Vapaus, July 25, 1964

              iyu2 Lauantaina, heinäk. 25 p. — Saturday July 25, 1964
^ V A P A U S
S* (LIBERTY} BstabUshed Nov. 6, 1917
Itof»: V^-.-aklundr-^-- • — BSanager: B. Sulc^
Telftidume: Otflce 874-4264 - Editoriäl 674-4265
s g ' C o . Ltd.. 100f<'102 B lm S t . WeBt, Sudbiiry. Ontario, Caiuula.<
Mfdllng address: Box 69
INDEPENDENT L A B O R ORGAN
OF FINNISH C A N A D I A N S '
'TAdmtiiidilg »tes~u^^ tninäatlotuTree of c l i a i ^ .
L;^1ittioriBed as seoond class maU by tlut Post Office Department. Ottava.
and for payment ot postage In cash;
- •• ' CANADIAN LÄNGUAGE-PRESS im
TIIiAVSHINNA.T
:Öiiiada88a: 1 Vk. 19.00. 6 kk. $4-75 USA:ssa
3 kk. 2.^5 Suomessa:
^
. ...M>e.<. , r-• : ••
S-
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 6.75
Poliisiriiakuus New Yorkissa
Entisen varkaan kerrotaan päässeen pakoon huutamalla koyeni-
' min k u i n muut, "ottakaa varas k i i n n i " . Tätä samaa menetelmää
; jrittfivät ehkS käyttää hyväkseen F B I n miehet New Y o r k i n kaupuii-glssa,
missä neekeriväestö on eläimellisen poliisiraakuuden, poliisien
' Iiahoin^ ja poliisien am|)umistapausten perusteella ajamalla ajet­tu
väkivaltaisiin mielenosoituksiin. Harlemissa viikko sitten torstaina
tapahtuneen erään 15-vuotiaan neekeripojan "kylmäverisen murhan"
Jckhdosta. kuten eräät neekerijohtajal, selittävät, kuohui neekeriväes-
- |ön suuttumuksen f malja yli äyräittensä j a johti kuluneen viikon ai-
Icana joka ilta toistuneisiin mielenosoituksiin, missä poliisit käyilivät
sailimättS sekä patukoitiaan että ampuma-aseitaan neekereitä vastaan.
A P n torstaisen uutistiedon mukaan on näissä katukähakoissa
k a t u n u t poliisien luotien lävistämänä edelläkerrotun pojan lisäksi
kaksi neekeriä, jotka haavoittuivat hengenvaarallisesti. Sata ihmistä;
heistä 27 poliisia, on kahakoissa loukkaantunut, y l i 70 henkilöä on
""Pidätetty j a tunteet ailahtelevat edelleen äärettömän voimakKaina
neekenvaestön keskuudessa. "Harlemin asukkaat katsovat, että poliisi
on heidän vihollisensa", sanoi mainitun uutistiedon mukaan senaattori
Ck>ns^ Motley vaatiessaan FBIta noitajahtiin kommunisteja
vastaan näiden rotukahakkain johdosta.
Toisaalta poliisiviranomaisten kerrotaan löytäneen tuhansia len-tolehtiä,
missä on sen poliisin kuva. joka ampui viikko sitten tors­taina
15-vuotiaan neekeripojan, ja tekstinä peräänkuulutus: "Halutaan
(kiinnisaatavaksi; murhasta." Neekeri johtajat ovat selittäneet, että
ihmisten mielet voisivat ehkä rauhoittua, jos mainitun pojan aimpuja.
^'^thomas J . Gilhgan-niminen poliisi pantaisiin murhasta syytteeseen
«iMiviija pidätettäisiin virastaan.
•«.•ii»
Mutta vaikka mainittu poliisi on tunnustanut, että hän pojan
ampui, n i i n mitään syytöstä ei ole häntä vastaan nostettu, ei sitten-
«akään, vaikka se o l i s i ainoa järkevä teko, joko neekeripojan ampumi­sen
"oikeuttamiseksi" tai sen tuomitsemiseksi.
isijiu^ Toisaalta kahden neekerin kuolettavasti haavoittamista puolus-r^::
i:.:-teltiin sillä, että he muka osallistuivat liikkeiden ryöstöjen tekoon,
^ " r 'Tämän katsantokannan mukaan Yhdysvalloissa vallitsee täydellinen
• " " " ' • • • k o r p i l a k i " , missä poliisi on sekä järjestyksen valvojana että syyttä-i
- i i . , » j?'"'» ja hirttäjänä. Sellaisen "oikeutuksen" mukaan on hy-;
:«>v v«,vySk9y.ttävä. sellainen mahdottomuus, että poliisilla on oikeus ampua
kenen tahansa kunhan muistaa sitten sanoa, että ammuttu oli jotakin
l a k i a rikkomassa!
Ja kaikkea tätäkin yritetään nyt puolustaa puhumalla joko nee-
^'"kerien kansalaisoikeuksien puolesta toimivien järjestöjen vastuusta
* : New Y o r k i n kahakoihin tai siitä, että niiden takana voi muka olla
•U.,- V i i l i t - . ' .
kommunistitoimintaa? Jos missään n i in tässä näkyy, että punakauhun
: lietsonta on välitön seuraus poliittisesta vararikkoutumisesta!
"SYYT SYVEMMÄLLÄ
E i ole epäilystäkään, siitä — ja täälläkin julkaistut kuvat New
To^ " 7 ; . 'Yorkin poliisien patukoinnista ovat siitä julmina todistuskappaleina
— etteikö neekeriväestön viimeaikaiset mielenosoitukset kohdistu en­nenkaikkea
valkoihoisia poliiseja vastaan. Saivathan viikko sitten alka-
• neet mielenosoitukset alkunsa välittömästi ko. neekeripojan ampumis-tapauksesta.
Mutta todelliset syyt löytyvät sittenkin pintaa syvemmältä.
Tärkeintä on muistaa se, että New Y o r k i n Harlem-niminen kau
pungittosa on rotuerottelun kannalta samanlainen ghetto, mihin nat-
. - sien "tuhatvuotisessa valtakunnassa" eristettiin juutalaiset. Taloudel­liselta
kannalta se on suuri köyhälistökortteli, missä on joka neljäs
työkykyinen mies työttömänä ja missä on satojatuhansia ihmisiä köy-hyydenavun
varassa. Harlemin vuokrat ovat kohtuuttoman korkeat
j a asunnot ovat ylikansoitettuja; ne ovat vanhoja ja rottien täyttämiä
,talorähjia. Tällaisessa tilanteessa—neekerien mielenosoitukset rotu-syrjintaä
ja sitä välittömästi toteuttavaa poliisilaitosta vastaan, koh­distuvat
samalla köyhyyttä ja kurjuutta vastaan — jonka ylläpitämi-
^ seksi heitä pidetään rodullisesti toisen luokan kansalaisina. Tosiasia
— onkin, että yhä useammat neekerit yhdistävät rotusyrjinnän taloudel-
- - l i s i i n j a sosiaalisiin vaikeuksiinsa käsittäen, että rotusyrjinnän lopet-
- ' ' l a m i n e n auttaisi heitä nousemaan myös taloudellisesti.
Nämä tosiasiat Harlemista ja sen värillisten ihmisten kurjuu-
"(desta, ovat Yhdysvalloissa, kuten muuallakin viranomaisten tiedossa.
Hyös tiedetään, että juuri tämä kurjuus on pääsyynä neekeriväestön
levottomuuteen. Yhdysvaltain miljoonaiset neekerit eivät halua kerta
jtaikkiaan enää elää "vanhaan tapaan", vaan vaativat itselleen täysiä
^.Jc^alaisoikeuksia muiden amerikkalaisten rinnalla.
^- ~1Ue uskomme myös, että mitkään noitajahdit eli kommunistivai­not'
eivät saa Yhdysvaltain neekereitä kääntämään selkäänsä taiste­l
u l l e kansalaisoikeuksiensa ja ihmLsarvönsa puolesta.
«
I
•
r
t
'1-
I
I
. Meemmeusko myös, että neekerit eivät voita miiaän vastaamalla
* - ? " ^ l l i s i e n raakaan väkivaltaan liikkeiden ikkunain rikkomisella ja
j h u l l l a väkivaltaisilla menetelmillä. Tosiasiassa meistä tuntuu, että
neekeriväestön sietää olla erikoisesti varuillaan niitä provokaattorisia
^ yoimia kohtaan, jotka valkoisen herravallan palkkaamina voivat heitä
yUyttää ikkunoita kivittäään ja muuhun sellaiseen mielettömyyteen.
Mutta tämän sanottuamme me yhdymme niihin hyvää tarkoitta-
;. - . v i i n canadalaislin, jotka muodostavat kansakuntamme enemmistön,
-^Tötka Ihailevat Yhdysvaltain neekerien esimerkillistä maltillisuutta'
i a sanovat, että vaikka valkoihoisten harjoittama äärimmäinen sorto
Ja väkivallankäyttö onkin saan ueekereltäkin syyllistymään joihin-
^ , ) dn kauneusvirheisiin Harlemissa ja myös Brooklynissa, niin viattomia
lapsia ovat he verratessa heidän tunteiden ailahtelun johdosta teke-
' nUISa väkivaltaisuuksiaan,siihen valkoisen herravallan ylläpitämisen
-»ItlfvSksi tarkoituksellisesti järjestettyyn neekerien laittomaan ja lailli-
««ite^a lyiikkaaniiiseen sekä neekerien pahoinpitelyyn, sortoon ja riistoon,
I^ltaifliin Yhdysvaltain valkoihoinen hallitusvalta on syyllistynyt nyt ja
«»^ivttosikynuneniä tätä ennenkin.
SATEENKAARILIPPU
Nlkketialaeen ORUUstoimlntaväfci
haluaa puhva UppukysymyksesUi
Jokaisella kansakunnalla on omii
lippunsa. Canadakln parhaillaan
suunnittelee omaansa. K u n eri muat
tekevät liiton, Jota.kin yhteistä tar­koitusta
varten, niin kukin näistä
maista esiintyy omalla lipullaan.
Osuustoiminta on kansainvälistä ja
sillä on ,vain yksi lippu kaikkien
maitten kansoja varten.
- - Osuustoimintaliikkeen lippu on sa^
teenkaarilippu. Se hyväksyttiin kan­sainväliseksi
tunnusmyrkikfi kan­sainvälisen
osuustoimintaliiton kon­gressissa
Baselissa, Sveltsi£sä, vuori--
na 1921.
"Rauhan tunnnsmrakki" .
Sateenkaarilippu, osuustoiminta­liikkeen
johtotähti, muodostuu kai­kista
spektrumin pääväreistä. Siinä
ovat yhdistyneinä maailman kaikkieii
kaiuakuntien liput. Kaikki tämän l i ­pun
alla yhtyneet maat ja niiden
vastaavat kansallisuudet sulautuvat
Siina yhdvksi kansainväliseksi veljes-r
kunnaksi.
Sateenkaari on rauhan tunnus­merkki.
Myrskyn jälkeen luonto ko-;
hottaa tämän juhlallisen merkkinsä
taivaalle, kalkkien Ihmislasten, niin
ylhäisten kuin alhaistenkin nähtä­väksi,
levittäen sen hailttiisevan lois­ton
Inehmojen Ihailtavaksi, kalkkleni
kats-eltavaks.! Se näyttäytyy vain s i l ­loin
kun aurinko paistaa. Ss on vä­reillä
ilmaistun kauneuden tunnus­kuva.
Tämä merkki kajasti taivaalla jo
kauan ennen kuin yksikään IhmL"!-
sllmä oli sitä näkemässä. Se on lois­tava
taivaaJilaella vielä silloinkin
kun viimeinen Ihminen on hävinnyt
maan kamaralta. Se on Ikuisuuden
kaltsellppu, äärettömyyden häikäisä-vä
tunnus.
Tämän lipun on Luonto itse muo­vannut.
Se on kudottu maailmana-kaikkeuden
äärtä ja. rajaa vailla ole­vista
säikeistä. Se kuvaa Ja kajastaa
?lumää. Sen loimet on tehty aurin­gon
valosta —' jota ilman ei mitään
elämää voisi esiintyä. Sen kuteet ovat
kldekirkasta vettä — maailmankaik­keuden
kaikkein tärkeintä nestettä,
mkiä on yleisin, mutta samalla ar­vokkain
kaikista aineista mitä on
olemassa. Sateenkaarilippu tarkoittaa
auringon paistetta; se lupaa ja mer­kitsee
elämää kalkille. Se on runsau­den
J a yi läkyllälsyyden perikuva.
Tämä on värien Ja sopusointujen
yhtymä, tämä värlvlvahdusten loisto-kuikue-
kuvaa pyrkimysten Ja harras­tusten
yhtenäisyyttä. Jokainen eri vä-:
rivivahdus antaa osansa kokonaisuu­teen.
Mitään e l ole jätetty pois. Ja
keskinäisen avun hengessä, kaikki
nama eri värit yhtyvät synnyttaäk-scen
lopulta puhtaan valkoisen va­lon
— täydellLsj^den tunnuskuvan.
Seuratkaamme tätä lippua! .
. — E. Jouppi.
POMMI-BARRY" USAn
ILMAVdlMIEN KENRAAU
Suurjuhlan kuorojen johtajat
Melody-orkesterin johtaja Lai­la
Tammi Sudburysta.
Finlandia-kuoron johtaja Ty
Lemberg Torontosta.
Sävel-kuoron johtaja
Mäki Sudburysta.
Rauha
Kaiku-kuoron johtaja
Kentala Port Arthurista.
Veli
SUURJUHLILLA
TAVATAAN!
Finlandia-kuoron apulaisjohta­ja
Paul Hietala Torontosta.
Arlsonalalsen vlUin karjapaime­nen
Ja UUkäilemali^män liikemie­hen
'vaUteemlnto' iaaiitnamkaelilsr
ten pillien' ehdokkaaksi .«tui. mar-raAaossasiiorliettavUii'Yhdysval­tojen.
presldentlnyaalelbin .on her
rättänyt suunnatonta kohua kaik­kialla.
Miehen sotaiset- puheet ovat
ravtsiJuteet,: inaaUinan ' raiiluuurar
kastavat Ifoniset va^Uleen^ Ja le-v
o i i o n ^ senrataan hibun itöyrte
tyft&viil yiiatimuksliUn kansalnvä-
Ite^n'oäiri^bnlen ratkalMiintotol.
iohdutUksena tääA 'uhkaavassa
tOaatMva aUuUiia nleiellään^ se^
mahdollisuus, että Barry M. Gold-waterllla
el ole ndtään edellytyk­siä
voittaa nykyistä demokraattis­ta
presldienttia LyndonJB.' John­sonia.
Toinenkin mahdolUsuua on~
sentMn otettava huomioon Ja poh^.
dittava ajoissa, mikä on miehiään
tuo sotainen arlzonalalnen Ja on-^
ko hänen puheillaan katetta. ^
Ainoa opbiahjo, miasll Goldwater
on saanut korkeamman tason kba-lotukseii
on 'Stanntonln soUlasaJkar
tenUa. Sodaa aikana h&n toimi l i u i;
täjäaä cH pooIÖIa maailmaa. Hän
oU nmavolnUen. reservlkenraall, Jo­ka
on saanut nykyaikaisen strate-flsen
koulutuksen. — Ne. J o t ka
lunlevat Goldwat«rln pUhuvan ohi
suonsa, mhtyvät — Ikävii kyllä,
hftn-tletaft mistä puhnu Ja cräitnä
päivinä nuo puheet saattavat olla
karmeaa todelUsnntta.
AIKOI UPSEERIKSI
Koulunkäyntinsä päätettyään lie­nee
Ooldwat<;r vakavissaan aikonut
ryhtyä upseeriksi, koskapa hakeutui
Stauntonln sotilasakatemiaan Virgi­niaan.
Kyseinen paikka ei ole asevel­vollisuuden
suorittamista varten pys­sy
tetty, vaan siellä saadaan meikä­läistä
kadettikoulua vastaava upsee­rien
^pohjakoulutus. Syystä tai toi­sesta
ei paukuttelu vielä silloin miel­lyttänyt
häntä leipätyönä ja niinpä
hän päätti yrittää myös yliopisto-opintoja.
Sekin ura loppui lyhyeen
Ja vasta pääatyään isänsä perintö­rahoihin
käsiksi hän tunsi olevansa
oikealla alallaan. Ennen toisen maa­ilmansodan
syttymistä hän oli kui­tenkin
osallistunut pontevasti reser-vlupseeritolmlntaan
Ja saanut puse­roonsa
kapteenin kaluunat.
SOTA T E K E E LENTÄJÄN
Stauntbnlssa saatu Jalkaväklkoulu-tus
merkitsi sitä, että Goldwater oli­si
Joutunut ase kädessä kohtaamaan
vihollisensa tulevassa sodassa. Tämä
ajatus el alkuunkaan miellyttänyt
sankarin uroteoista haaveilevaa re­servin
upseeria, vaan hän päätti pyrr
Idä llmavölihlln. Pyyslsestl hyväkun-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Nestor Tuomi, Stoney Creek, Oiit.,
täyttää tiistaina, heinäkuun 28 pnä
70 vuotto.
EmU RakkoU^ Sault Ste. Marie.
Ont., täyttää keskiviikkona, hebiä-kuun
29 päivänä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
toisena miehenä hänellä olikin riit­tävät
edellytykset lentäjäksi.
Kouhituksen^ päätyttyä Goldwater
ryhtyi; luutnanttina ilentämään sota-tarvikekuljetuksia
Aasian Ja Afrikan
maihin.. Myöhemmin, hänet komen­nettiin
taistelulentäjänä mm. Casa­blancaan
ja Karachiin. Mahdollisesti
hänen < Ipntonsa' ovat - ulottuneet nyt
hampaankolossa olevaan Kaakkols-
Aasiaankin saakka .— varmuudella
tiedetään . ainakin Intian kuuluneen
matkarelttalhln, ,
VAVMo KENRAAU
. Sodan jälkeen on Goldwater puu­haillut
armeijan Ja reservikoulutuk-sen
parissa. Hänen kerrotaan mie­luummin
suuntaavan dollarihymynsä
nokan kohti Aiidrevvsln lentotuki-;
kohtaa kuin senaatin istuntoihin tai
päivälllsUle. Moista intoa ei sovi i h ­metellä,
sillä Baxry Morris Goldvva-ter
'ii ole enempää eikä vähempää
kuin kenraali nykyiseltä sotilasarvol­taan.
Osallistuessaan kertausharjoituk­siin
Goldwater komentaa aina 9999.
eskadronaa. Joka on kokoonpantu s i ­viilissä
silmäätekevistä henkUöistä.
Heidän Joukossaan on kongressimle-hiä,
senaattoreita, korkeita hallinnol­lisia
virkamiehiä Ja mrii. tunnettu
näytldlijä James Stewart, Joka on
niin ikään ketu-aall arvoltaan. Gold-water
on lentänyt yhteensä 8,000 tun­tia
52 erityyppisellä koneella. Viimei­sinä
tyyppeinä ovat luonnollisesti ol-i'.;
et ääntä nopeammat strategiset
pommittajat, Joiden varaan hän a i ­koo
rakentaa tulevan politiikkansa.
Mitä muut sanoyat
SOTAISTA yOUHOTTELUA
SAIGON, -ETELÄ-VIETNAM, — IlmavOiiHldii päällikks-sajJOi^Är^
taina, että Etelä-Vietnamin ilmavoimien Jentokoneet^pudottavat;(
varjon avulla) tuhotyöntekljöltä kommurilstisefen Pohjols-Vietnamiin ja.
harjoittelee taisteluoperation laajentamista varten. ' .
Lentokqmniodoori Nguyen Cao K y sa^^^
Hoan lentokentällä . . . että hän on henkitökohtaisesti lentänyt' Pohjois-
Vietnamin yllä, ja että nämä tunkeutumiset sen Umatilaan tulevat jat­kumaan
. . . t . / ,
Eräs yhdysvaltalainen neuvonantaja sanoi i e n t o k e n t k l l i : "Muista;^
kaa että monille näistllnuorukalisistaPohjois-Vietnam e i ole toinen maa.
Raja ei merkitse yhtään J b e i l l e . . , '
Kdlmissakyramenissä oleva muodikas viiksiupseeri K y suositteli;; että
Pohjois-Vietnamia pitäisi pommittaa heti. " A i k a bii' sille kyiisä" häri/sa-noi.
Meidän vpitäisi iskeä ainakin en8imtnäiseiläiiäivänä.^^^T^ päivä­nä
heidän puolustuksensa voisi olla jo valmiina" , y,
A P : n uutistieto heinäk. 23 pnä. '
^JSAii tiedustelu­kone
Välimerellä
Tripolls. — Kaksimoottorinen US­A
n merivoimien tunnuksin varus­tettu
AM368 lentokone kaarteli 6
j'a 8 päivänä heinäkuuta Välimeren
'Kansainvälisillä vesillä erittäin ma^
'•(alalla' useaan kertaan neuvostoliit­tolaisen
rahtialuksen "Taraklijan"
yläpuolella, ilmoitti TASSin kir-'
'jeenvaihtajalle aluksen kapteeni sen
saavuttua Tripoliksen satamaan.
" T a r a k l i j a " lähti matkalleen neu­vostoliittolaisesta
Isnrallin satamas­ta
Tripoliin kusettaen lastinaan
teollisuustuotteita, joita se toimitti
Libyaan NLn. Libyan välisen kaup­pasopimuksen
mukaisesti.
Saattaen vaaraan aluksen miehis­tön
kyseinen lentokone kaarsi kuusi;
kertaa neuvostoliittolain.iJlnalulssen
ympäri yöaikaan valaisten sitä va-lonheittimillä.
W. Eklund, Sudburysta, puhuu
suurjuhlassa.
NL:n varoitus NATO-maiden multilateraalisten
ydinvoimien perustamisen seurauksista
Kirjeenvaihtajille
Vissien teknillisten vaikeuksien
ja niiden aiheuttaman 'runsauden­pulan"
vuoksi jäi torstaisesta
suurjuhlanumerosta pois useita
siihen tarkoitettuja kirjoituksia
Ja kuvia. Valitamme tapahtumaa,
mutta vaikeudet olivat ylipääse­mättömiä.
Koetamme julkaista
"myöhästyneenä'osan alnehlstos-ta
tänään ja tiistaina.
Moskova. — Neuvostoliiton ul­koministeriö
toimitti äskettäin
Yhdysvaltojen, Länsi-Saksan, Bri­tannian,
Italian, Alankomaiden,
Turkin ja Kreikan hallituksille
nootit, joissa jälleen kerran varoi­tetaan
siltä vaarasta, joka sisältyy
NATOn ydinasevoimien perusta­mista
koskeviin suunnitelmiin.
Nootissa todetaan nämä ydinase­voimat
ennen kaikkea naamiointi-keinoksi
Länsi-Saksan päästämi­selle
ydinaseisiin käsiksi. Nootis­sa
viitataan siihen, että amerikka­laisin
ohjuksin varustetun Beadle-bävittäjäaluksen
käytiintöönotto
muodostaa eräänlaisen esinäytök­sen
NATOn multilateraalisten
ydinasevoimien muodostamisesta,
sillä ko. laivan miehistö kootaan
USAn, Länsi-Saksan, Britannian,
Italian, Turkin, Kreikan ja Alan­komaiden
upseereista- ja matruu­seista.
Nootissa todetaan, että ohjuk­sin
varustetun Beadle-"koealuk-sen"
käyttöönottoon liittyvät yk­sityiskohdat
eivät jätä epäilyksen
varaa sen suhteen, että NATOn
ydinasevoimien tarkoituksena on
juuri Länsi-Saksan varustaminen
ydinasein. Länsi-Saksan kiintiö
tähän alukseen on suuruudeltaan
toinen USAn jälkeen ja sen meri­miesten
osuus on erittäin vas­tuunalainen:
he toimivat ohjus- ja
tutkalaitteissa sekä elektronilait-teistossa,
joita käytetään ohjusten
lähettämisessä j a aluksen ohjauk­sessa.
Myös aluksen ohjauksesta
vastaavan upseerin paikka luovu­tetaan
Bundeswehrin edustajalle.
Kuitenkin em. maiden hallitusten
täytyy olla täysin selvillä siitä, mil­laisia
laskelmia Länsi-Saksan soti-laaUiset
ja poliittiset piirit liittävät
NATOn multilateraalisten ydinase­voimien
perustamiseen. Saksan liit­totasavallan
vaikutusvaltaiset edus­tajat
lausuvat s u o r a a n— eivätkä
vain kotimaassaan, vaan myös ulko­maanmatkoilla,
että he pitävät mul­tilateraalista
ratkaisua "alkuna"
jonka lopputuloksen täytyy johtaa
ydinaseiden laajempaan leviämiseen
ja mm. ns. Euroopan ydinasevoi­mien
muodostamiseen, tietenkin
Saksan liittotasavallan johdoiia. E i
ole vaikea nähdä missä määrin har­haisia
ovat niiden toiveet, jotka olet
tavat, että NATOn multilateraalis­ten
ydinasevoimien perustaminen
olisi "viimeinen" Länsi Saksan mi­litaristeille
j a revanshisteille tehty
myönnytys.
Monien vuosien kokemus osoit­taa,
että Länsi-Saksan sotakiihkoili-jat
käytävät jatkuvasti hyväkseen
länsivaltojen myöntyväisyyttä lähtö­kohtana
yhä uusien vaatimusten
esittämiselle. He eivät salaa, että ne
haluaisivat saada määräysaseman
myös suunnitelluissa NATOn multi­lateraalisissa
ydinasevoimissa. Il­moittaen
olevansa valmiita otta­maan
kannettavakseen 40 prosenttia
kaikista näiden ydinasevoimien yllä­pitoon
liittyvistä kustannuksista
Länsi-Saksan hallitus on avoimesti
vaatinut, että myös Saksan liittota­savallan
sananvalta ydinaseita kos­kevia
kysymyksiä ratkaistaessa mää­riteltäisiin
sen "finanssipanosta-vastaavasti".
Neuvostohallitus on usean kerran
viitannut siihen, millainen vaara
maailman kohtaloille sisältyy N A ­TOn
ydinasevoimien perustamista
koskeviin suunnitelmiin^ eikä pidä
välttämättömänä uudelleen esittää
kaikkia todisteitaan tämän kysmyk-sen
kohdalta. y
Kuitenkaan ei voida olla koros­tamatta,
että jos länsivallat lähti­sivät
ydinaseiden levittämisen^
tielle j a päästäisivät Länsi-Saksan
n i i h in osallisiksi, laajenisi lämpör
ydinaseellisen konfliktin syttymi­sen
vaara monin verroin, johon^
konfliktiin monet maat, myös~
kaikkein suurimmat länsivallat,
saattaisivat joutua vedetyksi mu­kaan
vastoin tahtoaankin.
On itsestään selvää, että tapah­tumien
tällä tavoin kehittyessä
Neuvostoliiton olisi pakko ryhtyä
yhdessä muiden rauhantahtoisten
maiden kanssa vastaaviin uuden
tilanteen sanelemiin toimenpitei­siin,
jotka asianmukaisella tavalla
takaisivat turvallisuuden.
Noudattaen horjumatta rauhan j a
rauhallisen rinnakkainolon politiik­kaa
Neuvostoliitto on puolustanut
ja puolustaa kollektiivisiin toimen­piteisiin
ryhtymistä ydinaseiden
levittämistä vastaan, kannattaa ak-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
SAPEKAS "HYVÄSTIJÄTTÖ"
Törmäilystään täällä nikkelialu-eella
omalaatuista mainetta itsel-,
leen hankkineen, CopperCliffissa
aikansa toiminut ja vaikuttanut
pastori Toivo A. Häkkinen.jfin su­vainnut
astua yksinäisestä korkeu­destaan
alas matoisten kuolevais­ten
joukkoon ja lähestyä tavallisia
kadun miehiä j a naisia Toronton
Vapaa^Sanassa julkaistulla kirjeel­lä
mikä valaisee käsittääksemme
paremmin kuin mikään muu mie-'
hen sisäistä minää ja todellista
olemusta.
Ja kuten oheisesta kirjoitukses­ta
näkyy, " v i r k a " ja "raha"' ovat
hyvin tärkeitä tekijöitä papillisis­sa
asioissa, vaikka Jeesus ajoi ai­koinaan
solmuruoskaa käyttäen
rahanvaihtajat pois temppelistä.
Pastori Häkkinen esittää maini­tussa
kirjoituksessaan ..«siksi remp-scästi
ja avomielisesti hengellisen
olijelmansa maallisen "tomuma­jansa"'
vaelluksesta, että suositte­lemme
sitä myös tämän palstan
lukijoille — kesälomatoimittaja-kaan
kun ei ole, ja latojat kun
huutavat työkseen tekstiä. Siis
näin:
Pyhän Timoteuksen seurakun­nan
pyynnöstä ja Eastern Canada
luterilaisen synodin kutsusta pa­lasin
perheineni Cppper Cliffiin
välittömästi pääsiäisen jälkeen.
Toimin synodin herrojen anta­mien
ohjeiden mukaan (ei siis
Jumalan, vaan nimenomaan "sy-'
nodin herrojen ohjeiden mukaan"
—K) ja pyysin siirtoa Lännen
synodista täkäläiseen synödiinr
mutta syystä tai toisesta ei tullut
mitään vastausta toukok. 26—28,
1964 Waterloo luterialaisessa yli­opistossa
pidettyyn kirkollisko­koukseen,
jossa minut olisi voitu
virallisesti ottaa k.o. synodin yh­teyteen.
Vielä tähän päivään men­nessä
ei Kitchenerin "pyhä isä"
(lainausmerkit Häkkisen — K ) ole
nähnyt hyväksi ilmoittaa minulle
tilanteen kehityksestä.
(Mahdollista on, että pastori
Häkkinen saisi vaatimuksensa pa­remmin
kuulluksi, jos hän ryhtyisi
maallikkojen lailla ammattiyhdis-tyksensä
jäseneksi ja värväisi
muutkin papit unioon — huomaut­t
i asiasta vanha ystävämme Pie­tilä.
— K )
Muutimme sinne Californiasta
omin kustannuksin j a palasimme
omin kustannuksin. Seurakunnan
ystävällisesti antamalla tervetuli­aislahjalla
ostimme uuden pesuko­neen,
jota olisimme välttämättä
siellä aikaisemmin aiotun pitem­män
palvelun aikana tarvinneet,
mutta jätimme sen meiltä lahjana
pappilan vakituiseen irtaimistoon.
Seurakunnan velkaa lyh^ennettiin
siellä-kahden ja puolen kuukau-den^
aikana parilla tuhannella dol­larilla,
siitä aikaansaannoksesta
kiitos ja kunnia kerääjille, lahjoit­tajille
ja kaikille uutterille työn­tekijöille
(mutta kuitenkin p i t i sii­tä
velan vähennyksestä erikoisesti
mainita K).
Koska minua ei Californiasta
palaamiseni jälkeen oltu vielä
kirkkokunnan taholta virkaanase-tettu,
pidin seurakunnasta irtisa­nomisen
näinollen aiheettomana.
(Pahuksen työnantajat — K ) . Tä­käläiseen
synodiin kuulumattoma­na
en myöskään voinut vastaanot­taa
Pohjois-Ontarion alueen dekaa­nin
(Suomessa lienee tuomiorovas­tin
tehtävä) virkaa, johon minut
Sudburyssa toukok. 5 1964 pide­tyssä
kokouksessa vastustelustani
huolimatta toistamiseen valittiin.
Mikä ilmeisesti jäi siellä syno­d
in herrojen mieliä pari vuotta
sitten Californiaan lähdettyäni
vaivaamaan, oli ehkä se, että hei­dän
oli vaikea täyttää paikkaa sel­laisella
pappikerjäläisellä, joka
olisi ollut innokas hankkimaan
heille mahdollisimman paljon ra­haa.'
Näin ainakin olettaisin. Tus­kinpa
muutakaan tyydyttävämpää
selitystä heidän outoon käyttäyty­miseensä
on löydettävissä. Ehkä
he eivät myöskään pitäneet siitä,
että tulin uudelleen valituksi sy^
nodin johtokuntaan, jossa ominai­suudessa
olin aikaisemmin yrittä­nyt
pitää suomalaisten sekä pasto­reitten
että seurakuntien puolta,
koska meitä aina siellä hienosit-tain
nälvittiin. Ja nöysittiin. Oli-sinhan
tietysti voinut taistella tä­män
asian läpi, mutta en katsonut
sitä sen arvoiseksi.
E d e l l ä mainittujen seikkojen
vuoksi ja lisäksi siellä Pohjois-On-tariossa
aikaisemman palveluni
aikana hankitun nivelreumatismjn
tähden palasimme kesäkuun puoli­välissä
takaisin Californiaan, jossa
lämpimässä ilmastossa ei tuo "tis-m
i " näytä minua ollenkaan vaivaa­van
(tämän kirjoittajan niskaa
vaivaa myös jonkinlainen reu­maattinen
kolotus, mutta emme
ole huomanneet siitä ennen pro­testoida.
Mutta nyt, o i rakkaat
työnantajamme, antakaa meille
lopputili tai muuten "aiheeton
ylössanominen" ja päästäkää tämä
miespoloinen vaikka Kalifornian
lämpimään ilmastoon — K ) . P e l - i
käsin tämän sairauden uusiutumis­ta
jo ennen sinne palaamista, mirt-ta
päätimme vaimoni kanssa uh­rata
kaikkemme rakkaaksi käy­neen
' seurakunnan j a ympäristön
laajan suomalais^asujamiston pal­velun
hyväksi. Tarkoituksemme on
jäädä tänne San Franciscon lahti-alueelle
asumaan ja yritänvme
täällä palvella suomalaisia'siirto­laisia
tavalla tai toisella . . .
— T o i v o A. Häkkinen..
Nyt on siis tämäkin jupakka sei-1
vitetty — yhdeltä puolelta, eli pas-1
tori Häkkisen näkövinkkelistä. M i ­tä
on mahdollisesti sanottavaa '^al­tavastaajilla",
se on tietenkin juttu
erikseen.
Vaikka emme haluakaan kajoa
enää edes puolella sanalla pastoi-i
Häkkisen sydämenvuodatukseen,
sen yleisopetuksen hänen kirjoi­tuksestaan
saavat kaikki kynää
enemmän tai vähemmän käyttävät
kansalaisemme, että koskaan ei pi­täisi
kirjoittaa mitään henkilökoh- j
laisessa vihapäässä, e l ainakaan sa-1
nomale|[)|ij|n, sillä viha sokaisee, j a {
sumentaa järjen miltei yhtä autta- j
mattomasti kuin tukkihumalakin, j
Känsäkoura.