Vapaus, May 2, 1967

              CUY KIELTÄYTYI
ARMHMAN MENOSTA
Miehel|ä "otettu" ma^ihtiaMittestanius pois;
Iiitkäalkainen lalnopil^ taistelu edessä;
unulle ei ole titteliä "aitnettu", sanoo Clay
|Äo^ton, Tex. — Cassius Clay
se^ispj^ hievahtamatta paikallaan
k i i n asevoimien valanvannomispai-k^
a, lausuttiin perjantaina.Moham-nifiij.
A l i n nimi. U S A n hallitukeen
t a j j o l ta r y h d y t t i i n viivyttelemättä
r i k o s l a i n perusteella toimenpitei­s
i i n Clayta .vastaan. Hänelle voi­d
a a n asevoimiin l i i t t y m i s k i e l l o s ta
antaa ikorJceintaan 5 vuoden v a n -
ktlarangaistusä. Clayn puolustus-a^
anajajat rupesivat myös toimn-p
t t e i s l i n uuden ikuulustelun saami­seksi
maaiLmanmestarille.
" M a a i b n a n m e s t a r i ei t u l e m i l l o i n ­k
a a n näkemään minkälainen o n
v a n k i l a sisältäpäin Ikatsoen", sanoi
C l a y n l a k i m i e s Hayden Covington
N e w Yorkissa. " M e tulemme tais­telemaan
tästä asiasta loppuun
a s t i . "
. P a i k a l l a d l i k a i k k i a a n 11 a r m e i ­j
a a n kutsuttua. Kutsuttaessa k u k in
heistä otti .symbolisen asevoimiin-l
i i t t y m i s a s k e l e e n eteenpäin. Eräs
v i r a n o m a i n e n esitti nimen " M u ­hammed
A l i " , m i l l ä nimellä Clay
h a l u a a esiintyä Mutta nopeasta ke-häliukumisesta
j a jalkatyöstä tun-n
e t t u Clay seisoi rauhallisena pai­k
a l l a a n — hän kieltäytyi ottamasta
sitä " s u u r t a a i k e i t a " eteenpäin.
G l a y l l e s e l i t e t t i i n kuinka suuri
v a n k i l a t u o m i o hänelle voidaan kiel­täytymisestä
antaa. Hän s a n o i ym­märtävänsä
täydellisesti mistä on
kysymys. C l a y l l e annettiin toinen
mahdollisuus sotilasvalan vannomi­s
e k s i . Hän kieltäytyi uudelleen ja
a l l e k i r j o i t t i lausunnon:
"Minä fcieltäytdyn liittymästä
Y h d y s v a l t a i n asevoimiin."
V i r a s t o n u l k o p u o l e l l a o l i C l a yn
i h a i l i j o i t a , j o t k a toivottivat hänelle
k a i k k e a hyvää. Mutta N e w Y o r k in
B o x i n g Commission (nyrkkeilykö-m
i s s i o n i ) , M a a i l m a n N y r k k e i l y - y h ­d
i s t y s j a T e r a s i n nyrkkeilykomis-^
s i o n i i l m o i t t i v a t , että ne peruutta­vat
Clayn maailmanmestaruustitte-l
i n . .
T a r k o i t u s , o n järjestää ammatti­n
y r k k e i l y n maailmanmestaruutta
t a v o i t t e l e v i en k a r s i n t a k i l p a i l u t j a
N e w Y o r k i n nyrkkeilykomissioni
o n j o nimittänyt 8 t a v o i t t e l i j a a : E r -
n i e Terrell, Chicagosta; Floyd
P a t t e r s o n , e n t i n e n maailmanmestari
N e w Y o r k i s t a ; Saksan K a r l Milden-berger;
Joe, F r a z i e r Philadelphias­ta,
Canadan mestari George Chu-
Ruotsin Amerikan Linjan
HUVIMATKA
SUOMEEN
uudella
M. S. Kimgsholm
Ipistolaivalla
'New Yorkista toukoko 17 p.
Yöjuna GötÄorgista Tukholmaan
Tukholmasta Helsinkiin s/s
Birger Jarl-laivalla toukok. 26 p.
Saapuu Helsinkiin toukok. 27 p.
Turistiluokan hinnat:
New Yorkista. Göteborgiin, iilkaen'
U^. $280
GSteborglsta Helsinkiin C ^ . $50.00
sisältyen tähän mm. matkat, toi­sen
luokan makanpaikka yöjonas-sa
Göteborgista Tukholmaan, toi­sen
luokan hyttipaiklta Tukhol­masta
Helsinkiin sekä kaikki ate­riat
Matkanjohtajana Ruotsin Ameri­kan
Linjan Montrealin konttorin
johtaja Carl £. AVafieUus.
Tehkää paikkatilauiksenne heti,
osoitteella:
VAPAUS
THXVEL AGENCY
P.O. Box 69 Sudbury, Ont.
v a l o Torontosta; Clayn harjoittelu-k
u m p p a n i J i m m y E l l i s LouisviUes-tav
K y . ; A r g e n t i i n a n . O s c a r Bona-vena
j a T h a d Spencer San F r a n c i s ­costa.,
H y v i n rauhallsesti esiintynyt
C l a y kieltäytyi antamasta haastat­t
e l u n sanomalehtien edustajille,
mutta hän j u l k a i s i l a u s u n n o n missä
sanotaan:
" H u o l i m a t t a katsantokantojeni e ri
laisuudestä, minkä pidän kiinni
oikeudestaan ansaita toimeentuloni
samojen o i k e u k s i e n pohjalla mitkä
k u u l u v a t k a i k i l l e m u i l l e m i e h i l l e j a
n a i s i l l e , jotka ovat poliittisesti
e r i mieltä h a l l i t u k s e n kanssa.
"Minä haluan viivyttelemättä
j a t k a a ammattiani. Mikäli o n puhe
j o i d e n k i n p i i r i e n esittämästä u h ­kauksesta,
että minulta otetaan
maailmanmestaruustitteli pois, n i in
se edustaa v a i n samaa keinotekois­ta
ennakkoluloisuutta j a syrjintää.
M i n u l l a o n o l l u t maailmanmesta­r
u u s t i t t e l i , ei s i k s i , että se o l i si
'annettu' m i n u l l e , ei m i n u n rotuni
eikä uskontoni vuoksi, vaan siksi
k u n minä v o i t i n se kehässä nyk-k
e i l y t a i t o n i ansiosta.
" N e jotka haluavat 'ottaa' s en
pois j a järjestää sarjan huutokaup-p
a m a l l i s i a otteluita, eivät yksin­omaan
loukkaa minua, vaan saat­tavat
itsensä h a l v e k s i t t a v i k s i . Minä
o l e n varma, että urheiluyleisö j a
a m e r i k k a l a i s e t yleensä eivät kos­kaan
timnusta .sellaista 'maailman­m
e s t a r i a ' . "
Cassius Clay voitti vuoden 1960
o l y m p i a l a i s i s s a (Roomassa) olym-palasten
k u l t a m i t a l i n Y h d y s v a l l o i l ­l
e Hän v o i t t i a m m a t t i n y r k k e i l yn
raskaansarjan maalmanmestaruu-d
e n Sonny L i s t o n i l t a M i a m i " Bea-c
h i s s a , F l a . h e l m i k u u n 25 pnä 1964.
C l a y on puolustanut sen jälkeen
maalmanmestaruuttäan 29 ottelus­sa,
josta 23 on päättynyt lyrmäyk-seen.
Tämä Expo 67:n radiointi- ja televisiointikeskus on ensimmäinen alallaan kansain­välisten
näyttelyjen historiassa. Rakennuksen välineitä ja laitteilta voi käyttää mikä ta­hansa
yli 70 osanottajamaata radio- ja televisio-ohjelmansa valmistamiseksi Expos-ta.
Rakennuksessa olevat nykyaikaiset radiointi '/ja. televisiointivälineet ovat jo vara­tut
85-prosenttisesti Expo 67-näyttelyn (6 kk.) ajaksi.
Surveyor kuvasi
täyden auringon
pimennyksen
. Pasadenai Califörma. — Amerikka­lainen
kuuluotain Surveyor-3 otti maa­nantaina
ainutlaatuisen valokuvan täy­dellisestä
auringonpimennyksestä, kun
Maa kulki Kuun ja Auringon välistä.
.\luksen televisiokamerat; lähettivät'
maahan .sarjan valokuvia, joissa e i
ole ilmakehän himmentävää vaikutus­ta.
Surveyor ohjelman edustajat .sanoi­vat
kuvia "henkeäsalpaaviksi".
Täydellistä pimennystä esittävässä
kuvassa näkyi maapallo pikimustana
ja auringon koronan ympäröimänä.:
Pohjoisnavan kohdalla oli kuitenkin
k i r k a s läiskä, sillä auringon säteet
taittuivat siinä kohden Maan ilmake­hässä.
— Se näyttää auringonlaskulta,
joka on 386,000 kilometrin päässä, sa­noi
muuan v i r k a i l i j a.
Surveyor otti valokuvat auringoinpi-mennyksestä
sekä ilman suodatinta
että puna-, sini- ja vihreäsuodattimil-la,
jotta tiedemiehet voisivat rekons­truoida
myös värivalokuvan Kuuluo­tain
teki pehmeän laskun Kuuhun v i i ­me
viikon keskiviikkona.
Kaiku-kuoron ja Echo-orkesterin
onnistunut 20'Vuotisjuhlakonsertti
P o r t Arthur. — H u h t i k u u n 23
päivänä oU P o r t A i t h u r i n osaston
h a a l i U a ihanteellinen kulttuuriti­laisuus,
joka o l i e r i k o i s e s t i omis­t
e t tu Kaiku-kuoron. 20-vuotLsjuh­l
a k s i sekä myös E c h o - o r k e s t e r i n 5-
v u o t i s j u h l a k s i .
E n s i n saatiin k u u l l a O Canada
k u o r o n esittämänä j a s en jälkeen
kuoro esitti kolme kaunista lau­lua,
jotka k a i k k i p a l k i t t i i n raiku­v
i n suosionosoituksin
Seurasi George Saivon tervehdys
sanat. Hän k e r t o i m i t e n Kaiku-kuo­ro
herätettiin h e n k i i n V. 1947, s i is
20 vuotta sitten. Siitä lähtien on
kuoro toiminut väsymättömästi j a
monet kuoromme jäsenet ovat seii
perustajajäseniä: Saivo mainitsi
henkilöitä kuten Totkot, S. P a k k a ­la,
F . H a k a n e n , A . S a a r i , I l m i Syr­jä
j a m o n i a muita. K u o r o n johta­j
a n a o n v i i m e i s t e n vuosien aikana
t o i m i n u t V e l i Kentala.
Y l i puolivuosisataa on meidän
m u s i k a a l l i n e n toimintamme ollut
vaikuttamassa k u 11 t u u r i t o i m i n -
taamme. T u l i s i U i a n pitkäksi tuoda
e s i i n koko puolisatavuotisen -toi
mintamme h i s t o r i i k k a . Mutta kui­t
e n k i n on p a i k a l l a a n huomioida
ne henkilöt jotka ovat toimineet
o h j a a j i n a j a o p e t t a j i n a : V i l l e Airo­l
a , joka aikoja sitten poistui jou­kostamme.
Hän a n s i o i t u i sekä kuo­rossa
että orkesterin, torvisoitto­kunnan
j a näyttämön ohjaajana.
Edesmennyt J o h n A r n i o samoin
k u i n V i l l e A i r o l a k i n o l i kyvykäs ja
m a l t i l l i n e n ohjaaja. Myös voidaan
muistaa Jack Koski sekä monia
m
I V. S . A L A N N E
nuiiNitiitittffliniitittiniiiiiiiniiiitiiniitimiiiiiiitiiitiiiiii
Suomalais-englantilainen
SANAKIRJA
1,111 sivua Hinta sid. $13.75 i
Välttämätön apuneuvo — ajanmukainen Ja luotettava suur-aanakirja
kaikille englannin k i e l e n käyttäjilte: kirjeenvaihta-
JlUe. kääntäjille, opettajille, opiskelijoUle. lehtlmlehU'.e ym.
t Noin 130,000 hakusanaa Ja lausepartta, Joiden avulla ratkeavat
, kääntäjien visaisinuuatkin ongelmat.
% Suomen kielen tuorelmmlllekin ssttautttnukstlle yastlheet
• Monipuolinen valikoima erikoLsainjen ajnmattisanostoa v^i'-
sinkin tieteen, tekniikan, kaupan Ja mlieiluii al<a.
,\--:\v:-'- Tilatkaa osoitteeHa':
VAMUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. lk)X 60 SUDÄUÄY, ONTARIO
muita m u s i i k i n t o d e l l i s i a opettajia,
kuten esimerkiksi edesmennyt
Gunnar Vickstrom.
R u t h Saari o l i nuori j a innokas
ohjaaja kuorossa samoin Stella
T r y l i n s k i He k a i k i n ovat tehneet
kunnioitettavaa työtä j a antaneet
apuaan k u l t t u u r i t o i m i n n a n alalla.
Heitä k a i k k i a muistettiin k i i t o l l i ­s
u u d e l l a juhlatilaisuudessa. Sirkka
B e r g l u n d o l i myös. apulaisjohtajana
j o t en hänelle kuuluu kaunis kiitos
avustaan. Ehkä niitä oli.si vielä
monia muitakin, vaan mahdollises­ti
joku toinen mui.staa paremmin
itse kunkin edesottamukset kult­tuurijärjestömme
to i m i n nassa.
M u i s t i n tässä k u i t e n k i n vielä Dora
A l a s e n joka o l i miellyttävä j a ete­vä
ohjaaja ja j o k a toimii edelleen­k
i n m u s i i k k i a l a l l a Chicagossa.
N y k y i n e n kuoronjohtaja, Veli
K e n t a l a o n mies paikallaan, niin
k u o r o n kuin Echo-orkesterinkin
johdossa. Samoin myös Armas K i ­vinen.
Uutena tulokkaana on Mar-l
e n a H i l l b e r g , jo.sta toivotaan tule­vaisuudessa
hyvää kuoronjohtajaa.
M i n u n h a n pitäisi kertoa kokonai-suude.
ssaan siitä mitä saatiin nähdä
ja k u u l l a tässä valtavassa 20-vuotis-juhlassa.
Kuorolaulujen perästä
k u u l t i i n A. T . H i l l i n . tervehdyssa­nat
j a T y y n e S i l l m a n i n esittämät
tervehdyssanat. S i t t e n nähtiin kak­si
pientä palleroista, jotka niin
k a u n i i n taiteellisesti esittivät sie­vän
tan.ssin. Se o l i j o t a k i n ihanaa.
Sen jälestä oli esitys tytöltä j a po­j
a l l a . Noita esityksiä olisi katsonut
- v a i k k a kuinka kauan Kaunis kiitos
k u u l u u esittäjille.
Entäs sitten se u k r a i n a l a i s t en
valtava orkesteri? Se o l i suuren­moinen
esitys j a k u u l i n , että tämä
orkesteri tulee antamaan esityksen
Expossa Montrealissa. Toivotan
s i l l e parhainta onnea.
S i t t e n k u u l t i i n kaunis laulucsi-tys
jonka antoi Jenny Merdsor.
H i e n o laulu, josta kauneimmat kii­tokset
hänelle j a p i a n i s t i l l e.
Seurasi esityksiä Kaiku-kuorolta.
Se lauloi "Tuule tuulonen" j a
" K a r j a l a n k u n n a i l l a " . Tämä o l i esi­tys
naiskuorolta j a .se o l i mieles­täni
kaunis.
Seurasi tervehdys mr. T r y l i n s k i l -
tä j a sen jälkeen lauloivat miehet
kaksi l a u l u a : " L a u a n t a i n a " j a " I l t a -:
t u u l i " . Kaunit laulut. Meinasi jää­dä
mainilsematta A. S a a r e n ja
B e r g l u n d i n y h t e i s l a u l u joka Olikin
k o v i n ylei.söön menevä. Olavi K e n -
tälä e s i t t i sahasöolon j a s i t t e n seu-
International osuusliike kannattaa
Canadan osuustoiminyain laatimista
Tiistai, toukok. 2 p. — Tuesday, May 2, 1967 Sivu 3
Canadan ja NL: n
^elevisiosojplhfiKS
Moskova. — C B C (Canadan yleis­radio)
a l l e k i r j o i t t i keskiviikkona
I<Ieuvostoliiton kanssa sopimuksen
radio- ja televisio-ohjelmiston
A^aihtamisesta sekä radio- j a tele­v
i s i o - o h j e l m i en yhteisvoimin : val­mistamisesta'.
Sopimu.s; a l l e k i r j o i ­t
e t t i i n Moskovassa varaiircsidentti
Charles J e n n i n g s i n johtamah C B Cn
lähetystön 7päiväisen vierailun
liäätyttyä.
Port A r t h u r . — International
Co-operatives Stores L t d : n vuosi­kokouksessa
huomioitiin tyydytyk­sellä,
että joulukuun 31 pnä v.
1966 päättyneen talousvuoden koko
naismyynnit sivuuttivat puolen­t
o i s t a m i l j o o n a n dollarin määrän
L i i k e , ylläpitäen operatioja sen
kahdeksassa haaraosastossa neljäl­lä
pienellä paikkakunnalla, saavut­ti
myyntien kohoamisen ' joi.ssakin
haaraosastoissa.
L i i k k e e n pääjohtaja, mr. A l a n en
osoitti raportissaan, että Geraldto-ni.
ssa s u l j e t u n kaivoksen takia läh­tee
paikkakunnalta perheitä pois.
ja sen j o h d o s t a alkavat siellä ole­van
h a a r a l i i k k e e n myynnit vähen­tyä.-
,: -1 - .
Pääjohtaja sanoi, että kaikki
o s u u s l i i k k e e n omaisuudet ovat va
paat k i i n n i t y s - j a muista veloista
sekä huomautti, että l i i k k e e n mak­settavien
t i l i e n melkoisesta pie­nentymisestä.
Hän myös esitti mie­l
i p i t e e n , että on k o i t t a n u t aika,
j o l l o i n kaikkien osuusliikkeiden
t u l i s i tutkia lähemmin yhteistoi­minnan
mahdollisuuksia, ajatuk.sel-la
liittyä yhteen tulevaisuudess.n.
Hän kehoitti suurempiin ponnis­t
u k s i i n saadaksemme Canadaan ko-rasi
taasen laulua Kaiku-kuorolta
" K u u t a m o s e r c n a a d i " , sekä yksi
e n g l a n n i n k i e l i n e n laulu johon
myös yhtyi Echo-orkesteri, joten
tämä. o l i valtava esitys lauluineen
ja -soittoineen. Pioni näyttiimömme
o l i täynnä tästä suuresta esityk­sestä,
vaan .se o l i .suurenmoinen
kuultavaksi ja heidät p a l k i t t i in
r a i k u v i n suosionosoituksin
S i t t en k u u l t i i n kuplettej,'!, ositlä­jänä
o l i L a u r a Lahtinen. K.vilä h.in
oli poikana soma nähdä.
E n n e n edellämainittua e.>ilti
Paavo V o u t i l a i n e n veljestervehdyk
.sen j a lopuksi lauloi kuoro ••ll;ia-p
o l s k a n " ja " V a n a u d e n aamun".
Tähän .se o h j e l m a sitten loppui­k
i n . E n tiedä onko kaikki lulhit
k e r r o t t u a , mutta joku toinen voi
ottaa kynän kätcen.sä j a piirrellä
p a p e r i l l e lisää, sillä kyllähän niitä
kynäilijöitä o n .
Sanonkin nyt v a in lopuksi, että
tämä kuoromme 20-vuoti.sjuhla o l i
kerrassaan suurenmoinen sekä hy­vin
onnistunut. Haalimme oli mel­ko
täynnä tyytyväisiä ylei.söä. Siis
enpä osaa. siihen suuria lisätä,
mutta toivon, että saataisiin tällai-'
sia kauniita tilaisuuksia pitää
u.seaniminkin.
Siispä toivotan Kaiku-kuorolle
hyvää toimintatarmoa, onnea ja
menestystä. Kauan eläköön kuo­romme
j a r a i k u k o o n sen k a u n i i t
l a u l u t . Tavataan varma;mkin ke­sällä
Toronto.ssa j a o l en j o etukä­teen
varma siitä, että siellä on
valtava j a j u h l a v a tilaisuus.
— Tyyne.
ko maata käsittävän osuustoiminta-l
a k i , jonka puuttuminen vaikeuttaa
koko Canadassa toimivaa osuustoi­mintaliikettä.
L i i k k e e n presidentti mrs. M.
M u r r a y käsitteli pääasiassa osuus­l
i i k k e e n menettelytapoja j a sen si-
.säisiä asioita koskevia kysymyksiä.
Hän puhui jatkuvasti nousevista
e l i n k u s t a n n u k s i s t a j a v i i t t a s i ku
l u t t a j i e n keskuudessa vallitsevasta
"käymistilaan" joka aikaansai h a l -
' l i t u k s e n suorittamaan tutkimuk­sen
ollen se " t e r v e e l l i n e n viittaus-siitä,
otlä kansa osoittaa niin elin­voimaista
kiinno.stusta asioihin jot­ka
vaikuttavat heidän hyvinvoin-l
i i n s a ia että kansalaiset etsivät
päteviä vastauksia kysymyksiin.
Hän yhdisti n y k y i s e n inflaaliosuun-tauksen
Vietnamissa käytävään
sotaan.
Mieltä nostattava raportti kuul­t
i i n Federated Co-oporatives Ltd:n
vuosikokouksesta, joka pidettiin
Saskatoonissa helmikuussa. Mr. W ,
Sloboda, a l u e p i i r i n edustajanay a l ­l
e v i i v a s i FCL:sta eroavan presi­d
e n t i n mr 1{. L . L I o y f i i n ohjelma-puheen
i);iinokkaiinpi;i kohtia. M r .
Lloydin piiheeDaihcon;! oli - K o l me
askeltji huoiiiiscen'": Hän sanoi,
oltii osuu.stoiniiiiliiliikkeet
'.'ensimmäiseksi, viimcisik.si ja
naisesti vel.voiUuiicet
rtiaan ihmisarvoja -— kansaa sekä
heidän t a r p e i t a a n . " Hän k o r o s t i , et-tiä
yhtiöiden arvoja ei v o i da aset­taa
ihmisarvojen yläpuolelle. M r .
Slöboda sanoi, että monta eriluon-t
o i s l a päätöslaaselmaa hyväksyt­t
i i n kolme päivää kestänee.ssä ko­kouksessa,
muikaanlukien yksi, jo.s-sa
vastu.stetaan_Vietnamin sotaa.
Eräs uusia jäsenistä, J . Nykyfo-r
i ak v a l i t t i i n International osuus­l
i i k k e e n . j o h t o k u n t a a n kahdeksi
vuodeksi j a u u d e l l e e n johtokun:
taan v a l i t t i i n seuraavat: mrs. M .
Murray, mr. J ; K i p i e n j a m r . S.
P u k k a l a .
K o l m e päätöslauselmaa hyväk­s
y t t i i n y k s i m i e l i s e s t i — y k s i k e -
heittäen laatimaan federaalisen
o s u u s t o i m i n t a l a i n j a t o i n e n Vietna­m
i n sotaa vastustava sekä kolmas,
j o k a käsittelee Cartferin koanissio-nin
raporttia verotuksesta, pää­a
s i a l l i s e s t i ,sen kohdan perusteella
j o k a lieventäisi kunnalli.shallinto-
Jen vero-ongelmia
Jäsenistö hyväksyi myöS e r i l a i ­s
i i n Centennial j u h l a l l i s u u k s i in
osallistumisen.
Mrs. M. M u r r a y toimi kokouksen
puheenjohtajana, mrs. R. C o l t er
t o i m i pöytäkirjurina ja mrs. L.
Mäki n i m i t e t t i i n puheenvuorojen
merkitsijäksi.
Mitä Bonn hahiaa
( J a t k o a edelliseltä sivulta)
jotka" aikoinaan aseistivat Hitterin'^
Wehnmachtin.. Saksan liittotasavallan
atomlkomission puhemiehistöön kuu­luu
Hitlerin entinen Wehrvvirtschafts-fuhter
j a Saksan P a n k i n hallintoneö-
Vcston nykyinen puheenjohtaja Her-ifnann
Abs j a muita natsien talouden
avainasemissa olleita merkfcimidiiä.
Liittokansleri Kiesingerin neuvotte-
'ut U S A n varapriesideritin Humphreyn
jkanssa osoittavat, että Bonn yrittää
hinrtalla millä hyvänsä saada ame­rikkalaiset
suostumaan " E u r o q i jm y -
dinvoimien" muodostamiseen;
D m i t r i Gudkov.
O n n e M s l a syntymäpäivää
S i n u l l e , rakas isä
Eric Randall
Toronto, Ontario
toukokuun 3: pnä 1967.
S i n u a fidlästi rakastavat,
ELSIE JA T OM JOKINEN
JA LAPSET
Belle ville Ontario
O n n e l l i s t a syntymäpäivää
taatolle
Eric RändäiriQe
Torohto.ÖntMrio
Toukokuun 3 pnä 1967
Rakastamamme isoisä
KAARINA JA TOMMY
Delleville Ontario
arikirja
*«.>i>,j.,j.*,j,,{.,5.,j.,5.,|.,5.,j,^^,j.,j,^^,j,,j.^,j.,{,4.,j,,j.^,^
t
*
*
*
*
*
>
•r- •>
1
ovat 4-
1253 sivua — 962 kuvaa — 18 väriliitettä
55 laajaa artikkelia — 47 pätevää kirjoittajaa
HINTA STD. $12.50
ToimitiLHkunta: päätoimittaja; professori Niilo Saksela
sisätauUen erlkoislääRärl ElU Leikola
Suuri lääkärikirja ilmestyi ensimmäiä-n kerran 1955. Siitä tuU no^
peasti mvne.stysteos, Suomen suosituin lääkärikirja. Tämä suurteos on.
tähän mennes.sä j u l k a i s t u i s t a lääkärikirjoista laajin j a täydelli.sin. Se
on suomalaisten erikolslääikärlen ja; a s i a n t u n t i j a in yhteistyö — yleis­tajuinen
kokonäLskatsauä käy tännöllL-jeen lääketieteeseen.
Teoksen vlldenne.s.sä painoksessa on o t e t tu huomioon alan uu.slm-mat
.saavutukset. S* on iäydclUseiti uudistettu, ajaiimnlcalstettu Ja
laajennettu laitos.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. Box 69 Sudbury, Onl.
k u n n i o i t t a - ^^^^i.^^^,:,^^^.^,:.^.,^/:.^^^^^,^.^^
H E L E X T A R V A I N E N :
Canadan historiaa
• (.lalko;.) , .
61. O S A
Cynad.-in l i i l l o v a l t i o n muodostamissuunnitelmaan
si.sältyi ajatus, ottii k a i k k i i n m a a k u n t i i n rakennetaan
rautatiet ylulistäniäiin kaupankäyntiä maakunnissa
ja avu-staniaan maata -asutuksessa. Rannikkomaa-kunni.
s.sa olivat j o ennen l i i t t o v a l t i o n perustamista
s i i r t o k u n l a h a l l i l u k . s e t estäneet k a i k k i y k s i t y i s t e n r a ­kentamat
rautatiet, jotka vuoden 1867 jälkeen tuli­vat
Dominion hallituksen k o n t r o l l i n alle. 1872 kaik­ki
rannikkomaakuntien rautatiet y h d i s t e t t i i n nimel­lä
I n l o r c o l o n i a l Railvvays ja kaksi vuotta sen jäl­keen
Canadan hallitus rakennutti rautatien, joka
y h d i s t i Quebecin maakunnan H a l i f a x i i n.
V a i k k a yhdessä osa.ssa Canadan rautatiet olivat
periaatteessa kansan omisl«mia, a n n e t t i i n toisten
s u u r i e n rautateiden rakentaminen y k s i t y i s i l l e k a ­p
i t a l i s t e i l l e , j o i l l e l a h j o i t e t t i i n suuret summat ra­haa
j a verovapaasti laajat .nlueet h a l l i t u k s e n maata.
Quebeci-ssä, Ontariossa j a Manitoba.ssa o l i useita yk­s
i t y i s t en omistamia rautatieyhtiöitä. L u p a k i r j o j a an­toivat
h a l l i t u s t e n edustajat l o i s i l l e e n , s u k u l a i s i l l e en
e d e l l e e n k i n Canadan maakunnaksi,
M a c d o n a l d v a l i t t i i n Canadan päämJnisteriksi
u u d e l l e e n 1878, j a hän a l k o i heti r a u t a t i e n raken­nussuunnitelmaan.
L u p a k i r j a a n n e t t i i n Canadan Pa­c
i f i c Rautatie yhtiölle, jonka perusti v i i s i miestJ.
O s a k k e i l l a sanotaan lahjotun maakuntahallitusten
edustajia, heidän s u k u l a i s i l l e e n j a ystävilleen an­n
e t t i i n j o h t a v i a v i r k o j a uudessa yhtiössä j o ennen­k
u i n rakennustyö alkoi. Canadian P a c i f i c rautatie
yhtiölle Canadan hallitus antoi lahjaksi v i i s i k y n i -
mentä miljoonaa eekkeriä maata j a montakymmen-lä
miljoonaa d o l l a r i a rahaa. Maat olivat k a i k k e in
p a r h a i t a maita, hedelmällisiä j o k i l a a k s o j a , järvien
rantoja, jylhiä metsiä, i n t i a a n i e n k o t i s e u t u j a j a met-sästysrfiaita.
l^äihin yhtiö sai omi.stusoikeuden, d
v a i n rakentaa rautatietä, vaan myöskin oikeudet
maan r i k k a u k s i i n , m e t a l l i i n , k i v i h i i l e e n , metsään j a
v i l j e l y k s i i n .
- Yhtiö a l k o i k i n h e t i perustamaan kaivos- j a maa'-
yhtiöitä, j o i h i n hallitus antoi l u p a k i r j a t , j a vähän
aikaa' näyttikin, että rautatien rakentaminen on
sivuasia. K u i t e n k i n B r i t i s h C o l u m b i a n jatkuvasta
ja ystävilleen, maata vapaasti j a kansan verorahoja . painostuksesta: a l e t t u n tietä rakentaa kahdelta suun-
Kauneimmat'
MUISTOJEN
KUKAT ^
edesmenneen poikannmG
ROY RÄNNÄN
MUISTOLLE
Sua, Roy rakas, niin
katkerasti kaipaamme aina.
Aiti ja isä
KAINO JA NICK RANTA
South Porcupine Ont.
teiden kehittämiseen.
K u n British Columbia yhtyi l i i t t o v a l t i o o n ja
Canadan hallitus lupasi, että kymmenen vuoden
kuluessa rakennetaan rautatie lännelle, a l k o i näi­den
yhtiöiden välillä kova k i l p a i l u , joka' j o h t i mo-nalta.
Monet tuhannet s i i r t o l a i s e t olivat sitä raken­tamassa;
monet sadat saivat surmansa yhtiön työ­m
a i l l a , joLssa työläisen s u o j e l u u n ei k i i n n i t e t t y m i ­tään
hUon\iofe.
- V a l m i s l a työvoimaa tuli j a t k u v a s t i . Euroopasta
neen s k a n d a a l i i n , e n n e n k u i n s e l v i s i k u k a saa l u v a n „,ja K i i n a s t a , v a i k k a palkat olivat mahdollisimman
rakentaa tämän rautatien Canadan maan h a l k i . H a l ­l
i t u k s e n "edustajia lahjottiin, vaaleissa o s t e l t i i n ää-niä,_
hallituksel kaatuivat j a J o h n A . M a c d o n a l d jou­t
u i pois pääministerin virasta. Ontarion j a Quebecin
m a a k u n t a h a l l i t u k s e t , vaativat, että jCanadan h a l l i t us
itse rakennuttaa rautatien lännelle, mutta Macdo-n
a l d i n vaikutuk-sesta l u p a k i r j a a n n e t t i i n S i r H u gh
A l l a n i l l e , joka oli A l l a n höyrylaiva yhtiön presi­d
e n t t i . Vuoden 1872 yleisvaaleissa paljastettiin, että
Macdonald oli saanut s u u r i a summia A l l a n i l t a kon­s
e r v a t i i v i e n vaalirahasloon. Muodostettiin uusi hal­l
i t u s j a Canadan pääministeriksi t u l i A l e x a n d e r Mac-kenzie.
Mackenzie päätti jättää rautatien kokonaan r a ­kentamalta.
Sen t i l a l l e hän e h d o t t i , että rakenne­taan
laivoja j a käytetään vesiteitä niin pitkälle k u in
on mahdollista. Tämä herätti tyytymättömyyttä B r i ­t
i sh Coiumbiassa jossa mavikunnassn taas alkoi ke­hittyä
ajatus, että olisi parempi yhdistyä A m e r i k an
Y h d y s v a l t o i h i n . 1876 k e n r a a l i kuvernööri Lordi
IXufferin lupasi että kaikki lupaukset täytetään,
r a u t a t i e rakennetaan ja . n i i n B r i t i s h Columbia jäi
alhaiset, ruoka kehnoa j a t e l t a t asuntoina. Tuhan­sia
k i i n a l a i s i a värvättiin C P R työmaille rfongkön-gista
j a h e o l i v a t k a i k k e i n kurjimmassa asemassa,
sillä- heitä ei katsottu kuuluvan samaan luokkaan
v a l k o i s t e n kanssa. Työ o l i äärimmäisen v a a r a l l i s ta
monien luonnonesteiden y l i . S u u r i e n j o k i e n j a pu­tousten
y l i p i t i rakentaa telinieet, v u o r i s t o i s s a k i v i -
ja lumivyöryt olivat ainaii^ena vaarana, kylmyys,
nälkä j a k u l k u t a u d i t hävittivät työläisiä, mutta vä­h
i t e l l e n valmistui m e t a l l i n e n t i e C a n a d a n aavikko­j
e n h a l k i . '
M a r r a s k u u n 7 päivänä, 1885 lyötiin viimeinen
r a u t a p i i k k i K a l l i o v u o r i i n ^ r a d a n kaksi päätä yhdis­t
e t t i i n j a yhteys Canadan lännelle o l i v a l m i s . £:n-simniäiiien
jutia' lähti Montrealista maaliman' pisititä
rautatietä kösäkuun 28 päivänä, 1886 Van«cduVeriih,
2905 m a i l i n matkalle, joka kesti kuusi päivääi
Tästä a l k o i C P R r a u t a t e i d e n ketju, j o k a rtyt kul­kee
k a u t t a ' C a n a d a n , j a täriiän ketjun rakeritatti-seen
oh Ckriädän h a l l i t u s lahjoittanut yhtiölle ritJl-j
o o n i a eekkeriltä' verovapaata maata.
(Jatkuu)'•
iiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiini