Vapaus, October 3, 1963

              Sivu 2 Torstaina, lokakv 3 p. — Thursday, Oct 5, 1963
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
V A P A U S O F P I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) EstaWlsh€<l No»; 6. 1917 .,
Edltor: W. Eklund " Manageri E. Suk&i>
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 6 7 4 > ^ \
p i i b l i ^ e d thrice ,we<ekly; ^fTuei^Rys, l)iursdaysduid Saturdajrs by Vapaus
PublisMhg Co. Ltd:, 100-102 Elm St. WeBt; Södbury, Ontörio, Canada.
Mailing address: Box 69
' ' Advertising rates Upon appIi(»tk>Q, tntnslatfams-fn^^
Authorlzed as seoond class maU by the PostOfficeDejf^rtoient, Ottawa,
; : ; a for^payment ofr:ik)3tage In c a ^
CANAD!^N LANGUAGE PRES:
a-itiAvsniNNAi- • ,
Can.adassa; 1 vk. $9.00, 6 kk.44^75 USArssa 1 vk. meo 6Jik. $5i5
3 kk. 2.73 5Suomes8a: l vk. 40.50 « k k . 5.75
Norjan oikeisto ^ vesjperäniL
Oikeistopiirien suuria toiveita herättänyt John Lyingin
johtama porvarillinen kokoomushallitus kaatui iohjelmäahsa,
jota suurkäräjillä ei kerta kaikkiaan hyväksytty.
Tämän oikeistolaisohjelman vastapainoksi esitti entinen
(ja nykyinen) pääministeri Einar Gerhardsei» työväenpuo­lueen
ohjelman, jota myös vaa'ankielellä oleva "skogilai-nen"
sosialistinen kansanpuolue kaloine jäsenineen kannatti.
Kuten muistettanee, Gerhardsenin johtama työväenhal-
^ litus kaatui elokuun 23 pnä kun edellämainittu sosialistinen
kansanpuolue liittyi oppositioon ja äänesti hallitusta vastaan.
Tämä tilanne antoi Norjan porvaripuolueille kultaisen
mahdollisuuden. Ne muodostivat edellämainitun Lyngin joh­dolla
kokoomushallituksen, jonka mahdollisuuksia kuvailtiin,
hyvinkin suuriksi. Mutta ylpeys käy lankeemuksen tiellä,
kuten sanotaan; ja niin; joutuivat Norjan porvaripuolueet
tunnustamaan huonomuutensa kun suurkäräjillä tuli hyljä­tyksi
sekä niiden ohjelma että hallitus. Uutistiedoissa kerro­taan,
että Einar Gerhardsen on muodostanut uuden hallituk­sen
— pääasiassa niistä miehistä, jotka olivat elokuussa kaa­tuneessa
hallituksessaan ja että se tulee saamaan suur-käräjiltä
luottamuslauseen.
Kuvaan liittyy vielä Norjan kunnallisvaalit, jotka pidet­tiin
viime maanantaina. Porvaririntama yritti näissä kunnal­lisvaaleissa
karkin mahdollisin keinoin saada vaalitappion
työväenpuolueelle ja se olisi tietenkin lujittanut moraali­sesti
oikeistop:irien asemaa maassa. Jos porvaripuolueilla
olisi ollut odotettua nvenestystä kunnallisvaaleissa, silloin
niillä olisi ollut laskelmissa myös suurkäräjävaalien voiton
mahdollisuus.
Mutta Norjan kansa antoi asiallisesti puhuen epäluotta­muslauseen
porvaripuolueille äskettäisissä kunnallisvaa­leissa.
Sen sijaan että työväenpuolueen kannatus olisi vähen­tynyt,
se lisääntyi hieman.
Käytettävissä on Norjan 524:stä kunnasta 415 kunnan
vaalitilastot ja ne osoittavat, että työväenpuolue sai 47.22
prosenttia kaikista äänistä (edellisissä vaaleissa 44.78), kon­servatiivit
19.20 (edellisissä vaaleissa 19.18), kommunistit 1.9
(4.02) ja pikkupuolueet Ic^ut äänistä, y
^ Pinnallisesti katsoen — ja työväenpuolueen, vaalivoittoa
" sekä työväenpuolueen hallituksen uutta tulemista on ter­vehdittävä
myötämielisesti — Norjan tilanne näyttää olevan
siinä, missä se oli ennen elokuun 23 päivää, jolloin Gerhard-senin
hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen. Totta todella­kin-
on, että Norjan kansan enemmistö oh saanut tarpeek-
- seen porvaripuolueista^ mikä vahvistettiin jälleen äskettäi­sissä
kunnallisvaaleissa.
; Toisaalta Gerhardsenin hallituksen kaatuminen oli kui­tenkin
varoitus Norjan työväenpuolueelle. Norjan työväen­puolue
on ollut vallassa noin 20 vuotta, mutta suurpääoman
. valta on tästä "sosialismista" huolimatta edelleen vahvistu-
•riut^ Pääoma kasaantuu yhä harvalukuisempien suuromista-
, jien käsiin; suuret yhtiöt syövät pieniä ja finanssipääoma on ^
: yaltioUisesti lujemmin ajurin pukilla kuin milloinkaan en-
' neni
„ Työläisten, talonpoikien ja muiden pikkuihmisten riistä-
•^minen jatkuu edelleen niiden toimesta jotka omistavat tuo-
;tantovälineet, vaikka onkin totta, että työväenpuolueen joh­dolla
on maassa toteutettu eräitä sosiaalisia reformeja ja
>uudistuksia, jotka lieventävät suurpääoman riiston räikeim­piä
seuraamuksia. Selvää on, että Norjan työkansan keskuu-
Ide^a on tyytymättömyyttä tähän tilanteeseen ja siihen oh­jelmaan,
mitä Gerhardsenin hallitus seuraa NATO-liiton jä­senyydessä.
Osaako työväenpuolueen johto vetää oikeat johtopäätök­set
nyt sivuutetusta kriisistä, sen näyttää tulevaisuus. Toivo^
taan kuitenkin parempaa. Joka tapauksessa nyt sivuutettu
• hallituskriisi antoi eloa ja pirteyttä Norjan poliittiselle elä­mälle.
EECn ja USAn "kanasodasta"
Viimeviikkoiset Brysselin uutistiedot kertoivat, että Eu­roopan
yhteismarkkihain rhinisterineuvosto oli tarjonnut Yh­dysvaltoja
vastaan kehittyneen ••kanasodan'! lopettamista
sellaisella myönnytyksellä, jonka Washington oli jo 'etukä­teen
leimannut riittämättömäksi myönnytykseksi.
EEC:n "myönnytyksen" perustana eli sisältönä oli eh­dotus,
että yhdysvaltalaisten pakastekanojen tuontitulleja
alennettaisiin kymmenellä prosentilla.
Mutta tämä Yhteismarkkinain ja Yhdysvaltain välejä
viimeaikoina katkeroittanut '^kanasota" ei ilmeisesti päätty­nyt
tähän, sillä kymmenen prosentin tullialennus on Wash-ingtonin
mielestä liian pieni.
'Perustellen kantaansa; USAn viranomaiset ovat selittä­neet,
että esimerkiksi Länsi-Sakgaän vietävien yhdysvalta­laisten
pakastekanojen tulli on noussut 4.6 USAn sentistä
vuonna 1963 13.43 senttiin paunalta.
' Toisin sanoen Washington korostaa^ että kynomenen pro­sentin
ti)llialennus edellyttää vain 1.3 sentin alennusta ja se
jättäisi amerikkalaisille pakastekanoille edelleen paljon kor­keamman
tullin kuin vuosi sitten. •
Toisaalta on ilmeistä, että Länsi-Saksan ja Ranskan mo-nopolistit
huolehtivat ennenkaikkea: omista talouseduistaan,
ja niin on luultavaa että EECn ja USAn "•kanasota" jatkuu
edelleen. • • '
POSIRUTETAAN V A IN
V A P A U D E N TOIMITUSTA-Viimeksi
tänne tulleessa Vapau­dessa
oli m.m. kysymys "miksi ei
loimitusta pommiteta?"
Nö, mitäpä siinä muuta kun :lähe-letiän
sinne^muutama 'pommi":
Lauantain Vapaudessa, syyskuun
28 p:n numerossa op etusivulla ^ uu­tinen,
jossa mainittiin, että Otta
wassa neuvotellaan yhdysvaltalais-
TtenvviUakauppiaideirkanssa tarkoi­tuksella
myydä kolmemiljoonaä
busbelia vehnää Neuvostoliittoon,
josta määrästä Neuvostoliitto olisi
valmis tarjoamaan kaksisataavikym-mcntä
miljoonaa kullassa tai dolla-eissa.
• • • .
Tuntuu olevan kalliinlaista tuo
Yhdysvaltain vehnä? Koettakaapa
tukijat laskea kuinlva paljon yksi
busbeii v^nää silloin maskaa. Mei­dän
maailmankuulua hyvää canada-laista
vebnnäämme myydään samal­la
aikaa Neuvostoliittoon kahden
Jollarin hinnalla busheli.
<t... *
Saman päivän numerossa vanha
; Ad 'nauermyö-skin kummittelee. Ot­sikkona
on "Adenauer pysyy yhä
ijuiituiiassa', niulia sen alla olevas­sa
tekstistä käy ilmi. että Norjan
Iiallltus on kaatunut. Onkohan niin,
että vanha Adeniiuer ensin Länsi-
Saksan hallituksesta lähtöään on
iväynyt kaatamassa Norjan hallituk
sen?
• • •* ,«,.• • " t
Vapaudessa on pitkän aikaa koe­tettu
puhaltaa "Perheen" nuorem­mille"
hiillokseen, mutta . kaikista
Irja-tädin puhalluksista huolimatta
ci tämä hiillos ole syttynyt pala­maan.
Tarkoitus kai on. että lasten
pitäisi kit joituksillaan täyttää tämä
osasto, mutta näyttää siltä, että Ir
ja-täti täyttää palstan ja "Perheen
nuoremmat" seisovat sivussa.
Eiköhän olisi edullisempaa, että
tuleva yhtiökokous päättäisi toistai-
.seksi lakkauttaa sen osaston ja sen
tilalla julkaistaisiin muuta tekstiä,
tapahtumista eri puolilla maail­maa.
Sellaista kaipaavat varsinkin
vanhemmat ihmiset.
Koska Vapaus saa huomattavan
osan tilaus- j a . haastekampanjatu-loistaan
"keinutuolikaartilaisilta",
n i in he saisivat aikansa kuluksi l i ­sää
lukemista ja Vapaus täten lujit­taisi
siteitään vanhempiin kansalai­siinsa.
^ II . E .
• • •
MIKSI HE MEITÄ
O I K E I N L U U L E V A T?
E n tiedä kuinka matala käsitys
Suomi-Seuran herroilla ja muilla
narreilla on meistä Canadan suoma­laisista,
mutta siitä olen varma, että
Vapaus teki kiitettävän teon paijas-taessaan
sen miten Nurmijärven
näyttelijäin vierailumatka on jäl­leen
suunniteltu jonkinlaiseksi
möykyksi "meikäläisiä" vastaan.
Vapaus on tuhannesti oikeassa.
Nurmijärven näyttelijät ovat joutu­neet,
luultavasti vastoin omaa tah­toaan
poliittiseksi jalkapalloksi. E s i ­merkiksi
täällä Sudburyssa esite­tään
työväen kulttuurijärjestöjen
toimesta vielä ennen joulua aina­k
in 3 koko i l l an suomenkielistä näy­telmää
Finnish-haalilla. Näytelmä-taiteen
ystäviä siis on — j a paikka
k i n missä, vaikkapa toinen vierailu-näytelmä
voitaisiin esittää. Mutta
näytelmäkiertueen järjestäjät eivät
'tiedä" siitä mitään!
En tiedä montako kokoillan näy­telmää
esittävät "heikäläiset" ennen
joulua täällä Sudburyssa — eikä se
ole tarpeellistakaan. Tosiasia n i ­mittäin
on, kuten Vapaus niin sat-;
tuvasti osoitti, että vierailun järjes­täjäin
kiikarissa on ensikädessä "po­l
i t i i k an teko" ja mikä pahinta " k y l -
inän sodan" hengessä politikoimi­nen.
Luulen, että kaikki oikeamieliset
kansalaisemme, huolimatta lainkaan
siitä, mihin ryhmittymiin he lukeu­tuvat,
tuomitsevat moisen politi­koinnin
taiteilijavierailujen tiimoil­ta^—
Eläkeläinen. "
* * *
KORJAUSTA ODOTETAAN
Vapauden lokak. 1 päivän nume­ron
toimituspalstalla esitettiin asial­linen
"Avoin kysymys Suomi-Seu­ralle".
Vihdoinkin asia saa julkisuutta.
Allekirjoittanut on monta kertaa a-jatellut
kirjoituksessa esitettyjä asi­oita
j a toivoo hartaasti, että seuraa­valla
kerralla tulevia Suomi-vierai­luja
järjestettäessä, olkoonpa ne
sitten kuoro-, näyttämö- tai yksityi­siä
vierailuja jotka ovat Suomi-
Seuran asialla tai sen avustamina
matkansa valmistaneet, otettaisiin
huomioon kaikki kansalaistemme
järjestöt j a toimipaikat. Isommilla
paikkakunnilla voitaisiin esim. so­vittaa
näytäntö- tai konserttitilai­suus
joka haalilie, jos ei haluta yh­teistä
järjestelykomiteaa tai toi­meenpanevaa
voimaa.
Parannusta haluava Vapauden l u ­kija,
Sudbury, Ont,
SUOMISEURASTA ,
Luultavasti'SuQrin osa Siioiili-seu-raan
kuuluyista<>virk'ailijdi£ita tietää,
että Canadan Suomalafiseett'^Järjes­töön
liittymiseen ei tarvita i mitään
puoluetpdistuksia 'ja<että^ se eir ole
poliittinen järjestö, ivaikka-isiihen
kuuluvat::jäsenet > kannattavatkin
suurimmaltai, .qsalta \y'öVi tekeville
sopivaa j a edullista rauhan politiik­kaa,
että tuhoa, tuottavat, sodat voi-laisiih
poistaa maailmasta ikuisiksi
ajoiksi.
Tällaista politiikkaa eivät Suomi-
Seuran johtoasemassa olevat henki­löt
voi hyväksyä, sillä se on kai ai-iK)
a syy, jonka perusteella he kiel-läytyyät
yhteisestä kulttuuritoimin-;
nasta ja vieroksuvat meidän toimin­tapaikkojamme,
jos heistä joku voi­si
antaa muunlaisia selityksiä, niin
nillä ei ole mitään tekemistä totuu­den
kanssa. R<^eUiseller kansan
kulttuuria edistävälle kulttuuritoi-
Tiinnälle on meidän haalimme ovet
aina avbinna ja sellaista toimintaa
)lemme valmiit auttamaan vointim-me
mukaan.
On itimisiä, jotka ovat rauhankin
aikana sotajalalla kaikkea kehityS'
ä vastaan, mutta mehän turihemme
muitakin sairaaioisia ilmiöitä, joista
mcidäii olisi päästävä eroon.
Tämän kaltaisessa kulttuuritoi­minnassa
voisimme saadaV paljon
hyvää aikaan yhteisiyöllä kunhan
emme vaiii rakenna mitään ylipää­semättömiä
raja-aitoja ajatuksiem-mc
ja toimintäpäikkojeiiime ympä­rille,
vaari levitämitie vapauden • ja
suvaitsevaisuuden tunnetta kaikille
hyvien tbimiritpjeri aloille. •— Jussi.
NURMIJÄRVEN NÄYTTELIJÄT
S U D B U R Y YN
Meillä Sudbuiyh suomalaisilla on
piakkoin tilaisuus nähdä ja kuulla'
hyvää näytelmätaidetta kuri Suo­mesta,
Nui-mijärveltä saakka saa­puu
tänne vieraaksemme itse Alek­sis
Kiyi-juhlien näyttelijät.
He esittävät täällä Sudburyssa
kaksi Kiven kirjoittamaa näytelmää,
' Seitsemän veljestä' ja "Numirii-suutarit",
:Ensin mainittu .esitetään
Sampo-tiaalilla sunriuntaina- loka^k.'
13 pnä k e l l o i l l a l l a j a sen on oh­jannut
näyttelijä A r i Laine, joka
nykyisin toimii studiomestarina
Suomen televisioissa: Tässä 'Seit­semässä
veljeksessä" on apuvoiniia
naapuripitäjästäkin, mutta "Num­misuutarit"
ovat kokonaan kokoon­pannut
iiUrmijärviläisistä: ''Nummi­suutarit'''
esitetään Suomi-rannälla
maanantaina lokak. .14 pnä kello 8
i l l . ja sen on ohjannut näyttelijä V i l ­ho
Siivola Suomen Kansallisteatte­rista,
jonka Vakituiseen näyttelijä­kaartiin
hän on kuulunut j o y l i 23
vuotta.
Nämä.riurmijärviläiset näyttelijät
ovat kaikki amatöörejä j a he eivät
ota korvausta työistäan, vaan teke­vät
seri Nurmijärven opintorahaston
hyväksi; Tämä Nunnijärven opis-torahasto
perustettiin 11 vuotta sit­ten
ja iscn tarkoitus on jakaa sti­pendejä
ja avustuksia, lahjakkaille,
vähävaraisille oppilaille , j a vaalia
suuren kansalliskirjailijamriie Alek­sis
Kiven muistoa. Tämä Nurmijär-vihän
on Aleksis Kiven syntymäpi-täjä
ja siellä "Taaborin" vuorella
nämä näyttelijät joka vuosi järjestä­vät
Aleksis KiveiT juhlat esittäen
hänen riäytelmiään j a ruriojaan. Tu­hannet
ihmiset Suomen rajojen ul­kopuoleltakin
käyvät näitä juhlia
seuraamassa j a ne ovat saavuttaneet
suuren rriaineeri j a nyt meillä tääl­lä
Sudburyssa on tilaisuus nähdä
tätä kuulua taidetta. Varatkaa
pääsylippunne ajoissa, sillä haalei-hin
mahtuu vain rajoitettu määrä
yleisöä. Pääsylippuja myydään en­nakolta
molemmilta haaleilta ja l i ­puilla
oh kova kysyntä, sillä kaikki
haluavat nähdä nämä tunnetut hy­vät
näyttelijät. Pääsyliput maksavat
$1.50 Iriolempiin näytöksiin erik­seen
ja kahvia saa haalien ravinto­loista
väliajoilla. Tervetuloa
" R A S K A I N M I E L I N " '
Pidän soitosta j a jaul.usta, mutta
jollakin ,tavoin,..er\;Osaa sit^. sen pa-i
remmin ,selittää^näyttäm<iliarrastus
on ollut aina sydäntäni lähinnä.
Tästä kaiketi johtuu, j.että tieto
Nurmijärven näyttelijäin vierailuun
liittyvästä "politiikanteosta" sattui
minuun niin kipeästi. Henkilökoh^
taisesti kuitenkin menen, vaikka
raskain mielin, heidän esityksiään
katsomaari täällä Sudburyssa.
Oli hyvä, että Vapaus veti julki­suuteen
senkin jutun ilman mitään
mukulamaista ' ötati leluni pois"
kiihkoilua. Olen kiitollinen Vapau­den
p~*".ttävälle, mutta samalla ava-ramiellselle
asenteelle. Sen perus­teella,
niin toivon, voin ehkä lopul-
.ta saada kovemmin: sLsuttelevän
mieheni nurriiijärviläisten esityksiä
katsomaan — Kiitollinen lukija.
Moskova. — Kiinalaisten johta-lieriön
ennenpitkää tunnustettava,
että K i i n a n vaiicean taloudellisen ti^
lanteen todellinen syy on siinä, ct-.^
äfimäassa on karkeasti rikottu so­sialistisen:
taloudcri. johtamisen le;
.liniläisiä^periaattcitiai. ;
Kiinan kansa joutuu: nyt maksa-naan
tehviyistä virheistä, huomautc-äan
neuvostohallituksen tiedonan
lossa, joka /. julkaistuni ; äskettäin
Moskovassa.- r^:;-',y; .v,,;,^;)-:'
Neuvostohallituksen julkilausuma
koskettelee alkuosassaan kysymystä
ydinasekokeiden osittaisesta kieltä
misestä, mutta siinä puututaan myö$
Kiinan talouden tilaan torjumalla
väite, että Kiinan vaikeudet olisivat
seurausta neuvostoliittolaisten asi­antuntijoiden
kotiinkutsumisesta.
Maataloudessa j a eräillä teollisuur
denäloilla ei ole koskaan työsken­nellyt
rieuvostoliittolaisia asiahtun
tijoita, huomauttaa neuvostohallitus.
Se lisää esittäneensä jo vuonna 1958
kesällä pääministeri Hrushtshevin
tavatessa. Mao Tse-tungin epäilyk­sensä
maassa julistetusta "Kolmen
punaisen lipun" ohjelmasta.
Harjoittamalla nyt ns. säännöstel­l
yn talouden politiikkaa kiinalais-johto
säriialia itseasiassa tunnustaa
"kolmen punaisen l i p u n " suuntauk­sen
epäonnistumisen. Neuvostohalli­tus
sanoo k i i n a n nimeä mainitse­matta,/
gttä kuri jokin maa, jonka
turvallisuuderi sosialistisen leirin
mahti takaa, alkaa kaikesta huoli­matta
pitää välttämättömänä omia
ydiriäseitaan. niin se on niahdollis-tai
vain siinä tapauksessa, ettärriai-i
nitun maan johdolla on joitakin sel­laisia
päämääriä ja pyrkimyksiä,
joitasosialistiseri l e i r in sotilasmahti
ei ryhdy tukemaan:
L A U S U N N O N SISÄLTÖ
Neuvostoliiton hallitus totesi an
tamassaan juHstuksessa, että ydin
asekokeiden kieltämistä vastustavat
kiinalaiset j<rt»tajat ovat käreineet
moraalisen ja poliittisen tappion.
Sen osoitti kautta koko maailman
levirinyt kansanäänestys, joka koski
Moskovan ydinkoekieltosopimusta.
Neuvostohallitus tähdentää, että
Kiinan; hallituksen syyskuun i . pnä
antama julistus, jossa vastustetaan
sopimusta ydinaseiden osittaisesta
kieltäriiisestä,. samoin* k u i n kiinalais-,
ten johtajien koko viime aikaineri
laaja • propagandakamparija, ei ole
enää mikään koriimunistien välinen
toverillinen keskustelu, "Vaan sel­laisten
ihmisten puheenvuoro, jotka
ovat asettaneet päämääräkseen Neu­vostoliiton
kompuolueen ja Neuvas-toliitoh
saattamisen huonoon Valoon
komriiunistiseri liikkeen hajottami-seri
J a imperiälisminvastaisien voi­mien
yhteenkuuluvuuden horjutta
misen.'
Kiinalaiset: johtajat vastustavat
julkisesti kansainvälisen kommunis­tisen
liikkeen sovittuja näkökanto­ja
j a asenteita ja sensijaari, että
taistelisivat imperialismia Vastaan,
he ovat kääntäneet rintamansa so­sialistisia
veljesmaita ja marxilais-leniniläisiä
puolueita vastaan.
Neuvostohallituksen julistuksessa
sariotaan, että ori mahdptbnta keksiä
inielettömämpiä puheita kuin K i i
nah hallituksen väite siitä, että
ydinkoekieltosopimus Olisi niuka so­sialististen
maiden ja koko maail-;
mari kansojen petkuttamista ja hei
dän etujensa kavaltamista.
Sopimiis on saäriut niin laajan
kannätukseri koko maailmassa ni­menomaan
siksi, että se vastaa kaik­kien
rauhäntahtpisteri kansojen etu-
/ja, se ori ensirtimäinen, ehkä rajoji-
.tfettu, niutta' silti reaalinen saavutus
koko maailman kansojen monivupti
sessa taistelussa ydinasesodan uh
kaa vastaan.
Se seikka, että Neuvostoliitto,
USA ja Englanti onnistuivat pääse­mään
keskenään sopimukseen ydin­asekokeiden
kieltämisestä, tax*joaa
edellytykset luottamuksellisien suh
teiden lujittumiselle sosiaalisilta
järjestelmiltään erilaisten valtioi­den
välillä, mikä vuöi^ostaari tekee
mahdolliseksi toteuttaa uusia, kari
sainvälistä jännitystä lieventäviä
toimenpiteitä.
HÄVIÄJÄT J A V O I T T A J AT
Neuvostohallituksen julistuksessa
pidetään täysin perättöminä kiina
laisten jphtajicn väitteitä siitä, että
sopimuksen splmiminen aiheuttaisi
muka sosialistisen yhteisön :puolU&
tuskyvyn heiklceneriiisen, Muistutet­tuaan,
ettei yksikään tämäri asiJakir-j
a n allekirjoittanut valtio ole oikeu­tettu
saamaan minkäänlaisia yksi­puolisia
etuisuuksia, ncuvostohalli
tus ilmoittaa:
NeUvostoliitori ydinasemahdiri pe
rustaa joka hillitsee imperialistien
aggressioäikeet, eivät suinicaan muo­dosta
— se ei ole mikään sajaisuus
-— ne ydinaselajit, joita kehitetään
maanalaisten kokeiden avulla, vaan
nimenomaan ne, joiden kohdalla .yli
voiriia On Neuvostoliiton puolella.
Lisäksi allekirjoitettu sopimus ei
estä Neuvostoliittoa suofiltamasta
maanalaisia ydinkokeita
Jos puhutaan siitä, kuka voitti ja
kuka liäVisi sopimuksen allekirjoit-
•^aniisessa, n i i n voiäaan varmuudella
sanoa, että häviölle oVät joutuneet
aggression j a sodan voimat, k un
caas voiton perivit rauhan ja edis^
tyksen asia ja koko ihmiskunta.
K i i n a n hallituksen surkuteltava
asennoituminkin ydinasekbkeiden
kieltoa koskevaan sopimukseen ei
saa tukea kansojen keskuudessa. Se:
ilmeni yäkuuttavasti Aasian ja Af­rikan
kansojen sblidaarisuusjärjes
tön toimeenpanevan komitean äs-
:keisessä istunnossa.
Täysin hukkaan menneitä ovat
Stiinan johtomiesten yritykset vedo­ta
kansainväliseen kommunistiseen
liikkeeseen ja siihen, että heidän
ydinasekokeiden kieltoa koskevan
sopimuksen vastustamisensa johtuu
:i . .kommunististen ja työväenpuo.-
lueiden Moskovan neuvottelukoko­usten
asiakirjoista. ;
MOSKOVAN J U L I S T U S V. 1957
Vuonria 1957 hyväksyttyyn rauhan
manifestiin, jonka alla on niyös . K i i -
riari kommunistisen puolueen johta­jan
Mao Tse-tungin allekirjoitus, si­sältyy
kaikille hyvän tahdon ihmi:
sille bsoitettu juhlallinen vetobmus
Vaatia atomi- ja Vetyaseiden tuotan-,
non ja käytön kieltämistä sekä en­simmäisenä
askeleena näiden asei
den kokeiden lopettamista.
Neuvostoliiton, lausunnossa täh­dennetään,
että Kiinan karisantasa-vallan
hallituksen nykyirien asenne
merkitsee täyttä poikkeamista näitä
kysyriiyksiä, koskeyasta yhteisestä,
kollektiivisesti laaditusta kommu
nistisenliikkeseri linjasta.
Muistutettuaan, että Vielä, vähän
aikaa sitten Kiinan kom-puoluJeen
johto esiintyi yhdessä kaikkien vei-,
I jespublueiden kanssa ydinasekokei
den kieltämisen puolesta pitäen
kieltämistä ensisijaisena ja väittä:
mättömähä askeleena tiellä yleiseen
ja täydelliseen \ aseistariisUritaari
aeuvostohalliius osöitliaa, eitä nyi
kun tuo sopimus on allekirjoitettu.
Kiinan johtomiehet ovat suoi itta-neet
täyskäännöksen j a julistavat
sen olevan petosta, petturuutta, ini
peiialistien salaliittoa. Voidaan ky
syä, missä on logiikka?
Eikö ole selvä, että tässäon kysy­myksessä
K i i n a n johtomiesten täysi
luopuminen veljespuolueiden hy
väksymistä päätöksistä, heidän yh
teisesti sovittujen asennoitumisien
ja velvoitusten täydellinen hylkää
minen.
Neuvostoliiton lausunnossa sano
taan: K i i n a n johtomiehet voivat vie
lä julkaista tuhat j a yksi julistusta
ydinasekokeiden kieltoa koskevasta
sopimuksesta, mutta lie eivät voi
tehdä oikeutetuksi valapa ttoisuu t-taan
ja teeskentelyään kommunis­tien
j a koko ihmiskunnan silniissä;
A S E I S T A R I I S U N T A J A F R A A S IT
kiiiiäri: johtomiehet esittävät ta­hallisesti
aseistariisunnan puolesta
käydyn taistelun pasifismina riis­täen
siltä täten luokkasisällön j a vä.
littämättä siitä seikasta, että aseis-tariisurinan
ongelmien ratkaisusta
ovat kiinnostuneita ennen kaikkea
mitä laajimmat työtätekevät joukot.
k i i n a n johtomiesten äänekkäiden
vallankUinpuksellisten fraasien ta
kana heidän huutaessaari, että ön
mahdollisimman pian tehtävä loppu
iriiperialismista, ei ole tosiasiassa
mitään muuta kuin epäusko maail­man
sosialismin voimiiri, työväen­luokan
voimiin, kansallisen vapau
tusliikkeen voimiin, pelko taistelun
vaikeuksien edessä.
E i tarvitse hämmästellä, kun tä­mänkaltainen
perusasenne vie K i i
nan johdon antautumiseen tärkeim­missä
ulkopoliittisissa k.vsymyksissä
mm. kysyriiyksessa joka koskee
äseistariistintaongelman ratkaisun
inandoilisuutta.
I M P E R I A L I S M I N LUONNE :
On alkeellinen totUiis, että niin
kauan kuin imperialismi bh olemas­sa,
se säilyttää aggressiivisen luon­teensa,
ristiriitaisuuterisä, ja siihen
liittyy sodan uhka. k i i n a n johtomie­het
vakuuttavat tällä pohjalla, että
sota ; on väistämätön. Kommunistit
eivät voi • hyväksyä tällaista kohta­lonomaista;
kantaa. Ymmärrämme,
että taistelu uutta maailmansotaa
vastaan ja aseistariisunnan puolesta
ei pie helppo asia. mutta näemme
selvästi tämän historiallisen tehtä­vän
ratkaisun mahdollisuudet.
Olemme tehneet ja tee mme kaiken
tarvittavan kansojen mobilisoimi
seksi taisteluun kilpavarttstelua vas.
taan. uuden maailmanspUan torju­misen
puolesta.
K I I N A J A A S E I S T A R I I S U N TA
k i i n a n kansantasavallan jphlomie-het
Ovat viime aikoina yrittäneet
käyttää aseistariisunnan kysymyksiä
alhaiseen poliittiseen: peliin.
Neuvostohallitus on sitä mieltä,
että K i i n a n johtömiehiilä ei ble mi­tään
aseistariisuntaohjelmaa, he ei­vät
käy eivätkä halua käydä sotaa
tämän suuren päämäärän puolesta,
ja vaikka he toisinaan puhuvatkiri
aseistariisunnasta, niin se tapahtuu
•väin ; heidän: todellisten aikeidensa
peittämistarkoituksessa.
Lempi Raj#B, R. R. 3, lHew «fis
keard, Ont., täyttää perjantain^^o-;
Aakuun 4 pnä 78 vuotta. " ;
Ilmari Sivunen, Timmins, Ont.
täyttää torstaina, lokakuun 10 pn
77 vuotta, •.•.t; .
Helga Mi^rijEi .Raunio; EckVill#
Alla, täyttää torstaina, lokakuun^
pnä 83 vuotta. ' ;.
Yhdymnie ^sukulaisten ; j a , 'Ä
yain bnherito^ptuksiin. V;
I
Neuvostohallituksen lausunnoJsa""
tähdennetään, että .Kiinan kaituiic;
tasavallan hallituksen kielteUMm
asenne ydinasekokeiden kieltoaifcī
kevään sopimukseen selittyy nimetr-'
omaan sen halusta tehdä pniäijtai
maastaan yäihvälta. , :;?"'v
K i i n a n johtomiesten kysyiriyksent'
asettelua ydinaseiden "monoparlis?
ta'', jolloin sosialistinen valtio»o«y
Neuvostoliitto -^asetetaan samallS
laudalle imperialististen valtidtöcn»
— Amerikan Yhdysvaltojen ja E i i S t
lännin — 'kanssa, pidetään neiftT»''.
tohallituksen julistuksessa syväBl»
provokatorisena., ,
N L : n Y D I N A S E E T — J A K l I N i k " '
Sosialistisen yhteisön r h a i d o n t l ^^
sat ja maailman kaikki kansat i tie-,
lävät hyvin, ketä neuvostovajtioft
hallussa olevat ydinaseet palvelQva^t^
ja ketä palvelee.impe.ialistien ydiii-,
asevai-asto. V ; '^^i^^^-.
Mutta kysyriiys ei ole pelkästää»
tästä. Kiinan johtomiehet övat^',^v-j
vinneet käsitystä "monopolejäa*^^
vielä perustellakseen oikbut^tii^'
ydinaseisiin. :
Neuvostohallituksen lausUnnossi^
osoitetaan, että pyrkimys saada',^|9J-,
mipommi kaikin keinoin, m i h i a hio»
taa.n tahansa e i v o i olla herättj^p^f^
tä vakavia epäilyksiä Kiinan kan^
santäsavallan johtajien ulkoppJyÄVi
kan päämääristä. Hehän eivät k , ' ^^
ne sanomaan, että se on taipeen.
Kiiriain j a koko sosialistisen I p i :^
piipiustuksen kannalta.
Neuvbstoliitori ydinasevoiman sa- j
HDtäan lausunnossa riittävän pyyh- j
kiniään maan pinnalta jokaisen val-j
l i o n tai Valtioliittoutumari, joka j
loukkaisi sosialismin maiden vallan-1
kUmoukseUisia saavutuksia. Tästä j
asiasta ei ^edes imperialisteilla ole i
riiitään harhakuvitelmia. }
Julistuksessa lainataan Mao 'Tse-1
tungin syyskuussa 1958 esittämää»
lausuntoa. Hän sanoi, että Kiirijfn e i |
ole tarpeen aloittaa tällaisten asei-r
den tuotantoa, sitäitään suuremmal-']
la syyllä, kun ne oyat erittäin kai-•
•liila., •,:•.•:.;.
Y D I N V A L T O J E N LUKUMÄÄRÄN |
LISÄÄMINEN -r: i
Mikä bn riiUuttUnut sen jälkeen? j
— kysytään neavostohallituksen}
laiisunnpssa,--- E i suinkaan Neu-!
vostoiiiton ohjus, ja ydinasemahti l
ole heikentynyt tuon ajan jälkeen? |
Päinvastoin koko maailma tuntee»
maamme tällä alalla saavuttamat j
tulokset; Jbs: j o k in on muutturiut, •
niin se on K i i n an kansantasavallari»
suhtautuminen Neuvostoliittoon ja |
koko sosialistiseen yhteisöön. i
Neuvostohallituksen lausunnossa |
käsitellään huolellisesti ja yksityis-1
kohtaisesti kysymystä ydinaseiden I
luovuttamisesta muille spsialistisillej
maille. Ydinaseita omistaVien sosia- j
lististeri yaltioiden lukumäärän li-}
saaminen aiheuttaisi viipymättä ket- j
jureaktion imperialismin leirissä, j a {
atOmikasyain leviäisi koko maapal-1
Iplla; lisäten ydinsodan vaaran mo-'
Jatkuu sivulle 5 •
kotiuduttuaan Suomi-matkalta,
YHdysvaitain yarapi-esidentti Lyn^
don Johnson piti yhdysvaltalaisille
puheen, jossa hän selitti " v a i k u t e^
miaan Suomesta'' jotenkin, samaan
tapaan kuin se vanha vihtahousu se­littää
raamattua.
Sen puheen johdosta ön Suomessa
sekä ihmetelty että taivasteltu. .
Työyäenpiireissä: on arvosteltu
mr. Johiwohiri yksipuolisuutta j . a
kerrassäanj tuomittavaa sananseli­tystä,
jok^ ei ole sukuakiään Xf^r
.asioille.^^ y--}^\[':r s'-. t-^^:.
Porviripiirieissä!&n myös ihmetel­ty
Sitä 'i'^uönoa informatiota", jonka
perusteeilaimr. Johnson muka tuli
puhuneeksi tietämättääri pehmoösia;
Missään julkisissa piireissä ei ai­nakaan
.meidäri tietääksemme ole
Suomessa lausiittii ainoatakaan
puokavaa sanaa irir. Johnsonin nä­kemyksistä.
Tämän puheen johdosta on esi­tetty:
eduskunnallekiri Välikysymys.
Eduskunnan' kansliaan viime tors­taina
esitetyssä, hallitukselle osoite­tussa
Hertta Kuusisen^ Kalevi Kil­ven
ym. kansanedustajain allekir­joittamassa
kyselyssä sanotaan:
"Onko hallitus tietoinen, että Yh­dysvaltain
varapresidentti Lyndbn
Bi Johnson on kotimaassaan pitä­mästään
puheesta päätellen saanut
täydellisesti väärän kuvan Suomen
asemasta maana, 'missä vapauden
viholliset ovat heti rajan takana', j a
jos on, mitä hallitus aikoo tehdä oi­kaistakseen
varapresidentti Lyndon
B.: Johnsonin saamat väärät käsityk­set
sekä miten hallitus vastaisuu­dessa
tulee pitämään huolen siitä,
että valtiomme virallisiria vieraina
olevat henkilöt saavat oikean kuvan
maamme asemasta ja pyrkimyksis.
t ä T v ^.v--
Ilmeistä' onkin, että varapresi:.
dentti. Johnson pii saanut Suomen
kansan ystävällisestä suhtautumises­ta
kerrassaan kestämättömäri poliit­tisen
kuvan Suomen asioista.
selvenee ehkä parhaiten
edeliäiiiiainitiiri eduskuntakyselyn
perustelusta, jossa sariotaan:
"Yjiäysyaltain tiedoitustoimistori
julkaisussa 'Uutisia IJSAsta" syysk.
23 p n 9 l 9 6 3 ilmestyrieessä numeros­sa
selostetaan USAn varapresident­t
i Lyndon B. Johnsonin puhetta,
jonka hän p i t i vaikutelmistaan $uo-messa.
Tässä Yhdysvaltain viralli­sen
tiedotustoimiston julkaisussa
kerrotaan varapresidentti Johnsonin
lausuneen mm.:
"Suomessa niissä vapauden vihol­liset
ovat' heti rajan takana, tämä
(USA vartioi rauhaa maailman etäi-sinimissäkin
kolkissa) tuleb selven­täväksi
ajatukseksi. On eri asia huu­taa
vapauden ylistystä ja nimitellä
vapauden vihollisia vapatideri tuki­kohdassa—^
Yhdysvalloissa. On ai­van
toinen asia säilyttää vapaiden
ihmisten usko.maassa, joka sijaitsee
mOnen mailin päässä vapauden l i n -
nakkeesta.
Ja silti suomalaiset eivät jätä
epäilyksille sijaa siitä, millä kan.
rialla he ovat. He ovat päättäneet
luokitella itsensä 'puplueettomiksi
— ja meidän on kunnioitettava hei­dän
oikeuttaan tällaisen päätöksen
tekemiseen. S i l t i he tulvivat kaduil­le
joka tilaisyudessa ilmaistakseen
'väpäudentahtonsa. ja Amerikan rak­kautensa.
;
Näin näitä sUomaläisia tuhansit
tain, kuri he yriipäröiyät autoni ja
hurrasivat — koska he näkivät tuos­sa
autossa Yhdysvaltain lipun. He
tekivät-niin täysin välittämättä mah­dollisista
iseuraamuksista, joita täl­lä
heidän :tunteidert ilmaisullaan
saattoi olla. Heitä ei pysähdyttänyt
hetkeksikään ajatus, että mahtavia
vapauden vihollisia Oli lähettyvillä
ja tarkkailemassa. ' • \
He tunsivat Yhdysvallat j a he tun-;
siVat maineemme. Heille se r i i t t i,
Heillä o l i uskoa" tulevaisuuteen —
emmekä me saa antaa,heidän pet­tyä
uskossaan ^
Etulinjan sotilas tuntee .vstävänsä
— aivan kuten näkemäni suomalai­set
tiesivät kuka johtaa vapauden
asiaa." '.
Edellä oleva lainaus riittänee
osoittamaan, että varapresidentti
. Lyndon B. Johnson on käsittänyt.-
täysin väärin Suomen kansan hä­nelle
Yhdysvaltain kansan edus­tajana
osoittaman ystävyyden. Va­rapresidentti
Johnson ei ilmeises­t
i ole ollut eikä matkansa aikana
lainkaan ole tullut tietoiseksi esi­merkiksi
siitä/että Suomen kan­sa
pitiiä luoniiollisenä asiana ysitu- ,
.vyyden ilmaisemista kaikkien kän- |
sojeri edustajia kohtaan tai siitä, i
ett Yhdysvaltoihin meitä erikoi- {
sesti yhdistävät tuhansien sitvto- i
laistcrame kautta syntyneet sitj^et |
täi siitä, että kansamme valtiva i -
enemmistö ei pidä: Neuvostoliittoa |
rajan takana olevana vihollisena, |.
vaan tuntee Neuvostoliittoa koh- |
taan aitoa ja vilpitöntä ystävyyttä. |
Varapresidentti Johnsonin pu- i
heen aiheuttama väärinkäsitys on |
vaikeasti korjattava, vakava vau- ?
rio maamme muutenkin perin tai- J
iheän virallisen tiedotustoiminnan j
vähäisille tuloksille maamme ase- (
man selvittämiseksi Yhdysvallois- |
sa. Erikoisen hämmästyttävää on i
se, että varapresidentti Lyndon |;
. B . Johnson, oltuaan useita päiviä i
maamme virallisena vieraana on |
voinut antaa kuulijoilleen Suomen j
asemasta j a kansamme ajatt«Itt(%i
: vasta sellaisen kuvan, mikä Idiy |
selville yllä olevasta .lainauks(e,s^ (
ta. Pakostakin herää kysymysjjgf} }
t ch varapresidentti Johnsonin seu- \
rueeseen kuuluneet isäntämaa ,
edustajat virallisten puheittemiil- j
5'kopuolella oVat hoitaneet vai;^- |
presidentti Johnsonin infornftiij |
•'nini, • •_^ • j ,"
Edelläoleva ei mitään "E§|j^n}
puumerkkiä" meidän kohdaltammci
kaipaa. • }
: kysyä sentään voidaan, tiistaiseeni
toimitUskirjöitukseemme viitatenj
miksi antaa ,esim. Suonii-Seura^iio-tomaamme
koko kuvasta" sellaiseni
käsityksen kuin varapresid6HftiJ
Johnson olisi Sittenkin oikeass»«jai
Suomen hallitussuunta — v a r s i n a ii
sesta karisasta puhumattakaan —5
auttamattomasti^ vääräsjä^-' p\i •
- — ldinsäkouN»w«?