöystävä Martine
Zaoher-antoi ensimmäisen häly­tyksen.
Pojan äiti huolesföf^ sen
jälkeen kun hän oli saanut puhe-
Jliarkkaä lunnasvaatimukset vanha — on edelleen pennin vsir loppua. ' „
lähetettim >^ pojan ;isälle^ äidille, nyttäjä. Hän on asennuttanutN. 'Marraskuussa tilanne sai yllät- a
isoisälle, , tytiötiittiyalle. , jne.' linnaansamaksupuhelimet vie-' i^ais-*— -^^4.»» 1,
•lÄririasväatlmus ' " ' • ^ « - ^ «
SltigsäVMnbtt^