Vapaus, October 4, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, lokak. 4 p. ^ Saturday, Oct. 4, 1958
VAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
Qrgan of Finnish Canadians. £s-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as s(!Sond class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appllcatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk 2.25
YhdysvallolsBa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Myrsky vesOasissa
Suomen arkkitehtuuri saavutti viime viikolla huomatta­van
voiton kun arkkitehtitoimisto Viljo Rewell, johon kuu­luvat
Rewellin lisäksi arkkitehdit Heikki Castren, Bent
Lundstren ja Seppo Valjus voitti Toronton kauptmgintalon
ja sen eteen luotavan kaupungin keskustorin suunnittelusta
järjestetyn kansainvälisen piirustuskilpailun. Kilpailu julis­tettiin
puolisentoista vuotta sitten ja oli määräaikaan men­nessä
lähetetty 532 ehdotusta 49 eri maasta. Tästä suurkil­pailusta
selvisi voittajana Viljo Rewellin piirustus. Voittaja
saa palkkioksi $25,000 ja sen lisäksi noin miljoona dollaria
yksityiskohtaisen piirustusten laatimisesta ja varsinaisten
rakennustöiden valvomisesta. •
Vaikka emme tunnekaan Viljo Revi^ellin laatimaa kau­pungintalon
piirustusta yksityiskohtaisemmin, niin kaikesta
huolimatta yhdymme niihin ihmisiin, jotka onnittelevat läm­pimästi
häntä saavutuksensa johdosta.
Mutta tällä kertaa näyttää kuitenkin olevan vielä "il­massa"
se, rakennetaanko Toronton kaupungintaloa Viljo
Rewellin piirustusten mukaisesti vai eikö rakenneta? Tosi­asia
nimittäin on, että tästä piirustuskilpailusta ja erikoisesti
sen voitosta on noussut jonkinlainen "myrsky vesilasissa".
Toronton kaupunginhallinnon jäsenet ovat jyrkästi jakaan­tuneet
asian johdosta. Puhutaanpa jo siitäkin, että kontrolleri
Brand aikoo tehdä tästä kilpailusta poliittisen aseen, pyrkies­sään
tänä syksynä pidettävissä kunnallisvaaleissa pormesta­rin
tuolille.
Olkoon meistä kaukana ajatuskin sekaantumisesta toron-tolaisten
kaupunginisien "sisällissotaan". Mutta meistä tun­tuu
kuitenkin siltä, että arkkitehti Rewell sai Torontosta voit­tonsa
jälkeen jotakin muuta, eikä vain havainto-ope­tusta
"toiminnassa olevasta demokratiasta", kuten eräs sikä­läinen
päivälehti häntä "valisti".
Kaupunginisien yhtenä riitakapulana tuntuu olevan se,
että kilpailun voitti suomalainen arkkitehti, eikä canadalai-nen.
Mutta miten nämä ihmiset selittävät sitten kansainväli­sen
piirustuskilpailun järjestämisen, jos voiton ehtona olisi
ollut se, että voittajaksi tulee kuitenkin canadalainen luomus
— puuttumatta nyt lainkaan asian muihin puoliin?
Toisaalta on varsinkin kontrolleri Brandin toimesta nos­tettu
kova melu siitä, että hän vastustaa koko hommaa, jos
ko. kaupungintalon rakennuskustannukset nousevat yli 18
miljoonan dollarin. Mutta miten hän selittää sen, että tämä
kilpailu järjestettiin nimenomaan siinä niielssä, että kilpailun
tulos on sitova Toronton kaupungin kohdalta? Ja millä ih­meellä
mr. Brand ja kumppanit aikovat raahata tämän kysy­myksen
uudelleen yleisäänestyksen ratkaistavaksi Toronton
kunnallisvaaleissa tietämättä itsekään mitään siitä, tuleeko
herra Rewellin luomus maksamaan edes mainittua kahdek-
Säatoistamiljoonaa dollaria— vai siitä yli?
Jos tällainen jonnin joutava soutaminen ja huopaaminen
antaa herra Rewellille jonkinlaista havainto-opetusta demo­kratian
toiminnasta, niin se menee ainakin meidän ymmär-ryksenune
yli. Parempi olisi meidän mielestämme mene­tellä
sikäläisen aamulehden suositusten mukaan: Hankkia
voittajalta yksityiskohtaiset "työpiirustukset" uudesta kau­pungintalosta
ja niiden perusteella urakkatarjoukset. Silloin
tiedettäisiin todella mitä kaupungintalo tulee maksamaan, ja
sitten voitaisiin asiasta keskustella järkevästi nykyisen tun-nepurkaushaihattelun
asemesta jos nimittäin siitä väitellä
halutaan.
Lähtevät kotiin "jos"?
Tiistaina tiedoitettiin Britannian ja Yhdysvaltain "sopi­neen"
keskenään siitä, että ne tuottavat interventiojoukkonsa
pois Jordaniasta ja Libanonista lokakuun loppuun mennessä
— "jos" mitään selkkauksia ei synny.
Aikaisempien kokemusten perusteella saamme olla melko
vakuuttuneita siitä, että öljyä himoitsevat ja vanhan siirto-maakomennon
palauttamista haluavat hyökkääjät tulevat te­kemään
kaikkensa jonkinlaisten selkkausten järjestämiseksi,
jotta saisivat tekosyyn interventiojoukkojensa kotiin tuonnin
pitkittämiseen. . Tässä mielessä lietsotaan esimerkiksi Liba­nonissa
eripuraisuutta kristittyjen ja muhamettilaisten kes­ken
jne.
Mutta historian lehtiä ei voida sittenkään kääntää taak­sepäin.
Epäonnistuttuaan sekä Irakin vallankumouksen tu-hoamisaikeissa
että Libanonin "kapinallisten" taltuttamisyri­tyksissä,
intervention järjestäjät tulevat varmaan vielä huo­maamaan,
että heidän uudetkin vehkeilynsä kohtaavat
Waterloonsa.
Maailman yleinen mielipide vaatii tiukasti YK:n Yleis­kokouksen
hyväksymän päätöksen toteuttamista — interven-tiojoukkojen
poistamista Libanonista ja Jordaniasta.
Tämän lisäksi on muistettava, että viime heinäkuussa
presidentiksi valittu kenraali Fuad Chehab astui virkaansa
syyskuun 24 pnä. Samana päivänä nimitettiin hallituksen
pääministeriksi Rashid Kerami, joka bli huomattavassa johto­asemassa
siinä patrioottisessa kani^nliikkeessä, mikä nousi
avoimeen taisteluun entistä amerikkalaismielistä presidenttiä
vastaan.
Presidentti Chehab on Libanonin huomattu sotilasjoh­taja,
joka asevoimien komentajana kieltäytyi nostamasta
miekkaansa patrioottisia "kapinallisia" vastaan, vaikka hän
ei osallistunutkaan heidän taisteluunsa. Ottaessaan nyt vas­taan
presidentin viran ja annettuaan pääministerin toimen
yhdelle huomatuimmalle "kapinajohtajalle", presidentti Che­hab
julisti, että hänen tärkeimpänä tavoitteenaan on ulko­maalaisten
sotajoukkojen lähettäminen pois maasta niin pian
kuin mahdollista.
Huolimatta lainkaan siitä, mitä "jos" ehtoja interventio-joukkojen
kotiuttamisen suhteen esitetään, Libanonin ja Jor­danian
kansat tulevat vaatimaan siirtomaavoutien kotiin
lähtöä — ja poliittinen ilmapiiri sekä Keski-Idän maissa että
kaikkialla maailmassa on nyt sellainen, ettei mikään viivy-tystaktiikka
tule pitkää aikaa onnistumaan.
YLEISÖN
KIRJE
VANHAINKOTI SUOMALAI­SILLE
VANCOUVERIIN
Kauan on ollut puhetta vanhain­kodista
täällä lännellä asuville suo­malaisille,
kun kesällä vietimme
maakuntamme satavuotisjuhlaa,
suomalaisten järjestämänä, niin to­tesimme,
että ei suinkaan ole vä­häinen
se työ, jonka ovat tehnoet
uolta pienestä kaukaisesta Suomes­ta
tulleet siirtolaiset tämän maa­kunnan
kehityksessä. Monilla eri
aloilla on suomalainen mies ja nai­nen
seisonut tasa-arvoisena toisista,
suuremmista ja rikkaimmista mais­ta
tulleiden kanssa. Onpa eräillä
aloilla suomalainen työ- ja ammat­titaito
pllut erittäin kysyttyä. Täs­tä
kaikesta ja monesta muusta olem­me
ylpeitä, elenkin me viimeisen
pootin miehet hyvin nopeasti sa­nomme,
näin tämä tehtiin vanhassa
maassa. Meidän on opittava mon­ta
läksyä jonka täällä kauemmin .i
suneet ovat jo oppin?et.
On kuidenkin jotain, jota meidän
kaikkien suomalaisten tulisi oppia.
Siihen voisi luetella monia eri asi­oita,
mutta noin yhdellä sanalla
sanoen se on, yhteisymmärrys. On
aiyan luonnollista ettemme kaikki
voi kuulua samaan seuraan tai seu­rakuntaan.
Vaikka meillä onkin
niin monta eri näkökantaa uskon­nollisessa
ja poliittisessa mielessä,
ei se saisi olla esteenä yhteisym­märrykselle.
Meillä on monia a-sioita,
joissa tarvitseisimm? ottaa
oppia monista muista, tänne uuteen
kotimaahan siirtyneistä. On todel­la
ihmeellistä miten monet pienis­säkin
kansoista tulleet siirtolaiset
ovat saaneet mon'a yhteirkunnallis-ta
asiaa paremmalle kannalle kuin
me suomalaiset. Olen monasti koet­tanut
löytää vastausta, miksi meillä
suomalaisilla ei ole sitä yhteisym­märrystä
mi.ä on noilla toisilla. Eh­kä
heillä ei ole niin paljon sitä si­sua,
josta me olemme kuuluirat ja
ylpeät. Ehkäpä juuri siinä sisus
sa, onkin meidän heikkoutemme,
ehkä käytämme sitä väärin. Olem­me
liian ahdasmielisiä, näemme
vain oman hyvämme. Olisi aika
ymmärtää, ettemme kukaan ole ai­na
oikeassa ja. muistaa vanha suo
malainen sananlasku: Arvaa oma
tilasi, anna arvo toisellekin. —
Olnn varma, e.tä moni lukija on
jo valmis manaamaan kynäni sy­vimpään
paikkaan, näin meitä hy­viä
suomalaisia moittiessani. Toi­von
kuitenkin, että olette rehellisiä
itsellenne ja vastaatte myös itsel­lenne,
mitä minä olen tehnyt yht-^is-ymmärryksen
hyväksi ja mitä olen
tehnyt yhteiskunnan hyväksi. 0-
lenko nähnyt kanssaihmiseni hyvät
vai huonot puolet, olenko etsinyt
toisten toimnhasta hyvät vai huo­not.
Jätän nyt tämän itsetutkiste­lun
ja arvostelup meidän jokaisen
omaksi asiaksi.
Pyydän anteeksi jos olen jota­kuta
loukannut, mutta asia josta a-loin
kirjoittamaan on mielestäni
niin tärkeä, että meidän jokaisen
tulisi mennä itseemme, löytää kaik­ki
ze hyvä mitä suinkin on löydettä­vissä
ja annettava sille toimintava­paus.
Olen vakuutettu, että meistä
löytyy paljon hyvää ja saamme pal­jon
aikaan, kun vaan todella halu­amme.
Silloin kun olemme nuoria ja ter­veitä
meidän on vaikea hiljentyä
ajattelemaan vanhuuden päiviäm­me.
Niin kauan kuin olemme nuo­ria
luotamme itseemme, emmekä
luule koskaan tarvitsevamme tois
ten apua. On kuitenkin väistämä­tön
tosiasia, että sekin päivä tulee,
jolloin voimamme heikkenevät, ja
meidän täytyy turvautua toisten
apuun. Te tiedätte, että on monta
kansalaistamme tänäkin päivänä
täällä Vancouverissa ja lähiympäris-tässä
jotka tarvitsisivat auttavaa
kättä ja hoitoa. Ei aina rahalli­sesti,
mutta itse kykenemättömänä
tulemaan toimeen omin voimin.
Olette varmasti kaikki yhtä miel­tä
kanssani, että todella tarvitsem­me
tänne suomalaisen vanhainko­din.
Nyt kun tämä paljon puhuttu
ja erittäin tärkeä asia on aloitettu
on meillä jokaisella tilaisuus antaa
apumme asian hyväksi. Aloitteen
tässä asiassa teki täällä Vancouve­rissa
toimiva Veljeysseura, ensim­mäisen
lahjoituksen rahastoon teki
tääUä toiminut B. C:n suomalaisten
Hrushtshevin kirje jonka Eisenhower palautti
Jatkoa
II
Julkaisemme oheisena jälki­osan
siitä pääministeri Hrush­tshevin
kirjrästä, jonka Eisenho­wer
katsoi arvolleen sopivaksi
palauttaa takaisin. Kirjeen ensim­mäinen
osa jalkaistiin torstai­sessa
numerossa.
Tietenkin Te hyvin tiedätte, että
nekin maat, jotka eivät uskalla tun­nustaa
Kiinan kansantasavaltaa pe­läten
aiheuttavansa USAn tyyty­mättömyyttä,
ovat vakavasti huolis­saan
Yhdysvaltain Kiinan kansan­tasavaltaan
nähden nykyisin har­joittaman
politiikan mahdollisista
seuraamuksista. Tämä onkin ym­märrettävissä,
siliä USAn valtiollis­ten
johtohenkilöiden Kiinan kan­santasavallalle
osoittamat uhkailut
samoin kuin amerikkalaisten ase­voimien
keskittäminen ja muut US
An sotilaalliset valmistelut Taiwa-nin
alueella synnyttävät todella so­tilaallisen
selkkauksen vaaran kaik­kine
siitä johtuvine vaarallisine
seuraamuksineen. Mitä tulee kiris­tykseen
ja uhkailuihin kansan Kii­naan
nähden, niin täytyy sanoa, et­tei
niillä ole päästy eikä päästä
tarkoitukseen.
Kuten jo edellisessä kirjeessäni
mainitsin, yrittävät eräät amerikka­laiset
sotilashenkilöt jopa atomi­asein
uhkailla Kiinaa. Lehdet kir­joittavat,
että Taiwanille siirretään
ydinammuksin varustettuja amerik­kalaisten
ilmavoimien lento-osasto­ja
ja kuljetetaan erilaisia raketteja
ja ohjuksia, mm. Nike-Hercules-tyyppisiä,
rakennetaan niiden lau-kaisukenttiä
jne. Tällaiset US.^n
hallituksen toiinenpiteet eivät tie­tenkään
voi johtaa jännityksen vä­henemiseen
tällä alueella, tilanteen
lievenemiseen ja edellytysten luo­miseen
luottamuksen voimistumi­selle.
Nuo toimet päinvastoin täh­täävät
tilanteen kärjistämiseen ja
kuin Kiinan kansantasavaltaakaan.
Sen, joka hautoo suunnitelmia ato-mihyökkäyksestä
Kiinan kansanta­savaltaa
vastaan ei pidä unohtaa,
ettei USA yksinään, vaan myös toi­nen
osapuoli omistaa atoxni- ja ve-tyaseita
samom Kum nuden vastaa­via
kuljetusvälineitä, ja että jos
Kiinan kansantasavaltaa vastaan
tehdään sellainen hyökkäys, niin
hyökkääjä saa viipymättä asiaan
kuuluvan vastaiskun samoin väli­nein.
Sota Kiinaa vastaan niin sanot­tujen
USAn turvallisuusetujen
puolustamisen tai jonkin muun
yhtä tekaistun verukkeen varjol­la
ei hyödytä Yhdysvaltoja. So­dan
aloittaminen kansan Kiinaa
vastaan merkitsee Amerikan kan­san
poikien lähettämistä varmaan
kuolemaan ja maailmansodan pa­lon
sytyttämistä. Se merkitsisi
raskaan vastuun ottamista ihmis­kunnan
edessä, historian edessä.
Vastuu siitä lankeaisi myös hen­kilökohtaisesti
Teille, herra pre­sidentti.
Onko tarpeen erityisesti
tähdentää, että USAn hallituksen
ottaman sellaisen askelen koko
maailman kansat, ja uskoisin, et­tä
siinä samassa myös Amerikan
kansa, tuomitsisivat y k s i mieli­sesti.
Olen jo Teille sanonut ja pidän
tarpeellisena vieläkin tähdentää,
että hyökkäys Kiinan kansantasa­valtaa
vastaan on hyökkäys Neu-saattaisivat
johtaa katastrofaalisiin
seurauksiin.
Teidän tultua valituksi Amerikan
Yhdysvaltain presidentiksi Neuvos­toliiton
valtiolliset toimihenkilöt
asettivat Teihin suuria toiveita.
Muistellessamme Neuvostoliiton jä
Yhdysvaltain yhteistoiminnan hyviä
kokemuksia siltä ajalta, jolloin Te
olitte USAn, Englannin ja Ranskan,
asevoimien ylipäällikkönä sodassa
fasismia vastaan, Hitler Saksaa vas­taan,
me luotimme siihen, että tätä
yhteistoimintaa onnistutaan toteut­tamaan
sodan jälkeenkin, nykyisel­lä
kaudella, rauhan säilyttämiseksi
ja lujittamiseksi. Nyt kuitenkin
politiikka, jota Te presidenttinä
ajatte, ön huomattavas.sa määrin
horjuttanut näitä hyviä tunteita ja
yhä suuremmassa määrin voimista­nut
meissä käsitystä, että herra
Dullesin "sodan partaalla"-politiik-ka
ei tosiasiallisesti ole erillään
Teidän nimestänne, vaan liittyy
siihen. Se on surullista.
tilannetta ja sitä tervehdittäisiin
kaikkialla sangen merkittävänä pa­noksena
rauhan säilymisen hyväk­si.
Suhtautuminen kansainvälisten
ongelmien ratkaisuun rauhanomai­sen
yhteistoiminnan asenteesta kä­sin
sanelee myös sen, että on vält­tämätöntä
lopettaa poliittinen jar-rutuspolitiikka
Yhdistyneissä Kan­sakunnissa
eikä ole asetettava es­teitä
Kiinan kansantasavallalle
YKssa kuuluvien oikeuksien voi­maansaattamista
koskevan kysy­myksen
ratkaisemiselle, joka ei
enää siedä viivyttelyä. Sen kaikki
YKn jäsenvaltiot epäilemättä ot­taisivat
tyydytyksellä vastaan, kos­ka
Yhdistyneet Kansakunnat ilman
Kiinan kansantasavaltaa ei voi olla
täysipainoinen kansainvälistä rau­haa
ja turvallisuutta ylläpitävä kan­sainvälinen
elin, niin kuin YKn pe­ruskirja
sitä vaatii.
On kertakaikkiaan tehtävä loppu
Kiinan sisäisiin asioihin puuttumi­sesta.
Amerikkalainen laivasto on
"Voimapolitiikalla", "sodan par- kutsuttava pois Taiwanin salmesta
taalla" tasapainoilun politiikalla ei
meidän päivinämme voi olla me­nestystä.
Verrattuna siihen aikaan,
jolloin Hitler aloitti maailmanso­dan,
ovat rauhan voimat nykyisin
ja amerikkalaisten sotilaiden on
poistuttava Taivvanilta ja lähdettä­vä
kotiin. Ilman sitä ei kauko-idäs-sä
voi olla kestävää rauhaa. Ellei
USA nyt tee sitä ei kansan Kiinalle
mittaamattomasti voimistuneet, ja Jää muuta keinoa kuin sille viha-mikä
on erityisen tärkeää, voima- mielisten asevoimien karkoittami-suhteet
kansainvälisessä elämässä
ovat perin pohjin muuttuneet nii­den
eduksi. Historia tuomitsee an­karasti
ne valtiolliset toimihenki­löt,
jotka terveestä järjestä ja koko
maailman kansojen eduista piittaa-vostoliittoa
vastaan. Me olemme • matta yrittävät ryhtyä kulkemaan
maamme suuren ystävän, liitlolai-1 aotaseikkailujen tietä,
sen ja naapurin, kansan Kiinan On yleisesti' tunnettua, että Kii-kanssa
solmineet ystävyys-, liitto- nan kansantasvallan hallitus on
ja keskinäisen avunantosopimuk-. monet kerrat esittänyt aloitteelli­sen,
joka vastaa Neuvostoliiton ja ! suutta ja tehnyt ehdotuksia, jotka
Kiinan kansojen perusetuja, rauhan ovat tähdänneet jännityksen lieven-etua,
ja älkööt kukaan epäilkö: me tämiseen kaukoidässä, tämän alu-täytämme
loppuun asti ottamamme i een kansainvälisten kiistakysymys-sitoumukset.
1 ten rauhanomaiseen selvittelyyn.
Siitä syystä tahtoisin jälleen ; Vastoin Teidän kirjeessänne olevaa
lisäävät sellaisen sodan syttymisen | kääntyä puoleenne kehoittaen ole-. väitettä on Kiinan edustaja Gene
vaaraa, jossa käytettäisiin tuhovoi-maisimpia,
nykyaikaisia aseita.
Minun on mitä selvimmin sanot­tava
Teille, herra presidentti, ettei
atomikiristys Kiinan kansantasaval-
Itä-Saksa auttaa Länsi-Saksaa
työttömyyden torjumisessa
maan kuumentamatta ilmapiiriä,! vessa Kiinan kansantasavallan ja
olemaan luomatta olosuhteita, jot-1 USAn välillä suurlähettilästasolla
ka huolestuttavat rauhaa haluavaa käydyissä neuvotteluissa ehdotta-ihmiskuntaa,
harkitsemaan ja pun- i nut, että kumpikin osapuoli suve-nitsemaan
kaikki seikat ennenkuin ! reenisuuden keskinäisen kunnioit­taan
nähden pelota enempää meitä ryhdytään joihinkin tekoihin, jotka tamisen ja alueellisen koskematto­muuden
sekä sisäisiin asioihin se­kaantumattomuuden
periaatteiden
pohjalla antaisi lausunnon valmiu
dostaan ratkaista Kiinan kansanta­savallan
ja USAn väliset riidat
Taiwanin alueella rauhallisin neu­votteluin
voiman käyttöön tai voi­malla
uhkailuun turvautumatta.
Kiinalais amerikkalaisista neuvotte­luista
Genevessä ei ollut myöntei­siä
tuloksia vain siitä syystä, että
USA kieltäytyi tällaisesta asentees­ta
ja myöhemmin yksitahoisesti
katkaisi neuvottelut.
Kirjeessänne Te, herra "presi-dentti.
lausutte tervehtivänne ilolla
Jos.Bonnin hallitus ei suostu eh-i uusiintuneita neuvotteluita USAn
dotuksiimme, ei monille Länsi-Sak- j ja Kiinan kansantasavallan vällilä.
san kaivostyöläisille jää muuta kei-j Me myös tervehdimme ilolla Kii-noa
kuin tulla demokraattiseen' nan kansantasavallan aloitetta ja
Saksaan, minkä monet jo ovat teh-. olemme iloiset, että Kiinan kansan-
Berliini. — Demokraattisen Sak­san
kansallisen rintaman Berliinis­sä
pide.ty kolmipäiväinen kongres­si
päättyi viikko sitten maanantai- Saksasta terästä ja — realistcn
Olemme valmiit, Ulbricht jatkoi,
muiden sosialististen maiden
kanssa yhdessä ostamaan Länsi­nä.
Laajan ja hyvin monipuolisen
keskustelun jälkeen hyväksyttiin
demokraattison Saksan kansalaisille
osoitettu kehoitus osallistua ensi
marraskuussa pidet; äviin kansan­kamarin
ja maakuntaparlamenttien
vaaleihin ja niiden valmisteluihin.
Kokouksen päätteeksi . valittiin
kansallisen rintaman uusi neuvos­to.
Sen puheenjohtajaksi valittiin
uudelleen tässä luottamustehtäväs­sä
järjectön vuonna 1950 tapahtu­neesta
perustamisesta alkaen toimi­nut
Erich Correns.
Kokouksen yleiskeskustelu osoitti
selvästi, miten erilaisia kansalais-kauppasopimusten
pohjalla —
tekstiilejä, jotta Länsi-Saksan lyii-läisct
voisivat tehdä täysiä työpäi­viä.
neet, ko:ka he löytävät täältä työ­tä
ja turvatun toimeentulon.
tasavallan hallituksen tähän suun­taan
käyvät ponnistukset ovat saa-
Tärkein tehtävä vaalivalmisteluis-1 ncet vastakaikua Yhdysvaltain hal-sa
on se, sanoi Ulbricht. että teh -1 lituk.sen taholta.
dään koko väestölle selväksi kan­sallisen
rintaman rauhanpoltiikka
piirejä kansallinen rintama yhdis- -»^ tyoskcntele-tää.
Työmiesten, yksityistalonpoi- P^'!''"^'" sosmlismm hyväk­käin
ja toimitsijoid-n ohell^ kuul- Erikoisen tärkeätä on ettei S a l ­tiin
eri uskontoja ja maailmahkatso- !!^,"_..'"A^^f":.!"?''"!'l!_'''nI^^^^^^^
muksia edustavien maailmankatso-1 • tiestä sosialismin voittoon. Ulbricht
Haluaisimme toivoa USAn näissä
neuvotteluissa lopultakin ottavan
järkevän, realistisen asenteen.
Asenteen järkevyys ja realistisuus
taas ilmenee vain siinä, että USAn
hallitus lähtee arvioimaan muodos;
tunutta tilannetta ottamalla huo-
1 arvosteli kärkevästi niitä, jotka mioon Kiinassa tapahtuneet histo-rialli.
set muutokset, lopettaa Chiang
muksia edustavien pappien ja tiede-, . . ., ••
miesten mielipiteitä. Eräs entisen '""'«^^l etta sosialistisen yhtena.-
100 vuotisjuhlakomitea, summa
$40.81.
Tämän jälkeen on tullut lahjoi­tuksia
Veljeysseuralta ja yksityisil­tä
henkilöiltä. Kaunis kiitos Mr. ja
Mrs. Koskelle Coquitlamrilta, he
järjestivät kodissaan kahviaiset,
joista oli tuloja 209.00 joka koko­naisuudessaan
meni Vanhainkoti ra­hastoon,
vielä kerran kiitos. (Seu­ratkaa
esimerkkiä).
Nimeksi tälle kodille on annettu:
Finnish Canadian Home. jolla ni­mellä
on avattu pankkitili numerol­la:
N. P. 10634.
Pankin nimi on: Royal Bank of
Canada, osoite 400 Main St. Vancou-ver
4, B. C.
Kaikki lahjoitukset edellämaini-tulle
tilille otetaan kiitollisuudella
vastaan. Lähempiä tietoja Van­hainkoti-
hankkeesta antaa:
Komitean puh.joht. Niilo Itkonen
OS. '2524 W 1 St. Ave. Vancouver,
B. C.
Komitean sihteeri Eino Ranta-
Hitlerin armeijan ent. kenraali o
soitu varoittavia sanoja entisille io-vereilleen,
jotka Länsi-Saksan ar­meijassa
jälleen valmistelevat uutta
sotaa. Kaikkien kokouksessa läs-näolleiden
ulkolaisten valtuuskun­tien
edustajat esittivät kokoukselle
omien järjestöjensä tervehdyksen.
Suomen Kansan Demokraattisen Lii­ton
tervehdyksen toi pääsihteeri
Yrjö Enne.
Keskustelun lopuksi esitti Sak­san
sosialistisen yhtenäisyyspuolu-een
I sihteeri Walter Ulbricht ar­vion
kokouksen työstä samoinkuin
sosialistiseen rakennustyöhön liitty­vistä
kysymyksistä ja tilanteesta
Saksassa.
Saksan yhdistämiseen pääsemi­seksi
on harjoiteltava rauhanomais­ta
politiikkaa ja neuvoteltava Sak
san. demokraattisen tasavallan kans­sa,
Ulbricht totesi. Yhdistämisen
tielle voidaan lähteä heti, kun Bon­nin
hallitus lopettaa atomivaruslo-lun
ja lähtee rauhan tielle. Länsi-jaksan
harjoittaman kilpavaruste­lun
asemesta me ehdotamme rau­hanomaista
kilpailua. Jo nyt voi­vat
kaikki nähdä, miten osatyöttö
myys ja joukkoirtisanomiset huo­nontavat
Länsi-Saksan työläisten a-semaa.
Länsi-Saksan hiilikaivosteolli-suudessa
vallitsevan ^enekkipu-lan
ja osatyöttömyyteen viilaten
Ulbricht esitti tarjouksen, että
Saksan demokraattinen tasavalta
bn valmis ostamaan 400 milj.
tonnia kivihiillä Länsi-Saksasta.
nen os. 3187 Venables St. Vancou­ver
6, B. C.
Komitean rahaston hoitaja Wil­liam
Munck, os. 2439 Venables Si.
Vancouver 6, B. C.
— Veli —
syyspuolueen V puoluekokouksen a- Kai shekin koplan tukemisen ja te-settama
päämäärä — Länsi-Saksan! koe tarpeelliset johtopäätökset sii-ohittaminen
kulutustavara tuotan-itä, että Kiina on yhtä kuin Kiinan
nos:a asukasta kohti lähivuosina—j kansantasavalta, jonka h a l l i t us
merkitsisi samaa kuin sosialismin i edustaa Kiinan valtiota, koko Kii-lopullinen
toteuttaminen. Viiden- nan kansaa.
nessä puoluekokouksessa kyllä! Mikäli ei noudateta sodanvalmis-päätettiin
kolmannen viisivuotis­suunnitelman
tärkeimmistä tuotan­tonumeroista,
mutta kukaan ei ole
asettanut pl•or•^enltilukllja tai määrä­aikoja
käsityöläisten ja talonpoikien
vetämiselle mukaan tuotanto-Osuus­kuntiin.
telun suuntausta, vaan käytännössä
pidetään ohjeena rauhanomaisen
yhteistoilninnan aatteita, niin tär­keintä
on Kiinan kansantasavallan
hallituksen tunnustaminen. Sellai­nen
USAn hallituksen ottama askel
tervehdyttäisi heti kansainvälistä
nen omalta alueeltaan, jolla mua
dostetaan hyökkäystukikohtaa Kii­nan
kansantasavaltaa vastaan.
Olemme täydelleen Kijnan halli­tuksen.
Kiinan kansan puolella. Nii­den
politiikkaa me olemme tuke­neet
ja tulemme tukemaan.
Jv>i vJSAn hallitus ryhtyy kun­nioittamaan
suuren Kiinan kansan
suvereenisia oikeuksia ja perustaa
politiikkansa Kiinaan nähden rau­hanomaisen
rinnakkaisolon periaat­teille,
niin ei ole epäilemistä, et­teikö
se olisi omiaan paitsi lopet
tamaan nykyisen jännitystilan Tai-wanin
alueella myös luomaan tar­peelliset
edellytykset luotettavalle
rauhan lujittamiselle kauko-idässä
ja koko maailmassa.
Kunnioittaen, N. Hrushtshev
Moskova, 19. syyskuuta 1958.
SITÄI
IJIIIIIITÄTÄ
KIINAl^AISTA HUUMORIA
Kiinalainen kuvaa englantilaista
oikeuskäsittelyä seuraavasti:
"Yksi mies ei puhu mitään, toi­nen
mies puhuu kaiken aikaa ja
kaksitoista miestä tuomitsee mie­hen,
joka ei sanonut sanaakaan."
SELVÄ MERKKI
Tuomari: — Kuinka todistaja
saattoi havaita, että miehet, jotka
hän näki talossa, olivat murtovar­kaita?
Todistaja: — Ensin luulinkin, et­tä
he olivat muuttotoimistosta,
mutta sitten rupesin epäilemägin,
kun huomasin, miten nopeasti he
työskentelivät.
Quemoyn saarella
lohduton tilanne
Taipeh. — Quemoyn kuvernööri
Kai Jating ilmoittaa, että asukkai­ta
on elintarvikkeita enää vain 25
päiväksi. Kaksi kolmasosaa saaren
kaikista taloista on joko vaurioitu­nut
tai tuhoutunut raunioiksi ja ti­lannetta
pidetään h.vvin kriitillise­nä.
Riisin varastot ovat kokonaan
loppuneet, ja väestön on elätettävä
itsensä makeilla perunoilla ja hirs­sillä.
Mannermaalta pommitus jatkuu
päivin ja öin ja asukkaat voivat vain
lyhyitä he*kiä kerrallaan olla poi--
:a soujahuoneista. Maanviljelijät
eivät voi hoitaa p^^ltojaan, ja saa­ren
jokainen kalastusalus on rikki-ammuttu.
Pieniä varastojen täy­dennyksiä
voivat kuljettaa ainoas­taan
pikkuveneet, jo'ka yön pimey­dessä
pääsevät pujahtamaan suurel­ta
Quomoyn saarelta 2V2 km:n pää­hän.
Terveydelliset olot ovat kurjia,
mutta epidemioita ei ole vielä putv
jennut. Kuitenkin toivotaan, että
lääkeaineita ja lääketieteellisiä va­rusteita
heitetään sinne lentoko­neista
käsin.
Neuvostoliitto siirtyy
1 S-vuotissuunnitelmaan
Moskova. — (DLP) — Moskovan
lehdet koskettelivat viime tiistai­na
pääkirjoituksissaan Komunisti-sen
puolueen Keskuskomitean
täysistunnon päätöstä ylimääräi­sen
XXI puoluekokouksen koolle­kutsumisesta
ensi tammikuussa.
Pravda kirjoittaa, että siellä tul­laan
pohtimaan kansantalouden
kehittämisen suuntaviivoja vuo­siksi
1959—1965. Niiden tulee ku­vastaa
sosialistisen rakennustyön
tuloksia, jotka ovat merkityksel­tään
maailmanhistoriallisia.
Izvestija kirjoittaa, että suunnitel­mallinen
talouden kehitys on sosia­listisen
neuvostojärjestelmän suurim­pia
etuja. Neuvostoliiton talous on
siinä määrin kehittynyt ja sen tule­vaisuuden
näköalat niin laajentuneet,
että tuotannollisen kehityksen suun­nitteleminen
vain viisivuotissuunni­telmien
puitteissa on jo vaikeata.
Sen vuoksi on päätetty suunnitella
talous- ja kulttuurielämän kehitys
15 vuodeksi. Uutta pääsuunnitelmaa
laaditaan parhaillan.
Kansantalouden seitsenvuotissuun-nitelma
on jo tehty. Se koskee vuo­sia
1959—1965. Seitsenvuotissuunni-telma
on ennen kaikkea voimatuo­tannon
perinpohjaisen laadullisen
muuttamisen ohjelma. Siinä on suuri
merkitys annettu öljyn ja kaasun
tuottamiselle. Alullepannut jättiläis-vesivoimalaitokset
rakennetaan val­miiksi,
mutta niiden rinnalle syntyy
suuritehoisia höyryvoimalaitoksia,
joiden turvin voidaan sähköistää ko­ko
ma anopeasti.
Lehti mainitsee, että Neuvosto­liitossa
rakennettiin maailman en­simmäinen
atomienergiaa käyttä­vä
voimalaitos ja muutama päivä
sitten pantiin käyntiin toinenkin
100,000 kilowatin atomivoimalaitos.
Lähitulevaisuudessa sen teho ko­hoaa
600,000 kiIowatiksi.
Atomivoimaa tullaan vastakin
käyttämään voiman tuotannossa.
Uusi seitsenvuotissuunnitelma on sa­malla
kemianteollisuuden rakenta­misen
ja maatalouden voimakkaan
kehitrtämisen ohjelma. Se luo van­kan
perustan kouluopetuksen ja ter­veydensuojelun
edistämiselle, sekä
Jättimäisen asuntorakennusohjelman
toteuttamiselle.
Suomalaisyhtiöiden
iuotettavaisuus on
USA:n tutkittavana
Helsinki. — Kansainvälisen jäl­leenrakennuspankin
kolme edusta­jaa
.saapui Helsinkiin tutkimaan
pankin johtokiinnan periaatepää­töksen
mukaisen Suomelle myön­nettävän
luoton käytännöllisiä to­teuttamismahdollisuuksia.
Jälleenrakennuspankin edustajat
tutustuvat 12 lainaa anoneen yhtiön
toimintaan Helsingissä, Pohjois­suomessa
sekä Etelä- ja Keski-Suo-messa
lähes kuuden viikon ajan ja
laativat huomioistaan selostuksen
pankkinsa johdolle. Lopullinen
luotonmyöntämisratkaisu on odotet­tavissa
aikaisintaan 2—3 kuukau­den
kuluttua.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pysyväksi lentomatkustajaksi
Miltei _py. yvänä vitsinä k(>rro-taan,
että Yhdysvalloissa yritetään
lähettää milloin kananmunankokoi­nen,
milloin jopa miehen nyrkin
suuruinen Vanguard tai muu satel­liitti
avaruuteen maapalloa kiertä­mään.
Mutta miltei aina ja kaikLsta suu­rista
eleistä huolimatta ne joko
jäävät puolitiehen tai räjähtävät jo
ennen näköpiirisiä häviämistä, ku­ten
tapahtui jälleen viime viikon lo­pulla,
jolloin kerrottiii;! ensin, että
vanguard-satelliitti on ammuttu ;;-
varuuteen ja että se on lähtenyt
maapalloamme kiertämän, mutta
jatkuvasti ympäri maapalloamme,
ja jonka paikka suoraan sanoen oli­si
jossakin yksinäisessä avaruuslai­vassa
mikä ei koskaan laskisi mille­kään
muulle planeetalle; eikä mis­sään
tapauksessa tämän matoisen
maapallomme kamaralle.
Tämä jenkkien voittamaton kier-totähti
on tietenkin valtio.~ihteeri
John Foster Dullcs, jonka viimeise­nä
älynvälähdyksenä mainitaan se,
että hän pitää itseään jonkunlaisena
Kauko-Idän rauhan enkelinä sillä
perusteella kun antaa yhä enem­män
sotavälineitä liivintaskussaan
olevalle Chiang Kai-shekille ja uh-sitlen
todettiin, että S-> jäikin odo- kailee kenraaliensa suulla 600-mil-tettua
alemmaksi ja räjähti ilma-' joonai:.ta Kiinan kansaa atomi- ja
kerroksen hankauk:>en aiheuttamani vetypommeillaan?
kuunmuden johdos*a.
Mutta niin jokapäiväiseksi vitsik-
Rajan eteläpuolella nykyään vai­kuttavat
hallitusherrat tunnotaan
si kun tämä juttu onkin kehittynyt.! nimenomaan siitä, että presidentti
jenkeillä on kuitenkin yksi kirkas
kotitekoinen komeetta, joka lentää
Ei.senhower on aina lomalla — gol­fia
pelaamassa — ja valtiosihteeri
DuUes lentokoneessa matkustamas­sa
johonkin maailmankolkkaan uu­sia
sotaliittoja punomaan.
Mr. Dulles on ilmeisesti oikeassa
elementissään vain silloin kun hän
matkustaa ilmojen halki suurella ja
nykyaikaisella lentokoneella. Hä­nen
arvellaan lentäneen kymmeniä,
ehkäpä satoja kertoja maapallon
ympäri. Hänen "kumppaninaan"
on aina salkku, missä on tietenkin
ensiluokkaisen tärkeitä asiakirjoja,
lausuntoja, ja julkilausumia, mitä
hän matkustaessaan ihailee suun­nitellessaan
uusia seikkailuja "so­dan
partaalla", tai laatiessaan uusia
ultimaattumeja niin liittolaisilleen
kjiin vastustajilleenkin.
Tämä on se mies, jolle esimerkik­si
CCF:n parlamonttiryhmän joh­taja
Hazen Argue suosittelee loppu­tilin
antamista ilmeisesti siinä hy-väntahtoisessas
mielessä, että hän
saisi uhrata koko loppuelämänsä
lentomatkustukselle.
Me olemme sivumennen sanoen
panneet merkille, että valtaosa Ca­nadan
sanomalehdistä on samaa
mieltä kuin vaikutusvaltainen nor­jalaislehti
Stavanger Aftenblad,
mikä parisen viikkoa sitten esitti
sellaisen hurskaan ajatuksen, että
"maailma tarvitsee valtiosihteeri-i
vaihdosta Yhdysvalloissa".
Mainittu lehti kirjoitti silloin, et­tä
vaikka Norja onkin Yhdysvaltain
liittolainen, se ei ole kuitenkaan
"Dullesin liittolainen".
Mutta kaikkein käytännölliscm-män
esityksen toki mielestämme
erään torontolaisen päivälehden pa­kinoitsija,
joka ehdotti seuraavaa:
•^Mnkscr-paiina John Foster Dul-lesia
johonkin satelliittiin ja an­neta
hänen matkustaa jatkuvasti
maapallon ympäri? Annettakoon hä­nelle
paljon tärkeitä asiakirjoja s'^-
lailtavaksi; annettakoon hänen lä­hettää
artikkelinsa Life-julkaisul-le.
Annettakoon hänen pitää 80
paunaa matkatavaraa ja muita eii-koisvaltuuksia.
"Mutta älköön hänelle annettako
koskaan oikeutta tulla takaisin maa-hap."
Me puolestamme olemme valmii­na
kannattamaan esitystä sillä va­rauksella
tai hoksautuksella. eUei.
hän saisi mennä millekään muulle­kaan
planeetalle, missä epäillään
olevan jonkinlaista elämää, ihrnis-olennoista
puhumattakaan.
Mutta mitenkähän suhtautuisi tä­hän
esitykseen koirataivaassa ole­va
"Laika"? — Känsäkoura.