1970-06-23-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistai, kesäkuun ^ p. — Tues., June 23; 1970.
V A P A U S
LIBERT^»
INDEPENDENT UväOR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS
BstaUtUbiea Nov. 6,1917
lAa^tager: S. STTKSi:
00. Ltanlted. 100-loa lam St. Wee^ Sudtoury, Onrtaito, Oenada.
' ä^cxodÖlaaB MaUi xeglstnutilon Nuiutnr 1076
Canodassa: 1 vk. S10:00,6 ltk. $Si»
„ • ' 3 kk. $8.00-
\
Suamden:
1 Tk. «11.00. 6 hlL 18.79
1 vk. |ll£Oy 6 kk..$6JS
OrihelBsta Äjntttjnr^
Ldhtemiriie tamänpäiväiaim inai*aero on oniytiettu C^ada-päiväUe,
eli Canada, 103:lle sjmtyjmiäl^yälle; jota vietetSäii
ke^^näkkoma, hieinäkuluai .1 Pfiy4wlk.' sias, Ä ä n ,.Tuiisäa?i v i i;
kon kaluttua. Täitä Oänaldan syntymäoöäivää yleistään .kautta
maan ja myös Caaiiadan suioimalaise^ ösalillstuvat sen viettoon
maHidollisiuuIktsien moikaan. , - '
Canada on «edistynyt taloudeftliöesti ja polinlDtisesti yiimek-sfckuiimeen
103:n vuoäeri äikalriaj t n ^ ^ tösilasia on, että tänä
päivänä satojentulhamisien canädalÄen^K^
ja sofeiaalihuoHon tujpvissa; e3äA5ten,.;kap9aladsten, , ä s ^ ^ olisi
paljon kiitettävämpdi ps edistyksen, raiihan, kasvun ja ita-b
u d ^ l i ^ hyvirivöinmiii kaiikilte saatviilltiafmiseksi olisi, tetoity
periksaaritaimatonia työtä kaikkien Ifcansalailspiirien todtaiesta
Canadan syntymäpäivänä, joka Wallaan yhdistää kaikki kansalaispiirit,
fiillsl kiihnittlä erikoista huomiota varsinkin rauhan
asian eteenpäin viemisee^, sillä vain rauhan oloissa voimme rakentaa
pareihpaatiilevaisuuita seuraaville Canadan sukupolville. Täa^
sä yhteydessä oliöi kiinnitettävä huomio siihen,, että hallitusta
rohkaistaisiin kailun mahdollisin keinoin lopettamaan aseiden
myynti Canadasta mm; USA :Ue. Samalla on toivottavaa, että
Canadan hallitus antaisi tuomionsa mahtiollisimman pikaisesti
USA ;n imperialistiselle sotavehkeilylle kaÄkkois-Aasian maissa,
Unhoittaa emme saa myöskään niitä satojatuhansia kansalaisia,
jotka ovat työttömänä tänä Canadan syntymäpäivänä. Jos
nämä vastoin omaa tahtoaan työttömänä olevat henkilöt saisivat
mahdollisuuden ryhtyä tuottavaan työhön, niin siitä kertyisi kaksinkertainen
hyöty, loppuisi kaikenlaisten avustusten maksu ja
kahsallistulo lisääntyisi valtavassa määrässä. Tässäkin yhteydessä
on vedottava hallitukseemme, että se ryhtyisi viipymättä toimimaan
täystyöllisyyden aikaansa4miseksi. , ,; :
Parannuksien saavuttamiseksi on monenlaisia tehtäviä ja
niitä on paljon. Jos haluanmie antaa tälle Canada-päivälle, itsenäisyyspäivällemme,
sille kuuluyan merkityksen, niin silloin on
kaikkien kansalaispiirien ryhdyttävä ihnan viivytyksiä työskentelemään
ja toimimaan nyt vallitsevien olosuhteiden ja tulevaisuuden
parantamiseksi.
Lehtemme Vapaus osallistuu tässä mielessä Canada-päivän
viettoon toivottaen Canadan valtiolle jk kansalle parhainta onnea
ja menestystä tänä 103 :na syntymäpäivänä.
Jenkki, home''
\ Miten ihmiset suhtautuvat tänään Yhdysvaltoihin?
Vielä kymmenkunta vuotta sitten kaikkialla maailmassa amerikkalaisia
pidettiin mukavina ja hieman yksinkertaisina maailmanmatkaajina.
Nyt Yhdysvallat on ollut mukana kymmenen vuotta Indokiinan
sodassa. Se on saanut aikaan tällä alueella suunnattoman
määrän siviilien tappoja, massakidutuksia, murhia, keskitysleirejä^
nisin jä "miiun kasvillisuuden mj^kyttän^ jonka seurauksia
kukaan ei voi ennustaa. Se on saanut aikaan yhteiskunnan,
jossa lahjonta, kiristys, kavallus ja petos ovat, toimintasääntönä,
jossa amerikkalaisten sotilaiden suhde palkallisiin ihmisiin on.
• prostituution, mustan pörssin.kaupan ja murhayalmiuden yarassa.
Kun sota lopultakin päättyy Indokiinassa, niin se jättää jälkensä,
ei ainoastaan luontoon ja ihmisiin, vaan itse yhteiskuntaan.
Perheet ovat hajonneet, koko sosiaalinen järjestelmä^ on sekasorrossa,
lahjonta tulee jatkumaan. Kuinka kauan tulee kulumaan
ennen kuin yhteiskunta on paikannut nämä haavat edes välttä-r
västi? , ,. > ;.
Täällä Canadassa ja muualla maailmassa katsotaan Indokiinan
sotaa televisiosta päivittäin.. Ihmiset eivät yksinkertaisesti
käsitä tämän sodan tarkoitusta. Hyvää tarkoittavista, mutta tyhmistä
ulkopoliittisista päätöksistä ei voi ikinä syntyä näin suurta
tuhoa. Ei, sillä Vietnamin sota on laskeUnallista ja kylmää imperialismia.
'
'Miljoonista ihmisistä tuntuu tänään, että kaikki amerikkalaiset
ovat hirviöitä, kauhusarjakiivien todellisia edustajia. Heitä
pidetään painajaismaisina olentoina ^ siitä huolimatta, että suuri
kansanosa heistä ei hyväksy nykyistä soitatilaa. Miljoonien mielestä
amerikkalaiset ovat murhaajia ja heitä pelätään melkein
kaikkialla.
UNSIMÄINEN FUTUROLOGIA -
johtavassa , kirjallisuuslehdessä Literaturnaja Gazetassa olleesta
a^|kkeli^j|^a, jossa eritelll^ länsimaista luturologiaa, eli ennusteluja
jä sen edustajia. . . ' '
Silttykäämme nyt täysih eti- m-t;assr\ .kSytetäÄn jatkuvasti
laisten ja perin pessimististen .^nvallisia aseita että ydlii-n^
kölcantojenedustsgaap^,ranska- "
laiseen filosöiiiii Raymond Ärp-niin;
ja katsokaamme, mikä erottaa
kaksi länsimaista ennueteen-tiiajlkoulukiintiia
tölsTstkah jä
mikä niitä yhdistää..- ^ ,•
- l^ymbiid; ^ran ei. määrittele
nykyistä tilannetta rauhantilako
sI,' ^vaaii' ainoastaan "maailman
sodattomaksi tilaksi". Hän viittaa
Spihözäan, joka on kirjoittanut:
^'Sbdatbh.tila ei merkitse vielä
rJEiuhää". Spinozan mukaan rauha
on tila, jolloin sodan syyt on poistettu.
Tällaiseen rauhaan on vielä
pitkä matka. Sota Ja jopa ydinaseet
ovat edelleen politiikan välineitä.
Ai-oh kirjoittaa: "Ydinaseiden
sotilaallisesta käytöstä
on tehty tabu. Sen sijaan dlplo-iiitii
bbpan- tilannetta liiohhehttl
tärkeiden poliittisten ongelmien
i^atkaisemattomuus. ArÖnin mielestä
mikä hyvänsä yritys ratkaista
nämä, ongelmat voi johtaa
sotaan. Ihmiskunta on tuomittu
elämään tällaisessa epävarmuuden
tilassa, joka kätkee itseensä
ikuisen räjähdysvaaran.
Pääasiallinen vaara on siinä,
että mikä Valtio tahansa, eniten
kaikkea Länsi-Saksa,; voi päättää
aloitteesta ratkaisemattomien ongelmien—
esim. Saksan kysymyksen
'— ratkaisemiseksi. Mahdollisesti
Länsi-Saksa pyrkii
"muuttamaan taloudellisen .valtansa
poliittiseksi vallaksi". Tällainen
näkymä on Aronin mie-
"'*1lta-lestä'
todennäköiseinpi kuin Xän-^
si-Saksan integroituminen "yh-denty^^^
e^n Eurooj
nöllis^lu lähöisaks
risnöii-, i^liittineÄ; .fllftlivjBuus
suuiinaj^^ sosiall^jusujpi ^mäihin,
sillä^. niihjepomaan niidieh is^hteen
Länal^Saiibsalla, Jbh revänshistiiia
alkeita.,\ •
Raymond Aronin mielestä kahden
järjestelmän välinen ,taiBtelu
on "ideologinen .konflikti'', josta
väistämättömäsU syntyy sotilaallinen
konflikti. Sen vuoksi hänen'
käsittelytavassaan on varsin vähän
tilaa rauhanomaiselle rinnakkaiselolle,
sillä sen tekee mitättömäksi
"ideologinen konflikti".
"On säilytettävä pienet sodat,
jotta voitaisiin säästää ihmiskunta
atomisodalta"' - - tämä
on resepti, jok^ on keksitty nel-.
jännesvuosisadän aikana kiroshi-man
ja Nagasakin j-äjäytyflten
jälkeen. Raymond Aron el kui-
(Jatkuu sivulla 3)
PUNA-ARMEIJAN
KUORO MONTREALISSA
. Montreal. — Näin "Punaisen Ar
meijan" ohjelmastaj .että he poikkeavat
myös Sudburyssa. Toivon,
etttä he sielläkin saivat täyden kannatuksen.
Täällä koko 10 päivän
esiintymlsajan olivat liput loppuunmyyty
ja niin suuressa teatterissa
kuin "Salle Wilfrid Pelletier". Minäkin
varasin lipun jo helmikuussa.
Istuin $7.00 paikalla joka olikin hyvä.
Ile. kuulemma tulevat takaisin
tänne kiertueen lopulla — eikä ihme,
sillä täällä kyllä näyttää heistä
pidetyn.
Eivät he laulaessaan keiku eikä
pompi niinkuin amerikkalaiset, vaan
suorana ja arvokkaana he esittävät
ohjehnansa; Näin monella kyyneleet
silmissä ja niin taisi olla itsellänikin.
Heidän ohjebnastaan voisi
paljon kixjoittaa ja siitä huomaa
Neuvpst^iton rauhan tahdon. He
laulaen sen ilmaisevat,
Minulla on muistiossa valokuva
Helsingin messuhallissa v. 1946.
Silloin ohjasi kuoroa Alexander
Alexandrov, siis tämän Boriksen
isä, icka kuoli samana vuonna. Sain
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
Emil Saari, Timmins, Ont., täytti
perjantaina, kesäkuun 19 päivänä
83 vuotta.
Arvi/Holm, Wawa, Ont., (nyky-ään
Torontossa), täyttää keskiviikkona,
kesäkuun 24 pnä 80 vuotta.
Emilia Hänninen, Long Lake,
Ont., täyttää torstaina, kesäkuun 25
päivänä 79 vuotta.
Ida Koivula, Sudbury, Ont., täyttää
lauantaina, kesäkuun 27 päivänä
82 vuotta.
Aii^a Karjalainen, Long Lake,
Ont., täyttää lauantaina, kesäkuun
27 päivänä 82 vuotta.
Paavo Vaurio, Toronto,,Ont., täyt
tää sunnuntaina, kesäkuun 28 päivänä
76 vuotta.
Yh^mme sukulaisten ja tuttavien
onneDtoivotuksiin.
monen solistin nimikirjoituksen, kuten
Nikitin, Jarosenkon ym. Olunme
silloin samalla viikolla Helsingin
työväentalolla heidän kunniakseen
järjestetyssä illanvietossa. Siellä oli
osa Bolshoi balettia. Niin ystävinä
Suomen työväki otti silloin nämä
taiteilijat vastaan, vaikka se sota
oli juuri sivuutettu. Messu-halli oli
niin täysi, että myivät seisomapaikkoja
niin paljon kuin vain mahtui.
Minäkin jouduin seisomaan (huom.
yhdellä jalalla) parvekkeelle menevällä
pcntaalla kun ei ollut tilaa
muuttaa jalkaa, mutta en kaatunut
kaan, toiset tukivat toisiaan.
Se oli' kuin paijrai puhuttu "vapaus"
silloisessa ajassa kun näimme
Punaisen Armeijan kuoron omassa
ympäristössämme. He toivat meille
Submeen "Rauhan",
Näin jälkeenpäin heitä nähtyäni
useita kertoja voin sanoa, että juuri
Neovostfriiitbn taiteilijat ovat
maailman parteitaL' Näemme täällä
noissa teattereissa aina vierailijoita
ympäri maaihnaa — mutta mielestäni
neuvostoliittolaisilta saannme
nähdä ja kuulla korkealle arvostettua
taidetta.
Nämä; Canadan ranskalaiset pitävät
heistä ehkä enemmän kuin englantilaiset,
qiea sen havainnut
omassa ympäristössäni. Tämä kirjoitukseni
on vain siksi, etfä täällä
pidetään ja odotetaan aina tällaisia
tilaisuidcsia. Baletteja on luvassa
18—21 tätä kuuta, vierailee Moisey-jev
tanssi-yhtye.
Toivon teille kaikille suurenmoista
kuulemisen ja katselemisen iloa
näitä mekin saimme. —- S. W.
KUPONKISATOA
Toronto. — Joskus täytyy noita
piirongin laatikoita siistiä ja järjestellä
ja kun tässä eilispäivänä sain
sellaisen siivouspuuskan, niin löysin
muiden papereiden joi&osta useita
säästettyjä kuponkeja, sellaisia 12c
off — 15c off, joita posti tuo taloomme
hyvin usein.
Säästäkää 20c, säästäkää tästä ja
siitä, saatte 5c alennuksen jostakin
tavallisesta hinnasta. Aloin ajattelemaan
kuinka paljon noita kuponkeja
lähetetään, kuinkahan paljon
niitä käytetään ja mikä on todellinen
säästö?
No, otin parin saippuatehtaan kupongit
ja lähdin kauppaan, tai useampiinkin.
Yhdessä kaupassa toisen
saippuan hinta oli 97c pakkaus, toisessa
supermarketissa 89c, ja kolmannessa
98c, pikkukaupassa sen
hinta oli myöskin 97c. Toisen saippuatehtaan
tuotteissa oli eri kaupoissa
suurempi hinnanero, mutta
yhdessä löysin pakkauksen, jossa oli
suurilla kirjaimilla laatikon kyljessä
15c off. No, minulla oU 7c kuponki,
siis säästäisin 22c. Menin kassalle,
: mutta kuponkini ei kelvannutkaan
tähän pakkaukseen, jdca oli
"Special".
Kysyin sitten, mikä on tämfiii
"regular price", sanottiin, että se
vaihtelee, siis en mitenkään nustään
saanut selville, mistä tavallisesta
hinnasta puhutaan kun ilmoitetaan,
että saa sen säästön.
No, otetaanpa selvää puhelimella
saippuatehtaana. Eihän siitä mitään
selvää tullut, kuulemma kaupoilla
on oikeus hinnoittaa tavarat. Kysyin,
eikö se olisi parempi säästö
kaikille, niin tuottajille kuin kuluttajillekin,
jos vaan yksinkertaisesti
alennettaisiin joskus tuotteiden hintoja
ilman mitään kuponkeja. Ne
kuulemma ovat mainostusta, saa^
daan . näin kuluttajat tutustumaan
uusiin tuotteisiin. Mutta tämä saippuahan
on ollut kaupoissa jo kymmeniä
vuosia. Totta, totta, mutta
tämä on nyt vaan meidän tapanune
tehdä mainostusta. Näin me keskusteltiin,
eikä minun mieleeni vieläkään
mahtunut, mikä on todellinen
säästö tai alennus. .
Jos minä nyt olisin käyttänyt kaikki
ne kupongit, jotka löytyivät piirongin
laatikosta, olisin kuulemma
säästänyt $1.83 — mutta kun minä
en niitä tuotteita tarvinnut, niin
säästin ainoastaan 7c saippuapak-kauksessa,
jonka sitten kävin ostamassa
kaupasta missä hinta oli 89c
Ja sattuu, että sen "regular price"
on parin viikon päästä 89c.
Käyttääkö Vapauden lukijakunta
hyväkseen kupoakisatoa? Koska
olen tätä asiaa tutkinut vasta kaksi
päivää, niin en osaa sanoa onko niistä
paljonkaan hyötyä — voi olla,
että on, jos oikein tarkkailee.
— hämäläinen.
VAKOILU JA SPIEGEL
Imperialistiset- tiedustelupalvelut
käyttävät usein lehtimiehiä
vakoiliitarkoituksiin^ Mutta' l;iam-i)
UHlalSfett >utisl6hden, r Sbiegelin
ösa.Lädsi-äaksan tiedustelupalvelun
piirissä ja kansainvälisissä
vakoilujutuissa bn sellaista' suu-ipkka^
jAe^,^ ,8ltä on pidet-
. .^^^kaaM^^losiasioideit;
Maaliskuliii; \ Jijolivälissä l'Ä
vakoilusta epäilty SpiegM^Ui-:
jeeiivaihtaja Hans-Peter Rull-maön
ja hänen kaksi apulaistaan
saatiin kiinni itse teosta ja vangittiin
Belgradissa. Lokakuussa
1965 Spiegelin kirjeenvaihtaja
Liitz Heröld joutui^ Akkrassa
Ghanan Korkeimman oikeuden
eteen vakoilijana ja kapinoitsijana-
\Herold oli tunkeutunut To-gost^
käsin laittomasti!Ghanaan
ja salakuljettanut kumouksellista
aineistoa.
Länsi-Saksan ulkomaantiedus-telilpalvelu,,.
BundeSUabhrichteto,-
dienst (BND) on jo kauan aikaa
pitänyt Spiegelin -toimitusta arvokkaatta
tietojenvälittäjänä.
Näin oli jo hitleriläisen kenraaliluutnantti
Reinhard Gelilenin aikaan
eikä tilanne ole muuttunut
Uuden BND-"presidentin" Bundes
wehrin kenraaliluutnantti Ger-^
hard Wesselin aikana. Eversti
Adolf Wicht alias Winterstein on
jo vuosien ajan toiminut BND:n
ja Spiegelin toimituksen yhdys-upseerina.
KySeinen mies kuului
jo Hitlerin vakoiluasiatttuntijoi-hin
ja palveli fasistisessa pääesikunnassa
majurina. .60-luvun
puoliväliin saakka eversti Wicht
toimi päällikkönä BND:n Hampurin
haaraosastossa, joka käytti
peitenimeä Terrapress—Verlag;
Nykyään Wicht huolehtii BND:n
päämajasta. Mynchenistä käsin
BND:n kontaktien koordinnoin-nista
eri toimitusten kanssa. -
Lukuisten länsisaksalaisten
"lehtimiesten" vakoilutehtävät
tulevat vielä selvemmiksi, kun
tarkastelun kohteeksi otetaan
Spiegelin entinen päätoimittaja
Nixonilta raskaita
aseita Kreikalle
Nixonin hallitus on päättänyt
aloittaa uudelleen raskaiden asei
den toimittamisen Kreikkaan, ilmoitti
Wa8hington Post keskiviikkona.
USA:n kansallinen turvallisuusneuvosto
on nimittäin
tullut siihen tulokseen että tämä
vientikielto ei enää ole "hyödyllinen"
USA:Ile ja kumonnut sen
kokonaan.
Raskaiden aseiden vienti Kreikkaan
keskeytettiin sotilaskaappauksen
jälkeen kolme vuotta sitten.
Kevyitä aseita — kuten automaattiaseita,
kiväärejä, kranaa-tinheittimiä
ja muuta, mitä voi
tarvita teistelussa demokraattisia
vastarintaliikkeitä vastaan —
on koko ajan myyty ja lahjoitettu
Kreikan everstijuntalle.
Vientikiellosta huolimatta toimitettiin
V. 1968—69 Washingtoh
Postin mukaan mm. 22 suihkuhävittäjää,
panssarivaunuja ja
raskaita tykkejä. Syyksi ilmoitettiin
silloin "Tshekkoslovakian tapahtumat".
Senaatin ulkoasiainvaliokunnan
puheenjohtaja William
Fulbright on ilmoittanut ettei
ulkoasiainvaliokunnalle ollut
ilmoitettu tästä vientikiellon rikkomisesta.
"Pohjatuul o kylmää tulkoo vaikk
uuni päält". (Sananparsi Kirvusta).
(1961\ saakka)' ja, nykyinen 1 us-^
tannusliikkeen johtäja<^Häns Det-ley
Becke^. Becker'kuuluin toi ien
maailmämiodan aikana^ Ulkonj^t
yVdstavafeoilu-virastön, rädic..
koiluryhmään ,Wehrmachtin Stasisr
tisessa pääesikunnassa. Häi
yastustajlen ja parti8äiBm|en-,ra-di^
hteylcsil Hän^| .Mllään/' on
sakMilaisen- va$länntaryhmän
Sötdlze---BoySen ;/^araäck (I^
Kap'6ile); paljai^tafeiiilen>;j,oka jjoh-ti
55' Saksalaisen luditifäsistisen
vastarihtataistelijan hirttämiseen.
Osaksi juuri tämän teon
johdosta hän sai vuonna 1944
profasistiselta Bulgarian ku^in-gasliuoneelta
kunniamerkin (Bulgarian
pioneeri- ja viestitys joukkojen
hopeinen kunniamerkki).
Sodan jälkeen' Beck>r, tdimi
CDU-kanslereiden Erhardin [, ^a
KieSingekin tiedustelvipalyeliln
neuyonantajana liänsi-Sältsä^sa:
Hampurissa ilmestyvä porvarillinen
lehti.Welt am Sonnt^g, yfisti
Böckeriä a miaairskuuta' 1970 i
''Becker — asioista, pelillä olevissa
piireissä H.D.B Viiä 'tutiWttu
— on aina tuntenut lukkarinrakkautta
salaisia asioita \köhfaan
. . .Kuluneiden 15 vuoden aikpna
BecTcer on lukuisilla julkaii^il-laan
ja kommentaareillaan osoittanut
olevansa uutispalveluasiöi-den
tuntija."
Beckerin Balkanin vakoilijan •
Rullmannin odotellessa oikeudenkäyntiä
Belgradin tutkintavanki-lassa
bonnilaisissa piireissä puhutaan,
että Spiegel-^Becker
muuttaa "tiedustelupalveliikysy-mysten
erikoisvaltuutettuna" Wil
ly Brandtin liittokansleri virastoon
valtiosihteerin paikalle.
SPDiPDP-hallitus pitää Beckeriä
hänen Hitlerille uskollifi|esta menneisyydestään
huolimatta sopivana
tälle paikalle, varsinkin kun
hän jo marraskuussa 1969 l^ati
SPD-ministeri Ehmkelle selostuksen
kolmen länsisaksalaisen
tiedustelupalveluhaaran organisatorisesta
keskittämisestä sekä
niiden salaliiton ja antisosialjstl-sen
vakoilu- ja häiriötehon lisäämisestä.
Kyseisestä ajasta' lähtien
Ehmke-Becker-suunnitelmaa
on käytetty odotettavissa oleyien
Bonnin salaisten kabinettipäätös-ten
perustana. '
Poh|oismaiden '
Perun-apu
Helsfioki - - Pdijoismaid^n Punaisen
Ristin yhteisenä apuua.*IähU; viime
viikolla 14 tonnia erilaista avustustavaraa
Peruun. Kuljetus tapahtuu
Ruotsin Punaisen Ristin l^to-koneella,
joka nouti päivän kuluessa
tarvikkeet Helsingistä, Tukholmasta,
Stavangerista ja Kööpenhaminasta,
i
SPR:n osuus lähetyksessä m 3
tonnia, johon sisältyy 1,000 kg^ra-vintotiivistettä,
42 telttaa ja n. 1500
paria kumisaappaita. Nyt lähieneen
SPR.n avun kokonaisarvo on 57^,000
mk. Ruotsin Punainen Risti toimitti
5 tonnia lääkkeitä ja ravintoa, Jkor-ja
4 tonnia huopia, vaatteita ja lääkkeitä
sekä Tanska 2 tonnia sidetarpeita
ja lääkkeitä.
Aikaisemmm SPR on lähettänyt
Peruun telttoja ja lääkkeitä 31,500
mk:n arvosta. '
Suomen tirkon ulkomaanapu on
ostanut eOjOOO markan arvosta s. erilaisia
lääkeaineita lähetettäväksi Perun
maanjäristyksen uhreille. !
Lähetyteen yhteisarvo (» noin
72,000 markkaa. Lähetettäviin lääk-keisiih
kuuluu mm. antibiootteja,
anemialääkkeitä ja vahvisfavia
lääkkeitä.
PÄIVÄN PAKINA
telurahaatoa'' posti työläisten tukemiseksi
hallituksen kanssa käy-
Se amerikkalainen joka oli välitön, ja avoin, joka edusti mässään palkkataistelussa.
"vapaata'^ yhteiskuntaa on kauan sitten kuollut Vietnanaissa. Jäljellä
on enää maailman silniissä yain palkkamurhaajia, tehokkaita
tai tottelevia, mutta jokatapauksessa kauhua herättäviä.
USA:n suhd^nnetoimintamiehillä häyttää olevan edessään
mahdotonjehtävä oman maansa ja maailman välien kuntoonsaa-miseksi.
Kiittäen sitä moraalista tukea,
jonka CLC;n julistama avunanta-niinen
takaa pöstityöläisille, postinkantajien
uniön kansallinen
presidentti Roger Decarie sanoi:
"Hallitus tulee nyt huomaamaan,
ettei se ole».palkkataistelussä ai-noastaah
27,000 postityöläistä
vastaan, vaan tosiasiallisesti koko
Canadan järjestäytynyttä työväenliikettä
vastaan. Se on kokolailla
laaja taistelurintama."
: Viitateh postityöläisten palkka
taisteluun mr MacDoaald sanoi
j)Uölcstaanr ''Nyt on aivaii selvä,
että jos kansallinen postilakko
alkaa, niin se on täydellisesti hallituksen
vastuulla."
Vielä viime perjantaihin mennessä
hallitus ei ollut yli kolrtie
viikkoa kestäneiden "kiertävien
lakkojen" painostuksestakaan ko-rpttaniit
: pöstityöläisille esittär
määnsä 41 sentin tuntipalkanko-rotUstaSO
kuukautta kestävän
sopiiriuskaUden aikana. Tämä
hallltuköen tarjous ei ole edes 6
prosenttia kyseisten työläisten
nykyislstil palkoista.
CIXJ:n presidentti Donald MacDon^d ilmoitti viime viikon Ä^T^
lopulla esittilneenBä CLC:n jäsenyyteen kuuluville ammattlyhdls- irg^tS/hy^in S t t ä v a U a , et^
tyksille vetoomuksen, jossa pyydoUiän $1,650,000 suuruista "talB* tÄ He tulcVat sen myös saamaan.
f'
Postityöläisten tuketninm
Canadan suurin ammattiylidistyksien keskusliitto, Canadian
Labor Congress (CLC), otti jyrlkän^ja työläisten kannalta katsottuna
ehdottomasti oikean, kannan vastustaessaan sekä hyljätes-sään
hallituksen hinta- ja tulokomissionin ehdottaman 6 prosentin
palkankorotusrajoituksen.
Noin 1,650,000 jäsentä käsittävä CLC qn nyt ryhtynyt mobilisoimaan
rahallista apua maamme 27,000 postityöläiselle, jotka ovat
olleet kireissä palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa hallituksen
kanssa kohta 10 kuukautta.
ÖLC:n johtokunnan omaksuma kanta posljityÖIäisten tukemiseksi
heidän palkkataistelussaan on; erittäin tervehdittävä päätös,
sillä nämä hallituksen palveluksessa keskinkertaista pienemmällä
palkalla olevat työläiset tulisivat jäämään "köyhyysrajan" alapuolelle
jos hallitus pystyisi pakottamaan heidät hyväksymään tarjoamansa
vajaan 6 prosentin palkanUorbtuk^^
IHMISEN "VAPAUS"
Vapaus on tässä meidän läntisessä
maailmassamme yksi niitä
sanoja, joidenka käyttämistä
ei kaihdeta. Mitä se vapaus
on?
Helpointa kai on selittää vastakohdallaan:
vapaus on sitä
ettei ole pakko.
Ihminen on ilmeisesti tarkoitettu
toimimaan melko itsenäisesti
ja omien päätöstensä va-rassar
ei hän ole mikään loinen,
joka on tarkoitettu elämään
isäntäeläimän turklsa tai
suojissa. Voisi sanoa, että ihmisellä
on vapauden vaisto. Pik
kuinenkin lapsi oppii pian i l moittamaan
oman tahtonsa.
Mutta vapautta pidetään myös
hyvin vaarallisena. Samalla periaatteelle
näyttää rakentuvan
koko tämä meidän yhteiskun-tammekin,
huolimatta kuinka
suuressa määrin sitä mainostetaan
. "vapaana yhteiskuntana".
Yhtenä esimerkiknä sadoista-tatuhansista,
ehkäpä miljoonista
vapaasti elävistä canadalai-sista
voimme mainita 68-vuo-tiaan
vanhuudeneläkkeellä olevan
Alan McPheen, joka asuu
Toronton nk. 'Gabbagtovvnissa'.
Hänen' kuukautinen eläkkeensä
on $111.41. Tästä summasta hän
$5.00 miehen viimeistenkin ham
päiden pois kiskomisesta, mutta
ei ole maksanut $125.00 tekohampaiden
valmistamisesta.
Mr. McPhee on lukenut, että
omassa tapauksessaan hän olisi
oikeutettu saamaan tekohampaat
Suur-Toronton erikoisavus
tusohjelman, eli General Wel-fare
Assistance-lain turvin.
Maakuntahallitus maksoi k l i nikalle
$5.00 viiden viimeisenkin
alahampaan piois ottamisesta,
'mutta kuukaan ei ollut sanonut
mr. McPheelle, että Suur-
Toronton "hamamsrahaato" oli
käytetty loppuun. :
Suur-Toronton yleisen sosiaa-
Hhuoltoavun turvin elää tällä
hetkellä yli 38,000 ihmistä, mikä
osoittaa 4,000 lisäystä Viime
vuoden vast^aavaan aikaan verratessa.
Yleisen sosiaalihuolto-avun
kustannusten arvioidaan
nousevan Suur-Torontossa kuluvana
vuotena $30.2 miljoonaan.
Mutta palatkaamme siihen va
pauden asiaan ja pidetään välissä
kerrottua hihassa.
Kun Ipäasemnie lapsen kengistä,
purkautuu vapauden tarve,
toisille rajusti ja joskus aivan
kummallisissa muodoissa. Toi-
Joutuu maksamaan aöuntonsa ja set ovat kiltisti. Heissä on va-liottaa
sitten teessä leipää peh- pauden vaisto ruhjottu, eikä
mittääkseen sitä. Hän kaipaa heistä enää koskaan tule itee-liha-
atcHaäkin. Hallitus maksoi naisia^ koko ikänsä ho etsivät
itselleen käökijää. He ovat invalideja,
mutta jotkut vallanhaluiset
ihmiset pitävät heistä
kovasti.
Mutta koska ihmisiä suljetaan
vankilaan, niin sekin jo todistaa,
että ihmistä pidetään vapautta
tarvitsevana olentona.
Vankilassa ihminen joutuu elämään
kuin lapsi. Hänen tulonsa,
menonsa, heräämisensä, nuk
kumisensa ja juomisensa säännöstellään.
Ja jos sattuu karkaamaan
,niin koko "vapaa yhteiskunta"'
huolehtii hänen palauttamisestaan.
Vapaudenhalustamme huolimatta
meiUä^kaikilla on' PAKKO:
Niillä joilla ei ole rahaa
on työpakko, vaikka tekniikka
on jo sillä tasolla, että vähemmälläkin
työllä voitaisiib
elää. Ne jotka eivät saa työtä,
vaikka sitä kuinka haluaisivat
joutuvat pakosta odottelemaah
kuukautisia vanhuudeneläke-^ sosiaali-
tai muita shekkejäärl,
joissa ei ole hurraamisen aihetta.
Ihminen tekee työtä kyllä pakottamattakin
Jos työ on kiinnostavaa.
Mutta eipä ole mb-nella
vapautta valita työtääil,
eikä sitä tapaa millä työskeii-nellä.
Näistä rahan ja työn pakoilta
ci meidön 'oikeudenmukaisen
yhteiskuntamme' n.s. "valittli
luokka" puhu mitään. Mutta ne
ovat kuitenkin kaikkein oleellisemmat
asia, sillä rahan niukkuus
rajoittaa ihmisen Vapautta
kaikkein eniten. Kaikki oh
rahasta kiinni. Asuminen, syd-minen,
matkustaminen jne. Tietenkin
on hyvä juttu, että täällä
saa asua, syödä ja matkustaa
aivan niin kuin haluaa —
jos on rahaa. Näistä asumisen,
syömisen ja matkustamiseni vapauksista
. tulisi pitää kiinni,
mutta ne olisi laajennettava kos
kemaan kaikkia eikä yain, harvoja,
j ,
Mistä niin paljon rahaa riittäisi?
Itse asiassa asunnot eivät ole
niin kalilta kuin näyttävät.
Tonttien hinnoista voitaisiin esi
merkiksi laskea puolet kun' jätetään
loiseläjien saamat voitot
pois. Mikä on tontin Hinta
esimerkiksi täällä Sudburyssa?
Paljonko on tullut maapohjan
tekeminen maksamaan? Eikö se
maa ollut täälläkin valmiinia i l man
kenenkään tekemättä? Ja
kuinka paljon menee asuhnon
hinnasta voittoina rakennusfii^
malle? Kortteina pankeille?» Välittäjille?
Todelliseksi asunnon
hinanksi ei jää kuin murtö-osa
jos nuo keinottelukoristeeti riisutaan
pois. ', j
Rahaa, tai oikeammin sanottuna
tarvikkeita, välineitä ihmisen
vapauden • laajentamiseksi
On olemassa ja lisää voidaan
luoda valtavasti kun "oikeudenmukainen
yhtciökunta" hankkii
työpaikat Canadankln viralUsea-ti
yli puolimiljoonaa käsittävälle
työttömien armeijalle, j
Olisi sitä kyllä kokölaliai varaa
tarkistaa tätä nykyistä rahajärjestelmääkin,
että vapauti
ta voitaisiin jakaa vähän (aäa-puolisommin.
Nyrkki.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 23, 1970 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1970-06-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus700623 |
Description
| Title | 1970-06-23-02 |
| OCR text | Sivu 2 Tiistai, kesäkuun ^ p. — Tues., June 23; 1970. V A P A U S LIBERT^» INDEPENDENT UväOR ÖRGAN OF FINNISH CANADIANS BstaUtUbiea Nov. 6,1917 lAa^tager: S. STTKSi: 00. Ltanlted. 100-loa lam St. Wee^ Sudtoury, Onrtaito, Oenada. ' ä^cxodÖlaaB MaUi xeglstnutilon Nuiutnr 1076 Canodassa: 1 vk. S10:00,6 ltk. $Si» „ • ' 3 kk. $8.00- \ Suamden: 1 Tk. «11.00. 6 hlL 18.79 1 vk. |ll£Oy 6 kk..$6JS OrihelBsta Äjntttjnr^ Ldhtemiriie tamänpäiväiaim inai*aero on oniytiettu C^ada-päiväUe, eli Canada, 103:lle sjmtyjmiäl^yälle; jota vietetSäii ke^^näkkoma, hieinäkuluai .1 Pfiy4wlk.' sias, Ä ä n ,.Tuiisäa?i v i i; kon kaluttua. Täitä Oänaldan syntymäoöäivää yleistään .kautta maan ja myös Caaiiadan suioimalaise^ ösalillstuvat sen viettoon maHidollisiuuIktsien moikaan. , - ' Canada on «edistynyt taloudeftliöesti ja polinlDtisesti yiimek-sfckuiimeen 103:n vuoäeri äikalriaj t n ^ ^ tösilasia on, että tänä päivänä satojentulhamisien canädalÄen^K^ ja sofeiaalihuoHon tujpvissa; e3äA5ten,.;kap9aladsten, , ä s ^ ^ olisi paljon kiitettävämpdi ps edistyksen, raiihan, kasvun ja ita-b u d ^ l i ^ hyvirivöinmiii kaiikilte saatviilltiafmiseksi olisi, tetoity periksaaritaimatonia työtä kaikkien Ifcansalailspiirien todtaiesta Canadan syntymäpäivänä, joka Wallaan yhdistää kaikki kansalaispiirit, fiillsl kiihnittlä erikoista huomiota varsinkin rauhan asian eteenpäin viemisee^, sillä vain rauhan oloissa voimme rakentaa pareihpaatiilevaisuuita seuraaville Canadan sukupolville. Täa^ sä yhteydessä oliöi kiinnitettävä huomio siihen,, että hallitusta rohkaistaisiin kailun mahdollisin keinoin lopettamaan aseiden myynti Canadasta mm; USA :Ue. Samalla on toivottavaa, että Canadan hallitus antaisi tuomionsa mahtiollisimman pikaisesti USA ;n imperialistiselle sotavehkeilylle kaÄkkois-Aasian maissa, Unhoittaa emme saa myöskään niitä satojatuhansia kansalaisia, jotka ovat työttömänä tänä Canadan syntymäpäivänä. Jos nämä vastoin omaa tahtoaan työttömänä olevat henkilöt saisivat mahdollisuuden ryhtyä tuottavaan työhön, niin siitä kertyisi kaksinkertainen hyöty, loppuisi kaikenlaisten avustusten maksu ja kahsallistulo lisääntyisi valtavassa määrässä. Tässäkin yhteydessä on vedottava hallitukseemme, että se ryhtyisi viipymättä toimimaan täystyöllisyyden aikaansa4miseksi. , ,; : Parannuksien saavuttamiseksi on monenlaisia tehtäviä ja niitä on paljon. Jos haluanmie antaa tälle Canada-päivälle, itsenäisyyspäivällemme, sille kuuluyan merkityksen, niin silloin on kaikkien kansalaispiirien ryhdyttävä ihnan viivytyksiä työskentelemään ja toimimaan nyt vallitsevien olosuhteiden ja tulevaisuuden parantamiseksi. Lehtemme Vapaus osallistuu tässä mielessä Canada-päivän viettoon toivottaen Canadan valtiolle jk kansalle parhainta onnea ja menestystä tänä 103 :na syntymäpäivänä. Jenkki, home'' \ Miten ihmiset suhtautuvat tänään Yhdysvaltoihin? Vielä kymmenkunta vuotta sitten kaikkialla maailmassa amerikkalaisia pidettiin mukavina ja hieman yksinkertaisina maailmanmatkaajina. Nyt Yhdysvallat on ollut mukana kymmenen vuotta Indokiinan sodassa. Se on saanut aikaan tällä alueella suunnattoman määrän siviilien tappoja, massakidutuksia, murhia, keskitysleirejä^ nisin jä "miiun kasvillisuuden mj^kyttän^ jonka seurauksia kukaan ei voi ennustaa. Se on saanut aikaan yhteiskunnan, jossa lahjonta, kiristys, kavallus ja petos ovat, toimintasääntönä, jossa amerikkalaisten sotilaiden suhde palkallisiin ihmisiin on. • prostituution, mustan pörssin.kaupan ja murhayalmiuden yarassa. Kun sota lopultakin päättyy Indokiinassa, niin se jättää jälkensä, ei ainoastaan luontoon ja ihmisiin, vaan itse yhteiskuntaan. Perheet ovat hajonneet, koko sosiaalinen järjestelmä^ on sekasorrossa, lahjonta tulee jatkumaan. Kuinka kauan tulee kulumaan ennen kuin yhteiskunta on paikannut nämä haavat edes välttä-r västi? , ,. > ;. Täällä Canadassa ja muualla maailmassa katsotaan Indokiinan sotaa televisiosta päivittäin.. Ihmiset eivät yksinkertaisesti käsitä tämän sodan tarkoitusta. Hyvää tarkoittavista, mutta tyhmistä ulkopoliittisista päätöksistä ei voi ikinä syntyä näin suurta tuhoa. Ei, sillä Vietnamin sota on laskeUnallista ja kylmää imperialismia. ' 'Miljoonista ihmisistä tuntuu tänään, että kaikki amerikkalaiset ovat hirviöitä, kauhusarjakiivien todellisia edustajia. Heitä pidetään painajaismaisina olentoina ^ siitä huolimatta, että suuri kansanosa heistä ei hyväksy nykyistä soitatilaa. Miljoonien mielestä amerikkalaiset ovat murhaajia ja heitä pelätään melkein kaikkialla. UNSIMÄINEN FUTUROLOGIA - johtavassa , kirjallisuuslehdessä Literaturnaja Gazetassa olleesta a^|kkeli^j|^a, jossa eritelll^ länsimaista luturologiaa, eli ennusteluja jä sen edustajia. . . ' ' Silttykäämme nyt täysih eti- m-t;assr\ .kSytetäÄn jatkuvasti laisten ja perin pessimististen .^nvallisia aseita että ydlii-n^ kölcantojenedustsgaap^,ranska- " laiseen filosöiiiii Raymond Ärp-niin; ja katsokaamme, mikä erottaa kaksi länsimaista ennueteen-tiiajlkoulukiintiia tölsTstkah jä mikä niitä yhdistää..- ^ ,• - l^ymbiid; ^ran ei. määrittele nykyistä tilannetta rauhantilako sI,' ^vaaii' ainoastaan "maailman sodattomaksi tilaksi". Hän viittaa Spihözäan, joka on kirjoittanut: ^'Sbdatbh.tila ei merkitse vielä rJEiuhää". Spinozan mukaan rauha on tila, jolloin sodan syyt on poistettu. Tällaiseen rauhaan on vielä pitkä matka. Sota Ja jopa ydinaseet ovat edelleen politiikan välineitä. Ai-oh kirjoittaa: "Ydinaseiden sotilaallisesta käytöstä on tehty tabu. Sen sijaan dlplo-iiitii bbpan- tilannetta liiohhehttl tärkeiden poliittisten ongelmien i^atkaisemattomuus. ArÖnin mielestä mikä hyvänsä yritys ratkaista nämä, ongelmat voi johtaa sotaan. Ihmiskunta on tuomittu elämään tällaisessa epävarmuuden tilassa, joka kätkee itseensä ikuisen räjähdysvaaran. Pääasiallinen vaara on siinä, että mikä Valtio tahansa, eniten kaikkea Länsi-Saksa,; voi päättää aloitteesta ratkaisemattomien ongelmien— esim. Saksan kysymyksen '— ratkaisemiseksi. Mahdollisesti Länsi-Saksa pyrkii "muuttamaan taloudellisen .valtansa poliittiseksi vallaksi". Tällainen näkymä on Aronin mie- "'*1lta-lestä' todennäköiseinpi kuin Xän-^ si-Saksan integroituminen "yh-denty^^^ e^n Eurooj nöllis^lu lähöisaks risnöii-, i^liittineÄ; .fllftlivjBuus suuiinaj^^ sosiall^jusujpi ^mäihin, sillä^. niihjepomaan niidieh is^hteen Länal^Saiibsalla, Jbh revänshistiiia alkeita.,\ • Raymond Aronin mielestä kahden järjestelmän välinen ,taiBtelu on "ideologinen .konflikti'', josta väistämättömäsU syntyy sotilaallinen konflikti. Sen vuoksi hänen' käsittelytavassaan on varsin vähän tilaa rauhanomaiselle rinnakkaiselolle, sillä sen tekee mitättömäksi "ideologinen konflikti". "On säilytettävä pienet sodat, jotta voitaisiin säästää ihmiskunta atomisodalta"' - - tämä on resepti, jok^ on keksitty nel-. jännesvuosisadän aikana kiroshi-man ja Nagasakin j-äjäytyflten jälkeen. Raymond Aron el kui- (Jatkuu sivulla 3) PUNA-ARMEIJAN KUORO MONTREALISSA . Montreal. — Näin "Punaisen Ar meijan" ohjelmastaj .että he poikkeavat myös Sudburyssa. Toivon, etttä he sielläkin saivat täyden kannatuksen. Täällä koko 10 päivän esiintymlsajan olivat liput loppuunmyyty ja niin suuressa teatterissa kuin "Salle Wilfrid Pelletier". Minäkin varasin lipun jo helmikuussa. Istuin $7.00 paikalla joka olikin hyvä. Ile. kuulemma tulevat takaisin tänne kiertueen lopulla — eikä ihme, sillä täällä kyllä näyttää heistä pidetyn. Eivät he laulaessaan keiku eikä pompi niinkuin amerikkalaiset, vaan suorana ja arvokkaana he esittävät ohjehnansa; Näin monella kyyneleet silmissä ja niin taisi olla itsellänikin. Heidän ohjebnastaan voisi paljon kixjoittaa ja siitä huomaa Neuvpst^iton rauhan tahdon. He laulaen sen ilmaisevat, Minulla on muistiossa valokuva Helsingin messuhallissa v. 1946. Silloin ohjasi kuoroa Alexander Alexandrov, siis tämän Boriksen isä, icka kuoli samana vuonna. Sain SYNTYMÄ PÄIVIÄ Emil Saari, Timmins, Ont., täytti perjantaina, kesäkuun 19 päivänä 83 vuotta. Arvi/Holm, Wawa, Ont., (nyky-ään Torontossa), täyttää keskiviikkona, kesäkuun 24 pnä 80 vuotta. Emilia Hänninen, Long Lake, Ont., täyttää torstaina, kesäkuun 25 päivänä 79 vuotta. Ida Koivula, Sudbury, Ont., täyttää lauantaina, kesäkuun 27 päivänä 82 vuotta. Aii^a Karjalainen, Long Lake, Ont., täyttää lauantaina, kesäkuun 27 päivänä 82 vuotta. Paavo Vaurio, Toronto,,Ont., täyt tää sunnuntaina, kesäkuun 28 päivänä 76 vuotta. Yh^mme sukulaisten ja tuttavien onneDtoivotuksiin. monen solistin nimikirjoituksen, kuten Nikitin, Jarosenkon ym. Olunme silloin samalla viikolla Helsingin työväentalolla heidän kunniakseen järjestetyssä illanvietossa. Siellä oli osa Bolshoi balettia. Niin ystävinä Suomen työväki otti silloin nämä taiteilijat vastaan, vaikka se sota oli juuri sivuutettu. Messu-halli oli niin täysi, että myivät seisomapaikkoja niin paljon kuin vain mahtui. Minäkin jouduin seisomaan (huom. yhdellä jalalla) parvekkeelle menevällä pcntaalla kun ei ollut tilaa muuttaa jalkaa, mutta en kaatunut kaan, toiset tukivat toisiaan. Se oli' kuin paijrai puhuttu "vapaus" silloisessa ajassa kun näimme Punaisen Armeijan kuoron omassa ympäristössämme. He toivat meille Submeen "Rauhan", Näin jälkeenpäin heitä nähtyäni useita kertoja voin sanoa, että juuri Neovostfriiitbn taiteilijat ovat maailman parteitaL' Näemme täällä noissa teattereissa aina vierailijoita ympäri maaihnaa — mutta mielestäni neuvostoliittolaisilta saannme nähdä ja kuulla korkealle arvostettua taidetta. Nämä; Canadan ranskalaiset pitävät heistä ehkä enemmän kuin englantilaiset, qiea sen havainnut omassa ympäristössäni. Tämä kirjoitukseni on vain siksi, etfä täällä pidetään ja odotetaan aina tällaisia tilaisuidcsia. Baletteja on luvassa 18—21 tätä kuuta, vierailee Moisey-jev tanssi-yhtye. Toivon teille kaikille suurenmoista kuulemisen ja katselemisen iloa näitä mekin saimme. —- S. W. KUPONKISATOA Toronto. — Joskus täytyy noita piirongin laatikoita siistiä ja järjestellä ja kun tässä eilispäivänä sain sellaisen siivouspuuskan, niin löysin muiden papereiden joi&osta useita säästettyjä kuponkeja, sellaisia 12c off — 15c off, joita posti tuo taloomme hyvin usein. Säästäkää 20c, säästäkää tästä ja siitä, saatte 5c alennuksen jostakin tavallisesta hinnasta. Aloin ajattelemaan kuinka paljon noita kuponkeja lähetetään, kuinkahan paljon niitä käytetään ja mikä on todellinen säästö? No, otin parin saippuatehtaan kupongit ja lähdin kauppaan, tai useampiinkin. Yhdessä kaupassa toisen saippuan hinta oli 97c pakkaus, toisessa supermarketissa 89c, ja kolmannessa 98c, pikkukaupassa sen hinta oli myöskin 97c. Toisen saippuatehtaan tuotteissa oli eri kaupoissa suurempi hinnanero, mutta yhdessä löysin pakkauksen, jossa oli suurilla kirjaimilla laatikon kyljessä 15c off. No, minulla oU 7c kuponki, siis säästäisin 22c. Menin kassalle, : mutta kuponkini ei kelvannutkaan tähän pakkaukseen, jdca oli "Special". Kysyin sitten, mikä on tämfiii "regular price", sanottiin, että se vaihtelee, siis en mitenkään nustään saanut selville, mistä tavallisesta hinnasta puhutaan kun ilmoitetaan, että saa sen säästön. No, otetaanpa selvää puhelimella saippuatehtaana. Eihän siitä mitään selvää tullut, kuulemma kaupoilla on oikeus hinnoittaa tavarat. Kysyin, eikö se olisi parempi säästö kaikille, niin tuottajille kuin kuluttajillekin, jos vaan yksinkertaisesti alennettaisiin joskus tuotteiden hintoja ilman mitään kuponkeja. Ne kuulemma ovat mainostusta, saa^ daan . näin kuluttajat tutustumaan uusiin tuotteisiin. Mutta tämä saippuahan on ollut kaupoissa jo kymmeniä vuosia. Totta, totta, mutta tämä on nyt vaan meidän tapanune tehdä mainostusta. Näin me keskusteltiin, eikä minun mieleeni vieläkään mahtunut, mikä on todellinen säästö tai alennus. . Jos minä nyt olisin käyttänyt kaikki ne kupongit, jotka löytyivät piirongin laatikosta, olisin kuulemma säästänyt $1.83 — mutta kun minä en niitä tuotteita tarvinnut, niin säästin ainoastaan 7c saippuapak-kauksessa, jonka sitten kävin ostamassa kaupasta missä hinta oli 89c Ja sattuu, että sen "regular price" on parin viikon päästä 89c. Käyttääkö Vapauden lukijakunta hyväkseen kupoakisatoa? Koska olen tätä asiaa tutkinut vasta kaksi päivää, niin en osaa sanoa onko niistä paljonkaan hyötyä — voi olla, että on, jos oikein tarkkailee. — hämäläinen. VAKOILU JA SPIEGEL Imperialistiset- tiedustelupalvelut käyttävät usein lehtimiehiä vakoiliitarkoituksiin^ Mutta' l;iam-i) UHlalSfett >utisl6hden, r Sbiegelin ösa.Lädsi-äaksan tiedustelupalvelun piirissä ja kansainvälisissä vakoilujutuissa bn sellaista' suu-ipkka^ jAe^,^ ,8ltä on pidet- . .^^^kaaM^^losiasioideit; Maaliskuliii; \ Jijolivälissä l'Ä vakoilusta epäilty SpiegM^Ui-: jeeiivaihtaja Hans-Peter Rull-maön ja hänen kaksi apulaistaan saatiin kiinni itse teosta ja vangittiin Belgradissa. Lokakuussa 1965 Spiegelin kirjeenvaihtaja Liitz Heröld joutui^ Akkrassa Ghanan Korkeimman oikeuden eteen vakoilijana ja kapinoitsijana- \Herold oli tunkeutunut To-gost^ käsin laittomasti!Ghanaan ja salakuljettanut kumouksellista aineistoa. Länsi-Saksan ulkomaantiedus-telilpalvelu,,. BundeSUabhrichteto,- dienst (BND) on jo kauan aikaa pitänyt Spiegelin -toimitusta arvokkaatta tietojenvälittäjänä. Näin oli jo hitleriläisen kenraaliluutnantti Reinhard Gelilenin aikaan eikä tilanne ole muuttunut Uuden BND-"presidentin" Bundes wehrin kenraaliluutnantti Ger-^ hard Wesselin aikana. Eversti Adolf Wicht alias Winterstein on jo vuosien ajan toiminut BND:n ja Spiegelin toimituksen yhdys-upseerina. KySeinen mies kuului jo Hitlerin vakoiluasiatttuntijoi-hin ja palveli fasistisessa pääesikunnassa majurina. .60-luvun puoliväliin saakka eversti Wicht toimi päällikkönä BND:n Hampurin haaraosastossa, joka käytti peitenimeä Terrapress—Verlag; Nykyään Wicht huolehtii BND:n päämajasta. Mynchenistä käsin BND:n kontaktien koordinnoin-nista eri toimitusten kanssa. - Lukuisten länsisaksalaisten "lehtimiesten" vakoilutehtävät tulevat vielä selvemmiksi, kun tarkastelun kohteeksi otetaan Spiegelin entinen päätoimittaja Nixonilta raskaita aseita Kreikalle Nixonin hallitus on päättänyt aloittaa uudelleen raskaiden asei den toimittamisen Kreikkaan, ilmoitti Wa8hington Post keskiviikkona. USA:n kansallinen turvallisuusneuvosto on nimittäin tullut siihen tulokseen että tämä vientikielto ei enää ole "hyödyllinen" USA:Ile ja kumonnut sen kokonaan. Raskaiden aseiden vienti Kreikkaan keskeytettiin sotilaskaappauksen jälkeen kolme vuotta sitten. Kevyitä aseita — kuten automaattiaseita, kiväärejä, kranaa-tinheittimiä ja muuta, mitä voi tarvita teistelussa demokraattisia vastarintaliikkeitä vastaan — on koko ajan myyty ja lahjoitettu Kreikan everstijuntalle. Vientikiellosta huolimatta toimitettiin V. 1968—69 Washingtoh Postin mukaan mm. 22 suihkuhävittäjää, panssarivaunuja ja raskaita tykkejä. Syyksi ilmoitettiin silloin "Tshekkoslovakian tapahtumat". Senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja William Fulbright on ilmoittanut ettei ulkoasiainvaliokunnalle ollut ilmoitettu tästä vientikiellon rikkomisesta. "Pohjatuul o kylmää tulkoo vaikk uuni päält". (Sananparsi Kirvusta). (1961\ saakka)' ja, nykyinen 1 us-^ tannusliikkeen johtäja<^Häns Det-ley Becke^. Becker'kuuluin toi ien maailmämiodan aikana^ Ulkonj^t yVdstavafeoilu-virastön, rädic.. koiluryhmään ,Wehrmachtin Stasisr tisessa pääesikunnassa. Häi yastustajlen ja parti8äiBm|en-,ra-di^ hteylcsil Hän^| .Mllään/' on sakMilaisen- va$länntaryhmän Sötdlze---BoySen ;/^araäck (I^ Kap'6ile); paljai^tafeiiilen>;j,oka jjoh-ti 55' Saksalaisen luditifäsistisen vastarihtataistelijan hirttämiseen. Osaksi juuri tämän teon johdosta hän sai vuonna 1944 profasistiselta Bulgarian ku^in-gasliuoneelta kunniamerkin (Bulgarian pioneeri- ja viestitys joukkojen hopeinen kunniamerkki). Sodan jälkeen' Beck>r, tdimi CDU-kanslereiden Erhardin [, ^a KieSingekin tiedustelvipalyeliln neuyonantajana liänsi-Sältsä^sa: Hampurissa ilmestyvä porvarillinen lehti.Welt am Sonnt^g, yfisti Böckeriä a miaairskuuta' 1970 i ''Becker — asioista, pelillä olevissa piireissä H.D.B Viiä 'tutiWttu — on aina tuntenut lukkarinrakkautta salaisia asioita \köhfaan . . .Kuluneiden 15 vuoden aikpna BecTcer on lukuisilla julkaii^il-laan ja kommentaareillaan osoittanut olevansa uutispalveluasiöi-den tuntija." Beckerin Balkanin vakoilijan • Rullmannin odotellessa oikeudenkäyntiä Belgradin tutkintavanki-lassa bonnilaisissa piireissä puhutaan, että Spiegel-^Becker muuttaa "tiedustelupalveliikysy-mysten erikoisvaltuutettuna" Wil ly Brandtin liittokansleri virastoon valtiosihteerin paikalle. SPDiPDP-hallitus pitää Beckeriä hänen Hitlerille uskollifi|esta menneisyydestään huolimatta sopivana tälle paikalle, varsinkin kun hän jo marraskuussa 1969 l^ati SPD-ministeri Ehmkelle selostuksen kolmen länsisaksalaisen tiedustelupalveluhaaran organisatorisesta keskittämisestä sekä niiden salaliiton ja antisosialjstl-sen vakoilu- ja häiriötehon lisäämisestä. Kyseisestä ajasta' lähtien Ehmke-Becker-suunnitelmaa on käytetty odotettavissa oleyien Bonnin salaisten kabinettipäätös-ten perustana. ' Poh|oismaiden ' Perun-apu Helsfioki - - Pdijoismaid^n Punaisen Ristin yhteisenä apuua.*IähU; viime viikolla 14 tonnia erilaista avustustavaraa Peruun. Kuljetus tapahtuu Ruotsin Punaisen Ristin l^to-koneella, joka nouti päivän kuluessa tarvikkeet Helsingistä, Tukholmasta, Stavangerista ja Kööpenhaminasta, i SPR:n osuus lähetyksessä m 3 tonnia, johon sisältyy 1,000 kg^ra-vintotiivistettä, 42 telttaa ja n. 1500 paria kumisaappaita. Nyt lähieneen SPR.n avun kokonaisarvo on 57^,000 mk. Ruotsin Punainen Risti toimitti 5 tonnia lääkkeitä ja ravintoa, Jkor-ja 4 tonnia huopia, vaatteita ja lääkkeitä sekä Tanska 2 tonnia sidetarpeita ja lääkkeitä. Aikaisemmm SPR on lähettänyt Peruun telttoja ja lääkkeitä 31,500 mk:n arvosta. ' Suomen tirkon ulkomaanapu on ostanut eOjOOO markan arvosta s. erilaisia lääkeaineita lähetettäväksi Perun maanjäristyksen uhreille. ! Lähetyteen yhteisarvo (» noin 72,000 markkaa. Lähetettäviin lääk-keisiih kuuluu mm. antibiootteja, anemialääkkeitä ja vahvisfavia lääkkeitä. PÄIVÄN PAKINA telurahaatoa'' posti työläisten tukemiseksi hallituksen kanssa käy- Se amerikkalainen joka oli välitön, ja avoin, joka edusti mässään palkkataistelussa. "vapaata'^ yhteiskuntaa on kauan sitten kuollut Vietnanaissa. Jäljellä on enää maailman silniissä yain palkkamurhaajia, tehokkaita tai tottelevia, mutta jokatapauksessa kauhua herättäviä. USA:n suhd^nnetoimintamiehillä häyttää olevan edessään mahdotonjehtävä oman maansa ja maailman välien kuntoonsaa-miseksi. Kiittäen sitä moraalista tukea, jonka CLC;n julistama avunanta-niinen takaa pöstityöläisille, postinkantajien uniön kansallinen presidentti Roger Decarie sanoi: "Hallitus tulee nyt huomaamaan, ettei se ole».palkkataistelussä ai-noastaah 27,000 postityöläistä vastaan, vaan tosiasiallisesti koko Canadan järjestäytynyttä työväenliikettä vastaan. Se on kokolailla laaja taistelurintama." : Viitateh postityöläisten palkka taisteluun mr MacDoaald sanoi j)Uölcstaanr ''Nyt on aivaii selvä, että jos kansallinen postilakko alkaa, niin se on täydellisesti hallituksen vastuulla." Vielä viime perjantaihin mennessä hallitus ei ollut yli kolrtie viikkoa kestäneiden "kiertävien lakkojen" painostuksestakaan ko-rpttaniit : pöstityöläisille esittär määnsä 41 sentin tuntipalkanko-rotUstaSO kuukautta kestävän sopiiriuskaUden aikana. Tämä hallltuköen tarjous ei ole edes 6 prosenttia kyseisten työläisten nykyislstil palkoista. CIXJ:n presidentti Donald MacDon^d ilmoitti viime viikon Ä^T^ lopulla esittilneenBä CLC:n jäsenyyteen kuuluville ammattlyhdls- irg^tS/hy^in S t t ä v a U a , et^ tyksille vetoomuksen, jossa pyydoUiän $1,650,000 suuruista "talB* tÄ He tulcVat sen myös saamaan. f' Postityöläisten tuketninm Canadan suurin ammattiylidistyksien keskusliitto, Canadian Labor Congress (CLC), otti jyrlkän^ja työläisten kannalta katsottuna ehdottomasti oikean, kannan vastustaessaan sekä hyljätes-sään hallituksen hinta- ja tulokomissionin ehdottaman 6 prosentin palkankorotusrajoituksen. Noin 1,650,000 jäsentä käsittävä CLC qn nyt ryhtynyt mobilisoimaan rahallista apua maamme 27,000 postityöläiselle, jotka ovat olleet kireissä palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa hallituksen kanssa kohta 10 kuukautta. ÖLC:n johtokunnan omaksuma kanta posljityÖIäisten tukemiseksi heidän palkkataistelussaan on; erittäin tervehdittävä päätös, sillä nämä hallituksen palveluksessa keskinkertaista pienemmällä palkalla olevat työläiset tulisivat jäämään "köyhyysrajan" alapuolelle jos hallitus pystyisi pakottamaan heidät hyväksymään tarjoamansa vajaan 6 prosentin palkanUorbtuk^^ IHMISEN "VAPAUS" Vapaus on tässä meidän läntisessä maailmassamme yksi niitä sanoja, joidenka käyttämistä ei kaihdeta. Mitä se vapaus on? Helpointa kai on selittää vastakohdallaan: vapaus on sitä ettei ole pakko. Ihminen on ilmeisesti tarkoitettu toimimaan melko itsenäisesti ja omien päätöstensä va-rassar ei hän ole mikään loinen, joka on tarkoitettu elämään isäntäeläimän turklsa tai suojissa. Voisi sanoa, että ihmisellä on vapauden vaisto. Pik kuinenkin lapsi oppii pian i l moittamaan oman tahtonsa. Mutta vapautta pidetään myös hyvin vaarallisena. Samalla periaatteelle näyttää rakentuvan koko tämä meidän yhteiskun-tammekin, huolimatta kuinka suuressa määrin sitä mainostetaan . "vapaana yhteiskuntana". Yhtenä esimerkiknä sadoista-tatuhansista, ehkäpä miljoonista vapaasti elävistä canadalai-sista voimme mainita 68-vuo-tiaan vanhuudeneläkkeellä olevan Alan McPheen, joka asuu Toronton nk. 'Gabbagtovvnissa'. Hänen' kuukautinen eläkkeensä on $111.41. Tästä summasta hän $5.00 miehen viimeistenkin ham päiden pois kiskomisesta, mutta ei ole maksanut $125.00 tekohampaiden valmistamisesta. Mr. McPhee on lukenut, että omassa tapauksessaan hän olisi oikeutettu saamaan tekohampaat Suur-Toronton erikoisavus tusohjelman, eli General Wel-fare Assistance-lain turvin. Maakuntahallitus maksoi k l i nikalle $5.00 viiden viimeisenkin alahampaan piois ottamisesta, 'mutta kuukaan ei ollut sanonut mr. McPheelle, että Suur- Toronton "hamamsrahaato" oli käytetty loppuun. : Suur-Toronton yleisen sosiaa- Hhuoltoavun turvin elää tällä hetkellä yli 38,000 ihmistä, mikä osoittaa 4,000 lisäystä Viime vuoden vast^aavaan aikaan verratessa. Yleisen sosiaalihuolto-avun kustannusten arvioidaan nousevan Suur-Torontossa kuluvana vuotena $30.2 miljoonaan. Mutta palatkaamme siihen va pauden asiaan ja pidetään välissä kerrottua hihassa. Kun Ipäasemnie lapsen kengistä, purkautuu vapauden tarve, toisille rajusti ja joskus aivan kummallisissa muodoissa. Toi- Joutuu maksamaan aöuntonsa ja set ovat kiltisti. Heissä on va-liottaa sitten teessä leipää peh- pauden vaisto ruhjottu, eikä mittääkseen sitä. Hän kaipaa heistä enää koskaan tule itee-liha- atcHaäkin. Hallitus maksoi naisia^ koko ikänsä ho etsivät itselleen käökijää. He ovat invalideja, mutta jotkut vallanhaluiset ihmiset pitävät heistä kovasti. Mutta koska ihmisiä suljetaan vankilaan, niin sekin jo todistaa, että ihmistä pidetään vapautta tarvitsevana olentona. Vankilassa ihminen joutuu elämään kuin lapsi. Hänen tulonsa, menonsa, heräämisensä, nuk kumisensa ja juomisensa säännöstellään. Ja jos sattuu karkaamaan ,niin koko "vapaa yhteiskunta"' huolehtii hänen palauttamisestaan. Vapaudenhalustamme huolimatta meiUä^kaikilla on' PAKKO: Niillä joilla ei ole rahaa on työpakko, vaikka tekniikka on jo sillä tasolla, että vähemmälläkin työllä voitaisiib elää. Ne jotka eivät saa työtä, vaikka sitä kuinka haluaisivat joutuvat pakosta odottelemaah kuukautisia vanhuudeneläke-^ sosiaali- tai muita shekkejäärl, joissa ei ole hurraamisen aihetta. Ihminen tekee työtä kyllä pakottamattakin Jos työ on kiinnostavaa. Mutta eipä ole mb-nella vapautta valita työtääil, eikä sitä tapaa millä työskeii-nellä. Näistä rahan ja työn pakoilta ci meidön 'oikeudenmukaisen yhteiskuntamme' n.s. "valittli luokka" puhu mitään. Mutta ne ovat kuitenkin kaikkein oleellisemmat asia, sillä rahan niukkuus rajoittaa ihmisen Vapautta kaikkein eniten. Kaikki oh rahasta kiinni. Asuminen, syd-minen, matkustaminen jne. Tietenkin on hyvä juttu, että täällä saa asua, syödä ja matkustaa aivan niin kuin haluaa — jos on rahaa. Näistä asumisen, syömisen ja matkustamiseni vapauksista . tulisi pitää kiinni, mutta ne olisi laajennettava kos kemaan kaikkia eikä yain, harvoja, j , Mistä niin paljon rahaa riittäisi? Itse asiassa asunnot eivät ole niin kalilta kuin näyttävät. Tonttien hinnoista voitaisiin esi merkiksi laskea puolet kun' jätetään loiseläjien saamat voitot pois. Mikä on tontin Hinta esimerkiksi täällä Sudburyssa? Paljonko on tullut maapohjan tekeminen maksamaan? Eikö se maa ollut täälläkin valmiinia i l man kenenkään tekemättä? Ja kuinka paljon menee asuhnon hinnasta voittoina rakennusfii^ malle? Kortteina pankeille?» Välittäjille? Todelliseksi asunnon hinanksi ei jää kuin murtö-osa jos nuo keinottelukoristeeti riisutaan pois. ', j Rahaa, tai oikeammin sanottuna tarvikkeita, välineitä ihmisen vapauden • laajentamiseksi On olemassa ja lisää voidaan luoda valtavasti kun "oikeudenmukainen yhtciökunta" hankkii työpaikat Canadankln viralUsea-ti yli puolimiljoonaa käsittävälle työttömien armeijalle, j Olisi sitä kyllä kokölaliai varaa tarkistaa tätä nykyistä rahajärjestelmääkin, että vapauti ta voitaisiin jakaa vähän (aäa-puolisommin. Nyrkki. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-06-23-02
