Vapaus, August 5, 1971

              •Sivu" 2 Törstiafli ekiki 5 p. —^Thursday, August 5, 1971
INDBPBNDBNT LABOR OI^OAN
VAPAUS OP FINNISH C A N Ä D I A N 8
iSsbaUMied Nov. 6.1917
laaaaeer: EL SDZSI
(LIBBRTY)
Oo. Uaoilitad. lOa-lOQ Sai ,
y-Z::MÄBir'i|#[»;:^ /
MmflMos leittB upea 6ipp82gätiaai;-Wtfeaa<m ttsa of «ässaOs.
-..•TILAUSHINNAT:;-.,
Oaosdam: 1 v t 010.00,61&. $555 .TOA:o; 1 vk. Wim « ^ g-g
l^ewIoT'k Timiss
New York. — Yhdysvallat on eh-doittafmrt
Neuvostoliitoille sopimuisita,
jio(k)a bosikisi nvaasta j^a sukeUusve-viea^
moäoxMsrriiea iäsjit^sai ralcen-mMM
New Y<afc Thnes hdoäk.
25 pioä iMlislsta p i i r e^ Was^
ten. •
' Soptnfttteep rtax/kiaiaa. moieniinil-k
isbUa saisi oi}la 800 ohjustea.tqr-vai
suojeteiseM: L e h ^ imäcaen eh-dotos
esäeHtliD 9utd3isesitl strategis­ten
a^iden raiio^tmis&a fcoG^^
8a OGuyiQittie&ilssa Hehiiig^ xaiA-ta
kliiiiaiSIistia sop^^
Sudanissa on menossa suurisuuntaisin, kommunistien, ammat-tiyhdistysmiesten
ja yleensä vasemmistolaisten ajojahti kuin mitä
vuosiin on koottu, totesi SKDL :n äänenkpnattaja Kansan Uutiset
viikko sitten tiistaina toimituskirjoitukaesaajua.
i : .Izvestijan kirjoituksessa Sudanin tapahtumista sanottiin, että
Neuvostoliitolle ei ole suinkaan yhdentekevää niiden kohtalo, jotka
taistelevat imperialismia vastaan demokratian ja yhteiskunnalliflen
edistyksen puolesta. Tämän suhteen ei kenelläkään pidä olla min­käänlaisia
harhakuvia, sanoi lehti edelleen.
Sudaiissa suoritetut teloitukset ja niiden ilmeinen jatkuminen
on nostattanut laajakantoisen vastalauseaallon eri puolilla maa­ilmaa.
Kansainväliset järjestöt, kommunistiset puolueet ja muut
edistykselliset puolueet ja ryhmät ovat tuominneet jyrkästi Khar-tumissa
meneillään olevan kampanjan edistyksellisten voimien tu­hoamiseksi.
Ei edes Kreikan sotilasjuntta uskaltanut kerralla tehdä sel­vää
niin monista vastustajistaan kuin Sudanin vallanpitäjät nyt
Puhutaan jopa 10,000 ihmisen vangitsemisesta. Niin suuri joukko
ei missään tapauksessa ole voinut olla mukana presidentti Nimeirin
syrjäyttämisyrityksessä. Presidentti Nimeirin mukaan kyseessä
onkin viha kommunismia, "vierasta ideologiaa" kohtaan. Mutta
tämän "kommunistivastaisen" kampanjan iihreiksi on joutimut
myös ammattiyhdistysmiehiä ja muita edistyksellisiä henkilöitä.
On osoittautunut, kuten tavallista, että vaikka konununiateja vas­taan
kohdistuu taantumuksen hyökkäyksen kärki, niin nämä vai-riotoimenpiteet
uhkaavat todellisuudessa kaikkia, jotka eivät syys­tä
tai toisesta hyväksy presidentti Nimeirin edesottamisia.
Sudamin tapahtumat eivät valitettavasti ole yksittäinen tai
erillinen ilmiö tämän päivän arabimaailmassa. Egyptissä on muo­dostettu
erikoistuomioistuin, jonka eteen joutuvat Nasserin aikai­nen
varapresidentti, vaaemmistolaisena tunnettu Ali Sabri sekä
entinen sotaministeri Mohammed Fawzi ja sisäministeri Sharawy
Gomaa. Heitä syytetään salaliittoaikeista nykyistä presidenttiä
Anwar Sadattia vastaan.
Jordanian kuningas Hussein armeijoineen on surmannut mitä
raaimmin palestiinalaississejä. Viimeisen verilöylyn uhrien mää­rää
ei kukaan tiedä. Muut arabivaltiot esittivät uhkauksia mutta
yksikään ei tehnyt mitään. Sanoissa ollaan sissiUikkeen puolella,
mutta sen vasemmistolaiset virtaukset ilmeisesti peloittavat Irak
ja Syyria Sulkivat rajansa Jordaniaan, mutta ilmeisesti yhtä suu­rena
syynä oU estää sissien tulo rajan yli kuin Husseinin hallituk­sen^
rankaiseminen. : •.'
Libya näyttelee merkillistä osaa. öljy kansallistetaan, ame­rikkalaiset
ja englantilaiset pakotetaan tyhjentäinään tukikohtan­sa,
osoitetaan suosiota Marokossa vallankaappausta yrittänyttä
upseeriryhmää kohtaan ja tuetaan Sudanin kominunistivainöja
uskonnon nimissä.
Vakiintumisen merkkejä arabimaiden politiikasta ei presi­dentti
Nasserin kuoleman jälkeen löydy. Valitettavan usein kiih­kokansallisuus
näyttää olevan tärkeämpää kuin sosiaahnen ja ta­loudellinen
edistys, totesi Kansan Uutiset alussa mainitussa kir­joituksessaan,
ja henkilökohtainen valta ja kunnia suurempi asia
kuin voimien kokoaminen Israelin pakottamiseksi luopumaan mie­hitetyistä
arabialueista.
Kun raha puhuu
Sanotaan, eikä suinkaan suotta, että "raha puhuu". Näin sii­täkin
huolimatta vaikka ainakin Suuri Raha haisee ulolta melko
' usein.;' • / '
Washingtonista äskettäin saaipuneissa uutistiedoissa on ker­rottu,
että Richard M. Nixon käytti $35 miljoonaa -^enemmän
kuin yksikään muu p>residenttiehdokas ennen häntä koko Yhdys­valtain
historiassa — voittaakseen vaalit vuonna 1968. Täpärällä
se oli, iqutta mr Nixon pääsi kuitenkin Valkoisen talon asukkaaksi.
Samojen nutistietojen mukaan Yhdysvaltain presidenttiehdok­kaat
käyttivät vaalikampanjaansa, ns. esivaalit mukaanlukien,
kaikkiaan $100,000,000. Näissä vaaleissa hävinnyt demokraattien
ehdokas Hubert H. Huihphrey käjrtti kampanjansa hyväksi $10.3
milj. ja aiheutti siten (Suuri Raha kun antoi tukensa Nixonille)
puolueelleen peräti $5 miljoonan velan joka painaa myllynkiven
tavoin vieläkin demokraattipuolueen kaulassa. ^
Kun vaaleissa käytetään näin satumaisen suuria rahasummia,
niin selvää ori, että pikkuihmislUä ja heidän ja^estöililään ei Yh­dysvaltain
"demokratiassa" ole pienintäkään voiton mahdollisuut­ta
paremmin presidentin kuin körigressimieatenkään vaaleissa,
, ja mitä suuret edellä, sitä pienet parkuen perässä, kuten sa-notaa;
n. • •' . • ' ^
Saigonissa olevat Yhdysvaltain nukkehallitsijat valmistautu­vat
nyt lokakuun 3 pnä pidettäviin ''presidentinvaaleihin". Kaiken­lainen
lika pursuaa jo esiin Saigonm miesten toiminnasta sisäU
tyen tähän yhden presidenttiehdokkaan syytös, että näiden vaa­lien
lopputulokset ratkai8taariWa8hingtonlssa.
Mutta tässä yhteydessä on puhe rahasta. Niin presidentti
Nguyen Van Thieuta kuin varapresidentti Nguyen Gäo Kytakin
— he ovat siellä tällä kertaa johtavat "presidentin" paikan tavoitte­lijat
— on julkisesiti syytetty siitä, että he hankkivat huumausai­neiden
salakuljetuksella tarvittavia vaalimllJoonia. Yhdysvaltalai­sen
National Broadcasting Companyn edustaja Phil Brady sanoo
näiden huumausainetietojen tulleen hänelle vietnamilaislähteistä.
Hänen selostuksensa mukaan huumausaineita kuljetetaan vara­presidentti
"Kyn siunauksella" Etelä-Vietnamin ilmavoimien ko­neilla
— sillä"Ky tarvitsee rahaa vaalikampanjaansa".
Toisaalta hän huomioi; että Thieu tarvitsee myös rahaa vaali­kampanjansa
hyväksi, eikä hän Hioin "kysy mistä rahat tulevat"
silloinkaan^ kun on kysymys huumausaineiden salakulje^ksesta.
Ja tällaista komentoa pn Canadankln hallitus tukenut anta-inalla
täkäläisten asevarustelulaltosten tuottaa vuosittain $300
miJjoon^ arvosta varupteita Yhdysvaltain armeijalle käytettäväksi
Vieftnamissa 8ai£;onin juntan ylläpitämiseksi vastoin Etelä-Vietna-min
väestön tahtoa ja toivomusta!
dlt&ön ivufiaitafin Was3iingUniissa.
Nm Yoric Times kitdoitti edel­leen,
lettä kun presidesitti Nixon S*
nnätt tou&obmin ZOrntenä Y h ^ ^
YäO»^ te' Neiunrasitoliätm, (johtajien
päälötatä ry%ä iii^iityMa 'alus-taivik
toimiin puolustus- ja bypk-kgjjfsiäijustea
lisöämisen raijoittiami-seSo9i,
WashingtO(nissa olefvat huo-mioiäsijat
otabsuivalt rajoäi&sen
ko^BVfiin ainoastaian maasta am-muttaiviea
ohjusten tuotantoa.
Syyria isuiEki rajan
Damaskos. — Syyria oai päättä-
OQt sulSEea Jortlanian vastaisen ra­jansa,
jfanoitettiin Damaskoksesta
virtaSoesti tehi^ 25 poä.
Vanha wurtttimbergilöinen" -niminen Icapakka. on Pretorian
panUktvirkailijain ja kaupunginviraston työntekijäin suosima kaA-tat
»aikka, jossa tarjoillaan halpaa ja hyväft rpokaal, Siellä pistäytyi
vät toisinaan myös Varsin korkeat virkamiehet,' esimerkiksi Etelä-
Afrikan tasavaltaan akkreditoitu Yhdysvaltain sotilasattasheä Her­man
Hortpn ja' hänen kollegansa, laivastoattashea-Peter Hooper.
Kapakan omistaja,, kookas preussilaisen sotilasryhdin omaava sak­salainen
johdattaa nimekkäät asiakkaansa yleensä eriöön. Heidän
luokseen pöästetäön vieraita ainoastaan taka-ovesta ja kaikenlaisten
varotoimenpiteiden jälkeen. Tämä johtuu siitä, että kummankin dip­lomaatin
toimiala ulottuu heidän varaihaisteh virkatehtäviensä, ul-kopuolelK
Keitä nämä diplomaatit sitten ovat?
Heidän nimensä mainitaan Julius Maderin hakuteoksessa ^'Kn^
ka kukin on CIAissa".
Herman Horton, joka aiemmin
toimi Pentagonin operatiiyisen
ryhmän jphtäjaha, värvää Etelä-
Afrikassa CIA :lle agentteja pai­kallisista
buureista ja englanti­laisista.
Hän yimpitää myös- kos­ketusta
sellaisiin eteläafrikkalai­siin
rotusortajieft-ääFitaantumuk
sellisiin järjestöihin kuin *'Har-maapäitoihih"
ja ^ "Bruderburi-diiri"
samoin icuin nationalisti-puolueen
johtoportaan "haukkoi­hin".
Hortonin kautta jaetaan
joillekin eteläafrikkalaisille leh­dille
kuten Die Transvelerille ja
Lie Vaderländiile avustusmäärä­rahoja
lehtien "myötämielisen
asenteen" varmistamiseksi. Jo­ten
herra Hortonilla lienevät kä­det
täynnä työtä.
Saksaa sujuvasti puhuva Peter
Hooper "työskentelee" aikoinaan
Etelä-Afrikkaan paenneiden en-
28 Uusia myrskyn eneteitä
Länsimaiden valuuttapörsseis­sä
tunnetaan yhä toukokuussa
koko kapitalistista valuuttajärjes
telmää huojuttaneen myrskyn
puuskia, kirjoittaa A. Grigorjants
Izvestijassa heinäkuun 23 pv.
Frankfurtista kantautuneista tie
doista dollarin kurssin putoami-sesta.
Yhdysvallat on kieltäytynyt sin
nikkäästi ryhtymästä mihinkään
toimiin valuuttakriisin pääsyyn
—dollarin sairauden poistamisek­si.
Se aikoo jatkaa politiikkaansa,
jonka tarkoituksena on sysätä
kaikki. raskaat seuraukset kump­panien
hartioille. Amerikkalaisten
laskelmien mukaan Yhdysvaltain
SYNTYAAÄ. ^«^
PÄIVIÄ
Mrs. Saima Johnson, St. Ca^
tharines, Ont., täyttää lauantai­na,
elokuun 7 päivänä 80 vuot­ta.
..-^v
Mr. Mikko Pälomm. Thun-der,
Baysta, täytti keskiviikkona
elokuun 4 päivänä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
la
ensi
Ttakholma. Ensi talvi tuo kovia
boettetemftaa Ruotsin työmfsa-kki-rmHto,
ilmoitbaa maan marfckinjahal-lituksen
edustaja.
Voidaan laskea, että työttömien
määrä vaihtelee ensi tah^eoa 80,000-
90,000:een, ja siinäkin luvussa ovat
vain ne,, jotka ilmoittautuvat työttö-myyskiassoihinuf
Hätäaputöihin voi­daan
si^toittaa arvMjfca 35,000 työ-töntä
ja uudelleenkouluttaa 50,000—
55,000. Luviit ovat korkeampia so­dan
jälk^.
Aionpi arviointi, että kesäkuussa
oU 93,000 työtöntä, koskee koko
väestöä. Jos laskdaan vain ne, jot­ka
ilmoittautuivat työttömyyskas­saan
määrä on runsaat 48,000 työ-
,töntä.- • .;•
lyömarkkinaliQMItuksen heinä­kuun
akussa läänien työttömyyslau­takunnilta
saamat arviot oviat osoit­tautuneet
verrattain optimistiseesi.
On ni!a9i^)iDi3ta, että hallilulksen
eMoflainat toimet lAfloaavan työttö-liittolaisilla
ei ole muuta mahdol­lisuutta
kuin tukea loputtomasti
Washingtonia. Täm^n lisäksi luo­tetaan
Atlantin takana ilmeisesti
siihen, että länsieurooppalais|ten
kumppanusten väliset ristiriidat
kärjistyvät.
Yhä useammat länsieurooppa­laiset
alkavat tajuta miten tuhoi­saa
on Yhdysvaltain "aktiivi osal­listuminen'*
Länsi-Euroopan va­luuttaongelmien
ratkaisemiseen.
Miljardeittain kullan kattamatto­mia
dollareita vaeltaa Euroopas­sa
voimistaen inflaatiota sano­taan
artikkelissa.
Viime päivien tapahtumat ovat
tästä vielä eräs esimerkki. Länsi-
Saksan liittopankin oli pakko tou­kokuun
keinotteluissa kuluttaa
dollarien ostoon useita miljardeja
d-markköja ja se pyrkii nyt mark
kinoimaan :n.ä|nä valuutat. Tämä
on johtanut siihen, että miljoonia
dollareita, joiden arvo d-märk-käan
nähden laskee, on virrannut
Ranskaan, joka on säilyttänyt
frangin kurssin entisellään. Kai­kesta
päätellen frangi onkin seu­raava
kansainvälisten valuutta-keinotteli
jäin kohde. Hyökkäyk­sen
tavoite on selvä: Joku halu­aisi
pakottaa Ranskan revalvoi­maan
frangfinsa ja luopumaan tä­män
seurauksena kauppa- ja ta-lousedujstaan
riiin Ruhrin ja Rei­nin
kuin Yhdysvaltojenkin mono­polien
hyväksi.
Maanalaiset tärähtelyt, joita
viime päivinä on tunnettu, ovat
jälleen palauttaneet mieliin ka­pitalismin
koko taloudellisen ja
valuuttakriisin mittasuhteet ja
kärjistyneisyyden sekä kansain­välisen
imperialismin ristiriitai­suuksien
syvenemisen, sanotaan
Izvestijan kommentissa. "
tisten natsien ja sotarikollisten
kanssa.-Heitä on siellä useita tu-
;haiisla.,,v;
Eteläafrikkalaisen aikakaus­lehden
Persoriality mukaan • Ete-lä-
Afrikaasa piileskelee kiihkeitä
natseja enemmärl kuin missään
muussa" ei-eurooppälaisessa maas
sa Argentiinaa lukuun bttäriiat-ta.
Uskotaan joidenkin siirtyneen
Etelä-Afrikkaan Etelä-Amerikas­ta.
...
Hooperin tapaa usein entisen
Hitierien kannattajien illanvie­toissa
ja kokouksissa. Hän ylläpi-?
tää yhteyksiä Etelä-Af rikan uiis-nätailaiaeri
kansallisdemokraat­tisen
puolueen Johtoon ja antaa
taloudellista tukea natsien pää-äänenkahnattajalle
Afrikä Spie-gelille.
Hänet jopa kefran esitel-tiih
kerran itselleen Hermann
Absille, Länsi-Saksan suurpank­ki
irille ja eteläafrikkalaisten kiih­koilijoiden
suojelijalle.
"Vanhan wurttembergiläisen"
lisäksi Herman Horton pistäytyy
virastopss ovat Hortonin ja Hpo^
rian
herrat — dharles Wheeler ja Wil­liam
Henrj Whitt. Heidän tapaa­miltaan
ori turha odottaa "Van­hassa
wi/rtterhbergilälsessä", sil­lä
herrat neuvokset käyvät ainor
astaian Iplstprayintoloissa liikkua
vat "paremmissa piireissä" ja
harjoittavat korkean tason poli-;
tilkka^.
CIA:h maineikas '^kjvari»ttiV ei
suinkaan ole uranuurtajsi Etelä-
Af rikassa. Amerikkalaisen tiedus­telupalvelun-
verkkoa olivat Etelä-
Afrikassa punonme^ sellaiset
CIA:n taiturit jkuin professori
Paiil Eckel, Waldemar Campbell,
Efnst Caltpn ja Johannesburgin
varakonsuli Schlenker. .Varsinai­seen
kukoistukseeh CIA :n toimin­ta
pääsi 1950—60 luvulla, kun
Etelä-Afrikassa toisaalta voimis­tui
kantaväestön vapaustaistelu
ja toisaalta aktivoituivat voimak­kaasti
amerikkalaiset investoiur
liit, joita Etelä-Afrikassa on
enemmän kiiin: kaikissa muissa
Afrikan valtioissa yhteensä; Tä­mä
ei ollut sattuma, sillä taiste­lu
kahdella rintamalla — amerik­kalaisen
pääoman aseman var­mentamiseksi
Etelä-Afrikassa ja
afrikkaläisv3,estön vallankumous­liikkeen
tukahduttamiseksi —
kuuluu olennaisesti CIA:n tpimfn-taperiaatteisiin
Afrikan mante­reen
eteläkärjessä. •
CIA:n tärkein päämäärä Ete­lä-
Afrikassa on amerikkalaisen
innpierialiamih asemien varmen-rip
turvallisuuspoliisi poimi hel-jpO^
i' telkien^ täakf^ eatbjiä. cte-l&
afirikkalaisia demdtomttetja.
Jotka vastustavat rotuiliiyrjintää
perin cölmiehln& läbetystöneuvog-. ja apartheid-poUtiikkaa blematta
tbn tittelin sUöjlsSÄ USA :riPretö-^ ^
suurUUietyatttBsä toimivat
usein Veritas-nimisessä pretoria-taisessa
kirjakaupassa, jossa yltäminen paikalliset olot huomi-leensä
tapaavat äärioikeistolaiset
ainekset ja joka toimii apartheid-politiikan
kannattajien pröpagan-dakirjallisuuden
levikkikeskUkSe-na
Etelä-Afrikassa. Tässä myy-mäläsBä
kaupan olevasta "kirjal­lisuudesta"
mainittakoon SS-jouk
kojen vapaaehtoisjärjestön entis­ten
jäsenten Virallinen julkaisu,
samoin John Barch-seuran viral-iirien
julkaisu sekä suuri valikoi­ma
kirjoja, jotka ylistävät natsi-laisuutta
ja rotusortoa kaikin
mahdollisin tavoin. Horton on
luonnollisesti perillä myös entis­ten
SS-miesten Etelä-Af rikassa
vaikuttavan "Orgäriisation der
ehemaligen SS-Angehörigen" -ni­misen
järjestön jä sen "Der Spin-ne"
(Hämähäkki) -nimi.sen ala­järjestön
toiminnasta. .
Etelä-Afrikassa toimivan CIAn
pääedustajan Richard Holmesin
opn ottaen. Tällä tarkoitetaan
paniikinomaista pelkoa, jota ro-tukiihkoilijat
tuntevat jokaista
Etelä-Afrikassa' esiintyvää edis­tysmielistä
liikettä kohtaan, joka
oitis leimataan "kommunistisek­si".,
V;'
Lähetystöneuvos Wheelerin toi­minnasta
voidaan mainita esi­merkkinä
seuraava provokaatio-hanke.
Ylemmältä taholta saa­mansa
määräyksen mukaan
Wheeler laati luettelon Etelä-
Afrikan tasavallan edistysmieli­sistä
värillisistä ja valkoihoisista
kansalaisista: ja luovutti tämän
luettelon eräälle CIA:n valvon­nassa
olevalle amerikkalaiselle
aikakauslehdelle. Tämä julkaisi
luettelon paljonpuhuvalla otsikol­la
"BEtelä-Afrikan kommunistit"
la "Etelä-Af rikan kommunistit"
teiUaan. Taman jälkeen Vorste-silti
konununisteja.
Wheeler toimi niin ilÄän etelä­afrikkalaisen
vakoilu- ja vasta-vakoilujärjestön
neuvonantajana.
Näitä jäi^estöjä on viime aikoi­na
uudistettu ja vahvistettu* sil­lä
Etelä-Afrikan hallitus ei
säästä rahaa eikä ponnistuksia
^voimakkaan vaköiluverkon levit­tämiseksi
kautta maan. 'Vuonna
1^8 sen saahiät määrärahat oli­vat
2.6 miljoonaa puntaa^ Ja
Vuonna 1969 tämä summa hoK
minkertaistettiin.
LokakiiuMÄ Whe^rin
neuvoa rioudatttaen yhdistetUin..
Btelä-Afrikan armeijan tieduste-lunalvelu
ja salainen poliisi yh-dctei
järjeksi valtion tur-vallJsuuspäJveluksi,
jonka johta­jaksi
tuli pääministeri Vorsterin
turvallisuuskysymysten erikois-heiivonantaja,
kenraaliluutnantti
Hendrik van den Berg,
TurvallisuUspalvMun käytössä
on laaja agenttien ja tiedusteli-jain
verkko sekä kotimaassa että
ulkomailla. Lontoolaisen Sunday
Telegraphin mukaan etdä-afrik-kalaisella
vastavakoilulla on pal­veluksessaan
puolisentoistatuhat-ta
agenttia, jotka Etelä-Afrikan
lisäksi toimivat niuualla Afrikasr
,sa sekä myös Lontoossa ja eräisr
Sä muissa Euroopan pääkaupun­geissa.
Turvallisuuspalvelu soluttaa
erityisen ahkeraan agenttejaan
afrikkalaisien: vapausliikkeen ri-veiifain.
Eräs turvallisuuspalvelun
miehistä kerto| Sunday Tele-jgraphin
edustajalle Johannesbur­gissa,
että agentteja on sijoitettu
jokaiseen Afrikan kanssa tekemi­sissä
olevaan järjtötöön. Muuta­mat
heistä ovat päässeet jopa
korkeaan asemaan näissä järjes-töissä.
Tosin nämä kuuluvat jo lähe- •
tystöneuvps Whittin työkenttään,
sillä hänen alaansa kuuluu tais­telu
kansallista vapausliikettä
vastaan Etelä-Af rikassa.
Afrikan tasavaltaa ja Rhodesia^
"Valkoista liittoa" _ Etelä-
— CIA pitää lännen lujana lin­nakkeena
Afrikassa. Siitä johtuu
CIA:n halu saada valvontaansa
kansallinen vapausliike "valkoi­sen
liitPn" pPhjöisilla rajoilla
Angolassa ja Mosambikissa var­mistaakseen,
että jos Portugalin
herruus näissä maissa kaatuu,
(Jatkuu 3 sivulla)
miyycten torjumisefcai, nun. raken
ntisteoiIBsmiden Usääminen, on' aloi-teittu
Hian myöhään, sanottiin työ-mar^
khiahanituksesta. Suunnitel­mia
ei ehdcä ehditä toteuttaa ennen
kuin tilanne on kehtttynyt liian pit­k
ä ^ arviolta hefani—-maaliskuussa.
Tämän vuoksi arvellaan, etteivät
työmorfclkamÄalDitufcsen viikko sit­ten
pyytämät 175 milj. kruunua rii­tä
työlHsyytstllanteen hoitamiseen
syissyn ja talven aHcana. Työmark-kinahaUttuSosen
arveUafan kesän jäl­keen
esittävän lisämääräraha-^o-mUksen.
TVömatfdcimdiallitus keitoi, että
kysyriijna on ennen kaikkea vanhem-pfa
» työnteJdii^iden työllisyydestä;
Juuri h« joutuvat eniten kärsimään
tuoitaimwn \supis<tu8osista ja lopetta-
SUURI LASKU
NEW YORKIN PÖRSSISSÄ
Toronto. — New Yorkin pörs­sissä
tapahtui torstaina tämän
vuoden viidenneksi suurin oseke-hintojen
lasku, mikä aiheutti las­kun
myöskin Toronton jä Mont­realin
osakehinnoissa jotka laski­vat
ennätysmäisesti neljän kuu­kauden
aikana. New Yorkin tiis-tai-
keskiviikko myynnit väheni­vät
kokonaista 16 pistettä. Dow
Jonesin keskiarvon pudotus oli yli
27 pifltettä.
Taloudellisen laman lisäksi on
pöresiin vaikuttanut presidentti
Nixonin ja liittovaltion reservi-lautakunnan
puheenjohtajan Ai"-
thur Nurnsin välinen kiista.
Suurjuhlan ilta-konsertissa Mine-Mill haalilla soittaneet sisarukset, Judi ja Sha--
roit Koski, sailvat hyvin lämpimän vastaanoton suurelta juhlayleisöltä. He soittivat
myös sunnuntaina pubien yön jälkeen Wanupin haalilla olleissa jäähyväistans-seissa.
— Kuva Sudbury Daily Star.
PÄIVÄN PAKINA
misiöba.
Eri läänien; työlaubakunitlen ra­porttien
mtftaan tehdasHaitoksct su-jatfeutvasti
tuobantoaon.
Näinä toesähelteien päivinä, joJ-loin
tiAitoo hicttaa kuin sikaa pak-fcasedla,
lienee paikalilaan jutusstel-la
jofsitafciin kevyestä — vaikkapa
siitä, miten varkaita&in voi josikus
kavesitää.
Kysymys ei ole tietenkään niis­tä
suurista rosvoista, joiHa on kä­sissä
vähän yhtä ja toisita ja Mke-tuttavuuksialcin
aiina ks^lMkein py­himpään
eli Wall kadun tateM-tofcsiin
astti. Nämä "suuret kalat"
(oimivait yleisesti puhuen anunatti-mafeesti
ja niin fceihoMcaasti, e*tfi
kihmi joutumisen vaoira on miltei
yhtä pieni, kuin muilla rahamie-hiillä
on malhdoUiBuie joutua vas­taamaan
tuloverojensa kiertämi­sestä;
Mutta fpimiä varkailta ja rosvoja
khrestää toisinaan aika pahoin.
EraMä torontolaisesta päivä-lehdestä
traksimanunie ledkkeleeii
mudcaam John Eamond Buohanan
Olli ntainiltussa suuricaiqnmglBsa
varmaan nousBut yiös 'Väärältä
puulen sänkyä", siUä hänen pankki-rosvous^
yrityikseiiöä mieni päi^^ män-
•tyä.^ • r: •
Sen' sijaian, että olisi käyttänyt
pakorväliireenä autoa tai jotaidn
muuta ylosityisaiolckia, tämä mies
yrHli pmdas kadulla sijepitsevan
IVminlto-Doininiiioin, pankin ryöstön
jälkeen paelta taya/llisella kaituvaq-nulla
eH bussilla. Se Oili Ulan hi-dias
pakovähne i'a niin mies joutui
potUisin loäsidn ja siitten vankilaan
kmhntelksi kuuScauddksi miettimään,
miten siinä hommassa kävi niin
kehnosti.
Palijon pahemmin kävi kuitenkin ,
aikaisemmin Richard Yanagisa-venille.
Panlklissa, miinkä hän oli uhrlk-eoen
vadJimuit, oli tapailtaiQhetkel-lä
paljon väJkeä. Kassaluidadie d i
jono. Pisitoalilla uhaten tämä 25-
vuotias rosvo vaati toisia päästä­mään
hänet ensönmädsenä luu-kulle.^^
Väkijoutoom keskuudessa nousi
melu.
Middconen äiMyi hetkiseksi ja
kaitisiei julnusbellen ympärilleen.
Hän tuiUseUtui sitten kyynärpäil­lään
tuuppien kassaluukulte pahek­suvien
huutojen saaittaimana. Mies
odensi pistooMn kassaneiitä kohti.
Neitonen pyörtyi — eikä mielda>-
, nen saaniut sen^äkään.
Viastoinkäymjiset eivät kuiten­kaan
loppuneet tähän.
Raivaten tiestä väkijoi&on läpi
hän pääsi :tois«lle keesaluulailie.
TäUä kertaa kassanhoitaja antoi
häoelle kaikki fcäteisrähat, kaik­kiaan
2,100 dkillaria pieni«nroisina
seteleinä^
Yanagis^ Sieppasi rahat jä
ryntäsi ulos panädsta.
Kadulla hiin yritti pysäyttää tak-sdn.
Kuin kiusaksi, autoijo ei nä-
Jtyniyt, BäitÄtynyt lyövHri lähti
jupisemaan pUidn katua Gebeleitä
pudotaUen. *
Säikähdyksestään toipuneina
paidduviikaitijat kutsunnat kipulta
poliisQ>a. Nähtyään takaa-aijajfit,
rosvo kiipesi (aidalle, muitta latu
aita hafjosi kokonaan. Järjestyk­sen
valvojien ei tarvimut muuta
kuin käydä laudankaf^Ktleiden se­kaan
joutunmi bandiitin kunp-
'puun./.. •• .
Tällaistakin voi siis tapailtua ja
on tapabtumit.
Mutta viditettavasti kyllä, näin
ei käy läheskään aina. Päinva^in
tilastdbiedot fcertimt, että ytein-oniaan
Toronltossä vtarasftett&i vii-me
vuonna rahaa ja muUta omai­suutta
15 miiUoonan Adlarin ar*
vosta.
Eikä Yanagisave ollut mikään
sddkas alallaan, vaikka l^nen ryös-töhonunansa
meni koicQoaan kk-keripeliksl
Poliisiviranomataei to­tesivat,
että mieätä on'^
kuukausia etsitty ryöstöjen |a vox-kauksien
vuoksi.
"Onnetar" ei vain hymyaijit täj-iä
kortua. — Käosökioura.