Vapaus, October 20, 1959

              Sivu 2' / Tiistaina, lokakuun 20 p. — Tuesday, Oct. 20, ^959
rVÄ PÄAi S
^(UBEBTT)''—'Independent Labor
Q n ^ ^ o f Finninb Canadians.. Es-
^lUbed' NoT. 6, 1917> Authorized
>aecoDd dass maU by thb Post
Office Departmentr Ottawa. Fub-lUhed^
thrice , .weekly: .Tuesdays.
nniradays and iSaturdays by Vapaus:
^PubUBUng::Company;Ltd;, at 100-102
B m S t . w:,-Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. .4-4264;
Edltorlal Office OS: 4-4285. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box Sudbury, Ontario. Advertlsing rates upon apidication.
Translation free of charge.;.
Ä ; « ? a p ? r i l A U S H ^^
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4 ^
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: . 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Historiallinen merkkipäivä
Kuka ori väpäa farmari?
' ^I^kakuun alkupuolella, tarkemmin sanoen lokakuun 7
! " ^ ^ ä : .yletettyyn Saksan demokraattisen tasavallan 10-
vuotispäivään on kiinnitetty asianmukaista huomiota kaik­kialla
maailmassa, eikä suinkaan suotta, sillä se edustaa
historiallislta merkkitapausta, jonka ikauaskantoista merki-'.
tystä eiJehkäjÄvälleta kalkissa niissäkään piireissä, jotka
pyriuvät^^eiin^^ - maailmantapahtumain seu­raamiseen.
^ ' r _ ^
^ 'äelviä tietehkm' on, että tähänkin r äkkitapaukseen
ovät-täkäläiset sanomalehdet ja muut julkiiuusvälineet suh-tautuiieiBt
pääasiassa omalta näkökannaltaan, kysymyksen
tullen ratkaistuksi perusolemukseltaan' luokka-asiana. Siitä
huolimatta oh syytä panna merkille^ että tätä merkkipäivää
piclettiin siksi tärkeänä ja painavana e:tä siitä oli puhuttava
joko puolesta tai vastaan.
Saksan tilanteesta puhuttaessa c n syytä muistaa aina, että
länsivaltojen miehitysalueelle perustettiin syyskuussa 1949
Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa). Se oli ensimmäinen
käytännöllinen askel Saksan jakamiseksi. Tämä Saksan liit­totasavalta
perustettiin sittenkin, vaikka sosialistisen maail-ihanösan
ja nimenomaan Neuvostoliiton taholta varoitettiin,
että sellainen teko johtaa Saksan tilanteen pahenemiseerj ja
Saksan pitkäaikaisen jakaantumiseen.
V Juuri Länsi-Saksassa muodostetun Saksan liittotasavallan
yäitäpaionksi perustettiin Itä-Saksassa lokakuun 7 päivänä
1949 Saksan demokraattinen tasavalta, jonka fcymmenvuotis-paivä
on juuri vietetty.
Länsivaltojen "johdolla" oli siis menty Saksan jakaantu­miseen,
mikä on nyt niin vakavana kiistakysymyksenä kan­sainvälisellä
areenalla.
Mutta samalla kerta tämä toimenpide johti myönteisiin­kin
tuloksiin — johonkin sellaiseen mitä läntiset kapitalisti­maat
olisivat kaikkein vähiten halunneet: "Ensi kertaa syn­tyi
Saksan maaperälle valtio, missä kivikasvoinen miUtaris-mi
on haudattu, ja jossa ensijaisena johtoteemana ei kopise
sotilassaappaan^marssiaskel, vaan rauhanomainen rakennus­työ",
kuten Helsingissä ilmestyvä Suomen laajimmin leviävä
työväenlehti Kansan Uutiset kirjoitti.
Saksan demokraattinen tasavalta syntyi kymmenen
vuotta sitten melko hiljaisesti ja huomaamatta — mutta
kymmenvuotispäivänään se oli jo tekijä, jonka maailmanpo-,
liittista merkitystä ei käy kiistäminen, vaikka useimmat
kapitalistimaat, Länsi-Saksa ensisijassa ja Canada mukaan­luettuna
eivät ole sen olemassaoloa näkevinään.
Saksan demokraattisen tasavallan ominaispaino on kas.
vanut jä kasvaa entistä nopeammin niin poliittisesti kuin
taloudellisestikin.
Me olemme usein kuulleet puhuttavan "LänsiTSaksan
ihmeestä". Mutta nyt kun Länsi-Saksassa työttömyys alkaa
ifcasvaa kilvan Ruhrilla paisuvien myymättömien hiilivuor-ten
kanssa. Saksan demokraattinen tasavalta on muodostunut
'yhäselvemmin Saksan todelliseksi ihmeeksi. Teollisesti köy­hästä
maasta Saksan demokraattisen tasavallan väestö on ra­kentanut
valtion, joka tietyillä aloilla on jo sivuuttanut Lan-si-
Saksan. Tavoitteena on sivuuttaa L«insi-Saksa Jcoko tuo­tannossa
henkeä kohden laskettuna vuoteen 1961 mennessä
— ja^siihen on enää vain 2 vuotta! Kun tämä on tapahtunut
— eikä tavoitteen saavuttamista ole syytä mitenkään epäillä
— voidaan vain arvella, millä valtavalla voimalla se tulee
vaikuttamaan yleiseen ajattelutapaan kaikkialla maailmassa,
mutta ennen kaikkea Länsi-Saksassa. Epäedullisistakin lähtöä
asemista ponnistaneena sosialismi on todistanut etevämmyy-tensä
kapitalismiin nähden.
Tällä seikalla on myös vissi merkitys Canadalle. Viime
viikolla saimme esimerkiksi lukea, että LänsirSaksan sotami­nisteri
Strauss pitää jo meille kansakuntana luentoja siitä ,
ihitä rauhaamme kuuluu: Straussin mielestä meidän pitäisi
<)staa Euroopasta, ts. Länsi-Saksasta ne tarpeet ja välineet,
mitä Euroopassa olevat asevoimamme tarvitsevat, sillä sodan
syttyessä niitä tarpeita ja välineitä ei kuulema kuitenkaan
vöiiia täältä Eurooppaan kuljettaa? Kuinka typerää puhetta
se on nykyisenä atomivoimakautena se näkyy parhaiden sii­tä
kun palautamme mieleemme, että jos sota syttyy, Saksas­sa
ei tarvita enää mitään sotakalustoa! Toisaalta sotaminis­teri
Strauiss luennoi meille myös "aseistuksen standarisoimi-sesta'>
mistä amerikkalaiset kenraalit ja sotatarvetehtailijat
^muutama vuosi sitten puhuivat niin paljon. Hänenkin "stan-därisoimisensa"
selvänä tavoitteena on tietenkin se, että
LähsiiSaksa voisi myydä Ganadalle sotatarpeita,standari-soituja
sellaisia!
^ : Pitäen mielessämme sen, että Saksan militarismi on jo
kahdesti syössyt ihmiskunnan sodan jalkoihin, j a että Länsi-r
Salaan militarismi nostaa taas rumaa päätään kuten näkyy
yllämainituista sotaministeri Straussin "luennoistakin",
meille canadalaisille ei ole lähestulkoonkaan samantekevä
hallitseeko Saksaa entiset Hitlerin kenraalit ja-heidän taka­naan
olevat suuryhtiöt, vai työläisten ja talonpoikain edus­tajat.
Meille ei ole liioin samantekevä se,_kilpaileeko Saksa
-asetuotannossa,'vaiko rauhanomaisessa rakennustyössä. Sel­vää
myös on, että edessämme on se päivä, jolloin on tunnus- "
tatt^VJ^i^-^iJcjait^emokj-g^ tasavallan olemassaolo — ja
irnita pikemmin me kansakuntana tällaisen diplomaattisen
siirron teemme^sen parempi se on Canadalle.
^ elätettäköön Kuuba rauhaan
Washingt6nlsta viime torstaina tulleessa Toronto Daily
Starin kirjeenvaihtajan Edwin~ÄrLaheyn uutiskirjeessä tie-doitettiin,
että Yhdysvallat on lähettänyt Kuuballe uuden <
nootiA, missä annetaan sellaisia hyväntahtoisia "neuvoja",
että Kuuba voi välttää lähestyvän kriisin pidättymällä yh­dysvaltalaisten
rahamiesten omistamien sokeriplantaasien
eli suurtilojen kansallistamisesta. ,
Mainitun uutistiedon mukaan tämä nootti on vielä salai­suutena
mutta kirjeenvaihtaja sanoo kuitenkin tietävänsä
että Be tiedoittaa Kuuban hallitukselle, jotta se "saa karkean
köhtelun.^Yhdysvaltain kongressilta ensi vuonna, ellei Kuuba
äloiiä ^-vakavia keskusteluja Yhdysvaltain valtiodepartmen-tlnrkanssa
yhdysvaltalaisista sokeri- ja muista omaisuuksista
Kuubassa".'
Oheellinen artikkeli julkaisUii)
Sskettäin Itä-Saksassa, ilmestyvässä
Neues Deutschlandissa; joka on
Saksan Sosialistisen. ^Yhtenäisyys}
^olueen? pää^äänenkannattaja.vJul|
kaisemme sen kokonaisuudessaan:;;^
Franz Hummer on hyvä farmari.
Hän asuu Weiidorf'ssa. Neustrelitf
zin piirissä. Hän on 46 Vuoden ikäi­nen.
Hänen kuuden hehtaarin <a^
laisella'maapalstalla on v i i s i leh­mää
ja y l i 20 sikaa. Hän saa mai­toa
keskimäärin 4,000 kg.
Ainoastaan kaksi vuotta sitten
Franz Hummer vielä sanoi; että
hän ei koskaan tule liittymään kol­lektiiviseen
farmiin; hänen lapsen^
sa voivat tehdä sen jonakin päivä­nä.
Hänen lapsensa eivät halun­neet
olla yksityisiä farmareita, jos­ta
syystä he jättivät farmin. Mah­dollisesti
heiliäni ollut halua kä­vellä
30 km. päivässä haravakoneen
perässä. Kolmekymmentä kilomet­riä
on yhtä pitkä matka kuin Leip-zigista
Halleen. mutta näiden väli­nen
tie on päällystetty.
Haravakoneen takana ei ole pääl­lystettyä
tietä. Maa on' pehmeä,
siihen uppoaa, siinä väsyy ja kostuu
joko hiestä taikka sateesta.
Nykypäivinä mennään Leipzigis-ta
Halleen autolla, junalla taikka
polkupyörällä. Mutta hänen on kä­veltävä
30 km. haravakoneen taik­ka
jonkun muun maatalouskoneen
perässä hevosien jälessä.
Nyt Franz Hummer haluaa tulla
kollektiivifarmariksi mahdollisesti
tuon 30 km. takia. Mutta hänen
"sydämensä j a sielunsa" ei ole täy- päiyäcsä haravakoneen jälessä?"
dellisesti 4koUektiivifannln;: puolel' ~'
la. Totta oh, että -koUektuvinen
farmi tekee mahdolliseksi käyttää
nykyaikaisia välineitä/ laajaperäi­nen
maatalous on taloudell-sempaa
kuin pieni maatalous, yksityinen
henkilö; voi; tuottaa eriemm^henki-'
löä W h t i koUektiivifarmilla j a sa­malla
saattaa; elämän: paremmaksi.
Varmasti, v varmasti - Franz ;;:Hummer
käsittää tämän^ koska hän bn äly­käs
mies. Vain yhtä asiaa liän
epäröi: "Menetänkö vapauteni?"
Päinvastoin! Vain s i l l o in kun yh­tyy
koUektiivifarmiin yksityinen
farmari voittaa vapautensa. Hän
menettää kahlehditun aseman. Hän
menettää loppumattoman pävä-työn.
pakon kävellä 30 km, raskaan
ruumiillisen kärsimyksen.
Franz Hummer tunnustaa tämän-täydellisesti,
koska; hän on älykäs
mies. Mutta, "minä en voi enem­pää
tehdä kuin. haluan".
Voiko hän, kuten yksityinen far-mami,
tehdä mitä hän haluaa? E i ,
ei hän voi. Hänen täytyy vetää
maasta punajuuria, koota viljaa
ruokkia karjaa jne.
v;'Kaikki tämä on totta", sanoo
Eiivastaustui-
"Voitteko^ mennä teatteriin kun
karjaa ei ole ruokittu?"
E i suinkaan.
Ajatelkaa juuu'i tätä. Voiko olla
vapautta? ulkopuolella yhteiskunnal­lista
kehitystä? Voiko yksityinen
farmari elää kuin "Robinson • Cru­soe?
Miksi Robinson Crusoe ei
voinut tehdä mitä halusiT -Hänen
vatsansa määräsi mitä hänen täytyi
lehdä.
Kuorma-auton ajurin täytyy p i ­dättyä
juomasta alkoholipitoisia
juomia. Tuntuuko hänestä, että hä­neltä
on ryöstetty vapaus? Gaso-liiniaseman
ho<taja ei saa tupakoi­da.
Tuntuuko hänestä, että hänel­lä
on riistetty vapaus? Farmarini
täytyy tuhota perunain tuhohyön-^
teiset. Tuntuuko hänestä, että hän
on menettänyt vapautensa? Jos
keltään lassa tapauksessa on ryös­tetty
vapaus, on tuhohyönteisiltä.
Entä sitten. Inhimillinen yhteis­kunta
omaksi edukseen määrää mi­tä
yk:ilön on tehtävä j a mistä on
pidätyttävä, huolimatta yksilön va­pauden
rajoittamisesta. Tästä
syystä Marx ja Engels melkein 100
Franz Hummer. "Kuitenkin kun \ sanoivat, että vapaus
yhdyn koUektiivifarmiin vapauteni ° " suhteellinen välttämättömyy-päättyy."
.
"Mikä todellakin on vapautta,
kallis farmari Hummer?"
"Vapaus tehdä mitä minä ha­l
u a n ! " '
"Haluatteko te kävellä 30 km.
KEKKOSELTA ONNITTELU
PAÄM. HRUSHTSHEVILLE
Helsinki Snomen ulkominis­teriö
julkaisi viime keskiviikkona
niiden kirjeiden suomenokset,
jotka presidentti Kekkonen ja
päiministeri Hrusthshev olivat
vaihtaneet Neuvostoliiton päämi­nisterin
Yhdysvaltojen matkan
jälkeen. Nämä sähkeet kuuluvat
kokonaisuudessaan seuraavasti:
suutta hyväkseni lausuakseni Tcil-tcen
nähden.
Karl Marx kirjoitt', melkein 100
vuotta sitten, että myöskin maata­loudessa
souret yritykset hävittä­vät
pienyritykset. "Pienomistus,
luonnollisista syistä estää yhteis­kunnallisesti
luottavan työvoiman,
pääoman luonnollisen keskittymi­sen,
karjan kasvatuksen suuressa
mittakaavassa, tieteen edistykselli-
.sen iovelluttamisen." (K. Marx,
Pääoman 3:s osa.)
Pienmaatalous estää kaiken mikä
on tarpeellista: koska yhteiskunta
Tasavallan presidentin kirje 2. 10.
1959 pääministeri Hrushtsheville:
"Herra Ministerineuvoston Pu­heenjohtaja.
Palattuanne vierailulta pres. i
Eisenhov^erin luo j a matkalta Yh-i
vempua ruokatavaraa; maatalous-tyolaiset
tarvitsevat parempaa kult-t
i i i i r i e l a m a a .
M i k a sitten on r a t k a su?
E l l e i pienmaatalous voi saavut­taa
tarvitsevaa tuotantoa, niin sii­lo
n un t a r p e e l l i s t a hävittää pien-le.
Herra Puheenjohtaja, vilpittömät , „ ^^^'^^ i „ K « I
. . . . . \ , ... - , 1 v a a t i i enemmän parempaa j a nal-onnitteluni
menestyksellisen ja kan­sainvälisille
suhteille merkityksel­lään
niin ensiarvoisen tärkeän nuit-kanne
johdosta.
Uskon voivani tässä todeta, että'
S.NT Liiton ja Yhdysvaltain hallitus­ten
päämiesten tapaaminen pn i m i o -'
dostunut siksi ensimmaisek.si aske .
leeksi J O l i i an kauan vallinneen ! ten farmien rajat. E i vain meidän
kansainvälisen jännityksen lieventa- maassamme eikä sosialistisissa
miseksi, jota k a i k k i maailman k.m- mai sa. Kapitalistimaiden edessä
sat oikeutetusti ja hartaa.sti ovat on sama ongelma. Mutta siellä rat-odottaneet.
Kun S N T L i i t o n ja kaistaan tämä asia farmarien edun
.. . . , , s • Yhdysvaltain hallitu.sten paamies- va.^itaisesti.
dysvaltohin haluan kayttaa ^ ^^^^j^^^^. j . ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ . , i,n,oi., ,^ä„,i.s,ksan maatalouskapitalis-tetaan
hallitusten päämiesten olleen tjen lehdessä 'Saksan Maatalous-yhta
mieltä silta, etta kaikki lal-j lehdessä •. j o k a ei millään tavalla
kaisemattomat kansainväliset kusta-; ylistä sosialismia, oli kesäkuun 6
kysymykset on ratkaistava, ei vaki-. pnä pakko t u l l a seuraavaan johto­valtaa
käyttäen, vaan rauhanomai-;. päätökseen:
sm keinoin neuvottelutietä, on ta TepllisuDden mekanisoimisen
mä varmasti otettu va.staan niit.T kehitystä ( f a r m e i l l a — Toim.) e i
suurimmalla tyydytyk.sella ja huo- voida pysäyttää . . . meidän täytyy
jennukscn tuntein ei ainoastaan
meillä täällä Suomessa vaan koko
maailmassa. Tämä periaate on .sc
kulmakivi, jolle rauhanomaisen rin­nakkaiselon
perusta voidaan luotia-mukselia
rakentaa.
Vaikka kansainväliset ky.symyk'
set. jotka ovat odottamassa ratkaisu-kypäivämäy
Kansankamari äsket­täin-
hyviysi lain, jossa. sanotaan,
että^han jaihänenji^perillisensS ovat
maan omistajia. • -
' ' . • • •
Franz"i!ummer on älykäs mies.
Mutta hän e i o le vapaa. Hän ei ole
vapaa,koska hänen täytyy kävellä
30 k n t päivässä haravakoneensa jä­lessä
'näkemättä : edessään : muuta
k u i n hevosten hännät ja' ympäröi­vät
peltotilkut Hän on vapaa esim;
s i l l o in kun hän haravoi RS09 trak­torin
vetämällä haravakoneella,
jonka -^leveys on 7.5 metriä, eikä
kaksi metriä, kuten hevosten vetä­mä
haravakone on. Onko hän va­paa
kun häi^ haravoi kuuden heh:
laarin alan hevosella, puhumatta^
kaan hiestä; taikka onko hän vapaa
kun hän haravoi 75 hertaarinalaa
pä'vässä?
Yhteickunnalle on edullista k un
hän haravoi 75 hehtaarinalaa eikä
kuusi hehtaarinalaa. Kun hän te­kee
tämän, n i in perunat, vehnä, so­kerijuurikkaat
ym. tulevat halvem­miksi.
Tämä on tarpeellista yhteis­kunnalle.
Tästä syystä vapaa on se, joka ot­taa
huomioon yhteiskunnallisen ke­hityksen
välttämättömyyden. Täl­laisen,
välttämättömyyden tunnusta­minen
merkitsee sitä, että keskiko­koinen
farmari Franz Hummer ja
hänen farmaritoverinsa yhtyvät
kollektiiviin. Franz Hummer on
tullut lopputulokseen vapaalla tah­dollaan.
Hänestä tulee kollektiivi-farmari
j a sen seurauksena hänestä
tulee vapaa farmari kaikessa mie­lessä.
Tämä on hyödyksi hänelle
ja yhteiskunnalle.
VAPAUS ON
29 UUTTA TILAUSTA
1.
I
m
Vapaus sai viikon vaihteessa jäi-leien
11 vutta tilausU>jpista 5 koko
vuflfden tiIauksia;7Kaiken>lu^
on Vapaus nyt saänut^ZS^uuttVti^
lausta tavoitteen. ollessa 150.' •
Kaksi paikkakontaa,!-^ .Malartic
ja ^SaimonArm^f nousi tänään osän-tensa
^täyttäneidcu^ paikkakuntien
kunniapaikalle.' '
^ Kutea tiedetään tämän ryntäys-kuukauden:
aikana annetaan i ilmai­seksi
Vapauden painosta pian i l ­mestyvä
ja suurta^kansansuosiota
aina nauttinut: taskukalenteri jokai­sen
koko vuoden uuden tilauksen
tekijälle. Myi^s asiamiehille ja
muille lehden levittäjillä on tilai­suus
päästä palkinnoille rf uusien; ti-:
lausten-;^nlunnassa;uMutta ^pääasia^
on sittenkin siinä;-.että nykyaikana
jon työväenlehti aivan yhtä välttä­mätön
kuin jokapäivä.'nen leipä jo^
_kaisessa työläis- j a farmarikodissa.
Vain tjröväenlehtien- avulla saavat
kansalaisemme tosiperäisen kuvan
nykymaailmasta ja vain työväen-lehtien
kautta he saavat tahtonsa
julkituoduksi esim. kansa'nvälisen
rauhan puolesta. Tässä on perussyy,
miksi Vapauden levittäminen on
niin. tärkeätä j a arvokasta työtä.
Uusia tilauksia saapui nyt seu­raavasti:
Henry Kulmala 1 ja Sofia Ranta
1, siis yhteensä Sault Ste. Mariesta
2 uutta tilausta.
Matti Heiska 1 j a Henry Rönty
1, yhteensä Torontosta 2. Torontos­ta
on jo saapunut 7 uutta tilausta
osuuden ollessa 10.
K i r s t i Kauhala, Malartic. 1 uusi
tilaus j a osuus täyttyi.
J . Lehto 1 j a A . T . H i l l 1, yh­teensä
Port Arthurista 2 uutta t i ­lausta.
' Kaksi enää ^ kymmenestä
puuttuu!
Helga Piesanen; K i i k l a n d Lake,^
1 uusi tilaus. 'V.ni'"'^}
Annie K o s k i ; Salmen'Arm, B . C.,
1 uusi tilaus ja^ostiasUäyttyi.
' Tilaaja,. YeUovknife, NWT, 1
uusi tilaus'. ' C ' .
E. Suksi, Sudbury,'^1 uusi tilaus.
Kaikkiaan on s ' is tähän mennessä
saatu 29 uutta tilausta. " ^
Säännöllinen avaruusasema-mkosto
hahmoistuu
TTff ö 8 fl B fl tt ö ö ö OTB a B'ö"ö"a'8'fl"flTJ'
1 SYNTYMÄ- i
s PÄIVIÄ
Mrs. Hilda Hänninen, Porcupine.
Ont-, täyttää lauantaina, lokakuun
24 pna 84 vuotta.
Wilho Hakanen. Mattaura. Ont..
täyttää lauantaina, lokakuun 24 pnä
75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vam
onnentoivotuksiin.
Nootissa sanotaan edelleen
esitettävän uhkauksen, että jos
isännän ääni ei kuulu, Kuuba
tulee kohtaamaan voittamatto­mia
esteitä sokerin myynnistä
Yhdysvaltoihin.
Jos kaiken tämän johdosta
sanotaan, että Yhdysvallat se­kaantuu
taas Kuuban sisäisiin
asioihin, niin se on luultavasti
pahasta ja pelkkää ilkeämieli-syyttä
Wall Streetin rahamies-mahtia
vastaan!
Mutta tosiasiat ovat itsepin­taisia
-— ja toinen tosiasia on
se, että ennen oli: helppo ku-^
ristaa joku pikkumaa kauppa­saarrolla.
Ennen oli helppo uh­kailujen
avulla saada pienet ja
heikot maat polvilleen. Mutta
ne ajat ovat toivottovasti olleet
ja menneet.
Mainittakoon tässä sivumen^,
nen sanoen, että Kuubassa oli
tänä vuonna ensimmäinen kela­ta
maan historiassa ylituotan­non
pula mortilla talouden
aloilla. Ennen kaikkea se kos­ki
sokeria, jonka ostolla vissit
valtiot asettivat nyt jo esteitä.
Mutta suuri oli ilo Kuuban
kansan keskuudessa kun maan
presidentti tiedoitti, että Neu­vostoliitto
ostaa koko ylijää­män
eli puoli miljoonaa tonnia
sokeria.
Tämä sellaisenaan osoittaa,
että poliittisesti itsenäistynyt
maa voi nyky tilanteessa selviy­tyä
myös ulkomaakauppaal^kos-kevista
pulmistaan — silloin­kin
jos niitä tahallisesti kehi­tetään
niiden toimesta, jotka
eivät katsele suopein silmin
pikkumaiden itsenäisyyttä.
Tässä yhteydessä on muis­tettava,
että nyt eletään her­ran
vuotta 1959 — jolloin on
tulossa auttamattomasti van­hanaikaiseksi
kumarrella ulko­maalaisia
isäntiä.
ottaa Ulla tosiasia rohkeudella . . ."
.Sikali kuin tiiTee kysymykseen
i.ansi-Saksan farmareitten vapaus
ja it.senai.syys "Saksan Farmarien
Leht joka on Laosj-Saksan Far­marien
Unionin äänenkannattaja,
antaa tahan vastauksen (touko­kuun
28 numerossaan). Otsakkeet-jaan,
ovatkin vaikeita, uskon, c t l a i ,., . . K i . i , , ^ ; ! monta f a r m a r i a täytyy
matkanne Y h d y s v a l t o i h i n j a . ^ e l l a ; i^hu kirjoittaa: "Puhuen
kaymänne keskustelut presidentti
Eisenhowerin kanssa ovat luoneet
uuden ilmapiirin, jossa yhteisten po­sitiivisten
ratkaisujen löytäminen
näille probleemoille kay mahdolli­seksi.
Harras toivomukseni on. etla
tas.sa nyt luodussa uudessa ilmapii­rissä
voidaan kaikille maille la kan­soille
taata oikeudenmukainen ja
pysyvä rauha." :
HRUSTHSHEVIN VASTAUS
Pääministeri llrushtshev on 10.
10. 1959 osoittanut tasavallan prc^
sendiUe seuraavansisältöisen vas­tauskirjeen:
" H e r r a Presidentti.
K i l l a n Teitä vilpittömästi Yhdys-valtainrmalkani
johdosta lähettä­mä-
tänne kirjeestä.
Lähtiessäni lalle matkalle toi­voin,
että Yhdysvaltain presidentin
herra Eisenhower in .sekä laman
maan poliittisten, yhteiskunnallisten
ja liikemiespiirien edustajien tapaa­minen
. edistäisi paremman 'yhteis­ymmärryksen:
muodostumista SNT
L i i t o n j a Yhdysvaltain väliIla. :Neu-vostoliiton
ja Amerikan kansojen
kesken'rauhan, lujittamiseksi. Me
teimmekaikkemme, jotta tämä vie­r
a i lu olisi auttanut lieventämään
kansainvälistä jännitystä ja luo­maan
edellytyksiä; "^
lopettamiselle, j a minusta tuntuu,
että matka oh hyödyllinen
Olen iloinen sulavettä Te, H c r i i i
Presidenttiä •toteatte kirjeessänne
uuden: •kansainvälisen Ilmapiirin
muodostumisen.jossa Idälle ja Län­nelle
käy mahdolliseksi loytha
myönteinen:'ratkaisu kansainvälisil­le
probleemoille. Rauhan säilyttä­misen
j a lujittamisen : toiveet: ovat
todella tulleet suoluiscinmiksi, mul­ta
^selvittämättömien kansainvälIS^
ten .probleemoiden,1'atkai.scmiseksi
on vielä paljon uurastettava.
Sallikaa minun omasta puolesi >i-niilmaistaluottamukscni
siitä, ctta
ne ponnistukset::molcmminpuoli.sc.s-ti
hyväksyttävien ratkaisujen saa­vuttamiseksi
kansamväiisissiivprobv
leemoissa, joita Neuvostoliitto tekee
pysyvän; rauhan turvaamiseksi,:saa­vat
kannatusta Teidän sekä yslä-vällismielisen:
Suomen :halliluk.son
ja kansan taholta."
.suoraan talla kysymyksellä on väki­valtainen
vaikutus ja huolimatta
miten Siihen vastataan, se merkit-
.sce loppua lukemattomille farma­reiden
perheille . . . " Niin ihmeel­listä
k u i n se onkin, niin se merkit­see
kuolemaa farmeilla eläville.
Saksan Demokraattisessa Tasaval­l
a s s a , farmarin ei tarvitse luopua
f.irme 11a elämisestä jos hän on sitä
mieltä, etta han l i t l y y suurmaata-louteen,
joka on välttämätöntä ny-
Moskova. — "Kiertoratakulku-neuvot"
— sellaiset kiertotähtien-väliset
asemat, joista eräs on ensi
kerran historiassa käväissyt Kuun
takaa, mutta monin verroin suu­remmat,
tulevat tulevaisuudessa ris­teilemään
säännöllisesti maailman­kaikkeuden
syvyyksissä ja ohitta­maan
ajoittain Maan — huomaut­ti
tunnettu neuvostoliittolainen te-kokuunasiantuntija
prof. Sternfeld.
Noita keinotekoisia taivaankap­paleita
—- jatkoi tiedemies, jonka
teos "Tekokuut ja avaruusalukset"
on ilmestynyt suomeksikin — voi­daan
käyttää esimerkiksi porrasas-kelmina
meidän planeettamme ja
Kuun välisissä matkoissa. Pääs­tyään
sellaisen luokse pienellä ra­ketilla
avaruusmatkailijal voivat
"vaihtaa vaunua" ja jatkaa mal­kaansa.
Sitten Kuun läheisyydessä
he jälleen vaihtavat pikkurakettiin
ja laskeutuvat sen avulla Kuun
pinnalle.
Jos kiertotähtienväliselle asemal­le
on suunniteltu sopiva kiertorata,
voivat avaruusmatkailijat yhden
vuoden aikana päästä sillä 13 tai
14 kertaa Kuun tuntumaan. Kuun,
joka on kullakin kertaa eri vai­heessaan.
Joka toinen viikko voir
vat avaruusmatkailijat taas laskeu­tua
kiertorata-alukseltaan Maahan.
Samaan aikaan voidaan avaruuskul-kuneuvoon
toimitta erilaisia tarvir
ketäydennyksia, esimerkiksi elin­tarvikkeita.
Ilmeisesti — jatkoi Sternfeld —
on parasta, että kiertotähtien väli­sellä
kulkuneuvolla on kiertorata,
jonka etäisyys Kuun pinnasta on
vain muutama tuhat kilometriä.
Siinä tapauksessahan sen nopeus
on verraten alhainen ja sillä on
helpompi päästä Kuuhun. Tosin se
tällöin kiertää Kuun vain kerran
kahdessa kuukaudessa, kun taas se
samassa ajassa tekee viisi kierrosta
Maan ympäri.
Sternfeld korosti olevan mahdol­lista
vakauttaa kieMolähtien väli­sen
aseman kiertorata sellaiseksi,
etla yhteentörmäys Kuun kanssa,
mikä saattaa tapahtua Kuun veto­voiman
tai joidenkin muiden teki­jäin
häiritessä sen ellipsinmuotois-ta
kiertorataa, voidaan ehkäistä.
Aseman kiertoradan muotoa voitai­siin
korjailla sellaisten pienoisra-kettimoottoreiden
avulla, joiden te­ho
on ainoastaan sadasosa nyky­aikaisen
suihkumoottorin tehosta.
Neuvostotiedemies tähdensi, että
ei ole viisasta antaa kiertotähtien­väliselle
asemalle ympyränmuotois­ta,
hyvin korkealla Maan pinnasta
kulkevaa kiertorataa, kuten eräät
ulkolaiset tiedemiehet ovat ehdotta­neet.
Ympyränkierlorala tuottaa
lisävaikeuksia Maasta asemalle
suuntautuville lennoille ja vaatii
paljon suuremman nopeuden kehit­tämisen
jokaiselle kilolle hyöty­kuormaa,
joka avaruusmatkalle lä­hetetään,
kuin jos kyseessä olisi
pitkulaisen ellipsin muotoinen kier­torata.
On täysin mahdollista luoda au­tomaattinen
miehittämätön kierto-tähtienvälmen
asema täydentämään
kaukomatkalla olevan raketin polt-loainevaroja
— vastasi Sternfeld
lopuksi erääseen lehtimiesten ky­symykseen.
Afrildtalaiset ovat
ydinaseita vastaan;.
^ Accra, Ghana. — Tlelsafrikbalai-'
sen kansankongrtösin< yleinen.va-:^:!::
lioknnta on kokonksensa päätteek-
.si hyväksymässään:;: julkila^nmas^' >'
sa vaatinut kaikkien a t o m i - j a ve-^:
typommivarastojen ja kaikkien oh­justen
tuhoamista:
Ylelsafrikkalaisen kansankon­gressin
viime vuonna muodostama
valiokunta on edelleen esittänyt
vastalauseensa sen johdosta^ että
Ranska suunnittelee atomlas^okel-den
suorittamista Saharassa. Valio­kunta
ilmoittaa kongressin kannat­tavan
varauksitta Algerian kansan
pyrkimyksiä ja vetoaa presidentti
de Gaulleen, jota keholtetaan
aloittamaan neuvottelnt Algerian
väliaikaisen hallituksen kanssa.
Valiokunta vastustaa sellaista po­litiikkaa,
joka turvautuu painostuk­seen,
disknmmointim ja Ihmisoikeuk­sien
halvekisimiseen Keniassa, Ugan­dassa,
Tanganjikassa, Njassamaassa,
Rhodesiassa, Lounais-Afrikassa, A n ­golassa
ja Mosambiquessa. Valiokim-la
vaatii kikujujen johtajan Jomo
Kenyattan, Njassamaan kansallisten
johtajan ,tri Hastings Bandan sekä
kaikkien muidenkin vapaustaisteli­joiden
vapauttamista viipymättä.
Afrikan poliittisesta tilanteesta to­detaan
tyydytyksellä, etta Accrassa
vume vuoima pidetyn kansankon­gressin
jälkeen taistelu Afrikan itse­näisyyden
puolesta on voimistunut.
Yhdysvaltalainen
jäi asumaan
Neuvostoliitossa
Moskova. •— Eräs nuori muovi-lekniikko,
joka työskenteli Yhdys­valtain
näyttelyssä Moskovas:ra ja
hävisi noin kuukausi sitten, on i l ­moittanut,
että hän luopuu Yhdys-;
valtain kansalaisuudesta ja että här
nelle on myönnetty Neuvostoliiton
kansalaisuus.
Noin 30 vuoden ikä'nen cleve-landilainen
Robert Edward Webs-ter
antoi eilen Yhdysvaltain kon­suli
Richard E . Snyderille kirjalli­nen
lausuntonsa ilmoittaen, etta
hän hylkää Yhdysvaltain kansalai-'
suuden ja että hän on valinnut:
omasta tahdostaan työskentelyn
Neuvostoliitossa.
Websterin ilmoitetaan sanoneen!
J O vähän sen jälkeen kun Yhdysval-:
tain näyttely avautui täällä, että
hän olisi halukas jäämään Neuvos­toliittoon:
Nyttemmin. hän on i l -;
moitlanut, että hänelle on tarjottu';
työtä u:eimmissa neuvostoliittolai-J
sissaf kaupungeissa j a laitoksissa.}
Hän sanoi, että pitkän harkinnan|
j aikeen hän o l i tullut siihen päär;
tökseen, että hänellä on paremraat<
tulevaisuuden mahdollisuudet Neu­vostoliitossa
kuin Yhdysvalloissa.'
PÄIVÄN PÄKINÄ
l^iten malidollisuuksia käytetään?
.loskus vihreässä nuoruudessam^
me muistamme kuulleen: sanotta­van,
etta "eri miehet ruumiita te­kee,
e n miehet niitä: pesevät".- .
Nam se näyttää olevan sen r i ­kastumisenkin
kanssa,: mistä: niin:
monet uneksuvat, mutta vain ani-,
harvat pääsevät nauttimaan.
Mutta JOS rikastua todella halu­taan,
silloin on^ kaiketi parasta seu-^
lata isoisten esimerkkiä.
• Sodan aikana me - tavalliset cana-dalaisel
olimme joko teoUisuuslai-tcsten,
maatalouden ^tai _jonkun
muun alan- palveluksessa, .mikäli
emme. s;umeel kunnia» kantaa: raur
taieikhn olkapääljämme.
:: Sotamiehen palkka e i ole suuren
suuri. Sillä ei ole vielä yksikään
ihminen rikastunut. Sodan aikana
olivat palkat "jäässä", kuten oli
jäädytetty inaataloustuotteidenkin
hinnat. Yksinomaan omalla työl­lään
ja omaa peltoaan viljelemällä
ci liioin ole kukaan rikastunut.
Meitä canadalaisia kiinnostikin
sodan aikana rikastumisen asemas­ta
muut seikat, huoli n^aamme tu­levaisuudesta,
huoli kansamme va­paudesta
jä kaikkikäsittävä-pyrki­mys
fasismipedon hävittämiseksi.
Siltä kaiketi johtuu, että meillä
tavallisilla cana^alaisilla ei ole nyt
miljoonatuloja, eikilpahevosia eikä
mitään muutukaan ylellisyyttä.
Multa eräät "kaukonäköiset yk­sityisyrittäjät"
ovat ilmeisestikin
osanneet valvoa paremmin eduis­taan.
Näin : on ainakin korkean
raladin edessä syytetty.
. O i k e u d e n rattaat pyörivät tällai-^
sissa tapauksissa: hiljaa, mutta pyö­rivät
kuitenkin. Kuten viime tors;
laisessa iehdessämmekin kerrottiin
Ontarion korkeimmassa oikeudessa
aloitettiin viime keskiviikkona o i i
keusjuttu miljoneeriHolutkuningasta,
" E . - P . Tayloria tai oikeammm^hä-nen
kontrolloimaansa "Canadian
Breweries-yhtiötä" vastaan. Mainit­tua
yhtiötä syytetään maan trusti-vastaisten
£lakienvrikkomisesta;^ e
kansan etuja vastaan toimivan mor
nopoolin järjestämisestä ja käyn-nissäpitämisestä.
Tuhannet canadalaiset pitävät
vaahtoilevaa olutta jonkunlaisena
elämän, eliksiirinä^'jotta sopii naut:
tia sekä kesäkuumilla että talvi­pakkasilla.
Se tekee köyhät rik­kaiksi
ja sairaat terveiksi eikä ter­veillekään
pahaa tee.
Mutta mr. Taylorille vaahtoileva
olut on ennenkaikkea' kauppatavan
raa, mistä saadaan .voittoja. Mah­taako
edes viinas-makeata suutaan
sillä .liata?
Toistamatta nyt aikaisemmin ker^^
rottuja juttuja siitä miten hänen
sanotaan l)äässeen.: tahtonsa"perille
kansanvastaisestiv;; toimivan; mono­polin
järjestämiseksi,, kuten syyte­kirjelmässä
selitetään, me lainaam­me
muutamia kohtia asiaa koske­vista
uutistiedoista j a hänen omis­ta
sodanaikaisista^kirjeistään, mis­tä
ilmenee sekä kapitalistista suun­nittelua
(kuka vielä sanoo ettei
porvari^ "suunnittele". — K.) että
terävän liikemiehen eräitä tavoit­teita
ja liikemenetelmiä.:
.:: Torontolainen' , Globe and Mail
kertoi perjantaisessa :uutistiedos-säan:
"Canadian ; Brevveries L t d .
päätti V . 1943 (silloin kuin aloitet­t
i in muistaaksemme toinen rintama
Hitleriä: vastaan Euroopassa— K.)
että nyt oli kultainen mahdollisuus
tehdä lännellä se, mikä o l i tehty
Ontariossa — hankkia useita olut-panimoita-
r. ."
Huhtikuun 26 pnä 1943 lähettä­mässään
kirjeessä mr.:-Taylorin ker­rotaan
selittäneen, että hänen yh­tiönsä
oli alunperin muodostettu
Ontäria käsittäväksi laitokseksi
"missä on suuria j a pieniä; olutpa­nimolta,:
j o i ta on:'Ontariossa vaivan
l i i an paljon. Tämä tehtävä: on nyt
pääpiirteissään suoritettu, mutta
vielä 'on kaksi ' t a i kolme yhtiötä
jotka voitaisiin ottaa haltuun voit­toa
tuottavasti . . . "
Eräässä toisessa kirjeessään mr.
Taylorin :kerrotaan sanoneen^' että
hän sai vuonna 1934 käsiinsä —
siis 25 vuotta sitten — Ontarion
o l u t panimoteollisuuden ' h i n t o j en
kontrollin.
James S. DucaniUe. Massey-Har-ris
Co. L t d i n presidentille helmik.
27 pnä 1943 lähettämässään kir­jeessä
mr. Taylorin kerrotaan sa­noneen
mm.:
"Canadan olutteoUisuuden nykyi­nen
myynti on $100.000,000 paik­k
e i l l a : mistä summasta kontrolloi:
80 prosenttia neljävsuurintayhty-;-:
mää, National Breweries Ltd.* Mol-: ;
son's, John Labatt Ltd. (eräässä
toisessa yhteydessä hän sanoo: La-.;;
haltia "likaiseksi rikkaaksi") ja
meidän liikkeemme.
"Me tuotamme noin 40% Onta­rion
tuotannosta j a 18 prosenttia
koko maan tuotannosta.
"Me haluamme toimia kansalli­sessa
mittakaavassa. Me toimimme:::
siinä mielessä . . .
"Sodan jälkeen me odotamme
maakuntahallituksien uusivan: väki-::'
juomalakejaan Canadassa siten, et­tä
ihmiset voivat juoda olutta, vii­niä
ja viinaa yleisillä paikoilla ja
miellyttävissä olosuhteissa. George
Drew (silloinen toryjohtaja=— K.)
on joiantanut minun ymmärtääi et­tä
hän menettelee niin, jos hän
tulee valituksi Ontariossa j a minä
olen toivorikas siitä, että,saan libe;
raalipuolueen^ uuden johtajan
kuka tahansa siihen valitaankin —
suostumaan myös siihen .-. ."
Niin, että omaa nolouttamme se
kaiketi oni että emme sodan aikana:
keskittäneet ; huomiotamme'vsiihen^^f^
miten voisimme päästä monopoli­asemaan,
tappaa kilpailijoitamme
ja käyttää hyväksemme "kaukonä­köisyyttämme"
jopa niinkin että
olisimme "suostuttaneet" molem­pien
vanhojen puolueiden johtajat
— huolimatta kenestä yksilöstä on
kysymys — palvelempaan jaloa
ponnisteluamme.
No, tyhmän pään' takia saa kärsiä '
koko ruumis — vai onko sittenkin
kysymys siitä, että yksityisyritteli-äisyyden
paratiisijärjestelmässäflod
jotakin mätää? — Känsäkoura. ' '