Vapaus, December 31, 1964

              S i v u 2 Torstaina, j o u l u k . 31 p. •— T h u r s d a y , Dee. 31, 19i54
VAPAUS ( L I B E R T Y I
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establishcd Nov. 6, 1917
E D I T O R W . E K L U N D . ^ , MANAGER; E . S U K S I
T E L E P H O N E : O K F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publl-hed thrics weekljr:-Tuesdays, Jhursdays and -Satifidays by .Vapaus
Publishing Co. L i m i t e d , 100-102 K lm S t . Wc5t.Sudbui7..Ontario,,Canada.
M a i l i n g A d d i e j s : Box 69
Advertising rales upon a p p l i c a t i o n , ' t r a n s l a t i cn i r ^ e of cliarge.
Authorizod as sccond class mail by l l i e Post Office Department, Ottawa,
and D r paymcnt of pcstaga In cash.
Mt»mb*jr:o* t H/CANADIANLANGUAGEPRESS
- TILAUSHINNAT:
Cauadassa: 1 vk; $9.00. C kk. $4,75 USA:;,sa
3 kk. 2.75
1 yk. $10 00. 6 kk. $5.25
Suome?sa: 1 vk. 10.50, 6 k k . 5.75
MIKOJAN M KEKKONEN YSTÄVYYSPOMTHKASTA
Presidentti Mikojan:
Suomessa j o u l u n edellä v i e r a i l l ut
N L : n presidentti Anastas Mikojan
l a u s u i L e n i n i n k u n n i a m e r k i n luo­vutustilaisuudessa
mm. seuraavaa:
Uudenvuoden tervehdys
Ottaessämme tänä i l t a n a vastaan u u t t a vuotta, meidän
kaikkien"°yirteisenä t o i v o m u k s e n a on, että uusi vuosi voisi
v a r a t a k a i k i l l e työläisille, f a r m a r e i l l e j a m u i l l e pikkueläjille
e n t i s e e n v e r r a t e n hieman paremman t i l a n y h t e i s k u n n a l l i s en
-rruokapöydän ääressä.
Me toivomme, että kansainvälinen r a u h a n l i i k e k a s v a i si
j a v o i m i s t u i s i siinä määrin, että k u l u n e e n vuoden aikana
saavutetut voitot kansainväJisen Jännityksen lieventämiseksi
p u h k e a i s i v a t täyteen k u k k a a n s a u u s i e n v i r a l l i s t e n päätösten
muodossa yleisiä j a täydellistä a s e i s t a r i i s u n t a s o p i m u s t a k o h t i
Me C a n a d a n s u o m a l a i s e t toivomme melko y l e i s e s t i h u o l i ­matta
siitä m i h i n ryhmään tai järjestöön satumme k u u l u ­maan,
että yhteisymmärrys j a y h t e i s t o i m i n t a k e h i t t y i s i kes­kuudessamme
nimenomaan meidän k a i k k i e n y h t e i s e k s i eduk­s
i j a i l o k s i.
J a mikäli o n puhe meidän lehdestämme Vapaudesta, se
tulee omalta ^•ohdalt^^an tekemään t u l e v a n vuoden aikana
k a i k k e n s a työtätekevien t a l o u d e l l i s e n j a sosiaalisen aseman
p a r a n t a m i s e k s i sekä rauhanasian j a k a i k k i e n yhteishyvää
t a r k o i t t a v i e n p y r k i m y s t e n edistämisen hyväksi.
Näissä tärkeissä kysymyksissä tulemme a v o s y l i n : y l i :
p u o l i t i e n k a i k k i a niitä vastaan, j o t k a t a v a l l a tai t o i . s e l la aut­tavat
j o k o k a i k k i a näitä perusohjclmakysymyksiä tai j o t a k i n
; erikoiskohtia-niistä. Meidän h a r t a i n t o i v o m u k s e m m e on, että
. t u l e v a n vuoden aikana s a a t a i s i i n v i r i t e t y k s i todella laajoja
j o u k k o j a käsittävä j u l k i n e n , ystävällisessä hengessä käytävä
k e s k u s t e l u siitä, miten voisimme h e l p o m m i n päästä y h t e i s ­t
o i m i n t a a n k a n s a l l i s t e n " k u l t t u u r i p e r i n t e i d e m m e v a a l i m i s en
hyväksi n i i n , että v o i s i m m e antaa pienestä lukumäärästämme
h u o l i m a t t a oman panoksemme Canadan k a n s a l l i s e n k u l t t u u ­r
i n hyväksi. Vapauden palstat ovat aina avoinna tällaista
k e s k u s t e l u a v a r t e n h u o l i m a t t a siitä, miltä taholta j a missä
p u i t t e i s s a tällaista y h t e i s t o i m i n t a a ehdotetaan.
Tässä mielessä lau-summe uuden vuoden; t e r v e t u l l e e k s i!
Tässä mielessä toivotamme k a i k i l l e lehtemme l u k i j o i l le
j a .samalla täkäläisille k a n s a l a i s i l l e m m e yleensä onnea j : i
menestystä uudelle v u o d e l l e lähdettäessä. .
H a l u a n korostaa, ottä tämä kun­n
i a m e r k k i on p e r u s t e t tu meidän
valtiomme perustajan k u n n i a k s i,
s u u r i m m a n ajatuksissamme ja
elämässämme vaikuttaneen ihmi­sen
kunniaksi. Te h e r r a presi­dentti
samoin k u i n m u u t k i n Suo­men
edustavat ovat monesti sa­noneet,
että L e n i n i n nimi on lä­heinen
koko Suomen kansalle,
koska hänen osuutensa Suomen
kansan vapauttamisessa j a maan­ne
riippumattomuuden saamisessa
on suuri.
V i i k o n kuluttua,
uutta vuotta, tulee
viihän
vät kansakuntien itsemääräämisoi­k
e u k s i e n periaatteei. H a l u a i s i n ko­rostaa,
että N e u v o s t o l i i t o n koko po­l
i t i i k k a Suomea kohtaan perustuu
leniniläisen rauhanomaisen iinnak-
Irainolon p o l i t i i k k a a n e r i l a i s i a y h ­teiskuntajärjestelmiä
edustaviien
v a l t i o i t l en välillä. Neuvoijtoliitto, jo­ka
on u s k o l l i n e n näille periaatteille,
p y r k i i s i i h e n , että suhteet Suomeen
perustuisivat keskinäiselle arvonan­nolle,
tasa-urvoisuudcUe,^ yhteisym­märrykselle
i a ystävyydelle. Me ar­vostamme
korkealle' .sen : että rali-
T^L,iiQinaisen r i n n a k k a i n o l o n periaat­teet
ovat .saaneet tunnustusta j a va­k
i i n t u n e e t myös Suomessa. Voin
s u u r e n tyydytyksen l u n t e i n todeta,
cUä Suomen " v a l t i o l l i n e n johto oh
ennen I v i i m e i s t e n 20 vuoden aikana har-
Presidentti Kekkonen:
kuluneeksi 47 j o i t t a n u t y.stävälliston .suhteiden ke-vuotta
siitä hetkestä, j o l l o i n L e n i n j hittämisen j a l u j i t t a m i s e n linjaa y h
henkilökohtaisesti luovutti Suomen
eduskunnan jäsenille kansankomis­s
a a r i e n neuvo.ston asetuksen Suo­men
riippumatloiniiudesta.
Tämä nuoren neuvostovaltion te­ko
johtui neuvostohallituksen poli­t
i i k a s t a , jonka perustana olivat Le­n
i n i n laatimat ja kommunistisen
puolueen luomisen ajoilta periyty-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
V- K o i v u r a n t a , Lappe, Ont., täyt
!ää tänään j o u l u k u u n a i pnä 6r> i
v u o t i a . _ , I
A n t t i Karjala,' New \Vestniinster. j
B.G.. täyttää tiistaina, tammikuun j
5 pnä 80 vuotta. '
L o v i s a Anderson. Fort \Villiain,
Ont.. täyttää k e s k i v i i k k o n a , tammi­kuun
6 jiiivänä 82 vuotta. hvv-in
(Just Salminen, A V h i t e f i . s h . l J t t l ei
Penaue. täyttää lauantaina, lainmi-
•lentti
m e r k i n hänen suurista ansioistaan
ystävyyden j a h y v i e n naapuriuissuh-teiden
kehiftämi.se.stä Neuvostolii­t
o n j a Suomen välillä .sekä a k t i i v i -
.sesta toiminnasta kansainvälisen jän­n
i t y k s e n lieventämisessä j a rauhan
lujittamise.ssa. Yllämainitut hyvät
suhteet ovat esim''rkkinä rauhan­omaisen
rinnakkainelon politiikan
«»linvoiinaisuude.sta.
dessä Neuvo.stoliiton kanssa. Tätä
Suomen p o l i t i i k k a a nimitetään oi-keudenmukai.
sesti Paasikiven —
K e k k o s e n l i n j a k s i . Is. kahden suu­r
en suoinalai.sen presidentin mu­kaan.
H y v i e n suhteittemme K), vuo­tispäivänä
vuonna -^i luovutettiin
L e n i n i n kunniamerkki presidentti.
P a a s i k i v e l l e . Nyt 20vuotispäivänä
on N e u v o s t o l i i t o n korkeimman neu­voston
puhemiehistö suonut presi- . . . . . . . .. .
Kekko.selle Leninin-kunnia- Pi'»i«enjohtaja äskeisessä puhee.s-
Vastatessaan pres. M i k o j a n i n luo-vutuspuheesecn
presidentti Urho.
K e k k o n e n lausui:
K u n sain tiedon, «ttä korkeim­man
neuvoston piihemiehistö oi;i
suonut minulle L e n i n i n kunnia­m
e r k i n , täytti tämä tieto luonnol­l
i s e s t i k i n minun mieleni s u u r e l la
i l o l l a . M u t t a käsitin h y v i n j a kä­sitän
h y v i n , että tämä merkittävä
j a harvinainen ikunniaiiosoitus e i
k o h d i s t u suinkaan m i n u u n henki­lökohtaisesti
niinkään p a l j o n kuitt
s i i h e n ulkopolitiikkaj^n, jota m i ­n
u l l a o n o l l u t kunnia edustfia, j a
s i i h e n maahan, jonka kansalainen
olen. Kunnianosoitus kohdistuu
n i i h i n moniin hyviin työtoverei­h
i n , j o i t a m i n u l l a on o l l u t , mutta
- s e kohdistuu ..jnyöskin laajoihin
s u o m a l a i s i i n kansankerroksiin,
n a f s i in j a m i e h i i n , j o l l a en tunne,
mutta jotka vuosien j a vuosikym­menen
mittaan ovat antaneet te­hokasta
tukea s i l l e ystävyyden u l ­k
o p o l i t i i k a l l e , jota o m i l l a vähäi­sillä
v o i m i l l a n i olen koettanut o l ­l
a mukana toteuttamassa.
K u n L e n i n i n k u n l i a m e r k k i anne­taan
suomalaiselle miehelle, on s i l ­lä
hyvin suuri .symbolinen merki­tys
j u u r i sillä t a v a l l i i . k u i n T e h e r ra
'sanne mainitsitte Me tiedämme, et­tä
L e n i n i n merkitys Suomen ilse-näi.
s.vyden tunnustaini.ses.sa on ol­lut
ratkaisevaa laatua; Me tulemme
i>ina .sen k i i t o l l i s i n a säilyttämään
mielissämme. J a s i l l o i n k u n L e n i n -
I il) nimellä varustettu kunniano.soi-
»u.s kohdistetaan meihin suomalai­s
i i n , me annanune s i l l e aivan poik­k
e u k s e l l i s e n suurerT arvon.
! Tänä päivänä luiituu niin luon-
P r e s i d e n t t i Kekkonen on suuri | „o„i,;^.i,., ^.KJJ huomen jä Neuvosto-
N e u v o s t o l i i t o n ystävä. Olkoon tämäliij,,,,, välillä vallitsevat hyvät jä
L e n i n i n : k u n i i i a m e r k k i l u j i t t u v a n ys-, l u o t t a m u k s e l l i s e t suhteet; Asiat c i -
jtävyylemme .symbolina. Sekä Neu-lväj olleet .samanlaiset vielä 20 vuot-i
v o s t o l i i t o n että Suomen kansat ovat Jokainen, j o k a tätä epäi-tehnvet
paljon, työtä Neuvostoliiton jipj,^ voi l u k e a .). K : P a a s i k i v e n pn-i
a Suomen suhteiden ke.hittämiseen ^ heit;i vuo.siltii lO+t—1946. Näi.ssä
naapuruuden Ja yhteistyön
h.vväksi. Siksi n-.Mivostoliittolais-suomalaiston
suhteiden suotuisa ke-
, k u u n 2 päivänä 7!> vuotta eikä 80 ^^.^^.^.^ k a n - N e u v o s t o l i i to
vuotta kuten v a l i t c i t ; ' v a s t i virheel- . i\tu\osioiiiio
l i s e s t i m a i n i t t i i n.
^sojemme menestys eikä tämä pai-
Ivä.ole vain yhden ihmi.sen merkki-
• Y h d y m m e sukul;iisten ja liittä­väin
onnentoivotuksiin.
puheissa toistuu uudi.stuvasti ajatus,
rltä meidän suomalaisten täytyy
Omalla toiminnallaiT^me h a n k k i a luot
\ taholta. Mut­ta
vilpittömätkään pyrkimykset mei­dän
taholtamme eivät oli.si johta­neet
hyvinä, ei v a i n säilyneet hy­vinä,
vaan myöskin kehittyneet vuö-
.«ivtiodelta paremmiksi.
M i n u l l e tuottaa tänä päivyinä s ^ u r -
ta i l o a saada tämä j u l k i s e s t i todis­taa
j a nimenomaan ^aada tämä sa­notuksi
Teidän, h e r r a puheenjohta­j
a , . s a a p u v i l l a ollessanne. Me k a i k ­k
i suomalaiset tiedämme^ kuinka
s u u r i osuus teillä o n Ql\ut suhteit­t
e n hyvälle hoUan\iseUe Suoneen
kanssa. Te ojette kokp tämän kah­den
yuhsikyjupmenen ajan ollut johf
t a v a l l a paikalle N e u v o s t o l i i t o n l^al-
Utuksessa, j a m i n u l l e tuottaa eri­tyistä
ilop j a mielihyvää se, että Te
henkilökohtaisesti olette saapuneet
tuomaan tämän k u n n i a m e r k i n m i ­n
u l l e . 'Minä pyydän .samalla yhtyä
k a i k k e e n siihen, mitä Te puhees-
.sanne mainitsitte Suomen j a Neu­vo.
stoliiton välisten suhteitten mer­kityksestä
j a
v o i n vakuuttaa tänä päivänä pa­r
e m m i n J i u i n .^kaisem.n^in, että se
p o l i t i i k k a , jota Suomi on noudat­tanut
Neuvostoliittoon on t o d e l la
saavuttanut vankkumattoman j a ­l
a n s i j a n meidän maasftamme. Sitä
el mikään voima enää kykene toi­seksi
muuttamaan.'
On syytä kenties määritellä tä'
mä yhteistyö. Se e i j o h d u mistään
pakosta. Se ei o l e olosuhteiden
välttämättämyys. Ne e i o l e r e a l i ­teetti
josta ei pääse muualle, .
vaan se on p a l j on enemmän. Se
on meidän molempien tahto yh­teistoimintaan,,
vapaitten kansojen
tahto toimia käsi kädessä kansal­l
i s t en etujensa v a a t i m a l l a tavalla.
Minä pyydän, herra puheenjohta­j
a , että saatatte minun kunnioitta­vat
k i i t o k s e n i korkeimman neuvos­ton
puhemiehi.stölle j a e r i t y i s e s ti
myös L e o n i d i l j i t s h B r e z h n e v i l l e ja
A l e k s e i N i k o l e v i t s h K o s y f i i n i l l e , jot­ka
niin ystävällisesti Teidän kaut­tanne
ovat minua tervehtineet ja
o n n i t e l l e e t . — Sydamclli.set kiitok­seni.-
Mitä muut sanovat
iiiniiniiiiininitink
U Thant YKn raha-
Italian presidenttivaaleista
A i d o M o r o n h a l l i t u k s e n u l k o m i n i s t e r i , 66-vuotias G i u ­seppe
Saragat v a l i t t i i n m a a n a n t a i n a I t a l i a n t a s a v a l l a n v i i ­denneksi
p r e s i d e n t i k s i;
S a m a l l a k e r t a a tästä vanhasta s o s i a l i d e m o k r a a t t i s e n puo­l
u e e n johtomiehestä t u l i ensimmäinen sosialistiseen l e i r i in
k u u l u v a I t a l i a n p r e s i d e n t t i ; J a hänen v a l i n t a n s a t a p a h t u i , t o ­siasiassa
sitä e i v o i t u muuten toteuttaa, keskusta-vasemmisto-suuntaa
edustavan kokoomu.shallituksen muodostavien puo­l
u e i d e n j a I t a l i a n k o m m u n i s t i s e n puolueen y h t e i s t o i m i n n an
a v u l l a .
A j a n kuvana t a i a i n a k i n merkkinä voidaan pitää sitii,
. e t t ä I t a l i a n p r e s i d e n t i n v a l i n t a v a a t i nyt ennätyspitkän ajan.
M a a n p e r u s t u s l a i n m u k a a n v a l i n n a n s u o r i t t i v a t I t a l i a n kan­s
a n e d u s t u s l a i t o k s e n j a s e n a a t i n jäsenet. J a k u n k u k a a n p r e s i ­d
e n t t i e h d o k k a i s t a e i s a a n u t a i k a i s e m m i n ehdotonta enemmis­töä
näiltä v a l i t s i j o i l l a , n i i n p r e s i d e n t i n valin^ta t a p a h t u i v a s ta
21:ssä äänestyksessä. K a i k k i a a n p r e s i d e n t i n v a l i n t a a n käy­t
e t t i i n näissä äänestyksissä 13 päivää edustajahuoneen j a se­n
a a t i n jäsenten aikaa.
VANHA-SOSIALIDEMOKRAATTI
N y t p r e s i d e n t i k s i v a l i t t u G i u s e p p e Saragat k u u l u i Ita­l
i a n S o s i a l i d e m o k r a a t t i s e e n puolueeseen t a m m i k u u h u n asti
1947, j o l l o i n hänen j o h t a m a n s a oikeistoryhmä jäi s u h t e e l l i ­sen
pieneksi vähemmistöksi j a erosi P i e t r o N e n n i n johta­masta
s o s i a l i d e m o k r a a t t i s e s t a puolueesta, mikä oli pitkän
. a i k a a käytännöllisessä y h t e i s t o i m i n n a s s a I t a l i a n s u u r i m m an
työväenpuolueen, k o m m u n i s t i s e n puolueen kan.ssa. V i r r a n,
e l i I t a l i a n s o s i a l i d e m o k r a a t t i s e n puolueen j a k a j a n a o l i s i l l o in
s u h t a u t u m i n e n v u o l l a a i k a i s e m m i n W i n s t o n C h u r c h i l l i n p u -
11 ee l i ;i, F1111 (> n ,_y h H 11 f > i s.s a, a l o i t e t t u u n " k y l m ä ä n so­t
a a n " — S a r a g a t i n omaksuessa k a p i t a l i s t i s t a maailmanosaa
j a N c n n i s o s i a l i s t i s t a maailrnanosaa myötäilevän asenteen.
/ Sen jälkeen on S a r a g a t o s a l l i s t u n u t I t a l i a n l u k u i s t e n h a l ­l
i t u s t e n m i n i s t e r i s a ' k k u j e n hoitamiseen. Tätä ennen (hän o n
nyt o l l u t ulkoministerinä) Saragat oli kahdesti varapäämi-n
i s l e i - in toimessa.
. Mutta senjälkeen on v i r r a n n u t p a l j o n vettä s i l t o j en a l i t ­se
j a se on v a i k u t t a n u t myös I t a l i a n p o l i i t t i s e e n elämään.
Vasemmistonimcä kantanut N e n n i n johtama sosialidemo­k
r a a t t i n e n p u o l u e kohtasi uuden hajaannuksen k u n N e n n i
(päätti yhtyä Aido M o r o n keskusta-va.semmistokokoomuk-seen
yhdessä kauan a i k a a hallitu.spuolueena o l l e en K r i s t i l l i s -
demokraattiseirTmöIlicen,: sekä S a r a g a t i n j o h t a m a n oikeisto­l
a i s t a leimaa _kant<'ineen S o s i a l i d e m o k r a a t t i s e n puolueen ja
T a s a v a l t a l a i s p u o l u e e n edustajain kanssa. Täs.sä vaihees.sa
N e n n i n johtamasta S o s i a l i d e m o k r a a t t i s e s t a puolueesta erosi
m e l k o i n e n va.semmistoryhmä, j o k a on k u i t e n k i n pienempi
k u i n v a r s i n a i n e n "emäpuolue".
VAALIN MERKITYKSESTA
P r e s i d e n t i n v a a l i n j o h t a v i n a ehdokkaina oli kokoomus-;
h a l l i t u k s e n j o h t a v a n ryhmän K r i s t i l l i s d e m o k r a a t t i s e n puo­l
u e e n edustaja sekä k u m m a n k i n s o s i a l i d e m o k r a a t t i s e n puo­l
u e e n johtajat, Nenni j a Saragat.
M u l t a k u n k u k a a n heistä ei v o i n u t .saada — j a .se k u v a a
.sekä k a n s a l l i s t e n v a a l i e n sanelemaa v o i m a t i l a n n e t t a I l a l i -
a.ssa ellä ä.sketläin pidettyjen vasemmistolle voitokkaasti
päättyneiden k u n n a l l i s v a a l i e n aiheuttamaa p o l i i t t i s t a i l m a ­piiriä
— p e r u s t u s l a i n v a a l i m a a ehdotonta enemmistöä i l m an
k o m m u n i s t i e n kannatusta, j o i l l a o l i äänestyksessä 251 ääntä,
n i i n p o l i i t t i s e t t a r k k a i l i j a t i l m a i s i v a t . j o ennen j o u l u a , eitä
I t a l i a n p r e s i d e n t t i v a a l i n " a v a i n " o n tässä vaiheessa k o m m u ­n
i s t i s e n puolueen käsissä; Näin\myÖs tapahtui. M a i n i t t a k o o n .
• ( Teidän ja meidän!
S t a r b o r o . — Gust Salminen
I VVhitefishin L i t t l e Pena«elta ottaa
uutta v u o l l a vastaan Scarhoron .sai-laala.
ssa mutta onneksi hänen tilan­sa
e i o l e vakavaa laatua. Toivotaan
hänelle, kuten m u i l l e k i n .sairaillem-
.me pikaista j a täydellistä parane­mista.
— F.
päivä, vaan tärkeä tienviitta m.vos | ^y^,, tiilok.seen. e l l e i .Neuvostoliittoa
meidän kan.sojemmo suhteissav Ma-1;., johtomiehiä olisi hallinnut
luan N o u v o s l o l i i l o n kansojen puo- i r e h o l l i n e n pvrkimys saada aikaan
l e s la lau.sua vilpittömän tunnii.sluk|,,yy|i, pohjoisen naapuri-si-
n Suomen kansalle .sen -suurista | „;.,y„^., Suomen kans.sa. Me j o t ka
p o i i n i s l u k s i s t a neiivosloliiltolais-, p.,,.;,, v i i o s i k y m i n e n o n ajan olemme
suomalaisen .vstävyyden l u j i t t a m i - : ^.„„si„.,jn j . , v o i p a ' s a n o a päivittäin
-sessa.
Pres. iMikoj.in esitti puheensa lo­p
u l l a myös ' p u o l u e s i h t e e r i Leonid
B r e z h n e v i n ja pääministeri Aleksei
Ko.sy^inin onnittekit ja terveiset
pres Kekkoselle.
että viimeistä edellisessä . ää-nestyk.
se.s.sä, siis 20:ssa äänes-tykse.
s.sä, jni.ssä o l i v a s t a t u s t en
Nenni ja Saragat, sai e n s i m ­mäinen
o8ö j a jälkimmäinen
323 ääntä. K u n äänestykseen
v o i osallistua yhteenlaskien
963 senaattoria j a kansanedu.s-tajca.
n i i n tämä t a r k o i t t i , että
k u m p i k a a n heistä ei saanut e h -
dot(jnla enemmistöä e l i vähin- {
tään 4H2 ääntä. i
K u v a a v a a muuten on, että j
s a m a l l a k u n . N e n n i kieltäytyi
vetoomastu kommunistien t u ­keen,
Saragat i l m o i t t i 20:nnen
äänestyksen jälkeen, että hän
hyväksyy " k a i k k i e n demo­k
r a a t t i s t e n ja fasismivastais-ten
v o i m i e n kannatuk-sen-', t a r ­k
o i t t a e n hän sillä k o m m u n i s ­t
i e n k a n n a t u k s e n l u k e a ; Se r a t ­k
a i s i j u l u n , sillä nyt t u l i hänen
taakseen kesku.staryhmät, eli
K r i s t i l l i s d e m o k r a a t t i n e n j a Ta^
s a v a l t a l a i s p u o l u e , sekä molem­mat
.sosialidemokraattiset puo­l
u e e t ja k o m m u n i s t i n e n puo­lue.
N i i n sai S a r a g a t 646 ään­tä,
e l i 164 ääntä enemmän m i ­tä
hänen v a l i n t a n s a olisi eh­dottomasti
vaatinut.
Näin tuli siis v a l i t u k s i e-räänlaisen
" k a n s a n r i n t a m a n"
y h t e i s v o i m i n Italiaan ensim­mäinen
työväestöä edustava
p r e s i d e n t t i . K u v a a v a a myös ou,
että samalla kun S a r a g a t in
puole.sta äänestivät keskusla-l
a i s r y h m i c n lisäksi maan kol­me
työväenpuoluetta, hänen
v a l i n t a a n s a v a s t u s t i v a t yhteis­v
o i m i n k a i k k i oikeistoläisi-yh-mäl:
keskustasta o i k e a l l e " h n
k e u t u v a l i b e r a a l i p u o l u e e n 56
edustajaa, fasisli.sen Gu.slo de
M a r s a n i c h i n 40 jä.sentä j n e .
P o i k k e u k s e n keskusta-vasem­m
i s t o n ' rintama.ssa teki johta­v
a n hallitusryhmän, K r i s t i l l i s -
d e m o k r a a l t i s ^ puolueen vä-hemmislör><
nmä, joka äänesti
10() hengen v o i m a l l a tyhjää, e l i
pidättyi äänestykse.stä.
M e l k o i s e l l a v a r m u u d e l l a v o i ­daan
yksistään ylläe.silellyjen
s e i k k o j e n perusteella vetää
s e l l a i n e n johtopäätös, että S a ­r
a g a t i n presidentiksi - v a l i n ta
hei,jastaa huomattavaa askelta
va.sommalle Italian p o l i i t t i s e s ­sa
elämässä. < .
''Kapitalistinen maailma
talousongelmien edessä
.Moskova. — Kapitalistisen maa­ilman
taloudella » n synkeät näkö
illat edessään alkavana vuonna.
L'u.si vuosi lupaa "länti.selle maa­ilmalle"
vakavia sosiaalisia ; j ä r i s ­tyksiä,
luokkataistelun laajentu­mista
ja valtioiden välisten ri.sti-riitojen
kärjist.vmistä, kirjoittaa
peuvostoliittoluincn tiiloustieteiliju,
taloustiet, tri V. Tsheprakov Izves-tijas.>
a .julkaistussa artikkelissa.
Arlikk(!li.s-,a todolaan. (;tta talla
liclkcllä kapitalismin, piiamai.s.sa piv
lätiiän tvollisuu.stuotaniion ensi vuon­na
.supistuvan. Tahäii pelkoon on oln-massa
- vankkoja pcruslfitu, ..«ianoo
T.shepiakov.
Y K , Nc\v Y o r k . Viikko sitten
«aiiaala^ta päässyt V K : n pääsihtee­r
i U Thant keskeyttää eiisi maanah-t
a i h a toipuniislomansa ja ryhtyy
henkilökohtaisesti johtamaan pon-joutuneet
.seuraamaan Suomen . j a j n i s t e h i j a Y K : n r a h a k r i i s i n sclvit-
.Neuvostoliiton välisten suhteiden tämiseksi k e r r o t t i i n asioista perillä
kehitystä, voimme hyvällä omalla- olevista lähteistä YKssa lauantai-t
u n n o l l a vakuuttaa että N e u v o s t o l i i t - l i l t a n a.
to on t o d e l l a tehnyt kaikkensa, j o t - 1 y T h a n t i n . joka joutui .sairaalaan
1.1 suhteet Suomeen olisivat säily-j v a t s a k a t a r r i n vuoksi odotettiin
I matkustavan viikonvaihtees.sa Balia
' ma-sa:irille. m u t t a > Y K : n edustajan
{ m i i k a a n pääsihteeri ei a i o matkus
[ t a a ulkomaille lähipäivinä. :
i : PÖ| i i 11isten ta r k k a i lij0;iden mu-j
k a a n pääsihteerin pääitös ryhtyä
johtamaan rahakriisiä koskeviii
n e u v o t t e l u j a osoittaa, että Y K : ta
ki i lui i e i . 'naKi ! i . vuonna py.syiiyi milt»'i t i l anhe on t o d e l l a Vaka v a .
p i i i i a l l a a n . Se on kohennut vain ni)in
1 puoliloistii ))ro,-cntlia. Hcnkilökoli-j
l a i n en kiihitii.'^ oi olo lisääntynyt j i
mak.suta.so c n i - r i t l a in vajnuLscUinen.
( Ne loimcnpilirjt., joihin uusi hallitus
I on l y l i t y n y t raiian arvon alenemi.spii
ehkai.semi.seksi.eiviil kovin kauan t u ­le
toimimaan morriinin tavoin. siUa
onnettomuuden peru,?,';yitii o i ole. kor-j
a t M i . Siita ovat todLsteena Englan­n
i n teolli.suuden tvknillincn j i i l k c e n -
jaaneLsyys. vanhentuneet tuotanto-mcnetelmiU
• ja viennin supistuminen.
K a i k k i a niuitakhi ylitei.-rmarkkina-m
a i l a odottavat vaikea.sti ratkaista­vat
onfjclniMt. Ran.skn.s.sa ovat pää-niTiasij()
iliik.>et leDlli.suuteen .supistu-
•ttnffinimiifflmiHitnimtiniimiiniiiiiilitimiiiiiiiiiiimttuiiiiiiin
S U O M E N S O S . D E M . P U O L U E J A N L
S D P : n pää:äänenkannattaja j u l k a i s i e i l e n v i l l i a r t i k k e l i n Neuvosto­l
i i t o n korkeimnian neuvoston puhemiehistön puheenjohtajan Anastas
M i k o j a n i n v i e r a i l u s t a Suomeen j a pääministeri A l e k s e i K o s y g i n i n ero­tettavissa
olevasta v i e r a i l u s t a E n g l a n t i i n . L e h t i i l m a i s i pitävänsä vierailtuja
tärkeinä j a nierkittävinä tapahtumina, ' j o i t a pidämme arvossa". Presi­dentti
M i k o j a n i n Suomeen suuntautuvaa matkaa l e h t i sanoo osoitukfleksi
siitä myönteisestä, luottamuksellisesta suhteesta, joka . maittemme' v ä ­lillä
vallitsee! Pääministeri K o s y g i n i n v i e r a i l u a E n g l a n t i i n l e h t i puoles-:
;taap pitää osoituksena E n g l a n n i n työväenpuolueen u l k o p o l i t i i k a n _,aryos-
;tukaesta Neuvosto>liitqn johdossa, j a esittää toivomuksen, että matka
E n g ; l a n t i in o l i s i vasta alkua hedelmälliselVe kansainväliselle kanssakäy­m
i s e l l e sosialidemokraattisen l i i k k e e n kanssa.
K u n Suomesta tämän vuoden syksyllä matkusti Sos.-denv. L i i t o n val­tuuskunta
N e u v o s t o l i i t t o o n sikäläisestä kutsusta, todettjuJii että tämä-vle-
• a i l u l i i t t y y s i i h e n sarjaan joita länsimaiden sosialidemokraattisten puo-i
u c i d e n edustajat ovat itäiseen naapurimaahamme tehneet. S D P : n leh­distö
k i r j o i t t i Sos.-dem. L i i t o n valtuuskunnan matkasta vähemmän mie­lekkäästi,
mutta .se on tässä~yhteydessä t o i ^ T v o i n e n kysymys. Sen s i ­jaan
on aihetta kysyä, miksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
3du.stajat eivät v i e r a i l e Neuvostoliitossa eivätkä s a a . v i e r a i t a Neuvosto-
' i i t o s t a , jos k e r r a n puolueen j a sen lehdistön taholla näille v i e r a i l u i l le
•innetaan n i i n s u u r i a r v o j a merkitys, mikä S S : n eilisestä a r t i k k e l i s t a huo­kuu.'
•••• • • • . . ••
T o i v o m n i e , että S D P : n taholta selvästi ilmoitetaan, mikä heidän kä­sityksensä
mukaan on syynä s i i h e n , että he eivät ole kyenneet luomaan
eivätkä pidä yllä yhteyksiä Neuvostoliittoon. Jos k e r r a n l i k i m a i n k a i k ki
muut länsimaiden .sosialidemokraatti.set puolueet ovat hoitaneet nämä:
.suhteet ja ovat" keskinäisessä kanssakäymise.ssä Neuvostoliiton johdon
kanssa, m i k s i S D P : n johto ei seuraa esimerkkiä?
Meidän tehtävämme ei ole j a e l l a ohjeita tai neuvoja S D P : n joh­dolle,
mutta arvelemme, että pistäytyminen p e i l i n edessä helpottaisi tun­tuvasti
vastauksen laatimi.sta. — Päivän Sanomat H e l s i n ki
O
K A I K K I V O I V A T SIINÄ A U T T AA
K a i k i l l e n i i l l e , jotka oviit huutomatkamme ulottuvissa, meidän on
toistamiseen sanottava: Jos te äänestitte presidentti Johnsonia toiyoen
s i t en auttavanne rauhaa j a kansainvälisen jännityksen lievenemistä, an­takaa
.silloin hänen tietää viivyttelemättä mitä ajattelette Kongosta ja
Vietnamista. Jos oletatte, että a m m a t t i p o l i i t i k k o n a häneen voidaan y a i .
kutaa yleisen m i e l i p i t e e n voimalla, mitään toivoa ei o l e häneen vaikut-
»amisesla, e l l e i tätä mielipidettä ilmai.sta viivyttelemättä j a päättävästi.
— National Guardian, j o u l u k . 5 p. 1964.,
» H A M L E T I A L A I N A T A K S E M M E"
K u n Canadan pääministeri tuntee pakkoa istua alas j a k i r j o i t t a a l i ­beraalipuolueen
h a l l i t u s k u m p p a n e i l l e e n kirjeen etiikasta moraalista, re­hellisyydestä
jne., s i l l o i n on m e l k o i s t a "mädännäisyyttä Tanskan maas­s
a " Hamletia lainataksemme. Tässä tapauksessa haju tulee vain Otla-
\västa. — T om McEvven, P a c i f i c Tribune.
itniiiinnminniiiniinniiiiiiiiiniiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
Pääministeri Virolainen:
"Ei ole syytä pysähtyä jo
saavutettuihin tuloksiin"
uhkaava
i Y K : n •'^leiskok<Mi.ksen on määrä
kokoontua ensi tiistaina käsittele­mään
kriisiä. joka johtuu siitä,
ettei Neuvostoliitto ole suostunut
maksamaan Y K : l l e o.suuttaan Kon-jjon
j a keski-idän valvontajoukko­j
e n ylläpitokustannuksista.
U-SAn .suhteen kirjoittaja hu()m;iiit-.| nect, i i ) l l ; i a l i o . jatnuu ja .suuunilvl-taa
levottomuutta lieiiittavinii piir­tein;
» teolli.smi.slaitosU-n: luoton ky-pynniiii
.supiFtumi.-fn. a.suntonikeii-nu.
stoiminnan py.salitynii.seii. väe.stön
kululu.sluoUojen suuren ka.svun. U S -
An maksuta.seen hJikentymisen Ja
työtlöm.vydea ka.svun.
Englannin teollisuustuotanto on
mat leollisuudei) kasvii.sta noin nel­jän
ja puolen p r o e i i t i n vuasivauhtia
eival. ranskalaisien lalou.>-tieteillJäin
kasit.vsteii mukaan ole rea a listasin.
I t a l i an taloude.ssa alkoi tämän vuo:-
dcn puoliviili.s.sii ln.skukausi. Teollis
.suu.sluotannon .supistuminen jatkuu
j a työttömyys .lisäiintyy. Tuotannon
Hassan Neuvostoliittoon
Moskova. Marokon kuiiinjjas
Hassan 11 s u o r i t t a a v i r a l l i s e n v i e r a i ­l
u n Neuvostoliittoon ensi touko­k
u u n loppupuolella. . i l m o i t e t t i in
Moskovassa v i r a l l i s e s t i.
. Hassanin ovat kutsuneet Neuvos­t
o l i i t o n korkeimman neuvoston pu
hemiehistö j a neuvostohallitus.
ka.svu L,'i]isi-Sak.sa.s.sa on myös alen­tunut.
Talou.sihmeonmna.ssa on i l ­mestynyt
vaikeita ongelmia kuten
hiiliteollisuudcn tuotannon la.sku ja
autojen vaarallisen suuri liikatuo­tanto.
H e l s i n k i . — N e u v o s t o l i i t o n pre­s
i d e n t t i A. 1. M i k o j a n i n ystävyys­v
i e r a i l u n yhteydessä tarjosi Suo­men
hallitus t i i s t a i n a , j o u l u k . 22
pnä Palacessa lounaan, missä o l i
k u n n i a v i e r a i n a presidentti Miko­j
a n , presidentti Kekkonen, edus­kunnan
puhemies Kauno Kleemo­l
a , ulkoministeri Ahti Karjalai­nen
j a mutta h a l l i t u k s e n jäseniä,
N L : n suurlähettiläs A . V . Zaha-rov,
suurlähettiläs J o r m a Vanamo,
M i k o j a n i n muu v i r a l l i n e n seurue
j a Suomen hallituksen muita
edustajia. Pääministeri Johannes
V i r o l a i n e n piti tilaisuudessa seu­raavan
lounaspuheen:
H e r r a Tasavallan Pre-sidentti.
H e r r a Korkeimman Neuvoston
puhemiehistön puheenjohtaja. >-
Hyvät Herrat.
M i n u l l e tuottaa suurta iloa toi­vottaa
Teidät, Herra Korkeimman
Neuvoston Puhemiehistön Puheen­j
o h t a j a sekä Teidän seurassanne
saapuneet neuvostoliittolai.set vie­raat
Suomen hallitu.k.sen nimissä sy­dämellisesti
tervetulleiksi tämän
lonnaspöydän ääreen. Olette saapu­n
u t maahamme luovuttaaksenne
henkilökohtaisesti Neuvostoliiton
K o r k e i m m a n Neuvoston puhemie­histön
puheenjohtajana maanne
k o r k e i m m a n kunnii>inerkin Suomen
v a l t i o n päämiehelle — Tasavallan
P r e s i d e n t t i U r h o Kekko.selle. Olen
varma siitä, että k a i k k i suomalaiset
tuntevat vilpitöntä iloa sen johdos­ta,
että Neuvostoliiton kansa nyt
toisen kerran o n tahtonut n i i n huo­m
a t t a v a l l a " l a v a l l a kunnioittaa Suo­men
kansan ensimmäistä miestä.
Näemme tä.ssä toistuvan osoituk-
; .sen siitä; että Neuvostoliiton kansa
j pitää arvossa pohjoisen naapuri-
I kansan vilpitöntä pyrkimystä raken-
I taa hyviä naapuruussuhteita. Voim­me
tyydytyksellä todeta ettei tämä
työ ole o l l u t v a i l l a näkyviä t u l o k s i a.
Rauhanomaisen rinnakkaiselon pe­riaatteet
antavat kestävän pohjan
näiden suhteiden merkittävälle ja
m o n i p u o l i s e l l e kehitykselle.
N e u v o s t o l i i t o n johtavat valtio­miehet
korostavat oikeutetusti kau­pankäynnin
tärkeyttä molemmin­p
u o l i s t a hyötyä j a yhteisymmärrys­tä
edistävänä tekijänä. K u n T e ,
H e r r a puheenjohtaja, kymmenen
vuotta sitten kävitte Helsingissä, o l i
ensimmäinen 5-vuolinen kauppaso­pimuksemme
— ensimmäinen, jon­ka
Neuvostoliitto oli s o l m i n u t e i -
s o s i i t l i s t i s e n - m a a n kanssa -— osoit­tautunut
elinvoimaiseksi j a s en me­nestyksen
rohkaisemana t e h t i i n toi­nen:
5-vuotissopimus. K u n v i i si
vuotta myöhemmin kävitte uudel­leen
maassamme, tapahtui.- tämä
kolmannen pitkäaikaisen kauppaso­pimuksen
a l l e k i r j o i t t a m i s e n päivä­nä.
N y t on jälleen kulunut saman
v e r r a n a i k a a ' j a meillä o n i l o to­deta,
että viime v i i k o l l a täällä a l ­l
e k i r j o i t e t t u pöytäkirja vuoden 1965
t o i m i t u k s i s t a muodostaa uuden ren­kaan,
j o k a liittää meidät neljänteen
pitkäaikaiseen kauppasopimukseen,
j o k a sekin on j o a l I e k i r . j o i t e l tu ja
n o i n kolme kertaa suurempi k u in
ensimmäinen. E i t a r v i n n e tässä e r i ­tyisesti
korostaa miten pitkälle ta­louselämämme
joka haaraan nämä
molemminpuolisesti hyödylliset so­pimukset
ulottuvat; n i i d e n p o s i t i i ­v
i n e n vaikutus on i l m e i n e n.
( J a t k u u seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
KUNHAN TAUTI YLTYISI
"vahnifjonilp on
YHÄ
: . Sanotaan, että
a i d o i n t a i l o a ".
Mutta huolimatta siitä^milä me
itse kukin tykönämme tällaisesta
" f i l o . s o l i a s t a " ajattelemme, a l l e k i r ­j
o i t t a n u t ei v o i k u i t e n k a a n pidät­tyä
sanomasta, että hyvä o l i s i j os
tauti,* nimittäin U S A n imperialis­t
i en Ktelä-Vietnamis.sa kohtaama
v a i k e u k s i e n tauti, y l t y i s i yhä. kun­nes
olisi tunnustettava, että Viet­nam
kuuluu vietnamilaisille, ja
sillä s i i s t i.
V i i m e a i k a i s i s s a uulistiedoissa on
j u l k a i s t u meidänkin lehdessämme
eräissä yksityiskohdi.ssa melko ris­t
i r i i t a i s i a tietoja Etelä-Vietnamin
tapahtumista.
Mutta k a i k k i hieman pintaa .sy­vemmältä
asiaa seuraavat ovat
yksimielisiä kahdesta perusseikas­ta:
1) Että U S A n i m p e r i a l i s m i n se­kaantuminen
Vietnamin asioihin
kohtaa j a t k u v a s t i lujittuvaa vasta­r
i n t a a siinä määrMi, etteivät edes
Pentaf^onin sotaviskaalit puhu
enää mitään sodan " v o i t t a m i s e s t a"
j a U S A : n a.sevoinnen " k o t i u t t a m i ­sesta
V. ige."!".
2) Että mitä tahansa kinastelua
on nyt S a i g o n i n n u k k e h a l l i t s i j a in
keskuude.ssa, pääkysymys on k u i ­t
e n k i n siitä, m i l l o i n j a m i t e n jenk­kisotilaat
suostuvat puhdistamaan
Etelä-Vietnamin tomut jaloistaan.
Sanomalehtimiespiirei.ssä yleen­sä
vallitsee sellainen käsitys, että
mitä tahansa propagandapiirteitä
e r i jiuolilta tulevi.ssa uutisticdois-sa
lieneekin, sieltä toiselta puo­l
e n " eli Etelä-Vietnamin sissien
taholta t u l e v i i n uutistietoihiU' voi­daan
luottaa paljon paremmin
k u i n Saigonin j u t t u i h i n.
Ja huolimatta siitä, mitä me. it­se
kukin näiden uutistietojen
• ' l u o t e t t a v u u d e s t a k i n " ajattelem­me,
meidän mielestämme o n syy­lä
pysähtyä miettimään mitä Ete­lä-
Vietnamin sis.seiksi
kansan vapausarnieijan
sanotun,
n n l i s t i e-dot
meille kertovat. Kas näin:
— Kuluvan vuodcn=9 ensim­mäisen
kuukauden aikana karkasi
tai s i i r t y i " k a p i n a U i s l e n " puolelle
n o i n ,50 000 miestä Saigonin ar­meijasta.
— U S A n i m p e r i a l i s t i t ovat ra-kehtanect
Etelä-Vietnamiin II
laivastoasemaa sekä lisänneet siel­lä
olevat .sotavoimansa (sotilaalli-
,set neuvonantajansa) 30,000 mies­tä
käsittäväksi armeijaksi.
— Vv. 1962—63 Y h d y s v a l l a t ja
.sen apulaiset tekivät y l i 70,000
hyökkäystä terrorisoiden ja tap­paen
ihmisiä.
— V i i m e k s i k u l u n e e n 10 vuoden
aikana " o n 200,000 kansalaistam­me
tapettu; y l i 700,000 haavoitet­tu;
puoli miljoonaa ihmistä on ol­lut
pidäteltynä ja rääkättävänä
y l i tuhannessa vankilassa j a pidä-tyskcskuksessa".
K a i k e s t a tästä h u o l i m a t t a afrik-kalaiskan.
sat yleensä j a e r i k o i s e s ti
vietnamilaiset ovat vakuuttuneita
siitä, että voiton perii sittenkin
V i e t n a m i n kansa.
M a h d o l l i s e s t i meille sanotaan,
että rotat yrittävät jo karata
! hukuvasta l a i v a s t a " , koska Etelä-
V i e t n a m i i i — s o t i l a s j o h t a j a t — ne
" n u o r e t t u r k k i l a i s e t " ^ järjesti­vät
v i i k k o sitten sunnuntaina val­lankaappauksen
saamatta lupaa j£
o h j e i t a vVashingtonissa.
U u t i s t i e t o j e n m u k a a n nämä
" n u o r e t t u r k k i l a i s e t " ovat erittäin
s o t a i s i a heppuja; he haluavat
l u o n n o l l i s e s t i päästä " i t e " käsiksi
y h d y s v a l t a l a i s i i n • a v u s t u s r a h o i h in
j a aseisiin, mitä kaupustelemalla
myös rahaa rohmutaan. Samalla
kertaa he pelkäävät, että järki
voittelisi, j a n i i n he puhuvat sodan
laajentamisesta ja levittämisestä
— vaikka eivät uskalla enää p i ­meän
tultua hädin tuskin mennä
n u r k a n taakse vettä heittämään
Saigoni.ssakaan, puhumattakaan
nyt maaseudusta. . _
' Nähtyään kuinka kehnoja tu­l
o k s i a ovat S a i g o n i n k e n r a a l i t •—
" n u o r e t t u r k k i l a i s e t " mukaanluet­t
u i n a — s o t a r i n t a m i l t a .saaneet,
Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a l i s m i on täs­sä
vaihee.ssa asettunut ns. s i v i i l i ­h
a l l i t u k s e n puolcUe nimenomaan
siinä toivossa että siten menetel­l
en voidaan sittenkin paremmin
niitä sotatoimia tehostaa.
Kysymyksessä on s i i s p u o l i n ja
t o i s in sodan jatkaminen.
Saa nyt s i t t en nähdä m i t e n asia
tä.ssä l u t v i u t u u.
Omalta kohdaltamme olemme
k u i t e n k i n sitä mielipuolta, että
r e n k i e n on lopulta toimittava
isännän määräysten mukaan -—
mikäli tilanne ei ole j o n i i n toi­voton
Saigonin viskaalien mieles­tä,
että rottien täytyy todella hy­pätä
pois hukkuvasta laivasta.
O l i miten o l i , m u t t a me puoles­tamme
toivomme vieläkin, että
Etelä-Vietnamin paljon kärsinyt
kansa vapautuisi mahdollisimman
p i a n ulkomaalaisista sortajistaan
j a heidän apureistaan. Se o l i si
m a i n i o uudenvuoden lahja n i i l le
hyvää t a r k o i t t a v i l l e i h m i s i l l e jot-
_ka katsovat, että sekaantumiset
t o i s t en maiden sisäisiin asioihin
on v i h d o i n v i i m e i n k i n lopetettava,
j a että ne o n lopetettava sekä " i ^ u -
s i s t a " että " v a n h o i s t a " verukkeis­ta
.väljttiinv^yö- Känsäkoura.