Vapaus, May 2, 1967

              Sivu 2 Tiistai, töukok. 2 p. — Tuesday, May 2, 1967
VAPAUS INDEPENDENT LABÖR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : W , E K L U N D MANAGER: E. S U K SI
T E L E P H O N E : OPFlCfe AfiO ffÖTTOÄIÄL ©74-4264
Publlshed thrice weefcly: Tuesdays, TCfttursdaya and Satujfdöys by Vapatis
Publishing Co. Limited, 100-102 Ehn St. Weat, Sudbury; Ontario, Canada.
iilailing flddiress: Ä>x 6Ö
''~ Advcrtislng rates upon appllcatlon, translation free of öharge.
Authorized as second clBiBS mall by the Post Office Detparbment, Qttawo,
and foP päyment of postage i n öash, : A
•H. CAN A Dl AN L AN GUAG E: PR ESS CIU8
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5il6
3 kk. 3.00
TDUAUSrilNNAT:
USA:n:
Suomeea:
ivfc. $11.00,8 kk. $5.75
Ivk, 11.50. 8 kk. 6.25
''Ihminen ja hänen maailmansa'*
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, tällä mantereella
järjestetty ensimmäinen, ensUuokkaan-kuuluv» Yleismaailmallinen
jä Kansainvälinen näyttely, Expo 67, jonka teemana eli aiheena on
"Ihminen j a hänen maailmansa", avattiin virallisin juhlallisuuksin
viime torstaina.
Puhuessaan avajaisjuhlassa Quebecin maakunnan pääministeri
Daniel Johnson sanoi "maailman suurimmaksi näytökseksi" sanotus­ta
Exposta, että se on rauhan ja inhimillisen veljeyden komea pat­sas."
Montrealin kaupungin pormestari Jean Drapeau korosti puo­lestaan
toivomusta, että ihmiskäsin tehdyille St. Lawrence joen saa­rille
tehdyt rakennukset tuliisi säilyttää kansainvälisenä kaupunkina
jälkipolvien ihailtavaksi.
E i ole epäilystäkään siitä, etteikö tämä neljän vuoden aikana,
noin 1,000 eekkerinalan suuruiselle alueelle rakennettu Ejtpo 67 y ol
tulla todelliseksi ylpeyden a i h e ^ i kaikille canadalaisille. Totta tie­tenkin
on, että sen rakentaminen on tullut kalliiksi — että. siihen
tarkoitukseen voidaan käyttää lähes miljardi dollaria veronmaksa­jain
varoja. Mutta niin tärkeätä kuiA raha onkin, sitä ei kuitenkaan
voida pitää ai*vokkaimpien tuotteiden mittaipuuna, j a Expo 67 on
yksi niistä, joita on mitattava muilla keinoin eikä dollarinmerkillä.
Kun Expoon osallistuu joko suuremmassa tai pienemmässä mitta^
kaavassa 62 maata, jotka, vaikka pyrkivätkin osoittamaan kukin oman
kansakuntansa saavutuksia j a pyrkimyksiä, osallistuvat maailman­näyttelyn
kautta ja;, puitteissa Canadan 100-vuotisjuhlah viettoon,
niin se on jotakin erikoista.
Me uskomme, että Expo 67 lähentää canadalaisia toisiinsa, sekä
auttaa canadalaisia ymmärtämään paremmin näyttelyyn osallistuvien
muiden jnaiden kansalaisia j a virallisia edustajia.
Voiko se tapahtua täällä?
Vapaus lukeutuu niihin vastuunalaisiin canadalaispiireihin, jotka
katsovat, että poliiseja ja poliisilaitosta tulee auttaa eikä vaikeuttaa
rikollisuuden vastustamisessa ja erikoisesti rikollisten kiinni saami­sessa.
Samalla kertaa meidän lehtemme yhtyy varauksetta niihin cana-dalaisiin,
jotka suhtautuvat .täysin kielteisesti niihin ehdotuksiin ja
esityksiin mitä Poliisipäällikköjen Yhdistys viime viikolla teki po­liisien
valtuuksien laajentamiseksi..
Yksistään sellaisten ehdotusten esittäminen, mihin poliisipäälli­köillä
on tietenkin täysi oikeus, vaikka se ei heidän arvovaltaansa
lisää kansanvaltaisestl ajattelevan väestön keskuudessa, nostaa vaka­vana
esiin kysymyksen, "voiko se (fasismin nousu) sittenkin tapah­tua
täällä"? Tosiasia nimittäin on, että täytäntöön pantuna Poliisi­päällikköjen
Yhdistyksen ehdotukset tarkoittavat poliisivaltion muo­dostamista
ja sillä siisti. Ja kun tällaisia ehdotuksia^ tehdään vallit­sevaa
yhteiskuntamuotoa puolustamaan palkattujen ja kasvatettujen
poliisipäällikköjen, tai ainakin heidän puolestaan esiintyvän järjes­tön
nimissä, niin se osoittaa, että "mätää on muuallakin kuin Tans­kan
maassa", kuten sanonta kuuluu.
Poliisipäällikköjen Yhdistyksen monista täysin hyljättävistä eh­dotuksista
ylinnä on ehkä se, missä suositellaan "ehkäisypidätystä";
eli sitä, että poliiseille annettaisiin valtuus henkilön tai henkilöitten
pidättämiseksi väliaikaisesti siinä mielessä, että heidät voidaan "eh­käistä
rikoksen suorittamisesta".
Tällainen "ehkäisyoikeus" on tällä kertaa rotusorrostaan surul­lisen
kuuluisan Etelä'Afrikan hallituksen poliiseilla j a me kaikin
tiedämme, miten sitä käytetään 'VikOsten" estämiseksi — todelli­suudessa
poliisiterrorin ylläpitämiseksi.
Tällaiseen "ehkäisypidätysoikeuteen" sisältyy sellainen fasistinen
käsitys, että poliisit ovat "ajatusten lukijoita" jotka tietävät, milloin
jotkut yksilöt tai ryhmät "aikovat tehdä rikoksen". Fasistimaiden
poliisit olivat kirjanoppineita "ajatusten lukemisen" tiimoilta j a me
tiedämme myös, miten tätä oikeutta käytettiin, ei todellisten rikol­listen
etsimiseksi, vaan vallassaolevien piirien poliittisten vastusta­j
i e n terrorisoimiseksi ja kansalaisvapauksien hävittämiseksi yleensä.
Samaan luokkaan kuuluu esitys, että poliiseille annettaisiin oi­keus
vangita "rähinöitsijät ja häiriöntekijät silloin jos esitetään uh­kauksia
hyvin tärkeitä henkilöitä vastaan." Tällaisten valtuuksien
perusteella poliisit voisivat pidättää m i l t e i kenen tahansa selittä­mällä,
että joku on jossakin esittänyt uhkauksen "tärkeitä henki­löitä"
vastaan ja niinmuodoin poliisien velvollisuus on muka pidät­tää'Vähinöitsijöitä
ja häiriön aiheuttajia'*.
Poliisipäällikköjen Yhdistys haluaa poliiseille annettavan oikeu­den
suorittaa kotitarkastuksia milloin tahansa, m i n ä kellon aikana
tahansa ja missä hyvänsä, jos poliisit jotakin "uskovat". Poliisipääl­liköt
vaativat oikeutta salakuunnella yksityisten puhelinkeskusteluja
j a järjestää salakuunteluvälineitaän virastoista makuuhuoneisiin asti
ilman mitään muodollisuuksia!
Poliisipäälliköt suosittelevat takaisin keskiaikaan palaamista, e l i
raipparangaistusten joukkomittaista käyttämistä, sekä ehdonalaisuu­teen
pääsyn vaikeuttamista ja ehdonalaisten'^uoranai3ta vainoamista
sillä perusteella, että kerran erehdyksen tehneellä ihmisellä ei ole
mitään oikeutta enää päästä' pois poliisin valvonnan alaisuudesta,
eikä missään tapauksessa takaisin "kunniallisten ihmisten joukkoon".
Tähän kun vielä lisätään^ että poliisipEäiliköt haluavat saada
oikeuden pidättää kenen tahansa ja missä tahansa ilman mitään
vangitsemismääräystä, sisältyen siihen aparriienttitalojen käytävissä
"maleksijain" pidätysoikeus, niin silloin on kuva täydellinen--
poliisivaltio ilman koristeita.
Sanotaan, että eri työaloilla on omat "ammattivaaransa". Polii­sien
ammattivaaranä on kautta aikojen ja kautta maailman ollut,
ja on se, että he pyrkivät "suojaamaan kansalaisia" n i i n paljon, ettei
kansalaisille jäisi enää mitään suojaaihisen arvoisia kansalaisoikeuk­sia!
Täitä pohjalta katsoen voidaan ehkä jotettldri"ymrfiärtää" po­liisipäällikköjen
yhdistyksen hätkähdyttäviä ehdotuksia poliisivaltuuk^
sien laajentamiseksi, mutta missöän tapauksessa el niitä voida hy-,
väksyä;,.
VUDIMIR KOMAROYIN TUHKA
KÄTKETTIIN KREMUN MUURIIN
Moskova, (keskiviikkona. —
Uskomattomin viUkeUksin Udevai-suus
valloitetaan, sanoo nuoren
polven runoilija Robert RoSEhde-stveuski
ruiliossaan, jonka Käii on
kirjoittanut jäähyväisiksi Vladi­mir
Komaroville, Runoilijan sa­nat
ovat tämän päivän surujuh­lan
symboli. Suurella kaipauksel­la
Moskova jfitti tänään kukkeim-mistä
kukkeinipana kevätpäivänä
jäähyväisiä omalle pojalleen/ jo­ka
antoi henkensä pionee^tehtä-vässä
edistyksen ja ihmisten tu­levaisuuden
hyväksi. Moskova on:
elänyt suuria ja ylpeitä jtihlia
avaruuden valloittamisen vuosina.
Tämänpäiväinen surujuhla Mos'
kovan kaduilla ja Punaisella to­rilla
oli kenties vielä mietiinpai-nuvampi
kuin. ne. Tunsi selvästi,
että kadut täyttävä ihmismeri py­sähtyi
ajattelemaan, millaisin uh­rauksin
ihmiskunnan tavoite, ava­ruuden
valloittaminen, todella on
saavutettava.
Sadat tuhannet moskovalaiset sei­soivat
kaduilla vainajan tuhkauur­naa
kuljettavan surusaattueen kul­kiessa
ohi. Vladimir Komarov o li
avaruuslentäjistä .se,, jonka elämä
kiinteimmin on liittynyt Mosko-vaan.
Täällä hän ISvuotiaana poikase­na
liittyi ilmavoimien riveihin.
Täällä hän juhli ikimuistettavaa
voiton päivää toukokuun yhdeksän­tenä
1945.,
Tänne hän .saapui suurimman
saavutuksensa jälkeen lokakuussa
1964 ohjattuaan menestyksellä mo-nipaikkaisen
avaruusaluksen Vosho-d
i n avai-uuslennon. E i ihme, että
koko Moskova tunsi hänet omak­seen.
Tykinlavotilla lepäävän tuhka­uurnan
jäljessä kulkivat vainajan
omaiset, surun murtama puoliso
Valentina Komarova, i.sän pitui­seksi
venähtänyt poika Jevgeni vai'
iiajan isä, työmies Mihail Komarov.
joka talutti 9-vuotiastaIrina-tytäis­tä.
Heidän jäljessään astuivat ava­ruuslentäjät,
myös ne nuoret mie­het
ja naiset, joiden odotetaan seu­raavan
Komarovin jälkiä avaruu­teen.
Surusaattueeseen kuuluivat
myös tiedemiehet, joiden panos
avaruuslentojen onnistumi.seen on
ratkaiseva ja jotka nyt tunsivat
epäonnistumisen katkeruuden. Su­rusaattueeseen
astuivat Aleksei Ko-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
E r k l u Randall, Toronto, täyttää
keskiviikkona, toukokuun 3 pnä
81 vuotta. i
Anselm Kääriäinen, ~ Whitefish,
Ont. täyttää perjantaina, toukokuun
5 pnä 74 vuotta.
Eino Lehtola, Sudbu ry, Ont.,
täytti maanantaina, toukokuun 1
pnä 61 vuotta.
Piia Wiita, Sudbiiry, Ont., täyt­tää
perjanti;ina, toukokuun 5 pnä
83 vuotta.
Einar Kangas, Mattawa, Ont.,
täyttää, lauantaina, toukokuun 6
pnä 71 vuotta.
Elias llamlln, Toronto. Ont., täyt­tää
sunnuntaina, toukokuun 7 pnä
73 vuotta.
Nikolai Flink, Toronto, Ont, täyt­tää
lauantaina, toukokuun 6 päivänä
83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
•jr a • a A OB
Kirjeitä
LEHDON KALLELTA
TERVEISIÄ
Tuli käytyä pikakäynnllä Toron­tossa,
jossa näytyän ajavan paljon
sallittua ajonopeutta kovempaa, ei
ihme, että onnettomuuksia niin
paljon tapahtuu.
Tavalli.sesti Toronlo.s.sa käydessä
on tervehditty Kalle Lehtoa — tie­dättehän
Yrityksen perustaja — jos
ei muuten niin ainakin puhelimes­sa.
Niinpä nytkin sain miehen lan­gan
päähän ja hän tuntui olevan
muuten hyvä.ssä kunnossa, toisessa
silmässä oleva ikaihi estää näkemi­sen,
mutta toisella voi suurennus­lasin
avulla lukea. Jalatkaan eivät
ole enää niin,ketterät kuin nuoruu­den
päivinä, mutta ääni vaikutti
kiiin parhaassa iässä olevan mie­hen.-
Toivorikkaana Kalle odottaa tä­nä
kesänä Toi-ontossa pidettävää
suiirjuhlaa ja sanoo toiveenaan ole-yan
juhliin pääsemisen. Hän pyysi
sanomaan terveiset tutuille ja tä.s-sä
ne nyt imenevät kaikille leh­temme
välityksellä.
Toivotamme 89-vuotiaalle Kalle
Lehdolle edlleenkin hyvää elon i l ­taa.
Toivomme tapaavamme hänet
Toronton Tarniolassa ja Don-haalil
la suurjuhlansa.—-Jussi,
sygin,' Nikolai Podgornyi, Mihail
Suslov ja muut kommunistisen puor
lijeen, poliittisen toiniikSiiftiian jäse-npt.
, Surusaatto saapui Punaiselle to­rille.
Leninin mausoleumin ääreHe
ja torin, täyttävä yleisö hiljentyi
syrukokoukseen. Mihail Suslov n i ­m
i t t i Vladimir Komarovia ylpeäksi
kotkaksi, jonka poismeno herättää
kivun tunteen kaikkien ihmi-sten
mielessä.
Kaipauksen sanoja lausuivat
maailman ensimmäinen avaruus­lentäjä
Juri Gagarin, Lihatshevin
autotehtaan työläinen, Moskovan
kfiupunklHomitean sihteeri Pavlov
ja Neuvostoliiton tiedeakatemian
presidentti Mstislav Kel(Jysh.
Tykkien kunnialaukausten kajah­dellessa
Mihail Suslov asetti tuhka­uurnan
Kremlin seinustaan, Neu­vostoliiton
puolustusministerin,
marsalkka Rodion Malinovskin tuh­kauurnan
viereen. Uurna peitettiin
marmorilaatalla.
Muutaman metrin päähän on hau­dattu
eräs toinen Neuvostoliiton
avaruussankareista, Sergei Koro-lev,
mies, joka e i koskaan käynyt
avaruudessa, mutta joka toimi ava­ruuslentojen
pääsuunnittelijana ja
tällöin teki hyvin paljon jokaisen
avaruuslennon onnistumisen hyväk-
.si. Hän kuoli puolitoista vuotta sit­ten.
Hautausseremoniat Punaisella
torilla päättyivät Neuvostoliiton ar­meijan
joukko-osastojen ohimars-
.siin.
Haluaisin päättää Robert Rozh-dctsvenskin
sakeisiin;
— Ja kuitenkin: kukkikaa
kirsikkapuut,
uli.skaa ohjukset, .
mitä lähempänä tähtiä olemme
sitä korkeammalle kohoaa
Komarovin muistomerkki.
YIITEYDES.SA M A A H AN
ONNETTOMUU.SVAIHEE.SSA
Moskova.—- Moskovassa pide­tään
luonnollisena, että avaruus­ohjelman
toteuttamisessa on odo­tettavissa
tauko, joka kestää sii­hen
saakka, kunnes onnettomuu­den
\ syistä saadaan täydellinen
selvyys. Tärtiä koskee ainakin
SojU^-l-avaruusalasta.
Kaksi Moskovan lehtöä — Prav­da
ja ;Komsomolskaja Pravda —
julkaisivat virallisten aineistojen l i ­säksi
kirjeenvaihtajiensa kuvaukset
Komarovin elämästä ja lentoon
liittyvistä seikoista Neuvostoliiton
sankaj'i Sergei Borzenko ku-joittaa
mpt: — Vaikka avaruusalusten
suunnittelijat pyrkivät saamaan
mahdollisimman vähäiseksi niiden
riskin, jotka lähtevät tähtien tiel­le,
jokainen ftiatJiaavaiaiuteen vaa­t
i i miehekkyyttä j a sankaruutta.
Kaikki meidän avaruuslentäjäm­me
Gagarinista Leunoviin saakka
ovat lähteneet reiteilleen tunte-njatta
epäilyksiä Ja kauhua. Yhtä
pelottoniasti lähti toiselle matkalr
l«jen Vladimir Komarov. Hänen vii­meiset
sanomansa maatuin ovat jär­kevän
ja lyhyen informaation, itse­hillinnän
ja rauhallisuuden esi­merkkejä.
Laskeutumisen yhteydes­sä
syntyneet vaikeudet vain lisäsi­vät
hänen voimiaan. Mutta hänen­kään
kokemuksensa, kekseliäisyys
tensä ja nopea" reaktiokykynsä ei
kyennyt ehkäisemään sitä, mikä
tapahtui.
Boi-zenkon sanat antavat aiheen
olettamukseen, että Komarov ky­keni
ottamaan yhteyden avaruus­asemaan
vielä senkin jälkeen kun
havaitsi, ettei laskuvarjon avautu­minen,
tapahtunutkaan odotusten
mukaisesti. '
VAPAUS dN SAANUT
25 UUTTA TIUUSTA
KuTuneen viikon aikana sai Va­paus
kultavuotensa dyntymäitfiivitr
lahjaksi 67 tHattsta, jofBta R mnbi
ja 54 uudistuksia. Suurkiitos tilaus­ten
hankkijat, ja tervetuloa uudet
lukijat.
Kolme paikkakuntaa, VVhilefish
ja Beaver Lake, sekä Wind8or täyt­tivät
nyt uusien tilausten hankinta­osuutensa.
Onneksi oUu>on, ja lisää
sellaista kuulukoon kautta maan!
Kaiken kaikkiaan on Vapaus saa^
nut levityokampanjan kahden en­simmäisen
viikon aikana 122 tilaus­ta,
joista uusia 25 ja uudistuksia
97.
Tilauksia saapui nyi; seuraavasti:
Henry Rönty 2, joista 1 uusi,
Lennart Hjorlh 2 ja Juho Nissi­nen
2j~ yhteensä Torontosta 6 ti­lausta
joista 1 uusi.
Senja Kangas, Mattawa, Ont. 1
uudistus.
Anton Laari, St. Catharbies^ 3
uudistusta.
Manda Ranta 1, Antti Kotila 1
ja Matti Varila 1 uusi, yhteensä
Vancouverista 3 tilausta joista 1
uusL Kolme enää viidestä uudesta
puuttuu.
Eino Lehtola 2, joista 1 uusi,
konttori 3 ja Sofia Pöntiö 1, yh­teensä
Sudburysta 6 tilaust», jois­ta
1 uusi. Kaksi enää kahdeksasta
uudesta tilauksesta puuttuu.
Sulo Helminen, Windsor, 1 uusi
tilaus ja osuus täyttyi.
Aili Anderson, Sointula, 2 uudis:
tusta. • ':
Anna Vesa, WebsteiiB CoNlers, 1
uudistus*
Elin* SflnOholnf; WIifCefl8h', Ont.
1 uusi ja osuus täyttyL
Tilaaja, Ledbridge, Ont.,. 1 uudis-
•tus.'.,--
A. T. Hill 7 joista 4 uusia, Ilral
Syrjä 1, Tyyne Sillmaif/S, Katri
Makhi 1 ja Miina Wirta 2, yhteen­sä
Port Arthurista 18 tilausta, jois­ta
4 uusia. Yksi enää kahdeksasta
uudesta tilauksesta puuttuu.
Tilaaja, Larder Lake, 1 uudistui».
Tilaaja, Thomhlld, Alta, 1 uudis­tus.
Emma Tuomi, KirUand Lake,
Ont., 5 tilausta, joista 2 uutta. Kak­si
enää neljästä unpuo^;
Tilaaja^ Saskatoon, 1 uudistus.
Tileaja,_Naim Centre, 1 uudistus.
Tilaaja, Keärney, Ont. 1 uudistus.
John Pärssinen, Wahnapitae, 1
uudistus.
S^hna West, Teaneck N. J . USA,
1 uudistus.
Lempi Korby, Sprucedale, Ont.
1 uudistus.
Werner Lampi, Beaver Lake, l
uusi tilaus ja osuus täyttyi.
Sigrid Savolainen, Sault Ste. Ma^
rie, Ont., 2 tilausta joista 1 uusi.
Emil Ilankila, South Porcupine,
4 uudistusta.
Aino Koski, Kapuskasing, Ont. 2
uudistusta.
Mary Nevala, Nipigon, 1 uudis-tUS;-.-
•
Hyvältä siis näyttää, mutta pe­rästä
vasta kiitos seisoo, kuten s:^
notaan.
Mitä Bonn haluaa
A.sciden riisuntaa pohtivan 17 maan
komitea keskeytti istuntonsa puoleksi
toista kuukaudeksi viiden viikon työs­kentelyn
jälkeen. Tämä tapahtui US-An
edu.stajan Vorsterin pyynnöstä.
Vorsier ilmoitti, että Yhdy.svaltojen
on neuvoteltava liittolaisten kanssa.
Hän ei salannut, että neuvottelujen
aiheena tulee olemaan ydinsulkusopi­mus.
Oli helppo arvata, kenelle liit­tolaisista
amerikkalaisten on annetta­va
selityksiä ja vakuutteluja.
17 maan komitea oli tuskin ehtinyt
aloittaa työskentelynsä, kun "Wacht
am Rhein" alkoi jo soittaa hätäkello-ja.
Sanomalehtien sivuille ilmestyi kir­kuvia
otsikoita "atomijältiläisten pa­kotteista",
"teollisuusvakoilusta" ja
jopa "ydinsiirtomaasta"., joksi sopi­mus
muka alisti Saksan liittotasaval­lan.
Yhtä jyrkkiä olivat Bonnin po­liitikkojen
lausunnot.
Bonn ei keksinyt s-<^imusta vastaan
muita syitä kuin että se jarruttaa y -
dinaseettomien valtioiden teknistä e-distymistä
j a johtaa niiden talouspa-män
jälkeenjäämiseen. Näissä päätel­missä
on asiat käännetty päälaellen-
.sa. Ydinaseiden tuotanto kysyy val­tavasti
rahaa, aineelHs-teknisiä voi­mavaroja
ja spesialisteja. Se tuottaa
vain lisävaikeuksia atomienergian rau­halliselle
hyväksikäytölle. Saksan liit­totasavallan
oma esimerkki on tästä
todistuksena. Sen ydinenergiatuotan­non
katsotaan tällä hetkellä ° olevan
ensimmäisellä sijalla Länsi-Euroopas-sa.
Maassa: toimii 35 ydinreaktoria,
joista kolme on sähköasemia. Väite­tään,
että Länsi-Saksan teollisuus voi
jo nykyisellään toimittaa muille mail­le
atomivoimaloiden täydellisiä ko­neistoja.
Saksan liittotasavallalle ei-rauhanomaisen
, atomivoimatalouden
kehittäminen, ole mikään ongehna.
Bonnin poliitikkojen vastalauseilla
on täysin muut motiivit: halti saada
kansainvälinen sopimus huonoon v a ­loon,
koska se voisi estää Saksan,
liittotasavaltaa saamasta haltuunsa y -
dinaseita ja aloittamasta, omaa: y d ^ -
aseiden tuotantoa. Saksbn liittotasa­vallan
atomireaktorit tuottavat tällä
hetkellä plutoniumia riittävästi .kah­deksaa
atomipommia varten, mutta jo
vuonna 1970 ne voivat asiantuntijoi­den
laskelmien mukaan tuottaa plu­toniumia
sataa atomipommia varten.
Hiljattain Bonnin hallitus osti USA:sta
500 kiloa plutoniumia. Tämän huomir
oon ottaen on selvää, että SaJcsän
liittotasavallalla on kaikki edellytyk­set
omien ydinaseiden tuottamiseen.
Länsi-Saksan ydinteollisuuden joh­dossa
ovat samat yhtiöt ja midiet,
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
SE LIIKKUU KUITENKIN"
Otsikos.sa oleva virke on, kuten
tiedetään, kuuluisan fyysikon ja
tähtitieteilijän Galileo Galilein
ikuistama.
Kun Galilei rupesi tutkimusten­sa
perusteella (seitsemnnellätois-ta
vuosisadalla) kannattamaan
aurirkokeskeistä järjestelmää, niin
hän joutui ristiriitaan , katolisen
kirkon kanssa, joka oli omaksu­nut
Ptolemaioksen maakeskeisen
järjetelmän.
Inkvisitio-oikeudessa Galilein oU
pakko peruuttaa oppinsa, mutta
hänen kerrotaan kuitenkin \\i]jaa
kuiskanneen "se (maa) liikkuu
kuitenkin".
Sen jälkeen on mennyt vettä
paljon siilojen alta. Lapsetkin
nauravat sille jos joku nyt väit­täisi,
kuten inkvisiti-oikeus pa­kotti
Galilein sanomaan parem­pia
tietojaan vastaan, että maa on
se napa minkä ympärillä kaikki
muut taivaankappaleet iiikkuvat.
. Kukaan ei enää usko sitä, että
maa on kuin lattea pannukakku.
Sitä hullunkurisemmalta tun­tuikin
muutama viikko sitten l u ­kea
Tenne.s.söeh osavaltiosta Y h -
dysvälloi.sta tullutta uutista, että
vielä nyt, atomivoiman ja avaruus
tutkimuksen aikakautena, vähän
toistasataa vuotta Darwinin jäl­keen
Tennessecn osavaltiossa Yh­dysvalloissa
oli erotettu toimes­taan
eräs opettaja joka oli selittä­nyt
oppilailleen kehitysopin teo­riaa!
Tiedemiehet ovat todenneet mo­nilla
eri tavoin, että elämää on
ollut maapallollamme j o miljoonia
vuosia.
Mutta Tenncsseen osavaltion
opettajien täytyy vieläkin olla us­kovinaan,
kuten Gallein aikoinaan
toista mahdottomuutta, että maa,
ja kaikki se mitä maapallollamme
on, luotiin muutamassa hetkessä
noin .4000 vuotta ennen nykyisen
ajanlaskumme alkua.
Tämä vetää meidät elämän al­kuperään.
Yleisesti tunnustetaan
ja myönnetään, että elävä.ssä ai­neessa
tapahtuu jatkuvia, elotto­mille
aineille vieraita, elämänil­miöiden
perustan^ olevia muutok­s
i a " •••./^
Toisaalta, mistä on elämä al­kunsa
saanut, sitä ei ole vielä
voitu käytännöllisesti todistaa.
Yleisesti. käsiteftään kuitenkin,
että on vain .njan kysymys jolloin:
tiedeimiehet, pääsevät "elämän sa­laisuuden"
.perille. Tosiasiassa
Toronto Star-lehden kirjeenvaih­taja!
Richard Lewis tiedoitti äs­kettäin
Chicaeosta, että ei"äs ame­rikkalainen'
tiedemies on jo saa­nut
kehitetyksi keinotekoista elä­mää-
Kuinka pätevä tämä tieto on,
sitä emme tiede, mutta hän ker­too
kuitenkin mm. seuraavaa:
Hlinpjsin yliopiston mikrobiolo­gi,
prof, Sai Spiegebnan, joka v.
196.5 synteettisesti kehitti itsensä
uudistavan viruksen (baktereita.
pienemmän tauteja aiheuttavan
tartuntakykyisen eUön joka pys­tyy,
tai on tähän asti pysynyt, l i ­sääntymään
vain elävässä solus,
sa), tiedoitti eilen, että hän on
kehittänyt uutta elämää koeput-ke.
ssa.
Hän .sanoo tätä: uutta elämää
•pieneksi hirviöksi''. Prof. Spie­gel
man kertoi Yhdysvaltain Kan­salliselle
Tiedeakatemialle Wash-ingtonissa,
että hän kehitti itsen­sä
uudistavan elävän aineen osan
pienentämällä synteettisen viruk­sen
82-prosenttisesti.
Täniä typistetty viru.s, hän sa-noöl^^^
on^^sellaista elämänlaatua
mitä ei ole ehkä koskaan ennen
ollut, mutta se voi_toisaaltä^la
alkeellista, elämää materiaalia ke­hityksen
alkuvaiheessa.
"Pieni hirviö" on varaton, hän
sanoo, sillä se on epätäydellinen
viiois. Se e i voi tehdä mitään muu­ta
kuin uusia itsensä.
Sillä ön kuitenkin mahdollisuus
kehittyä virusvastaiseksi tekijäksi
siksi kun se voi estää täysin ke­hittyneen,
tartuntaa alheuttavari
viruksen itsensä uudistamisesta
(synnytyksestä).
Ainakin näin on tämä "pieni
hirviö menetellyt" laboratoriossa,
Urbanassa, 111., sanoi Spiegelman
Spiegebnan korosti kuitenkin,
että näitä kokeita pn suoritettu
tähän meiirtessä ainoaltaan labo­ratoriossa.
Missään elävässä ku-doicsessa
ei sitä ole vielä kokeiltu
mutta mahdollisuudet näyttävät.
lupaavilta, hän selitti
Sen lisäksi että "pieni hirviö"
voi uudistaa itsensä on siinä to­dettu
myös elävän aineen muuttu-vaisuuskykyjä
niin että se voi ke^
hittyä toisenlaiseksi. -
Spiegelman alleviivasi Kansalli­sen
akatemian kokouksessa että
hän ei ole kehittänyt ainoastaan
synteettistä elämää koeputkessa,
vaan että hän on voinut kehittää
myös keinotekoista kehitystä la­sin
alla.
"Nyt me voimme tutkia tämän
aineen kehitystä", hän sanoi. "Se
muistuttaa aikaisempaa kehitystä
maapallolla j a se voi ehkä antaa
meille valoa elämän alusta. Se voi.-
aloittaa. muuttua ja kehittyä".
Kehitettyään tämän "elävän-hirviön"
Spiegelman rupesi tutki­maan,
onko mahdollisuutta ke­hittymiselle.
Vastaus oli myönteinen hän sa­noi
ja selitti: "Me voimme nyt
tutkia . Darwinismia molekyyli-hiukkasen
portaassa . . ."
Nähtäväksi jää mihin johtaa tä­män
"pienen hit^^iön" kehittämi­nen,
vai johtaa mihinkään; .
Varmaa kuitenkin on, ettei
Tennesseen osavaltion,, voi tietoir
suuterqme edistystä estää vaikka
se voikin kaikkivoipaisessia type­ryydessään
"suojella" asukkai­taan
"apiilalain vaaroja" vastaan.
Jos Spiegeimanin "keksintö'*
osoittautuu paikkansaBitaväiisi,
silloin on kaiketi ^ T t ^ i g ^ e n k i i f
osavaltion myönnettävä, että 'se
liikkuu kumminkin".
— Känsäkoura.
•i
•'•II.