Vapaus, December 15, 1953

              mm,
Tiistaina, jouluk. 15 p, — Tuesday, Dep. 15,'
'Xl.
i l
1$
II-m
•|r:
Il-:
Mdkbatf l»ov. 9. Vni. AvOaorized
«•'•eoomS i^aa» mail I 7 tbe Post
<»nc<D«lwrti»e»t, Ottawa, PiU>'
UMied thrjce weekly: Titesdays
Ibnndaya and Saturdayi by Vapaus
Tinamog Company Ltd., at 100-102
axD fi(, W^ fiudburjr, Ont, Canada,
Editorial Ottioe :-M«»c«r
x;,3UJul. ed}torW.f«)un<LM«Ulng
addrefi«:,BoK 69, flmdbiny.Onta^.
Ady^rtislns: »tes Jipon j«9Mc»jUaia,
Traoslation Xree oj cSurge.
Can«dassa: 1 vk. 74» 6 Ikk. 1.78
YhdyavalloliM: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4 ^
Kannatetaan lämpimästi
Kuten tiedetään, Vap^u*. on yhdessä muiden vastuuntuntoisten
canadaiaisten kansi:^ vaatinut, että Alberian luonnonkaa.%ua tuotet­taisiin
läpi Canadan rakennettavan putlcilinjan kautta Itä-Canadaan.
Tämän kansallisen vaathmuk^en takana ovat olleet k a i k k i , joiden sy-idämellä
on Canadan j^^^ siitä mitäv
he poliittisesti ajattele\'at j a mihin yhteiskuntaluokkiin he kuuluvat.
,; M u t t a ; toisin kuin^^j^ on l i i t t y n y t;
tässä vaatimuksessa niihin canadalai.siin, jotka katsovat suurempaa
hyötyä saatavan kansakunnalle siten, että tämä kaasuputkilinja r a -
. k e n n e t t a i s i i n v;^^
set 'välittäjät" joiden luonnollisena tavoitteena on mahdolli.simman
• suuret .voitot, jojavastoin^^^^.k korkeimpana toiveena on se,
se
ta voitai.siin tätä maata kehittää teollisesti entistä nopeammassa tem­possa.
'
Kaiken ylläolevan perusteella meidän lehtemme tervehtii hyvin
lämpimästi viime viikolla" Ottawasta; saatiKi.tietoa siitä
kansallinen johtokuhia on piiättänyt ryhtyä kannattamaan sitäi^^^^^^^^
; l ä m ä kaasuputkilinja rakennettaisiin vakion toimesa j a valtion omis-::
lamaksi laitokseksi. Totuuden vuoksi on myönnettävä, että C C F cn
fkennettavaltsivsuunnitellylle kaasuputkilinjalle/^;
tiistafna C C F määritteli tarkemmin kantansa siitä miten tämä kaasu-
• p u t k i l i n j a p
johtokuntjv j sanotaan, että Canadan kansal-
: oJisia et
netaan valtion toimesta.
i'uolueen kansallinen johtokunta on suorittanut tutkimuksen
asiasta ja tullut siihen lopputulokseen, että jos tämä kaasuputkilinja
rakennetaan valtion toimesta, se tulee maksamaan, itsensä -viidentenä :
w toimlvuotenaan^ ja' että siten saataisiin Canadan käytettäväksi
35—40 prosenttia halvempaa luonnonkaasua, kuin oli se, mitä yk-
:sityi.syhtiöiden;varoilla j a voimilla rakennettu kaasuputkilinja antaisi.
Sen lisäksi, että valtion yrityksenä saataisiin halvempaa luonnon-kaasua
kansakunnan käytettäväksi, valtio .saisi täten menetellen .sie-
• voiset lisätulot. Tämä sellai.senaan on itsestään selvä asia, sillä y k s i ­tyiset
yhtiöt eivät ole kiintyneitä lainkaan riihen, kuinka halvalla
--::kansakunta .saisi kiiytetläväk.seejihionnonkaasua/ vaan siihen^^^^^
:^pikaises.sa järjestyksessä ne saavat il.selk-en s ,
tään.
Kysymys Alhertan luonnonkaasun käyttämLsjistä kansakunnan
•yhteiseksi hyväksi, sen sijaan että sekin annettaisiin'yhdysvaltalaisi
ten rahamiesten, kontrolliin kuten o n ollut vaara.ssa, o n yleisen mieli­piteen
painostuksen johdosta kääntymä.s.sil Canadalle.edullista ratkai­sua:
kohti.- Y painostus on siinä, vienyt ratkaisevan
.: tärkeää;osaa.; M avoimesti ^ että v a i k k a k.o, kaastiput-f
i k i l i n j a - rakennettaisiin jonkun yksityi.senyhtiön^'t
:on tuhannesti parempi ratkai.su kuin. olisi se, että .Mbertan luonnon-:
kaasu vietäisiin yhdysvaltoihin.^ M kansa-;
-kuntana;:antaa;;tämiiluönnoiikaasun viilitysjollekin^.^y^^
Meille on vselitkty, että läpi Canadan n
kaasuputkilinja tulee maksamaan ehkä noin .'i;300,000,000, e l i vain
pienen murto-osan siitä imitanvL haaskaamme: vuosittain mitään tuot-ytamattoniaan
varustautumiseen.:; Valtiolla on-si^i
•tällaisen suunnitelman tolcuttamista:varten-: Toisella puol^
tetty, ettei voida vanhuudeneläkettä, työttcimyysvakuutusta, j a ter­veyshuoltoa
parantaa, ko.ska niitä varten tarvittaisiin huomattavasti l i ­sätuloja.
Tässä olisi mahdollisuus saada hallitukselle vuosikymme­nien
ajaksi sievoiset lisätulot ja samalla voitaisiin taata, että väestö
saisi 'halvempaa kaasua.
Meille on selitetty, että läpi Canadin rakennettavaksi suunni-
;:teltu kaasuputkiUnja; on tärkeytensä vuoksivläpi Canadan raken
tuim rautatiehen verrattavissa. -Me olemme nähneet, että C X R n i ­mellä
nyt tunnettu rautatieverkosto oli otettava lopulta valtion hal­tuun,
losinvvain siten; että yksityi.syrillitjät olivat sen kuormittaneet -
etukteen aivan luvattoman korkeilla pääomamenoilla.
Katsottakoon siis tätä asiaa 'miltä puolen tahansa, me emme voi
tulla mihinkään nuiuhim lopputulokseen kuin siihen, että läpi Cana­dan
rakennettavaksi suunniteltu kaasupiitlinja on välttämättömyys,
j a että paljon parempia tuloksia saadaan siten, että se rakennetaan
valtion toimesta ja valtion täydellisesti kontrolloimaksi laitokseksi.
Kalliiksi se taitaa tulla
menettivät Euroopan:, mo-
^ i nissa maissa suurelta osalta joukkojen luottamuksen sen vuoksi kun
; I' Ke suostuivat "kuuntelemaan" mitä valtapiirie'n edustajat heille yksi-
; ! tyisesti suvaitsivat sanoa, ja tukkivat öitten suunsa. •
j ' ' Tästä huolimatta näyttää siltä, etteivät C C F : n erää oikeistojoh-tajat'ole
siitä mitään oppineet.
' Juuri vähää ennen ,kuin saatiin tietää, että Ip;or Couzenko on
taas muuttanut mieltänsä- ja lopulta 'päättänyt", että hän menee
l - kuitenkin Yhdysvaltain ngitajahtikomitean edustajain kuuluselta-
^ j vaksi, A . M . Nicholson ( C C F ) kysyi alahuoneen istunnossa: Mitä
^' on mainittu Igor Gouzenko tullut Canadalle maksamaan sen jälkeen
I kun hänestä t u l i hallituksen holhokki?
- I ; /Vastauksena ,t;i,hän kysymykseen .oikeusministeri Carson sanoi
f alahuoneen istimnossa, että hän on kahdenkesken keskustellut asias-
I - ta' mr, Nicholsonin kanssa ja viimeksimainittu on suostunut siihen,
• että asia unhoitetaan.
C P : n uutistiedo.ssa, jossa kerrotaan yllämainitusta asiasta, huo-pj,'
mäutetaan lagoonisesti^että mahdollisesti Canadan kansa ei saa kos-
^{dan tietää, kuinka paljon on kulutettu rahaa Icor Gtiuzenkon hy-ii^
icst:ilSiSiÄ^^
Me olemme taipuvaisia uskomaan, että näin todella on asia. Sel-i<
!,} vää tietenkin on,' että jahka nykyisestä kylmäi;tä sodasta selvitään j a ,
',|-/'; asioita harkitaan jälleen järjen ja säädyllisyyden kannalta, Canadan
' ^^«J^y^kansa tulee saamaan tiedon siitä, minkä verran on jouduttu veron-maksajain
varoja pulittamaan tämän sinisilmäisen Gouzenkon ylläpi-•
lämiseksi. M u t t a .<;c on sittenkin pikkusumma kokonaisuudesta:'Ku-
AIDALLA
Mies oli elänyt huonca «lämää. Hän
oli oUut riUcurina: hän oli pettänyt
kanssaihmisiään ja valhetellut heille.
Nyt hän oli Jtuollnvuoteella Ja hä­nen
luolcseen oli kutsuttu pappi.
>:.Oletko kääntynytiJumalan puoleen
Ja'tuominnut paholaisen?" kysyi pap­pi-
Olen kääntynyt jumalan puoleen,
mutta minä, en ele siinä asemassa,
etu voisin vihoittaa ketään" vastasi
rikkuri; i-^Steelvvorker & Mlner, Syd­ney,
N. S.
laisten lapsim :^
1
Manitoban Farmarien
iinioti sterliti^-
valuutan kannalla
Wlnnipef. — Manitoban taxma.-
:rien : union vuosikokous : pidettiin
; Joulukuun 7 ifnä ja sitä seuraavina
päivinä.. .Kokoukseen, osallistui
-noin 1,000 ednstajaa. Jotka edusti­vat
Järjestön 371 osastoa ja 36,000
jäsentä.
Yhdessä: ensimmäisistä/ päätös-,
lauselmista vaaditaan llittohalli-
:: tusta rohkaisemaan vaihtolcaup-
;: paa tai hyväksymään punnan mak-
:suväUneeksl mailta jotka haluavat
ostaa ruokatarpeitamme.. Toisessa
-päätöslauselmassa .vaadittiin hal­litusta
viipymättä säännöstele­mään
farmituotteiden hinnat suh-
: teellisuuden perusteella teollisuusr
tuotteiden hintoihin nähden, j
Öljy-yhtiöt eivät halua
maksaa lisäkorvauksia
B e l n i t . r - - L e b a n o n i n . v a l t i o n pää­ministeri
:Abbdullah:,yafitiedoittaa;
että hänen hallituksensa on esittänyt
ulkomaisille öljy-yhtlöllle. joiden öl­jyputket
i-ulkevatLebanon kautta ja
joilla on öljypuhdlstuslaitoksla Leba-noni&
sä,; että niiden tulLsi lisätä Leba-nonln-
hallitukselle:, .maksamaansa
summaa näistä oikeuksista.
Brittiläisten; kontrolloima Iraq Pe-1
troleum Company ; (IPC) ja amcrikr
kalaisten kontrolloima .Transarablan
Pipeline tiedoittaa. kuitenkin, että
."häiden' yhtoiiden finansslaalinen
asema ei: siedä maksun koroittamista.
Nyt maksavat ne vuosittain $2,000.000,
'Lebbanonm hallitukselle ' oikeuksisr
taan.
- Ruotsalaiselle lltaJehdeJIe 'Expres»,
seniUe" suotiin — kuten väitetään, e*
räiden Ransakan hallituksen jäsenten
ja El^-see-palatfiin ollessa aluatatj läh­tien
"juonessa" mukana — marras­kuun
30 pnä harvinainen kunnia:
Vietnamin: demokraattisen tasavallan
presideniti : Hotshiminh, • joka;,; tiettä­västi
7 vuoteen-eide esiintynyt jour­nalistisen
Julkisuuden palkeilla, vas­tasi
lehden,. sähköteitse ; lähettämiin
haastattelukysymyksiin laselevonvvija
rauhan mahdollisuuksista Vietnamis­sa^;:
Presidentti Hotshiminhin merkit^
tavä haastattelulausunto on odotetus.^
tl herättänyt suurta huomiota kaik­kialla;
Ei,kentiesole liioiteltuavväit-taä;
ottamalla huomioon haastatellun
korkean ja arvovaltaisen aseman, että:
hänen lausuntonsa on luonut .uudet
edellytykset:- Vietnamin: ranskalaisen
konkunssipesän selvittelyille. ^
- -Vietnamin "likainen: sota" on koh­dakkoin
ke.stanyt täsmälleen 7 vuotta.
Sen h.stona ja kulku lienee, tunnettu.-
Aloitettuaan: joulukuussa: 1946;kevyt-:
mielisesti aseellisen hyökkäyksen ^vas­taperustettua;
presidentti; Hotshlmin-hin:
johtamaa ja itsensä tunnustamaa
demokraattista tasavaltaa vastaan
Ranska on. kärsinyt menetyksiä, j o i ­den
suuruus on epätavallista - luokkaa:
ja jolta sodan aloittajat tuskin odotti­vat;
'Sodan seitsemää vuotta viitoit­tava
t vähintään 200,000 kaatunutta ja.
haavoittunutta. .Tuhlättuaan tähän
toivottomaan; j a täydelliseen umpiku­jaan
päätyneeseen siirtomaasotaan
2,500 miljardia frangia — yksinomaan
tana vuonna Vietnamin; sodan kus-;
tannukset nousevat 600 - miljardiin
frangiin - — Ranska ; o n ; menettänyt
Vietnamin pienelle j a puutteellisesti
varustetulle,; mutta sita suuremmalla
isänmaallisella sankarimlelellä taiste­levalle
kansanarmeijalle lähes kailcki
linnoitetut tukikohtansa, 9/10 Viet­namin
350,000 neliökmr laajuisista a -
lueista ja 18 miljoonaa; sen. 20 miljoo­nasta
kansalaisesta; Viimeisimmän
suurisuuntaisen. Navarre-yleishyök-
Miksi ei Canada
menettele samoin
Quebec. — Samaan aikaan kun
Britannian laivanrakentajat tekivät
sopmuäsen 30 kalastusaluLvien raken­tamisesta
Neuvostoliitolla, vähennet­tiin
Xauzonin lal v a t e l a k a l t a , satoja
työläisiä. Tama Neuvostoliiton t i ­lauksen
täyttäminen antaa: B r i t a n ­nian
Aberdeen'n ja; Lowescroffin
veistämöille työtä kolmeksi vuodeksi.-
Neuvostoliitto qllsi valmis ostamaan;
lisää useita kymmeniä, sete. pienem-p
ä etta suurempia laivoja.
40 tunnin työviikko
Canadan tehtaissa
" Ottawa. — Y l i 40 prcsenttla Ca­nadan
6.500 tehdaslaitoksen työläistä
työskentelee 40 tuntia viikossa. Jäl­keen
lokakuun 1949 on 40 tuntia v i i ­kossa
:työskentelevien lukumäärä e-nemmän
kuin kaksinkertaistunut, sa^;
notaantyödepartmentin raportissa.
kayksen, jonka varusteluihin .Yhdys­vallat
myöns 385 mlj. dollana - - jo
viime vuonnäVUSA peitti Ranskan
vietnamilaisista - sotakustannuksista
30 pros; — täydellisesti epäonnistut­tua;
; Vietnamin - '.'likainen; sota" on
Ranskan osalta päätynyt tilanteeseen •
jossa ei näy muuta ulospääsyä ; eikä;
multa tulevaisuuden näköaloja kuin
pikainen rauhan solmiminen.
: On luonnollista, että Vietnamin t i ­lanteen
: kehitys, joka - on • vakavasti
vaurioittanut Raniskan .luurvalta-ase-maa
sekä uhkaavasti ehdyttanyt
maan taloudellisia;ja sotilaallisia; voi­mavaroja,
on herättänyt) syvää vas­tenmielisyyttä,
; oikeutettua suuttu­musta
; ja laajaa; vastarintaa Ranskan
kansan keskuudessa^ Eikä siinä k y l ­lin.
Se on saattanut myös Ranskan,
hallitsevat piirit kiusallisten poliMis-;
ten kcmpikaatiolden, keskelle.; Tiet­tyä:
huomiota herätti Vietnamin nuk-kekeisarin
Bao Dain, suurtilalhskan-salliskokouksen;
äsketlamen päätös
erota Ranskan unionista, johon L a -
nielin hallitus närkästyneenä replikoi
uhkaamalla poistaa joukkonsa Viet­namista!
Bao Dai selitti päätöksen
"väärinkäsitykseksi'' ja Ranskan kan-salliskckous
antoi LanieliUe kaksimler
lisen luottamuslauseen^ jonka tämä
tulkitsi arvanheitoksi sodan jatkami­sen
puolesta.; Ei liene mikään sattu­ma,'
että Bao Dain'yllätyksen'v aikoi­hin
USAn varapresidentti Richard
Nixon matkusteli Kaaldcois-Aasiassa
ja saapui piankin Saigoniin. Tiede­tään
näet hyvin, että y S A kalastelee
Ranskan ylivoimaisten vietnamilais­ten
valkeuksien sameassa vedessä pls-tääkseen
taskuunsa tämän lihavan
makupalan, mutta vielä enemmän
työntääkseen sodasta heikentyneen
maan;, Eurocpassa Adenauerin Wehr-machtin
syliin.
Psykologisesti otollinen hetki Viet-na
mm ; umpisolmun ;:aukaisemlselle
lienee vihdoinkin tullut. Jo ennen
Hotshiminhin. haastattelulausuntoa
Ranska on saanut kaksi vihreää: o l i i -
vinoksaa:;;; Vietnamista:;; marraskuun
alussa yleaivletminhiläisen rauhanko­mitean
puheenjohtaja Le Dinh
Tham lähetti Ranskalle ilmeisesti
kcrkeammalta taholta inspiroidun
viestin.; rauhanneuvottelujen; toivot-'
tavastaaloittamisesta "ja marraskuun
lopussa Vietnamin yr:tenäisyysrmta-
, man: kansallisneuvosto lähetti Rans­kan
rauhanpuolustajille ; tervehdy,k-sen,.
jossa se toivoi::rauhanaloitetta
Ranskalta. Vietnamin ylevän, mut­ta
samalla realistisen raithanaloit-teen
huipensi: marraskuun 30: pnä
presidentti -Hotshiminhin- maltillinen
ja viisas haastattelulausunto.
Presidentti ; Hotshiminh/ikörostaa,
että aselepo ja rauha tässä Ranskan
Vietnamille pakottamassa sodassa to-;
teutuuhetlkunRanskan-hallituis lo­pettaa
vihollisuudet. Han tähdentää
edelleen, että jos Ranskan, hallitus
haluaa ratkaista Vietnamin .kysymyk­sen
neuvottelemalla,: on Vietnamin
demokraattinen tasavalta valmis kes-cuicsista.
Ilmaistuaan snyötätunton-sa
ja ihailunsa Ranskan xauhaara-kastavaavkaxisaa
ja sen/xaubantaiste-il\
xa.i kohtaan; 'presidentti; Botsbinunh
lausuu edelleen, että eräänä, syynä.
miksi ;US.^; haluaa :Atyontaa Ranskan
:yhä;syvemmälle;Vietnamin valloitus-:
:,s:taan,:on amerikkalaisen imperialis-
;min halu heikentää Ranskan asemaa
Euroopassa pakottaakseen sen hyväk­symään
;:Lansi-;Saksan 'armeijan ja
militarismin uudelleen syntymisen.
On luonnollista, etta pres. Hotshl-mirthm
.haastattelulausunto ;on:.he-rattanyt
vilkasta kunnostusta Rans­kassa..'
Lanielin. hallituksen unioni-ministsri
Jacquet; tervehti sitä; innos­tuneena.
Pääministeri Laniel-puoles-taan
palautti Jacquqetin brutaalein
sanakääntein päiväjärjestykseen ;• ja
ilmoitti hallituksien jättävän Hotshir
minhm viestin huomiotta. Bao Dai
on joutunut suunniltaan. Johtavat;
ranskalaiset lehdet; karjessäanvaiku-.
tusvaltainen 'fLe Monde", varoittavat-
Virallisia piirejä sulkemasta rauhan^
mahdollisuuksien ovea.: . O n ilmeistä,
että E:senhower tekee .Bermudassa
kaikkensa'";houkutellakseen Lanlelln;
jatkamaan Vietna'min: sotaa. Tekipä
Lanielm: hallitus slta; ta i -tätä,' var­maa
joka tapauksessa on. ccta Rans­kan
kansa • enemmin tai myöhem­min,
tarttuu ojennettuu.n käteen, silla
.vain rauha Vietnamissa voi palauttaa
Ranskan menetetyn. kansalbsen suu­ruuden:
ja > kansain välisen merkityk­sen.
Ei vcida kiistää tosiasiaa: rauha
Vietnamissa ; palvelee Ranskan mita
elinterkeimpiä kansallisia etuja ja
sarmtlla koko, maailmanrauhan; asaa.;
Toronto. — ToinlJtaa porcuploe»
akieen ja UanUtonio iafcfcolajrteg
lasten joaluptifckJn». ' «ap»t»»n
C^ogress 0f CanadJM) Wan)cÄ-J»r'
Jestön retoomofcsessa. /ärjestön
fjUuttämans on labjapakciteja |o
matkalla TfmmtBsijn ja Haniilto-nfin
- Läbeiyksei voidaan tehdä osoit­teella:
Mrs. Sylvia R9y.'l85 Al«ron-quin
Blvd, East, Timmins, Ont. ja
Wallace :'Barnes Strike; Comndttee,
564'Barton St. E.. HanuUon, Ont.
General Motors myy
300 milj. bondit
; New ; y o r k ; ;— General Motors on
Ilmoittanut:; myyvänsä ;yleisölle, 300
milj. dollarin arvosta bondejaan,;jot-:
ka lunastetaan 25 vuoden kuluttua.
Bondien hmnaksi: on asetettu aooVj
prosenttia niiden; nimellisarvosta ; j a
maksetaan niistä vuosittain:3:22 pros.;
kork^ija.
mmi
ROUVA Kmrrt %'AABI.V
J.-.aIaisen TaaveUi osallistui pui-1
kien metsästykseen kuten kj '
muutkin pIkkuUikemiehet Kastejfl
hy^'asti koipensa ja sai sellaisen E - !
han j a kurkkutulehdukseii, euä nu.*
hekin tuh vain suhisten.
^Ikamvöhalla han^knreii laakänj
ja kun vastaanottotoimis:o ei enää
c l l u : auki, suuntasi han askeleensa'
laa.'iärin yksitjnsasunnolle.
Taavetti kopautti oveen ja pja^
tjönnettiin ovi raolleen ja laakana
r.uva tiedusteli mita kopisiajalla oh
as.aa,
Ponn-.staen parhaansa saj Taavetti
suhisten kuiskatuksi: "Onko laatan
kotona?"
"•Ei ole, tulkaa vain sisään", \astas!
rouva, myöskin kuiskaamalla
ku-steiemaan asiasta ja Ranskan ehdo | Väjjäa Saha, Helsinki:
CCF:n SaskatGhewaiiin
konferenssi vaati
Regina. — Viime kuun aikana p i ­detyssä
GCP:n;Saska tchewanln;maa-kunnan:
edustajakokouksessa-osoittir
vat; edustajat :kunnattavansa: laajoja
to.menpiteita kansainvälisen' jänni-tystilanteen
lieventämiseksi. Rauhan­omaisten
neuvottelujen tärkeyttä ko­rostettiin
pää tospaimessa, missä ' k e -
hoitetaan "Canadan hallitusta toimi­maan
voimakkaasti suurvaltojen neu^
voitelujen •; aikaansaamiseksi ; j a ^ t a r ­joamaan-
Canadaa tällaisen; kokouk»-
sen paikaksi".
: 'Edustajakokous myöskin kehoittaa
"hallitusta toimimaan aseitten v a -
hentamissopimutjcen puolesta ja vas­tustamaan
Saksan j a J a p a n i n uudel-:
USA:n teollisuuden
tuotanto 'laskusuunnassa
-Washington. ---Federaalinen res^
vilautakunta ilmoitti, että sen teol­lisuustuotantoa
koskeva indeksi ale­ni
yhdellä pisteellä lokakuussa Ja
että odotetaaxi kolmen pisteen eli
1.3 prosentin lisälaskua marraskuun
ajalta. ^ •
Pederaalisen reservilautakunnan
indelAj on liiketoimintaa , koskeva
ndita;;rSe osoitti voimakas tai noiisua
Vuosi sitten, mutta pyörä on nyt
kääntynyt toiseen suuntaan,
j ,'Lautakunta sanoi indeksin olleen
lokakuun ajalta 231, (verrattuna vuo­sien
'^1935--1939 ^ tuotannon ^ keskita-sron);
sitävdstolrf kun: se^on 232 syys­kuussa!'
, ' , . ^ ' ,
Reservilautakunnan . mukaan ttio-
.^^ .marraskuun a i k a n a k u i
astaa; Jtäy ttöesinelden tuotannon
leen ;aseistamlsta". ; Se ehdottaa, että
vähintäin 25 prosenttia tulevista l i i t -
:tovaltion;sotilaalllsista menoista, -tu­lisi
käyttää k'3hlttjnnättömien; maail­man
osien avustamiseksi
Edustajat evästivät edustajiansa
parlamentissa ::v:painostamaan. voi­makkaasti
positiivisen ja itsenäisen
ulkopolitiikan aikaansaamiseksi, mikä
auttaisi: palauttamaan K : n-järjestön
palvelemaan sen alkuperäsiä kofk'5i-r
•ta tarkoituksia,vjotka Ilmenevät Y K : n
peruskirjasta".;He myöskin kannatti­vat
"Kiinan todellisen hallituksen
ottamista YK:hon, kun rauha on
Koreassa allekirjoitettu.
KaupanLuynti kaikkien maiden
kanssa on selvänä: vaatimuksena seu-:
raavassa •: paatöspormessä:! Ä'='Ganadan
pitäisi olla- aloitteentekijänä Cöm-monwealth-
maiden ; k a u p p a konfe­renssin
kutsumisessa viipymättä; että
voitaisiin pyrkiä _ kaupankäynnin
aloittamiseen Kiinan- Neuvostoliiton
j a : mulden,i;Neuvostoliiton';ryhmitty|j
mään kuuluvien , maiden kanssa ;|
Luuppäräjoituksien' pölstanilseert i Aä-I
sian maiden kanssa ja, vapaampaan
.kaupankäynUin,' kalkkien maiden
kanssa'', ~' ' •
^ Edustajakokous myöskin kehoitti
i halutusta ?Lunnattamaan:;:l^^
Itsenäisyysliikkeitä :uselmmissa mais-;
sa. J a se vaatii kaiken materiaalisen:
ja moraalisen tuen hetikohtaista i o ;
:pett|ui]dsta Syngmani^Rheeltä}^^
Kai-shekilta ja myöskin siirtomaa-tai
muilta valloilta, heidän,yrittä^-
»'W;;i -JVte:;*;^
VAKAVA LAMAKAUSI
VALLITSEE ONTARION
M ETSÄTEOLLISU U DESSA
,: Hearst,:—• pitämään ; kirjaa
a l a l l a se sodanaikainen kukoistuskau- ;työläisten työtunneista; joista fsitten
SI päättynyt, vai onko tämä;vain lie­vää-
lamakautta, kun. metsämiehiä jo
kahtena peräkkäisenä vuotena c n
siirretty ei: viisi päiväiseen •työviikT
koon, -vaan puolivuotiseen työvuoteen
Tama olisi; ihailtava saa vutus; ellei
olisi myöskin vedetty piirua: palkka^
listan päälle.
Nuo naapurivaltalalset: papsr;puu-yhtlot,.
jotka"runnaavat'! tämän ym­päristön
metsäteollisuutta; ovat ryh­tyneet
. harrastamaan metsän suoje­lusta,
siten; etta katkaisuttavat pape­ripuita,
yuoSittam vain touko- ja
marraskuun välisen ajan j a • tällä a -
jallä saa:;työläinen karttumaan kir­joihinsa,
vain .ISO työntäyteistä p a l ­avaa.
.Ottaen ihuomioon: et tel tammi­kuussa.
( alkavan' ajokauden töihin
puolillakaan metsätyolaisista ole ti^
Jaisuutta päästä syystä, että katkais-
:tujapnita on metsässä vahan j a etta
'työ: on yhä paremmin koneellistunut,
ijoten siinä tarvitaan vain pieni mää­rä
suoranaista lihasvoimaa, jaä ajcsta
iosattomlen.vuotuiseksi työajaksi .tuo
150 päivää.
; Sotien aikana, kun ihmisiä teuras^
tetaan j a luotua työtä tuhotaan so •
dan moolokille; mammonan hallitsi-jain.
hyväksi, on työtakin enempi: S G -
tar-aika onkin juuri sotakelrtottelijam
j a kaikenlaisten yksityisyrittelijöiden
kukoistavaa kulta-alkaa. : K u n - van­haa-
tuhotaan nlm uutta rakennetaan
täydellä. iliöyryllä: Sotaurakoitsija t
rohmuavat .valtion: kassalla ja uusia'
miljoneerejä.;syntyy.; Vapaitten; de-
•mokratiain'* työläiset: jäädytetään
kaikkine: sana- ja palnovapauslakei-neen.
^ . H ^ asettamat talous^
tilasttt julkaistaan .sanomalehdissä
luetavikssmme. ,. :Niissä osoitetaan
kuin vuoden aikana, työläiset : ovat
menettäneet n i i n . j a niin monta tun-^
tia • kaikenlaisella; , jarruttamisellaan
ja; rokuloinmllaan ja- kuinka. .^mä
•menetty on tuottanut;, niin " j a : niin
monen.;miljoonan .tappion; kansallisiin,
tuloihin.
• K u n sota-a:ka.c.n ohitettu ja työläi­set
jälleen .täyttäneet kapitalistien a i ­tat;
tulee: esille pulmia. Tavara ei me-ne
kaupaksi ja vaikka menisikin, niin;
E i t a - e : " kaikille'' halukkaille.: ostajille
myyda; iNim vähenevät työläisiltä: jäl­leen
.työmahdollisuudet.:; P i a n sitten
lakataan; puhumasta - työläisten me­nettämistä-
työtunneista mutta pasuu­nan
äänellä alkaa - soida .uusi virsi;
Tänä paivana uhkaa vapaata maail­maa"
sen j ^ sen niminen vaara. V a ­kavasti
varoitetaan ;;kansaa- elättä­mästä
keskuudessaan näitä vaarojen
viruksia.
Vaikka metsätyölälnen onkin nyt
tyottomyysvakuutuslain alainen, saa
han. lyhyen vuotuisen'.työskentelynsä
;alkana~ vähän merkkejä vakuutuskir­jaansa.
Tämä taas edellyttää ;vain
lyhytaikaista, vakuutuksen; saantia
lain puitteissa; Nykyisellään tämä l a ­ki
ei vastaa enää pitempiä aikoja
työttömiksi heitettyj en todellista tar-netta
;;•; .iVakuutusIakiin olisi r: saatava
muutoksia, jotka ; takaisivat vakuu­tuksen
koko tyottömyysajaksi.
; Metsätyölaisten vähentyneet ansict
ovatkin .jo lyöneet; leimansa tämän:
kauppalan katukuvaan;. Harventunut
on • kirjavapaitaisten. metsämiesten
joukko, jotka.menneinä vuosina; täyt-
OIKEIN HYVÄ SUOMEN
ITSENÄISYYSJUHLA
CLINTON-HAALILLA
"Entäs nyt, Niskavuori" tulee ramppivaloihin
Vancouverissa joulukuun 27 päivänä
: Vancouver...— Sunnuntaina;• tk.: 6 mi s tä; ; .::F, tukateen; ostettuina : ravin- '
pna vietettiin: Clmton-haalilla , Suo­men
itsenäisyysjuhlaavarsin onnistu-
,neella tavalla j a yleisöäkin;oli tilai­suudessa
tyydyttävästi.:- Voimme,an^
taa • valistuskomitealle - tunnustuksen
silta; e»ta se oli' hankkinut;niin-pal­j
on -hyvaa; ohjelmaa. .Ohjelman suor.
rittajina; o l i : uusiakin voimia ja o h -
jtelhianumeroissa useita joukkoesitykf
sia; jotka;; "menivat^' yleisöön,: jota
osoittivat ne valtavat aplooditjoil-;
la esitykset palkittiin.
Juhlapuheen ;tila:suudes.sa piti JS.'
Wilen;: tuoden puheessaan : selvästi
JLTII, miten - Suomen itsenäi-syys oii
saatu j a miten.;Suomen työväestö on
todellav:ollut. itsenäisj'yden. vaalija.-
Puheet tilaisuuksissamme ovat muo^'
dostaneet lyhyiksi ; rajoitetun : ajan
vuoksi, ;joten. puhujan täytyy sanoa
; ajatuksensa- hyvin tiivistetyssä muo­dossa,
r Tov. :'Wilen; antor kuitenkin
hyvin-selvän kuvan tilanteesta; kos­ketellen
nykyhetken : tilannettakin
synnyinmaassamme,; jossa itsena-Isyy-den
säilyttäminen tehdään ;vaaran-alaiseksi
voi.Tiakkaalla suuntautumi-'
-sella lanteen, joka;e:: ennusta mitaan
hyvaa nyt, enempää kuin.. menneet­kään,
hitot .Hitlerin Saksan ym; kans­sa.
.Lähtemättä enempää:, selosta­maan
.Qhjelmaa.;:.tctean:. vain, että t i ­laisuus
c l i y l c s i parhaimpia;-josta tun­nustus,
järjestäjille jä avustajille.'; P a l ­jon
oli :tehty.työtä; j a . tulos oli Sen-mukainen.
: Ravintolatoimikunta. teki
:osuutensa suuhunpantavan .kohdalta,
joten kiitos • heille, näkemästään vai-v.
ista
Nyt vielä haluan antaa viimei.sen
huomautuken; näytelmän "Entäs nyt,
Nis'<avuor/' suhteen Sunnuntaina
tk. 27 pna täsmälleen kello 7 ip. au­keaa
Clinton-haalin ; näyttämön esi­rippu.
tata. esitystä varten: -v Näytteli-jatQveritvharjoittelevat;
tunnollisesti,
joten keskeneräistä tekelettä ei ylei­sölle
tarjota-. Toivomme; suuren ylei­sön
- silloin ; täyttävän.; haalin ääriään
myöten. • Se :. olisi: ;paras tunnustus
näyttelijöille: uhrautuvasta: työstään;';
Olemme myöskin; huomioineet s^n,;
ettei harjoiteta mitaan yleisön kyn:-
..tolahppu. maksaa ::75 senttiä ja saa
niita ostaa Hastings Bakerysta, 716
K,; Hast ngs :St.,; Sunmonsönnin kel-losepanl-
ikkeesta; 711 E.- Hastings St,'
seka jokaiselta näyttelijältä, joitä
onkin 20 henkeä. Ovella lavmtola-lippu
maksaa $100. Toivotan ylei.~o.i
tervetulleeitsi seuraamaan tata hyvaa
vnäytelmaä.. -— Näyttämön puolesta •
— Juhani.
tivat hotellit jaroomingtalot" ja; jot­ka:;
ovat antaneet sysäyksen-kauppa­lan
monien muiden: liikealojen perus­tamiselle.
— Metsämies.
Lasten joulujuhla
Don-haalilla
iouluk. 20 pnä
Halloo Boys and GirlsJHohoo hö,
ho, ho h 00' Tällaista hohotusta si-^j
tä kuuluu tahanaikaan vuodesta mel-•;
kem joka päiva, varsinkin jos sattuu
pistäytymään: alakaupungilla.'. - Tämä :
tarkoittaa; . että ainakin yksi''jculu-;
pukki: on jo. saapunut tänne Teron-':
toon,^ mutta': viimeisten tietojen:• mu-:-
kaan.saapuu vielä toinenkin ja'häii.:^
tulee.suoraanDon-haalille jouluk.'20.
päinvana kello 4 i p ,
Olemmekin , jo; järjestäneet ^hänelle :•
suuren:::.vastaanottctilaisuuden, jossa
tulee olemaan paljon hauskaa, ohjel--
maakin on JO kertynyt niin paljon et-;
.tenmilläan saisi Slta mahtumaan ta-r,;:
hän paperille; siellä:,tulee olemaan;
soittoa, laulua, - lausuntoa, tanssia ja
tiss viela ;mita: ka-.kkea;siellä onkaan,-
mutta- sittenhän sen näkee kun tulee -
katsomaan.
:'M'uistakaaihan .Toronton -suomalai- ;
set: .tuoda, lapsenne haalille• ensi sun­nuntaina.;-
katsomaan; Sltalapsille.,
'kaikki :kaikessa olevaa joulupukkia.;Ei;:v
^vanhemman väenkään tarvitse istua
siellä:.suu kuivana,;:sillä puuroa va-:
rataan:niin paljon,.etta saavat vaikka
nahkansa halaista jos niin haluaa. .
Tassa ne minun asiani talla kertaa
ovatkin.::Siis hauskaa-vuoden-^loppua:
kaikille toivoo — Masa.
P S . — Kiitos Helien ja Yrjo
Wackliinille .lO dollarin lahjoitukses­ta;
joka-on;heidän jokavuotinen lah-..;
j a n s a rvarhaisnuorisckomitealle: Viela
kerran katos. — Sama.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Kakrialsen Kustin pakinoilla
Vaivha hyvä ystävämme K a k r l a i -
nenkin; pistäytyi taas :; näillä; main:
Kertoi saapuneensa - Ontarion - "pää­kaupungin''-
Hearstin perukoilta, mis­sä'oli
.liäärälllyt; kämppien lämmittä­jänä;
kuiisien -; kukista jäin keskuudes­sa.
•
Tavattuamme kadulla ja kourais­tuamme
toisiamme kädestä, saapaster
:ltmme..rmWtta s mutkitta ^iit
seen; sJutustelupalkkaamme kiinalai­sen
kahvilaan.
' Kiuc^olinmie tilanneet "•*iqj:t k a h -
jviteVftja^ihöysteeksi TUS
tasi lötkriainen tyynesti ja 'huclelli-scstiipiippunsa;-
sytytti; veti reippaat
>r&tasaiihut vja' sen jälkeen,:paukautti;
.^i>IM!itäs?arveIet;,3mene^d tämä ^maa­lima/
päistikkaa helvetin kitaan, vai
vieläkö:tästä kaikesta m u u t e n kun-nlalläVjtelvitään?/^
«iä Ktm;>k3rsymySiOli kovin suorayiivai-;
nen,ipanl?'8e,minut miettimään en-iienkuia.'^
SrmmäTsin^^ vastata:.:joten;
'Kakriainen kerkisi :,vielä ^ jatkamaan:
l^^^-JKBiltso&, ,torkoItan, että ryhdy-itäänkö
f tätä !i m parantamaan
,!!at»mi-I'Ja «yetyponuneilla yai,osataan-
:i^ö:^^(äSntyä i rauhallisten i< sovittelujen
. Ä ^ Ä I i i i i i i i ^ Mi
j^\fim,Xakriednen n^^ ve-
.täsem^n ^savuja .nysästään,' käytin
MfcUa^tte'^ hyväkseni, .esittääksen.'
!inlä$lteeni .kysymj^csen ' Johdosta
,t£,Tc^^^1L;Jt•^-:';-^rF,;^-r.l:r:t^.J•-;^fJ^^^A^
suuria .aikaan. / K o r e a n sota on • a i n a ­kin-
toistaiseksi: loppunut.ja uuden so-:
dan;; alkaminen ;kohtaa kansojen - k o ­van
vastarinnan.
— Jassoo, vam m m arvelet, tuumi
nyt Kakriainen »ja- j a t k o i K u u n t e l i t ;
kai presidentti ;;Eisenhowerin; atomi-puheen.
. M i n u n mielestäni ^ koris­teluista
huolimatta sevoli parem-'
minkm minkum pientä uhkailua,
,:valkka siltä-V olikin > entinen mahti­pontinen
terä pois
;;/Kuulehan Kusti,-kiLrehälmm
ma^n v a l i i n . a s i an laita :;on, siten;; et-'
tä.tämän syntisen jä matoisen maail­man
sutUTKirvarit oval nyt,ajaneet
maallnian aasiat; i;seUa"4^
että ^heidän järjestelmänsä ei kestä
kauan tolpillaan' ellei saada aikaan;
sctaa tai sitten Juovuta rajattomasta
/maailmanvaUanLtovoitlelustaVjä^^^^i^^
ta voittoja. ^ ' • • r
— Niin että" mitä sina!oikeiri m e i i
naat? tokaisi nyt iBZakiiainen." J
Sitä jaan. etta "kylmän sodan'? j a
kauppasaartojen':!»^
nut.siäien pfcteeseen, että koko kapij-
:taIistisen;maailmamtalous joikua
liiik&itilaan,1äleljpia^ säada[a'ikäan
sctaa tai'ellei\luoyuta"kyImä5tä so-'^
'dasta9-ja'i7tidytäl tekemät
Ita&klen Tnkilt;en k^^^^^myöddii'
fni sosialistisen:! maaUmanA^nssai-tmissä
ia. hmpidclnoite bn Vielä rajattomasti: 'l
,' ,l-;'iÄnnaha'n'oHa/cShättl asiaan' i n - '
Mitenkäs sinä arvelet kapitalistien
pystyyanoikeaa sotaa käymään. Näit
miten Koreassa kavi,:.vaikka vastassa
oli vam pieni Pohjois-Kcrea ja kima­laiset
vapaaehtoiset.
Voitaisiin silla aiheuttaa ainakin
suunnatto.Tna = hävityksiä;: j a ; se mer-kitsisi,-:
että sotateollisuus saisi käydä
täydellä jyvällä ja volt:t pysyisi l^ha-vina.
v mika onkin: kaptalistien pääta­voite.
— Jaa, mutta eiköhän kapitalistit
sillom panisi.liian: suurta-panosta pe-i;
liin. Atomisotahan saattaisi muodos­tua
fcsidan omille' persdonllleenkln
yaaralliseksi. selitti nyt Kakriainen.
Koska smä olet ennen nähnyt her­rojen
panevan-omaa turvallisuuttaan
vaaraan, heitimme me: enempää asiaa
ajattelematta vastaukseksi. Siitä sai­kin
Kakriainen aiheen selittää seu­raavaa.-
; , ^
Vaikka en olekaan mikään poll-tiikko
enka suurviisas kjmämies, niin
seuraan kuitenkin asioita aika tar­kasti
ja siksi voin sanoa; että tuo s i -
iiun äskeinen huomautubsesi ei ollut
kaikin puolin vedenpitävä. ' "
j'^'Kuinka niin; selitähän.-mitä tar­koitat,'
utelimme me.
— Kyllähän' sinä sen varsin 'hyvin
itsekin tiedät,'että'atomi- ja vety-pommisota"'
tulee. olemaan ' sellaista
sotaa ettei siinä'riitä'pöydänalle ryö-'
miminen "pelastudceinoksi.
•kuulostavat äsia^t olevan siliä tavalla,, tdidä'; vaikka'kuinka "järjettömiä
eitä sitä kaikkeitf Valaisinta ppoommmmiiaa. ! kojar^^'>'V^ T' - "
sitä vetypommia, jolta tufvaamaari el
riitä mitkään vanistnkset,'ei ole'vieiä
muilla kuin Venäjällä'.,*' ••\ <
:;-^Vol se n i i n clla'5 K kaikista lau­sunnoista
ja::inerkeistä päättäenise
^nifa-bnkirt 'OvatÄ'ltse"ät»nUtiel^i:
jällä ja^ovathan USA:n johtomiehet
itse myöntäneet, etta mahdollisesti
johonkin - aikaan ensi- • vuonna - Ameri-.
kassa vasta kokeillaan;—: jos saadaan ,
sellaistav.;syntymaan -/^ • ensimmäistä
vetypommia.
Kyllä se totta on, etta sellaiseen
käsitykseen viime aikaisista selostuk- •
sista ja tiedonannoista tulee, mj en­simme
me.
— No eikö silloin ole aivan järje­töntä;
sodan aloittaminen, se olisi ka­pitalismin
itsemurhan tekemistä?
-Saattaahan se olla min, mj ensim­me
KustUle ja ryhdyimme puolestaip-me
selittämään mita asiasta ajatte­lemme.
Osoitimme, että'kapitalismi,
kippurol; kuolihtuskissaan kuin nis-,
kastaan pihtoihin joutunut käärme.
Sillä on suo siellä-ja Vetelä täällä.
Kylmän sodan Jatkaminen vie pulaah
ja paniikkiin, 'sota taas on kaiken
panemista ' yhden kortin varaan ja
vielä perin ihuoiion kortin. Vain rau­ha
turvaist elämän J a hyvinvoinnin,
mutta se edellyttäisi maailman her-ruushaaveista'
»luopumista ja kaik­kien
kansojen tasavertaiseksi tunnus-tamteta.
vi'" '
«Taikeii' UsälB!,^'vieläpä- läheisessä
tulevaisuudessa, se merkitsisi kapita-listlen^
vcittojen ehkä-hyvinkin jyrk­kää
v katkaisemista, r Joten kapitalismi ,1
on. hyvin^ ahtaassar raossa - ja saattaa
taVtAS .«ätVb-o ' V i i l n V a M3riättömiä te*
" l : ^ JuuV"juu."iiliÄ se 'iiäyttää olevan
. . . ' Jotta „ kyllä-; asia niin on, että
välii-^lfÄlmahf Äanvoimlen -
meidän ialkklen, W u i s t e n ihmisten j
' yhteisellä ^tatymlsellä voidaan.
Haluan lausua ^
arvokkaasta illastE
: 1953 syntymäpäivä
, Myoskm tunnen
•ystävyyden; tunnel
vastaanottaa.
126 Huron Street
"l'"""! IIIIII