Vapaus, January 18, 1928

              2
T O I M I T T A J A T :
T. K . C A E L S O X B. A> TENIIUXEN.
Xcg»*tered the Port .0£lie« Dey*na»eai. Oa**»,.«» letcaa eisM ia»tter.
VAPAUs (Lifc«t»>
The oBljr ofsta of F i s a U i XTorlers i s Cuudt. P«l/U«S»e4 l a Sodbarr. Out^ etery Iloni»».
T*rad«r. Tednesdir» TbnzxUr >c4 FniUy.
~ TiLACSKI-NNAT:
t *k. »t50, 6 I k . 1150, 3 k i . »l.TS i« 1 k k . f l X O - — Y k d r ^ a i o a i n j» Saomeea aeii jaac*Ue
•ftoBuiUe-. 1 Tk. 16X0. 6 kk. S 3 ^ . 3 k k . tiM j* l kk. tl-OO.
. ILMOTUSUINSAT VAPAUDESSA;
lUio&IlsMtakset IIJOO k e U . SZAO kakci koUta. — Anoliittooomeaoilmotakfet SOe. {»IfmBsnia. —
IfMammtnsKoitsMlckMt SOe. kerta. tlM 3 kema, — SraiyiBiiIo»«tiik»« U i » kett», $2M i kerta», —
teetmdiinu etuUtcca. — TU«sksia,-joiu ei •ettna n l u . c i toUa Ukettäaiis. p»Xtn a^aaieaten. }oUU
Xt&tecB aiotat OootBkaet pitSS oOa kaBttoma kello IZ ilmeiiymiarSina edeUiaeaä a r k i p i i v i a i.
Vapaadas t o i n i n u t lU>«xtr BnlMtBC. 33 Lorae Siteet. Fabeli» S36W.
Vayaate Icoottori: libcTtr B o i U i s f . 35 Loma S i . Pokclin IS38. PoftioaoU: B<n 69, S a A s r y , Ont.
Ceaaxal Ȋttttitio$ nttn Tte. per eol. incb. Minimoia ebarfa for a l o ^ isaertioa TSc. Tke Vapaa*
Il H M ta« adtertiaiBC atediaai a a u ^ tka Fiaaidi Faople i a Caaaja. ' . - • -. • .
I M « t u otUIoiB taluuMa aa* ««autuu «atioiilaeca klrJcMecaaa. Uijottakaa aadelleca Uikkeea^iujaa
»IM•••niniHa alaani; J . V . KANHASTO. liikkeenhoHaja.
Miksi nel M l l l l l l l Leip-paivaaf
Suuren jobtajamme kuolinpäivä
lähestyy. Valmistumme viettämään
neljättä vuotuista Lenin-päiväa.
Mi Lenin<päivä meil»
Ie? Miksi vietämme sitä?
--Meille kaikkien maitten työtäte­keville
ja sorretuille Lenin merkit­see
uuden ihmisyyden profeettaa ja
suurta vapauttajaa. Me vietämme
Leninin kuoleman muistopäivää,
juhlien hänessä Venäjän suuren vai-'
lankumouksen voitokasta johtajaa.
Meille Lenin merkitsee maailman
vallankumouksellisen työväenliik­keen
uudellecnsynnyttäjää T— Lenin-hän
perusti Kommunistisen Inter-natsionalen
— vallankumouksellisen
proletariaatin maailmanpuoluecn;
-•Lenin oli suuri opettaja, johtaja
ja'taistelija. Hän oli myöskin sekä
teoreetikko että politiikko.
Oin niin tärkeä ymmärtää hänen
etuksiaan leninismiä —- sillä
ussa tapauksessa on se vaara, et-juhlimme
Lenin-muistoa vain
muodollisesti, mikä olisi suuri rikos.
Siksipä parhain Lenin-juhlan viet­totapa
onkin, viettää hänen muisto-
: ] ^ n lutkien hänen suuriarvoisia ope-
. tuksiaan.
L^nin^oli kaikessa suhteessa Mar-"
xin oppien seuraaja. Mutta hän oli
myös niiden elävä tulkki. Hän va­pautti
marxilaisuuden teoreettisesta
kaavallisuudcsta Ja kuolleesta dog-
] ^ Toisen Inter-natsionalen
opportunistit olivat sen
^pyrkineet hautaamaan. Lenin sovel­lutti
vallankumouksellisen marxilai-iBUuden
proletariaatin luokkataiste-
:luun. Imperialistisen kapitalismin
aikakauden kokemuksen valossa Le­nin:
kykeni täydentämäänkin marxi­laisuutta
vcräissä kohdin. Näistä
mainittakoon seuraavat.
Ensiksi — Talonpoikaiskysymys.
Se - on, leollisuustyöväestön suhde
köyhempään maalaisväestöön. Le­nin
opetti^ että on proletariaatin val­lankumouksen
voiton ehto liitto
teollisuustyöväen ja ,köyhemmän
maanviljelysväestön välillä, taiste­lussa
kapitalismia vastaan.
-Toiseksi -— Vallankumouksellisen
proletariaatin liiton vältlämättörayys
siirtomaiitcn ja puolsiirlomaitlen
(imperiaiislhaltain sortaminen hei­kompien
kansakuntien) kanssa im­perialistista
kapitalismia vastaan.
.Kolmanneksi — Leninin valtio­teoria.
Lenin lietsoi esiin uustyyppi-sen
valtion — neuvosto- (sovielti-)
tasavallan, ja myöskin pani sen käy­täntöön
Venäjän vallankumoukseu
yhteydessä.
Neljänneksi — Hänen arvionsa
unperialismista häviävän kapitalis­min
viimeisenä muotona. Jo Marx
oli arvioinut kapitalismin suunnan
yleensä, multa kapitalismin alku­aikoina
eläneenä, hän ei voinut näh­dä
niin tarkoin kuin Lenin kapita­lismin
viimeisiä muotoja ja sen hä-viämispropessin
viime tekijöitä im­perialististen
solien yhteydessä.
Viidenneksi - - L e n i opetukset
ja käytännölliset teot proletariaatin
diktatuurista; Jo Mara oli lausunut.
että ylunenokausi kapitalismista so­sialismiin,
ei voi olla mikään muu
kuin proletariaatin diktatuuri Mut
ta Lenin kehitti tämän teorian sel­viöksi
sekä oli tilaisuudessa pane
maan sen käytäntöön Neuvostotasa
vallan muodossa.
Kuinka tärkeä onkaan' Leninin
Opetus proletariaatin liitosta talon
poikain, (maanviljelijäin) kanssa
Venäjän vallankumous oli tämän lii­ton
vuoksi mahdollinen. Suomen,
Saksan, Unkarin, Kiinan kumouk­sien
tappioon vaikutti yhtenä suu­rena
tekijänä se seikka, että porva­risto
kykeni käyttämään talonpoi-kaistoa
aseenaan proletariaattia vas-
,taan.
Lenin opetti myöskin/ miten pro­letariaatin
on käytävä liittoon kapi-talismivastaislen
siirtomaa- ja sor­rettujen
kansain vapautusliikkeiden
kanssa. Komintern on toteuttanut
tätä opetusta auttamalla Kiinan, In­tian
y.m. kumousliikkeitä, meidän
Amerikan työläisten on liityttävä
vastustamaan Amerik^ imperialis­min
sortopolitiikkaa Keski- ja Etelä-
Amerikassa (Meksiko, Nicaragua
y.m.) häiden maiden vapausliikkei­den
kanssa, kuten Amerikan Wor-kers-
kommunistipuolue kutsuu mei­tä
tekemään. Amerikan työläi-sillej
jotka elävät imperialistisen
kapitalismin v o im a k k a immassa
maassa^ on sangen tärkeä Leninin
oppi liitosta sorrettujen kansain
Icanssa.'
Leninin teos "Valtio ja vallanku­mous"
on sangen arvokas teos, jos­sa
hän käsijltelee valtiokyaymysiä.
Hänen antamansa käytännöllinen
opetus neuvostovallan muodossa, on
elävä ja havainnollinen esimerldki
uustyyppisestä valtiosta — ^ valtio-komniuunistar
Leninin opfetus imperialismista hä­viävän
kapitalismin viinieisenä muo­tona
oh niin selyän tosiasiall inen.
Erikoisesti tärkeä siinä on opetus,
että kumoujksellisen proletariaatin
tulee antaa kapitalismille viime is­ku,
kääntämällä imperialistinen sota
sisällissodaksi,, prolelariaalin sodak­si
kapitalismia vastaan, kuten ta-"
pahtui Venäjän vallankumouksessa.
(Leriinin kirja "Imperialismi", eri­koisen
tärkeä lukea ja tutkia.)
Paitsi kaikkea edellämainittua ja
paljon muuta; Lehih oli maailman
vallankumouksen ja kommunismin
apostoli. Kuten on kaikunut kautta
maailman Marxin ja Engelsin
"Kommunistisen Manifestin" kehoi-tus
— "Kaikkien maiden tj'öläiset
liittykää yhteen'V samoin kaikuvat
Leninin kehoitukset kautta maailman
äärien työläisten ja sorrettujen kes­ken,
nousta taisteluun työtäteke\'ien
vapautuksen puolesta,
' Levittäkäämme lähestyvien Lenin-juhlien
yhteydessä erikoisella pon­nella
ja entistä laajempiin piireihin
Leninin opetuksia, vallankumouksel­lisesta
toiminnasta ja hänen kehoi­tuksiaan
työläisjoukoille, levittämäl­lä
leninististä kirjallisuutta!
H. PURO.
Hoonuoita ja hnooaiihiksia
Voiton toiveet lisääntyvät Colo­radossa,
kirjottaa loverilehti Työ­mies
erään äskeisen numeronsa toi-mituspalstoilla.
Lehti kertoo, että
samallai kun saapuu tieto siitä, et­tä
Coloradossa kai voskorporatsio-nlen
hurtat ovat murhanneet yhden
kaivosmiehen lisää, tulee myöskin
lieto siitä, että Coloradoa eteläosas­sa
on oikeuslaitoksen ollut pakk>
antaa estetuomio. Jolla kaupungric-lialntiik'='
ct 1-J4ie!ään sulke'ii.i=U5
:lak3;oIaisten kokotisbuor.eita ja estä-
Terrori oc ollut siinä irid.1ria i il­keätä
ja xäivää, että se on s>iinyt-tänyt
kautta maan painostusta, jon­ka
; edessä verenhimoisten virka-nyrkkienkin
on pakko taipua. Wal-senburgissa
lakkolaiset Järjestivät
kaatuneen toverinsa hautauksen suu­renmoiseksi
protestiksi ja uhkauk­sistaan
huolimatta oli hurttien ham­paitaan
kiristellen katseltava sitä
uskaltamalta panna toimeen uuUa
verilöylyä. Lakkolaisten rintama on
säiiynyt hamxiaisep ehjänä ka!••.r.i-ta
siitä provokatsioinsta. vair.oami-s?
rui ja murlii^r.Biisesu"' I i u o l i m a i i a,
n~ilä n a c k e f e ! i c - : n kcatro!.Ioiii>a v a l -
^icljoniciuo siiä vastaan on .Jiarjot-tanut
Tämä on kalvoskorporaJsio-neille
yllätys. Vanhat menettelyta­vat
eivät näy tepsivän lakon murta­misessa.
Siksi ovat lakkolaisten voi- ^
ton toiveet nyt suuremmat kuin mil­loinkaan
ennen taistelun ailumd.
Tuo tieto ei voi olla ilahdutta­matta
Canadahkih työläisiä, joista
osa on koonnut ja lähettänyt colo-radolaisille
taistelutovereilleen ra­hallista
avustusta.
Keskiviikkona, tammik» 18 pinä—Wed., Jan. 18
toku.ta iärjestämään osaston koko-junion 6t C ^ - ^ ^ J j ^ J ^ f ^ J ^ ^ ^
Suksen asian perinpohjaista ^^^t" 1 missa se on te^te^^^^^^^^^
^' telvä varten helmikuun alussa. ! tanut tuloksia, edistysmieliseksi am TYÖPAIKOILTA koskeva-oksL Se on vain taloudeUinen jar-
West Frankfortin kaivosräjähdys,
jossa taas vähintään kaksikymmentä­yksi
hiilenkaivajaa sai surmansa, on
omiaan muistuttamaan siitä seka­sorrosta,
mikä vallitsee hiiliteolli-suuden
alalla Yhdysvalloissa, huo­mauttaa
toverilehti Eteenpäin aivan
oikein. Samaan aikaan, kun toista­sataatuhatta
hiilenkaivajaa Ohiossa
ja Pennsylvaniassa taistelee kiivas­ta
lakkotaistelua, samaan aikaan Le­visin
erikoissopimusten perusteella
tehdään Illinoisin hiiliaineella tuli­sella
kiireellä työtä kaivoksissa, jot­ka
monestakin syystä ovat rappeu­tuneet
ja tulleet niin ollen erikoisen
vaarallisiksi. Illinoisin kaivosparoo-nit
koettavat kovalla kiireellä tuot­taa
hiiltä varastoihinsa, sillä eri-koissopimus
päättyy siellä ensi ke-,
vännä ja hiilikapitalistit haluavat
varustautua. Tässä tilanteessa ta­pahtui
West Frankfortin kaivosrä­jähdys.
Jos hiilenkaivajat olisivat
kokonaan järjestyneet ja heidän liit­tonsa
johto edistysmielisillä, jotka
eivät pyrkisi erikoissopimuksiin,
vaan johtaisivat koko tuotantoalan
työläisten asioita luokkanäkökan-nalta,
olisivat tällaiset joukkomur-hatkin
vältettävissä, lausuu lehti.
Kir jotuksia Vappu-jiilkaisuumm0
on aika ruveta lähettelemään, jos on
valmiita, ja jos ei ole valmiita, on
aika ruveta kirJQttamaan, sillä kaik­kien
Vappuun tarkotettujen kirjo-tusten
ja runojen on oltava toimi­tuksen
käsissä viimeistään tammi­kuun
28 p., että jää riittävästi aikaa
kuvitusta y.m. toimitustyötä varten.
Lähettäkää avustukset Osotteella:
VAPUN TOIMITUS, Box 553, Supe-rior,
Wis., U. S. A.
Konihauppoja keltaiset Englannin,
taas loisien kanssa jo käyvät.
**TeollisiMsrauhalla" hämäilyin,
luokkataistelun aikovat myödä.
Metallimiehet Suomessa,
palkkataistelun voittohan veivät
Seitsemän kuukauden sulussa,
jo herroilta loppuivat voimat.
*
Norjan,-Venäjän ja Suomen uniot,
yhteisliittohon yhtyä aikoo,
tye Berliinin konferenssiin
kokoontuvat,
luokkavoiman näin joukkoihin
taikoo.
Moni mainari pääsi taas hengestään^
seiriät mainein kun sisähän vyöryy.
Pomot vaatii vaan miehiä
kiirehtimään,
"lyön tehosta" liikkeet saa hyötyy.
Sotajoukkoja Coolidge lähettää,
Nicaraguaan on saatava rauha".
Mutta kongressi päästää jo ääniäf
"minne joutunut meidän on valta?"
St. Latvrence-joen kanavaa,
pian ehkä jo aletaan tehdä.
Siitä hetken vielä väitellä saa,
kenen oisi tää "lypsylehmä^'.
Käy siirtolais-älyä mittailemaan,
meidän herrat jo Canadassa,
Työn juhtia täällä kun tarvitaan,
jotka ei olis' lakkoilemassa,
• • . ; \
-; • . i
Suomen ohrana Lehtosen MarttaUa,
yritti pääsyn tännek-in estää.
Mutta Puolustuslii-ton avulla,
ololupahsa täälläkin kestää.
. . . '
Väkijuomc-^konlroUi" Ontarion,
paljon taaloja tehtaille tuotti^ .
Teki " l / c / m " 56 monen kukkaroon,
jitomohalut kun viinoja juotti.
Kirkko Canadassa määräzlee^ •
iäylyy Meksikon cdiisiajan poislau.
'Kerska kirkoh. pimiiyslä crvosleleei
Elämästä "rauta-roikassa*
NAISTEN TOIMINNASTA
No niin, nyt on sitten ne joulu.
Toveri W. Moriarty on koonnut i jj^j^m^jj-Q^i ja uusi vuosikin on saa-seuraavan
kuvauksen niiden _työ-t ^j. jjyy^^ alun. Meillä oli Sanna
Iäisten oloista ja elämästä, jotka trannasto puhumassa ja hän jätti
työskentelevät suurten rautateiden jjy^^ä jälkeä meihin, jotka olimme
korjaus- eli kiskotussakeissa: häntä kuulemassa. Ikävä juttu vaan,
"Ollessani Calgaryssä kohtasm ^^.^^ j^jj^ pienelle joukolle Sannan
työläisen, nuoren saksalaisen, joka pj^j puhua, vaikka kaupunki on kyl-oli
oUut Canadassa n, puolitoista^ j _ ^^^^ • paljon suomalaisia, ja
vuotta. Hän oli vilkas ja ryhdikäs
kaveri kertoen olleensa C.P.R:n
(sii-pii-aarin) teräskängissä. Hän
oli "shipannuf Medicine Hätistä
Maple Creekiin. Edellinen kaupunki
on Albertassa, jälkimäinen Saskat-chewanis3ä.
Tämä ei ole ehkä ko­vin
tärkeä seikka, mutta kun luki­jat
muistavat, että Albertalla on
jonkinlainen työläisten tapaturma-korvauslaki,
mutta Saskatchewanilla
korvausasetus, joka ei ulotu rauta­teiden
työläisiin, silloin asia muut­tuu
tärkeäksi.
"Työläinen oli Calgaryssä allekir­joittanut
kahden kuukauden sopi­muksen.
Sopimuskaavassa oli pykä­lä,
että työläinen suostuu palkastaan
luovuttamaan 51.-50 kuussa lääkärin
hoitoa varten. Minä vartavasten
menin tämän employmentti-hai.
kalan" luo ja^kysyin, mitä hyötyä
työläiset saavat tästä maksusta?
Hän ei tienn3rt. Minä sanoin hä­nelle,
että hänen pitäisi tietää Hän
peräytyi takaisin "offiisiinsa", huu­taen
mennessään ei välittäv^äp^
kirotun verran koko asiasta. Mutta
me olemme siirtyneet edelle kerto­mustamme.
"Mainittu työläinen lähetettiin
ulos työsakkiin tavattoman kylmän
ilman vallitessa. Hän oli varustettu
kahdella parilla sukkia, kengät ja
päällyskenkät. Mutta huolimat­ta
näistä varusteista paleltuivat
hänen jalkansa. Hän oli sairaalassa
neljä päivää, minkä jälkeen pääs­tettiin
pois varoituksella, että hä­nen
ei pitäisi mennä ulos pakka­seen
muutamana päivänä. Hänen
oli annettu ymmärtää/että G.P.Rm
virkailijat tahtoivat hänet pois sai­raalasta,
koska : se oli ennestääi>
tungokseen saakka täjmnä paleltjf^
misia potevia sairaita. Kaikki olivat
teräskängin työläisiä, työhön kyke­nemättömien
lukumäärän noustessa
neljäänkymmeneen.
"Selittäen, ettei hän voi tehdä
nyt työtä ulkona, ja kahden kuu­kauden
kontrahti tukenaan, pyysi
mies saada työtä keittiöstä. Tur­haan.
Hänet shipattiin takaiän Cal­garyyn.
Ja nyt kuljeksii hän par­haansa
mukaan. Kynnet putoilevat
hänen varpaistaan, ja hänen jalkan­sa
ovat mustat ja nahattomat palel­tumisen
seurauksisia.
"Minä pääsin kosketukseen tois­ten
kanssa, jotka olivat niinikään
tarttuneet kiinni teräskängiansaan.
Edelläkerrotussa tapauksessa oli­vat
työläiset pakoitetut • pitämään
päällään lampaannahkansa syödes­sään
k^ittiövaiftinssa, vaunu oli niin
nuori väestö ei ollenkaan ota innos­tuakseen
täällä toimintaan. Sanna
piti kolme luentoa päivässä. Kah­tena
aamupäivänä olimme toveri­tar
Kauhasen asunnolla 47 Widmer
st., jossa toivoimme runsaampaa o-sanottoa,
mutta ei ollut kuin noin
parinkymmenen vaiheilla. Sitten
myöskin toveritar Kauhanen lah­joitti
meille kahvit, koko joukolle,
josta kiitos 'hänelle, samoin siitäkin,
että saimme kokoontua hänen luok­seen,
sillä siinä ympäristöllä asus­taa
paljon suomalaisia ja haalille on
•pitkä matka.
Ja sitten teille kaikille naisille
muistutan myös että muistakaa tul­la
naisliiton kokouksiin, sillä meille
jäi paljon tehtäviä tälle vuodelle.
Koitetaan alkaa oikein innokkaasti,
niin kyllä me jotain aikaan saamme.
Siis joka kahden viikon päästä on
kokous, toinen työ- ja toinen ohjel-makokous.
Siis terve tuloa!
— M. H.
kylmä. Vaunut olivat vanhoja ja,
tuuli puhalsi raoista. Kurkkusälyke-purkeissa
oli etikka jäässä. Musteel­la^
ei ^ voinut kirjoittaa. Eräs ker­toi
minulle olleensa ulkona sakissa
kolme viikkoa. Hänen täytyi koota
itse pehkut vuoteeseensa. Ruoka
ja asunto maksoi dollarin päivältä.
Tavattoman kylmyyden takia ei työ­läisiä
lähetetty ulos kuin yhdeksä­nä
päivänä koko aikana, joten he
ansaitsivat $27.00. Kun siitä vä­hennettiin
$21.00 ylöspitoon, hyö­tyi
miehemme $6.00 asettumalla
C.P.Rrn käytettäväksi kolmen vii­kon
ajaksi. Eräässä toisessa tapa­uksessa
miehet lähetettiin työpai­kalta
takaisin asuntovaunuun. Hei­dät
kuljetettiin tuo matka avovau-nussa
pakkasen ollessa 25 astetta
nollan .alapuolella. Joidenkin posket
olivat paleltuneet tuolla matkalla.
'-'Muutamat asiaan kuuluvat työ-
Iäiset koettavat saad^ä Albertan ta-paturmakor\'
auslautakuntaan otta­maan
vastuuta tästä sillä perus­teella,
että koska miehet pestattiin
Calgarystä käsin ja Medicine Hätiä
pidettiin työhönlähtöasemana, he
laillisesti> kuuluvat Albertan hallin-tavallan
alle.
C.S.J. OSASTON KOKOUS
Suomalaisen Järj. osaston no. 1
kokouksessa tk. S p. käsiteltiin joh­tokunnan
toimintakertomus ja tilit,
sekä myönnettiin tilivapaus. Samoin
eisitettiin alaseurojen toimintakerto­muksia
ja tilipäätökset, jotka sa­moin
hyväksyttiin tilintarkastajain
lausunnon perusteella.
Virkailijain valinnassa tuli edel­leen
puheenjohtajaksi tov. E. Pirt-tineh
ja johtokuntaan toverit J.
Latva, B. Toukoniemi, L. Nurmi-aho,
A. Nummi, J. Salminen, V.
Säilä, K. Peltonen ja J . Tolmonen.
Osaston tilien tarkastajiksi valittiin
toverit Ahlqvist, Mary Ahlqvist j'a
Mertanen, sekä varalle Anderson,
MACryUS-RAEUS.
KAIVOSTYÖLÄISTEN UNIOSTA
Ei ole pitempään aikaan kuulu­nut
mitään Mine •Workers' Union of
Canadan piiri No. 2 toiminnasta.
Piiri käsittää Pohjois-Ontarion ja
on toimintapaikka Timmins. Talou­dellisen
työväenliikkeen toiminnalle
antaa suomalainen väestö hyvin vä­hän
kannatusta ja siitä johtuu, että
suomalaiset kaivanto työläiset ovat
heikosti järjestyneet. Välinpitämät­tömyys
lienee siihen suurimpia syi­tä.
Myöskin se ajatus kuin on mo.
nella, että on tarpeetonta järjestyä
taloudellisella alalla. Union toimin­ta
on heikkoa. Viimeisenä vuotena
se meni melkein olemattomiin. Jä­senistö
jäi ulos uniosta. Nyt vii­meksi
pidetyssä union kokouksessa
oli laajan keskustelun alaisena, jat­ketaanko
toimintaa tai lopetetaan.
Todettiin täällä olevan toiminnassa
O, B. U., kaksi I. W. W:n suuntaa.
Kaikkien toiminta on vain nimellistä,
joku jäsen kussakin. Mikään unio
ei ole voinut kerätä järjestöönsä
kaivantotyöläisiä. Todettiin ainoan
•keinon olevan jatkaa Mine Workers'
Union- of Canadan toimintaa työ­läisten
j'ärjestäytymisessä ja taiste.
lussa työnantajia vastaani Jos ei
näin suurella kaivantotyöläisseu-dulla
ole uniota, niin komppaniat
toteutlaa palkkain laskun, joka on
ollut jo kauan täällä vireillä. Sa­moin
huononnetaan muita työehtoja.
Mine 'VVorkers' Unio heikkbudesr
taan huolimatta on ollut täällä, toi-mirfnassa
ja saanut jotakin aikaan
korvauksen suhteen, mitä maksetaan
kaivannossa sairastuneille työläisil­le.
Asiani esillä ollessa oli maina-rien
unio ainoana uniona, joka ajoi
tässä valtiossa mainittua asiaa.
Vaikkakin saavutus ei tullut niin­kuin
olisi pitänyt tulla, oli se kui.
tenkin tavallaan työläisille hyödyksi.
Suuret tehtävät olisi uniolla ;työläis-ten
färjestämiseksi. Emme tiedä
milloin tulee tilanne, että on pakos­ta
taisteltava. Siksi tarvitaan työ­läisten
lujaa järjestäytymistä^ Myös.
kin kaikki suomalaiset työläiset pi­täisi
yhtyä unioon. Nykyisillä voi­mala
ei voida taistelua käydä, vaan
alistua siihen mitä meille määrä­tään
työnantajain taholta. Nyt vie­lä
voimakkaat miehet saavat hyvän
toimeentulon työstään, joka on ää­rimmilleen
asti lujaa, että kaikki ei
voi sitä kestää. Mutta miten on
laita niitten, jotka eivät ole tilai.
suudessa tekemään urakkatyötä,
vaan ovat alimmalla palkalla ja on
heillä suuret perheet? Heidän täy­tyy^
elää puutteellista elämää, koska
eivät voi saada työstään enempää
kuin vaiin sen minkä annetaan. Suu­ret
kaivantoyhtiöt kokoaa täällä
osakkeenomistajilleen suuria voitto­ja
niistä, mitä me työläiset kovalla
vaivalla, katkeruus mielessä, tuolta
maan alta kasaamine. Tämän seu­dun
kaivannot ovat tuottaneet vii­me^
vuonna puhdasta voittoa mii.
Joonia. Minne menee ne voitot?
Ne menee niitten hyväksi, jotka ei­vät
ole tehneet mitään työtä, tai
nähneet vaivaa niitten saamiseen,
vaan. kiristävät työläisiään määrää-jiensä
kautta. Sanotaan monasti,
että on mahdollisuus ostaa niihin
yrityksiin -osakkeita, jotka ovat va­paassa
kaupassa. Mutta kuinka mo­nella,
on r a h a a niitten ostoon, koska
monella ei ole sitä moneen välttä­mättömään
tarpeeseenkaan. Monet
kövhät vrittPii-jjrf ^r,,-,!-,-,^.^*- „ i
töön, yhtyisivät nyt, ja ne, jotka
kuuluvat toisiin järjestöihin yhtyisi­vät
työalansa unioon. Nyt valittiin
Timminsiin suomalainen delikeitti,
jolta saa kaikki uniota koskevat oh­jeet,
Schumacherissa on myös deli­keitti
tavattavana poikatalolla.
Union sisäänkirjoitusmaksu on yksi
dollari ja kuukausimaksu 50 senttiä.
Union kokous on 27 pnä tammikuu,
ta ja toivotaan jäsenten runsaslu­kuisena
saapuvan kokoukseen kes­kustelemaan
toiminnan tehostami­sesta.
Samoin siellä voi yhtyä jäse­neksi.
— Boonusmainari.
NAISTEN OSASTO
Hearst, Ont
NAISOSASTON TOIMINNASTA
Naisosaston kokous oli viime
kuussa. Kun jäsenet eivät kaikki
voineet saapua, niin päätettiin ottaa
kahden kuukauden loma toiminnalle,
kun on pitkät matkat ja kylmä tal­vi,
joten, on aivan mahdoton kul­kea
kokouksiin, Käsityötarpeita pää­tettiin
sensijaan tilata ja niitä saa
käydä ottamassa Anna Salolta tä-män
kuun lopulla. Joka haluaa an.
taa kannatuksensa. työväenliikkeel­le,
niin naisosaston ensimäinen ko­kous
pidetään Bruno Nevalan far­milla
maaliskun 18 pnä kello 2 päi­vällä.
Mennäänpä sitten joukolla Ne­valan
farmille; siihen mennessä eh­kä
tulee jo leudommat ilmatkin. O-sastolle
luovutettiin samassa koko­uksessa
ompeluseuran kassasta 20
dollaria.
Onnellista alkanutta vuotta kai­kille
Vapauden lukijoille. — S. P.
Kokousselostus
Canadan Työläisnaisten Liiton
Kalevan ja Söintulan osastojen
yhteisestÄ pidetystä neuvotte­lukokouksesta
Kalevan koulul­la
joulukuun 28 pnä, 1927.
Kokoukseen osanotto sdintulalais-ten
taholta oli perin vähälukuinen,
joten se aluksi tahtoi tehdä masen­tavan
vaikutuksen, mutta kun Kale­van
toverittaret olivat täysilukui-sesti
edustettuna, ja olipa joku
miestoverikin mukana, niin ryhdyt­tiin
asiain käsit|;elyyn innolla ja u-nohdettiin
poissaloeyäin leväperäi-syys.
Kokous alkoi kello 1 päivällä.
Aluksi laulettiin Punalippu. Pu­heenjohtajaksi
valittiin Lempi Virk­ki
ja pöytäkirjuriksi Ida Gustafsbn
sekä muut tarpeelliset virkailijat,
joista lähemmin mainitaan pöytä­kirjassa.
Ensimäisenä kysymyksenä
oli yleissihteerin valinta alueelle,
koska entinen sihteeri, Katri Riks-man
kieltäytyi tointa edelleen' pitär
mästä- Ehdolle tuli Ida Mäki, mutta
koska hän ei ollut saapuvilla, niin
lopullinen valirita. jäi Sointulassa pi­dettävälle
T.N.-liiton tammikuun ko­koukselle.-
;.
Keskusteltiin myöskin sihteerin
tehtävistä ja lausuttiin toivomuk­sena,
että yleissihteeri laatisi ja lä­hettäisi
työohjelmia alueosastoille,
siten tehostaen ja vilkastuttaen vas.
ta-alottelevien ja yhteistyöhön tot­tumattomien
osastojen toimintaa. •
Tov. Lydia Salo luki alustukset.
Ensiksi oli alustus, jossa oli ehdo­tus
muutoksiksi vanhuudeneläkela-kiin.
Mutta kun ei oltu onnistuttu
saamaan mainitun lain laajempaa
suomenkielistä selostusta, niin siitä
syystä ,^i sitä voitu pykälittäin poh­tia.
Vaan kun laki myöntää ainoas-tadn
20 dollaria eläkettä kuukau­dessa
70 vuotta täyttäneille, van­huksille,
pidettiin se liian vähänä
ja epäinhimillisenä, varsinkin siinä
tapauksessa, ^os vanhus on siinä
tilassa, ettei kykene "enää millään
tavalla itseään auttamaan, viaan on
kokonaan vierasten turvan varassa.
Yleinen mielipide oli, että eläke pi­täisi
koroittaa 40 dollariin kuukau­delta,
alkaen maksu jo 60 vuoden
ikäisille. Sihteerin toimeksi jäi tämä
mielipide saattaa julki Labor Par-tyh
kokoukselle Vancouverissa vas­taavia
toimenpiteitä varten.
Englanninkielinen puhuja ja nuo­rison
järjestäjä tulee Sointulaan ja
nuorisoliittolaiset ovat järjestäneet
hänelle puhetilaisuuden naapuriky­lään,
Alert Bayhin! tammikuun - 5
pväksi. Kokemuksesta tiedämme,
että yllämainitussa paikassa ei tul­la
kuulemaan puhujia, niin kokous
keskusteli, josko voitaisiin pitää
jonkinlainen ohjelmailtama, jos si­ten
saisi houkutelluksi kuulijoita
puhujalle, mutta toimenpide kat­sottiin
ylivoimaiseksi ja niin pää­tettiin,
että naisliittoja menevät
mukaan niin runsaslukuisina kuin
mahdollista.
Kuten muistetaan, jo viime syys­kuulla
olleessa kokouksessa päätet­tiin
panna toimeen nuorisokurssit
täällä Sointulassa. Asiaa on pidetty
vireillä kaiken talvea ja nyt ollaan
30 niin pitkällä, että tosi siitä tu­lee.
Ajasta ei vielä ole päästy yksi-mielisyytesn,
kun kursseille halua­vista
toiset haluavat niitä aikaisem-
No. 12 ~~ 1928
Tämän jälkeen siirryttiin Kalevaa
toverittarien monipuolisilla herkna.
la varustetun pöydän ääreen, joa^a
antimia käytettiin hyvällä nautinnol.
' ia. Eaportterista tuntui kuin kah-vin
olisivat valmistaneet mifcspnolj.
set toverit ja — osaahan ne kala-miehetkin
kahvin ': keittää. Kiitos
vain myötämielisyydestänne naisten
hommia kohtaan luokkataistelun o-kaisella
polulla. Tilaisuudessa kerät-tiin
kolehti joka tuotti 5.20, ja joka
lähetetään ensi kesänä pidettäviä
9men piirin nuorisokursseja varten.
Lyhyen loman jälkeen alettiin
taas kiireellä työhön, sillä joulunai-'
kain en päivä on lyhyt ja pitkämat-kaisten
mieli halaa päästä jo en­nen
pimeää kotiin.
Kuultiin alustus orpolasten ja tur-vattomien
vanhusten huoltamisesta.
Käytettiin erittäin vilkkaasti pui
heenvuoroja ja asiaa pohdittiin pno.
leen jos toiseenkin, kuinka lapsetc
jotka menettävät vanhempansa ja
siten jäävät orvoiksi ja sattuvat
joutumaan nurjamielisten ihmisten
holhouksen alaisiksi; samoin on tur­vattomien
vanhusten laita, joita
täälläkin on, ja toisia on tulossa ky.
kenemättömiksi itseään auttamaan.
Se pieni eläke, joka täällä B. C:ssä
lain mukaan maksetaan, ei ole vie­lä
ollut yhdenkään täkäläisen saa­tavissa,
sei on monien telkien taka­na,
joten se ei vähällä tipahda. Me
olemme täällä jo neljännesvuosisa­dan
raataneet British Columbian
korpia ja maksaneet siitä veromme,
mutta emme ole' vielä vastineeksi
työstämme ja veroistamme saaneet
muuta kuin pienen pätkän tietä.
Tämänsuuntaiset ajatukset risteili-vät
puheenvuoroissa. Pyrki esiin
turvakodin hankekin, mutta sekat-sottiin
liian raskaaksi näin vähä­lukuisten
paikkakuntalaisten har­teille,
sellaisten perustaminen kuu­luu
valtiolle. Siihen tulokseen kui­tenkin
päästiin, että jonkinlainen
komitea ainakin pitäisi olla, joka
antaisi ensiapua ja toimisi tarpeen
vaatiessa pitemmällekin. Mutta nais­liitto
katsottiin liian pieneksi vie­mään
näin laajakantoista hanketta
perille, ja siksi valittiin yksi hen­kilö
jokaisesta solusta esittämään
tämä asia solujen käsiteltäväksi ja
sitä tietä edelleen kehitettäväksi.
Viimeinen ^lustus oli miten saa­taisiin
kasvatetuksi hyvä toveruus-henki
keskuudessamme. Tämä on
yksi sellaisia kys3m'iyksiä, joka ei o-le
aivan merkityksetön yhteistyös­sämme,
sillä useinkin asetamme per­soona-
asiat etualalle ja sitten vasta
toiselle tilalle se' suuri asia, jonka
puolesta meidän jokaisen pitäisi ol­la
yksimielisiä. Tämän ymmärtäen
kysymys kiinnitti erittäin kokouk­sessa
olevien mieltä ja käytettiin a-sian
johdosta runsaasti puheenvuo­roja,
joissa yleisesti ilmeni luokka­tietoisuus,
että puolue- ja persoona-pyyteet
ovat kaksi eri asiaa, .ja mi­ten
vähäinen on yksi persoona val-lankumoustyöhön
verraten, mikä
meillä työläisillä on suoritettavana;
ja miten monet tuhannet, miljoonat
ovat saaneet ja saavat parhaillaan­kin
uhrata henkensä ja verensä,
kuten esimerkiksi nykyään Kiinassa,
virua vanMloissa, niin tuntuu ai­van
ala-arvoiselta ja pikkumaiselta
pieniä erimielisyyksiä huomioon ot­taa.
Siis käsikädessä todellisina to­vereina
aherramme kukin kykyjem­me
mukaan uuden, paremman yh­teiskuntajärjestelmän
luomiseksi
työväenluokalle. i
Kokouksen puolesta
' Miili Hukkala.
Vallankumouksellinen
nuoriso ja valko-terjrori
kapitalisti-maissia
Kapitalistisessa tuotannossa työs­kentelee
miljoonia nuoria työläisiä,
jopa lapsiakin. Saksassa esim. on
nuorten työläisten lukumäärä 3
milj. 800 tuhatta. Englannissa 21/2
milj. j.n.e. Nuori työläinen on pal­joa
suuremman; riiston alainen kuin
täysikasvuinen työläinen. Paitsi ta­loudellista
riistoa (pienempi työ­palkka,
pitempi työpäivä, huonom­mat
työehdot), on työläisnuoriso
poliittisen sorron alainen. Heillä ei
ole kaikkia niitäkään poliittisia eikä
kansalaisoikeuksia, joita on täysi­kasvuisina
työläisillä. Tämä kaikki
tietysti vallankumouksellistuttaa
työläisnuorisoa, vieläpä asettaa sen
vallankumousliikkeen eturintamaan.
Muisteltakoon vain Kiinan taistelut.
Englannin hiilitypläisten lakko y.m.
Ei siis ihme, että kapitalistimaiden
vankiloissa viruu suuri joukko työ­läisnuorisoa.
Joutuakseen vankilaan ei tarvitse
tehdä paljoa, ei etenkään fascisti-maissa.
-Kuulua johonkin vallanku­moukselliseen
työväenjärjestöön on
jo kyllin suuri rikos. Niinpä 'Puolas­sa
viime- vuoden alussa tuomittiin
25 nuorta työläistä siitä, että kuu­luivat
kommunistiseen- nuorisoliit­toon.
Samoin Puolassa tuo*mittiin;
eri pitkiin vankeusrangaistuksiin 18
talonpoikaisnuorukaista, ollen aino­ana
todisteena heitä vastaan 4 nu­meroa
"Pravda"-leht2ä.- Rumanias-sa
tuomittiin viime vuoden loppu-n-
c^nratian-; : maissa :-D:::ljoa parein-:
J^erLmissä V151 opsttaja • erään
Koulun oppHaita; kun nämä olivat