Vapaus, June 26, 1969

              I
ei
VAPAUS
BsbabUshed Nov, 6.1917
EdUxxr: W. EKLX7ND , Httoej^'. k BUK8I
Tideiilians: Office lilid BdUOt^
PuMiahed twtoe weekly: TucsdaäSs imd Thuiodays by^V
Cto. UoÄted, l(H)-10a Eflto a t Weat, Sud^
Moiaiiir äddre!9b: Böac m .
Advertlsiing ipatea Upon »ppBcatlaa, itransMton ibee of d»»Tge..
- geoond. Olass Mada reglstnvbton Nuoiber 1076
\ TILAUSHHJNAT:
bamadassa: 1 vH: $10.00. 6 kk. $5.25 gSAjn:
ToTätai, kesäk. 26 p. — Thursday, June 26, 1969
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
1 Vk. $11.00, 6 ltk. $5.76
l vk. $UJBO, 6 kk. $6.25
Moskovan kbkotiksesta
Meitä ei ole pyydetty puolusta*nami Moskovasaa^pidettyä kom­munististen
ja työväenpuolueiden rtiaailmankokousta Joronton V a ­paa
Sanan tietoisia valheita vastaan. Me uskomme myös. että kom­munistista
maailmanliikettä ei paineU maailman rakohon, huolimat­ta
siitä kuinka itsepäisesti mainittu lehti anti-kommunistisia näke-myksiään
tyrkj'ttää.
Mutta valitettava tosiasia on. että mainitun lehden jotkut luki­jat
voivat pahaa-aavistamattomina ottaa täydestä senkin, kun V a ­paa
Sana otsikoi tiistaisen Moskovan "uutisensa" seuraavasti: " N L
ei saanut Kiinaa erotetuksi kommunistiliikkeestä".
Vähänkin läheisemmin maailman tapauksia seuraavat kansa­laisemme
tietävät varsin hyvin, että Neuvostoliitto ei ole yrittänyt­kään
"erottaa Kiinaa kommunistiliikkeestä". J a kun lehden "uutis­tekstissä"
kerrotaan kaiken lisäksi varmana totuutena j a ilman mi­tään
varauksia, että "Alunperin Neuvostoliiton tarkoituksena oli
saada Kiina erotetuksi kommunistiliikkeeltä" niin sen toimittajat
tietävät kenenkään sanomatta, että se on pötyä. E i tosin Vapaa
Sanan itse keittämää puppoota, mutta kuitenkin huulenheittoa, mil­le
ei löydy katetta mistään tosiasioista.
Neuvostoliiton toimesta feifesitetty Moskovan kokoukseUe min­käänlaista
virallista, puolivirallista eikä edes epävirallista ehdo­tusta
Kiinan "erottamiseksi kommunistisesta liikkeestä". Nöttvosto-liiton
toimesta ei ole ainakaan meidän tietääksemme missään vai­heessa
mainitun kokouksen valmisUmisen yhteydessä tehty sellaisia
ehdotuksia.
Mutta vapaa Sana seuraa vanhaa j a koeteltua, j a aina ky­seenalaista
propagandamenetelmää: Ensin se maalaa paholaisen
kuvan seinälle ja ryhtyy sitten kaksin käsin huitomaan sitä pois.
Moinen taktiikka voi tuntua ovelalta lehtimiestempulta, mutta siten
ei mikään vastuuntuntoinen sanomalehti voi loputtomasti menetellä.
Varmaa on. että sellaisen propagandan harjoittaja saa ennemmin
tai myöhemmin todeta että langan pää tulee kerijänsä käteen. Tosi­asia
nimittäin on että sellaisella taktiikalla ei loukata sen paremmin
Neuvostoliiton kuin kommunisminkaan asiaa, vaan Vapaa Sanan
omaa lukijakuntaa j a ennenkaikkea lehden omaa arvovaltaa.
Jos halutaan vertailukohdetta käyttää, niin silloin sopii rin­nastaa
Moskovan kokous vaikka esimerkiksi Canadan liitto- ja
maakuntahallitusten perustuslakikysymyksiä käsitteleviin neuvotte­luihin
tai Englannin j a Rhodesian "perhekiistaan".
Kukaan ei halua väheksyä Canadan perustuslakiongelman va­kavuutta
ja tärkeyttä.
Mutta tähän Canadan kotoiseen tilanteeseen verraten kansain­välinen
tilanne on erittäin vaikea j a monimutkainen yhtä hyvin
kommunistisen liikkeen kuin muidenkin kannalta katsoen. Juuri
tässä mielessä Moskovnn kokous osoitti poikkeuksellisen suurta
yhteisymmärrystä j a suvaitsevaisuutta. i
Kommunistien ja työväenpuolueiden maailmankokous osoitti
miten suuri merkitys on avoimella ajatusten vaihdolla, missä ei
kierretä pahimpiakaan ongelmia eikä pyritä luomaan tekoyhtenäi-syyttä.
Vaikka vissit puolueet eivät allekirjoittaneetkaan Moskovan
kokouksen laatimaa pääasiakirjaa kaikilta kohdin (eivätkä kom­munistit
ole yrittäneetkään kieltää vaikeuksiaan j a erimielisyyk­siään
eräistä kysymyksistä) niin kaikki kokoukseen virallisesti
osallistuneet puolueet allekirjoittivat tämän paäasiakirjan tärkeim­män
osan — tehtävät taistelussa imperialismia vaataan. Tämä
osoittaa, että kokous saavutti päätavoitteensa eli yhteisen ohjelman
taistelussa imperialismia vastaan. Tältä pohjalta tulee kommunisti­nen
maailmanliike toteuttamaan toista tärkeätä päätöstä, yleis­maailmallisen
imperialismivastaisen kongressin järjestämiseksi.
Turhaa on kieltää Moskovan kokouksessa ilmenneitä erimieli­syyksiä,
joista kommunistit ovat itse avoimesti puhuneet j a kir­joittaneet.
Mutta itsensä pettämistä on sellainen "sananselitys" mi-h
i a on ylempänä viitattu. Merkittävää j a myönteistä kommunistien
kannalta Moskovan kokouksessa oli se/ että vallitsevista erimieli­syyksistä
huolimatta päästiin pääkysymyksessä, eli ede^ä olevista
tehtävistä, yksimielisyyteen. Tältä pohjalta katsoen Moskovan ko­kous
ei osoittanut kommunistinen liikkeen heikkoutta, vaati 6en
suurta voimaa j a elinvoimaisuutta. _ i
Aiheellista tutkimista
Alahuoneen istunnolle tiedoitettiin maanantaina, että Canadan
puoluatusohjelman nykyisen tarkistuksen yhteydessä tutkitaan
myös kemiallisen j a biologisen sodankäynnin tutkimuskysymystä
Canadassa.
Johtuen epäilemättä siitä kun viime viikolla tiedoitettiin "VVash-
Jngtonissa, että tämäntapainen tutkimus suoritetaan Yhdysvalloissa,
NDP: n edustaja David Lewis esitti kysymyksen siitä, että onko
Canadassa otettu tutkittavaksi tämä "pirullinen tutkimustyö". Sa­malla
hän palautti mieliin, että toisin kuin Yhdysvallat, Canada on
allekirjoittanut vuonna 1925 laaditun Geneven protokollan mikä
kieltää bakteerisodan käynnin.
Vastauksena mr Lewisin kysjonykseen pääministeri Pierre Tru-deau
sanoi pyytäneensä, että kemiallisen j a biologisen sodankäyn­nin
tutkimustyö otetaan myöa huomioon kun tarkistetaan maan
koko puolustusohjelmaa.
Eräät tarkkailijat ovat llmaisseöt mielipiteen, että Yhdysval­loissa
noussut voimakas vastarinta myrkkykaasujen käyttöä sekä
niiden rautateillä kuljetusta vaataan, on ehkä saanut pääministeri
Trudeaun tarttumaan asiaan.
Ottawaasa selitettiin kuitenkin että Canadan yleisiä liikenne­laitoksia,
kuten esimerkiksi rautateitä, ei ole käytetty tällaisten
kemiallisten ja biologisten myrkkyjen kuljetukseen, paitsi anihar­voin
ehkä "kerran tai kahdesti vuodessa" on lähetetty erikoispak-kauksisaa
ruokalusikallinen tutkittavana olevia myrkkyjä.
"iir Lewi8 kysyi edelleen viikko sitten keskiviikkona, että kul­jettavatko
yhdysvaltaaliset lentokoneet Canadan ilmatilaa hyvttksi-jettavatko
yhdysvaltalaiset lentokoneet Canadan Ilmatilaa hyväksi-toimitettaviin
kokeisiin. '
NAISTEN OIKEyOfT TURVATTAVA
uioEi^rkAiiil^
Helsinki.
telskUnttäUe «n omltoifiiayKteis-iiui^
tdllaeB m(tutosj[»ro8eHtt,B0&inti
Usiitsten valtioiden synty, impe-
HalisfiUh Silimnaaiiärjestelniiin
HiUoainUiön, ll»ii&ityvii edU>tyk&et^
listeh voimien talstela, Jplden Jou-kossa
naisilla on ollut tärkeä osa,
liaBS»j(äi pyrUmys kUniikoittiia
Ihniisöikeuksla ja Saada takeet hii­den
tbtcutunflseVta, sekä tieteelli­nen
ja tekninen kehitys,
r Tämä uudenalkabien yhteiskun­ta
on nitauttanut suuresti fiat«en
asemaa, ^ toäetaan naisten ofkeak-
Sia koskevana aslakirjtutta; jonka
däiSt^n maallniankongi'^ ; llel-singlssii
hyväkisyl.
Yhteisikunnan raUcaäsevia teOUjöi-tä
ovat olileet ivii&ten kaävava osal-listuiininen
maittensa asioihin, nais­ten
luliumäärä ja voima, maisten
osoittania määrätietoisuus heidän
puolustaessaan omia ja lastensa ol-keuteia
ja perheittensä hyvinvol^
tla sekä naisten osaillistuaninen
oman kansa-nsa yleiseen rauhan, va­pauden,
kansaaiisen riippumatto-imiudeai,
oikeudenmukaisuuden ja
edistyksen puolesta käytävään tais­teluun.
Näin ollen yhteiskunnan ko­konaisuus
edellyttää naisen täydel­listä
vapautumista.
Naisten tasa-arvoisteii oikeuiksitri
laillinen tunnustaminen monien mai
den peiustustlaissa ja lakiteksteissä
ja tämän periaatteen soveltaminen
erinäisiin ikansainvälisiin asiajcirjoi-liin
(sopimuksiin, julistuiksiin, suosi.
tiiiksHn ja YK:n, UNESCON, ILOn
ym. päätösiauselmiin) on suuri saa­vutus
'tajstelu<5sa naisen asemain pa.
rantamisdosi ja antaa lähtödcohdan
tiilevalile toiminnalle.
Tältä kannalta YK:n yleisikolcouk.
sen hyväiksymä naisiin kohdistuvan
sorron poistaniista koskeva julistus
voi olla hyvin tehokas väline. Eri­laisissa
yhteigkimlauäiyestehnissä
•naisien oikeuksiin liittyvät peruson-golmat
saavat ei-ilaisia muotoja riifp-puen
kansallisista ja historiaUisista
erityispiirteisiä, erilaisesta teknises­tä;
taloudellisesta ja sivistykselli­sestä
kehityksestä eri maissa.
PERUSTARPEET '
Jokaisen maan erikoisolosuhteista
huolimatta on olemassa tietty määrä
perustarpeita:
— naisten ja miesten tasa-arvoisuu-den
periaatteen tijkaaminen perus­tuslailla,
— oikeus äänestää ja asettua eh-tiokkaaksi
vaaleissa; o&eus rajoitta­mattomaan
pääsyyn poliittisiin ja
julkisen haUinnon virkoihin kaikil­la
tasoilla; tasaorvoinen oikeus kan­salaisuuteen,
— oikeus työhön yleisen täystyölli-syyspoliiiikan
puitteissa,
— sama palkka samasta työstä, pe-liaatteen
yleinen toteuttaminen;
1 ajoittamattomat työrsaantimahdol-lisuudet;
-Oikeus ammatilliseen ja
uudeIIecnkoulutu'kseen tieteen ja
tekniikan kehityksen sekä työssä ta>.
pahtuvien muutosten mukaisesti;
tasa-arvoinen oikeus ammatisea y l ^
nemiseen; työehdot, jotka ei^t va^
hingoita naisen terveyttä; tasaver-lamen
oikeus sairaudkorvaukseen
vanhuuden, ruiianiimramman, työt
lömyyden tai muun Johdosta;
— yhteiskunnan on tunnustettava
äitiys j-htei&kumiallisena tehtävänä,
josta aiheutuvat seuraavat velvoit­teet:
täysipaikkainen äitiysloma, ta-keet
paluusta entiseen työhön, äidin
ja lapsen suojeleminen terveyden­huollon,
perheavustusta lastensei-men,
päiväkotien ja muiden sosiaa­listen
palvelujen avulla;
— kunnallisten perhepalvelujen ai­kaansaaminen
j a fcehlttämjnen;
— oiketus j a maihdoHisuus opiskeflla
kaikilla tasoilla ja aloilla;
— vapaus solmia avioljitto; a^dopuo.
lison vapaa valinta; aviopuolisoiden
tasavertaiseti oikeudet avioliitossa
ja sen pui^kauduttua sekä omaisuu
den että perinnön hallinnassa; tasa­vertaiset
lapsia koskevat oikeudet
ja velvollisuudet, oikeus tietoiseen
äitiyteen; aviottomien äitien oikeuk­sien
tunnustaaninen ja heidän etu­jensa
suojeHominen.
yilTENÄISYYTTÄ
VOIMISTETTAVA
Maailman naisten kongressi kat­soo,
että näiden vaatimusten saavut
ijOTiJsoksi on oleeMiista voimistaa
kamallisten ja kansainvälisten nais­järjestöjen
yhtenäisyyttä ja koordi­noida,
niiden toimintaa todellisen
tasaverlaisuuden edellytysten vaali­miseksi:
tuvistäa yhteiaityötä ammatti-jäi^
jcstöjen kanssa kansainvtUisellä,
^ansiiÖaSBälia ja «olkfäeäliseUa tasoiV
la IsyUtäteikievien naisten vaatimus-poölustÄni^
Eiksi;
^ rohkaista naisten Jäsertyyttä ja
toimintaa ammattijäa-jestöissä kai-kiUa
tasoilla;
— tuiköa öikeulksiensa tHiölesta tais-ielevia
työläisiä;
i - toimia yhdessä nuorison ja las­ien,
hyvinvointia edästävien järjts-töjen
kanssa;
antaa panos naistien asemaa kä­sittelevien
kansainvälisten jäijestö-ienCUNESeo,
ILO. Status of Wo-
\ m , Cöimission jne.) ^työhön.
• T E H T Ä V Ä T : ' ::-'yM 'i^' r "•'"
' KiOhgr^ kutsuu Itäisiä ottamaatl
Itselleen seuraavat' tehtävät: v
^ehdottaa ja suorittaa ^hteiskun-halHisia
ja muita tutikinuihBia ja teh.
dä~ tunnetuksi naisten todellisia
oTosmhteita eri' maissa;
tU4ikia kunkin maan lahisäädän-töä
Ja tatikistaa, että se noudattaa
tasa'«rvoisten oikeuksien periaattei­ta,
jotka sisäliyvät Jcamalnväilsiin
asialktrjoBiin;
— taistella niiden lakien poistami­seksi,
jotka ovat ristiriidassa näiden
periaatteiden kanssa;
^ keittää jotikkotoimhitaa, jolla
pyritä&i naisten asemaa käsittele­vien
kansahiväilisten asiakiiijojen ra^
lifiotmiseen ja soveltamiseen,
^ tehdä työtä lukutaidottomuuden
poistamiseksi kaikin nuihdollisjn
keimoin ja erityisesti järjestämällä
kampanjoita, seminaareöa, lyhyitä
kiirsseja opettajien kouluttamiseksi,
perustamalla lukutaitokeskuksia-kaikissa
näissä toimenpiteissä on
erityisesti otettava huomioon maa­seudun
tarpeet;
^ edistää kaupungeissa ja maaseu­dulla
sellaisten sosiaalisten keskus­ten
perustamista ja laajentamista,
jotka turvaavat terveyden ja perhe­kasvatuksen;
— tehdä työtä naistem ja tyttöjen
yleisen sivistystason nostamiseksi,
jotta heidän olisi mahdollisuus saa­da
kansakoulu- ja oppikoulutason
sekä teknistä ja korkeampaa ope-tuista,
niiääl iskm M e väSmisttm-lumisen
tiyöeil&mään sekä koulutuk­sen
jatkumisen;
— järjestää: naisia yhteisfcumnalll
sesti ja fiolUttia^ti kasvattavaa toi«
mintaa: seminaafeda, konferensseja^
kejtoisteluija, radio- ja TVJOhjehnia,
julkaisutoimintaa päämääränä" roh­kaista
naisia kaikilla tasoilla suu-remipaam
osanottoon juUdsessa; elä­mässä,
kaikissa «lämään Ja tulevai-suuteen
vaikuttaivissa päättihsiä te-keyislsä
elimssä ja kofeouksasi^a.
YHTEYS MUUHUN
KEIIITYKSE&yf
Tietoisina siitä, ettei naisen kehi­tystä
voi erottaa ihonirskuiraian ketii-tyksestä:
^
^ edistänune nuoremman sukupot
Ven kouluttamista suikupuOlten, ro­tujen
ja kansojen tasa-arvoisuuden
sekä rauhan, ystävyyden! ja keski­näisen
ymmärtämisen hengessä;
tuemime kaikkia edistyksellisten
voimien pyrkimyksiä, joiden päfi-määi^
nä on rauhain lujlttamHieo,
yleisen ja täydellisen aseistarlisUi».
na<n saavuttaminen, jotta joukkotiK
hoaseisiin uhratut v<^avarat voi­taisiin
käyttää ihmiskonnan hyvin­vointiin;
-— tueonme ktansojen käymää tais­telua
kansallisen rii|>puhiatUNnuu-den
ja itsenäisyyden puolesta kolo­nialismia,
uuskolonialismia, rotu-soitoa,
apartheidta, oikeisiodikta-tuureja
ja militarismia vastaan.
Koska uskomme, että taistelu nai­sen
tasa-arvoisuuden puolesta on osa
yleistä demokratian ja yhteiskun­nallisen
edistyksen puolesta käytä­viä
taistelua/ että yhtei^untaa ko­konaisuudessaan
kiinnostaa naisia
koskevien ongelmien ratkaisu,
naisten maailman kongressi kut­suu
kaikkia edlstyksellisIS vot-mia.
demokraattlBia liikkeitä ja
maailman yleistä mielipidettä tu­kemaan
tätä odkentettua taistelua
ja osallistumaan aktiivisesti nai»,
ten todellisen tasa-arrolsanden to­teuttamiseen
yhteiskunnan Icaikn.
Ia aloilla.
..:^^ÖttUrion hamtuksen t i e d o n a n m m,
raushuöltosuunnitelmaan, eli eräs huolestuttava vajavaisuhs. Vaik­ka
l i i t t y m i ^ e h i o t s d i t k t t i i n hjelko yksityiskohtaisesti,.tnitään'ei>'^^
nottu siitän millä,fhdolla 200 yksityii-^vakUutuayhliStä oätdlistttu
hen. ' . • H
Tämän seikan selittämisen puute vaikuttaa suurelta nimenomaan
siksi kun pääministeri John R o b a r t s on niin peräänantamäti6iSiä$S^,
v a a t i n u t näiden yakuutUdyhtiöiden mukaanottamista. HäiiVääti^S
ttiin päättävästi^ että O t t a w a taipui lopulta, antaen O n t i i r i i ^ i ^^
simmäisenä oikeuden siihen, että yksityisliikkeet voivat sellaisenaan
liittyä tähän suunnitelmaan,
Tämä* ntyönnytys loukkaa tuotihollisesti välittömästi H a l l i n k u n i p - y
kaallisen homissioäin e h d o t u s t a . . . :.-.:]
Ehkä ja vain ehkä --pääministeri näkee sen sekasotkun mi-
Ihin hän onTmeiiä johtamassa ja vetäytyy takaisin ennen kuin se
on liian myöhäistä. Jos hän ei vetäydy takaisin, mikään ei v o i i p ^ s -
ta& epäilyä, että mf. R o b a r t s ostaa voimakkailta yhtiöiltä suoihä
väestön verorahoilla.
— Toronto Daily Star. .
YKSI JOKA VIIDESTÄ
ANADALAISESTA KÖYHÄ
''Canadalaiset eivät ole vailmiina maltsalnaan
hintaa köyhyyden poistamis^iksi'V huoltoneuvoisto
Ottawa. • — • Canadan huoltoneu
vosto esitti vihne torstaina syytök­sen,
että caoadalaiset suorittavat
vain"huu]ip3]velua" sodassa köy­hyyden
poistamiseksi siksi kun he
(canaidalciset) eivät ole vielä val­miina
maksamaan köyhyyden pois­tamisen
hintaa.
miyhyyBtutikimusta suoritftava-lle
senaatin komitealle esittämässä lau­sunnossa
huoltoneuvosto sanoo, et­tä
Canadan suurelta osalta näky-mäittöniiä
köyhiä on yksi jdca vii­destä
canadalaisesta — noin 4,000,-
300-^,000,000 ihmistä, joista kol­mannes
l ^ a .
"Jos me todella haluanune pois-laa
köyhyyden, silloin löydämme
myös keinot sen maksamiseksi, ku­ten
suurin osa meistä löytää mah­dollisuuksia
väkijuomien, tupakan
ja koneellisten apuvälineiden os­toon,"
sanotaan neuvostoni lausun­nossa.
Huoltoneuvosto pitää tämän ha­luttomuuden
yhtenä syynä -yleisen
olettamuksen, että köyhyys johtuu
henkilön perinteellisistä pnutteelli-suuksistaja
toisena syynä sitä, kun
Canadan käyhiä ei ole kehittynyt
visseille erikoisalueille.
Vanha moraalinen suhtautuminen
köyhiin kuolee hitaasti, sanotaan
lausunnossa. Monet pitävät köyhiä
"avuttomina ihmisim', jotka eivät
voi parantaa asemaansa vaikka ha­luaisivatkin.
Ennen kuin mitään köyhyysvas-tatsia
toimenpiteitä aloitetaan, on
muutettava tätä' katsantokantaa, se­litetään'
lausunnossa osoittaen tut-knnustensa
perusteella^ että köy­hien
keskuudessa on hyvin vähän
"avuttomuutta".
Pdlnsi p^annult
viiia!n!tomiJ!hi!keen
Toronto. — Suiur-tM^tolainen
poliisikonstaapeli Fred Peliti on pa­lautettu
vh-antoimitukseen, vaikka
häntä vastaan on nostettu kolme
syytöstä poliisisäädösten rikkomi­sesta
hänen laukaistuaan aseensa
aijaessaan hiljattain takaa erästä
alaikäistä poikaa, . jonka epäiltiin
osallistuneen autovarkauteen. Polii­silaitos
käsittelee Pelitiä vastaan
nostetut syytteet syyskuun 3 päivä­nä.
Helsinki. — (KU) — Histo­riallinen
S A K : n ylimääräinen
edustajakokous, joka merkit­see
> eheytymisen kauden alka­mista
Suomen ammattiyhdisr
tysliikkeessä 11 vuotta kestä­neen
hajaannuksen jälkeen*
aloitti viifne viikolla työnsä
Helsingin työväentalon juhlasa­lin
korkeittein holvikanrlen alla
Kun kokous oli järjestäytynyt
ja f»äntö- ja nimenmuutokset
hyväksytty äänestyksittä jatkui
kokous uuden ammatillisen kes­kusjärjestön
— Suomen Am­mattiliittojen
Keskusliitto r y :n
perustavana kokouksena.
Myös sen hallituksen j a valtuus­ton
valinnat suoritettiin avaus­päivänä.
Keskusjärjestön puheen
johtajaksi valittiin S A K :n tähän­astinen
puheenjohtaja Niilo Hä­mäläinen,
toiseksi vpuheenjohta-jaksi
niin ikään S A K :n toinen pu­heenjohtaja
Arvo Hautala j a kol­manneksi
puheenjohtajaksi Virka­miesten
yhteistyöjärjestön pää­sihteeri
Mikko Laaksonen. Järjes­tön
sihteereiksi valittiin SAK :n
sihteerit Ahti Fredriksson ja Simo
Elomaa. SAK :n liittojen, neljän
ulkopuolisen liiton j a viiden SA-J
: n jäsenliiton voimat on njrt yh­distetty.
Uuden keskusjärjestön
jäsenmäärä on perustamishetkel­lä
y l i 460.000 j a 1970-luvulla ta­voitteeksi
asetetaan 500.000 jäse­nen
rajan ylittäminen, kuten ko-koustunnuksessa
todettiin. Työ­väki
on taas saamassa tuekseen
ammatillisen järjestön, jonka ää­ni
kuuluu j a sana painaa yhteis­kunnassa.
Avatessaan kokouksen lausui
S A K : n puheenjohtaja Niilo Hä­mäläinen
mm. seuraava:
Lausun teidät tervetulleeksi
S A K : n ylimääräiseen edustaja­kokoukseen,
joka muodostunee
tärkeäksi vaiheeksi maamme
t y ö V ä e n liikkeen historiassa.
Olemmehan asettamassa pääte­pistettä
ammattiyhdistysliik­keen
pitkälle korpivaellukselle
järjestöllisen hajanaisuuden po­l
u l la Olemme toteuttamassa jä­senistön
hartaasti odottamaa
voimien kokoamista yhteiseen
keskusjärjestöön.
Tiedämme j a tunnemme ha­jaannukseen
johtaneet t e k i ^t
On turha kerrata niitä. Kaksi
tärkätä asiaa olemme oppinet
Ensinnäkin hajaannus on tuot­tanut
suurta vahinkoa tämän
maan palkkatyöntekijöille. Toi­seksi
repiä on helpompi kuiri ra­kentaa.
Uuden eheyden raken­taminen
hajaannuksen jälkten
on vaatinut vuosia kestäneen
voimia j a kärsi^llisyyttä k>«(y-neen
rakennustyön. Vielä tälssfi-kään
vaiheessa emme pääse
n i in laajaan yhtenäisyyteen
kuin olisimme toivoneet. Ehe:^-
tämisprosessin on jatkuttava
vielä tämän kokouksen jälkeen­kin.
Ansiot ammattiyhdlstyslfik-keen
eheyttämisen hyväksi suo­ritetusta
työstä kuuluvat kökb
laajalle jäsenkentällemme, eikä
.se ole ihme, sillä hajaanniikäen
kielteiset seuraukset on tuskal-lisimpana
koettu työpaikoilla
Haluan kuitenkin lausiuij^iqpl-tnät
kiitofcsrt myÖB i»rof. H«ibki
Warik8eIIe, joka ammattiyhdis­tysliikkeen
ulkopuolisena hen­kilönä
uhrasi paljon aikaa Ja
vaivannäköä auttaakseen haja­naista
ammattiyhdistysliikettä
lösrtämään sen perustan, jolle
eheyttamisratkaisut ovat voi­neet
rakentua.
NL.n eduiste(iaJt
tufOdvat täällä
laivaicsmeneiteliiuä
Ottawa. — Neuvostoliitoa kaup-palaivastoministeriön
kuusi edusta­jaa
aloitti maanantaina lO-päivSlsen
vierailunsa Canadassa tutkia9c5een
St. Lawrencen meriväylän ja Mont­realin,
Toronton sekä Hamiltonin
satamien operaatioita.
Canadan' liikennelaitosiiiinistai
Öon Jamieson smnmittelee sanan-tapaista
vierailua Neuvostoliittoon
myöhempänä ajanjaksona, tiedoitet­tiin
iiftennelaitosmmistaifistä. /
PÄIVÄN PAKINA
Vastauksena tähän ilmoitettiin,
että sellaisten tavarain kuljetus
vaatii Yhdysvaltoja esittämään
erikolapyynnön Canadalle, ja että
"mitään pyyntöjä ei ole tehty sel­laisten
lentojen suorittamista var­ten".
Mr Lewis puolestaan huomautti,
että se ei ole tyydyttävä vastaus
hänen kysymykseensä.
On, mieliliyvin tervehdittävä s i ­tä
kun Canadassa suoritettava ke­miallisen
ja biologisen sodankäyn­tivälineiden
tutkimus on vihdoin­kin
otettu uudelleen harkittavak­si.
Toivottavaa on, että siitä luo­vutaan
kokonaan j a että samalla
kertaa lopetetaan mr Lewisin aar
noja käyttäen tällaisten "piruUis-ten
aineiden" myynti YhdysviJ-loille
Vietnamissa käytettäväksi,
M E I L L E K I N OPITTAVAA
Pakina-aiheita on nykyään
paljon täältä kotinurkistakin.
Mutta kun Suomen työläiset
ovat sitkeän työn ja toiminnan,
sekä vuosikymmeniä kestäneen
riitelyn opettamina päättäneet
panna oman talonsa kuntoon ja
nauodostaa yhteisen, kaikkia työ­läisiä
edustavan ammattiyhdis-tyskeskuksen,
niin se on tapaus,
johon kannattaa kiinnittää huo­miota
"rapakon" tältäkin puo­lelta.
Asia on sitäkin vakavampi
kun voimme samalla perehtyä
Kansan Uutiset lehden nimi­merkki
"Taavetin" pakinaan asi^
asta. Näin selittää "Taavetti"
tätä suomalaisille työläisille tär-
Jteätä historiallista tapausta:
Suomalaista sanotaan itsepäi­seksi.
Myös suomalainen työ­mies
on saanut tämän laatulei­man
Kun suomalainen päättää
jotakin tai tulee sanoneeksi jo­takin,
niin kääntyminen toiselle
kannalle on vaikeaa j a tulee sitä
vaikeammaksi, mitä enemmän
asiasta puhutaan. Siinä eivät
auta mitkään perustelut ja jär­kisyyt
suomalaisen mieltä muut­tamaan:
ollaan vain j a jököte­tään
j a lopulta uskotaan ihan
vakavasti, että oikealla asialla
tässä: ollaan.
' Yksityiaelämässäätt suomalai­nen,
suomalainen työmies mui^
den mukana, saattaa vielä myön
tää perheelleen j a naapureilleen
erehtyneensä siinä tai tuossn
asiassa. Jopa joskus kerakailla-kin
sillä, että katsos minkälai­nen
hölmö olin, kun noin tein tai
noin sanoin. Mutta auta armias
kun tulee kyse asenteista, joihin
on juututtu ammatillisissa t a i
poliittisissa järjestöissä. Silloin
ei pää käänny tai mieli muutu.
Koko ajan vain ksrrälllään, että
mitähän juonia se tuokin hulp-peli
taas miettii. N i in asiat ajau­tuvat
ikään kuin omalla painol­laan
siihen, että aletaan pitää
vihaa ja epäillä toinen toistaan,
vaikka ollaan samalla asialla ja
usein samalta orrelta leipääkin
taittamassa. Tällaisista mieli-pide7eroista
on hyvin paljon^tei-merkkejä
Suomen työväenliikv
keen historiassa, vaikka se his­toria
ei vielä niin valtavan pitkä
olekaan.
Mutta el suomalainen työmies
sentään niin itsepäinen ole, et-,
teikö hän ajan mittaan lopulta
huomaisi omaa etuaan. Ajatel­laanpa
vain, miten toissapäivänä
j a eilen pidetyssä S A K : n yli­määräisessä
edustajakokoukses­sa
tehtiin historiallisia päätök­siä:
muodostettiin hajallaan ol­leesta
ammattiyhdistysliikkeestä
yhtenäinen järjestö, jossa jo nyt
on lähes puoli miljoonaa jäsentä
ja jonka jäsenmäärän kaavulle
hyvin nopeasti j a hyvin voimak­kaasti
ovat kaikki edellytykset
olemassa.
Kymmenen vuotta ammattiyh­distysliikkeen
piirissä pidettiin
napit tiiviisti vastakkain: oli
kaksi keskusjärjtestöä j a jäse­nistö
jakaantui myös kahtia,
joskin uudemman keskusjärjes­tön
jäsenmäärä oli koko ajan
paljon pienempi kuin vanhem­man,
mikä totuuden nimessä sa­nottakoon.
Kun on kaksi keskus­järjestöä
niin ennen pitkää ken­tällä
oli myös useimmilla aloilla
kaksi ahimattiliittoa j a eräillä
aloilla jopa kolme j a neljäkin.
Kitpalhia käytiin jäsenistöstä,
mutta sitä käjrtiin myös muulla
tavoin, mm. työehto- j a palkka-sopimusrintamalla
Välistävedot
olivat tavallisia j a ssTjrtökset se­kä
vastasyytökset myrkyttivät
ilmapiiriä.
Kaiken alkaa kuitenkin tie­dettiin,
että poliittisten katso­musten
erilaisuudesta j a erilai­sista
ammattijärjestöistä huoli­matta
työväki kuuluu yhteen,
edut ovÄt yhteialä Ja vastustaja
on myös yhteinen, suomalainen
^työnantaja, kapitalisti. Yhtels-toimlnta^
ajatus alkoi elää työ­paikoilla
ja ammattiyhdistysjoh­tajien
keskuudessakin tapahtui
varshi pian sellainen myöntei­nen
kehitys, että d väin puhut­tu
ammattiyhdistysliikkeen yh­tenäisyyden
puolesta, vaan myös
toimittiin yhtenäisyyden saavut­tamiseksi.
Kun työväen poliittis­ten
puolueiden johtoelimet tuli­vat
vielä kuvaan mukaan myön­teisessä
mielessä, asiasta alkoi
syntyä muutakin kuin huulen­heittoa.
fiii se kehitys päivässä eikä
viikossa käynyt Kuukausia
Ja vuosia siihen kului, mutta tot­ta
siltä lopultakin tuli. Nyt on
perustettu uusi Suomen Ammat­tiliittojen
Keskusjärjestö johon
jokseenkin kaikki merkittävim­mät
ammattiliitot ovat liitty--
neet On otettu hyvin pitkä nskel
ammattiyhdistyslikkeen löyty­misen
tiellä. \
Kuitenkin tämä on vasta a l ­kua.
Monen riitaisan vuoden Jäl­keen
on opittava toimimaaii y h ­dessä
j a keskustelemaan ratkhhl-lisesti
asioista j a sovittelemaan
erilaisia näkökantoja, sillä sel­laisia
tulee varmaan oletiaaah Ja
sellaisia pitääkin olla, kOska
koko kehitys riippuu Juuri mieli­piteiden
erilaisuudesta. On osat­tava
ottaa oppia vanhoista koke­muksista
niini ettei misaääi^^-
heessa päästetä asioita siihen
pisteeseen, että niitä ruvetaan
ratkomaan Jäsenten selän taka­na,
junttapolitiikalla j a t6kni-koinhllla.
"Järjestötoiminta on Jät^stö-toimlntaa,
Jossa aina oh lyhmlä
j a erilaisia näkökantoja, Aratta
kepulikonsteja siinä ei tarvita.
Toivottavaa on, että nyt, kun­han
kaikki pääsee alkuun, uu­desta
SAK:sta kasvaa sellainen
Järjestö, jossa on pian' Mtitjoönä
jäsentä j a jonka voimaJla suo­malaisen
työmiehen j a työläis­naisen,
niin ruumiillisen kuin
henkisen työn tekijänkin,^ etuja
voidaan entistä paronunin puo­lustaa
-— "taavetti.
Kuten otsikossa hoksautetaan,
tässä tapauksessa on meille Ca­nadan
BuomalaisillekinUJM^n
opittavaa. Meidän jääräpfiisyyr
temme on epäilemättä suuri,
mutta vielä auurempi oiji se va­hinko
mitä jatkuva toraihi meil­le
aiheuttaa. — Känsäkoura,