Vapaus, January 23, 1974

              I -
ENERGIAKRIISI JA USA:n EKONOMIA
Kun Canadan laajoina kan?alai8purel88ä kesku»tellaan nyt
energiakriisistä", inflaatiosta ja vieläpä palkkojen jäädyttämises-tä,
Ichtcfnme mielestä on "mielekästä tutustua sähkötyöläisten (UE)
umon Chicago, liikealueen preside^tih Ernest Dc-Maion vuoden lo­pulla
laatimaan tutkielmaan, mikä on hieman lyhentäen suomen­nettuna
maihitun unionin New8-lehdestä.
Meneillään oleva ' taloudelli­nen
nousukausi on noin 3 vuot­ta
vanha. Suurimman osan siitä
ajasta, alkaen elokuun 20 pstii
1971i on ollut palkka- ja hinta-kontrollit
voimassa. Samalla
kun voitot, tuotantomäärät ja
hihnat ovat nousseet cnnätyiä-korkeutecn,
realipalkat — tyii-
Iäisten ostovoima — ovat laske­neet
jyrkiisti.
- Kontrollit otettjin voimaan kor­keasti
samaistetun propagandan
a v u l l a , , että palkat aiheuttavat
inflaation. Jos palkat kontrolloi-daan,
meille sanottiin, inflaatio
haihtuu pois. Me sanoimme sil­loin
j a me toistammt sen nyt, että
palkat eivät ole inflaation aiheut­tajia,
vaan sen uhreja.
Lokakuusta 1972 teollisuusalan
kes'kinkertainen palkka oli $157;-'
49 viikossa nykyisissä dollareissa
laskien, ja vuoden 1967 dollareis­sa
laskien $124.40. Viimeksimai­n
i t tu summa, vähennettynä siitä
sosiaaliturva- j a ijjlpveromaksut,
alentaa viikko maksun ostovoi­man
97.49 dollariin.
Koko vuoden aikana (1972)
säästöt vähenivät, 10.5 m i l j a r d i l ­la,
eli $60.2 miljardista $49".7
miljardiin. Kuluttajien luotto l i ­sääntyi
samanaikaisesti 19.2 m i l ­j
a r d i l l a / yhteensä $157.6 miljar­diin.
—, Ylläpitääkseen elintasoaan ih­miset
kuluttivat sääslöjään j a ot­ti
vat. lainoja yhteenlaskien $29.7
miljardia.
K U L U T T A J A I N A^ELK.A
S U U R E N E E
Samat tila.stot syyskuussa
1973 olivat: Viikkopalkat $161.-
43 Ja. vuollen 1967 dollareissa
laskien $113.90 sekä ostovoi­man
kannalta $95.3'!. Keskin­kertainen
viikkopalkka nousi
$0.94, mutta ostovoima aleni
$3.15 viikolta!
T O D E L L I S U U D E S S A .
10 P R O S E N T I N A L E N N US
: Pitäen keskinkertaisena työ­viikkona
41.1 tuntia syyskuussa
1973, viikkopalkan (ostovoiman)
, alennus oli 10.4 senttiä tunnilta,
7.7 senttiä vuoden 1967 dolla­reissa
laskien. Jos teollisuuslair
tokset olisivat ^tiedoittaneet 10
sentin tuntipalkan alennuksesta
ja panneet sen täytäntöön, siitä
olisi nous.sut lakkoja kaikissa te­o
l l i s u u s l a i t o k s i s s a ."
Mutta kun korporatio-Ame­r
i k k a kontrolloi ekonomian,
n i i n 10 kentin palkanalennus
tunnissa toteutettiin (inflaati­olla)
sittenkin vaikka palkat
nousivat nimellisesti 17 senttiä
tunnilta.
YUäolevassa on vain se miten
inflaatio . . vaikuttaa todellisiin
palkkoihin. Jos huomioidaan myös
tuottavaisuuden nousu, mikä lo­kakuusta
1972 syyskuuhun 1973
011 3.2 prosenttia, silloin näem­me,
kuinkav laajassa mitassa työ­väin
riisto nyt.tapahtuu.
T O D E L L I S E T I^ALKAT
O V A T L A S K E N E ET
Palkkalautakunnan (palkkoja
U S A : s s a kontrolloiva lautakun­t
a ) , nousuformulana on 5.5 pro­senttia,
perustuen se tuotannon
3-prosenttiseen inflaatioon. Tänä
•aikana hinnat nousivat 7 pro­senttia
j a tuottavaisuus lisääntyi
3.2 prosenttia, yhteensä siis 10.2
prosenttia. Saman ajan kuluessa
palkat nousivat vain 5.2 prosent­tia.
J u u r i tämä ero aiheuttaa ny­kyisen
voittojen suuren nousun.
Ensimmäisen 6 kuukauden aika­na
vuonna 1973 korporatiojen
voitot veronmaksujen jälkeen nou
Bivat 34 prosenttia, oli 53.4 m i l ­jardista
71.6 miljardiin.
Kun _työläisten_realipalkat (osr
tovoima) laskivat, niin mika a i ­heutti
kulutuksen suuren lisään­tymisen
?
Jiolmannen neljänneksen 'lop­puun
mennessä 1973 säästöt nou­sivat
$53.4 miljardiin, mutta : k u -
luttajien velka jatkoi lisääntymis­tä,
saavuttaen $172 miljardin t a ­son.
Kun kukaan e l voi odottaa:
että kuluttajien velka lisääntyisi
näin suuressa vauhdissa, niin odc
tettavissa on kulutusvähennys. '
Tämä tilanne vallitsi jo ennen
energiakriisin kuvaan tuloa.
Energiatarvikkeiden vähenemi­nen
tulee edelleen kärjistämäär
huonoa tilannetta mikä perustuu
työläisten riiston lisääntymiseen.
On liian aikaista onnuatai;
kuinka syvä ja. kuinka pilkäal-;
kainen tuleva lamakausi tulee
olemaan. Jos energiakriisi vaikut­taa
vakavasti taannuttuvasti J a ­panin
j a , Länsi-Euroopan ekono­miaa,
silloin maailman tuotanr
nossa j a kaupassa tapahtuu suur
.'^upistus.
Ylläkuvattu tilannekehitys ta­pahtuu
kaikissa kapitalistisissa
maissa. : Mutta kapitalistimaat
ovat, vaikka eri määrässä, enem­män
riippuvaisia arabimaiden öl­jystä
kuin Yhdysvallat.
Kun öljysaarto vaikuttaa hei­kentyneihin
talouksiin eri mais­sa,
me voimme odottaa ensim­mäistä.
maailmanlaajuista lama­kautta
toisen maailmansodan jäl­keisenä
aikana.
Ilmeistä on, että kauan ennen
kuin tämä tilanne pääsee kehitty­mään
niin diplomaattisesti eris­te
ttyyn asemaan joutunut IsraeJ
pakotetaan luopumaan v. 1967
kajippaamistaan arabimaista. A ra
biöljyn tuonnin häiriötila . . . on
.sen vuoksi väliaikainen seikka;
Yhdysvallat ijatkaa öljyn tuon­tia
Venezuelasta, Indonesiasta j£
Canadasta. Siinä yhteydessä öl
jyteollisuus saavuttaa tavoitteen­sa:
korkeammat hinnat, Alaskar
putkijohdon, Santa Barbaran öl-jykaivostcn
uudelleen avaamisen
itsenäisten öljyä välittävien l i i k .
keiden poistamisen suurelta osal­ta
ja elinympäristökontrollin hei­kentämisen.
^ öljypiirit ovat USA :ssa ollee,
vastahakoisia öljyn puhdistamo
j en kapasiteetin lisäämiseen näh
den, sillä suhteellisen niukkuus
tilanteen säilyttäminen tarkoitta^
korkeampia hintoja tulevaisuia
dessa. Tämä on " k r i i s i " — öljy;
on°"^satavissa, mutta ei ole puh
(listamojen kapasiteettia.
Jos, kuten nyt ennustetaan, öl­j
y k r i i s i päättyy 1975, tai pian
sen jälkeen, silloin voidaan to­deta,
että öljyä on aina saatavis­sa.
Kriisi johtuu öljyteollisuuden
lyhyen tähtäyksert. kampanjasta
maksimi-voittojen saamiseksi, vä^
littämättä. lainkaan maan pitkän
tähtäyksen eduista.
Nyt kehittyvällä hysterialla
tun,tuu olevan sivutarkoituksia.
dintuskin ylittävät hintojen nou­sut.
Talousnousu ;on j o vaihtumasr,
ga mateluksi. IColme vuotta kes­täneen
nousukauden jälkeen on
virallisesti 4.3 miljoonaa työtön­tä.
Vähentynyt ostovoima ja suu­ri
luottokuorma tulevat vähentää
mään kulutusta. , - >•
Asuntojen rakennus j a autojen
myynti, jotka ovat suuresti vai­kuttaneet
taloudelliseen nousu­suuntaan,
ovat "nyt vakavissa vai^
keuk.sissa. Asuntojen rakentami­sen"
aloittaminen on vähentynyt
miljoonalla asuntoyksiköllä (2.3
miljoonasta 1.3 miljoonaan.)• Au­vojen
myynnin- uskotan-:-laskey9n
noin 1.3 miljoonalla ykaiJtöUäi^
Tuleva lamakausi on todenna-
:öisesti syvempi j a pitempi -kuin
jitä edeltäneet toisen maailnian-sodan
jälkeisenä aikana. Tämä
ama alkaa aikana jolloin työt-
.ömiä on paljon, jolloin kulut­tajien
ostovoima on laskenut ja
jolloin kuluttajien, kuormana on
uuret velat.
Suurimittainen j a pitlkäaikai-aen
kaupankäynti Neuvostoliiton,
.tä-Euroopan j a Kiinan kanssa i
muodostavat aina toivoa antavan
äeikan muuten armottomalta
läyttävään talouskuvaan.
"SALATTUJA" VEROJA
UHES $30 VIIKOSSA
Toronto Tbc -'»»ronlo Daily
Star-lehdon jokin »ikä sitten juJ.
kaisem~asla katsauksesta ilmenee,
että Uitto- ja maakuntaballitukselle
maksettavien t u l o v e r ^ sekä o-maisuusverojen
lisä^9i. täällä asu-
"tyypillinen perhe" joutuu mak­samaan
noin $1.500 — lahes $30
viikossa — "salattuja" veroja' ja
myila maksuja.
Vaikka keskinkertaisella perheellä
ei ole mitään mahdollisuutta saada
selville kuinka paljon se maksaa
vuosittain veroa itulo- ja~omaisuus-verojin
lisäksi^ mainitussaT-ielhtikir-:
joituksessä semötaan Canadan talous­neuvoston
(Ecpncmia^Council of^jGa-nada)
äskettäisen tutkimuksen to­denneen,
että suurin osa canadalai-sista
maksaa paljon enemmän veroa
mitä he otaksuvat.
, Käy:täen liittovaltion tilastotietoja,
vuoden 1969 tutkimus osoittaa, että
hypoteettinen (oletettu) ontariolais-iperhe,
joHa on omakotitalo ja noin
$10,000 vuositulo, maksoi mainittuna
vuonna yhteenlaskien $3,701 välitön­tä
veroa •— niin näkyvää kuin sa­lattuakin
veroa.
Liitlchallituksen lulovcioon sellai-seita
perheeltä meni $1,318 vuodessa,
CHIUSSA VANGITAAN
JA TELOITETAAN YHÄ
Kotitarkastukset Santiagossa yleisiä ja
aseistetut poliisit patrullissa kaiiuilla
.maakunnan (.Ontario) tuloveroon $3
34 ja omaisuusveroon (kunnallisve­roon)
$539.
Liiltovaltion myyntiveroon meni
J456 ja maakunnalliseen (Ontarion)
myyntiveroon $317.
SitteTi tulee kaJkki-käsittävät (-grab
-bag) tavaraverot, mihin kuuluu tul­liverot,
bensiini ja huviverot sekä
muut. Niihin meni $687. Täten yh-leeniaskettu
tavaravero oli $1,460 —
miltei yhtä paljon mitä menee yh-;
'eenlaskien liittovaltion ja maakun­tan
tuloveroon. ^ .
•Mutta^ yllaolevassa ei ,:ole vielä
koko kuvaa velotuksesta. Liittoval-ion
talousmiehet laskevat; että ns.;
"keskinkertainen parhe" pulittaa l i ­säksi
vielä $1,294 hallitukselle kol­messa
portaassa liikevero maksuja
sellaisista palveluista kuin medicare,
vairaalavakuutus, vanhuudeneläke-maksut
ja ulkoilma-ajanvietepaikko­jen
maksut jne. '
Kun tämä lisätään ylempänä mair
nittuihin veroihin, silloin nousee vuo-tmnon
verosumma 4,995 dollariin —
Ke.Äiilkko, tammik. 2S p, Wled., Ja^t 23, 1974 " . Sivu S
iiiiiiiii
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. — (Suomi-Seura)
iiiiiiii
Suomi irtisanoi Chilen -
kehitysluottosopimuksen
Suomen Chilessä-oleva va. asi­ainhoitaja
Tapani' Brotherus on
ilmoittanut j Chilen hallitukselle,
että Suomi luopuu elokuussa alle­kirjoitetusta
40 miij markan ke-
[litysluottosopimuksgsta. (Luotto
oli tarkoitettu tukemaan presi­dentti
Allenden hallituksen aika­na
laadittua taloudellista ja so­siaalista
kehitystä koskevaa y j i :.
sivuotissuunnitelmaa.
Asuminen kallTstiru yhä
Rakeistaminen on viime vuoden
kuluessa rakennuskustannusin­deksin
mukaan kallistunut yhtä
paljon kuin a^iempien kolmen ja
puolen vuoden aikana yhteensä.
Tilastokeskuksen laskema raken-.
nuskustannusindeksi nousi vuo­den
1972 joulukuusta viime vuo-
TropUkkitaudit yleistyvät
Suomessakin
Vaikka salmonella-basillien aihe­uttamat
lavantaudit ovat yleisin tu{
ristien^uontitauti ulkomaamnatkoilta
on ^ ö s trooppisia tauteja alkanut
saapua meille matkailijain mukana.
Aurooran sairaalassa on Suomen
ainoa trooppisten tautien vastaanotto­ja
h^ilokeäkus. Kun siellä vielä vuon­na
1971 hoidettiin 440 potilasta, oli
,hQidettuj en - määrä i viime - vuonna jo
yli tuhat. - ^
Salmonellan jälkeen ta vallisin-maa-dcn-
joulukuuhun 43,1, pistettä e li
,a muistettavaa on että. tämä tuiki-1 26 pros..: Rakentaminen oli viime
United Nations. — Amnesti I n -
Lernatioiial-niminen .järjestö tie-doitti
lauantaina, että sen Chileen
lähettämä- tutkimusryhmä on to­dennut,
jotta poliittisia vangitse­misia
j a teloituksia jatketaan edel­leen
syyskuussa vallankaappauk-mutta
satoja ihmisiä on vieläkin
vankeudessa ilman mitään oikeus-;
päätöstä.
Toisin kuin Chilen edustajat ovat
ulkomailla sanoneet, siellä on run­saasti
(substantial) todisteita i h ­misoikeuksien
julkeasta Iqukkaa-sen
suorittaneen, juntan alaisuu-1 misesta" sanoo Amnesti Interna-dessa.
Nyt suoritetaan vähemmän mury
tiia ja vähemmän kidutuksia kuin
vä^iittömästi vallankaappauksen
jälkeen, selittää tutkijaryhmä.
^13ypiisiä~^yfetaän : talöiTskrii-sista.
vTehtailijain uusien tilaus­ten-
tuottamat dollarimäärät hä-
Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun
Tassu heti uuden vuoden'alussa ilmoitamme,^ että se pe­rinteellinen
Kevät-julkaisu valmistetaan meidän Yhdysval:
tain sekä Canadan suomalaisten yhteisillä vpimiUa.Tavoit*
teenä on että se ilmestyisi hyvissä ajoin huhtikuussa eh-
-tiukseen lukijain käsiin Vapunpäivään mennessä. .
Avustajien kirjoitukset, ajankohtaiset kertomukset, ru­not
ja laulut sekä kirjoituksien, mukana: olevat kuvat ovat
erittäin tervetulleita. Kuvat palautetaan pyydettäessä ta­kaisin
huolimatta siitä tulevatko ne käytetyksi tai jäävätkö
syystä tai toisesta käyttämäjttä.
Toimitus- latomo- ja^^^p^^
parempfi/ mitä pikemmin- avustajain'kirjoitukset saadaan.
Kirjoitukset olisi virneistään lähetettävä allaolevalla osoit­teella
helmik. 25 päivään mennessä* 1974. ^j:
Runsaasta avustuksestanne etukäteen kiittäen.
Böx 553
KEVÄT.JULKAISUN TOIMITUS
Superior', Wi8. 54880
Suomen ja NLtif
historioitsijoilla
.,w ,' _ •.
yhteisiä aiheita
Moskova ( K U — Veli Pelko­n
e n .— Suomen j a NeuvostoliiT
ton historiantutkijat ovat löy­täneet
yhteisiä kysymyksiä, joi­den
selvittämistä pidetään tar­peellisena.
Neljännessä histo-riantutkijain
symposiumissa
Moskovassa suomalaista tiede­miesryhmää
johtanut' professo-',
ri l^entti Rcnwall kertoi, että
säännölliset tapaamiset ovat
yksi rengas iiiaitlemme A-älisen
yhteistyön ja hyvien naapu-tuussuhtcidea
kehittymiscssii.
: Keskiviikkona päättyneen kol-nipäiväisen
symposiumin aiheina
)livat Baltiassa j a Suomessa asu­vien
heimojen osallistuminen Itä-
.aeren alu een. kysymys te n ratkai-suun
1100- ja,1200-luvulla tsa-l
i s m i ja yhteiskuntapoliittinen
liike Suomessa 1880- j a 1890-lu-vulla
sekä Euroopan turvallisuus-,
kysymys 1930-luvuIla.
Viime mainitusta teemasta kes-
.kusteljtaessa oli o l tu yhtä mieltä,
että sotaan johtaneen kehityksen
liikkeelle paneva voima oli Sak­san
hyökkäävä ulkopolitiikka.
Toisistaan poikkeavia korostuksia
olijesiiptynyt keskusteltaessa s i i -
cä, mikä, esti Neuvostoliiton eh­dottoman
turvallisuussopimuksen
syntyniisen länsivaltojen kanssa.
Suomalaisina alustajina: toimi­vat
'symposiumissa firofessorit
E r k k i Kuujo, Heikki Kirkinen ja
O l l i Vehviläinen sekä . d o s e n t ti
Pirkko Rommi. Isäntienpuolesta
alustivat tohtorit' A . K . Vasser,
E. V. T a r v e l . V . J Sipls j a do­sentti
L V . Suni.
Neuvostoliittolaiset iutkijat
edustivat maan'T tiedeakatemiaa.
Eestin j a Neuvosto-Karjalan y l i ­opistoja
sekä Moskovan V yleisen
historian instituuttia Suomalai­sen
tutldjaryhmän vahvuus oU
yhdeksän.
V Suomalais-neuvostoliittolaineh
historiantutkijäin symposium järi.
jeatetään seuraavan kerran Suo­m
e l a VJ 1975. Tapaamisten sarja
alkoi V . 1966. ^
tional.
Nämä toteamukset perustuvat
viikon kestäneeseen "tutkimustyö­hön
viime marraskuulta; selittää
mainittu järjestö. Amnesti Inter­national
ön Yhdistyneet Kansa­kunnat
Järjestön tunnustama jär­jestö,
mikä esittää Y K :lle aika-ajöittain"
tietoja, poliittisista van­geista,
j
Chilen juntta väittää ko. tutki­jaryhmän
olevan "puolueellisen"
ja käyttäneen kuulopuheita todis-tusainehiston
asemesta.
Mutta tämän tutkijarylhmän jä­senet
sanovat olleensa juntan jär
seiiten puheilla Santiagossa ja
chileläisten kanssa heiden ikodeis-saan;
He kiittelivät myös viran-:
omaisia yhteistyöstä tutkimuksen
yhteydessä.
Tarkkaa^ tietoa vankien luku-
-määrästä ei ole, selittivät tutkija­ryhmän
jäsenet, mutta Chilen v i ;
ranomaisten. selostusten: mukaar
550. odottaa oikeuskuu'ustelua, 1
000 on pidätettynä Santiagon tur
vasäilössä, taitkoittaen, ettei heiti.;
vedetä koskaan . oikeuteen.
Kuvaten Santiagon .tilannetta
tutkijaryhmä selittää, että koti-tarkastukset
ovat siellä yleisiä, jr.
että aseistetut poliisit ovat patrul­lissa
kaduilla.
mus suoritettiin V. 1969; eikä 1974.
Esimerkkina "salatuista" veroista
voidaan^ mainita $6.58 hintainen
scolsh -whisky-pullo mihin sisältyy
$2.55. hallituksen veroa ja tullimak­sua.
24'' pallon: olutkoppa maksaa
Ontariossa $5.00 (jättäen . pois 50
sontia mikä saadaan lakaisin tyh­jistä
pulloiijta).: Tästä ostohinnasta
vuonna keskimäärin 17, pros k a l -
iiimjiaa kuin edellisenä vuonna: -
han tuotu suolistotauti on giardiaasi;
Tähän saiiasfuneita hoidettiin Auroo-rassa
viime vuonna noin 200.
+ « »
Peyton Placc-.sarja vetelee
viimeisiään
Yli viiden vuoden ajan ovat nä­kevät
suomalaiset eläneet Peyton P l - :
aceTnimisen amerikkalaisen: pikku­kaupankin
asukkaiden 'kanssa 'ks^ki-vukkoillaita
toisuen.^Tämä yhdessä-;
olo on pikiipuoliin päättymässä, sillä ,
23. tammikuuta nyyhkytetään viimei-,
sen kenan peylonilaislen parissa:
[sarjan perässä on silloin piste. ,
-5
Kaakkois-Sucmen rajavartioston tie­tojen
ntukuantuli : viime vuonna
Neuvostoliitosta noin 700 sellaista
hirveä, ^otka: jaivat Kaakkois-Suo-meen.
Paitsi eläviä hnviä tuodaan
NeuvoitolJitosta nyt-~'myös huomat-lavia
mäaria hirvenlihaa Suomeen.
Ensi helmikuussa on tulossa. tammi-
NAISTEN VOIMAT
AY-LIIKKEESSÄ
Helsinki. — Suuri ja merkityk­sellinen
työläisnaisten. konferenss"
pidetään Lahdessa maaliskuun 1€
-:-17 .päivänä 1974. Sen tarkoi­tuksena
on koota naisten voimat
erityisiesti: . ammattiyhdistysliik­keessä,"^
fitärmyöstmvUlla-ryhteis^^
kunnan elämän aloilla toimimaan
yhdessä työväenliikkeen: kanssa
palkkojen „ elinehtojen, koulutuk­sen,
sosiaaliturvan, työsuojelun j£
-terveylden^Sekä edistyksellisen ke­hityksen
puolesta, toteaa: Suomen
ikommunistisen puolueen - keskus-;
komitean ay-poliittinen jaosto tor?
taina antamassaan yet^cnntiksessa
: iKapitaäistisista maista Suomes­s
a suhteellisesti eniten, lähes puo­let
työvoimasta, ; on naisia. Nais­t
e n ammatillinen jarj^täytyixei-syya
j a aktiivisuus on .ilahdutta­vasti
kasvanut, joskin heidän osuu­tensa
ammattiosastojenijja liitto­jen
:aek& S A K : n ja työvSenpuoIu-
,eiden pääovissa elimii^ä-ei ole
läheskään riittävä.
Vrity.skiioloinia
Yi-ityskuolema kaataa Suohiess^^
yhä yanhempla.yrityksiä, vaikka
iopettanteideh: yritysten määrässä
vuonna 1972 tapahtuikin 11 pros.
lasku edellisvuotisesta. Kokonaan
on liittovaltion ja maakunnan vero;» lopetti toimintansa 4,329 vritys-
^2.18. . i tä; LopetlamisilmoiUiksen jätti
Yleisemmin käytetyn,. 70 senttiä! 7.009 yritystä, joista 2,680 jatr
maksavan, 25 kappaletta .sisältävän• koi muodosjja tai toises.sa loimin-1 helmikuun aikana ammuttujen hir
iaviikerasian osalla, on miltei 50 sent-| ;aansa, lopettamisen jälkeen, . il-1 vien lihaa noin nOritönnia. ^ i ' '
tia veroa. :. i .^nenee Tilastokeskuksen kerää- : ^ „•••'.•. • ; _ , - •
: Viime vuonna, jolloin Ontarion, .!nistä criiiakkoUcdoisla. f^IA Ftin- l a n r i i r » '
vähittäiskaupan myyntivero korotet-1 » ^ V^l/\^ Eingiaimin
tiin viidestä: seitsemään prosenttiin, • Dollarilla onemmiin = ^ay-lllkkeeSSa
aiheutettiin S70 lisävero keskmkertai-1 markkoja , \ \ Lonfoo. - Yhdysvaltain kes-selle
perheelle, ja kaiken lisäksi 1 ^oHaj,},,^ ^.^^ eneinmän__Si..o. i kustiedustelupalvelu CIA sekaan- „
-M, että suurimman osan siitä ve-'^^^ markkoja ' kuin puolisen tUu karkeasti Englannin sisäisiin
rosta joutuvat maksamaan pienituloi- j ^^^^^^ ^j^^^^^ ^.jj^^^ ^^^^^ ^.^^^ , asioihin lähettäen agenttejaan B r i : . -
:et ja vakituisilla tuloilla (eläkkeillä)")^p^jg^^ yhdysvaltain dollarin arVo 1 tanniän ahimättiyhdistyksiin. H a i - "
fJävät. , : , . Suonien markoissa hieman yli | dän - tavoitteenaan on jäljittää
Ja kun henkilökohtaiseen ja omai- o ^Q. Tammikuun 7 päivän notee-['"myyratyöainekset". Näin ameHk-suusveroon
(mila maksavat myös}j^^^g ^j. ^^j.]^^^^^^ Kanadan (kalaiset vakoojat nimittävät am-vuokralaiset),
sekä salattuihin ve-ijj^„.,^j ^.^^^^^ 3.951 mattiyhdistysaiktivisteja .jotka or-roihin
lisätään ne hintojen nousut; jganisoivat työläisten kamppailua
mitkä v. 1973 tapahtuivat miltei; „ ^ ^ ' etujensa puolesta. The Times ker-kaikkien
tavarain ja palvelujen k o h - i , . . ,. i .
,• ^ .. . , , . .Karhujen kaatoasctus
dalta? mm ei ole ihme vaikka va-'
eston elintaso on heikentynyt ja ih-1 ''^a''!^»" metsästyksestä anne­tun
asetuksen mukaan on kar­hun
ajaminen pesästä sekä sen
1
i i
miset kaikkialla tuntevat puristuk­sen
lisääntymisen.
Tämä hätätila puhuu voimakkaas- ampuminen pesältä tai haaskalta
i todellisen verotusuudistuksen puo-ef'.
a, pob7-;;'.uen verotus *rH.e"iseen
maksukykyyn niin,, etta työläisiä
murskaavasli - painavasta : verokuor-masta
siirretään osa niiden makset­tavaksi,
joiden maksukyky sen kes­tää
— suuria voittoja kerääville
korporatioille tässä maassa. :
Puolan kanta:
Etyk ei siedä
TEiATKAA
VAPAUS
Varsova. ^ Tajutaanho Iän-nessä^
,e«ä nykyisestä ^nnityk-sen
lieventymisen ilmapiiristä
on hyötyä kaikille tämän man­tereen
maille niin DDR :lle jä
Puolalle kuin esJmerkiksi Hol­lannille
ja Länsi-Saksalle?
Tämä on puolalaisten arvioi-,
den mukaan mitä: tärkein kysy­mys
Etyk 2:n alettua loman jäU
keen Genevessä. Puolalaisten
mukaan kaikkinainen vitkastelu
on nyt haitallista tämän hetken
ilmapiirille, vaikka jotkut länti-i
-:^set edustajat ovatkin kayttaytyr
neet ikäan^cuin aiKä~ei'näytteli--
si mitään osaa Et ykin tuloksis­sa,
, Genevessä pitäisi nyt määritellä-malidollisimman
pian rauhänomai-
3en~rinnakkainolon pääperiaatteet
Euroopassa: rajojen loukkaamat?^
t:omuus ^toisten maiden^-srääisiin
jsioihin puuttumattomuus ,kiistan-2
Jäisten kysymysten rauhanomai-ien
ratkaiseminen'ja taloudellisen
yhteistyön periaatteet. Samalla so-"
sialistiset maat ovat valmiit laa­jentamaan
yhteyksiä kaikilla aloil­la.
Puolalaisarvioiden mukaan Län­si-
Euroopan maiden nykyiset ta-;
loudelliset ongelmat johtavat yleis
eurooppalaisen: taloudellisen. y h ­teistyön
nope^paan saavuttami-^:
seen.Etykinpikolmannenv vaiheen
alkamista /Helsingissä ennakoi-'
daan .vielä täksi kevääksi.
kielletty; Karhua saa asetuksen
mukaan' metsästää vuosina 1974
•—75 Lapin läänissä sekä Kuusa­mon
j a . Suomussalmen kunnissa
20:nnesia toukokuuta syyskuun
loppuun ja muualla maassa elor
kuun alusta syyskuun loppuun.
)" ' -
Supikoiran tarhausta, kokeillaan
Supikou-asta on tulossa Suomen
uusin turkiseläin. Tarhaus on: tosin
vasta aivan alkuvailieissaan, mutta
kiinnostus supikoiraan cn yleistymäs­sä.
Tarhaajien mielestä koiran.; nah-'
koja on kuitenkin vaikea markkinoi­da,
jottu clfkasta tehtiin juhlallises­ti
Suomcrsupi.
.Supikoira.on:levinnyt sitten 1930-;
luvun Siperiasta ensin Neuvostoliiton
Jatisiosiin jä edelleen Suomeen. Nii-toi
tammik. 18 pnä yksityiskohtia
C I A : n toiminnasta Englannissa.
Lehden kirjeenvaihtaja haastat­teli
muv.atta M . Coeplandia, entis­tä
C I A : n agenttia. E i ole epäilys­tä
siitä, ettei .Yhdysvaltain C I A : .
11a ole Englannin ammattiyhdisT
tyksissä toimivia asiamiehiä, sa*
noi tämä entinen: vakooja.
Viime aikoina CI A on harjoitta-;
nut Englannissa vallitsevan k r i i s i n:
tutkimuksia. , C I A - n huippupiirit
arvelevat, että nykyisellä lakkojen
sarjalla maassa on "pahaenteiset
motiivit" ja se.on muka tähdätty
epäjärjestyksen aikaansaamiseen.
; Sen vuoksi: C I A on viime kuu-:
kausina lähettänyt Englantiin vie­lä
30--40 asiamiestä ,jotka:on var.
ta vasten koulutettu "myyräntyö-:
ainesten": varjostamisecn.
-'S
Turkuun kaksi
inustalaisasuntoa
/ T u r k u u n •ValmJstuu kaksi; äsuii-iv:;:
loa mustalaispLTlicitlen käyttöön.;;
tä esiintyy villeinä melko yleisesti | Vaalan kaupunginosaan. Tammik.
Kaakkois-Suomcisa. Supikoiran tar- j s p, vietettiin taojcn harjannos-
;haa:,an suunn. ongelma on eläinten j.tajaisia. Luovuluskuhnössa asuii-i'
yksiaviomen uskollisuus. Tarhaajat | lojen tulee olla 25. 2. i
yrittävätkin saada urossupinunohta-j Omakotitalo, johon mustalais.'v
maan uskollisuuten5a,:jotta vain par-1 asunnot sisältyvät on kokonais-:
haat yksilöt voitaisiin jättää siitos- alaltaan 142 neliötä. Sen kustan-eläimiksi.
Supin nahka maksaa tällä nuksct ovat: 179,000 mk; josta vai- :
hetkellä lähes 200 markkaa. tionapua saadaan 134,000_ mk,
a
SUOMI-MÄJKA
• .• . S.A.S.
CSJj^n Sudburyn osasto järje.'tää A R P A J A I S ET
'=^-^^' ^^^^issa palkintoina ovat:
^rLentolippu S.AÄ koneella Montreal—Helsinki—Montreal
2. lentolippu S.A.S. koneella MöiitreäT^Helsinki—Montreal.
3^ * i ' o r t a b l c ' T .V < •
Lento on 22—45 päivän ja lento-aika kesällä 1974 A
Arvan hinta $1.00.',Arpoja saatavana CSJ:n,Sudburyn osaä-^-
tolta, Box 354, tai paikallisilta myyjiltä.
Arvonta suoritetaan huhtikuuri;25 pnä 1974'
Arpajaisista saadat tulot Inovntttaan CSJ:a ladttiniritotiiilniuuip^'^
: tnkemiseksi.
CSJ:n Sudburyn oiasto No. 16, Box S54,«S
LuotettayinCl^Mihja^
Scandinavian-^Alriiries
mi
-vi
.1
•A^ ' t . >'