Vapaus, April 4, 1957

              ${sni f ' Torstaina, huhtik. 4 p. — Thursdsy, April 4, 10.'7
VAPAUS
CUUUEKTII — laäepeaaeat i a b or
OsBBs 4tf K m i i s b CiiuuUans. £et-taHttdied
Vov. 6. 1917. Authorized
as «eoond elass m a l l b y the Post
OfOee: Departmrat; Ottawa.^v Pub»
UflHud tliriee weelcljr: Tuesdays,
vlbsndays and Saturdays Iqr Vapatis
rPubUabfag Company L t d . / at loo^ioz
SIffl S t W., Sndbuty, Ont., Canada.
TelephonesrBus. Office OS. 4-«2M;
Edltbrial Office OS. 4>428S. Manager
e. Suksi;, Editor W;-EUund. MaQing
a d d r m : Box 69. Sudbuiy. Ontario.
Advertistns rates m»on applieation.
Translation free of chafge. /
T H ^ U S H I N N A T :
Canadassa: I vk, 7J00 6 kk. 3.75
3 kk. 225
Thdysvalloissa: 1 vk. SX» 6 kk. 4 ^
Suomessa: 1 vkj 8,50 0 kk. 4,75
S Y N T Y M X -
P Ä I V IÄ
V ä i t t e l y ä Unlcarin lehdistössä '25 VOOTTA TTöVJtta«UnnSEESSÄsa»^,aaa,5S5^,-
Kosto joukoille ^ UakariD aagiidjlrtisca t^^
puineen pSäleiifi iNqfgalMdsag
Jack M S k v S a t i l t S t e . Marie, Ont..I julkaisi maaliskuun 7. pnavfco.
1927 — Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — 1957
P i i l i
pliSii
,Su4biiiryii «arjajuhlatulos
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, CSJ:n Sud-hiu^
saatiin taloudellisesti kaikkien
dollaria, mihin summaan
ei vielafsiäälly *^ suuren rahasum-
• ;man kerääminen noin kahden kuukauden aikana pn todella
' suurtyö — mikä on vaatinut osaston jäseniltä jä 'kannatta-^
Jjita suuria uhrauksia ja ennenkaikkea väsymätöntä töi-miiit^
a.
. , Mutta näiden sarjajuhlien taloudellisten tulojen lisäksi
oi^huomioitava vielä se tosiseikka, että näiden kilpäiluryh-iilriött
toinriesta^ j harjoiteltiin ja esitettiin täimän
käivden kuukauden aikana''kolme koko illan näytelmää —
kaksi :''esikaupunkilaisten'' ja 1 ^'kaupunkilaisten" tpimesta;
i Sen Iisaksi jä^estettiin kahdet kabaretit, useita hyviä päi-:
'5^V$MJstUäisiiuksia, kahdet tanssit ja vi^ yhteinen sovin--
tojuhla, minkä hyvästä ja monipuolisesta ohjelmalta ma­inittakoon
vielä se, että huomattava osa siitä oli '^kotoisten"
kulttuiirivoimienime suunnittelemaa ja kirjoittamaa ohjel-xnistoa.
, ' ^ ^
' Kaiken tämän johdosta on sudburylaisille sanottava, että
hyvin olette^ työnne: tehneet.
Mutta viaikka sudbutyläisten tulokset ovat parhaiten
tiedossamme^^täinä ei suinkaan tarkoita sitä, että kailc^^
niuualla olisi hiljaiseloa;; Päinvastoin^ on ilolla todettava, että
G ^ : n toiminta oh kuluvan kevättalven aikana ollut erittein
v(lkasta^Torontossa; Vancouverissa, Port Arthurissa, "Etelä-p|
ässä- ja monilla InuiUa paikkakunnilla erittäin mer­killepantavaa
on tämä: Kaikkialla missä on lyöty tosimielessä
•toimettomuutta korvalle on saatu maanmiehiltä
siltamme /entistä suurempaa kannatusta. Tämä seUaise
joäiesimerkkinä siitä; että CSJ:n edessä on vielä pitkäksi ai-fkäa'hedelmällinen
työvainio. Kaikki mitä tarvitaan on se,
rettä otetaan vaari hetken tarpeista ja järjestetään toiminta
sen mukaisesti.
,Tässa< yhteydessä kiintyy huomiomme pariin seikkaan. ;
^^^te JirjestÖmnie haalien ja,toimipaikkojen menot ovat suuresti EJfJj'?/! li^äntyneet ja lisääntyvät yhä. Kun esimerkiksi CSJin Sud-
" '('ll'^ bjtuyn 'osastd joutu maksamaan haalistaah kuniiailisyeroa \ja
; paloval^uutusta yhteensä' toistatuhatta dollaria vuodessa —
11^1^ ' ' o^usta^äännöllisistä menoista puhumattakaan — niin selvää
"^'s* <^ että, se vaatii jatkuvia ponnisteluja varöjp^^jfcäämi-
'>^f8t^ * ,Kuitenkinuon ,w^uistettaya,'että CSJ ei ole:ajn:ö&',joukko-
"ffÄSltt']* ^fJTif^tö, inihka kustannukset ovat suuresti lisääntyneet. Pa-mi
-JMIäi
• • i l
Mmmi m
mm
im
I
WlMJW^ nimittamii
l^utettaikoon vain mieleenune lehdessämme muutaMa';: päivä
Joitten julkaistu pieni uutistieto, jossa 'kerrottiin, että^pana-jd^>;
l^
jdto.aikana kaksinkertaistuneet — kolmesta kuuteelft;^mil­joonaan
dollariin vuodessa.
'i Jos sitten' tulemme takaisin Canadan suomalaisten pii-
•ru^ ja toimipaikkojen
^menojen lisääntyminen on painajaisena kaikille täkäläisille.
, j^estöille, seuroille ja seurakunnille.
^' , .Olisi myös suurta itsepetosta, jos emme myöntäisi sitä
tosiasiaa, että näiden toimipaikikojemme menojert' lisäänty-ininen
vaikuttaa haitallisesti myös kulttuuritoimintaamme;
^Kimjkulttuuritoiminnan yhteydessä on aina ja miltei kai-kij^
a tilanteissa pantava etualalle "rahan teko", niin siitä
johtuu, että kaikki tilaisuutemme eivät ole' läheskään niin
ai^okkaita kuin niiden pitäisi olla.
' V ; T i l aM että siirtolaiselämän
poikkeuksellisissa olosuhteissa elävät maanmfehem-me
on jaettu moneen "riitelevään" ryhmään, jotka
kuluttavat aiyan luvattoman paljon voimavaroistaan
keskinäiseen kinasteluun. Seurauksena on — jos sal-
, ! Iitaan tässäkin käyttää hyväksi Sudburyn tilannetta
, — että esimerkiksi koko illan näytelmien esitys, kuo-
' ; i-ojen konsertit jms. tilaisuudet rajoittuvat miltei sa-
* taprosenttisesti siihen mitä pystytään CSJ:n paikal-
> lisosaston toimesta järjestämään. Me olemme luon-
- l noUisesti iloisia siitä, että CSJ:n paikallisosasto on
) siksi elinVoimainen, että se kykenee ylläpitämään
tällaista kulttuuritoimintaa, jota ilman elämämme
^ f olisi henkisesti palj köyhempää. Mutta me olisim-
'•y^!v::;:,f>}rXt)c- sitäkin iloisempia, jos näytelmien esitys, näytel^
mäkilpailut, konsertit ja muut kulttuuritilaisuudet
: elpyisivät yleisesti täkäläisten maanmiestemme kes-
' ! kuudessa.
* * *
; Tässä -mielessä olisi toivottavaa, että GSJ:n ödustama
••yhteistoiminta-ajattis voitaisiin pikapuolin toteuttaa kulttuu-emme
voisi sopia, kuten on GSJrn
stomesta esitetty, että eri ryhmät voivat pitää kiinni uskon-
'n katsomuksistaan — mutta silti toi-
|mla yhteisten sopimusten mukaisen kulttuuriperinteidemme
& vaalimisen hyyäköi?>GSJ:n Sudburyn osasto on ehdottanut,
|että eri järjestöt ja seurat tekisivät sopimuksia siitä, että
ifkäytäisiin vastavuoroisuuden perusteella toinen toisten haa-
?;,leilla ja toimipaikoilla esittämässä-joko kokoillan näytelmiä
tai pienempiä yksityisnumeroita. Tällainen sopimus vaatisi
ajattelevia kanssa-einen
etumme vaadi
toisemme ajatusten kun"
mmttamista?
. • • *
j ' , , Jokatapauksessa meistä tuntuu, että CSJ:n Sudbiuyn
o^ton nyt saavuttama suurtulos on yksi merkki siitä, että
p|f4^i3läfe haluavat torailun asemesta yh-
-.teisymmärrystä ja sellaista toimintaa, jonka tavoitteena ipn
'^'I^M^jiyBmari^ Juuri tällaisen yhteistoimin-;
||^;'i^an'Jt^ on mielestämme ponnisteltava entistä tehok-kaarapun
kaikissa ryhmissä poliittisista -ja uskonnollisista
i|]^Wmuksistamme h Jos önhyvää tahtoa, niin kult-l|^^
t}^itoimintaamme voidaan kustannusten kohoamisesta hiio-
Jenkatta'suuresti tehostaa — mutta onnistumisen ehtona on
''--^W^%^hön pää^,, - / ^
täyttlia lauantaina, buhtikuiui 6 pnä
60 vuotta.
; VUlio Vir«ta, WeMer Park, Ont.,
; täyttää lauantaina, hulitikuun 6 päi-l
vänä BO vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja • tutta
i vain onnentoivotuksiin. ^
Mitä muut sanovat
NYKyAIKA,|STA
HUVMOBINTAJUA
V 'Tavattoman' huumorintajuisesti oli
Veronmalcsajaln keskusUitto kutsunut
lO-vuotisjuhlaanjsa juhlapuhujak-si t r i
Väinö Tannerin. Siinäpä suositeltava
keino muillekin yhdistj^csUIemme saa­da
hieman k u l v a f c i ^ i s l l n Utamiinsa
piristystä. RaitUusyhdlstylcsessä voiai
olla puheen pitäjänä puoluesihteeri
Leskinen, ammattiosaston perheUlassa
eversti Kat1Iu»ki. rauhanpuolusta­jain
Jiflilaasa kenaraU Airo jne,
— Juorlcunnan Jussi,
. K a n s a n Uutiset, H ;ki
reetUkkona tnnnrfttn lozscf^ Be<
vain artikkelin, jossa luin ferävls-ti
arvioi viime syksyn lapahtam^
telua ; ksduleUa^ynitanialla: rBako-; tetonStv vakavat erehdykset Ja v i r -
sin<;erdn Ulkkiä?^ vastaan j a koi-gyn^
taiszontin rybaSST y va&taan < jäämiseen.
KäytäimSssä on kuifaai^n' taisteiru| ; M todellinen onnettomM*^
vain eiulnmainittua suimfausta vas | U n k a r i n kommunismille o l i »e. että
taan j a Nagy jäictfy^liian vähäiie.| virheiden oikaiseminen anne-.lM"n
ja nykyista tilaoiietta.. Kiijoitos . IUiJtouil|ohto teki' virheitä talguspc-l jmoluevastai^ille ihmisille, ennen
on aibeuttanat vilkkaan Icedniste- ^ iitiikaasair j a rilcko
rr
Kaatuuko Suomen
hallitus "vakaut­tamiseensa'
Hebinlil. — Jos vakauttamls-ohjebnaa
ei kokonaisnodessaan
hyväksytä baUituksen esitänäs-ftä
muodossa, haiUtns hajoaa, s i l ­tä
soslaUdemokraattinen puolue
vetää minlstertaisä pois halUtokr
sesta. Tämän-Ilmoituksen teki
- pääministerin sihteeri, maisteri
Kaarlo Pitsbiki maallsk. 31 pnä
S K D L r n Uudenmaan piirlfcokook-sen
lähetystölle, Joka kokouksen
valtuuttamana esitti hallitukselle
- vafcäuttamlsohjefanan merkitsevän
^ennenkaikkea vähävaraisen \^väes- '
tön elintason tuntuvaa alenta­mista.
Maisteri Pitsinki lausui
edelleen, että kapitalismin valli­tessa
el asioita voida nykyistä pa­remmin
hoitaa, sini 'hiaassa'on. >
: 70,000 työtointa, |Dista valtion on '
pidettävä huolta. • , J
X l u »
Suuri palkkio
I Teheran. — Noin 1,5 miljoonan
markan palkinto luvattiin maaliisk. 30
rjn4 tiedoista, jotka Johtavat, nimien
rosvojen pidättämiseen, , Jotäta viime
viikolla' Pakistanin vastaisella rajalla
ryöstivät Amerikan kansalaisen rou­va
Anita Oarrolin ja surxiiasivat hä­nen
ipiehensä ja kolme muuta mies­tä.
Persialaisia - sotilaita j a poliiseja
on ajamassa takaa rikoksentekijöitä.
Inn, jossa on valofettu asioita nio
nipuolisesti j a eri näkdlumnoiUa.
Sevaln esittämät väitteet ovat
saaneet jotkut pelkäämään, v i ta
palattaisiin' vanhoihin virheisiin
j a että kirjoituksen julkaisemi­n
e n olisV merkkinä ns. rakosilai-suuden
henkiin Iieräämisestä. Tä­tä
pelkoa on tietenkin yrittänyt
lietsoa taantumus,^ joka rakosilat-kuuden
poistamisella käsittää i l o ­ko
kansandemokraattisen 'järjes­telmän
hävittämistä. Avoimen
väittelyn aloittaminen lehdistöiftä
on.kuitenk/n paras todistus siitä,
että ei ole kysymys paluusta clenr
neisyyden virheisiin, silla cnimen
johtohan ei sallinut vapaata m i e l i ­piteiden
vaihtoa. Eräät k i r j o i t ta
jat ovat myös huomauttaneet, et­tei
Revailla olisi ollut oikcutUi
puuttua uuden Vpuolueen työssii
havaittaviin heikkouksiin, siliä
kulttuurielämän näkyvimpäulir
hahmcua hän on osavastuussa si
vistyselamäu alaiia tehtyihin vir
heisiin. Käytävä keskustelu on
varmaankin omiaan lähentäoiääu
puoluetta Ja kansaa, tekemään
iunnetulisi kominunisticn tavoii
tiaa ja laillisuutta vastaa^, mutta; Kaikki me muistamme hänen as
.Vagyn suuntaus olisi merkinnyt ko-[ hallitusohjelmansa, jossa ei ollut &a
ko Icansandemokraattisen Unkarin | naakaan sosialismista, proletariaa-tuhda..'
; t in diktatuurista ja kymnienvTioti-
6. Virheitä korostettaessa on u- sen rakennustyön- tuloksista. Sila
hohdettu ne suuret saavutukset, joi-| enemmän siinä puhuttiin tehdyistä
hin 12 vuoden aikana päästiin.' \ rikoksista, uudesta vaiheesta ' ja
7. Revisionismi on voimakkainta^ uudesta politiikasta.
K i r j . J I M T E S T EB
E n I B S C O maapallon pinnalla olevan: remmuusmielialan omaksuvat a n ^
kirjallisuuden 'ja taiteeO;- alalla j a (Jatkoa 4. sivulta)
siellä puolueen selvitystyö on Hei­kointa.
,^ ',
Kolme päivää myöhemmin Neys-zabadsag
julkaisi Karoly Szaroosin
; kirjoituksen "Aatteellisen. - hajanai-
; suuden syistäni jossa todettiin ky-
: symyksen ajankohtaisuus ja selvi­tystyön
tärkeys, mutta polemisoitiin
\ eräitä Revain ajatuksia vastaan.
< Kirjoittajan mielestä Revai tarttuu
;' oikeaan, asiaan, mutta arvosteice
' vain ilmiöitä kajoamatta syiliin.
' ;;ynkann työtätekevien puolueen ^^^^^^^^^^^ kahviaiset ja leivosmyy-
1 johto puhui monet vuodet taydelli-1 •* .
sestä aattecllisiesta j a poliittisesta {Jäiset onnistuivat kerta jälleen esi-yksimielisyydestä
j a esitti a».at sei | merkillisen hyvin. Osanotto oli
I laisessa valossa kuin kaikki i>uo-j erittäin hyvä useiden ihmisten t u l -
' lueen jäsenet olisivat varauksitbi ja I iggsa j a toisten mennessä.
Osuusliikkeeltä
hyvin onnistuneet
kaliviaiset PÄ:ssa
Port Arthur. — Viime lauantaina
pidetyt International osuusliikkeen
Tällä kertaa tilaisuudessa o l i näh­tävänä
erittäin miellyttävä näytekö-horjumatta
, hyvälcsyneet puolueen
politiikan j a ' tukeneet 'sitä. Puolu­een
yhtenäisyyttä alettuu julistan
teitä ja työtapoja. Johtopäätökset f erikoissti vuoden 1953 kesäkuusta, i koelma osuusliikkeen leimalla va-
-keskustelusta vetänee sosialisti- i kun sokeakin jo näki, että sellalses- rustettuja tavaroita, joita oli järjes-sen
työväenpuolueen syksyllä ko- i ta ei ollut puhettakaan. Ifnkarin! tetty Federated Co-opin toimesta.
koo'.ttuva edustajakokous. i sosialistinen, työväenpuolue cl hy-j Myös oli näytteellä paikallisen
. „ , . . . . . . V / väksy tuollaista tyhjänpäiväistä i osuusmeijerin tuotteita. Kaikki,
Jozsef Revain artikkelissa ?sitetyti jyjjgjgjyg^^^^^ ;
ajatukset voitaisiin lyhyesti kiteyt-i ,
tää seuraaviin k o l i l i i n : ' ! S E K A A N N U K S E N S Y VT
l ; Kansan ja työväenluokan kes-l On muistettava, eaävanhas.=. a U n -
kuudessa vaslavallankumoukseri! karin työtätekevien puolucssa ei
johdosta syntynyt aatteellinen ha- « " " t vain periaatteeUisia kon»mu-jaannus
on saanut jalansijaa myö?! nisteja vaan myös suun maarä on
puolueessa. i nenonkijoita; horjuvia pik/oporva-toista
n ' i " ylpeätä, iteräänantama-tohta
j a itsenäistä kansaa kuta suo­malaiset.
,
' Poikana Torontossa ollessani hei­dän
ylpeytensä näui siinä uutteiiiU-dessa.
jolla he suhtautuivat kotinsa
puhtauteen. Kerta toisensa jälkeeii
olen havainnut tämän ylpeyden hei­dän
suhtautumisessaan .tehtäviinsä
kaivosmiehinä, mekanikkohia, kar-^
pentereink ja fannareina.
Heidän peräänantamattcmuutersa
on yhtä hyvin tunnettu. Tuntuu s i l ­tä,
että jos kaksi suomalaista asettuu
vastakkain tärkeässä kysyn<>iksessä
tai tehtävässä, hiin he eivät voi t d i -
dä kompromissia: koko elämänsä a i -:
kana. Kumpikaan puoli ei anna vä-saksilaiset
työnantajat suuressa iii.''
tämättömyydessään' eivät tietäneet
2. Unkarin sosialistinen.työvä^fi- riliisia aineksia sekä ihmisiä, jotka
puolue viivytteli luvattoman kauan! P " f ä t kiinni porvarillisista K.n.o
ennenkuin antoi oikean a n a l y y s i n ; ' .. .. ,
viime syksj-n tapahtumista. - Osa! Kansainvälisen tyoyaenli.KKoey
puolueen jäsenistä vieläkin on sälä, »^«J^'""^ «««'««f' « " a Juur. nuo ai-virheellisellä
kannalla, että syksyllä' tarjoavat ruokamullan kai
.oli kysymys vaIlankumouk./.ta ei-! J.'»e po.kkeamisi e pu6luoe9.,u
kä vastavallankumouksesta. ^apahtu: meillaK.n. hun viela
Canadasta lähetettiin vöhriaä u l ­komaille
Hudson Bayn reitin kautta
ensimmäisena kerran . v^ 1932.
3. E i ole tehty marxilaista analyy/
sia menneen kauden virheistä, vaa'n
puhutaan ylimalkaisesti " n k o i i i s cs
lisäämme, . että-. >vanhojaj'; Uiaanalai-suuden
koulun/käyneitä,.ko,niirauni^
teja syrjittiin tai syytlöniäsii van;:it-puhutaan
ylimalkaisesti nKoi.iäCS tij„jj.„ ^^^^ selväksi, puT>-
ta menneisyydestä ja yhdytaart ta juevastaisten rymifcn o l i ' h - i p p> ^oi
ten vastavallankumouksellisten ISL-nontaan.
.
4. Nagyn Loszontin' ryhmä puolu­eessa
oli tosiasiassa vastavallankc-mouksen
liittolainen v j a ? valmisteU-aatteellisesti
ja poliittisesti' prole­tariaatin
'diktatuurin kukistamista.
Vanhan puolueen heikkoutena oli',
ettei se kyennyt selittämään jäsenis­tölle
Nagyn ryhmän todellista luon­netta,;
Lokakuuhun mennessä keo
kuskomitea tosiasiassa oli laskenut
aseensa opposition edessä.
5. Puhutaan, että USTP käy U i s -
Teuraskarjan moukarilla mukilointi
on kielletty Toronton teurastimossa
: Toronto. — Toronton kunnallisel
-le teurastimoUe annettiin tiistaina
määräys, että eläinten mukilointi
moukarilla on lopetettava, j a että
teurastusraenetelmät op , yleensä
saatava inhimillisemmiksi.
Kunnallisesti ja yksityisesti omis­tetuissa
kaupungin: teurastamoissa
viikko sitten vieraillut kaupungin
terveyslautakunta esitti teurastamo^
komissioneri E a r l Huntille, että hä
nen tulisi myös tutkia eurooppalai­sia
menetelmiä sikojen tainnuttami
seksi kaasukammiossa. ; .
Mr. Hunt sai määräyksen tutkia
sitäk-n. että voidaanko vasikat ja
lampaat tainnuttaa hiilidioksidilla
ennen veren pois la.skemista. Nyt
on tapana, että vasikat ja lampaat
pistetään tainnuttamatta. >
Kuhnalliselle teurastamolle an­nettiin
määräys tainnuttaa lehmät
muilla keinoin, eikä moukarilla.
V i i k k o sitten suoritettu tutkimus
Omalta kohdaltamme halu­amme
vielä korostaa, että vaik­ka
tässä yhteydessä olemme
puhuneet yksinomaan CSJ:n
ja erikoisesti sen Sudburyn
osaston yhteistoimintaehdotuk-sista,
niin tämä. ei suinkaan tar­koita
sitä, että lehtemme kan-i
nattaa ja' tukee "ainoastaan;
CSJ:n ehdotuksia". Valitettava
tosiasia on, että tähän päivään
mennessä ei ole pitkään aikaan
tullut muiden järjestöjen eh­dotuksia
yhteistoiminnan jär­jestämisen
hyväksi; Mahdolli­sesti
joillakin muilla järjestöil­lä,
ryhmillä tai' yksilöillä on
käytännöllisempiä ehdotuksia
kulttuuritoimintamme • edistä­misen
hyväksi yhteistoiminnan
kautta. Mikäli tällaisia ehdo­tuksia
vastaisuudessa tehdään
— ja elävä elämä pakoittaa
meidät lopettamaan ryhmäto-railun
— Vapaus tulee suhtau­tumaan
niihin yhtä^ennakko-luulottomasti
kuin 'se suhtau­tuu
nyt CSJ:n yhtäeistoiminta-ehdotuiksiin.
osoitti että tällaisessa tainnutusme-netelmässä
vaaditaan usein-kaksi jä
kolmekin moukariniskuä.
Terveyslautakunta hyväksyi myös
vissit säädökset jotka lähetetään
yksityisesti omistetuille teurasta-m\)!
lle kaupungissa tofvomuslau-seella,
että "ne panftaan täytäntöön
h i i n pian kuin mahdollista". Yksi­tyisten
omistamia teurastamoja
pyydettiin hyväksymään sellaineti
periaate, ''ettei mitään eläintä pan­na
rautoihin, ei nosteta ylös, ei r i ­pusteta,
ei pistetä eikä kaltata i l
man ettei sitä ensin tainnuteta ja"
tehdä humaanisella tavalla kipua^
tuntemattomaksi".
Valtuusmies; W i l l i am Dennison
sanoi, ettei Toronton kunnallisesti
omistettu teurastamo ole toisia huo^:
nompi. Mutta valtuusmies Harpld
Menzies korosti, että kunnallisesti
omistetun teurastimon pitäisi ollat
mallina yksityisesti omistetuille lai-^-
toksille. Ellei "näin menetellä, sil4
toin pitäisi luopua kunnallisesti o-'
mistetusta teurastimosta" sanoi
hän.
Teurastajain unio (The United
Packinghouse Workers of America)
on edustajakokouksissaan vaatinut
inhimillisempia teurastusmenetelf
miä, s e l i t t i ' valtuusmies Dennison/
Nämä työläiset haluaisivat eläinten
tainnuttamisessa käyttää moulca^i
rien asemesta erikoisia "tainnutus-pyssyjä".
Teuraseläimen nykyaikaisella
»"pyssyllä" tainnuttaminen maksaisi
ZVi senttiä elukkaa kohti, sanoi val­tuusmies
Dennison. Sikojen tain--
uuttaminen hiilidioksidilla tulisi,
maksamaan vain yhden sentin eläin-;
tä kohti.
Toronton / Eläinsuojeluyhdistykr
sen edustaja B. R. Grange varoitti
terveyslautakuntaa siitä, ettei sen
sovi odottaa kansallista tutkimusta
teurastus-teollisuuden menetelyta-,
voista. "Lihanpakkaamoteollisutis
(teurastamot) ovat, aina jarrutta;^
neet ja menettelivät v n y t k in niin^
Yhdysvalloissa" sanoi'hän.
Toronton terveyslautakunta on
esittänyt pyynnön, että liittohallitiis
laatisi lain, jonka mukaan eläint^
teurastaminen o l i s i tehtävä humM^
nisemmin k u i n nyt on tapana 4^'
nadassa.
mia.
Toinen aatteellisen . cf-j^asorron
syy on nähdäkseni siinä, että me
aliarvioimme 25 vuolta kestäneen
sWvinististlr< j a kansalliskiihkoisen
kasvatuksen vaikutukset.
Me unohdimme, että natioualismi
voi. helposti syntyä uudclle«.'n v.ir-sinkin
nuorison keskuudesa 4. Lo­kakuun
23. päivän nationaliSifin ja
sliovinismm aalto ei pudonnut L a i -
vaasta: Jos sillä e i olia: ollut maa­perää
puolueessa j a puclucc; uiko
puolella, . n i i n . Nagyn-Loszontin
'kansallisen kommunismia obicl
ma ei ohsi saanut kannatustJ puo­lueen
riveissä.
Me aliarvioimme monien: vuohien
aikana vihollisen suorittamaa f-icpa-gandaa,
jätimme vastaamatlj siiheiv
tai vastasimme typerästi/ j;^ kaiiva-maisesti.
Mqpct alkouuMiskoa vi­hollisiamme.
Puolueessa ei käyty avointa .•aat­teellista
taistelua ; opportunlölisiä,
revisionistisia, i puoluevastaisia kat­somuksia
vastaan j a siksi ja:-.>nistö
ei voinut ymmärtää es."m. iia»"e.NK
gya vastaan käytettyjä h a ^ m u U i s Ia
toimenpiteitä, j o i h i n ryhdyti.:n .^a
iiasti myöhässä .maaliskuussa *lt.<5.>
Aatteellista hajaannusta; o l i puo­lueessa
nähtävästi jo ennen vuotta
1953, mutta tuolloin se alkoi s.':ada
laajemmat mittasuhteet.. .Siiloin r u ­vettiin
levittämään mitä erilaisim­pia
antimarailaisia-katsomuksia, pu
huttiin ''kommunismin .•nb^ialisoi-misesta"
ji-.e. Kesäkiiussa^lQä.*] tchiy
keskuskomitean : päätös sisälsi ardt-tä
virheitä, muttapääasiassa se o!i.
oikea. Siinä paljastettiin^ puukucen
jotka olivat läsnä, olivat tilaisuu­dessa;^
maistamaan osuusliikkeen
kaakicujauhoista valmistettuja kaak-kuja.'
Se vaiistuskomlCean jasen. Joka
oli valmistanut nämä kaakut aur
saitsee siitä kiitokset, samoin Fort
Williamin osuustoimintakiltan jäse­net,
joiden tehtäväksi o l i jäänyt t i ­laisuuden
pääasiallisin järjestely.
Samoin ansaitsee kiitokset se Inter-
. national liikkeen osuustoimintakil­tan
naisjäsen, joka myi 184 lippua
tilaisuuteen j a lupautui vapaaehtojl-sesti
huolehtimaan keittämisestä
tämän vuotuisella osuusliikkeen ke­säleirillä.
Samoin ansaitsevat kii­tokset
Suomalaisen Järjestön Nais­ten
Kerhon jäsenet, jotka aina ovat
olleet valmiita auttamaan näiden
kahviaisten odnistumiseksi.
Samoin meidän tulee huomioida
-eräät' toisetkin naiset, jotka löytä­vät
aikaa: osallistualcseen näihin-ikahvidisiin.
Heidän joukossaan ovat
kaupunkimme pormestari mrs.Wis-h
a r t ' j a mrs. Burns opetuslautakun­nasta.
':,
Myös kiitoksemme Fort William-in.
puistolautakunnalle, joka o l i lah-^
joittanut kukkia tilaisuuteen. Ku­kat
myöhemmin lahjoitettiin van­halle
veteraanille- m r s . , E l i n a Lehti­selle.
>Tilä ei anna periksi mainita
yksityisesti kaikista, j o t k a auttoivat ^
tavalla tai toisella, joten emme voi
muuta sanoa kuin kiitos teille, kai­kille!
. ^ >
. Nämä vuotuiset" kahviaiset ov^t^
muodostuneet erittäin tärkeäksi t i ­laisuudeksi
julkisuustyössämme ja
samalla- ne ovat olleet rahallisesti
apuna kesäleirimme rahoittamisek­si.'^
Samalla toivomme, että perheen-emännät
ostaisivat mainitsemiamme
valmiiksi sekoitettuja kaakkujauho-j
a (Co-op Gake Mix) siten säästy­äkseen
tarpeettomalta työltä. Tar­joilkaa
yhdessä osuusliikkeen lei­malla
varustetun kahvin j a osuus­meijerin
kerman kanssa. Siten voi­sitte
mahdollisesti miellyttää avio­puolisoanne
siinä määrin, että hän
ostaisi teille pääsiäiseksi ne uudet
kengät; Niitäkin on saatayissa
osuusliikkeestänne. Ja' naiset, kun
miehenne seuraavan kerran tarvit-
^seyat.uusiav..pukuja, niin kehoitta-kaa
heitä osuusliikkeeseen ^ osta­maan
union leimalla varustettuja
vaatteita.:—.;E. Nordstrom.
hääkään periksi.
•Mikäli itsenäisyys on kysymyksessä,
heidän rakkautensa luontoa kohtaan
ja heidän kallioperäiset farminsa ja
kesämökkinsä ovat osoituksena siitä,
että tämä kansa ei salli toisten mää-räUemistä.
Varhain 30-luvulJa. kun käveli
Prospect-kaduUa Kirkland Lakella ei
voinut olla näkemättä mahiostaulua
erään pimertavan rakennuksen edus­talla.
Tauluun oli maalattu valtavas­t
i suurennettu kengän korko. 8en'
alla oli Iskulause: "Alas rautakorko;
B e n n e t t— rikoslain 9Ö. pykälä n u -
r h i ! " _ -
lEi ollut helppo tutustua tämän suo­malaisen
haalin isäntäväkeen: K i e l i ­vaikeudet
muodostivat sitkeän esteen
ja samaten heidän ryhmakuntalaisuu-tensa.
Pääasiassa he pysyttelivät o-massa
seurassaan.
Ajan mittaan tulin tietämään pai-,
Jon heistä. Aterioin heidän osuus-ruokalassaaii
"Poikatalossa", kuuluin
heidän urheiluseuraan "Jymyyn" ja
olin töissä - Woi!kers-osuu3liik!k€essä,
ruokatavarakaupassa, jonka he olivat
perustaneet ja jTita he jatkuvasti k a n ­nattivat.
Kuuntelin 'mitä heillä oli
sanotitavaa, väibtelin heidän kanssaan,
tulin tuntemaan heidät j a opin heiltä.
- S a in tietää', että • suomalaiset Ja­kaantuivat
kahteen pääryhmään,
"punaisiin"- ja "valkoisiin'^ Käsitin,
ebtä tämä Jako Johtui pääasiassa Suo­messa
tapahitunelsta. poliittisista te­kijöistä.
Ulkopuolisena, skotlantilai­sena
canadalaisena. tämä terävä .ryh­mäjako
työläisten keskuudessa oli a i ­na
mielihaittananl. O l i n ystävällinen
kumpaankin ryhmään kuuluvien hen­kilöiden
kanssa.
. T o i s t e n : canadalaisten keslkuudessi
tämä suomalaisten k^uudessa val­litseva,
jako oli vahän* tunnettu. P a ­juun
mitään Suomen kansan rikkasi,
ta kulttuurihistoriasta.He eivät olleet
tietoisia Suomen paliittiseta käiitjk.;
sestä, suomalaisten, tavoista, heidäa!
toiminnastaan j a ajatustavoistaan^ Qe^
palauttaakin mieleeni erään tosita.
pahtuman. "
Vuotena 1934 pohjois-Ontation
kuuluisassa «kultakeskuksessa K i i t.
land Lakella, alkoi kuulua ensloim^^''
jset varovaiset puheet union järjestä'^
misesta.. Elaivosten. ondstäjaln. yhdis^
tyksessä vannaan keskusteltiin pai-f'
jon tästä suuresta ^aarasta".
Oletan ,että Lakeshore-kaivoksea.
moni-milJoneeri omistaja, Harry O a - '
kes' vietti lukuisia unettomia öitä
kun häden ajatuksensa keskittyivät -
tähän asiaan. Hän. varmaan mietls.;,
keli. että kpka voi olla sen takana '
j a ketkä ovat agitaattorit kug^ kai- l
voksella maksettiin korkeimmat pai*
kat Canadassa.
Kaivoksen 'johtajat varmaan tua<
mivat,: että suomalaisilla oli paljon
täcemistä ääceisessä lakossa Noran.
dassa.He Scäsittlvät, että suomalaiset
olivat ensiluokkaisia työläisiä, mutta'
heidän itsenäiset ajatuksensa ja ryh- ;
miirtyminen t ^ i heidät vaaralliseksi
voimaiksi. K u n he pohtivat asiaa, niin
Jie varmaan-tulivat _siihen johtopää- >
tökseen; että suomalaiset olivat var>
maaiv unionismin takatta.
(Eräänä päivänä jokainen suoma- .
lainen ' kaivostyöläbien eroitettiin
Lake Shore-kalvoksen palveliiksesta.
Heitä oli; toista sataa Ja kailäu eroi-..:
tettlin. katsomatta siihen, nilhinkä'i
ryhmään he kuuluivat.
Tun-in erään suomalaisen nuoru-:
kalsen meEco hyvin. Hän teki asian
johdosta vetoomuksen työmjohtajal-leen,
-mutta tuloksetta' Hän ei voinut
käsittää erottamistaan. Selostaen a-siaa
minidle hän sanoi: " E n tiedä
mitään unioista j a vielä ; vähemmän
politiikasta. Miksi minut säkättOn?
Shiä olet union miehiä eikä sinua
eroitettu." _\
Hän puhui «totta,: hän ei ollut osal-listimut:
poliittiseen tai untonistlseen »^j
toimintaan. . i. ' ' ' "-^
Olen vain' yksinkertainen stootlan- ,
tilainen, : selostin -hänelle niinkuin
nyt selostan teille: 'AOIet suomalai-nen.
Olet lähtöisin ylpeästä, perään-antamattomasta,
ja,itsenäisestä kan­sasta.
Se on sinim onnesi tai'onnet­tomuutesi
riippuen : k u i n k a - haluat,^*
suhtautua, asiaan". -'•VI
suuri Juhia
Port Arthur. — Täällä Suomalai­sen'
Järjestön haalilla- 316 Bay sl.
on' lauantaina huhtikuun 13 .päivä­nä
kello 8.30 illalla Suomat'nis-Ga
nadalaisAi* Amatööri Urheilu-liiton
4-viikkoisten voimistelukurssien
päättäjäislllania.
Kurssien ohjaaja Dolores Niska­nen
..tulee useiden voimisteluesitak­sien
lisäksi esittämään yksityistans-sinumeroita,
kynttilätanssin, hindu-tanssin
ja mustalaistanssin,, jotka
tulevat olemaan kohokohtia illan
ohjelmassa.
Paikkakuntamme Kaiku-kuoro t u -
lee laulamaan siellä. Ohjelmassa
on soitto-, Isrulu- sekä voimistelu ja
tanssi-esityksiä useilta eri ryhmiltä
joten tilaisuudesta muodostunee av •
vokas;.ilIanvietlo.
Doldres:pn jo täällä pitänyt aikai­semmin
kurssit 1953 j a on pidet­ty
j a kyvykäs tanssija ja ohjaaja,
sekä hyvin tunnettu etelä-Ontarion
suomalaisissa asutuskeskuksissa.
Pääsylippuja saa etukäteen kui s
silaisilta ja Vapauden kirjakaupas­ta
65 e. j a ovella ,75e. — P. V .
Kevätmyyjäiset
i)öii-iiaa1i la
Toronto. — Toronton: osaston ^
naisten kerhon suuret kevätmyyjäi- ^;
set pidetään Vanhaan totuttuun' ta- '
paan Pitkänäperjantaina,, huhti-kuun
19 päivänä. Naiset oyat uut­terasti
työskennelleet Icoko,talven,
näitä mjryjäisiä valmistellen, ja toi-,
vovat saavansa yleisöltä saman suu­ren
kannatuksen; kuten menneinär
kin.vuosina. Ilot aloitetaan illalla
kello 6, j a kellb: 8 aloitetaan tanssi
Mannisen soittokunnan tahdilla.
Tervetuloa naapurikylistäkin, sil­loin
voikin viettää koko viikonlopun
täällä torontolaisten vieraana, sillä
samalla viikonlopulla on täällä haa­l
i l l a myöskin CSJ.n nuorten näy­telmäkilpailut,
siis on tarjolla pal­jon
hauskaa -ja arvokasta samalla_^
kerralla. H.T. " •*
Niigata, Japani. — Ankaran tuu­len
nopeasti levittämä tulipalo hä­vitti
tiistaina Bunsuin kauppalassa
296 asuntorakennusta ja sen joh­dosta
1,500 jäi kodittomaksi.
Bunsuih kauppala on 170 mailia;
1 pohjoiseen Tokiosta. .
"Häpeän ammaffi" ja sen "i(orvaus"
Tokiolaisissa uutistiedoissa fcerro^
taan, että Japanissakin poistetaan
laillinen prostituutio ^ v a l t i o n vai?
vonnan alaisuudcäsa' olevat bordel­lit
— kuten ammattimainen " l a i l l i ­nen"
haureus on aikaisemmin pois-,
tettu useimmista sivistysmaista.'
Mainittakoon; ettS esimerkiksi
Suomesta ,on j i i l k i n e n prostituutio
poistettu j o S() vuotta sitten, e l i vuo­desta
1907 alkaen. " ' •.
Asiaa> koskevissa 'uutistiedoissa;
kerrotaan kuitenkin, että laillisen
prostituution poistaminen ei ole
minkään helppoa j a että tämän "liä-;
peän ammatin" liarjoitta jat ~ tah-^
too sanoai .ne?jotka ovat> pitäneet
suurta^ liiketoiduntaa onnettoinienL
prostituuttten kustannukselle,- eivät
"häpeä" lainkaan vaatia valtiovaUah
"korvausta" hyvän, liikeafaarinsä
menettämisestät <. -
Japanin uusi foki, joka ssStää
prostituution laittomaksi, asttiivöi'
maan huhUkuun ensimmäisenä päi­vänä
1957. Tämä sellaisenaai^eäas^'
taa saiirta sosiaalista edistysask^ta
Japanissa. , - j.-^ '
M u t t a s i t t e n tulevat ."josT ia
"mutta" varaökset. -
Nyt voimaan astunut prostituu-tiovastainen
l a k i . säätää vissil ran­gaistukset
tyttötalojen omistajilla
j a ylläpitäjille, sekä prostituuteille
'ja heidän asiakkailleen. Mutta vaik­ka
tämä l a k i "astui voimaan" viime
;maanantaäia, sitä ei kuitenkaan
"panna täytäntöön" ennen kuin vas­t
a ' vuoden kuluttua, sillä tyAötalo-j
e n pitäjille annetaan--näin paljon
armon aikaa uusille liikealoille siirr
tyäkseen. Mutta vuoden, kuluessa
on. kuitenkin tämän alan liikemies­ten
j a .'•naisten. löydettävä uusia l i i - ,
-kemenetelmiä.
iavRobert^-TnimbuU .nostaisi epäile
mättä kauhistuneena kätensä ylös
j a huutaisi silmät pyöreänä "punaisi
-ten propagandasta"^ jos hänelle sa­nottaisiin,
että prostituutionkin ta-;
kana on vissit taloudelliset seikat
Mutta siitä huolimatta hän kir­joitti
Jnihtik; 1 pnä Tokiosta lähettä-
^mässäan; ^Duttstiedossa ^ fastä^' ikysy^
myksesta mm. seuraavaa:^, - / -
- . . Bäpeän elainän i ^ ^ ' inita ie!
o l e taallS ainakaan ^virallisesti p i
detty tähän, asti häpeänä — reformf
ei ole mahdollinen yhden yön kulu­essa
tässäftfheästi asutussa.maassa
missä työttömyys on j o probleemi­na,
selittävät asianomaiset" •
t Toisin sanoen, prostituution hä-vittämihen
piisi m r . Trumbullin se^
lostuksen^ mukaan^ paljon helpom;
paa, ellei 'Japanissa olisi työttöv
myysongelmäa! Mutta antakaamme
hänen jatkaa:
"Prostituutioon osallistuvat hen­kilöt-
ovat Japanissa <^ korkeasti jär­jestyneet
yhdistyksiin, j o i l l a on pal-
'kalliset virkaUijat j a vieläpä puhe
miehetkin JDietissa (iparlamentissa)i
On arvioitu että tyttötalojen pitä­jien^
j a muiden lisäksi bn 200,000
täjrsi- tai osa aikaista prosttuuttia,
joiden edessä on" uuden' * toimen
hankkiminen.
"Järjestyneet prostituutit vaati­vat
nyt hallitukselta 18,000 yeanin
($500)-korvausta,i>äätä kohti elin­mahdollisuuksien
menetyksen joh^
dosta. He selittäni, että tämä
summa vastaa kuuden kuukauden
tuloa.
''*ryttötalojen pjitäJSt jotka s a n^
vat.että heidäh.omaisuuksien arvo
on suuresti laskenut k.o. l a i n hyväk^
symisen jälkeen, vaativat myös hal­lituksen
avustusta 'menetyksistä^!''
* Kuten ylläolevasta n ä ^ . prosti-tuutteja
hoivanneet'— j a riistäheet
— liikemiehet j a -naiset eivät epä­röi
vaatia hallituksen .korvausta
"liikemahdollisuuksiensa -menetyk­sen"
j^ohdosta. Ja j u u r i näistä 'lii­kemiehistä"
on kysymys silloin kun -
puhiltaan, että prostituuteiäa on
."puhemiehensä'2 liarlainentissakln.
Kuten sanottu, l a i l l i s en prostituu­tion
lopettaminen,^vaikka se vaatii- /
k i n aikansa, : o n s u U r i edistysaskel .
Japanissa. ' ,
Mutta pitämällä' mielessä näitä
taloudellisia seikkoja äita, eiia.
prostituuttejakin voidaan käyttää'
riiston välineenä^ j a että prdstituut- •.
teja on hclpomnun saatavissa sellai­sissa
olosuhteissa, mis(sä naisten e-dessä,
ammottaa joukkotyöttömyys
— voidaan myös käsittä se, miksi
sosialismin - v olosuhteisiä -: voidaan
poistaa salainenkin prostituutio, mi-
Isä fehoittaa rikkaruohona kaikkien
kapitalististen maiden elämässä. ^
On helppo "ihmeteUa" miksi^csi-'
merkiksi Japanissa on talla kertaa
noin 200,000 prostituuttia. On help-;
poa tuomita heidät jä^puiiua heistä«
halveksivasti. Mutta paljon, P^jop'
hyödyllisempää on kuitenkin työs­kentely
työttömyyttä vastaan j a ta- J
loudellisen turvattomuuden lopet-^' f
tamiseksi,, näitä työtä järjestyflyi/
työväenliike suorittaa,; j o k a v i c t a - ;;
loudellisen maaperän pois p^6§ti-/'
tuution alta. Japanin esimerkki o n , : ;
uusi ti)distus siitä, että^prostitnatio-i ^
pahekin On vissinlaisen. taIonstiIati-r|^.
teen k a s v a m a "rikkäruotaa" s.
Känsäkoura. M • ' -- -^'^