Vapaus, June 30, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, kcsäk, 30 p, Tuesday, June 30,1953
Omso of Rnalsb Canatfians. las'
Telephoncs; Business Office 4-4264
Editoria! Office 4-4265. Manager
E, Suitti. EdUorW.X»luzuS..M»i)ing
addreos: Sox 69, Sudtnoy*. Ontario,
Advertislng rates upoir »ppjlcstion.
08 eecond c l a » mail by tbo Pmt Tranalation free of diaree; >'
Office DepartmeDt. Ottaws. Pub'
Uflbed tbrice weekly: TUeedays
Tliundajv and Saturdaystjr Vapaus
PublidUng Company Xtd,> at' 100-102
Elm S t W., Sudbuiy/Oofc^ Canada,
TXLAUSRZNNAT:
Csoadassa; l vk, 7J0(^4r.kk. 2.1»
Ybdysvalloissa: 1 vk. 840 « kk. 4.80
Suomessa 1 vk, 8ii0 6 kk. 4.75
M.
i
Canadan 86» syntymäpäivä
. ' - Huomenna, -heinäkuun -^'mmäisenä päivänä vietetään kautta
laajan maan CäHadaK'päivää, Canadan 86:lta syntymäpäivää. ' '
^UXiXi, Canadan suoMalaisilla on täysi syy osallistua tämän
Jiansallisen juhlan viettoon, sillä vähäisestä lukumäärästä' huolimatta
'•|äkalä^ maanmiehemme ovat yksilöllisesti ja yhteisesti,antaneet
.«man panoksensa tämän maan rakentamisen hyväksi —; ja toisaalta
meidän'^kaikkien tulevaisuudenkohtalot, onni ja toimeentulomahdol-lisuudet
ovat erottamattomasti sidotut Canadaan. ' ' '
Canadan päivänä juhlitaan Canadan historiallista merkkipäivää,
, • -vuonna 1867 heinäkuun 1 pnä voimaan astuneen B\L-lain vuosipäi-
' Vää. Vaikka suuren rahan voimalla on oikeistolaisille lehdille ko-
. koonkjrhätyssä C. S;n eräässä artikkelissa (julkaistu m.m, Toronton
/ Vapaa Sanassa kesäkuun 16 pnä) annetaan sellainen täysin harhaan­johtava
käsitys, että canadalaisilla ei ole juuri osaa eikä ajrpaa maan-
"--"sa-itsenäistymisen suhteen, koska "muutamat canadalaisten kesltuu-
' "dessa tapahtuneet taistelupurkahdukset olivat vain vähän enemmän
Jiuin kahakoita", nim tosiasia on, että Cahadan kansalla on kunnial-
^,^,|^t vapaustraditiot, jotka -viime vuosisadalla kehittyivät tabtetussa
' l;,"yastuunalaisen" eli itsenäisen ja demokraattisen hallitusjärjfestelmän
' »: puolesta. ' ' '*'
",->. Totta tietenkin on, että iViUiam Lyon 'Mackenzienjja.iLQUjs Jo-
^^seijh Papineaun johtamien patrioottien taistelu päättyi aseelliseen
häviöön 1837—38 olleessa porvarillisdemokraattisessa"'- kaj>inassa.
. i-^^rlliutta tämä,on vain osa, pieni murto osa koko totuudesta. Ylläolevan
-^^isäksi on muistettava, jos mielitään sanoa koko totuus,, että !Mac-kenzien
ja Papineaun johtamat patriootit olivat sitä ennen käyneet
vuosikausia poliittista taistelua C^ itsenäisyyden eli "vastuun­alaisen'^
hallituksen puolesta. Ontariossa ja Quebecissa, jotka silloin
^'.tunnettiinvYlär ja^la-C^ nimillä, pidettiin tuhansia kokouk-
, ; 5 i a , järjestettiin suuria nimienkeräyksiä, I^ontooseenjähefettyjen ano -
; «v-musten j «valittiin '^kapinoitsijoita'! lainlaatija-
- «kuntiin — useita kertoja peräkkäin''kirten tapahtui esimerkiksi 'Mac-
- ^••kchzien suhteen, jon^ valitsemista eivät silloiset taantumusvoimat,
"-pcrheyhtymän miehet, "hyväksyneet".
- 'Kaikki tämä meni kuuroille korville ja mitään ei tehty canada-
; " A laisten valitiisten korjaamiseksi. Lontoon siirtolaisvirasto heräsi vasta
; V ni-i
^ ^ ^ on/ että sotilaallisesta häviöstään huolimatta Mackenzien ja
;r :':F^ sai Britannian hallituksen käsittämään,-
• sA^e^ kuten oli aikaisemmin rhenetetty
v;^ ellei kansan vaatimuksia kuunnella ja toivonruksia täy-tetä.
Tämän ."herätyksen*' vuoksi ryhdyttiin tutkimaan Canadan
^''^'dosuhteita ja se johti silloisten liittovaltion isien avustamana BNA tn
i^^^ mitä Mackenzie ja Papi-neau'olivat
kannattajineen niin kauan vaatineet — 'kansallisen 7tsc-näisyydeo
ja demokraattiset vapaudet, vaikka kohtaltin vaj^naisina
aluksi. - w ' ,
"«Vähänkin objektiivisesti asiaa tutkien havaitaan,'että'BNA:n".
his-;
; tpria^; V Myös tiedetään, että sen jälkeen' on tä^sä maassa saavu^'
:-\<'tettu-useita muita suuria
"j^AVestmlnsterin lain hyväksyminen, mi
Kysymyksiä ja
vasfaufisia
• • •
KOSKISIN p v i ;
maiden rinnalla.
;•> Kuten sanottu, meillä canadalaisilla on täysi syy viettää juhla­mielellä
tätä kansallista itsenäistymispäiväämme. On syytä palauttaa
mieleemme, mitä tämä päivä Canadalle historiallisesti merkitsee ja
^korostettava sitä seikkaa, että jos me mielimme rehellisesti tätä kan­sallista
merkkipäivää kunnioittaa, meidän täytyy pyhittää itsemme
kansakuntana maan demokraattisten traditiojen vaalijaksi. On puo­lustettava
demokraattista hallitusjärjestelmäämme niitä vastaan, jot­ka
haluavat itsekkäiden ryhmäetujensa ja paheellisten sdla^unnite|-
miensa vuoksi hukuttaa Canadan demokratian MacCarthysmilaiseen
hysteriaan ja noitajahtiin. Demokraattisia kansalaisvapauksia ja
Canadan itsenäisyyttä on puolustettava kaikkia niitä todelliBia vaä-rdja
vastaan, mitkä niitä tänä päivänä uhkaavat, lukeiiiuen' tähän
atomisodan hävitys ja sen aiheuttama joukkomittainen kuolema, el­lei
maan turvallisuutta saada taatuksi rauhan vakauttamisen avulla,
r ; Canadan suomalaisina, joiden kohtalot ovat yhdistyneet kiin^
; vteästi tämän niiaan ja kansan elämään, me liitymme omalla vaatimat-
] lomalla tavallamme muihin canadalaisiin tämän kansallisen merkki-
» päivän vietossa. Tämä suuri maa, jonka korpia me olemme pelloiksi
] V Tatvanneet. jonka vuorien uumenissa ja suurissa metsissä olemme
|; työskennelleet; jonka läpi maan raken lu-
\ !kemattomien muiden suurempien ja pienempien rakennustöiden suo-
; ritukseen olemme osallistuneet, on kohtalon oikusta tullut meidän
} ^maaksemme, eikä meillä ole, siinä mitään valittamisen syytä, sillä me
<r olemme oppineet rakastamaan Canadaa ja luottamaan sen suuriin tu-.
^-.-levaisuudenmahdollisuuksiin.
Yhdessä muiden canadalaisten kanssa, tämä maa on meidän
Canadamme ja tämä päivä, meidän Canadan päivämme. Vhdessä
muiden kanssa me kunnioitamme demokraattisen hallitusjärjestel­mämme
esitaistelijoita ja karkkia niitä, jotka käsiensä ^ai aivojensa
työllä ovat tehneet tästä maasta suhteellisen pienestä väkiluvultaan
tMiuolimatta yhden johtavan maatalous-ja teollisuusmaan, <
. »Me.olemme aikaisemmini korostaneet ja katsomme tarpeelliseksi
sanoa nytkin, että h}'vinä ja vastuunalaisina canadalaisina me - emme
sulokaan unhoita, enirhekäjhylji kansallista alkuperäämme — sitä'
sitkeätä Suomen kansaa, jonka jioikia ja tj^ttäriä me olemme. Päin­vastoin
me uskomme, että vaalimalla parhaita kansallisia perintei­tämme
ja kulttuurisaavutiiksiamme; me voimme parhaiten rikastut-taäf-
aineellisesti ja kulttuurillisesti; Canadaa. Tosiasia nimittäin on,;
eti»• jos me emme vaali isiltä perittyjä vapaustraditiojamme, Ilkaii
ja?Poutun sekä Suomeji^tj^äenliikkeen vapausperinteitä.-me jääm^^
me nollaksi muiden canadalaisten rinnalla. Ilomielin me' voimmekin
todeta tänä juhr;^^<'jl]bä;",f!itä taka ole
kuItturellisestikaaBrpitäneet kynttiläänsä vakan alla.
! T ä s ä mielessä voidaan h}'vällä s>')'llä sanoa, että juhliessammie
huomenna Canadan kansan ja valtion demokraattisia/saavutuksia"
me juhlimme myös niiden lukemattomien työntekijäin saavutuksia,
jotka ovat kehittäneet Canadan nykyiseen asemaansa -:7;Vja johon:
työhön täkäläiset maanmiehemme ovat antaneet oman "räatimatto-
» man panoksensa'.
f: ;McCarth3r ylistää
% '\SyngmanBheetä p\ • \' IFffsUnctoflu — Edistysmielisten i h -
\A'iJi•».aaliten'-'^InoarotBfiSsa mainetta saa-
. I ivuttanut senaattori lUteCarthy Julisti
nimttama päivä sitten, e t t ä "vapautta
mmm
rakastavien Ihmisten kautta maail­man
tulisi osoittaa suosiotaan presi­dentti
Rheelle- sen Johdosta, että
Rhee on pdrovosolnnllla^:^oi;ij^
viivyttämään väliraiiihaiQSopimukscn
allekirjoittamista iKoreassa.
Kyfymys:OvatlK> punapuut, j c i ka
katnsLvat Califomian rannikolla,
maailman pisimpiä puita? Tiedättekö
miten pitiUlui ne kasvavat? — L u k i ­ja.
- - - - -
Vastaus; fCyllä; ne ovat maailman
pisimp:ä puita: Pisin' mitattu ja muis­tiin
merkitty maailman pini on Juuri
pui^puu. Joka kasvoi B u l l Creek
Plat-nimlsellä paikalla califomlassa.
Se oli 303 jalan 'kojkiunen. '.Seuraa­va
Icorkein puu on eucalyptuspuu. Jo­ka
kasvoi Victorian v a l t i c s s ä A u s t -
taallassa. Se'oli 346 Jalan korkui-nen,
" '
Mitä muut sanovat
Riitiliiiitiii^
: i i i i ] : i i l i t i i i i i ^
IKEN JA KUMPPANIEN
PUpI^STA!
Teidän aikananne nuori, canadalai--
nen miliisi uskoi ylpeästi ai.heh, että
hän palvelee kuningasta Ja maata
niin sodan kuin rauhankin aikana.
Nyt hän katsoo pohjoiseen -radar-verkostoon
Jota ei ole valmistettu h ä ­nen
oman maansa puolustami^ksi Ja
hän epäilee vankast:, että' Jcs h ä n e t
rkutsutaan taiJrteluun. se ei 'tapahdu
kuningattaren Ja maan,: fvaan Iken
Ja kongressin puolesta. — Judith Ro-ijinson,
Toronto Telegram, kesäk. 10
p.
MUSTIIVBIASTA AMERIKASTA
Canadian Pilm Wccklyn Hye Bos-sln.
Joka on Juuri palannut Hollywoo-dlin
Ja Motlc^ Cityyn teiemältään
matkalta, toi tullessaan Jossakin mat­kalla
kuulemansa Jutun, « ä n el «ar
nonut hankkineensa sille copyright-oikeutta
Ja niinmuodoin tässä se on:
Orava Ja Jänis Juoksivat samaan
suuntaan tien vieressä Ja aikansa
Juostuaan orava kysyy Jänikseltä, et­tä
minkä vuoksi se Juoksee; *
'McCorthy ;tutkli italkkia oravia"
vastasi Jänis. ' '
; ?iMflä sinä siltä perustat" sanoi o-rava,
"ethän sinä ele orava.''
' N i i n , mutta miten voin sen to­distaa"
sanoi Jänis. — Glol)e and
Mali, Toronto.
(NeormloUHon lebdlstö kansaln-vatUtsti
kyonoykdstä) ' '
' Neuvcstoliiton lehdet ovat'liilkais'
seet useita kirjoituksia kaprtaliistleen
maailman markkinoilla i vallitsevasta
tilanteesta. Tosiasiat Ja numerotie­dot
osoittavat vakuuttaTästi, e t t ä ta­loudelliset
suhteet kapitalisti !°mal-den
välillä ovat Lnuheaati Järkyt­tyneet.
Kapitalistiset maat koetta­vat
kaikin keinoin lisätä vientlääto ja
supistaa'' tuontinsa 'mabdollisltntnan
vähiin. Sen 'vuoksi kärjistyy yhä e-nemmän
kilpailu menekkimarkklnoil-la.
Sangen' turmlcllisesti vaikuttaa
kansainväliseen kaupankäyntiin - Y h ­dysvaltojen
saneiuvalta. Asettaen y-'
hä uusia esteitä Länsi-Euroopan mai­den
tavaroiden pääsylle Ybysvaltoir
• h i n amerikkalaiset monopolistit- sa­malla
kieltävät kanssaosakkailtaan
kaupankäynnin demokraattiseen (lei­riin
kuuluvien maiden kanssa.
Yhdj-svaltojen ulkomaankauppa
kärsii suuria vaikeuksia,
'T>ravda'' kirjcittaa, että "hUJattain
Julkaistut lopulliset tiedot Yhdysval­tojen
viennistä vuodelta 1932 osoitta­vat,
että Yhdysvaltojen yhteinen
vientiarvo oli viime vuonna vain hy­vin
vähän suurempi kuin. vuonna
1C61. Mutta tämäkin kasvu tapah­tui
yksinomaan sotatarvikkeiden
viennin kustannuksslla. Ottamatta
huomiorn sotatarvikkeiden toimitus­ta
Yhdysvaltojen liittolaisille ?Yh­dysvaltojen
.vienti on supistunut 14
miljardista dollarista (v. 1951) 13,2
miljardiin dollariin (v. 1952). . E r i k o i ­sesti
^on supistunut maataloustuottei­den
vienti. Puuvillan, tupakan, vil­jan
ja muiden maataloustuotteiden
vienti aleni viime vuonna 15 prcsen-tllla.
Huomattavasti supistui .jnyös-kln
kivihiilen, kemiallisten tuo1>lei-den,
autojen sekä tekstiili- j a useiden
'»nUiden. teollisuustavaroiden viemiä
Vielä ihuonommassa asemassa '"bn
Englanti, jolle on ulkömaankaupäilla
elintärkeä merkitys. Taistelu menek-kimarkkinoista
Yhdysvaltojen v- Ja
vaan iucnteen.
^ K r ä i n a j a Zvezda" kirjoittaa, e t tä
"amerikkalaisten monopollstien
hyökkäys Englannin asemia vastaan
on 'pantit b'ikoisen siiufen laajuuden
ulkomaankaupassa; Jossa englantilai­sille
jl^fi^iile' ö n ' annettu ankara Is­kä:
'BUttääkun^sanotaan, e t t ä yksis­t
ä ä n ^ y i i 6 ö n j » > l f ö i™
lätlhalallMii -Atnerik^ maihin tava-
T&iia iDahdeksan^lrärtaat''enemmän
kuin englanti vei, iolibin" vuosina 19-
47—l^i"/'" ' '= •' " '••
palauttaäkseenTlCselleen ^ etitiset' 'ase­mana'
tiatlnalalaen 'Amerikan' mais-sa.
"Krasnaja zvezda'' kirjoittaa, että
"siinä tarkoituksessa kävi Englaxmin
kauppavaltuuskunta Latinalaisen A -
merlkan maissa. TV. helmikuussa: a l ­lekirjoitettiin
; uusi: kauppasopimus
Englannin Ja Brasilian välillä^ (Huh­tikuussa
Englannin Jcauppamlnlster.ö
Julkaisi' tledonaimon ;lEnglannIn > Ja
Argentlnan neuvotteluista kaupan­käynnin
laajentamiseksi näiden mai­den
kesken. • Englannin liikepiirit
pohtivat kysymystä Englannin entis­ten
asemien palauttamisesta X^atina-laisen
Amerikan maissa. Näitä suun­nitelmia
laadittaessa pidetään silmäl­lä
sitä: tyytymättömyyttä, mitä. ame­rikkalaisten
monopollstien isännöimi­nen
syimyttää Latinalaisen Amerikan
maissa. lEnglantilaiset kapitalistit ei.^
vät kaihda käyttää 'hyväkseen t ä tä
tysrtymättömyyttä saadakseen syrjäy-tetjicsl.
sieltä amerikkalaiset kUpalU-jansa',
Kapitalistisille niaille l ^ y Joka päi­vä
lyhä kärkevämmäksi (Länsi-Saksan
kilpailun kasvu. (Passiivisen kaiip-pataseen
vallitessa YTidysvaltojen
kanssa Ja vapautuakseen Ylidysval-tojen'
taloudellisesta väkivallasta
Länsi-Saksa koettaa lisätä vient.ään
muihinkin maihin.
Isyestija" kh-jolttaa, että "saksa­lainen
pääoma pyrkii: itsepintaisesti
Se ei tunkeudu aincastaan Englan­nin
Ja Banfikan markkinoille, vaan
vieläpä alkaa ahdistella amerikkalai­siakin.
Länsisaksalaisen pääoman j a
tavaroiden painostus kapitalistisen
maailman markkinoilla k ä y y h ä v o i ­makkaammaksi...
Argentiinalaisten
tavaroiden tuonti Länsi-Saksaan kas­voi
viime vuonna kaksinkertalsest:
vuoteen^ 1930 verraten,, mutta saksa­laisten:
' tavaroiden' vienti . Assentll-naan
kasvoi' nelinkertaisesti: v l ä n s i r
saksalaisia tavaroita tunkeutuu y bä
enemmän Afrikkaan sekä Lähi- Ja
Keski-Itään samoin kuin myöskin
Kaakkols-Aasian : niaUiIn;: mm, M a -
valtaan^anV Itselleen vankat asemat
Englannin välillä saa erikoisen^kli- kapitalistisen.maailman markkinoilla.
i p i i i i i i ^ ^
Berliini.—Viimeviikon lopulla syytti
Berliiriin r a d i o , " e t t ä YhdysValtaln
• valtios hteerin John JPÖster Dullesln
veli AUen Dulles, Joka" on XFSAm I n -
telUgense-toimiston : päämies, antoi
lakkom^llakolmlsmääräykset Itä-
Berliinissä. Laajalluksessa sanottiin,
että John Pcster Dulles määräsi vel­jensä
Allenin Ja siterensa Eleanor
Dullesln "yrittämään muodostaa uu­den
38.^ leveysasteen" Berliiniin.
Eleanor Dullesln, •valtiovirastbn Sak­san
asiain talousneuvojan. Ilmoite­taan
poistuneen Berliinistä kesäk. 22
pnä, viivyttyään sieUä 10 päivää.
Sanomalehti" '(Neues"Deutschland'
kirjoitti viime aikaisista tapahtumis­ta
seuraavaa: \
" L ä n n e n sotapolitilkct kirkuvat,
kuinka he ovat onnistuneet aiheutta­maan
Itä-'BerlIlnissä levottomuuksia.
He eivät ole kuitenkaan voineet s i ­vuuttaa
sitä tosiasiaa, että 'länsiloh­kolla
.valmistetut yleislakkosuunni-telmat
epäonnistuiyat~< täydellisesti.
: 'Suunnitelmana oli jlelslakoii l i ­säksi
saada väestö nousemaan de­mokraattisen
tasavallan hallitusta
vastaan. Se ei onnistunut koska Jou­kot,
joiden keskellä fasistiset Isku­joukot
" työskentelivät, suhtautuivat
näihin vihanj|ellsesti. Saksan kansa
vihaa sodanlietsojia^' jotka* ovat joh­taneet
katastrofiin .^Ja< kaksi kertaa,
he eivät halua sen .tapahtuvan kol-r
mattaa kertaa."
UUSIA OHJEITA IfAETAAN i
Bonn. — Länsisaksalainen "puolus­tusvaliokunta*!
matkustaa. (vUme •vii­kolla
) WashIngtoniln ^ tarkoituksella
saada tarkat tiedot siitä, minkälaista
apua USA on valmis antamaan Län­si-
Saksan tuleville asevoimille. Val­tuuskuntaa
Johtaa Theodor .Blank.
Hänen lähimpänä neuvonantajanaan
telmii kenraaliluutnantti tHeuslngen.
Valtuuskuntaan kuuluu lisäksi useita
entisiä upseereja. ; i . r -
Valtuuskunta neuvottelee •USA:n
puolustusvirkallijain kanssa Ja suo­rittaa
vierailuja sotilaallisissa tuki-kohdissa>"..
VASTAUS LXNSIVALTOJEN
VASTALAUSEISIIN
Berliini. — Itä-Berliinissä olevien
venäläisten joukkojen : komendantti
kenraalimaJiuri pibrove torjui läiisi-valtojen
vastaluaseet ' i t ä - B e r l i i n in
mellakoissa käytettyjen menetelmien
Johdosta:
DIdrova ilmoitti olevansa valmis
palauttamaan kaupungin elämän
normaaliin, jos länsivallat puolestaan
estävät rikollisten ainesten pääsjTi
itävyöhj*keeUe,
«Liittoutuneiden: , komendanteille
sunnuntaina' Jättämässään nootissa
Dibrora ilmbitt^ e t t ä /hänen/iolnieh-pi^
e^nsät olivat väHtäinkttönrilä väki­valtatekojen,
ryöstöjen ja: tuhopolt­tojen
l o p e t t a m i s e k s i . ' H ä n lausui;e-^
delleen, että mellakat oli järjestänyt
•Länsi-Berliinin fasistiset asiamiehet.
Nämä asiamiehet olivat saapuneet
Itä-Berliiniin varustettuina aseilla Ja
radiolähettim llä ja hän huomautti
e t t ä länsiberlilnilälnen m m e r K a l -
kowski oli tunnustanut Itä-Berliinin
viranomaisille kuuluneensa 90 asia­miehen
ryhmään. Joka Dli ulkomaisen
vallan palveluksessa Länsi-Berliinis­sä.
Länsivaltojen komendanttien vas­talause
osoittaa, että liittoutuneiden
komendantit haluavat itse vastata
provokaattorien rikollisista teoista,
Dibrova sanoi edelleen;
Hän kysyi, mitä he itse tekisivät,
jos Itä-Berliini lähettäisi asiamiehiä
länsilohkolle järjestämään mellakoi­ta;
Tietenkin mellakoitsijat asetet­taisiin
syytteeseen ja rangaistaisi an­karasti,
h ä n lisäsi. Lopuksi h ä n sel.t-tl
olevansa halukas palauttamaan
kaikki normaalit yhteydet edellyttä­en,
ettei kclme länsivaltain komen­danttia
enää lähetä rikollisia ainek­sia
Zerlliniin.
Suuri työläisten
mielenosoitus
Länsi-Saksassa
Mynchen. T - K u n erästä suurta
vaateiustarpeiden liikettä yritettiin
pitää ia U k i tavallisen työajan jälkeen,
aiheutti täällä valtavan mielenosoi­tuksen
ja mellakan. Mielenosoituk­seen
osallistui ainakin 10.000 ihmistä;
^«elenoEoitustä yritettiin hajoltr
taa 800 kaupungin ja valtion poliisin
voimalla. Kesti kuitenkhi useita
tunteja ennenktiin mielenosoittajat
saatiin hajaantumaan, Mielenosott-tajain
taistellessa poliisien hyökkäys­tä
vastaan, pysähtyi llii'3nne keski-kaupungUla
j a useiden kauppojen ik­kunat
särkyivät, v
E i l i s i e n j a mielenosoittajain väli­sissä
yhteenotoissa loukkaantui Jouk-^*
ko ihmisiä. Poliisit vangitsivat 50
mielenosoittajaa. . : I
Toinen vankeustuomio^
Frqn^l,5|ic^s<^iple4
New. ^c|!-k. "1—^ Stt«ualai5Syntyinen
Frank Erickson, joka tuomittiin a i ­koinaan
vuodeksi-vankilaan laittoman
veikkaustohnlnnan-" fhai^oittamlsesta
.hevoskilpailujen: yhteydessä, tuetiin
vllme^vvlikolla -Bergenlcauntin van­kilasta
' :New Jerseystä Brookly­niin,
jossa hän s a i toisen vankeus-tuomion.
vfHänet tuomittiin kuudeksi
kuukaudeksi sen: Johdosta, että h än
oli j ä t t ä n y t maksamatta noin (75,000
vuosien 1945 Ja 1946 tiUoveroina kun
h ä n : oli salannut tulonsa tehdessään
tuloveroilmoituksen.
Hallitus on myös takavarikoinut
Ericteonin noin $750,000 arvoiset o-malsuudet
sen tähden, e t t ä hallitus
välttää hänellä olevan vielä vero­velkaa
mnilta vuosilta. Näiden ve­rovelkojen
' maksamisesta käydään
parhaillaan neuvotteluja hallituksen
Ja Ericksonin' edustajien kesken sii­nä
mielessä, että niistä päästäisiin
sovintooru ' ;
laijllle Ja Burmaan rahdistaen sieltä
pois englantilaisia : Ja ranskalaisia
tavaroita".
Kaakkois-Aasian: maiden . m a r k k i ­noilla
ovat kaupparistirlidat kärjisty­neet
ensi tilassa siksi, e t t ä Japani on
alkanut tunkeutua ulkomaldeii mark­kinoille.
"Pravda'* kirjoittaa, että ' amerlk^r
kalaiset monopolistit, Jotlca ovat haa­lineet
käsiinsä Japanin tärkeimmät
taloudelliset ^asemat, käyttävät niistä
riippuvaisia japanilaisia-yhtiöitä lisä--
vclmana taistelussaan : englantilaisia
kilpailijoita vastaan suunnaten niitä
Englannin markkinoille, ensi t las-sa
Kaakkois-Aasiaan. Japanin ase­mien
voimistuminen Kaakkois-^Aa-slan
marklnoilla kärjistää vielä e-
•aemmän ristiriitoja näiden kilpaili­jamaiden'
kesken. Englanti, jolla on'
voimakkaat asemat Kaakkois-Aaslan
maiden markkinoilla, on ryhtynyt.än-kariin
toimenpiteisiin Japanin Itas-vavaa
kllpalluvoäia^ .vastaan".
Kuvaten kapitalistisen maailman:
markkJncilla vallitsevaa yleistä t i ­lannetta
Varga kirjoittaa "Pravdas­sa'
:
: "Viime vuosina Länsl-Earoopan
maat ovat suurin vaivoin kohottaneet
tuotantonsa sodanedelliselle tasolle.
Kapitalstisen .maailman markkinoilr
.le'ovat Ilmaantuneet Japani j a Län-s
i . ^ k s a , joiden vaikutusvalta käy.
siellä yhä vclmakkaammaksi. Sa­maan
aikaan alkaa tuntua yhä räike^
ämmin % kapitalistisen maailman
markkinoilla. muuttunut suhde ky-:
synnän; Ja tarjonnan välillä: Kysyhr
t ä ei ole e n ä ä ylipäänsä suurempi tar­jousta;
WashIn'gtonIn volmaansaat-tama
kauppaklelto Atlantin liittoon
kuuluville maille: kaupankäynnissä
demokraattiseen leiriin kuuluvien
maiden kanssa: huonontaa vielä e-nemmän
Atlantin liiton ? rhaideh": tlr
lannetta. ^ . " \_ - •••
' Tällä"' - taustalla" Yhdysvaltojen
kauppapolltiifefca.'—' tucnnin jyrkkä
rajoittaminen j a polkumyynnin ilaaja
J soveltaminen, ts.^ amerikkalaisten ta.^
varoiden; työntäminen kapitalistisen
maailman markkinoille — synnyttää
vielä suurempaa vastarintaa muiden
kapitalististen maiden monopollstien
taholta."
Länsi-eurooppalaisten maiden e-dustajat
ovat monta kertaa asetta­neet
icysymyksen näiden maiden ta­loudellisista
vaikeuksista, jctka Johr
tuvat siltä, e t t ä niiden kauppa vajaus
kasvaa Yhdysvaltojen kanssa. Eng­lanti
on h e i t t ä n y t tunnuksen: ^'Kau­pankäynti
avun asemesta", vaatien,
e t t ä Yhdysvallat luopuisivat;^ orjuut­tavien
lainojen politiikasta Ja toteut­taisivat
vapaan kaupan politiikkaa..
'Tsvestija* kirjoittaa, e t t ä "vaatimuk­set
Yhdysvaltojen tuontirajoitusten
lieventämisestä kohtaavat kuitenkin
Vhäyemtkii meneUi
291^57 miestä
II maailmansodassa
VfMÄi»gtoo. — Y ^ y s v a l t a l c i i a l -
J i t u k J ^ viimeisten-laskelmien m u ­kaan
menetti Ybdisvdllat tola^ssa
maailmansodassa ainoastaan 1.135.-
3 © «hiestä, joista on todettu kuolelk-s
l vain 291,557 miestä.' Muut oUvat
haavoittuneita, loukkaantuneita Ja
sotavankeja. Suurimman mlesbukan
kärsi armeija. 936;2S9 miestä. Joista
234,874 oU kuolleita.
Koska maan ascvouiussa gpalyeli
kaikillaan 10.420,?KH)'^«iaitijnalita,
oUvat menetykset noinj^de^spÄjprö-;
s e n t t i a k c k o m ä ä r ä s t ä : '
SITÄ
Sotilas iselsoi varomattomasti j s l
an lähellä muulin takamuksia ja
loin muuai.antii hänelle hy;önlaise.|
täräyksea takakavlqUlaan.
Kun'tpiset,;Sotaaat kantoivat hän.]
t ä paareilla sairaalaan avasi hän tjjll
mänsä Ja n ä k i pelkkää taivasta^ ^ j
hllja^.keinuvansa eikä tunteaut u\
slUään-ilVnita: mitään, Sillbia hL-i
itlnyt/k^^aiMU^.,// 'H,:
:n tefi^fiiii:
tuomitsevat «iekäiKneen
että liänen apulaisensa
New York. — C I O : n tekstiilityö-
Iäisten unIon lehti "Textile Labor"
kirjoitti" viime vIiLolla ^toimituspals-t^
llaan, että Syngman Rheelle olisi
sanottava "suoraan, e t t ä parempi on
pysyä vaiti". Sen lisäksi mainittu
lehti kirjoitti.
"Syngman Rheen välirauhasopl-osolttaa
sitä, jatkaa "Isvestlja", et­tei
länsivaltojen edustajain pyhiinva­elluksesta
Washingtoniin viime ke­väänä
ollut mitään hyötyä. He voivat
luottaa korkeintaan siihen, että ny­kyinen
tarlffitaso tulee säilymään
vielä vuoden verran, josta Yhdysval­tojen
hallitus on tehnsrt esityksen
kongressille. - Mutta nykjintökään
tariintaso el lainkaan tyydytä muita
malta, sillä yksistään viime vuonna
niiden kauppavajaus Yhdysvaltojen
kanssa kasvoi yli puolella miljardilla
dollarilla! Yhysvaltojen: kongressi
a koo muuten saattaa voimaan vielä
suuremmat tullitariffit, 'Yhdysvalto­jen
tuonnin edelleen supistamisesta
on kcngressllle esitetty.,. 38 lakieh­dotusta.
Missä sitten on ulospääsy muodos­tuneesta
tilanteesta?
•Pravda" kirjoittaa, että .'huoles­tuneesti
arvioiden kapitalististen
maiden talouden .tulevan kehityksen
ja mm, niiden ulkomaankaupan nä­köaloja.
Länsi-Euroopan useiden l i i ­kepiirien
edustajat vaativat kansain-välyisen
kaupan laajttitamlstk vedo­ten
siihen, että kaupankäynnin' kiel­täminen
demokraattisten. maiden
kanssa vaikuttaa tavattoman 'vahin­gollisesti'
kapitalistiiseten. maiden ta­louteen.'
Sen vUogsl ev Y K : n Talou-:
delllsen ja yhteiskunnallisen neuvos­ton
ja Y K : n Euroopan taloudellisen
valiokunnan. Istunnoissa suotta kuur
lunut ääni keinotekoisesti -keskeyte­tyn'
kaupan kehittämisen v ä l t t ä m ä t -
tönis^dstä • (Lännen j a :Idän maiden
välillä, kapltahstisten.: maiden- ja
kansandv '.nckraattisten " - maiden: ja
Neuvostojiiton välillä,' -Juuri se onkin Xurkissa murhattu'
pakottanut K Y : n Euroopan talous*
valiokunnan kutsumaan koolle asian­tuntijain
kokouksen käsittelemään
kysymystä kaupankäynnin laajenta­misesta
Länsi- j a Itä-'Euroopan mai­den
väl.llä. Kokouksen lopussa puhu­nut
Y K : n 'Euroopan, talousvaliokun­nan
sihteeri Murdalle sanoi asiantun­tijoiden
antaneen suuren arvon tälle
kokoukselle ja e t t ä Länsi- ja I t ä - E u -
roopan maiden asiantuntijain neu­vottelujen
tuloksena on luotu edelly-aykset
kauppaneuvottelujen jatka­miselle".
'Neuvostoliiton ja kansandemck-raattlsten
maiden kokemus rauhan­omaisen
taloutensa kehittämisessä',
kirjoittaa .'Pravda" lopuksi,"osoItta'a
musvastalnen huuto on kyllin hiamp
asia. Mutta, vielä pahempi seikka oo
se kun h ä n e n huutonsa on saaant'
myötämielisiä kuuntelijoita vissiä
amerikkalaispiirien» keskuudessa," •
Varoittaen, e t t ä Rhee tulee '•piisi:
katuksi" Jos h ä n lähtee iihteiustettsa
mukaisesti- y i s i n jatkamaan sotaaj
lehti huomautaa: "Katsokaa loppfr
jen lopuksi. Chlan Kai-shekia." • 'f
Toisella puolen mainittm lehden
toimittaja Kenneth Fiester julkaisee
samassa numerossa artikkelin, missi
kiinnitetään huomiota Neuvostoliiton
lukuisiin rauhantarjouksiin, i
:'1Mie emme voi sivuuttaa niitä 'Lomi
munistien propagandana,' jos emme
mieli jäädä aivan yksin suureen^i.
mään sotaan', h ä n sanoo ja jatkaa,-
"Jo3 Venäjä tarjoaa kaupankäyn­nin
järjestämistä liittolaisille, joiden
tavaroita^ me : kieltäydymme osta-'
masta, me joudumme häviölle. Joj
Venäjä.ehdottaa käytännöUisen esi­tyksen
Saksan yhdistämiseksi: ja n»
•estämme sen, me joudumme liätellt
"Lyhyesti saneen, 'jos Venäjä eh:
dcttaa jotakin kohtuullista me emaK
voi vastustaa sitä vain sen vuoksi ktm
Venäjä lunnattaa sitä," .
Fiester huomauttaa, että 'fjos me-emme.
ole - valmiina raunan tekoon
silloin kuin se n ä y t t ä ä mahdolliselta,
meidät leimataan kaikkialla, maaii*
^ massa scdan kannattajiksi: Silloin
vasta me jäisimmekin yksmäisyy.
teeu.
* ."Ottal.riairime• t y k s i suurkysy-Tiji,• p
punaisen Kiinan 'tunnustaminen,
Olettaen, että Korean sota päättyy,
miksi pfdetään siltä sellaista mök.^ "%
Tunnus -a.T3inen (diplomaattisessa
mielessä) ei. merkitse hyväksymis^
Me tunnustamme Venäjän, Espanjan, I
Argehtinan; Tlhekkoslovakian,;:Puo> %
lan, Rumanian j a Etelä-Afrlkäii an-taijrtatta.
niihkään - raami tun maan
hallitukselle hyväksymi;,-tämme." *
Yhdysvaltojen valkutusvaltalalsten havannollisesti, e t t ä vain sellaiset ta-monopolististen
piirien jyrkkää vas­tarintaa".
Kauppapolitiikan pohtiminen pa-ralllaan:
Yhdysvaltojen kongressissa
loudelllset suhteet eri maiden välillä
vastaavat kansojen etuja, jotka pe­rustuvat
keskinäisen hyödyn ja tasa-arvolsuuden
periaatteelle."
liommunistivankeja
Belgrad. — Seitsemän kommunisti-vankia
murhattiin Bagdadin vanli-lassa
tapahtuneessa "meUakassa", il­moitettiin
viime viikolla virallisessa
tiedonannossa. Haavoittuneita ilmoi­tetaan
olevan 73, Joukossa joitakin:
vartijoita.
Järjestys saatiin palautetuksi vada
kun poliisijoukot saapuivat paikalle.
i
Terrori- ja mur^iajär- I
jestöjen rahoittamista ^
: ^Berliini. — I t ä - S a k s a n uutistcimls- m
to sanoi, e t t ä Eisenhowerln toimenjC-teestä
Länsi-Berliinille myönnetty
50,000,000 ei ole m i t ä ä n muuta kulj „
terrori- j a murhajärjestöjen ylläpi*
tämistä. Pyrkimyksenä on provor
kaattoritekojen järjestäminen Itä*; | |
Saksassa. r
Neuvostoliittoon ovat
tervetulleita kaikki
rehelliset \ vieraat
Moskova: — Neuvostoliiton ovet
ovat avoinne kaikille^ jotka rehelll--
sessä tarkoituksessa haluavat tutus-ö
tua maahamme, kirjoitti äskettäiii
Pravda pääkirjoituksessaan.
Lehti mainitsi samalla, että viime:
aikoina on lukuisia ulkomaalaisia;
valtuuskuntia vieraillut e r i ' puolilla^
Neuvostoliittoa Ja.että maan työIäUeti
ottavat Vierailijat tervetulleina vasi^
taan. - - - •;
"Suo siellä, vetelä t ä ä l l ä . .
.Suomen sosdem.' pomot -i—:Juntta-miehet
j a aseveljet — ovat taasbin
joutuneet aikamoiseen. pinteeseen,
jossa-kijppuFoivat kuin mato pihdissä.
Tällä kerralla; eivät ole kysymykses­sä
-"säläputket''-eikä "kaljakaUiöt",
ei valUaa enempää k i l in työväenjär­jestöjenkään
t varojen vääiikäyttämi-set,
. joissa asioissa ; sosdem. pomot
ovat viime 'vuosti;ia. kunnostautuneet
siinä m ä ä r i n , e t t ä joitakän mlnisterl-miehiä
on.oikein.edusVjntatletä pää­tetty
panna vastaamaan korkean raa-din''„
edes^. — , ' '
;;Nyt 'on esillä kokonaan toisenlai­sen'Jnttii.
^' ' '
^^Kysymys o n kustatmiisten aletita-misestsk
ehkoisesti Suomen vientite-ollisuudeh
tuotantokustannusten a-lenmisesta.
; Asiat n ä e t kehittyivät ^—kuten oli
aivan luonnollista — sillä lailla, e t tä
amerikkalaisten isäntiensä määräyk­sen
mukuan sotavarusteluun "omat <Ja
varastetut" sysänneet Länsi-£uroo-pan
maat eivät pysty enää osta­maan
Suomen tuotteita. J a mäcäli
pystyvät, niin perin kehnoilla hln-noilla.
"SÄiomen vientiteollisuus, joka Iän-,
tlsten markkinoiden epavarmundesia;
Jä' Hellnvalsuudesta; Unoliniattä' on
p:^riElnyt ^Sntämaan ohjeldeii 'nm-f
kalsesti' i ^ J a a m ä a n yksinomaan ntt-hin,
vaikka idässä päin olisi paljon
vakavammat perusteet kaupalle, on
alkanut ajautua "pirun kaulalle'.
Asia el t i e t e n b i ä n olisi vaikeasti
ratkaistavissa, jos ratkaisu tehtäi­siin
tavallista kansanomaista hevos-älyä
käyttäen. Siinä kun näet el
tarvittaisi muuta kuin lisätä kaup-.
paa itäisten j a kaakkoisten naapuri­maiden
j a K i i n a n kanssa ja toiselta
puolen vähän nipistää viimeksi kulu­neina
vuosina erittäin lihaviksi pai­suneita
vlentiteolisuud&x voittoja.
Suomessa buitenkin ovat hallitUs-ohjakdssa
porvarit — paremminkin
kapitalistit — vaikka siellä 'näennäl-
.sestl ovatkin hallitsevinaan maalais-littolaiset
p&kuporvarit j a sosdem.
pomomlehet.
Näin ollen hallitus. Joka on täysin
haluton astumaan suurkapitalistien
varpaille, onkin "kokomustien" lei­r
i i n kuuluvien vientlteollisuuslsaplta-listlen
(ensikädessä puunjalostuste­ollisuuden
bmlstajain) laatimien oh­jeiden
perusteella tekaissut kustan­nusten
alentamissuuhnitelman. Jon­ka
mukaan .kustannusten alentami­nen
pannaan, kokonaan työkansan
kannettavaksL ^
Sosdem., pernoilla. sOtarikollIsuudes-t
a a f l c o l n ä a i i tuomitulla Isolla ^Väl-nSim;
äsevell-LeSkBsellä, rapajui^olla
PennaTervoIla-ym. ei t i e t e n k ä ä n ole
mitään tuota kapitalistien suunnitel­maa
vastaan, sillä heidän leipäänsä ei
suunnitelman toteuttaminen kaven­taisi
— paremminkin päinvastoin.
Asiassa on kuitenkin eräs mutta
ja aika paha mutta..
Se on se, e t t ä Suomen työväestö on
alkanut uhkaavasti murista. Se an­toi
varoituksen heti, kun suunnitelma
pääsi Leskisen ministerisalkusta lip­sahtamaan
julkisen sanan palstoille.
Asiaa pahentaa vielä se, e t t ä syk­syllä:-
pidettä vien kunnallisvaalien: l i ­säksi
suoritetaan: ensi vuonna edus­kuntavaalit
ja kun sosdem, pomojen
paperit ovat jo entisestäänkin aika
pahasti tahriintuneita, niin ei olisi
varaa n i i t ä nyt lopullisesti tervata'.
Jos niin kävisi, silloin olisi perin
pienet mahdollisuudet saada työkan­salta
minkäänlaista kannatusta tule­vissa,
vaaleissa, j a se meinasi.minis-terituolien
ym. lihapadan ' ä ä r e s sä
olevien paikliojen menettämistä.'^
-^FiStä näin o n asia" kay -ihni pää­ministeri
Kekkosen" kesäk. 17 pnä
pitämästä n,s, Mynämäen louheesta:
Kekkonen: mm. sanoi: ' '
" . . . Tilanne on vakava, vaik­kei
toivoton . . . ei ole kuin kaksi
mahdollisuutta, devalvaatio I..
, tai bjstannustason' alentaminen
sopivilla toimenpiteillä-"
J a sitten:" "Jälkimmäityen ohjel-ma
yleisesti tunnustetaan oikeaksi,
mutta monissa piireissä selitetään
ettei ole olemassa poliittisia mah-dolllsuiiksia
sen toteuttamiseksi:
Jos ,'se toteutetaan, tulevat kr.m-
. munistit ^^vuttamaan sellaisen/
vaalivoiton, e t t ä maan slsäiiien ta-^
säpalno järkkyy . . . "
Siinähän se olikin se pihti mii» i l
lik:stää sosdem. pomoja hännästä ^
panee ne : kipparoimaan. Olisi nV | |
mittain döydiettävä sellainen k.!n6, g;
•jolla saataisiin työkansa uskomaan,
että he tappelevat kynsin iian>P3i|' ^i;»»
kustannusten /alentamisen. taalafl,||
työlunsan harteille sälyttämis^ | '
vastaan, vaikka ovatkin henkeaS |
mukana kuten oikeiden, amerikkalalf \
mielisten sosdemien tuleekin. | |
Tätä kirjoittaessa emme vielä tle<a|
miten juttu on ratkennut ja onko vie- | |
lä ratkennut. ollenkaan,
. Kekkosen haUitus Jo kerran, väfito
toista viikkoa sitten, keräili kamP*
sujaan kasaan aiitoen lähteä lyWd'
mään, koska sopimusta kahden saa* f|
ren hallituspuolueen sosialldenKi- ^
kraattien ^ a maalaisliiton — keske» ?|
ei kustannusten alentamisesta saatf
H a l l i t u ^ e n lähtö kuitenkin lylf-kääntyi,
Lun sosdemit riensivät iJ-molttamäari.
e t t ä he haluavat vieB | |
neuvotella "kyimj^sohjelipastaa^' ^^
maalaislUton johtäjain kanssa, v |
Työläisten näkökannalta asia f" ^
selvä, kuten kansandemokraatt» ^
eduskuntaryhmä ja monet työväen
järjestöt, ammattiyhdistykset JJ?.
ovat. päätöslauselmissaan esittäneet | |
Se .on se, e t t ä pantakoon jättilä%
voittoja keränneet teollisuudet malf- Ii
samaan kustamfusten alentamis* |
mlLuU se k ä y tarpeelliseksi ja B- •%
sättäköön kauppaa niihin maihta. p
joita sotavarustelu ei ole saattanö
romahduksen partaalle. '
; Mutta sehän ei sovi amerlkkalaiJt»
elämäntapaa ihannoiville sosdem pff*
... C i J - N - -
momlehille Ja; siksi ne nyt kippnro*' ^
Välkih pääsiäfcsÄn pinteestä. - Ki^
kuri. - ^ ' - ' • \
'm
mm
le
r