Vapaus, November 11, 1954

              mmm mm
m mi
THsä Toronton JcJjtavIfljpia
isJiiäsaJsavppo^
FJLX>BA FLOWEB 8K0PP£
TaSik&mihin artalrttaat Jäbettärät
Pub. VFA, 1.S459
(96 C^>1Ie{re St, Toronto, Ont
lilillliiliiilllllliHiillliitlllllililtliim..]
Parkway Bakers
ralmtetaa moka- Ja kalnHelpU.
jeiToksla. nlmipäiTa- Ja bfiSkaak»
mja. koappola yjn. Idpomoalaa
vottdta. •
F H H E U N E M 3 . 7 « 7t
80 QnecB SL W. Tteoirta^ Oat
OMNITBBVO
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiii
JORMA P: SALO
PS. D. E . P . T.
(Physiotherapist, repist.
luonnon terapisti)
LÄÄKIOTfÄVOIMI^^
äähköhoito, valohoito, hierontaa
roimisteluhoitoa,: kabinettihoitoa'
Puhelin LL. 1253
i Ossington Cres^ Toronto, Ontario
(21-28-4-11)
IR. LESLIE SIMON.
t H O - ' J A SUKUPUOLITAUTIEN
ERXKpISLMKARI
3 SPADINA ROAD
(Bloorin kulmassa)
TORONTO, ONT.
Vastaanotto tunnit:
2-4 lp. Ja 6-7 lp.
»nhelbnet: Konttoriin WA. l-66If
Kotiin W A 2-8015
- Hammaslääkäri
3URGEONS'BUILDINa
Toronto, Ontaito
aale 8237
Rytmi-
YT
varastoomme
lo käsittää ainoastaan
a- ja RytmUevytykset.
ilajien
RAN
r
REN ja
»N levytykset
itlvSuuntala ;
tango, Martti Suuntala
tytöt
7\Theel Ja Metro-tytöt
Virta ja Metro-tytöt
ivi Virta
ilssi, Metro-tytöt
;ro-tytöt
Virta
, Olavi Virta
Havi Virta
V i r t a j a Metro-tytöt
.tti Louhivuori
[ Louhivuori
line. Olavi Virta
Olavi Virta
s l , Metro-tytöt ,
letro-tytöt
'im, fox-trot. Matti Louhivuori
rot. M a t t i Louhivuori Ja
:o Sato
. p o l k k a . Veikko Sato
Jorma Ikävalko
dta, Jorma Ikävalko
i'Junkkarinen
•1 Junkkarinen
3 Sato
Sato'
Jufekä Lönnqvist ^
öx-trot, J u k k a Lönnqvist
tytöt
ro-tytöt
k4; Jonna Ikävalko Ja
[kävalko
r ta
it, Olavi V i r t a,
yvostyiiiäisfä
yb' kolme
iifla
SlsiUa. — Tullannet 4ull-lyöläjset
menivät viime
myötätuntoisuuslakkpon
niitä SIO kaivostyöläistä,
j^t omt lakossa kolme k u u -
•jäTsttä ole tulleet sinä aikajia
" ' [e;
jtuntolsuuslakkoon osallistui
Eoksessa ncm 10,000 kaivostyö-öläiset-
Ciavalottan kaivokr
[^naiirät lakkoon 107 päivää t a -
jyiine maanantaina. Lakko a l -
^^stiisi työstä erottamisen -johr
ifjl Yorkin
lellissä 40
iijifl työviikifo
Ijipmto, — Hotel and Club E m -
jimion osasto 299 ilmoitti maa-että
'Royal York hotellin
fiyöläistä hyväksyi yksimielisesti
Quksen, jonka: mukaan
J saavat 40-Tuntisen työviikpn^
Isjöauksen mukaan viikkopalkka
[edelleenkin olemaan sama kuin:
i vlikio^ydn vallitessa. Työ-saatiin
aikaan '10 k u u -
i neuvottelujen jälKeen jolloin
i ehdotuksen teki tuomari 'W.
Itänen puheenjohdolla toiminut so-autakunta.
•..
I York hotelh on ainoa hotelli
itä itaan, jossa on 40 tun-
Vtjörukko.'
girnlla ilmoitamme, että rakas:
i mieheni ja isämme
iert Rajamäki
I kenhkosryöpään Parry Soun-
General sairaalassa : 4 p ä i^
1954, Hän oli syntynyt
I pitäjän Länsikylässä, Viir
läänissä, Suomessa, jouluk.
f pifranä 1884,
I giRinaan jäin minä, hänen v a i -
t sekä yksi tytär ja yksi poiiia
ineen (ässä maassa ja yksi
1 Suomessa.
1 kohtalon kulku niin kumma,-
pi tuskien käy elon tie; , ••'.
I missä on surujen summa,.
•""^i murheiden määrä lie?'
Vaimosi Helena.'
i pitkän päivätyön, . ""7 ,
loin saapui ilta.
a rauhassa, nuku isäkulta;
ikiyon. V '
Bruno ja H i l j a.
: is the face we loved sö dear, •
m is the voice we loved to hear;
ofar away for sight or speech,
^not too,far for tliought to
reach.
< to remember who once was ;
, ^ hete,
imo, though absent, is just as
psadly nussed and ever •'.
remembered,
Mary, Mike and Ronhie^
J!^"?, daj>s of pain;
ifroubled nights are past. '
Blnour.aching hearts ve know
IB lound sweet rest at last.
Mae, Jim and Children^
«^andkind in ali his ways,
«and just to the end of his
se and kind" in heart aiid- 5^
, minä,
ta beautiful memory he left
behind.
Gilbert and. Shirley.
' Grandpa with äheart oip> ;
»ffasmore to us t h ä n ^ l t h " !
„ . , , untold, ' ' ?•
"»ily memories for us to keep.
Helvi, BUl and ChUdteni/
Mos|(ovan suuressa
maatalousnäyttelyssä
KIITOS
K t S f * ^"'«'"^t
Ä * , ' ' ^ ^ ^ suruumme Ja Bif^f i!'^^^ vUmeSeen le-;
*^tos kauniista kukista. •
^ ^ N A E A J A M Ä KI
Ontario
TorstaiAa. marraskotin 4. pnä
.JalkalstUn lehdessämme syyskuun
loppupuolella Moskovan suuressa
maatalousnäyttelyssä vierailleen
, SIBS:n talonpolkalsretkikannan
- Johtajan, Esko Mäenpään kuvaus
tämän. ^ u t l a a t n l s e n näyttelyn
yleisistä puitteista j a eräistä näyt-
-; telypavUjongeista. Julkaisenune:
nyt kuvauksen loppuosan, joka
käsittelee eri tasavaltojen ja pä-iViljonkien
puitteita ja karjatalou­den
osuutta näyttelyssä:
M O L D A ' / I A N PAVILJONKI
. Pienr Moldavian Neuvostotasavalta,
joka s^tjaitsee etelässä Neuv.-Ukrai-nan
läntisenä naapurina; on erikoistu­nut
kokonaan pöutarha- jä hedelmä­kasvien
sekä perunan viij elyyn. Eri­koisesti
onaenaviljelyssä, jalostuksessa
ja niiden satoisuuden kehittämisessä
on päästy ^kerrassaan hämmästyttär
,viin tuloksiin.
Kesiimääräinen omenasato säh­köistetyissä
puutarhoissa oli viime
kesänä 630 sentnerlä (63 OOa kg) heh­taarilta.
Omenajalostuksen ja satoi­suuden
kehittäjien eturivissä kulkevat
Sprarivalf- ja StasilOv-nimiset kollek-tiivitalonpojat.
joista viiineksimainit-tu
on saanut 1,390 sentneriä (132 000
kg) omenoita hehtaarilta, mikä or,
tällä hetkellä maailmanennätys. .Mo­lemmat
' edellämainitut henkilöt ovat
saaneet Sosialistisen Työn Sankarin
arvonimen ja heidän kuvansa oli pa­viljongissa
asetettu kurmiapaikoille
Tällä tavoin he ovat innoittamassa
neuvostoilimisiä uusiin ja yhä paremr
piin saavutuksiin, yllämainitut huip­putulokset
• eivät olekaan mahdollisia,
ellei niille luoda hyviä edellytyksiä.
Tämän on neuvostovalta suorittanut­kin,
sillä melkein kaikki puutarhat
Moldaviassa on sähköistetty. Näinol­len
kasvit kasvaessaan voivat käyttää
viimeisimmän tekniikan saavutuksia
hyväkseen monella eri tavalla.
VILJAPAVILJONKI
Viljapaviljongissa esitetään satotu­loksia,
eri lajien sekä lajikkeiden eri­laisia
ominaisuuksia ja -niiden ris-teyttämis-
ja jalostusmenetelmiä.
Siellä oli esitteillä 800 eri lajiketta,
Joista meidän; huomiomme kiintyi
erääseen, jonka luja korsi oli ristey­tyksen
kautta saatu juolavehnältä ja
muut ominaisuudet parhailta vehnä­lajikkeilta.
-'Mainittu jalostustyö on
kestänyt kymmenen vuotta ja nyt se
on saatettu menestyksellisesti päätök­seen.
Tätä syysvehnää on kolmea eri
lajiketta. ja; sitä kylvettiin kokeilu­mielessä
V; 1953 vasta 3.161- hehtaaria.
Kerkimääräiseksi sadoksi tästä ko­keesta
saatiin 50 sentneriä (5.000 kg)
ihehtaarilta ja koeruudussa 70 sent-
:neriä (7,000 kg) ha. Mainitun vehnän
Kaivatan Ilmoitamme,
veljemme
että
Nikliolas Koskela
syntynyt Teuvalla Suomessa 12 p.
joulukuuta 1871, k u o I i lS päivä lo­kakuuta
1954 ; Maple Eldgessa,
B. C:s5a, Canadassa.
Kaipauksella muistamaan jäivät
sisär, Elizabeth Arola, TVashlngto-nl8sä>
U S A Ja sisaren perhe, Edla
Ja Mauno Johnson, San Francis­c
o j a , USA, yksi veli j a siskot per-
Eelneen Suomessa sekä multa su­kulaisia
Yhdysvalloissa j a Suomes­sa
jä laaja tuttavapiiri Canadassa,
YhdysvaUoissa ja Suomessa.
Tyyhesti kannoit.elosi taakan,
hukuit, kun: uupumus .voimasi vei.
Nyt tunnu ei tU9ka, *
mainen lepo saapui kaunis iäineiL
OMAISET.
kylvö suoritetaan syksyllä normaalini
kylvöalkana.
Tutustuimme myös erääseen pitkä-tähkäiseen
vehnälajikkeeseen, joka
ehtii yhdessä kesässä antaa kaksi nor­maalia
satoa jo niinkin pohjoisessa-kuin
Moskovan alueeUa. Tämän jäl­keen
oppaat esittivät meille myöskin
erään lujakorsisen velmäla jikkeen
jonka tähkä on monihaarainen. Sen
jalostustyötä ei ole vielä ehditty ke­hittää
loppuun saakka, mutta hyväti
toiveet sen oimistumisesta ovat ole­massa,
sillä jalostetta kehittää Neu­vostoliiton
tunnetuin tiedemies, maan
yleisliittolaisen, tiedeakatemian pre­sidentti,
akateemikko Lysenko. Lop­puun
kehitettynä taainittu jaloste lyö
laudalta niin satoisuuden kuin korren
lujuudenkin suhteen kaikki aikaisem­mat
saavutukset.
Tähän mennessä hehtaarisadot ovat
jatkuvasti lisääntyneet uusien lajikr
keiden ja uusien viljelysmenetelmien
käyttöön ottamisen ansiosta. Mainit^
takoon, että viime vuonna koko maa-takäsittävän,
siis yleisliittolaisen: v i l -
jasatokamppailun voitti 'Botoshilov-nimisen
henkilön johtama työprikaa^-
. i ; : jonka saama satotulos yli 4,00()
hehtaarin alalta oU keskimäärin 421
sentneriä (4 210 kg) syysvehnää heh­taarilta.
Mainittu tulos on vielä ny­kyisinkin
Neuvostoliiton ennätys.
KOTIELälNPAVILJONGIT
Kotieläinpä viljongeista valitsimme
ensimmäiseksi kohteeksemme hevos-paviljongin,
jossa meille esitettiin eri­laisten
kuumaveristen ja kylmäveris­ten
hevosrotujen parhaita yksilöitä.
Eniten huomiota sai osakseen n. 1,000
kg painoinen erittäin lujatekoineri
hevonen; joka ll.i-vuotiaana oli vetä­nyt
15,453 kg :n painoisen kuorman
kovilla nelipyöräisillä kärryiUä.: Esit­telyn
jälkeen seurasimme hevosten
jaloittelua ja juoksutusta erään juok-sutusrataan
lähellä olevan rakennuk'
sen parvekkeelta. Juoksuesitykset olir-;
vat hyvin korkeatasoisia, sellaisia, j o i ­hin
vain parhaimpien kuumaveristen
rotujen edustajat pystyvät. Yleisön
erikoisena suosikkina oli eräs pysty-pälhen
tummanruskea sukkajalka, e i ­kä
suotta, sillä se osoitti juoksuillaan
olevansa kaikkien muiden yläpuolella.
N A U T A K A R J A
Varsinaisessa nautakarjaa esittä­vässä
paviljongissa oli edustettuina
, kaikki Neuvostoliiton -ihuomattavim­mat
karjarodut. Viime vuosina näistä
On eniten levinnyt ns. uusi kostroma-lainen
rotu, joka on vanhasta saman­nimisestä
rodusta kehitetty. Se on
suurikokoista ja tuotannollisten tu­lostensa
puolesta parhainta rotua
Neuvostoliitossa. Sen täysikasvuisten
yksilöiden paino on siinä 600—800
kg:n paikkeilla, sonnin painaessa '1060
kg. IBodun parlialmman edustajan
esitti meille Leninin kunniamerkillä
palkittu karjanjalostaja, joka nykyl-öin
on Neuvostoliiton Korkeimman
Neuvoston jäsen sekä Sosialistisen
Työn, Sankari. Ennätyslehmän nimi
onKamsa ja sen vuosituotanto on v i i ­me
vuonna ollut ,15,167 kg 4% :sta mai­toa
ja 300;n päivän tuotanto on ollut
12,005 kg. Lehmä painaa 670 kg, joten
se ei ole rotunsa suurimpia edustajia.
Tulos on kuitenkin määrän ja rasva­pitoisuuden
huomioiden ylivoimainen
Neuvostoliiton ennätys, ja lienee se
myös maailmanennätys. Kostromalair
hen 1'otu tuloe myös toimeen hyvin
pohjolsessa,'ko6ka se ei ole arka kyl ­mälle:
Kokeilumielessä sitä on. hoi­dettu
ns. kylmän kasvatusmuodon
mukaisesti; joka edellyttää 0-astepn
(G) lämpötilaa ja hyviin tuloksiin on
Jo päästykin, sillä tuotanto ei sanot-yksUöt
ovat ylittäneet aina 160 k g :n
rajan, joista m d . eräs sellainen rneil^
le esitettiin. Yksistään hännän paino
sillä oli 35 kg. ^ ^
SIAT
: Sikatalouden kehittäminen on so­tienjälkeisinä
vuosina oUut v neuvosr
totasavallan 'erikoisen r huolenpidon
kohteena. Valtavia tuloksia o n myös
saavutettu tällä alalla. Pailialmmlkst
roduiksi esitettiin. ukrainalainen, J a -
roslavilainen j a Volgan j a Moskovan
rodut sekä ; venäläinen .suuri: v ^ o i -
nen rotu, joka viimeksimainittu pn
yleisin. Tämän rodun eräs edustaja
painoi 556'k? Ja se on tehnyt; hiljatr
tain 8 porsasta; Jotka painoivat3 k k :n
ikäisenä keskimääri 40.5 kg. U k ­rainalaisen
rodun priimus t e k i T . 1950
25 porsasta Ja se painoi 327 kg.
Sikapaviljongin-viimeisellä osastolla:
esitettiin Uhatuotantotault^koissa: ole­via
ennätyslukuja; Tässä: suhteessa
ensimmäisellä tilalla on: amurilainen
rotu, jonka näytteillä olevan edusta­jan
paino oli vuorokaudessa -noussut
1,1103 grammalla Ja yhden - lihakilon
tuottamiseen oli mennyt .4.7 rehuyk7
sikköä.Novotserkasskin rodun edusta-^
ja taasen on tuottanut yhden l i h a k i ­lon
4.3 rehuyksiköllä, mikä oh Neu­vostoliiton
ennätys. Tulos oh todelli­suudessa
vielä tätäkin parempi, sillä
Neuvostoliitossa rehuyksikön perusta­na
on yksi kaurakilo; kun se taasen
meillä- Suomessa tarkoittaa yhtä oh-rakiloa.
GRUUSIAN PAVILJONKI
(Viimeinen kohteemme oli Gruusian
Sosialistisen Neuvostotasavallan ' p a ­viljonki,
johon viimeisenä iltana tur
tustuimme. Oppaamme .'selostuksen
mukaan tee on maan suurin vientita-:
vara, jota myös eniten viljellään; ^^Co-ko
Neuvostoliiton vuotuisesta teenku-lutuksesta
on ^96% gruusialaista tee­tä.
Viimeisimpien -viljelysmenetelmien
ja tekniikan saavutusten käytäntöön-oton
ansiosta satotulokset ovat. Jatku­vasti
lisääntyneet. Nykyisin teenvil-
Jelyn maailmanennätys on erään k o l -
lektiivitalonpojan nimissä. Joka ': on
saanuf sitä 15.008 k g hehtaarilta. M u i ­na
huomattavina vientiartikkeleina
ovat myös tupakka j ^ hedelmät, k u ­ten
esim. viinirypäleet.
Sivistys- ja kulttuurialoja oh neu­vostovallan
toimesta myös määrätie­toisesti
edelleen kehitetty,: vaikka^
Gruusiassa sivistystaso onkin aina
ollut suhteellisen korkea. Uusia maa­talouskorkeakouluja
on perustettuni
sekä teknikumeja 29, Joita - e i : ollut
tsaarivallan: aikana. Lopuksi mainit­takoon,
että viime vuonna on; myös
suunniteltu maanalaisen rautatien r a -
Nenvostolilttolalset rakettlteknikot tekevät pilkkaa Yhdysvaltain propa­gandasta
käyttää keinotekoisia' satcllUtteja inaan Umakebässä" vetypoin-
:mlen pudottamiseen Neuvostoliittoon. Mutta he uskovat Neuvostotteteeh
V tbkevän mahdolliseksi avaruuslaivojen: lähettämisen kuuhun. NewsFacts
Julkaisussa kenttään seitsemän ueuvostolUttolalstaaiBlahtuiitiJäa^
rneeo niin.'..Ylemmässä kuvassa on neuvostoliittolaisen:pUrtä^ii' kuvaus'
kiinavaruuskone on mottsemassa matkalleen 3 mailin pituiselta lähtöra--
daltaan. Avänmteen noustua se pudottaa ensimmäiset reakiiokonecnsa
Ja Jonkun alkaa myöhemmin viimeteet koneensa Ja siivetkin; jVi|idoln se
pudottaa koko ulkokuorensa j a makkaran muotoinen aväruuskone'! (ala­kuvassa)
jatkaa matkaa kuuhun. Maapallolla välitetään oäköradiokuvla.
Eräs avaruusasioiden tuntija välttää, että ennen v.' 1980 on' mahdollista
Ihmisten matkustaa kuuhun Ja palata takaisin.
'KOTIMAINEN KUNINGAS'
KUMMITTELEE SUOMESSA
KA] [ALLE
KPL.
älifetyskulut)
littaa vähintäin kolme levy»
•dia:
Company Ltd.
iukkur ja vähiitäimyyjat
l U R Y . ONTAÄI9;
Paaaman kirjalUsuttden helmiteoksia!
t!!5!^sen mestarikirjämian Leo Tolstoin kaksi
l^äuiusta ja kuolematonta teosta. ^
TOLSTOI:
ANNA K A R E N I NA
I 2 osaa — Hinta yhteensä sid. $5.00 r o ^ Ä ? »Inahtavista'romaaneista "Anna Kcrenina" on ehkä;
isaiaiia p " " J.^ ^^^o. ihaUtuT^3en täysin nykyaikainen, mutta
i " ^ aJ^i^,^^^^^^ ajaton ihmiskuvaus kuuluu hienoimpaan,
™^"mankirjallisuudella, on esittää.
TOLSTOI: . / -
YLÖSNOUSEMUS
l'l<o T Hinta sId. $3M
Äi^^^"^""<*«nkawden mahtava romaani "Ylösnousemus", r»»8»aS^J-,,JP' on • kertomus'1800-Iuvnn Venäjästä-ja ^«oi
I '^ooaSen ^J^^^^'^ on siinä 'asettanut' vastakkain kaksi tekijää,
l'*3wänoikeud" .saneleman l a i n Jä Jokalsenihmisen sisimmässä;;
{
; TAPAUS
T I L A T K A A OSOrTF^EILLA:
PUBLISHING raiviPilto LBMTEp.
SUDBUEY, ONTABIO
tavasti ale alentunut.
Muista hjrvälypsysistä roduista mai-
. uittakoon •. myös sltshovilalhen, smo-lenskllalner^
jaroslavilainen ja lee-dinskajalalnen
rotu, joiden, keski­määräinen
rasvaprosentti on myös s i i ­nä
neljän paikkeilla- Taasen karpaatr
tilainen punainen rotu, tagililainen
rotu, aroaluelden rotu j a eestiläinen
punainen rotu o vat edellämainittuja
tunnetuimpia rasvapitoisuudestaan.
Paviljongin seuraavissa osastoissa esi­tettiin
l i h a - ja maitolehmiä, varsinai­sia
lihälehmiä sekä vetolehmiä (ennen
käytetty vetoeläiminä, nykyista liha-läimlnä,
joita kaikkia oli "edusCettui-na
useita eri rotuja.
L i h a - ja maitolehmien roduista on
kuuluisin kookas; Istobinskin r rotu.
Jonka antaman maidon keskimääräi­nen
rasvaprosentti bn vtlden paikkeil­la:
Eräs tämän rodun ealtteillä oleva
yksilö painoi 490 kg. Se oli tuottanut
vtlodtösa rasvaa 919 kg eli enemmän
kuin oman painonsa: ..
LAMPAAT
Lammaspavlljongeissa,näimme mitä'
erilaisimpia rotutyyppejä.'joiden edus­tajat
on tuotu slrme suuren maan eri
puolilta. Siellä oli myöskin lammas,
jonka nimissä on villantuotannon
maailmanennätys, mikä on 29.4 kg vilr
Ibja vuodessa. Mainittu lammas kuu­luu
kaukaaslalaiseen rotuun. Joka ro­tu
ön villan tuotannossa NeuvostolU-ebh
parhain. Meitä suomalaisia k i i n ­nosti
kuitenkin eniten ns- rasvahäntä-födut.
Joita emme aikaisemmin olleet
nähneet. NäMen rotujen edustajat
ovat enimmäkseen: h y v in suurikokoi­sia
'Ja niiden keskimääräinen paino
vaihtelee 100r^l30 kg. J&äät parhaat
^entämistä Tbillslin, Gruusian nykyi­seen
pääkaupunkiin'siellä yhä lisään­tyvän
liikenteen avuksi.
YHTEENVETO
Matkamme aikana ehdimme Siis t u ­tustua
vain edelläesitettyihin pavil-jonnkeihin.
Joten suurin 6sa näytte­l
y n nähtävyyksistä Jäi meUtä koko­naan
näkemättä. ^
FertisCeellinen tutustuminen viekin
vähintään kuukauden pituisen ajan,
Jonka, varaaminen yhdelle valtuus^
kunnalle on: ymmärrettävistä syistä
mahdollisuuksien rajojen ulkopuolella;
sillä neuvostokansa haluaa näyttää
työnsä tuloksia mahdollisimman: mo­nelle
ulkomaalaiselle talonpojalle.
Kuitenkin On sanottava„^että teimme
suuren virheen, kun emme: suunnitel­maa
laatiessamme huomanneet aset­taa
.metsäpaviljongissa käyntiä tar­peeksi
aikaiseksi. Joten se Jäi meiltä
viime lliigassa myös näkemättä. ;Tä-mä
siksi, koska Suomi pn metsäinen
maa Ja koska isäntönämme oli eräs
Neuvostoliiton metsäalan; tunnetuim­mista
Ja ansioituneimmista tiedemie­histä
.iFeodor HaritohovittOi, Joka [ny­kyisin
on Moskovan Metsäyliopistöh
opettajana. iHän:: o n : viime vuonna
saanut Leninin kunniamerkJn' sekä
muutama vuosi aikaisemmin Sosialis­tinen
Työn kunniamerkin. 1 Näinollen
professorlKaritonovltsh olisi itse hen­kilökohtaisesti
esitellyt meille metsär
osaston nähtävyyksiä j a metsätieteen
viimeisimpiä saavutuksia.
Näkemättä Jäi niinikään kaikki
muut eri osavaltojen paviljongit sekä
suuri Joukko yleispavUJohk^Ja, kuten
esim;: vesivoimapavlljonki,': Jossaj eri­tetään
yksityiskohtaisesti Vplgatf/j^)^^
n i n j a muiden suurien JoUen^^yar^ilia
olevien valtavien vesivolmal^l^st^n
rakennustöitä j a näissä tfiissä saaivil^
tettuja tuloksia. Saimme kuiteidcih
m
suuresta maatalousnäyttelystä eheäh
j a mieliinnKdnuvankt^Kmaiskuvan; J o ­ka
melko täydellisesti >; kuvastaa Neu
vostolilton nuatalouden ; monlp
suutta Jä sen .korkeata kehitystasoa;
Tullnuue myöi; vakuuttuneiksi ^siitä,'
että kehitys ei suinkaan pysähdy tä-,
hän, vaan se j a t k t iu J a satotulokset'
>-hä paremjyienkoneklen ja'tuotanto^
menetelmien avulla noMsevat^^tistä
suuremmiksi Tämän valtavan yhteis­kunnallisen
kamppailun liikkeellepa­nevana
voimana, sen; keskiönä Ja y t i ­menä
on kuitenkin neuvostoOuninen,
jota ttuslin voittoihin kahitustaa l u ja
sosialistinen, yakaiunus. mikä n w r ^
see sitä, että työn. avulla luodaan
edellytykset «ntist&yauiraattpaän elä­mään
J a vVBjntin Btiki,1uteUi.vfin rau­hantilan
säilymiselle, ktfko .nuiali-Ä
Helsinki. — Väsymätön monarkls-min
kannattaja ja Suomen ikuinen
'kuningaskandidaatti Matti Klemetti­lä
— Matti I — kunnioitti jälleen
lokak. I. pnä. läsnäolollaan eduskun­taa;
T^llä kertaa hän ei puuhaile uutA
ta'hallitusta; vaan tähtäävät hänen
Tiitinklnsä nyt kertakaikkiaan valtio­muodon
muutokseen. Arvoisille edus-:
taJlUe hän jakoi seuraavansisältöisen
kirjelmän:
•: r'SUt>mi: Kuningaskunnaksi: Mätti
Klemettilä Suomen kuninkaaksi' ja
Englannin prinsessa Margaret Suo-^
men thmlngattäreksi. '
Lähetystö Englannin /hovll;i Lon­tooseen.
: :,Sitt^h; kun Matti Klemettilän — 79
syntymäpäivänä 5 (20) p, loka­kuuta?:
1954; täysistunnon : päätyttyä
Edusk^nnnan 'Arvoisat Jäsenet olisi­vat
kokoontuneet Valtiopälvätalon
rappusille valokuvattavaksi ja siten
ilmaisseet kannatuksensa Klemettilän
politiikalle ja kuninkuusaatteelle —
perinnöllinen Suomen kuningas Mattt
IlähetettäisUn täältäSuomestaar­vovaltainen
lähetystö Englannin ' K u ­ninkaalliseen
Hoviin Lontooseen koh­teliaasti
'• tiödnstelemaan^ olisiko Här
nen : - Kuninkaallinen - Korkeutensa
•Prinsessa Margaret Rose suostuvai­nen,
monarkian ja valtaistuimen
maassamme- perustuslakien - Ja valtio­säännön
mukaan käytännöllisesti jär­jestettyä,:
tulemaan ', kuninkaamme
Matti I : n puolisoksi "ja'hänen rinnal­laan
Suomen kuningattareksi. — Lä­hetystöön
tulisi kuulumaan seuraavat
Ministerit Ja Kansanedustajat."
(Pyydämnie liänen. majesteetiltaan
Jtotti i:ltä anteeksi, ettemme tilan­puutteen
takia voi' Julkaista luetteloa
valtuuSkuiinan jäsenistä; mainitsem­me
lukijoillemme, väin,että luettelo
käsittää: satakunta ' nimeä aina eni.
pääministerirTörhgrehistä sdta-Jah-vettiin
asti).
Kirjelmä Jatkuu:
" J o s näin meneteltälsiin. voisi Suo­men
valtiomuodon muutos tasavalta-;
laisesta kuningaskunnaksi perustusla­kien
j a valtlopälyäjärjestyksen mu­kaisesti;
viivytyksettä tapahtua, niin
että kansanvaltainen moniarkiasaa-
-.tettaisiln ensi .tilassa koko laajuudes­saan
toteuttaa Ja täytäntöönpanna,
.vieläpäiv:hiin.:joutuisasti, ettei'?edes
1956 vuoden? presldenti,nvaalia ^ enää
lainkaantarvitsisi toimittaa. «Asiassa
olisikini pidettävä kiirettä erikoisesti
sehklnt.vuoksI,jp^'lt6i kuningasehdok­kaan
J(r>län-keäta ikää,, että'ehdittäi-siin,
saada^iJ^Eki valmistelut ibyvään
i,Järjestyk«en7Jailn touan>u^
'ajan arvoU^ain^^kiminkaaUIrien p
sessa Vbxg^ret ^^14 on vapaana J a
mahdoUise^tr saatavissa Suomen k u ­ningattareksi
— sillä ihänen : vertaisi-taan
kuninkaallista prinsessaa ei löy­dy
nykyisin koko maailmassa toista
ja jotta kuninkaallinen - perinnöin-:
^ s m y ö s tulisi aikanaan turvatuksi.
Esirippu on juuri- nousemaisiUaan
Suomen; :historian suurimmassa . ja
valta vimmassa huippusaavutusten ja^
ennätysten näytelmässä. Kotiniaineh'
kuningas, syntyperäinen-suomalafnea
mies^ ansioitunut poliitikko M a t t i K l ^ - : '
mettllä astu)i valtiolllEelle näyttämölle
Kuningas Ma^ti ensimmäinen -nousfe
Suomen valtaistuimelle,; kerallaan
Suomen kuningattarena kuninkaaUU
nen prinsessa-Margaret,, Jonka suo­nissa
virtaa Vill^?lm ,,Yallolttajjan;
Rikhard Leijonamielen j a kuhlngat^i
Viktorian sinistä - verta. Pielien.-{pjiOr,
men Ja suuren Ja mahtavän>j:hgla&^;
nln parhaimmat vuosisataiset kansal-.
liset perinteet yhtyvät uuden SuomtJi)
rakennuksckJsly valtakuntamme arvon-kohottamiseksi^
j a asemamme lujitta­miseksi^
koko Suomen maan Ja kan-san
onneksi ja menestykseksi nykyi­syydessä
ja tulevaisuudessa; tuhatjär-vienmaamme
siunaukseksi Ja suojak­s
i kautta aikojen. Suomen historian
kunniakkain Ja loisteliain aikakausi
nyt alkaa. Suomen maineen kirkas
tähti 'nousee korkelmmiUeen, keskelle
taivaan lakea. Suomen laulun: kaiku
kiirii- yli maan; piirin. Uuden ajan
aamukellot soivat.' Suomen : runotar
laskee kunnian kruunun kulmilleen.
Matti Klemettilä,"
" jaa'a; Kunpa: iÄ^rgaretvRose vaan
suostuisi. Rientäköön nyt kokoomus
avuksi Ja tarttukoon tähän kunlh
gaspuuhan Viimeiseen^ oljenkorteen
•Jotta kuninkaallinen perinnöllisyys
tulisi turvatuksi", -Ja onhan sitäpaitsi
kysymyksessä nimenomaan "kotlmai
nen kuningas", itutcn Matti I suvait­see
huomauttaa.
Tuomittiin ^kuolemaan
lapsen murhasta
Montreal. — Viime tiistaina tuomit­tiin
kuolemaan Lucien Plcard 6-vuo-tlaan
Raymond Trudeaun murhasta
:: Lapsen ruumis; löydettiin: paloitet-tima
eri puolelta kaupunkia viime h e i ­näkuussa.
:'Picard tunnusti viime v i i ­kolla'murhanneensa
lapsen.
Löytöretkeilijän patsas
paljastettu,
Castlecar, B. C. — Täällä paljas-tcttUn
viime sunnuntaina tunnetun
JöytöretkclIIjän David: .Thompsonin
mulstlpatsas Colujnbla-Joen rannalla.
Thompson tiedettiin saapuneen tän
ne syyskuun 5 pnä^lOIl. Hän kuoli
LongueulUssa.JäheJIä Montrealia 1857.
• •-^:•>i*••s•>':;;;^;^>•'•:•^^ ."^^>' ' :»;v::--. ::'.:-:'''-.::/:;^;:-''-.-'Y-(••::o^,.-;•^
Suomalainen ruokakauppa avattu
Tiie Home Marketeria
365 IVeUington st, W./Sault Ste. Marie, Ontario
iPiihelinAL. 6-6281
'Entisessä Osuuskaupan palkassa,
K A I K E N L A I S T A R U O K A T A V A R A A , T U O R E T T A
L I H A A y . M : H U O K E I L L A H I N N O I L L A.
' Liiijatilauksia täytetään
Torstailta, inarrask. 11 p. — Thursday, Nov. 11,1954- - Si^,5?;v
l i i i l M i ^^
beneve. — Britannian kauppami- ^ kauppaa. :ÄS(än
nisteri Peter Thorneycroftkehoitti
kaikkia länsivaltoja liittymään 'Gene­ven:
t u l l i - ja'^kauppasopimul^een< '(C^-
ATT) Ja lujittamaan maallahan kaup-paa.
Hän sanoi, että Britannian näkö­kanta
on se.; että: tuilisopimus; piden­netään
ainakin' 1957::8aakka.l^ykj-i-pen
tulli- -ja: kauppasopimus: 'tehtiin
1947. ' • ' '
' ' M c kannatamme voimakkaampaa
GATT-sopimusta emmekä h e i ^ m -
paa"i^ sanoi Thorneycroft,
Yhdysvaltain valtuutettu Samuel
Waugh luki maanantaina pr^identti
Eisenhowerln kirjeen.
Olen -vakuuttunut, että taloudelli­nen
uudelleen: rakentaminen on saa­nut
sellaiset mittasuhteet monissa
maissa, että sen Johdosta on tulli'* jä
kauppasopimusta- lujitettava sanot­tiin
£lsenhowerin: kirjeessä. Hän
myöskin sanoi, että hän tulee esittä­mään
uuden kauppaohjelman i a i n m l -
kuussa kokoontuvalle kongressille. ^
Ranskan: edustaja Edgar Faure oli
kuitenkin sitä mieltä, että valuutta­vaikeudet
voivat haitata maailhiäh-
N-liitto eli4qttanut
Suomea YK:n jäsenelcsi >
Neuvostoliitto teki. tk. 3 pnä Y K ln
erityisessä pollttlsessä valiokunnassa
päätöslauselmaehdotuksen Elitki^^etiÄ
mm. Suomi otettaisiin Y K : n Jäse­neksi.
loudellisen rakcntanUsm^JfttJiKam^
i
i i i i i i i l l l i
on edelleendtin^Tansiam'paketti*-'
sum : slelm'; ö n nyt;:
ainoastaan verokähVla;' j o n l ^ U o f f
on -tavat^mattv^koirlMäi^^^^
Tanskan pakettien kahvi ra edel-leenkiÄsvcMvapählöi&
teÄffM^^
"SATOAAr-^.litlto.piir^^
tamätohta kähvlai'liliit* . .,.,.,„„..
paahtamatonta kahvia, 2% kUorf
siä, 1 kUO ruslnolta^Mht»: | 7 i ^
,v:-:;i'.r::a^;:;Jj5SöÄJ*§^.!t;'¥.i?j^
" t t O - ^ l l d l ö i l i ä rM
kahvia papuinani kil(>
Kirjoittakaa nimet
selvästi, mlielulnuQ
Paketti perille 2-3
Ja :-ds6Uteet
'tpTrntQurr^flHi^.ji
jakaOtr'
C A N A D A L A I S E N
- MAZÖ DE
:;'/:;-:'/::!x-"'r'"M-:i;-Sf
" J A L N A " - S A R J A N R O M A A N I on nyt saatavana kirja-' , h *
kaupastamme suomehk|eleim.i:;/3öCJass^|M
/ kaksitoista' teosta; ja ^tiiitr:,;bp::;kaÄi^^
kielelle; Suomessa'>Jalha*'-sarjahyhteinenpaiifiosmäara t
«kohoaa jo 350,000 kappaleeseen. "Jalnä
j ovat seuraavat^ • • - K - , -i^.-^, ,
MLNAk
376
?TcklJä kuvBa:Blinä niltäiKautww8'aiKOja.v.
on j ^ i n ^ mäntänä, Jfl j6Mojh;asSäittlpaiftt«
taan saa; kauhistuksekseen havaita, että
ajatar on aivan liian
(»Tässä Jalna f sarjan
;Jalna8sa lännöi ' '
<:elää vielä raisuja
358 sivua
Sukuromaanin tätä kolmatta
nuori polvi. Jonka Jäsenistä jokainen on toisista poikkeava: yksilö
omine iHomteenpihielneen. Renny^suvuh hykylhfehm
tiukasti käsiinsä talon ohjat. Helteisen ::ke8än aikana häh'kokee * -
elämänsä jf^lsen, nytkin traagllllssäyyiseri>;rakkäuden::,--l^'--'':.^^if^v-fic
338 slviia — H i n t a s U .
Tapahtumien keskipisteenä. on 20-luvun Jalna Ja nkfthp^iimha^^^vyi 1 ?S
tuon vanhan., elinvoimaisen kartanon 1-'--
tulvillaan ^oä, hilpeyttä Ja huumoria,
Tässä romaanisarjan viidennessä osiassa tekijä' kuvaa TVhlteoaMcn'
suvun erL Ikäpolvea erilaisine han-astukslneen.Väraihalsla-pää- i .
henkll4J#;<äli!:at.-vänha temmemm^^
hänen nykyaikaista amerikkalaisuutta edustava • pojanpoikansa, ^ ^ f
JalnapfjMmiyyttä iholtava: huorl IJ^nhy
tyrmistykseksi julkaisee huomattavan'runoteökiseh j a isää J a l h ra
:'iftSa5
;>i;S.-.j/i\iySn?
illhfa Bid. 1340 r. y
n rahat knitiivaf-. hvvaovHSmfaolia ' '^''l
511 «Ivoa — Blhfa
J A L N A N PERINTÖ kuvaa mitctt rahat koituvat hyyäsydämiseile:
Finchille kärsimyksen aiheeksi, kunnes hänen öhhistuu s&otella ne I • - f
taivaan tuuliin. , , ; . ' - v' : l! r
- i
mmm
421
Jossa Rennyn avioliiton myrskykausi päättyy J a Finch rakastuu
suureksi ' " ' m
Mm
^®;:|sS
siirtää tarinan viime maaUmänsodah alkaatt j a 'tiio^^SaAnänrätkA^"" J " ' t'^ ' %^
kirjoihin monta uutta," jännittävää,lukua.';-' - •' • =----"'-'-'-^---'^•'•'•-^«•-••' -^^ • ^ • - • ••• "''^
451'd»ll»i-i:illlitom*W«J'*Ki;»-S;J?BS?*
Tuo näytt&mölle Jälleen uuden leiinvoImalBen st-iuOkcuuDpoollVwjeenh;'::. kkMefcstkMu:£sA^Ä-iii*''*'"*
henkilönä Jahian 'silmäterä^ ' - ~ : R e n h y n : vieJwttäyä A ^ e l l ^ ^
Suosittelemme tätä ^ t a erikoisesti lainaklriastoIUe'itoin my^i^in^' '
kotien kirjastoihin. -::'r:''y-':n
i i .
mm
T I L A T K AA
i
'im
tm