Vapaus, November 1, 1928

              VAPAbS (Ubcitr) _ i
•TOAUäHrNJJATs
1 »k- » i J Ö . 6 k k . ns». S U u n.TS Ja 1 k k . $ 1 4 » . - •Shdyt.«Uolkia }•
1 *k. t6M « k k . t3^. 8 kk. $ZM i a 1 k k . »M.
OUOTVSHINNAT VAPAUDESSA: .
tUimiamouAmi UM k o t a . 9SM fcakri kaitaa. '^^fP'>»'f>^2^.^S^'^^ Z
4Tloc*oU»at.k>M «24» k««a. «X(w kakai kartaa. - Kiifofcimyrabat « • « » . ^^Jt^T i^^^SSaSSS^
Mt « A karta. SOe. Uaa>ak*a kUlotlaaafelU. ooiÄOTimia- j - ^ l a t a a a »^
Ue karta. «Ij»0 » " » ^ kartaa. — T i U p t l d t o o l i a j l e » Ja flaiolw»»BnttB«ria» on, - n a i t t a a ^ I B n t r t t i rt
aa ttraskMt.
Uart«ti aiotat ninotakaetpiOI oUa k o n t t o r i - , I«Uo V « k i p i n ä a S .
V a p a » ] » tobnitn.- HuoBtorto 207. Maekey Boadimt. 4 Diafcam S l . PakaUa S36W. ^ ^
Vapand» k a « t l o r i , libartx BaOdin». K Loraa S l . Poheli» 1038. Poaflo^K.. S « Sadbarr. 0»t^
CaMsal adTcrtbh« <alaa'7(e. pet col. iBeh. Miniaiu» chajga for «lagb la*arti»« » e .
M taa tcJt adtertUiag jaadioia amonc lh« rmnitli Peopla l a Caaada.
Tba Vapaaa
- Joa atta «aioia'trf«aaa « a . . « . » « 4 , « . r . m i i ^ e a k l r . . . « « B » a . kirjoiiakaa « « I d U e a lUkkeauhoiuJa.
• aa>iilTnMTTi.l ImiTll 1. V . KANNASTO. l i i k k M n k o i t a i a ^ • . •
Lubkkavastakohdat kärjistjrvät
„ Suomessakin
Suomen porvarilehdet ja talous­miehet
pohtivat valtionsa taloudel­lisia
asemaa. Tunnustetaan suo­raa,
"että valtion ja samoin kan­santalouden
suotuisalla kehityksellä
on edessään arveluttava pysähdys
"Kehityksen arveluttavaan pysäh­tymiseen"
etsitään syitä. Valtiova­rainministeri
selittää, elta "tilanteen
huononemista jouduttavat tekijät o-vat
osaa maata kohdannut kato, puu-tavaramarkkinain
huonontuminen ja
jossain määrin vientiä haittaava sa-tamalaldcd.
Edelleen valtiovarain-minisf
eri arvelee taloudellisen aseman
surkeuteen syyksi sen, että ihmiset
ama,. on hallitus nyt kiiruhtanut
välittämään sovintoa asianomaisten
riitapuolien välillä.
Maata 'on kohdannut osittainen
kato. Viimeiset hallayöt ja lumisa
teet lisäsivät tuhoa. Halla vei Icai
ken vihannan kauran ' ja perunat.
Tämän lisäksi on ankara perunarut
to tehnyt myös suurta vahinkoa,
köyhät talonpojat ovat joutuneet jo
ankaraan hätään» ja yleensä vaadi
taan valtiovallan toimenpiteitä puut
teenala^silia seuduilla talonpoikais-ton
avustamiseksi. Hallitus lienee­kin
ryhtynyt jonkinlaisiin "hätäapu
töiden*' järjestamispuuhiin. Mutta
ovat liian suuressa määrin sitoneet[kuten tunnettu^ ei tällaiset vtoimen-pääomia
suorastaan tuottamattomiin piteet kykene paljoakaan hätää lie-tarkotuksiin**
kuten esim. Helsuigin vittämään.
talojen rakentamisiin. Valtiovarain-1 Työttömyys vallitsee myös anka
ministeri valittaa myös huolestunee- rana. Ja todennäköisesti se kiihtyy
na sita seikkaa, että *'tilanne on jatkuvasti. Ottamalla - huomioon,
pelottavalla nopeudella ryhtynyt
kiihdyttämään ulkolaisten tarvikkei­den
kulutusta samalla kuin vienti­tilasto
osoittaa pienenemistä
Suomenkaan porvariston asiat ei­vät
ole siis hyvin kun hallituksen­kin
jäsenm taholta siihen puutu*
vtaim puhumaan; vaikka tosin hyvin
varovaisesti ja peitetysti. Selvää oui
etta, Suomenkin Icapitälistista talout-
V ta häiritsevät sovittamattomat risti-
' riidat. Sitä häiritsee vientiteolli­suuden
yksipuolisuus, eri riistäjäryh-^
mien ahneus,' ja luokkavastidcoh-tien
yhä .nopeammassa tahdissa ta-
^ pahtuva, kärjistyminen.
Elokuun alkuun mennessä oli
' tuonnin lisäys $28.8 milj. ja viennin
- vähenny» 243.4 milj., i^iin että mqan
' kauppata$e oli 1,172.2 milj. huo-npmpi
kuin Vataavana aikana viime
^ vuonna, ollen vajaus heinäkuun lo­pussa"
1,573.7 milj. mkaa. Elokuu
ei tuonut inyöskään helpotusta
'Vaikka se tavallisesti on ollut ^jon­kunlainen
saavutuskausi.' Vienti
oli 800 milj. ja tuopU
mkaa. Viennin ^^n^
vain lOÖ milj; ; i n ^ ^
numeroja * i kaupj^^^tösees-elqkuulla
700 milj.
myys siis
Syyskuun
•mmm
ta ei ole vielä näkynyt. Mutta ase-
Jmaa eivät' ne missään tapauksessa
V kuvastaisi paremmaksi^' sillä puuta­varamarkkinat
ovat olleet kaiken ai­kaa
huonot Suomen puutavaran ky­syntä
Englannins markkinoilla on ol­lut
hyvin huono. Kilpailijaksi on
tullut Neuvostoliitto, jonka petäjä-lajilla^
edelleenkin ''j^auppalehden"
tietojen mukaan, on kysyntää.
Suomen riistäjäpqrvarien kon-junktuureja
on kieltäinättä syvästi
järkyttänyt satamatyöläisten lakko-
Siihen viittaa myös valtiovarainmi
nisteri. Ja sen toteaa nyt hallituk­sen
satamalakkoa tutkimaan asetta<
ma komiteakin^ kun se mainitsee
i et:ä "satamalakolla on ollut epä­edullisia
vaikutuksia piiutavaravien
Uimme ja meriliikenteeseen" sekä
että "myydystäkin puutavaramää-räslä
/edellytettyä suurempi osa jää
laivaamalta.
Satamalakon vaikutus on tuntu­nut
eniten kuluttavaan yleisöön ja
tulee edelleenkin vaikuttamaan. Sil
lälaivateitse: ulkomailta kuletetusta
• tavarasta saadaan maksaa enemmän
kuin 25 pros. korkeampaa hintaa
kuin mitä ennen satamalakkoa. Ta
mä ulkomailta tuotavain tavarain
hintain korotus johtuu siitä,; pttä
rpdcurityovo tavarain purkaus
-on tullut niin paljon enemmän mak­samaan.
Ja riistäjät erotuksen nyi
kevät kuluttajilta. , Tämä seildca nyt
hallituksen komitean kautta' tultua
palJBstetuksjl, on kiihdyttänyt palk-kaanauttivien
porvarienkin mieliä,
'^ati sitten työläisten ja köyhempien
talonpoikain. • Tämän j ohdosta sekä
s»ivuoksi, £tta satamatyöläisten rin­tama
edelleen on harvinaisen eheä,
huolimatta sosdem. sanomalehtien
yrityksistä murtaa lakkolaisten rin
että tämän vuoden aikana on Suo­messa
jo ehtinyt palaa saha-- ja puu
tavarateoilisuuslaitoksia 22, ja.usei
ta suuria sahoja on satamalakon
vaikutuksesta myös täytynyt panna
seisomaan, merkitsee se lahjaa työt
tömyyttä. Toiselta puolen sahain-omistajat
ovat päättäneet myös su­pistaa
sahatavaran tuotantoa 10 pro­sentilla^
Tämä tulee, vaikuttamaan
edelleen työttömyyden lisääntymisen
myös V metaänhakkuutyömaillakin;
joissa suuret määrät, varsinkin poh-joisfPohjanmaan
talonjppikia. Oli
talvisin ansiotöissä. Kadon lisäksi
liäyiää pientalonpojilta metsätyöt­kin.
Rakennusteollisuus ön ollut huo­mattavan
vilkasta,,varsinkin Heisin
gissä. Mutta se on ollut Aui/ous-luontoista.
Pankit ovat antaneet 60
—-75 pros. luottoa, mutta vain 3 JÄ
5 vuoden ajalräi. Nyt taloudellisen
aseman ja rahamarkkinain \ kiristyes­sä
tämä huijausluontoinen rakeimus-toiminta
tulee, luisumaan vakaviin
kriiseihin V ja todennäköisesti koko
rakennustoiminta pysähtymään.
Näin ollen joutuu monituhantinen
rakennustyöläistenkin armeija en­nenpitkää
työttömyyteen.
Pääoman lisääntymistä sisäisessä
elämässä ei ole ollut myöskään ha­vaittavissa.
Velka ulkomaille on
kasvanut. 'Samassa suhteessa kas-vaa
taloudellinen riippuvaisuus ^ul
komaalaisista kapitalisteista;
Entistä laajenevan suunnan on
saanut puolivalmisten tuotteiden,
paperipuidep ja pajperimassan vien­ti
ulkomaille, varsinkin Saksaan.
Tämän seurauksena on ei ainoastaan
että Suomen kapitalistien riistovoit-to
pienenee,' mutta että teollisella
kin alalla, varsinkin paperiteolli
suuden, tulee' Suomi yhä riippuvai-^
sempaan asemaan. Se on hyvää
vauhtia muuttumassa aputuottajan
asemaan.
Vaikka taloudellinen asema on
näin iieikko, niin siitä huolimatta
vallassaoleva porvaristo jjäärää so;
tavÄrustelupuuhissa. Aivan äsken
pantiin uusi kivääritehdas käyntiin.
Englannista on tilattu pari torpedo-venettä.
(Ei ne tosin kaksisia ole.
Samanlaisia» - joilla englantilaiset
rosvot tekivät hyökkäysyrityksen
Kronstadtin edustalla seisoyja Neu­vostovallan
laivoja vastaan^ Ne otet­tiin
hyökkääjiltä pois ja nyt näkee
leningradilainen niitä usein kiitä­vän
pitkin Nevaa). Rahaa niisiä ön
täytynyt lujasti englantilaisille kapi-talisteille
maksaa. Edelleen sosdem:
hallituksen tilaamien vedenalaisten
lisäksi tilataan uusia. Sota-asiaiil
menoihin lisättiin 48 miij^ enemmän
kuin mitä nyt kuluvan vuoden mV
noarviossa oli. Puolan y-m. naapuri­maiden
upseerijoukot ovat pitkin ke­sää
olleet "tutustumassa" Suomen
armeijaan ja sotilasjärjestykseen.
VIinist((rit ovat pistäytyneet "naapu­rimaissa"
salaisissa neuvotteluissa.
Osuusliikkeiden jäsenistön keSkuudes^
Eä ilmenee monia erimlelisyyksUL,^ Jot­ka
useammassa tapauksessa J(dituvat
osuustoiminnallisen kasvatuksen imut*
teelUsuudesta. Sellaisia erimielisyyden'
peruskysymyksiä on esim.. Josko liik­keen
on myytävä tavara käteisellä vai
onko velkakauppaa sallittava; sekä sal­litaanko
li^Ekeen myydä tavaransa voi­tolla,
vai onko se myytävä ainoastaan
väUtyskustannukset lukuun otettuna^
Osuusliikkeet ovat yleensä pyrkineet
käteiskaupan pobjalle, koska velka-kauppa
on monella tavalla perin bai-tallista
niille pyrkimyksille. Jolta'* o-suusliikeiden
täytyy harrastaa. On
perin tärkeää pyrkiä Järjestämään a-siat
niin, ettei liikke^ ^iminnasta
synny tarpe^jttcmia kustannuksia. Vel-kakauppa
on yksi toimintamuoto, joka
lisätf tarpeettomasti kustannuksia. K i r ­janpitotyö
lisääntyy velkakaupan har­joittamisen
vucdcsL Tavaratilauslasku-jen
twftic<^m myöhästyminen tukkukau­poille
heikentää osuusliikkeiden luot­toa
ja useinkin antaa tukkuliikkeille
aiheen korottaa tavorainsa hintoja.
Joku osa saatavista aina muodostuu
huonoiksi saataviksi, J(dca häviö täy­tyy
i ^ U ä Jollain tavalla korvaa­maan.
Velkakaupasta luopuminen on silti
vaikea toteuttaa, sillä yksityiset kaup-piaat
harjoittavat luoton myöntämistä
verrattain väljästi Ja rahalla ostajat
maksavat heidän luottotappionsa k i ­tisemättä
'korkeammissa tavaran hin­noissa.
Vaikka osuusliikkeiden taholta
on tehty kas;vatustyötä Inottomyynnln
lopettamisekd, el tämä kasvatustyö
ole ottanut.teholttkseen..il)mi8lin juur­tunein
tottumukset eivät ole käden­käänteessä
r poistettavissa. Monasti
tuntuu luoton Ideltämlnen ikftftnkiiin
louUcaavaii ihmisiä. Sanotaan: kun
kenwi yksitj^t liikemiehet uskaltavat
antaa^^lifottoa. Diin^mlksi osuusliikkei­den
.siUentHytyy epäUlä ihmisten re-hellifjyjyita;
r^Ve^^ansa^ maksamatta jät-tämitt^
.ei aina johdu epäreheiuö^y-destä.
Mutta kun^ luottoa on saatavissa
erehdytään helposti elämään yli tu­lojen
JartilannemtlMostuu sellaiseksi,
että varat eivät ^ myönnä velan mak­samista?
Päätökset luottomyyzmin lo­pettamisesta
eivät useinkaan ota käy­tännössä
toteutuakseen; sillä »ve&ksi
prosenttiin tavaramyynneistä. Rahti-*
msisut vaihtelevat eri paikkakuntiin
nähden. Joten .on mahdoton seurata
samaa hintatasoa kaikissa osuusliik­keissä.
Jos jollain paikkakunnana,
hintatasoon nähden osuusliike o n e -
duIUsemmassa asemassa kuin jollain
toisella paikkakimnalla, niin'on valis­tumaton
jäsenistö valmis käyttämään
tätä^ esimerkkinään, timtematta syitä
Ja siten käsittämättömyydessään pila-
^ oman liikkeensä asemaa ulkopuo­leisten
silmissä.
Jos kauppatoiminnassa voitaisiin e-tukäteen
määritellä, mitä tulevaisuu­dessa
l^ilee tapahtumaan kaupallisella
alalla, niin voftalsiin ehkä välityspalk-
Lyhyt katsaus lakkotilanteeseen poh-
Jois-Oniariossa
Työolot täällä ovat olleet huonot jo
kahtena katkaisukautena huonoj»
klo laskea, siihen rajaan, että se juuri
peittäijd kustannukset. Mutta tällainen
määrittely on sula mahdottomuus.
Hlhtain määrääminen riippuu siksi
monista seikoista, että jkenenkään on
mahdoton hoitaa minkäänlaista lii­kettä
ilman ylijäämää, saattamata la­ketta
epävarmaan asemaan ja useassa
tapauksensa suoranaiseen häviöön.
Kuka hyvänsä lähtee kokeilemaan
hintojen mleUvaltaisella määrittelemi­sellä,
6& tuomittu häviöön. On ylei­sesti
tun«ettu tavarain hintain yh­tämittainen
vaihtelu. Silloin kim ta­varain
hinnat vaihtelevat, muodostuu
käsillä olevan tavaravaraston suuruus
ostaminen on perisynnin tavoin piin­tynyt.
Ihmisiin^ Jotkut kyllä aina pyr­kivät
pitämään päätöksiä pyhinä ja
omalta kohdaltaan toteuttamaan nii­tä,'
mutta suurin osa useinkin ei ota
luopuakseen vanhoista perinnäistavois­ta,.,
huolimatta siitä, «ttä heidän ta­loudellinen
aseinansa sen myöntäisi.
Toisen ks^symyksen käsittely: salli­taanko
onuusliikkeen myydä tavaratasa
voitolla, vai ainoastaan l^ittelykus-tannukset
lukuuni otettuna, muuttaa
luonnetta edelliseen kysymykseen ve-r^
tttina. Tässä ei enää Jhmiset ole
halukkaita käyttämääit todistusväU-neinä
yksityisiä liikkeitä, .vaan- seuraa-
Vat perlni^tajpoja pyrkimyksessä
mahdollisimman pian.
Jo Rochdalen uranuurtajat ilmaisi­vat
sen i^eriaatteen, että osuuskauppo­jenkin
tulee myydä tavaransa vallit­sevilla
markkiniÄinnoilla. y Tämä ky­symys
on- synnyttänyt väittelyitä o-suusliikkeiden
Jäsenistön keskuudessa.
Osa jäsenistöstä pitää ylijäämää tar­peettomana,
kciska kuitenkin pidetään
tapana Jakaa ylijäämä jäsenille ja os­tajille.
Kuitenkin on tarpeellista osa
ylijäämästä siirtää\kasvatus- ja vara-rahlostoon.
Jos osiiustoim. pyritään e-distämään,
eikä haluta sUtä kehittää
amoastafm nurkkakuntalaisuusaatetta.
jftknT^tvstftpiiuki^iftkftan el tarkalleen
kyetä etukäteen määrittelemään. Han­kittujen
tilastojen mukaan voivat o-suuskatippaih
jakokustannukset vaih-
Kaikki Qamä seikat osoittavat^ että
Suomen porvaristo hyppelehtii Eng­lannin
imperialbniin hyppysissä^ va­rustautuu
täyttämään Englannin ka­pitalistien
hyökkäyskäskyjä Neuvos-toliittoa
vastaan.
Kaikessa mukana ovat sosdem.
johtajat Sosdem. johtajat yrittävät
noudattaa varovaista ja pettävää po­litiikkaa.
Mutta hallituksessa olles­saan
joutuivat he kuitenkin politiik­kansa
paljastamaan, ei ainoastaan
vedenalaisten tilauksessa, ampum^-
tarvetehtaan järjestämisessä, suoje-luskiintaparaateissa
ja myöntäessään
varoja suojeluskunnille, mutta myös
siinä, mikä ; oli > tärkeätä^ että ' he
osoittivat työskentelevänsä selkäpuo­len
puhiUstus- ja valnusteluhom-massa.
46 tunnetun eturintamassa
taistelleen työläisen ja työläisnaisen
telkeäminen vankilaan pitkiksi vuo-lähti
'heidän aloitteestaan.
Samaan aikaan kun . sosdem. j oh-tajat
porvariston kanssa ovat • hy^-
käilleet vallankumouksellisen työ­väen
kimppuun, samaan aikaan ovat
nämä heirrat saaneet kokea, että työ-läisjuokot
siirtyvä pois heidän ta­lutusnuorastaan.
Työläisjoukkojen
keskuudessa on käynnissä syvä va-semmistolaistuminen.
Ja ~ Suomen
Kommunistisen puolueen ääni kai­kuu
laajojen joukkojen keskuudessa
teollisuuspaikoilla ja kylillä.
VilnU.
perii) tärkeäksi tekijäksi hintain mää­räämisessä.
8illoin,Inm tavarain hin­nat
markkinoilla nousevat, on kaupal­le
e<lulllsta, että sillä on suuret va­rastot
ennemmin ostettuja tav!aroita
'käsillä, mutta päinvastaisessa tapauk­sesi
se 'muodostuu häviöksi. Näitä
seikkoja ei kuitenkaan, kukaan kuole­vainen
kykene tarkalleen laskemaan
etukäteen. Liikemiesnerolla kyllä yi-'
peillään silloin,' kun tässä tuhteessa
satutaan.onnistumaan, mutta päinvas­taisessa
tapauksessa ollaan hiljaa.
Vbitanee kuitenkin pitää parhaana
menettelytapana, että osuusliikkeetkin
myyvät tavaransa voitolla ja Jaka­vat
ylijäämän jäsenilleen ja ostajilleen.
Jos tarpeellista. Mutta tuo pienen
liikevoiton jakaminen ei ole niinkään
tärkeä 'asia kun 'osuustoiminnallisen
kasvatustyön tekeminen ja liikkeen
laäjentjminetf palvelemaan yhä suu­rempia
työläisjoukkoja, v:
Päätöksiä voidaan useinkin tehdä,
mutta vniiden käytännössä toteuttami­nen
el :aina ole yhtä helppo. Juuri se
osa os^usIiikkeiden Jäsenistöstä/joka
ei ipidä, tapanaan käydä kokouksis&a,
on.aina^ valmis arvostelemaan liikkeen
toiinJbiää feOkousten ulkopuolella. He
yleensä puolustavat luottomyyntiä sekä
ajatuskantaa, että osuusliikkeezL el o-lisi
tarpeellista myydä tavaroitaan voi.,
tolia. Tämä on luonnollinen tulos siitä,
että el\;Ole pyrittykään seuraamaan
asioita, eikä - tutustumaan kaupallisen
elämän todelliseen luonteeseen.
^os,päätöksiä' asioissa tehdään, on
ne myöskin asetettava käytäntööa
Mikään päätös ei ole päätös, mikään
järjestelmä ei ole järjestelmä, ellei
nUtä aseteta käytäntöön.
OSASTOMBIE NXTTTXMO
esitti viime lauantaina operetin "Lem­men
pyörteissä" yleisön suureksi tyy­dytykseksi-
"Lemmen pyörteissä" on
h3rvin suomennettu pienoinen 'operetti^
kauniine lauluineen ja tanssineen Ja
tekee virkistävän vaikutuksen, sekä
tempaa yleisön mukaansa kevyempään
ilmapiiriin koko esityksen ajan. '
NäyttämöUeasetus ja esitys oli eheä
ja hyvä. Ei,suinkaan ole vähemmässä-kään
määrässä väheksyttävä esittäjien
työtä j a kykyjä kappaleen onnistumi-sekä.
Vahinko vaan. että niin vähä­lukuinen
yleisö oli saapunut tilaisuu­teen.
Täinän voipi korvata tulemalla
ensi lauantaina, marrask. 3 pnä. sillä
silloin esitetään sama kappale uödes
taan. Tulkaa katsomaan/Ja viettämään
hauska ilta. Ja palkitkaa näyttämön
työ täyttämällä haaU viimeistä tilaa
myöten. ,
Sunnuntaina, 4 pnä esitetään haus­kuudestaan
tunnettu "mät Rymätty­lässä';
toiseen kertaan. Saapukaa jou­kolla
kumpaankin tilaisuuteen! A. N.
CANADAN UUDEN AHBtATTIJJOt-
JESTtfN ^ ^
kokous alkaa tiellä marraskuun
päivä. Ktdcoukseen saapunee eri jär­jestöjen
edustajia noin 200 kautta Ca­nadan,
äärimmäisestä lännestä asti.
Kokouksen plUUsi kestää viisi päivää,
oUen heillä nun. keskustelun alaisena
vanhuudenvakuutus- Ja työttömyysky­symykset
Kokous pidetSän ' Prince
Geoige-hoteilissa. Kokouksen toimesta
Järjestetään yleinen .kokous Hygeia-haalissa.
Jossa vlänneh edustajat te.^
kevät selkoa työläisten tilanteesta.sieU
lä. Kokous alkaa keUo kahdeksan
marraskuun 7 ifilvä, Jckbon lienee va­paa
sisääni£äsy kaikille halukkaille.
LÖYSI TAIUONSA KUOLLEENA
PALATESSAAN KOTIIN
* SJemeth Crosble palasL lokakuun 26
päivän illalla kotiinsa oltuaaii poissa
jtdtakin viikkoja työssä ulkcma kau­pungista
ja tapasi vaimonsa kaasuun
kuolleena asunnossaan 669 Bn»dview
Ave. olevasta osastotalosta. Vaimo oii
metsäin ja' alhaisten katkaisutaksain
yuoksL Näinollen eivät metsätyöläiset
ole voineet ^ästää työpalkastaan
huonojen ail&ojen varalle, vaan ovat
oUeet pakoitettuja elämään kädestä
suuhun huolimatta sUtä, että viime
katkaJsukaudella vaihteli katkaisutak-sat
2.50^2.75 n.s. roffikoortilta. Nyt
alkavalla katkaisukaudella ovat sydä­mettömät,
ahneet paperipuiden kat-kalsuttajat.
japparit ja komppaniat,
alentaneet jo entuudestaan kurjan al­haisia
taksoja nälkärajan alapuolelle.
Nykyiset taksat vaihtelevat 2.00—2^
koortilta. Nämä palkkataksat ovat niin
alhaiset, että voimakknlmmillakaan l i ­haksilla
varustetut metsätyöläiset.
jotka ovat metsätöihin tottuneet, ei­vät
voi suurimmillakaan ponnistuksilla
ansaita perheelleen jokapäiväistä lei­pää,
puhumattakaan niistä jotka ovat
heikoimmilla fyysillisillä voimilla va­rustettuja
työläisiä. He ovat pakoitet­tuja
perheineen kärsimään tappavaa
kroonillista nälkää.
Me. pohjols-Ontarion metsätyöläiset
emme voineet sivuuttaa näin .vakavaa
tilannetta, Jonka seuraukset tulisi ole­maan
useille niin tuhoisia, vaan olim­me
pakoitettuja lähtemään lakkotais-telun
avulla taistelemaan Itsellemme
ja perheellemme edes hieman siedettä-vämmän
taloudellisen aseman.
Rnsimäinen lakko alkoi So. Porcupi-nen
— Timminsin linjalla sijaiteeval-la
K. Nikkasen kämpällä, jossa lakr
koutul 26 miestä. Drifwoodin ympä­ristöllä
lakkoutul seuraavat kämpät: J.
Silta&n kämppä, jQssa työskenteli 11
miektä Joista 5 jäi rikkureiksi; A.
Hovin kämppä. 21 miestä; komppanian
kämppä. 6 miestä; ^ Matsonin pätsäri-kämppä.
6 miestä s'^Hemmi 'Lammin
pätsärikämppä. 5 miestä.
Kuten edelläolevasta selostuksesta
käy selville, olivat metsätyöläiset ra­hattomia
lakkoon alkaessa joitakin
yksilöitä lukuunottamatta ja sentäh-den
ovat olleet pakoitettuja turvautu­maan
lakkoavustukseen. Lakkoavus-tuksina
on pohjols-Ontarion aluetoimi­kunta
käyttänyt kaikki rahavähäiset
mitä sillä on ollut ja lisäksi on ollut
pakoitettu ottamaan $600.00 lainan, jo­ka
on Jo käytettä lakkoavustuksina.
Nyt on aluetoimikunta joutunut sel­laiseen
asemaan Josta on vaikea sel­viytyä
sentähden, että vielä oh lakko­laisia
jotka ovat avustuksen tarpeessa,
nauttien lakkoavustuksena vapaan a-sunnon.
Ja ruuan, joista lankeaa las­kut,
maksettavaksi ^vissinä aikana eikä
meillä ole rahaa. Ja heidän lakkoon
lähtiessä olemme vakuuttaneet, että ei
tee mitään haittaa lakkoutumiselle jos
el Reillä, ole rahaa: me tulemme anta-union
rahattomille
lakkolaisille vapaan asunnon ja ruuan.
Rahan puuteen takia emme ole voi­neet
lähettää kiertävää Järjestäjää e-nää
liikkeelle, sillä hän el voi saada
työläisiä rahattomina lakkoutumaan,
ellei ole mahdollista että voidaan taa­ta
heille välttämätön asunto ja ruoka.
Rahan puutteen vuoksi emme siis die
voineet saada lakkoa täällä laajene­maan
voimakkaaksi, emmekä saa,
vaan olemme pakoitettuja sortumaan
pääoman rautaioron alle, ellei vallan­kumoukselliset
luokkataistelutoverit o-
Jenna meUle auttavaa toverillista kät­tänsä.
Hyvät toverit! Kuten huomatte on
meidän tilanteemme hyvin ^^ava. O-jentakaa
auttava kätenne, sillä voit­tomme
on myös teidän voittonne ja
häviömme työväenluokan häviö.
Jos saamme henkistä ja aineellista
apuanne, leviää lakkoUIkkeemme voi­makkaana
eteenpäin pchjois-Ontarion
korpimailla. Sillä lakkolilkkeen leve­nemiselle
täällä on pakoittavat syyns^.
Kun emme ole voineet pitää järjestä­jää
kiertämässä edellämainituista
syistä, on lakon alaisille kämpille
mennyt joukko rikkureita. ^
Lakkosaavutuksemme edellä maini­tuista
syistä ei ole sum^t. vaan on
niissä sentään maininnan arvoista.
Semaavllla kämpillä olemme onnistu­neet
läpi viemään Cochranen edusta­jakokouksen
asettamat taksat: So.
Porcupinen ympäristössä' A. Laineen
kämpillä. Joissa työskentelee 50-60
miestä. Kapuskaslngissa Rusvals
komppanian kämpällä Smoken lin­jalla
malli 17. Jossa työskentelee 50
miestä, ynnä muualla.
Vetoomus nykyisin kämpillä työs-kentelevfiri
tovereihin: Hlyvät to­verit,
te itse tunnette kurjan asemam­me
minne omistavan luokan pohjaton
voitonhimo on meidät saattanut. Ja
koska mielessämme palaa sammuma­ton
toivon tuli, että saamme palkka-taksamme
edes vähäsen kohoamaan,
niin sen saamme parhaiten siten, että
jokaisella kämpällä pidetään kokous,
valitaan kämpiÄkomitea, joka tiedot­taa
^uekomitealle kuinka paljon hiie-h
i | on kämpällä töissä Ja minkälaista
pallckataksaa maksetaan, kuinka pal­jon
kämpällä katkaistatm puita ja
minkälainen mieliala kämpällä on
jne. Täten tehtynä voi ialuetoimikunta
vississä määrässä edukkaammin mää­rätä
järjestäjän matkat, sillä luotam-i
me 3ärjestyne^n työläisten: solidaari­seen
pikaiseen apuim. Siis meidän on
myös tehtävä velvollisuutemme^' mei­dän
on taottava silloin kun rauta on
kuuma. Innolla toimeen Jokaisella
kämpällä! Aluetoimikunnan osote on:
Lauri Niemi, Porcujiine, Ont.
Toveritervehdyksin,
. Aluetoimikunta
aikaisemmin sairastanut heimotäutla
Ja siitä johtuvaa hermostuneisuutta,
joka ehkä oUisyynä, että hän oU a-vannut
kelttouunin kaasun, niin saa­den
surmansa. Ijältään oli hän 34-
vuotias.
y '
TORONTON KATUVAUNUT TUR­VALLISIA
KULKUVÄLINEITÄ!
NMn llmottaa kuljetuksesta huoleh­tiva
hallinto, antaen lausunnon liiken­teestä
yleensä. Tiedottavat sen yhtey­dessä,
että seitsemän vuoden aikana
ei ole yhtään kuolemantapausta ta­pahtunut,
huolimatta vaikka matkus­tajien
luku tällä ajalla lasketaan nou­sevan
biljooniin.
"VILLIT VUORET"
Parhaillaan osaston näyttämö tuli­sella
kiireellä valmistelee näytelmää
'Villit vuoret" esitettävään kuntoon
ja esitetään se marraskuun 10 päivä,
lauantai-illalla. Josta tarkemmin tuo-nempamu^—
J.
VAPAUDEN LUKIJOILLE JA O-SUUSTOIMINTALIIKKEEN
KAN­NATTAJILLE
TIHMINSIN JA
SOUTH PORCUPINEN PH-RISSÄ
Työväestö — edistyäkseen riennois­saan,
tarvitsee eheän Ja horjumatto­man
yhteisymmärryksen ja tarmokas­ta
toimintaa^^koltustensa toteutta-miseksL
Myöskin osuustoiminnan alalla on
välttämätöntä- sen menestykseksi kes­kittää
yksimielinen yhteistyö taloudel­listen
etujen saavuttamiseksL Mitä
voimakkaammaksi'sa^^
keemme, sitä paremmin se kj^Knee
meitä palvelemaan kulutustarpeiden
hankkijana Ja väUttäJänS.
Osuusliikkeemme v<dma Ja palve!us.i:
kyky" taasen riippuu sUtä toiinka l u ­kuisana
valveutunut työläisjoukko
käy mukaan liikettään tukemaan Ja
ylösrakentamaan.
GsuuslBkkeemme TlmminsissS Ja
South Forcuplnessa lyhyestä toiminta-ajastaan
huolimatta on Jo saanut ver­rattain
huomattavaa tunnustusta ja
kannatusta järjestyneiden kuluttaja
taholta, joka mielihyvällä voidaan
valveutumisessa. Tarkoituksella laa­jentaa
Ja syventää osuustoiminnallista
valistusta täkäläisen kuluttajaväestön
keskuudessa, tullaan viettämään ö-suuskauppamme
kaksivuotisjuhlaa
marrask. 4 p. Timminsin suomalaisel­la
haalllla. Ohjelma tilaisuudessa tu­lee
olemaan'erittäin arvokas. Puhu­jaksi
olemme onnistuneet saamaan
Yhdysvaltojen osuustoimintaliikkeen
valistusosaston hoitajan Yrjö Halosen.
Lisäksi on osuustoiminta-aiheinen
näytelmä sekä kuvaelma Ja kuplettia,
soittoa,.laulua ja runoja.
Henkisen ravinnbn lisäksi on tilai­suuteen
järjestetty myöskin aineellis­ta
ravintoa, sitä "mainostettua" Red
Star-kahvia parhaiden leivosten ke­ra
mitä täältä voidaan saada. Juhla
päiväUä alkaa keUo 2 lp., ja suorite­taan
siinä ohjehna englanninkielellä
Suomenkielinen ohjelma aloitetaaii
7.30 lp.
Osuuskaupan kannattajat jk ystävät
mamlttuun juhlaan tietenkin saapu­vat
viimeistä miestä myöten, mutta
sekaan ei aivan riitä. Sellaisia naapu-reitamme,
jotka eivät vielä ole o-suu^
auppamme ystäviä, keholttakaa
ja^oukutelkaa heitäkin juhlaan.
TUstal-iltana marrask. 6 p. järjeste­tään
South Porcupinen suomalaiseUe
h a ^ e osuustoiminnallinen illanviet­to.
Tilaisuudessa puhuu Yrjä Halonen
Ja tulee siellä olemaan muutakin oh-jeimaa.
.
mrkland Lakella Halonen puhuu
tostaina marrask. 8,p. Paikalliset to-vCTit
siellä.tietenkin huolehtivat t i -
^ « d e n Järjestämisestä.
K^mmiBDstqnioliK
No. 240 ~~ laat
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUo.
BAALAISEN PUHUJAN TOV^
S. G. NEILIN
maticaohjelma
I
Espanola, . .
Blind River
Mazradmdla:
2R
Sault Ste. Marie 4 ja 5 J
Bruce Mine
Burritt
Cobalt . . . . . . . . . . . . . . 10
• 6
.. 8 p,:
ja u n
Kirkland Lake • •. 12 ja is «
Larder Lake 13 n
Rouyn, Que. Mjaisp
Rosegrove 16 ja 17 «
Iroquis Falls jg
Pottsville 20 n
So. Porcupine . . . . . . . . . . . . 21 ja24p,
Timmins ........... 22 ja 25 n,
Connaught Sta. iltapäivällä ... .j 25 p,
Cochrane 26 n
Kapuskasing 27 p.
Hearst 28 p,
Nakina ...i......... 29 p.
Homepayne 30 p^^
Jonlnknnlla:
Nipigon 1 ja 2 p.
Port Arthur 3 p^
Fort William 4 p^
North Branch 5
Lappi ja Ware 6 ja 7 p.
Kivikoski 8 p.
Intola 9 p.
Alppila ja Kaministiqwia.. 10 ja Upt
Port WilUam . — 12 p.
Nolalu 13 ja 15 p.
Wolf SIdIng • 14 p.
Port Arthur v . . . . . . . . . . . 16 p.
MiUar ..... 18 p,
Conmee 19 ja 20 p^'
Port Frances 21 ja 22 p,
Finland .......,.'.,.......23 ja 24 p.
Tov. Neil on juuri palannut matkal-taan
Neuvostoliitosta, jossa hän oU
Canadan l^ommunistipuolueen edusta­jana
Kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa .kongressissa (heinä- ja
elokuussa) (f'ja "vieraili Neuvosto-Kar­jalassa,
äekä tältä mantereelta sUrty-neitten
> työläisten muodostamissa
Kommuuneisssa. Näissä tilalsuuksisss
tulee tov. Neil selostelemaan tämSn
vallankumouksellisen : proletariaatin
maailman kongressin päätöksiä ja
merkitystä, T ä n ^ - kongressin mer­kityksen
tärkeys ilmenee siitä, että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu­nistisen
Intemationalen ohjelma, kä­siteltiin
sotavastainent työskeniteily,
siirtomaasuhteet Ja imperialismin ja
sen aseenkantajain nykyinen asema
Ja merkitys, sekä perinpohjin selyen-nettiin
menettelytavat-^työskentelylle.
. - Myöskin tarkistettiin ' canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysjmiyksi-en
ja tehtäväin ymmärtäminen.
* Puolueen- Jfisenille Ja. työläisille y-leensä
on tärkeää tutustua tov. Neil­in
selostukslih, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimien yllämainituU-a
paikkakunnilla tulee siis järjestää
;ilaisuudet Ja ilmoittaa ne mahdolli­simman
h y ^ Myöskin toivotaan pai-
£n pajkkakamulta
merkitä huomattavana edistysaskelee­na
paikallisessa osuustoiminnallisessa
Creighton Mine, Ont.
-5: ^»^»e^ton Minen osaston
naytelma^ara esittää toisen kerran
iUarlo Halmeen runoelman *'Ku
umgas Teivas", joten niilläkin jotka
vumekerralla eivät olleet tilaisuu-dessa
sitä näkemään, tarjoutuu sil-hen
talaisuus nyt. Kappale ei itses-t
^ _ k a i p a a sen pitempiä selitykdä,
ruttaa kun sanotaan, että se on
kwinis ja mukaansa vetävä alusta
loppuun. Täyttäkää siis katsomo v i i .
meistä blaa myöten, silla sisäan-paasymaksukm
on pantu mahdolli
semman alhaiseksi.
Siis, tervetuloa, läheltä ja kau-kallisten
toverien haricitsevan varojen
hankint^ matkakustannuksien kor­vaamiseksi.
Kommunistisen tervehdyksin,
Kp. keskustoimeenpanevan komitean
puolesta,
A : T . fflLL, sihteeri.
"Krasinin" ja «Malygi-nih"
retkikunnat
palkittu
Taannoin s^pulvat "Krasinin" ret-kikunnan
osanottajat Moskovaan.
Junan saapuessa omalle oli ase­matorilla
vastassa Moskovan tehtaiden
delegatsiobrieja, kaupungin varusväen
joukko-osastoja ja Osoaviahim jär­jestöjä.''
Vastaanottajien joukossa oli myös
Italian, Norjan ja Tshekkoslovakian
lähetystöjen edustajat, Osoaviahimin
puhemiehistön Jäsenet, sotilasilmalai-vaston
edustajat, puolue,-ammattiliit-tojen
ja yhteiskunnallisten järjestöjen
edustajia sekä koti- ja ulkomaalaisia
sanomaleKtimlehlä.
Torilla pidetyssä kokouksessa "Ita­lian"
avustuskomitean puheenjohtaja
tov. Unshllcht tervehti retkikunta-
Jalsia Joista professori SamoUovitsli,
Tshuhnovskii Egge, Oras ja Filippov
vastasivat tervehdyksiin.
Seuraavana " l Ä i ^ n ä ' oli suuressa
teatterissa^ Osoavlahhnin järjestämä
juhlakokous "Krasinin" Ja "Malygini?"
retkikuntien kätJOniaksL
Tp. K K : n j a , Kansankomlssarien
neuvoston puolesta tervehti retkikun-talaisia
tov. ToloÄ)ntsev.
— Merkitäkseeti , molempien retki­kuntien
sankarilliset urotyöt, — lausui
tov. Tolokontsev,—- on Neuvostoliiton
Toimeenpaneva Keskusikomiteä päät­tänyt
palkita Jäänmurtajat "Krasinin"
ja "Mäiyginin" Bimalsen Lipun Tyon-kunniamerkiilä.
Punaisen llilpun Työnkunniamerkin
saavat "Krasinin" rretklfainnan pääl­likkö
Samoilovitsh. ^"Mals^inin" retki­kunnan
päaiiik^- Vize, "Kr^inin"
komissaari Oras," "Itolyginöi" retö-kuhnan
päällikön ^^aisetStreKQf
Ja Lavrov, "kräslhiii"^^ kapteeni EggSt
Malyginln kapteeiii ^ ä h ^ "Kra­sinin"
lentäjä Fedotov Ja •miyginin"
lentäjät Eteriejev Ja Kvjatkovski
'Punaisen Lipim kunniamerkillä pal­kitaan
"Krasinin" lentäjät Tsuhnov-ski,
Straulie. Aleksejev ja Shelagin
sekä "Malyginin" lentäjät Babushön
Ja Groshev.
^ ^ ^ ^ ^ ^