Vapaus, March 17, 1953

              r4l 4. 53i.
Gofis kirMttaa
a kirjansa cslpuhS
d ShawUe. Hän faJf
1 kysyvästi Ja y r i t t a * '
n,uIstIa4n.'Oh-.iiaaB^
joko, anunattiayrkv^
teaBsafiuhteenl,iaa5Ä'
stutti se. että täydaS
kesklS^
ay*kemjä.jok3<,a^
. y l i vUslkynu
imnustin Olevani iaaj,
3le vanna sutä, «tä
silsaan valinnan" sauoi
'to-kävelin PiazTl
i Venetsiassa säveltS
traussiflteanssa. j ^
oli 'kolmantena
Ies :Gene Tunney;
•uneln Joukot pyöJj^J
» ymiÄrillä. haliifeh'
Qskettaa hänen
saada hänen im
iitä el Uikuttanut
heidän, keskuuutsg
n suurin muua&ko Jaj
irin •näytehnäklrjaflija;'
mies, minä luulen, jtel
parempi. Jos oHötte
attlnyi-kkeilijäksi;-
•«nallta saapuneen «
lähden oU Montreal»
tilalla 1951. SeuiaavaS
ä- olivat Vancouver,!
e, Hamiaton ja itoii'/
a pituus on 44)00
ärvestä Välimerea."
»r Sitä tehtiin
idyspalkkaamme i^A
alettli^ uskoa, ettäe^
Jlla. Istuimme öiBil
yhdyimme kesbist
aan kiin päästään^
kst tuli, että sano.
mäntien neuvon
ä muusit kairUcbäratL
itse pääsimme tcrvöäj
kfea toisilla ei offiit i
asn; muuta- kuin Icsnla]
:;tuiuml, että joa i _ _
tnaan raavaanliha^ j
elee naapurille sen i
n tuomaa muusia.
ikkupoJukuulep,iii|iS
tä, minä; haluan m
J kuitenkin veti
nmekin .tähkiä
epla housumme. - J
lELLA VVUOLIJOKI:
uistelmia suöina-laisesta
teatterista
3H STEAtt BälBT
a»lVldmer-S(tnit.
>tont«); Ontarli^ *
MTKHBT;
»na Ja torstaina Mlij
1-12 Lp;
;X;I.p.-2 a.p.
la .8 a.p.-l Lp.
NAISET: ;
n» Ja tcrstainAS-Ulj
T Ja lauantaina M J Ij
neUNEL; 2571
UrheUuUIloa ^
biden osoilieel:;
Aka Hunaakb i
lUe l>ark Blvd.
Un E ; 0 . 6195
sihteerille,
irln uusi osoite.
S ASIOISSA
istänune. matkso* ]
ai-Englannin tai 1
.00 cdetlakalsiB
.00 edestakaldn
a:. • •
30 edestakaisia
00 edestakaliiB
daan. me JärJO'!
irpapeHen «aaor j
mitä tarvltsett&l
tai Urj^ttBkuj
nuilselle.
OJIALAINEN TEATTEEI
fTTÄA 80 VUOTTA!
-Q £6 Vielä ole Iällä pilattu;'^ sappi
tesrini. kun saneUn tämäQ otsak-
Vaiika — mutta ipltäiäl tästä
'^taan kirjoittaa juhlaUIsempia
3ja. Vaan mitä vanhemmaksi 'sl-tulee,
sitä vähemän sitä on Juhlal-ella
pilattu.
Kumminkin on mtoulla aina oUUt
•n juhlallista kertoa nlkomaa-e.
erittäin niille länshnaalalsille,
ta vaikka suomalaisella teatterilla
ole iicää muuta kuin noin 80 vuotta
kumminLtn on Suomella yli-30
tteria, jotka nauttivat .yajtloji?
lua sekä saavat kumiilta avustusta,
igiiia eivät tanJceksi). Neuvosto-tossa
tästä ei kannata kehua' eikä
lyöskään kansandemokratioille,; Joist
kaikki teatterit kuuluvat valtlollg
joissa niitä palvotaan kuin temp-eleitä
ja joissa kuikissa työpalkois-ja
yhdistyksissä on omat teatterlr;
phmät ja jokainen näyttelijä. Joka
littaa lahjakKuutta, saaasianmu-valtion
teatterikoulutuksen se-yhtä
asianmukaisen > henunotte-kotiseudullaan.
Mutta erittäin
uskä on ollut kertoa iLänsl-Buroo-ssa,
että meillä on läheS 6,000
tteria maassamme ja että Jokai-len
arvostaan kiinnipitävä työväen-
'bdistys tai nuorisoseura tai milcä
a seura muodostaa myöskin
itajateatterin. Joissa useilla on
ttinäyttelijä ohjaajana, ja että
eillä valtion avustulcsella Loulute^
an ohjaajia naille harrastelijoille.
fakua.ajattelee, että esim. ^ g l a n ti
m vailla Kansallisteatteria ja että
ittent yleensä Lan^i-F,uroopassa
Ikä Amerikassa ennen kaikkea ovat
asiallisesti yksityisten omistamia
itoksia, mm sitä-oikelrf nostaa ne--
Mnsä' Suomen puolesta. Vaikkakin
'aition Nayttämotaidelautakunnassa
m tottunut haukkumäian sekä Halu­tusta
etta edusL^ontaa, koska eivät
nha -tarpeeksi' rahaa' teattehiaitok-llemme
eivätkä avusta näyttelijäin
limeentuloä.' 'Matta eteen^täih sitä
menty 80 vuodessa; ja ^vaikka
t teatterit' "vjelä "Saavafvaitlolta
la kunnalta kerjätä avustusta, niin
on kumminkin valtiolta ja ^kun-ajta
eika yksityiseltä lien&öltä, |cu-ten
liamassa teatterin. nu9rui;|d(^.
; .Tuli» Uetolseksl.puomalalseQ.^teat-teiin.
olenxassaolpsta JOj^emjöj ,vuo-slsadarx.
Joppua; jxohi 10 vuotiaana,
,6mä. , s ^ äitini^'ettli',lsänL ,QUvat
hieman ,teattermuUuJa>Jr<»5a ja
ipalvQlvat iVAnpnmine-teatterlä. Mut-ta
.enne'b kalL*iea he olivat tietoisia
^suomalaisesta teatterista ja ,sen suu­resta
edistyksestöi johon Viros^kin
oU pyrittävä. Ja Isäni opiskeli sen
verran^suomea, että sai luetuksi M i n -
ra, Canthia. Ja tuskinpa Minnalla
on koskaan oUut intensiivisempää
palvojaa. Jo lapsuudestani .saakka!
puhuttu^ meidän kodissamme,^ että
•^kun tulet ylioppUaaksl Ja^; lähdet
Suomeen Yliopistoon, tulet seuraa­maan
suomalaista teatteria ja tuot
_sitten kotiin kaiken hyvän ja taidon,
minkä löydät pyhästä Suomen maas­ta,
herännen Viron kansan ja kult­tuurin
Mekasta Ja Medinasta."
(Huom! — enpä tuonut). Ja kxm
Ttansallisteatterhi peruskivi lasket­tiin^
lähti isäni pyhUnväellukseUe
Suomeen, ja liänen matkakuvauk­sensa
nllvat niin intensiivisiä, että ne
ikuisfest4 Jäivät mieleeni. V nfölshi tee-pöydässa,
Josäa syötiin "vesirinkeliä
ja kotitekoista juustoa ja-josto pap­pa
luki perheellensä Olevik-lehteä,
kuului Tulnaus: "Pappa,' kerro vielä
lisää Suomesta ja "Seltsämästä- vel­jeksestä"!
Ja tällä pyynnöllä oU
paitsi hienoa sivutarl;]:>tlusta maa-tamenoäjan
pitenemisen-suhteen to­siaankin
Jännittynyt halu kuulla suo­malaisen
teatterin kehityksestä, sillä
pappa. oli suuresti - tietoinen Kansal­listeatterista
ja ennen kalkeka Berg-bomfeistä.
Ja sitten tapahtui vuonna.'.1904,
etta vanhempieni unelma toteutui ja
että ..paasia-^uomen Yliopiston ! Ja^
näin ?5ydän:HQ5ta-:yavIste»; iftansaiUs-!
teatteriin.; -Jopa näinbitBrtMai
<bergln;.< "Isoijidankän". i r Jfaj enrien
Kuvamme esittää Kremlin Moskovan sydämessä, jossa sijaitsee Neuvosto- • ruumis sijoitettiin Leninin raamin viereen
lUtonkorkeimnut hallintoelimet Ja jossa pääministeri Stalin kuolL S t a l i n i n t o r i n laidassa. Kuva oo otettu Moskovan-Joeft^^i^Qbtf
Tiistaina, maaJisk. 17 p. — Tucsday, March 17,1953 sivit 5
50 imlj. doUarilla
V MOhtreaL Ht^':n oldstava till-
'«totl»rfiirVUtt!&"vudäclta osolttoft yh-ttOn
puhtaoitsr voltotul $39^078,545
kalkkien verovaraustcn, poistojen ja
kuotdtust^n Jälkeen 9II4^ miljoonaa
vähemmfin kum vuodelta issi.
- iThtiOn ilmoitetaan oikovan lisätU
-i^sakcjpatlom&ansa 50 miljoonaUa dol-^
IkMlla «Illoin Ictdh ybtlöh JohtokunUi
Jcateoo>ta];t>eeUl8ek8i'4iu5len osak^eU
diinjnyjamltti' < - . 1 ' '
: CPRrU' tulot^ olivat viime vuonna
Historian mnu^lmmat. "
LAAKimi J A KIRimOi;
DR. U; HQOBf
Puh. 7-7855 KstUnMm'
Medical Arts laltennqbititäHiF >
xeo Cedar S t , Sudbuif -
i i i
mm
w
mm
|IoHing6r tuottaa >
^heeUittiä
Udated Gold Mtnes.yhtl6 tuotU vUmo
iirao(lcnf(lkataA kaikkiaan 939.000 ton-T
nia oorla, Joatft-saatiin noin .kaksi
ja puoU tonnia kultaa.
Yhtiö tuottaa kullan Usäksl myös<
kin Bcheemteirlktoietta, jota käytö-tään
korkealaatuisen teräksen valmlsr
tomUesisa. äoheeUitUmylly oU käyn-nis^
vUtiie Vuotma II8 päivää» jona
aikana köiltelUlD .noin 11,000 tibhnla
schee<t(olDHa.> josta saatiin k^^sl
vaunulastia scheelllttlrlkastetta.
Amerlkkf^IalnieHavamiraall (Robert
Peaif^ ÖU ehBlminälnen, Joka pääsi
pohjolstiaVaUö. Tämä tapalitUl 1009.
.kaikkea näin ::^elle-ja s:aarlQ iBerg-honiin.-
Tosin näin beldäin .rJaähy-väisensä
teatterille..ja,-iRMn jpolen».-r
mat-vanhukset-istuivat elämäntyönsä
päättaji^l^ä y n nKansa]^teati
näyti •
tä l
et-ä
•siUä-
'^J^ . I4a'y joka /.valtavan ^teniperar,
^mentin., tj'pnt;^"n?Lana ^ .^yöksyl heitä.
.CSJ:ii Toronton osaston iiäyttäm&komiteaJ^^
ILLÄNVlitON
DON-HAALILLA
Sunnuntaina, maalisikutifl 22 p:nä klo 4 ip;
ESITETÄÄN FILIkrayrÄ JA LOPXIKSI TANSSIA .
SOITTAA XWTO MÄKINEN.
TERVETULOA! < iTäyttämökomitea
halamaan, ja Arno Ackte sirona maa-ilmaiinaisena-
olivat minulle ihmis-kukkia,
jotka: Suomen' kansan sy­vyydestä
olivat puhjenneet^ kukki­maan.
J a sitten siellä oli Adolf Lind­fors
ja Axel Ahlberg ja kalkki muut
suuret nimet kumartamassa • näille
vanhuksille, joitten- ansiosta tämä
kulttuurilaitos oU olemasa; Vasta
nyt vanhempana olen oppinut bislt-tamaan
heidän suuren väsymyksensä
ja samalla pelkonsa siitä; tuleeko lai­tos
pysymään pystyssä' ilman heitä.
Mutta ennen kaikkea Emslie tuntui
väsyneeltä. Hän olikin ruumiiUi-sesti
saanut raataa niin* paljon teat-term
hyväksi, että hänen kätensä,
joita hän piteli sylissään,' eivät Jak­saneet
olla hiljaa, vaan hypistelivat
koko ajan Jotain olematonta epäjär-'
• JestyStä Tiiltteti '.•"•J^mpäriliä.'' Emelie
Istui' silhä' kuin vänhi 'talon-^äntäj 5
'ibka' otf-' Hei¥aö- ''fctttissa- - hoitanut -
^skngni" Vanktdnta-ja- ](>ahanÖurista
taloudeUista tukea. Ja kuulin ker­rottavan
> HeurUneillä. miten iEmelie
hypisteli -Jotain Luunista lilanaa tar
h l verhoa mumisten: "Sehän sopii
teatterille" ja Joka tuttaviensa kau­huksi
katseli huonekaluja ja taulu­ja
sillä sihnäUä, että mitä hän tästä
teatteriin kuljettaisi. El kummalla^
kaan heistä ollut yksityiselämää,
kertoi Fmelien Ja 'Kaarlon lahjakas
sisar Augusta Heiu-lin, Ja koko hei­dän
olemassaolonsa keskittyi teatte­rin
kohtaloon. Ja vaikka molemmat
sisarulKuet makasivat rhaudassa, kun
tuhn Heurlinlen' kotiin asumaan
tammikuussa 1906. . niin dll licoko
Heurlinien Ilmapiri vielä'keskittyy t
heihin. Näin vieläkin F.-nelien Istu­van
Augusta-slsarensa ison iyynyUlä
täytetyn- makuusohvaA vieressä neu-vottdemassa
Augiistan feansan-näyt-i
teUjain^ tarjieissta Ja-iheidän s y n t i ^ -
iMii. - «Emelie ja Kaärlti muodostKralr
päi-heeti, 'Jonka i Jäseniksi')he olivat
ilisikd" Ida 'Ahlbeyg.ibl^tif '•
i" ilman Bergbomeja. Ja: ' f c . V i i . * ' ^ •>
Finnish Poppoo esittää A. Pekkarisen kirjoillaxnaA
S-osaisen huvinäytelmän -
"PIIKANA JA PERIJÄHÄRENÄ"
POLISH HALL, KIRKLAND LAKE
22. 3. 1953 ikeUo 7 ip.
HENKILÖT: ' ESITTÄJÄT:
Martta Miettfaien, kotiapulainen . . . . i • , . • • • • • . I ^ . - Ä a l ö f s .
Hannes, sähkömonttöörl . . . . . . . . . . : . . . . ; . . . . . . . A. Kangas
Rouva Kuikkalä . . . . . . . , . . . . . . ; • : . . ; . . . . . — ; S. Kangas
Herra Kuikkalä: ..... ^... i i — - E, WemL ,•
Harald. Kulkkalari hupsu poika ..v..>^J. «altis
Turtola, talon Isäntä.maalta V. ^ i ^ n m
Juntunen, asianajaja .-. ^ J . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . K. vjanfin
Postinkantaja V. Kangas
Ikäneito . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . . . . . . . . . • -. ^ • • . H . Huhtala
Ohjaaja: M. Orhanen " ^
TANSSIA TERVETULOX!
«Einpa.'!
perfrettä!; Ja "idaiifana^^ Istui' VärjhaK.i:utsUrieet'!ikoko^*aytteliJäkuhnah i Ja
' • f- " :jimka'vfcäyiöstä?:hfe vaivölvav-oi^^an^
%»riin;he olisivat: -iöi^et- hddäh «»nia
lapsiaan. Olisiko'
nUn *'Isö Ida'
tuskln^a^ Pj0^t])p;^it a^tgi^^
sivilll^ö^l lelti^^h riiij
terilier Ja ynunärtäenjldan; mah,dj3li'
lisuad^.ja h^ibn | ^ j | j^^n^ Biu'i|'uu-i"
den/^4fea;6u-lo-'Bergbom - tl^ldaä
: eteenpäin Ja opetti hän|äkäyttäivääh^^
Eiipiään lentäJÄseenVjopafyllU
rin pään, kun.liikä töyttyl/' 1
Köhtialon ieiiiki on: 1^
' että minä. - Jonka' eläiiiäritj^öksl' on
'iriyöskiti tuliiifc kirjoittaa 'suoiifialiai-selle
teatterille ja jolle suomalainen
teatteri jo tänne tullessa oli osa
eläinästä. jouduin siihen ympäristöön
Jossa teatterin hlstör^ oli elävää
elämää, jossa vanha rouva Heurlin
muisteli syvällä myötätunnolla teat­terin
alkuaikoja,. Alexis Kiven Ja
Minna Canthin esille nousua tansan
syvistä.riveistä, isiinna oli siinä ta­lossa
vielä elävää todellisuutta kuten
kivikln. Jai Augusta Heurlin oli
niitä, Jotkai osasiVat hävetä Kiveen
kohdistuhutta vainoa, ;vaikka häh sa­noikin,
että fKaarlb-yeijeltä- oli vai­keata
vaatia, että häh ymmärtäisi
Kiven "raakaa tyyliä".
•Heurlirii^n Ja Emellen Ja Kaarlon
kodin täytti sähä "teatteri". Se oU
bleelllsih icsä siitä kodista.
tohtori'Kaarlo-BeifeboAf; Kiihktf
'net • oVau'' tulleetkaan • läj^^teleeRBi.^ml""
'ten' paljon ¥olfiteutta VdäÖitttihkaan
Bergbom-perheen jäsenelfä,"tohtoris-itp
«iEqm%fe3&ft3fe|! ^^^^^ tfl^pjfcös-taan
lankeavan yllopistokarriäsnrin
sijasta:; Eikä-hön sita: suomelikieltä-käan
oikem osannut,: ja levoton?4;eat-
•'terivaki: Cl -aina; totellutj jai suuri
Minna ^KUopIosta. oli ;atsepamen • ja
tunsi Suomen ;kansan paremmin kilin
tohtori • ja > vieläpä 'aikaansai sellaisen
ska^ndaalin; • etta' • ramtot •kappaleensa,
ruotsiksi esitettaväL'3i^loukaten toh­toria
pahanpäiväisesti,. puhumatta­kaan.
"Iscsta Idasta", «joka pyrki ien-taon
kotimaasta pois ja Jota piti mie-
*hn kielin palvella, vaikka olikin vain
ratamestarin tytär, josta sittemmin
tuli paroonltar Ja ne teatterin raha-'
asiatkin olivat niin »ja. nam. Täytyi
sekä kerjätä etta harjoittaa, moraa­lista
pakKoa saadakseen teatterille
lllliilillilllilllilllilillillillilliliillllilil
: t . : . ,. .,. ....
141 Simpson St., Fort Wllli3m, Ont.
Puhelin »3-8841
Orkesterin jäsenet
froavat protestiksi
noitajahdin takia
Lontoo. — Suuri erimielisjrys valilt-see
Lontoon 'Philharmonlc-orkesterlsr
sa. Johtaja, neljä torvensoittajaa Ja
kaksi vioUstla on eronnut proliestiksl
noitajahdhi johdosta. Lisää «rpaml*
sia Ilmoitetaan olevan tulossa. .
lEroamisten ilmoitetaan : johtuvan
siitä,: että orkesterin Johtokunta päät^
tl-siirtää 13 .vuotta johtajana toimi­neen
Thomas Russelin pois Johtajan
toimesta, koska hän vieraili loma-ai­kanaan
Kiinassa hyiräntahdon val-r
tuuskunnan 'mukana. Äänestyksessä
erottaminen tuli hyväksytjksi 27 ää­nellä.
22 vastaan. ' '
\ Adolf Borsdof, Joka on 10, vuotta
toiminut orkesterissa konserttien oh­jaajana,
on ilmoittanut .tulevansa e-
.roamaaui samoin ,ki|h> Busselln 5.*h-ieerl.
Joka on piyöskln kuulunut or­kesterin
vakinaiseen ^enkllbkuhtaan.,
tr 0
Englantilik-sumalainen
Uusi painos Halosen cnglantilaia-saomalaiscsta^ , 'I
SANAKIRJASTA
O Tämä sanakirja oh entistä komeampi, silia se on paterttti,!»^
malle paperille Ja en aUtottu parhanisffin vedenkestäviin wvm
kansiin. ^. . ,
• SUnä on aamalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se cm böoj-taan
to6 tuumaoi alÄttäen 461 övua. , ^.-:> f
ENGLANNINKIELEN OPPIMISEEN HÖITÄ
JA TUNTEMISEEN MITÄ
KÄYTifLNNÖUJSIN SANMOT^A >
0 x 6 9 ...
V A I H T A K A A
V A N H A
V
UUTEEN
BRAUNSTEININ
VUOTUISIN
VAIHTOMYYNNIN
A I K A N A
iökous Torontosi
kesäk. 22-25 pnä
. ,Toroatp. Canadian Authors* Aa-sociatlonii
vuosikokous pidetään ke-
Säk."i22-7-25 pnä Toronton yUopistolla,
ilmoitti. kokousta valmistelevan ko­mitean
puheenjohtaja Isabel iLeiBour-dais
äskettäin. Kirjailija Mazo de la
Roche" pitaa tervehdyspuheen Ja
kaikkiaan 29 muun kirjailijan odo­tetaan
osallstuvan kokouksen ohjel­man
suorittamiseen, pitäen puheita ja
esitelmiä. Osanottajat Jaetaan kuu­teen
eri rjhmaän asioiden käsittelyä
varten. Ilmoittautumismaksu on kol­me
dollaria jäseniltä Ja viisi dollaria
Vierailta. Ruoasta ja majoituksesta
peritään $5.50 vuorokaudessa.
Voitte pitäa vanhaa turkkianne tä­män
loppu talven ajan . . , vaikka
saattekin siitä sisäänyalbtohyvi-:
tyksen.
VAPAA S A l L Y t YS
Helppo Lkr-A^Y'
xnaksusuunnilelma.
l'4l Simpson äi.. Fort vnmsaxt, QnV
, , , kahelin /
flllll
Moliere
ja Corneille ja Victor Hugo istuivat
sen pöydässä; Ibsenin Ja Bjömso-nln
leijonanpäät pilkistivät esiin
niitten tuolien takaa. Ida Ahlberg
Hedda Gablerin hahmossa'kUM nos­tattaen
tomua .hameensa, laahuksella.
Ja hänen temperamentthisa öUJcUin
myrsLvtuuli, jdka nostatti teatterin
henkeä ylitsemme. Ida Ablbergin
valtava persoonallisuus personoi
sitä villiä vöbnaa, jolla 'vuosisatoja
kytketty sivistyksen tarve piu-kuatul
esille Suomen kansan «lelusta. HOl-berg
laski kätensä tohtorin olkapäille
ja esitti hänelle Jeppe Nlllonpojftn
Tanskan maalta Suomen kansan ra-trksi.
Ja Shakespeare oli pyhimys,
jonka eteen polvistuttiin Ja joka,pUl-ustl
suomalaisen teatterin* seinät
täyteen ikuista taidetta. ">L
Vanha mahönkinen ' lirjakisappl
JiuoneÄsanl oli - täynnä. , näytelmiä.
Jossa monella, sivulla, oUvat Jäljet
tchtorin suuresta ja syvälllsftrtä Cyös-
,ta ja - ajattelusta, hänen huomau­tuksensa:
ja- puumerkkinsä. Jotka te­kivät
ne sivut minulle elävämmllöii
kuin muut. .F/isinunäiset Gerhard
Hauptmannin näytelmät luin siitä
ksaplsta, "Kankurit" kansoittivat
ta'4;telullaan huoneeni, Tolstoi Ja Os-trovskl
saarnasivat miaulle Ihmistä
sekä yhteiskuntaa. Ja huoneeni öU
täynnä ystävällistä henkeä, sitä rau­haa,
jonka,suurten ihmisten teokset
ovat jättäneet Ihmlslonnalle. •
Itä-Saksan puolustus- '
voimia vahvistetaan
Bonn. — Täällä ön ihnoltettu. että
Saksan Demitoaattlnen Tasavalta
o^ ftaanut KeuvostolUtosta 6C0 eri»
^yuruMa tankkia ptulustusvpifnl^ps?
luJUtdmiseksl, 2Mirjj<pup. jent^
vahrvistetaan ja .lentäjiä' kouluute-taan,
,
Canadalainen
taidenäyttely
ulkomaille
Ottawa. Maaliskuussa lähetetään
täältä 22 canadalaista kaupunkia ku­vaava
taidemaalausten näyttely u l ­komaille
18 kuukauden ajaksi. Sitä
ennen on kokoehna täällä näytteillä
kaksi päivää, maalisk. 12 Ja 13 pnä.
Kun kokoelma on saapunut takaisin
ulkomailta on tarkoituksena asettaa
se näytteille niissä 22 kaupungissa,
Joista kokoelmassa on kuvia.
Kaikkiaan 20 hyvin tunnettua ca-nadalaista
maalaria on edustettuna
tässä kokoelmassa. Jonka enslmmäi^
nen' ulkomainen pysähdyspaikka on
San'Juanissa Puerto Blcossa. Sen
jälkccii «e asetetaan näytteille mm;
Mexico Cityssä, Havannassa, Cara­casissa,
Rio de Janeirossa, Sao Pau^
lossa, Pariisissa, Genevessä, Lontoos­sa,
Roomassa ja viimeksi Tukholmaa-,
sa.
Kokoelman on muodostanut eräs
montrealllainen vilnapolttlmoyhtld
yhteistoiminnassa Canadan kunln-kaaUlsbn
akatemian ;kän88a. YhtUl
on /palkannut kaikkiaan 20 canada-lalsta
maalaajaa iralmistamaan tau­luja
tätä kokoelmaa varten. Joöka
tarkoituksena on canadalalsten kau­punkien
kuvaaminen,
ffäiden maalausten arvellaan .saa­puvan
takaisin Canadaan tulevan
vuoden lopulla Ja nihipian kuin se «n
kiertänyt myöskin Canadassa. hajd-tetaan
kdkbdma sillä tarkoituksena
on lahjoittaa taulut nUlle kaupungeil­le,
JoltÄ ne koskevat. _
Toronton työttömyys
Toronto. — Toronton seudun työt­tömien
lukumäärä vähentyi maalisk.
5 p/.päättyneen viikon aikana 374
hengellä, ilmoittaa iydttdmyysvafcuu-tuikomltolorr.
y i::alkali:nen toimisto.
Mainittuna-päivänä oli toimiston kir-'
joisaa kaikkiaan 29;64$ työUM&, jois­ta
4,799 oh naisia. .
Klrj^ Martti Savo
fUmlfB a«v<Mfeli|a:Marttt Biifo
oh kirjoittanutsotämdj^aiMida-f
ibieista kUonMiayaUa; { timiäsi
Helsingin VApsan Suhuji,'hcbttfiu
' 16 tSihAn mniäeroasa.^ -iiiaäu) ktr^
Joitus tenfitUM' v«r>lB iäaUAojtii
tavalla myöskin canadolalallnoRri'^
blB, j&UenneiiUihria i&mntätai
ldit«mtte lukiolta .tartett. ,
ÖtalkoSjt' esitetty v kys^jfsv.t^ttiu
cixkä oudolta, shiKa ,t^ryj^Järkln«h,Ih­minen
Mnestät^isodaiiipuo!^^, (lu­kuunottamatta'tl^
tenklhhiltj|;'jo&a'
tekevät Ihtniskunhan ,käre|ttykiditt^.
Ja sodaltarähaä);. Jai^kuitehktti ihoii
net meistä "^ne&täväii" «lllbih t d l -
Itiin JaikuvOätl Mdäh piiölätä ^ajat-'
telämaitfk jä Wistai^a^tav-'«^ä' i)ftln
tel!J3vät.' . ' / " .
jBräs engiarttilalheh; idJOkuvatUtkiJa
on osuvafitl Sanonut', itik jaikii-^imv^-
kun maksamme, elpkuvallpunfhbmah'
Ja katsonuie Ilma» vastaväitteinä elo-:
kuvan alusta IpppuoPi me^-äänestäm-',
^e samalla lisää s0aii|iatttapal^a^^^^
ikttVll / . ' . ' V ;
HoUywoodln CUmln yhä, laajenevtf.
jaiamija johtuu mm. juiirl .siltä, tettä
iaajat yleisöjoukot käyiäi.ieiokuvutä
umpimähkään, tvali]a)itaatta nihiejä.
tai Joutuen tehokkaan,niainostuksen
iihreitui;; Kannattamalla täten in^b-i
nojen standardien mukaan/ tehtyjä
fihnejä yleisö-''ääne«t{lä" äaiballa,li­sää
samahialsla js^ saakfii tiUfö'*^yHä'
enemmän ja.yh^huoi^psnfila.'
On sanottu, että kysy^nys moati
elokuvakulttuurista on.kyiymys; kan­san
terveydeniilasta.; 'Nykyisessä uh­kaavassa
kansalnvälisessä^Ulante^QS^'
tämä kysymyi^ muodostim -kuliehkln
usein suoranoUestl kysymykseksi ^so
dasta tai .rauhasta — eläihästä tai
kuolemasta. /i;: .
Hollywood, J o ^ tänne /aikuvasti
saapuu 60-r70 pros., toBcista Suo­meen
tuotetuista fiknelstäi on maäll-,
man suurin teollistetun elokuvatuo­tannon
keskus. (Mutta Hollywoo<Un
valmistamien flhnleh tj^r^lä Ja suun­tausta
eivät suh^kadp määtä^ sen
kaUfomlalalsen aurlngöh alla^^vat
tuottajat, .taiteilijat ja näyttäljät.
Suuntaus määrätään mimalta k&sln
— niistä piireistä, jotka hallits^at
HoUyvirodbi yhiidklen osakkeita^, ^
Ktm VSAn presidenttinä oli S ^ i ^ -
Iin iD. Roosevelt ja vallassa oU-de-mdcraattlsen
ptKfbiettt •:. libermallneh
suuntaus,: llme^yl 'BolTyni^oodii^a
joukko VAVim!äeVem'ton$arti^
mokrat^a edustavia. /fihhejä' ;^kä
myös yhdysvaitb^eti'0h>jito,ei£3tolitiaj
palJastävIä^ ja -^CMAlsfTkselUslSkln^
Ifivla, kutea-«»ImV.Jfohh:*!»^
haa hedelniär tai Älhg tSlädrin "Jd^'
kapäiväineh letpftplh^^^jtlab>^ ^f^tm^
Yh4ysva11at>^^l ihaallmao-'
sotaan/ alkoi.-jHbllrvöod^^.v
joukottäln niUsll^isvaikEa^la^fi^^ä;
ja toisaalta se v a O h ^ i i t ^ ^
vöstoUltolle' ystftvälUsmlelliBlä Alme­ja.
joIsta"La«lu Venäjästä*'» «Tehtä­vä
AfOskovassä" ja "Sotkalla Mttur-manäkUn"
on esitetty eodaa jälkeen
täälläkhi,
Rooseveiun icuoltua muuttui oaai
kehossa täydeUlsestL MalnKtttJen
NeuvostoUltoile ystävällisten f Uttien
tekijöitä kutsuttUn "^Täamerlkkalals-^
ta tolnhntoa" totklvim lamitiaa e-;
teen, ja yhtiö toisensa jälkeen sUrtyl
' iUttltuotannossaan ^'uusille' UnjoOIe^.
Sitä mukaa buUi uuden sodan liet­sonta
yltyi, sitä pahreievlen filmien
lukuhiaärä yhä kasvoi. Suotnlkoan el
ole jäänyt osattomaksi ifistä Holly-woodht
ui^desta "tuotantosuunnasta",
jonka aihepiirinä ovat sotai^i^opflsan-da
ja sodan. Ihanolnhneh, atomipa-nllkhiCvlljeleoUnen,
IfeUvostolUti^ Ja
kansandeoKAratlan maiden p$xuBtc,
telu. i
"Korean sankarit", •^Sammatta)-
miehet", 1/ehtävät villikissat".
"RcakiU>leatSiiW, "Viimeiset 'vilsT.
Pekhight pUcBjuna", "Haluan shiut',
"Teräskypärä*', "Surmanlentäjftt",
'nnlkl<rih8i'^ "Lentävä linnoitus tais­telee",
"Hong Konfe Idän portti",
"S6)l.«3 maalbna oli hänen" — siinä
etältä Höllyvvöodih uutta "suuntaa'!
edustavia fihnejä, Jotta on esitetty
'Helsingissä kahden kuluncfen vuoden
aikana; tMä on tulossa — Ja paljon/
;J<aka kerta kun lunastamme eloku­valipun
ja katsomme elbkuvan teke-
;mättä'^vastavältteitäi äänestämhiei l i - '
sää samahtapalsla flhnejä.i Usein;
^iUan usehi hionet milstä tällä tavalla
"äänestävät" sotapropagandan; - Ja
^aliio^j^n ,yällsenjfYm!m.'p^o^ta^
1^'Jlbkalse^ r d i b i l l ^ Jtc rauti^lw pa­ikantavan
, lhinlsei\ ' velvolllsuusi ton
i t o l Ä ' ' M ' i i a k i n i f^n,VWd eÄll^ttävii
vaetalätueita, vaadittava elokuvateat-
Wria pblslamaahrftlml ohjcltnistosta.'
. VUriie vuodet ovat^ösolttinfeet, että
valtion eiolsuvätarbrjstamo on bi6It-taih
vohhatpri Ja dsltfalp haluton
puuttumaan-asiaan,' Siksi rauhan-jjuohistajlen
on flJoltettaVa'kajmppal-taan
alhaalta käsin.
' • Btenkhi-^-nUörlBOön voi valkokan­kaalla
tapahtuvalla sodanlletsonnal-la
olla ipaljbn tuhoisampi vaikutus
kuin esim.'vastaavalla sanomtfiehti-prbpagatidällä.
mutta päättäväinen
vastarhita myös tehokkalmmhx estdä
fllmlpi'ol>agahdan, sUlä elokuvateat-terieh
omistajat ovat ennen kaikkea
kauppiaita, Jotka poliittisista mielir
plftälstääii riippumatta pelUiävät au­tiolta'
-ieattei-Isaieja enemmän kuhi
niltfiän muhta. .
' Älkää siis äänestäkö sod^n puolel­ta,
vaan äänestäkää päättävästi U
kuuluvasti sotaa vastaani'.
TAkAA MAKSAVANSA NÄtldlSi
.KINAHINNAT M|TA >N .UAB*
LäheitokSa tai <nökä» iidridksenne 1
tairch Street.
Puh. 5-5431 Ja 3-1904 Sudbuiy.
iiiinniiiitHtiiiiiiiiiiiiiiiiiit
Dr. JohnW.Hfi^dai
LJiAKARI J Ä KIJRUBCt \
Puheet: Konttof i *^m^
Rttdaö 201 ^ 67 Eläk S I / E I
äeg^ht niealM Btd£ltt^ ^ U
uiiiiimiiiimiitiiuiiiiiUHHiMiiiJi1>iiil
7 ^
Tarldsittitakatt ellmitaiiifr '
Ptatik R. Block RjÖl
, OptometrlsUllft
K O B T p U L U S ^ ; MASSDT
nUONE 410 * Maekey rakefum^
' p o a 4-40i<, hvkBAiä ui
•''•'"'"""''""li
— Cänadassa tuotettiin vuonna
1051' kaikkiaan 696,600 tonnia .eri-'
laatuisia lannottelta, Joibcn arvo oli
20,193,000 dollaria.
Oanadanvosbestikalvantojen tud-itannosta
lähetettiin 97 prosenttia u l -
IcomaUle vuonna 1052.
.Uudesta suomalaisesta'
kampaamosta -. y'-
KAUNIIT
PÄÄSIÄIS^
KIHARAT:
Uudella "Cold Wave"
keinolla — ilman ^"f
sähkökuumuutta
9
LÄAT0AIN^ET^^ ;
ftUOLBLLINE^JYö.
KläARA-UUTUUDET
Tilaukset puh. 4-4962J
HailYWOOlf
Beauty Sajoff:
Karin tlamafi^ r i;
,57 Ehn St, B, -yläk,,' Sudburir
Plaza rakenhuksdäar . '
AAm, AUSTIN JA IVttLITS
AUTOJA — ^ E l ^
BEO JA WIi;.LYS TEOKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JAGK'S AUTO SERVICI
esS^liatn6Bt. Sudbur^
KUUUCAASr
VOITTE AINA
MONIPUOLISEN VARAST \
TON LAATUHUONteÄLT^r-»
JA KAUPASTA]
/
KARL inEMZ SUOMALAmEN MY7JAMME« »
Bannoii Bros.