Vapaus, June 30, 1960

              |^:;;Sivu-'2.' - Toi<stama,ikesäk. 30 p. — ThursdayVJune 30, l'960'
m
i i
IS
m
1
J t-'' m •
(UBERTT) — Independent Lal)6r
,Organ,-"of 'Finnish!Canadiäns.' E s -
tablished, Nov.,6, 1917. Authorizsd
as second.class mail by itlie Post
Office- Department, Ottawa. Pub-lislxBd^
'thnce weekly: Tuesdays,
>Thu»ai»ysf and? SatiirdajBby Vapaus
Publishirig Company Ltd.J at 100-102
E l m S t . W., Sudbury, Ont.,'Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4"-4265.'Mana«er
E: Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
UB E R T T ) address: Box 69, Sudbury./Ontarip^
Advertisingsratess^uponiapplications
iTranslation "free^of charge. I
TILAUSHINNAT:
Canadassa: > • 1 vk. 8.00.6 kk. 4.25
\ a ^ ' 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. '4.80
Suomessa: Ivk. 9.50 6 kk. 5.25'
Vir^jdisen juhlapäivän, heinäk. 1 pnä vietettävän Qan^dan;
päivän lakia Vapaus ei ilmesty tänä lauantaina. ,
• Aseistariisumiskonf erenssin,
- . epäonnistuminen-
]Ji[pkainen Geneven aseistariisuntakonferenssin työtä seu-
.ranijut, puolueeton ihminen on saanut surukseen panna mer-kille,"
iettä aseistariisumiskysymys on, tallannut viikkokau­palla-
paikallaan — että Yhdysvaltain'edustajisto ei kerta
kaikkiaan haluakaan neuvotella aseistariisumisesta, kuten on
syytetty.
. ' .Kymmenen vallan aseistariisumiskonferenssi alkoi Ge­nevessä
maaliskuun 15 päivänä. Kun sen työ ei s i l l o in edis­tynyt,
konferenssi keskeytettiin väliaikaisesti Pariisissa tou-
: k
omaan siinä toivossa, että valtioiden päämiesten kesken pääs­täisiin
sopimukseen aseistariisumista koskevista asioista.
Mutta kun yhdysvaltalaiset huolehtivat siitä, että huipputa­son
konferenssi ajautui k a r i l l e ennen sen kokoontumista lä­hettämällä
U-2-vakoilukoneensa provokaattorisessa mielessä
syvälle Neuvostoliiton rajojen sisäpuolelle, niin Geneven ^
: aseistariisumiskonferenssi sai aloittaa; työnsä siitä;: m i h i n se
päättyi ennen huipputason konferenssin kokoontumista.
"Jo ennen kymmenen vallan aseistariisumiskonferenssin
kokoontumista esitti Neuvostoliitto Y K : n Yleiskokouksessa
kuuluisan ehdotuksensa yleistä j a täydellistä aseistariisumis­ta
varten. Tämä ehdotus esitettiin myös Geneven aseistarii-
/. sumiskonferenssille;jo^^ V
sivaltöjen, erikoisesti Ranskan toimesta oli lausuttu toivo­muksia,
että aseistariisuminen t u l i s i sittenkin aloittaa ensi-
, tilassa ydinaseiden k i e l l on kohdalta, Neuvostoliitto esitti ke­säkuun
2 pnä uuden j a yksityiskohtaisemman ehdotuksen
V - yleisestä as
tästä... puolesta torontolainen aamulehti, Globe and Mail
myönsi tiistaisessa toimituskirjoituksessaan mm. seuraavaa;
. . Tunnustaen tämän siirron (Neuvostoliiton uuden
aseistäriisumisehdotuksen) propagandamahdollisuuden, Ca­nadan,
Britannian ja Ranskan edustajat rupesivat heti vaa­timiaan
USArlta muutosta länsivaltojen suunnitelmaan.
"Yhdysvallat oli vastahakoinen. Huipputason epäonnis­tuman
johdosta , j ^ . . . .
Waähingtonin hallitus oli haluton tekemään mitään mypn-nytyksiä
Venäjän katsantokannan hyväksi. Kesäkuun 17
päivänä — y l i kaksi viikkoa Neuvostoliiton aloitteenteon
jälkeen tiedoitettiin, että mr. Eaton (Yhdysvaltain pääval-tuui^
tti^ — y) oli kutsuttu neuvonpitoon Washingtoniin ja
vast^.viime sunnuntaina hän t u l i takaisin Geneveen . . . muu-
:;tettuine-ohjelmineen/i.r;;/^'L^^^ omaksua osa
vastuusta siitä ilmeisestä tosiasiasta, että neuvottelut ojivat
epäonnistuneetko ennen niiden romahdusta . . ."
*'Globe.and M a i l — ja monet muut aseistariisumista kan­nattavat
porvarilehdet — yrittävät syyttää Neuvostoliittoa-,
kiri^siiiä, ettei länsimaille annettu riittävästi aikaa uuden
suunnitelman esittämiseen. Tosiasia tietenkin on — ja ne
lehdet imyöntävät sen riviensä välissä itsekin — että Yhdys­vallat
suostui ainoastaan muodollisesti uusien ehdotusten
hafkihiaan sillä tässä yhteydessä on nimenomaan korostettu,-
ettei kukaan uskonut, jotta sosialistiset maat olisivat voineet -
niitahyväksyä. Mr. Eaton voi tuoda Washirigtonista joita-
" k i n uusia ehdotuksia, mutta niitä ei kuitenkaan esitetty aseis-tariisumiskonferenssille
eikä näitä rivejä kirjoitettaessa ole ^
mitään tietoa siitä, mitä mahdollisia uusia esityksiä on Wash-ingtonista
tehty. Tosiasiassa näyttää siltä, että Neuvosto­l
i i t t o on oikeassa syyttäessään, jotta Yhdysvallat ei halua­kaan
neuvotella aseistariisumisesta. Yhdysvaltain edustajat
•puhuvat kontrollista, valvonnasta ja kaikesta muusta, muttei
varsinaisesta aseistariisumisesta j a sen täytäntöönpanosta.
* *
« Torontolainen Star-lehti huomioi maanantaisessa toimi-tuslcirjöituksessaan,
mm. seuraavaa: "Tällä kertaa (kesäk. 2
pr^ ehdotuksen yhteydessä — V) Venäjä esitti yksityiskohtai-si£
t ehdotuksia kansainvälisestä valvonnasta, suostui tutki­maan
kysymystä ydinaseiden tuotannon vähentämisestä ja
^siirtämään, tuonnemmaksi tavallisensa
sek kohdatakseen Washingtonin väitökset siitä, että ydin­aseiden
j a tavallisen aseistuksen riisunta on pidettävä tasa­painotilassa.
"Washingtonin hitaus tämän todellisen neuvottelumah­dollisuuden
huomioimisessa aiheutti huolestuneisuutta brit­tiläisten
ja ranskalaisten neuvottelijain keskuudessa. He
suosittelivat, että U S A n edustajisto hankkisi uusia ohjeita,
mikä tapahtuikin viime viikolla. Liian myöhään, kuten huo­mattiin
. . ." - ^ .
,. K a i k k i merkit viittaavatkin siihen, että Ranskan, B r i ­tannian
j a Canadankin ,edustajat olivat tyytymättömiä Wash-ihgtonin
läpeensä kielteiseen ja hedelmättömään ohjelmaan,
mikä" vei karille Geneven aseistariisumiskonferenssin. V a l i ­tettava
seikka on v a in se, että Britannian, Ranskan j a Cana-,
darCValtuuskunnat eivät seisoneet lujalla maaperällä ja vaa-T'
tiiiebt päättävämmin Y h d y s v a l l o i l t a jcannan muutostä^seisrs
tariisumisen hyväksi. Jos Yhdysvaltain " l i i t t o l a i s e t " olisivat
sanoneet,' että. nejtulevat hyväksymään Neuvostoliiton asels-tariisumisehdotuksen,
jos Washingtonista ei tule parempaa;,
vastaehdotusta, n i i n se olisi epäilemättä johtanut tuloksiin.«
' J^un meidän^ulkoministerimme, mr Green valittelee nyt
sekä aseistariisumiskonferenssin epäonnistumista että Y h ­dysvaltain
ohjelman kehnoutta j a Neuvostoliiton äkkipikai-i•;
suuttaVhäneh sopii myös muistaa,' että liittohallitus o l i s i voir
nut./auttaa aseistarisumisen tärkeätä asiaa paljon', jos Canada
olisi'omaksunut asiasta.täysin itsenäisen asenteen sen sijaana;
etjä pääministeri Diefenbaker on kulkenut työkseen rajan y l is
vakutittamassa kuinka vähän Canada omista kansallisista^:
• eduistaan välittää kunhan vain saamme auttaa Washingtonia;;^t
i Jokatapauksessa on syylä korostaa, että "^kysymys aseis.-
tariisumisesta on tällä kertaa yhtä tärkeä kuin ennenkin.
;v; f ' S e r i ^ y v a k s i tulee ]?itkuvasti toimia. Mutta •"ijhrniskynnan
en^mLstö ei hyväksy enaa mitaan "teattenpelia snta, että
aseistariisumisesta puhiltaan .timmet ja lariimet, mtitta sa-
•-^•r-ir-.'r".'i*i'^ -'-A&> i i 1 I_'.M *i .at*, B.. M -.-'^'m « n 4' n ' I a -a H--' «UK n A n r « rt " "'VUK n i i n I « nn n n n n
mm^m
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V I Ä
•gAaxg-gj-Oj-glo-q-Pj.g.tiJ>-gj-9.g.B
Rafael Pitkämäki, Toronto, .Ont.,'
täyttää Canada päivänä, heinäkuun^
1 pnä, 60 vuotta. ' .
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä' mudt sanovat
Pääministeri Abbasr
P U L L O T TYHJIKSI .
• Vississä - olosuhteessa fyysilliset
seikat, kut^n kylmä, ruumiin osien
peittäminen; ja ^alkoholin' nauttimia
nen antaa; jossakin määri suojelua
^radioaktiivisuutta vastaan.'.N
siltä? että yllättäen tulevan ydinase-hyökkäyksen
sattuessa todennäköi-,
semmin radioaktiivisuudelta pelas-;
tuvia yksilöitä ovat maanalaisissa
varastohuoneissa olevat tukkihuma-laiset
ihmiset. — T r i J . Schubert,
kirjassa "Fallout."
Tunis. —, Algerian tasavallan vä­liaikaisen
; hallituksena pääministeri
Ferhat Abbas selvitti viikko sitten
tiistainvastaisena yönä' Algerian
kansalle .pitämässään AradiopuHees-sa
sitä tilannetta, jossa hallitus on
päättänyt; neuvotella 7Ranskan; h a lT
lituksenkanssa.i:;Kyseinen; päätös
ei ole ristiriidassa väliaikaisen hal­lituksen
£yleisen^politiikankanssai_
sanoi Abbas. Samalla kun se te­hostaa
aseellista _taislolua, se on'
valmis käyttämään jokaista: suotui­saa
tilaisui-^tla- saadakseen Algerian'
ongelmalle ;rauhanomaisen? ratkai:
sun.
Abbas korosti, että päätös on teh­ty
ottamalla huomioon nykyinen
kansainvälinen ?;tilanne,.jossa ,Alge^
20-v.-suunnitelma NLri
rakennustyön rungoksi
Asuntotuotannossa Neuvostoliitto ensi sijalla
maailmassa — "hyvällä tolalla''
iBukarcst. — Seuraavan kym­menen
lähivuoden- aikana Neu­vostoliitto
tulee ratkaisemaan i a -
loudellisenpäätavoitteensa ja tu­lee
paitsi tuotann,on absoluutti­sessa
määrässä,: myös laskettuna
tuotannossa asuka.sta kohden s i r
vuuttamaan suurimman, ja rik­kaimman;
kapitalistimaan, Ameri?.
kan Yhdysvallat, lausui päämi­nisteri
Ilrushtshev puhuessaan
:Romanf!an .Vtyöväenpuolueen:'kol­mannessa
: edustajakokouksessa
Bukarestissa >: Neuvostoliiton ta­louselämää
koskevista kysymyk­sistä.
Ilkn totesi edelleen, että
Neuvostoliiton^^^: °. 'k
:'. puolueen. keskuskomite
vostohallitus' valmistautuvat nyt.
puolueen 23. edustajakokouk-rsecn;
joka pidetään ensi vuonna:
Tätä silmälläpitäen laaditaan
Neuvostoliiton- kehittämisen pit­kän
tähtäimen ohjelma, joka kos:
kee 20-vuotiskautta.' Tämä suun­nitelma
/muodostaan kommunisti<-
' sen yhteiskunnan rakennusohjel­man:
rungon Neuvostoliitossa. '
• Kosketellessaan Neiivostoliiton i
talouselämän tilannetta tällä het^
kellä totesi. pääministeri, että Neu­vostoliiton
saavutukset ovat suur
renmoisia,ja:'asiat hyvällä tolalla:
Seitsenviiotissuunnitelmaat^-joka e-dellyttää
teollisuustuotannon: l i ­sääntymisen
l,8keitaiseksii toteu­tetaan
hyvin tuloksin. Suuria saa-rian'
kansan- kuusi'vuotta^ kestänyt
sankarillinen taistelu on hankkinut
sille kansojen myötätunnon kaik­kialta
maailmasta ja saanut aikaan
yleisen suuttumuksen sotaisia im­perialismin
voimia kohtaan. Afri­kan
ja Aasian kansat sekä rauhan
ja demokratian voimat, n i in Rans-r
kassa kuin:;'muissakin maissa esiin­tyvät
nyt Algeriaii rauhan ja riip-
4amiattomuuden'hyväksi.: Näissäo-loissa
— jatkoi Abbas — on Alge­rian^
tasavallan väliaikainen halli­tus
lähettänyt edustajansa Pariisiin
toivoen; -että Ranskan hallitus saa
daan, vakuuttuneeksi sen: vaatimus^
ten ja tarkoitusperien oikeutukses­ta.
Sellainen on vaikea tehtävä,,
koska eivät ainoastaan rauhan voi­mat
ole toimeliaita Ranskassa vaan:
myöskin :,siirtomaasorron ja. .äärimr
mäisyystoimenpiteiden:;. kannatta­jat.
Siksi — jatkoi Abbas — mei­dän
on oltava valppaina-Kansan ja
armeijan on jäätävä vartiopaikal­leen
jatkamaan taisteluaan, ^kun­nes:
lopullinen päämäärä.on saavu-tottuv
kunnes vapaus ja riippumat;
tomuus on turvattu eikä vain sa-no.
n vaan myös teoin.
Gasoliinin hinta las^ld
9' sentillä Woodstockissa
gasoliinihiiitasodassa ' •
'^Voodstock, Olit."— Erään takäläl-.
sen *autohuoltoaseman' liikke-jnhoita-:
Ja laski myymänsä' gasoliinin hintaa
viikonlopulla 3Ö.9 senttiin eli kaik­kiaan
9 sentillä silta mitä se oli en­nen,
hintasodan alkamista 23 päivää
aikaisemmin. Myös kaupungm .ä-hellä
sijaitsevat autohuol';oa->cmai;
ovat laskeneet; hintojaan:pitääkseen
nesamassa tasossa kuin kaupungissa
vaaditaan.
. Eräänkin t suu'ren/:-autohuoltoase-man
diikkeenhditaja^^^ W
sanoi sanomalehtimiehille, että tä­hän:;
asti .gasohinitufckulhkkeet^ ovat
korvanneet autohuoltoasemienhinto-'
jeniaskustä / johtuneet : menetykset,
mutta uskoi; ettäijös hinnat: laskevat
vielä' edelleen.: n i in itse autohuolto-asemat:
joutuvat kärsimääff tappiota.
sellainen monivaiheinen raketti; jo­ka
ehdottomasti johdattaa kaikki
maailman :kansal kommunismin ra­dalle.
Hän korosti, ctlä sosialistisen
maailmanjärjestelmän luonne - on
sellainen; että sc; vaatii ^kaikkien
maiden talouscläniän:;:kehillämisen
•kiinteätä niveltämistä ;sekä;järkipc-räistä
työnjakoa niiden kesken.
Ilrushtshev mainitsi näi.ssä ky.sy-myksissä
käytyjen ncu vot t elu jen
o i l c o n s i u u e k s i hyödyksi, sosialisti­selle
leirills. Luulon, että tulem-'
me nijös vastedes ratkaisemaan!
kollektiivisesti .sosialistisen maail-manjärjosteliiiänkelvityi\
sen tär­keimpiä
ky.syniyksiä, sanoi hän;. •
On piritldvä koko järjestelmän
puittci.s.sa minimaaliseen työn käyt­töön
.tuottamalla kuit'nikm .maksi­mimäärä
valmisteita. Tätä varten
on kussakin: maassa kehitettävä n i i -:
th tuotannon aloja, jotka antavat
siellä parhaattulokset. javkäytettä-va
loisten sosialististen maiden
pua puuttuivien
tämisessa.;: Viholliset hautovat tur
haan toiveita, että he voisivat näh­dä^
sosialismin maat erossa loisis-
Tunis. — Algerian "kapinallis
hallituksen" hyväksyttyä maanan
taina prestdentti de' Gaullen neu­vottelutarjouksen
on.se jo: ryhtynyt
asian johdosta tiettyihin toimenpi­teisiin.
.
Valtuuskunnan lähtöä koskevat
asiat pidetään vielä tarkoin;salas­sa.
Eräällä taholla otaksutaan M.
Bouzidan lähtevän kapinallishalli-tuksen
edustajana Pariisiin.
; :.AIgcr. :.^- .Mgeriassa olevat rans­kalaiset
' viranomaiset ryhtyivät
maanantaina laajoihin varotoimiin
:estääkseen; V levottomuuksien ; puh­keamisen
sinä aikana, jona Alge­rian
väliaikaisen hallituksen: edus­tajat
neuvottelevat vPariisissaRans-kan.
viranomaisten kanssa'.
Ranskan päävaltuutettu Delouv
niei-vilmoitti radiopuheessaan. x»tlä.
sotilaitaon komennettu Algeriin'ja.
muiden: suurten kaupunkien - lähei-syyteen.
;
;Maanantainasa.npui Algeriin. l i -
alististen maiuon a-; „ ^ Kaupungin kaikkia
ajneyarojen täyden- „uantais-ta"
lähtien::: Eräs laskuvartojs:otilas-r
y k m e n t t i : s i i r r e t t i in viikon vaih;,
Vankilakapina
Montrealissa
Montreal. — Poliisit heittivät
kyynelkaasupommeja::.: Bordeauxin
vankilan kellarikerrokseen tiistaina
javapauttivat kolme vanginvartijaa,
joita vankilan mielenvikaisten jaos­ton
^asukkaat pitivät; panttivankeina.
Tapaus oli toinen kapina vanki­lassa:
kolmen päivän ^aikana.; Kolme
vankia sai ampumahaavoja sunnun­taina
mellakassa,-joka oli tarkoitet-,
tu verhoamaan pakenemisyritystä.
Erään ne'jännen sääriluu murtu
hypättyään.;alas27::jalkaa korkealta
vankilaa ympäröivältä muurilta.
Tiistaina vangit tarttuivat vartin
oiliinpakoittaakseen vankilan johr
don suostumaan joihinkin ;.paran^
nuksii'-. vankilaoloissa.
He vangitsivat vartijat noin kello
1^-30 aikaan päivällä ruokailusalis­sa
ja raaha.<)ivat heidät vankilan
kellarikerrokseen.
: Viisitoista minuuttia myöhemmin
paikalla oli non 150 kaupungin ja
maakuntapoliisia. Ile heittivät kyy-nelakasiipommeja
kellarikerrok­seen
ja pelastivat vartijat seuraa-neess'a
sekasorrossa.
Kenenkään ei ilmoitettu saaneen
mitään vakavampia vammoja mellar
kan yhteydessä.
KODIN PIIRISTÄ
T O I M I T T A N T U T E E VA
Turvattomuutta
I
Lapsena ollessani muistan usein
kuulleeni puheita maailmanlopus­ta
olipa niille määrätty varma ta-pahtumaraikakin
: ja ihmiset olivat
valmiina lähtemään, sanoivatpa
jonkun ^olleen/valkeissa:. vaatteissa­k
i n kirkon portailla. Toiset tuli­vat
mielenvikaisiksi, toiset- taas
ottivat hengen .itseltään. Asioilla
ei ole mitään jyhteyttä keskenään^
mutta tämä tuli mieleeni lukiessani
lehdestä miehestä, joka on jo v i i si
vuotta elänyt kahdeksan kertaa
kymmenen ;jalan luolassa:noin 20
mailia :B'arriesta etelään.: Hän: on
48-vuotias yksinäinen mies,, joka
sanoi.:niin kyllästyneensä ainaisiin
puheisiin sodasta, että erosi koko
yhteiskunnasta. Hän sanoo kotin­sa
oleyan yhtä lämpimän:kuin -ta­vallinen
talo ja: siellä on; lamppu,
hella; tuoli j a itse >tehty sänky,: ei­kä,
sinne olehelppolöytää sillä nä­kyvissä
ovat vaan ovi, ja savupiipun
reikä.;: Hän auttaa; maataloustyössä
sen: verran että ;;voi ostaa ruokatar-;
peitasekäkalastaa ja metsästää: 0-
miksi tarpeikseen., Aikaansa hän
kuluttaa istuskelemalla maantien
laidassa katsellen liikennettä.' .Hän
sanookin että ihmiset tekevät työ-
Suomen ja N-liiton
rajasopimus
Helsinki. — Helsingissä allekirjoi­tetuin
:torstaina vSilomen 'ja- Neuvos-toliilon;
välinen sopimus, molempien
maiden valisdla valtakunnan rajalla
noudateLtavasta,i.jarjestyksesta; ja ra-jaiapahtumien
sclvittamisjärjestyk-taan
ja siis heikompina. He eivpt
tulenhkeinäänsitä yhtä.vähän kuin
omia korviaan, sanoi. Hrushtshev.
Nyt on jokaiselle selvää, sanoi
Ilrushtshev; että ainoastaan,kiinte­ässä
taloudenisessa ja poliiItisessa:
f teessä Zerdalaan, joka on-noin soisesta
Allekirjoitetun ..sopimuksen; tarkoi-,
tuksena. !on määritellä: ne toimenpiT.
, km:n päässä Algerista, ja maanan­taina
kuljetettiin muita joukkoja
maakunnista kaupunkeihin. Ora-i^^-^^- i'^'^^ «^"^ inipoellisct Suomen
nissa vallitsee jännittynyt ilmapiiri Neuvcsioluton valKsella vaUakun-nan
rajalla noudatettavan jarjcstyk-,
sen :ylläpitäini.scksi:, asianmukaisena;
A l g c r i n : eurooppalaisista; useimr
mat ovat sitä mieltä, että Algeria!
yhteistoiminnassa \oivat maailman '"7, '"7-"" " s^^^^
soslalistiseti järjestelmän maat ede- ^f^""" ^."^'••'f ^'7-".:, s i ' ja .selvntamiseksi. jos sellaisia sat-vutuksia
on myös maatalouden alal-l^^ mene.stvksellisesti sosialismia j a ' ' ^ ' ^ ' " ^ f ! ' P«««a"««-'t tuu, sanotaan tata .selostavassa vi-la
ja taman vuoden satotoiveet ovat ,,ommunismia kohti Muuta tietä: kehityksen, multa he ym- , ^ , „ i , , 3 , , tiedonannossa.
hyvät.
. .Pysähtyessään V tarkastelemaan:
kysymystäsiitä, miten Neuvosto-:
letossa ratkaistaan*; aiiuntokysy-mys,
Ilrushtshev huomautti, että
vuonna 1959 kaupungeissa raken­nettiin
yli 2,200,000 asuntoa ja
maaseudulla yli 800,000 taloa.
Seitsenvuotissuunnitelman aika­na
VV. 1959—19G3 tullaan raken­tamaan
15 miljoonaa asuntoa.
Tämä vastaa suunnilleen samaa,
jos rakentaisimme 180 uutta 250,-
000 asukkaan kaupunkia.
Neuvost,oliitossa rakennetaan
vuosittain asuntoja enemmän
kuin USAssa, Englannissa, Rans­kassa,
Länsi-Saksassa, Ruotsissa,
Hollannissa, Belgiassa ja Sveit­sissä
yhteensä. Neuvostoliitto on
ensimmäisellä sijalla maailmassa
asuntotuotannon alalla myös asu­kasluvun
huomioonottaen.
Tässäkin ensiarvoisen tärkeässä
kysymyksessä sosialismi on näyttä­nyt;
paremmuutensa kapitalismiin
verrattuna, sillä kapitalistiset valti­ot
eivät kykene ratkaisemaan asun
topulaa.
Neuvostoliiton.tuolantovoiniatöN-iat
kehittyneet niin suuresti että voim­me
nyt raskasta teollisuutta"'syr­jimättä
investoida 25—30 miljardin
ruplan määrärahan kulutustarvike-tuotannon
voXmistamiseen, kuteii
korkein neuvosto-päätti hiljattain^
Neuvostokansa; suorittaa ^kunnialla
ne tayoitt^et.Jotka se otti seitsen­vuotissuunnitelman
hyväksyessään^
Y l i viisi miljoonaa työläistä j a spe
,^sialistia, tuhannet tuotantolaitokset
kilpailevat nyt iskurin .kunniak­kaasta
nimityksestä, .kommunisti­sen
työryhmän niinestä.
Tämän liikkeen mainiona piirtee­nä
ön, että sen jäsenet ponnistele­vat
työn tuottavuuden' kohottami­sen
puolestfl ja samalla kohottaen
tietoisuutta soVelluttaen kommu­nistista
suhtautumisia työhön ja
elämään.
Hrushtshev huomautti, että sosi­alististen
maidon saavutukset ovat
myös vetää omat johtopäätök­sensä
- siitä; ,iTrtjlkä.:edistää aseis-1
tariisijrnis^j5*fi':mikä'"si Jtai-i
kista' puiieisla,'Huolimatta'jär-ei
ole. .Sitä osoittaa mm. 'Jugosla-märlävät
kuitenkin, ettei tällä het Sopimuksen allekirjoittaminen, tar
esimerkki Tunnettui on el-^'^*-*"^ '"^^^-^^ sellaisiin suuriin f „.^j,tui valtioneuvoston juhlahuoneis-
vian L- „ i c . ; l mielenosoituksiin, jotka vuonna ^^^^^^ Suomen puolesta sopimuksen
tä sikäläi.sen ekomnninistion l i i t o n i "loss.i.;:-SuonieiViiH^^^^
johtajat ovat jo pitkän ajan suhtau. J^?» J " * ' ^ ' ^ ' ^ ^ allekirjoitti ulkoasiainministeri Ralf
• • • ' • kukistDmiseen.
tuneet kielteisesti sosialistisen lei­rin:
välttämättömyyteen ^ja: samais­taneet
sen sotilasliittoon.
.Jugoslavialai.sct johtajat nimittä­vät
politiikkaansa liittojen ulko­puolella
olevaksi, vaikka kaikki', ja
etenkin itse jugoslavialaiset johta­jat
tietävät, että ne kuuluvat ns.
Balkanin liittoon; jonka; muodosta^
vat .lugoslavia. Kreikka ja Turkki.
Näinollen Jugoslavian k politiikka
ei.ole mitään:liittojen ulkopuolella
olevaa politiikkaa. Balkanin liiton
kautta Jugoslavia on mutkana NAT­On
ja CENTOn aggressiivisissa l i i ­toissa.
' Ilrushtshev huomautti, että vel­jespuolueet
noudattaen :: sosial ismin
rakentamisen lainmukaisuutta ovat
rikastuttaneet kollektiivista aarre­aittaamme
konkreettisilla koke­muksilla
j a sillä monipuolisuudella;
joita ilman, kuten Lenin sanoi, ei
voida kuvitella sosialismin rakenta-r
mistä eri kansojen keskuiudcssa.
Sosialismin ja kommunismin ra­kentaminen:
maissamme, jotka < en
simmäLsen kerran historiassa luo­vat
uutta yhteiskuntaa, on kuvaan:
nollisesti sanoen rTousuä korkealle
vuorelle,- jonka huippua kukaan ei
ole vielä TTilloittanirr. Vaikea ja
mutkainen on tie tälle huipulle.
Paljon esteitä ja vaikeuksia on Iäl­lä
tiellä. Mutta, n y l r tuo vuoren
huippu on jo lähellä, tie sinne on
avoin. Tulevaisuuden henkeäsal­paavat
näköalat ovat jo selvästi nä­kyvissä.
Kansat, jotka meidän jäl­keemme
astuvat sosialismin tielle,
eivät yksinomaan tule käyttämään
runsaita kokemuksiamme- -hyväk­seen,
vaan tekevät entistä sisältö-^
rikkaammaksi ja ,värikkäämmäksi
sosialismin rakcntairti.sen qvöimcn
.kirjan sanoi Nikita IlrushLshcv lo­puksi.
Timminsiläincn kaivos­työläinen
sai surmansa
Timmins. — Coniaurumin kai­voksella
työskennellyt 30 vuoden
ikäinen Rene Perrault kuoli maa­nantaina
kun hänen päälleen putosi
irrallisia kiviä kaivoksen 2,000 ja­lan
tasanteella.
Törngrcn: ja; Neuvostoliiton,:.puolesta
SNTL:n Suome.<;5a oleva taysivaltai-inen\
erikoi.ssuurlähettilds; A.-V.-Zaha-rov.
Sopimus on ratifioitava, ja^se tulee
voimaan va.stn^ tämän jälkeen.
— Parasiitti,
loi.-ikavit
— P.u-iteeLli.'
arvoisuu.s
loinen, loiseläimel.
'yhtalasyys. t.isa-
Neuvoja sienien
kerääjille
;!; Lijttohallitukson maatalousviras-ton
toimesta on: j u l k a i s tu "aloitteli­j
o i l l e " valmistettu kirjanen, missä
annetaan asianomaisia: tietoja>siitä,
mitkä sienet.ovat syötäviä -—.mitkä
myrkyllisiä. Nyt, jolloin on sie­nien
keräämisaika vuodesta kannat^
taa tutustua tähän kirjaseen, minkä
nimi on '"MushroomjCollecting for
Beginners''.vSensaa'ilmaiseksi kir­joittamalla:;
osoitteella ; ''Ganadian
Depaitment of Agriculture, Otta­wa.
Kirjasen nimen lisäksi on hy­vä:
mainita? myös sen julkaisunume-
10 "Publication No 861".
Sieltä on saatavissa: toinenkin: a;,
jankohtainen-: k i r j a n e n k u k k i en
hoidosta. Sen nimi on "Flovvering
Bulbs i:or Canadian Garden" —
Publication No. 996.
:;':;Ä'^:S^^:iÄ^^M;^^^^
Mansikkaherkku
Puutarhamansikoiden kypsymis­aika
alkaa; o l l a : käsillä ja ensimmäi­set
makoat. marjat haluamme val­mistaa
tietysti mahdollisimman
juhlavasti — ja niin ettei aluksi
kalliita marjoja tarvita kovin pal­jon.
Esittelemme seuraavan jälki­ruokaherkun.
::mansikoilla -mausteta
turia:
Asetamme tarjoiluvadille rulla-tortun
viipaleita (sokerik^akku tai
vaniljakiisseli sopivat yhtä hyvin).
Päälle levitämme vaniljajäätelöä • jä
lopuksi koristamme; jälkiruoan;ko^
konaisilla mansikoilla.
Jos meillä. on vielä käytettävä­nämme
esim. syvän vihreä tarjoilu­vati,
muodostuu herkustamme sa­malla
todellinen ruokapöydän ko
riste.
tä . l i i k a a - j a rikastuttavat jo vai-miiks^
rikkaita j a näin omaisuudet
ovatvain joidenkin yksityisten hai- , ,
lussa j a työntekijät eläväPpuuttees-'
sa. __~ , " • , ,.,:
Hänellä on ainoana kirjallisuute- ,
na paljon luettu raamattu ja hän •
sanoo olevansa uskovainen kuulu- .
matta mihinkään määrättyyn kiA- . ,
koon. Hän on vieraillut kaupun-' '
geissa, mutta ei pidä niistä. Eikä
hän sano olevansa mikään erakko^ •
hän vaan rakastaa raitista ilmaa, t ,i
haluaa elää rauhassa ja antaa rau­han
toisillekin. Hänen asuntoonsa on' '
jokainen vieras tervetullut joka tu-.
l?e ystävällisin aikomuksin.
Maailmanlopun ja nykyisen so- •
danuhkan alaisena elämisellä on
yhteyttä sikäli että sellainen pai- -
nostus uhkaavasta vaarasta vie joil­takin
hermot 'niin että he ryhtyvät
epätoivoisiin tekoihin, joihin nyky- .<
ään voidaan lukea vielä työttömyy-.
destä johtuva elämison huoli."Tur­vattomuuden
tunne, joka on uh-kaavana
näkymättömänä -vaarana
suurelta osalta ihmiskuntaa on -
poistettu Neuvostoliitossa. Siellä - .
saa opiskella kenellä on lukuhalua.
Sairaiden paranemista eivät estä
huolet suurista sairaudesta johtu­vista
menoista. Työttömyys ei ole.
kiusana ja lopuksi^ vanhuuden päi­vät
ovat turvatut. Mitä muuta *oi
työläinen vielä vaatia? Olimmepa
poliittisesti mitä mieltä' hyvänsä,"'.'.^
n i in meidän on toki myönnettävä,
että tällaiset olosuhteet kaikille,
työtätekeville olisivat ihanteelliset'',
ja meidän tulisi pyrkiä saavutta- ' -
maan samanlaiset ja siihen on aino­astaan
yksi ja tärkeä keino nim.
edistää lujaa, rauhantahtoa ja vaa­tia
vähentämään sotavarustelua.
SITÄ
JA'
II
E R E H D Y S
Amerikkalainen meni Englannis­sa
-rautatievaunun osastoon ja i s t u i
vastapäätä vanhempaa naista.
Hän istui useita minuutteja vai-teliaiina
ja pureskeli vain puruku­mia
Viimein vanha nainen kään­tyi
amerikkalaisen: puoleen : j a s a r'
noi:
"On erittäin, kauniisti tehty kun
yritätte saada keskustelua aikaan
välillämme, mutta olen n i i n kuuro:
etten kuule teidän puhettanne.''
METSÄSfTÄJX
— Kertokaapas, herra mitä vaa-'-
ditaan hyvällä hirvenmetsästäjältä? '
Teillähän .on ;pitkaaikamen:kokemus,::
alalla. •. • • '
— Hm . . . ensinnäkin hänellä p i ­tää
olla tarkka silmä . . . ja varma
kasi , . . ja ennen kaikkea kuuluva
ääni.
— Jotta hänet kuultaisiin hyvin -
kun hän istuu puussa ja huutaa
apua.
PÄIVÄN PAKINA
"Verot kansan verta juo... ff
Makkarassa on kaksi päätä, toi- nen yksityisiltä kansalaisilta. Noin
Neuvostoliitto kokeilee
ohjuksia Tyynellämerellä
•Moskova. — Moskovan .radiossa
ilmoitettiin tiistaina; ctlä • NeuvosJ
toliittö sirioritlaa uuden sarjan oh4
juskokeUi» Tyynellämerellä "lieinä|
kuun S Ja- 31 päivien välisenä<aika-j^
nen pää ja toinen pää. Mutta
kummatkin päät ovat vain makka-ranpäitä,
Toisin on kuitenkin asia esimer­kiksi
suunnittelun kannalta.
-Kuten vanhemmat ihmi.set muis­tavat
ennen-- vanhaan, sosialismin
läpimurronvaikanaj^tavaltiin-nauraa
valtiolliselle suunnittelulle. Viisi-vuotissuunnitelnuil
olivat, silloin
viisaitten ^ porvarisetien ja, tätien
mielestä höyrypä^-jtsi vouholteiua
josta kerta kaikkiaan ei tule mi­tään:
Jostakin syystä näille-viisi—tai
.seitsenvuotissuunnitelnlille ei nau­reta
enää. Ketään ei sanota enää
huurupääksi ,vaikka hän kannattaa
suunnitelmataloutta.
_ _Tosiasiassa_ porvarisedatkin ovat
ryhtyneet suunnittelemaan yhteiji-kunnassaan
sitä ja tätä — mutta
tätä suunnitteluakin on, monta
sorttia.
Maailman turuilla on viimeaikoi­na
saanut suurta huomiota osak­seen
, Neuvostoliiton vissit suunni­telmat,
joiden tavoitteena on: Saa-viittaa
ja sivuuttaa mahdoHisim'
man pian johtavan kapitalistisen
maan Yhdysvaltain tuotanto asu­kasta
>kohti. Huomiota on kiinni-lelty,_
slihen, että tähän suunnilel-maan
Vkuuluu erottamaKomniia -osä-viiden
vuoden kuluttua tavalliset,
neuvostokansalaiset eivät maksa
enää mitään veroja.
iVIutta vähän toisin on asia esim
meillä täällä Canadassa.
Kuten t.edetään, verot — tulo­verot,
crin;j.set tavara ja'myynti-vcrct,
kunnallisverot ja monet
muut verot-nousevat jatkuvasti.
Ja verojen nousu-tapahtuu meil­lä
vissien suunnitelmien mukaan.'
Kun esim. täällä Sudburyssa suo­ritettiin
viimcs; lauantaina vj
kuulustelu ns. Elgin-Brady-kadun
'alikäytävän rakentamiseen liitty­vistä
seikoista, niin kaupunginjoh­taja
Pat Murphy esitti oikein tilas­tollisen
perusieliin siitä, että sud-j
burylaistcn veronmaksajain selkä
ci katkea,' vaikka tämä alikäytävä
ja siihen yhtyvä "läpikulkutie" ra§
kcnnetlaisiinkin suurella osalla
kaupunkilaisten varoilla.
Häh myönsi, että k.o. alikäytävä
on asiallisesti osa ns. läplkulkulies:
tä, jonka pitäisi yhdistämään kau?
pungin halki maantie No: 17 idästä;
ja lännestä, sen. sijaan, että lämä;
liikenne ohjattaisiin kaupungin O'
hi,skuten yleisesti,on nykyaikana
lapana, _ • — " ^
Kysymys tietenkin nousee siltä,
että', halutaanko tällainen' "läpikul-kulle"~
rakcnlaa„'$lk§l, että .kaupun-ns.
turislidollareita — vai onko
j o i l l a k in silmänlekcvillä tilaisuus
saada kivisiä:maitaanmyydyksi hy-
;västä hinnasta tämän, suunnitelman
toteuttamisen avulla. Me emme tie­dä,
mutta asiaa kannattaa tutkia,
vaikka sanotaankin, ettei lahjahe-vosen
suuhu<n sovi katsoa — sillä
huolimatta siitä mitä mahdollisia
tekijöitä tähän suunnitelmaan liit­tyy,
tosiasia on, että sen toteulla-minep:
jää valtaosalta-kolienomista-;
jien::ja; vuokralaisten:; maksettavak;
'£*llil|lSs:rl|ifSp;|^^
Palatkaamme kuitenkin kaupun
ginjohtaja Pat Murphyn: tilastoihin.
Hän arvioi, että Sudburyn; kaupun­gin
omaisuuksien arvo (verotusta
varten) on nyt $88,000,000 ja että
viiden vuoden^kuluessa se nousee
sataan mijjoonaan — siis kaksitois-
-taprosenttisesli, mihin lisätään
myös se, mitä saadaaru ns. kaivos­yhtiöiden
avustusta' (kutakin kaivos
ja sulaltolyöläistä kohti) tällä ajal­ta.
~ Kuten huomataan, kaupungin o
maisuusarvojen ^ nousu on suunni
tellu melko vaatimattomaksi, en'-,
nuslaen se ^laihoja" vuosia ainakin
rakennustyöiäislile. l
Mutta loisia maata on kysymys
kaupungin veloista. Mr. Murphyn
selostuksen mukaan kaupungin vei-:
ka on nyt $11,598,454. Olettaen, et­tä
Suur-Sudburyn asukasluku olisi'
80,000 paikkeilla lämä yhleenlas-k
c l tu velkamme on lähes $140 jo
kaisla miestä naisia j a lasta, .Cli y l i:
$500 jokaista nelihenkistä perhettä
kohti. '
y i i s a l l l en kaupunginisien suun­nitelmien
'mukaan velkammestule-vatl;
tässä|kau|umgissaVn,saäi^
?2,594,000 v. 1961; $5,011,000 V.
1962; $4,240,000 V. 1963; $2,200,000
V. 1964 ja $2,180,0(>0. V. 1965. Kai­ken
kaikkiaan kaupungin velka l i ­sääntyy
tämän "suunnitelman" mu­kaan
viiden vuoden aikana noin
kymmenellä miljoonalla dollarilla.
Toisin sanoen, kunnallinen velka­taakkamme
nousee_ miltei kaksin­kertaisesti,
yhdestätoista kahteen­kymmeneen
yhteen; miljoonaan dol-,-
lariin, vaikka kaupungin kasvun o-letelaan
edistyvän etanan vauhdil­la
mikäli kasvusta voidaan enää
mitään puhua?
Velkamcnojen kohdalta meillä
-oriTsiis^odotettavIssa huimaavaa ve­rojen
nousua — samalla kun siellä
"rautaverhon": takana aiotaan' pois--,
taa asiallisesti puhuen kaikki yksi-löverot.
Kaiken tämän Jälkeen ei ole sit­ten
ihme, vaikka ^suuren rapakon
tällä puolen, varsinkin Yhdysval­loissa
pelätään jo "konjmunistisia" ;
kalojakin." Eräs huomaavainen lu-kija
— kiitos jraanyleläkjn' —_'lä- -
h e l l i meille Hongkongista tulleen
AP:n,uutisljedon, mikä kokonaisuu­dessaan
oli seuraava:
"Täällä, kasvateltavien kulta- ja \
troopillisten kalojen täytyy nyt saa­da
.viisumin Yhdysvaltoihin ' päSs- v;
Iäkseen, Englanninkielinen lehti, :
Hong Kong Standard tiedöitti, että
yhdysvaltalaisille ostajille myytfi*
ville kaloille pitää, hankkia erikois­lupa,
mikä. osoittaa, ettei, niitä 6le ,
kasvatettu kommtinist%ss'a Kiinas-, > ^ >. |
. Nauröivaticohan . naurismaan Jal- ^ j
(latkin n i i l l e , syvällisille aatteille, , V
mitätuohon .uutistietoon . sisSUyy? «
vaÄii,kaytannollisiaUekoj^;ascistarisumisen hyväksi j a o r u t t a a . v , naiv \ ; v ; - - S - \ , nä myös-kaikkienv verojen-polstarai- gin liikemiehet saisivat, vähän llshh soWaayasti:.\$2,748,000^'v.' 1960; r-Känsäkoura,-, . j f , • • •