Vapaus, May 18, 1961

              Sivu'2 Torstaina, toukok. 18 p. — Thursday, May 18, 1961
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Orgaa of Flnnlsl\ Canadian^^ Es-tablished
Nov. 6^ 1917. Authorlzed
as- second class mäU b7 the Post
Office Department. Ottawa. Pubr
Ushed thrice weekl7: Tuesdays,
Tbursdays. and Saturdays by Vapaus
Pablisblng Company Ltd.. at 100-102
E lm 8t. W.. Sudbury, Ont.. Canada.
Telei^ones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office 0 8 . 4-4265. Manager
E. Suksi: Edltor W. fiklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury,'Ontario.
Advertising rates upon f^plication.
Translation ^ree of charge.
TILAUSHPINAT-.
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 tt. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 Uc. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 8.25
Kahden 'K":n kokous
AVashingtonfsta tulleissa uutistiedoissa on viimepäivinä annettu
voimakkaita vihjeitä siitä, että USÄn presidentti John F . Kennedy
haluaisi päästä lopultakin henkilökohtaiseen mielipiteiden vaihtoti-laisuuteen
N L n pääministeri Nikita Hrushtshevin* kanssa. Washing-tonin
ehdotuksena sanotaan olevan se, että ko kahden voimakkaim­man
maan johtavat henkilöt tapaisivat toisensa jossakin "piiolueet-
_ lomallÄ" alueella, joko Tukholmassa tai Wienissä._
~~ Nyt Washingtonista tulleet tätä asiaa koskevat-tiedot- poikkeavat
melkoliiesti aikaisemmista selityksistä, että presidentti Kennedy ei
halua mitään huippukokousta ennen kuin alimmalla portaalla, iimei-sesti
ulli;oministeriportaaIIa, on tehty tarpeelliset alkuvalmistelut niin,
että huippukokouksen tulos olisi etukäteen turvattu.
Tällaisia alimman portaan j i r a l l i s i a neuvotteluja ei ole ollut
vaikka o n ^ n ilmeistä, että WRshingtonin j a Moskovan välillä on
pidetty'jatkuvaa yhteyttä siitä asti jolloin ehtinen presidentti Eisen-hQwer;
siirtyi " s i v i i l i i n ".
Tqjsaalta idän ja lännen väliset suhteet ovat viimeksikuluneit-ten
viildcojen .aikana tuntuvasti huonontuneet. Kennedyn valtaantul­tua
toivottiin näiden suhteideri paranemista ja siihen suuntaan täh­tääviä
merkkejä oli nähtävissä sekä Moskovasta ^ttä Washingtonista.
Mutta juuri sinä hetkenä kun o l t i in saamassa Laosin kriisi takaisin
neuvottelupöydän ääreen, järjesti \'hdysvaitain hallitus, tai tarkem­m
i n sanoen sen yhteydessä toimiva tiedustelur eli vakoiluhallinto
hyökkäyksen Kuubaan, mikä teko o l i verrattavissa siihen, jos heitet­täisiin'"^
gasoliinia tulipaloon.
T p a i n e n tilanne ei luonnollisestikaan voi ikuisesti jatkua. Kyl­män
sodan jännitystilanteesta on joko päästävä tai se kehittyy joko
tarkoitiidcseUisesti tai vahingossa "kuumaksi sodaksi" mistä selviä­minen
olisi niin ja näin ainakin kapitalistiselle maailmalle: Loppujen
loipKksi pääministeri Hrushtshev oli oikeassa sanoessaan presidentti
Kennedylle, että "me elämme samalla planeetalla, ja siksi on mei­dän
lijjrdettävä ratkaisu". ^
Siksi tervehditään niin Canadassa kuin muissakin maissa kaik­k
i a sellaisia ehdotuksia, esityksiä ja edesottamisia, jotka todella lä­hentäisivät
maailman kahden suurimman maan — Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton asennetta ja niiden suhdetta rauhallista rinnakkais­eloa
.kohti. v. ,
mitään syytä kiirehtimiseen
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Yhdysvaltain sisäministeri
Stewart Udall pistäytyi äskettäin Ottawassa antamassa Canadan hal­litukselle,
parlamentille ja kansalle "nuhteita" siitä kun Canada
ei ole virallisesti vahvistanut jokin aika sitten allekirjoitettua Co-lumbia-
joen kehittämissuunnitelmaa.
Tässä yhteydessä on meille selitetty, että Ottawa olisi valmiina
ratilioimaan sopimnlcsen, mutta Bri]tish Columbian maakuntahallitus
" v i k u r o i " muka siinä mielessä: että se voisi jarrutustaktiikan avulla
saada Uittovaltiolta parempia etuisuuksia B r i t i sh Columbialle.
• Tosiasia l i e n e ^ i n , että B r i t i s h . Columbia tuntee kaikkein lä­heisemmin
tämän sopimuksen epäedullisuuden painon j a vaatii sen
v u o ^ i liittohallitukselta hyvitystä ilmeisistä menetyksistään.
'.; Tosiasia nimittäin on, että Columbiajoen vesivoiman kehitysso­pimus
« n äärettömän epäedullinen Canadalle. Palauttakaamme tästä
sopimuksesta mieleemme seuraavaa:
Presidentti Eisenhower j a pääministeri Diefenbaker allekirjoit­tivat
kp. sopimuksen tammikuun 17 pnä — ja Yhdysvaltain senaatti
r a t i f i o i tämän sopimuksen ennätyksellisen nopeasti äänimäärin 99—1.
Jos tätä nopeata ratifiointia verrataan esim. siihen, että Yhdysvallat
kieltäytyi kokonaan ratifioimasta v. 1954 Genevessä tehtyä sopimusta
Laosin puolueettomuudesta ja itsenäisyydestä, niin sjUoin nähdään,
että Columbia-joen vesivoiman kehityssuunnitelman sopimuksessa-on
ilmeisesti Yhdysvaltain oma lehmä ojassa.
I^utistiedoissa on kerrottu, että tämän sopimuksen toteuttaminen
tulisi^ Canadan kohdalta maksamaan noin $500,000,000. Sen yhtey­dessä^
rakennettavien patojen johdosta nousisivat Canadan puolella
joen -yläjuoksun vedet siinä määrin, että noin 40,000 eekkerinalaa
B r i t i t Columbian parhainta viljelysmaata joutuisi veden alle.
l}SA:n sisäministeri Udall ei tietenkään tällaisista välitä, sillä
suurvsa "myötätunnossaan" Canadaa kohtaan häh on valmis upot­tamaan
Canadan rikkaimmat viljelysmaat sen hyväksi, että saataisiin
Yhdysvaltain kuivuusalueet uudelleen kukkimaan! Hänen kiirehtimi-sensäj9n
siis ymmärrettävääj mutta juuri samoista syistä on ymmär­rettäviä
sekin, miksi lisääntyvä määrä canadalaisista vastustaa koko
sopimuksen ratifiointia.
Asia pahenee vielä jos palautamme mieleemme eräitä muita yk­sityiskohtia.
Canada joutuisi sijoittamaan tähän tarkoitukseen puoli miljardia
doUacia rahaa j a upottamaan rikkaita farmialueitaan. Sen lisäksi
Ca?ia4a stjostuisi antamaan 60 vuoden ajaksi Yhdysvaltain käyttöön
.sen jatkuvan vesivoimämäärän, mikä täten menetellen saataisiin va­rastoiduksi
Canadan puolelle. Vastineeksi siitä Canada saisi viisikym-menti^
prosenttia siitä sähkövoimalta, mikä Yhdysvaltain puolella
keliitQttäisiin Canadasta saatavan vesivoimämäärän avulla.
' ^ i t t a tähänkin on kissanraato haudattuna. Puhuessaan Yhdys­valtain
senaatin ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa maaliskuun 8
pha ^61 mr. U d a l l sanoi: "Johtuen suhteellisen pienestä pääoma-sijoiti^
lksesta. minkä joutuisimme tekemään tämän sopimuksen pe­rusteella,
Canadaan muodostettavista vcsivoimavarastoista saataisiin
sähkövoimaa nopeasti j a erittäin halvalla hinnalla Yhdysvalloille.
Meidän arviomme mukaan tätä sähköä saataisiin (Columbiajoen
suunnitelmasta) aluksi $8.00 hinnasta; kilowattivuotta kohti."
Mutta kun näistä asioista keskustellaan Canadan alahuoneen is­tunnossa
(tammikuun 18 pnä 1961) n i in siellä todettiin, että Cana-dalle.
tulisi tämä sama sähkö, minkä saisimme Columbia-joen suun­n
i t e l m a n perusteella Yhdysvalloista, maksamaan peräti $35.00 kUo-wattivuotta
kohti! ,
Kaiken lisäksi voisi käydä niin, että tiukan tullen, jos Yhdys-v
^ l a V tarvitsee omaan käyttöönsä kaiken sähkön, me jäisimme kan­sakuntana
kuin nalle kalliolle ilman tätä sähköä. Kokemus on ni-
KOittidn osoittanut niin sodan aikana kuin ihuuUoinkin, että Yhdys-valloOla
on hyvä halu panna tällaisissa asioissa omat etunsa kaik-k
i e n ^ u i d e n etujen ylä- ja etupuolelle.
Meistä tuntuu, että ne kansanedustajat, H. W. H e r r i d g e ( C C F,
Kootcnay West) j a muut, jotka vastustavat tämäu sopimuksen rati-fioldtia
nykyisessä muodossaan, ovat ehdottomasti oikeassa. Ns. in-tcgraaliovouhottelun
sokaisema hallituiuemme on tässäkin asiassa
oon
Canadan rauhankongressin edus'
lajisto vieraili maanantaina/' Otta-.
wasM, jossa se puhutteli useita
parlamentin jäseniä pyytäen ;heitä
toimimaan rauhan hyväksi. Samalla
se jätti pääministeri John Diefen-bakerille
oheellisen vetoomuksen:
Me tervehdimme ulkoministerim­me
Howard Greenin yUtystä aloit­taa
uudelleen aseistariisumisneu-voitelun.
Me,' myöskin vakavasti
kannatamme aseistariisumista kos­kevaa
lausuntoa, jonka te hyväk
syitte toisten , kansanyhteisön pää­ministerien
kanssa j a jossa ^ano-järkevä.
ihminen ei epäröi."
MEIDÄN TÄYTYY
PERUSTEELLISESTI MUUTTAA
K A N T A M M E •
Meidän täytyy ottaa päät^^vä
riski, että toiselta puolen halutaan
välttää tuho yhtä paljdh kuin me­k
i n Haluamme. Se mitä me tarvit
semhie on ottaa perusteellipen kan­nan
muutos: seisoa kommimiämia
vastaan . paremmalla toiminnalla
kuin vihollisena, joka on voitel;ta
va sodassa, kuumassa -tai kylmäs
sä sodassa.
Canadassa lisääntyy, kuten koko
maailmassa, vaatimus tästä perus-
^v-' rnuutbksesta: Kolme vuotta sitten
kourallirieri ihmisiä Canadassa' j u t
Kuitenkin, kuten t r i Jerome D. • kisesti protestoi . varustelukilpailua
vastaan. Viime vuonna
useampia
taan: '"Meidän päämäärämme ei
saa olla vähempää kuin hävittää •
keii^ot kaikennäköisten sotien käy
miseksi".
Prähk äskettäin sanoi, on "mahdo'
tonta työskennellä aseistariisumi­sen
hyväksi kun samalla aikaa yi'l-tetään
olla sotilaallisesti voimak
kaimpia kuin vihollinen":
Se on ongelma, joka on tähä.o
saakka estänyt kaikki pyrkimykset
aseistariisumiseen, Molemmat puo'
let nojaavat "pidettävään vaikutuk
seen" kasaamalla entistä enemmän
tuhoavia aseita. Mutta sitä mitä p i
detään pidättävänä vaikutuksena
yhdeltä puolelta näyttää uhkana
toiselta puolelta. Tämä kilpailu
voi vain päättyä katastrofiin. Mei­dän
tulee päästä eroon tästä hullun
ympyrästä. Tri Charles P. Snov/
antoi tästä seuraavan vastauksen-
'Yhdellä; puolella on määrätty r i s '
ki. Toisella puolella on varma tu­ho.
Riskin ja varmuuden välillä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
H i l j a Wälimaa, Nairn Öentre,
Ont., täyttää perjantaina toukokuun
19 pnä 69 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
P I K K U M A I S U U T TA
J A P A H A N S U O P A I S U U T T A \
Työministeri Michael Starrin pää­tös
evätä työttömyysvakuutusmak-suit
työttömien- Ottawan lähetystön
jäseniltä niiltä päiviltä;" jotka he
kuluttivat tähän matkaan, aiheut­taa
pakosta vastarintaa. ,Mr, Starr
pani täytäntöön työttömyyävakuu-tuslain
sen.kohdan, minlcä inukaan
työttömyysvakuutusta nauttiva me­nettää
oikeutensa vakuutusmaksu­jen
saantiin kaikilta niiltä päiviltä,
joiden suhteen hän e i voi todistaa
olleensa kykenevän j a saatavissa
työhön menoa varten: Yleinen mie­lipide
ei luultavasti osoita suosio­taan
tämän säädöksen kirjaimen
toteuttamisesta. Monet ihmiset nä­kevät
velvollisuuksien tarkan täyt­tämisen
asemesta pikkumaisena ja
pahansuopaisena kostotoimena.
— Globe and M a : l .
'rauhanjärjestöä muodostettiin eri
puolilla Canadaa. Pääsiäisen suuri
rauhanmarssi järjestettiin 37 eri
maassa; tuhansia, niiden mukani
nuorisoa, osallistui niihin suurim­missa
väestökeskuksissa Canadassa
Canadalaiset tiedemiehet ovat yhty­neet
virkaveljiinsä Britanniassa ja
Yhdysvalloissa korostamalla läk
kaamaan ydinaseiden jakamisen jos
halutaan välttää tuho. Viimeisimpiä
niistä on Deep Kiverin kahdentois­ta
tiedemiehen ja teknikon vetoo
mus.'.,
Canadan kansa ei halua osallis'
tua varustelukilpailuun.
SOTA ON V A N H A N A I K A I S TA
Ihmiset, kuten varmaan tekin,
käsittävät, että tieteen j a teknolo­gian
kehitys on saattanut vanhan­aikaiseksi
ajatuksen voitosta taik­ka'tappiosta.
Kummallakin kah­desta
voimaryhmistä on riittävästi
pommeja, toistensa hävittämiseksi,
todellisuudessa koko ihmiskunnan
hävittämiseksi; mutta varmuudella
oman itsensä saattamiseksi tuhon
omaksi. Yksi 20' megatonin pommi
voi tuhota koko Suur-Toronton kau­pungin.
Sitä vastaan ei ole olemas­sa
minkäänlaista puolustusta, "ei
vastahyökkäystä^ e i mahdollisuutta
sen estämiseksi, eikä "siviilipuo-iustusta".
Suojaohjelma on karkea
päätös; se vaikuttaa vain ihmisiin,
jotka sairastavat sotapsykoosia ja
siksi heikentää heidän työtään rau­han
hyväksi. Me keholtamme teitä
lopettamaan tämän järjettömän de
moralisointiharjoituksen.
S O T A V A R U S T E L U ON V A A ­R
A L L I S T A IN V E S T I O I N T I A '
' Varustelu jatkuu koska sodanval-misteluun
on investioitu tavaton
määrä' materiaalia j a kiihkoa; so­ta
vankkurit jatkavat, kilpailua koh­ti
rotkoa yksistään sisäisen paine­voiman
vaikutuksesta. Presidentti
Eisenhower hyvästijättöpuhees*
saan Amerikan kansalle varoitti
aivan oikein puheessaan "sotilas-teoliisuuskompleksiin"
lisääntyväo-tä
kontrollista k a i k i l l a aloilla. .
V A L M I S T U K A A R A U H A N A J AN
T A L O U T E E N N Y T
Hyvin laajalle on levinnyt käsi­tys,
että aseistariisuminen johtaa
talouden romahtamiseen ja työttö­myyteen.
E j ole oleqiassa mitään
järkisyytä ^ähän pelkoon, y . 1945
me s i i r r y i n p e sotataIoufl<|sta rau-hantalouteeip
ilman suure;pa|^ia vai­keuksia;
j<t nyt meillä on laajalle
ievi^iiyt työttömyys väikk^ meidän
sotabii^j^ttiimne ylittää puolitoista
miljardia dollaria! Tämä raha yol^
täisiin käyttää paremmin taloudel­liseen
kehitystyöhön j a elintason
kohottamiseksi Canadassa j a kehit­tymättömissä
maissa, ^.uttäa näitä
maita saavuttamaan ^ ' vallahku
mouksfillisen; odottamattoman nou­sun"
rauhassa j a ^apatidessa edis­tää
paljo^ enemmän maailman rau­haa
ja turvallisuuttamme kuin pyr­kiä
järjettömääri a^eellisieen ylivoi'
maan. ' " - '
Idän ja lännen johlävat^ talous
miehet Kielissä, Länsi-Saksassa,
Maailman Talousinstituutissa pitä­mässään
konferenssissa tulivat, sii^
hen yksimieliseen tulokseen että su­juva
siirtyminen rauhantalouteen
voidaan 'helposti saada aikaan työ­voiman
uudelleen harjoittamisen
avulla. Me pyydämme hallituksen
panemaan alulle sellainen suunni-tielma
ja valmistamaan uudelleen
harjoittamisen ohjelma heti; se aut­taisi
voittamaan vallitsevan työt­tömyyden.
V A S T U S T A K AA
.SEKAANTUMISTA
Me oleihme hälyyntyneitä naapu­rimaamme
j a liittolaisemme Yhdys­valtain
hysteerisestä agressiivisua-desta.
Hyökkäys Kuubaan, jonka
suunnitteli Yhdysvallat ja jonka
suoritti sotilaat, jotka olivat Yhdys­valtain
aseistamat, harjoittamat,
maksamat jo kuljettamat, rikkoi
kansainvälisten suhtetten alkeelli-
•^iakin sääntöjä yhtä hyvin kuin sen
omia lakiakin, joka kieltää valmis­tamasta
Yhdysvalloissa sotillaallisia
hyökkäysjoukkoja. Tämä hyökkäys
sai suurimman osan maailman ih
Uiisiä säikähtämään ja hälyynty-neeksi.
.Presidentti Kennedyn julistus, että
Yhdysvalloilla on oikeus päättää
minkälainen hallitus saa o l l a muil­la
Amerikan valloilla, vaarantaa
kaikkia muita tämfin pallonpuolis­kon
maita, mukaanlukien Canada.
Me tervehdimme sitä kun meidän
maamme jatkaa normaalisuhteita
Kuubaan nähden ja' me keholtam­me
teitä hylkäämään k a i k k i ' opit^
jotka oikeuttavat aseelliseen hyök­käykseen
toisifn maihin.
EI Y D I N A S E I T A C A N A D A AN
Meidän ^maammp, yhteitoiminnas-sa
kansojen yhteisön maiden ja
muiden mai<^en kiSnssa, t u l i s i antaa
iohtoa ihmiskunnan palauttamises­sa
järkiinsä. Me keholtamme teitä
tekemään selväksi, sanoilla ja te-
Qilla, että Canada ei salli ydina­seita
sen maaperälää enempää kuin
Gen armeijan käsissä. Tämä viittaa,
että Canadalla on täydellinen oma
kontrolli maaperällään ja aseelli-siih
voimiinsa nähden purkamalla
NORAD. '
ITSENÄINEN POLITIIKKA
K I I N A A N NÄHDEN
.\4in >f)oudattamalla todella itse-niästä
pölitiikkaa_;voimme toivoa
välttää ihmiskunnan itsemurhan u-han.
Elnsimmäisenä askeleena me
keholtamme tunnustamaan vallassa
olevan Kiinan hallituksen ja pai­kan
antamisen sille YK:ssä. Me kä­sitämme,
että sellainen maaihme
itsenäinen kanta voi mahdollisesti
säikähdyttää ystäviämme rajan e-teläpuolella.
Mutta me voimme teh­dä
heille j a itsellemme suuren pal­veluksen
saadaksemme heidät "Py­sähtymään!
Katsomaan! ja Kuun^
telemaan!" ennenkuin olemme y l i
partaan. ^
TÄYDELLINEN J A Y L E I N E N
ASEISTARIISUMINEN
Vain maailman yleisen mielipi­teen
painostus johtaa nykyiset neu­vottelut
ydinaseiden kokeilun lo­pettamisen
sopimukseen ja neuvot­telujen
alkamiseksi aseistariisumi­sesta.
Molemmat neuvottelut ovat
pysähdystilassa kontrollitarkastuk-sesta
johtuvien erimielisyyksien ta­kia.
. Äskettäin julkaistussa 20th
Century Fundin raportissa "Strate­gia
ja asekontrolli" tullaan siihen
lopputulokseen, että' tarkastuson-gelma
on ylikorostettu aseistarli-sumisneuvotteluissa
{New York
Times, huhtik. 24 pnä, 1961). E i
koskaan saada absoluuttista tarkas-tussysteemiä;
jotain riskiä aina
jää. Mutta kuten t r i Charles P.
Snow sanoi: " R i s k i n j a varmuuden
välillä järkevä, ihminen ei epäröi."
Keholtamme teitä rjipeamaan jär­j
en puhemieheksi. . •
vertauskuvi
Viides Ammatillinen Maailmankongressi
kokoontuu ensi;joulukuussa Moskovassa
"Miehemme Havannassa
National Guardian, edistyksellinen
amerikkalainen viikkolehti, pn. jul­kaissut
joukon herkullisia yksityis­kohtia
Kuuban seikkailusta. Lehti
mm. kertoo, että eräs newyorkilai-nen
tiedotiisfirma (Lem Jonas Asso­ciates
Inc.) on Kulujan ''kapinan"
jälkeen myöntänyt 60; kuubalaisen
"mustiin puetun naisen" mielenosoi-tuksellisen
esiintymisen St. Patrick­in
tuomiokiikossa New Yorkiss%, pää­ministeri
Castron osallistuessa '.YKn:
istuntoon viime syyskuussa. Firman
"tiedotuspalveluun" kuului niin
ikään Harlemin katukäytävien lakai-suoperaation
järjestäminen Castron
Jätkien poistamiseksi.
New York Times on radiotoimitta­jansa
suulla vastannut televisioyhti­ön
syytöksiin, Jotka koskivat Kuuban
tapausten myöhästynyttä selostamis­ta,
vaikka maihinnousim järjestämi­nen
Kuubassa oli "julkinen salaisuus
jo kuukausia".
Myöhässä ei sen sijaan ollut -Na­tional
Guardian, Joka Jo" viime vuon­na
lähetti "miehensä Havannaan".
Tämä mies oli lehden ent. päätoi­mittaja,
englantilaissyntyinen Ced-ric
Belfridge, Joka on karkotettu"
jättänyt valvomatta kansakunnan
yleisedut ja tehnyt ^sopimuksen,
jonka perusteella joutuisimme kan-.
sakuntana vaihtamaan erikoisoi­keutemme
hernerokkaan, eli antai­simme
korvaamattomia luonnonre-surssejamme
todella epäedullisin
ehdoin yhdysvaltalaisten raha­miesten
käyttöön, ja kontrolliin.
. Vaikka mr. U d a l l sekaantuikin
"ymmärrettävistä" syistä maammti
asioihin, hänelle on kuitenkin sa­nottava,
että Canada ei ole vielä
Yhdysvaltain osavaltio eikä halua­kaan
sellaiseen asemaan joutua.
Siksi on meidän tarkistettava tätä
sopimusta perusteellisesti ja kaik­ki
merkit viittaavatkin siihen, että
nykyisessä muodossaan siitä ei ole
kaluksi. /
' M A L n toimeenpanevan komiteäti
22:s kokous, joka pidettiin viime
helmikuun 2 - ^ päivinä Berliinis­sä,
teki päätöksen Viidennen Am­matillisen
Maailmankongressin kool­lekutsumisesta-
Moskovaan ensi jou­lukuussa.
Päätöksen sanamuoto on
seuraava:, k . ' >
Pääneuvoston X l :lta kokoukselta
saaiuiensa suositusten mukaisesti
toimeenpanevan komitean 22:s ko­kous
hyväksyy- sihteeristön selos­tuksen
V Viidennen Ammatillisen
Maailmankongressin koollekutsu­misesta
ja järjestämisestä.
Toimeenpaneva komitea hyväk­syy
M A L : n sihteeristön j a Neuvos­toliiton
ammattiliittojen keskus-neuvoston
solmiman sopimuksen ja
kiittää Neuvostoliiton amlnattiliit-
USAsta. Guardian julkaisi Jo viime
marraskuun 14 pnä yksityiskohtaisen
selonteon kuubalaisten pakolaisten
toiminnasta USAssa ja kiinnitti mar­raskuun
28 pnä jiuomiota Stanfordin
yliopistossa työskentelevän tri Ro­nald.
Hiltonin paljastuksiin, jotka
koskivat Guatemalaan USAn tuella
perustettuja invaasiojoukkojen har­joituskeskuksia.
Salaisuus oli todella
Julkinen.
"Meidän miehemme Havannassa"
Cedric Belfridge Joutui siis oikeaan
aikftan tapahtumapaikalle ja saattoi ..
kertoa lehdelleen: "Katselin punais-. matta .Torontossa ilmestyviä Vapaa
ta aurinkoa Karibian meren yllä ja
näin etäisyydessä amerikkalaisen hä-
^oa ja niiden.kutsusta. Tämän joh­dosta
kokous päättää:
- ^ k u t s u a koolle Viidennen Am­matillisen
Maailmankongressin
Moskovaan 4r—16 päiväksi joulu­kuuta
1961; sekä:
— ehdottaa kongressille seuraa­vaa
: työjärjestystä: > -
(1) MALn' toiminta j a ammatil­lisen
järjestön nykyiset tehtävät
rauhan puolesta, imperialismia vas­taan,
rauhanomaiseen rinnakais-el?
Si, yleisen j a täyd«llisen aseista­riisunnan
ja työläisten taloudellis­ten
ja sosiaalisten vaatimuksien
puolesta;
(2) amattiyhdistysliikkeen toi­minnan
j a solidarisuuden kehittä­minen
siirtomaajärjestelmän lopet­tamisen
puolesta taistelevien kan-
Sen^ jälkeen, kun Amerikan Y h ­dysvallat
p i i jo pitkän aikaa kou­luttanut
.avaruuslentäjiä- ja itkettär
nyt heidän vaimojaan j a vanhem­piaan
V. propagandaselostuksissa^
joissa ^kuvailtiin eron haikeutta,
avaruuslento vihdoin suoritettiin.
.Mutta amerikkalaisten suureksi äl­listykseksi
sen suorittikin nuori
'neuvostoliittolainen majuri Juri
Gagarin huhtikuun 12. pnä ja ame^
rikkalaisct avaruusmiehet saivat
seurata lentoa vain radion ääres­sä.
Tuli jälleen todetuksi, että täs­sä
asiassa : e i propagandasta ole
suurta hyötyä. Voiton avaruuden
valloittamisessa vie se maa, joka
on kehittänyt lieteensä j a tekniik-yuisa.
pisimmälle. Ja se maa on
eSelleenkin Neuvostoliitto.
Yrittäessään selittää Neuvosto­liiton
menestysten salaisuutta Y h ­dysvaltojen
presidentti Kennedy
väitti, että Neuvostoliitto on voi­nut
keskittää voimansa tieteelli­seen
tutkimukseen sen vuoksi, et­tä
neuvostokansa on kieltäytynyt
hyvinvoinnista. Kapitalismi on mu­ka
luonut kansoille hyvinvoinnin,
mitä sosialismin maat eivät pystyi­si
tekemään. Ön harvinaista, että
jonkin maan korkein johtaja tur-vautiiu
epäonistumisiaan puolus­taessaan
näin kömpelöihin valhei­s
i i n . Jos nimittäin verrataan so­sialismin
maiden kansalaisten elin­tasoa
kaikkien kapitalististen mai­den
kansalaisten elintasoon etsieii
keskimääräisnumeroita, on sosia­lismin
maissa: jo nyt korkeampi-elintaso
kuin kapitalismin maissa.
Yhdysvaliojeri j a eräiden miiiden
johtavien, kapitalistimaiden kanso-"
jen korkeampi elintaso perustuu
nimittäin niiden imperialistipiirien
orjuuttamien Aasian, Afrikan ja
Latinalaisen Amerikan kansojen
nälänhätään. Kennedylä, ei siis ole
mitään aihetta kerskua kapitalis­min
saavutuksilla muilla aloilla ja
puolustaa siten jälkeenjääneisyyt­tä
avaruuden valloittamisessa. To­siasiat
ovat niin itsepäisiä, että ne
taittavat niskat jääräpäisimmänkin
propagahdamiehen valheilta. ;
Mutta eräs totuuden itu Kenne­dyn
suuressa lipetinlaskussa on. Se
sisältyy lausuntoon Neuvostoliiton
voimien / keskittämisestä tieteen ja
tekniikan edistämiseen. Kapitalisti­sen
järjestelmän vallitessa sellai­nen
ei ole mahdollista, koska ka­pitalismi
merkitsee tuotannon anar­kiaa,
sekasortoa, jossa nyt imperia­lismin
kaudella suuret monopoli-
' yhtymät. taistelevat keskenään val­lasta
j a hajottavat siten kansakun­nan
voimat. Sosialismin vallitessa
taas sellaista eri eturyhmien, tais­telua
ei ole, j a siksi voimat voidaan
keskittää. • suunnitelmanmukaisesti
täyttämään niitä tehtäviä, jotka
ovat kansakunnalle tärkeimpiä.
Neuvostoliitto ei sen vuoksi ole
keskittänyt> voimiaan ainoastaan
tieteen, ja tekniikan kehittämiseeu
sojen auttamiseksi;
(3) tilintarkastajain selostus;
(4) M A L n hallintoelinten vaali.
Toimeenpaneva komitea antaa
sihteeristön tehtäväksi julkaista tä­mä
päätös j a tiedoittaa työväes­tölle
V : n ammatillisen Maailman­kongressin
koollekutsumisesta.
vaan myös kansan hyvinvoinnin
kohottamiseen. Siellähän on jo nyt
raskaissa töissä kuuden j a muissa
töissä seitsemän tunnin työpäivä,
muutaman vuoden perästä aletaan
siirtyä 30^ j a 35-tui\tLseen työviife^
koon. Sanlalla asuntopula poiste­taan/.
kokonaan ja kansalaisten
elintaso kohotetaan maailman kor­keimmaksi.
Tällaiseen voimainkes-kitykseen
°~ VAmerikan Yhdysvallat
ei pysty enemp,ää kuin muutkaan
kapitalismin maat. Gagarinin ava­ruuslento
on siten edistyksen ver­tauskuvana.
Se osoittaa sosialismin
atevämmyyden kapitalismiin verra­ten.
Pettyneenä jäkeenjääneisyydes-tään
Amerikan Yhdysvallaton ryh­tynyt
provosoimaan maailmanso­taa.
Sen .hyökkäykset Laosissa,
Kongossa-ja nyt viimeksi Kuubas­sa
osoittavat, - että kansainvälinen
santarmi yrittää kohottaa avaruu­den
valloituksessa menettämäänsä
mainetta orjuuttamalla piraiä kan­soja.
Julman imperialistisen pedon
kynnet on katkaistava kansojen yh­teisin
voimin. — Huomioitsija, Ra-
.<ennustyöläinen-lehti.
Ovetta jäin myötä-nielisyys
turhaa
Northholt, Eng. — Opettajat tun­sivat
myötätuntoa kun eräs oppilas
saapui Eliots Green-kbuluun kuu­lolaite
korvassa. Kun pian saapui
toinen ja sitten kolmas oppilas sa­manlaisella
laitteella vacustettuna,^
syntyi opettajien keskuudessa epäi-'
lystä.; • r"^'•
'"Pian-saatiinkin seville, että kuu­lolaitteet
oli kiinnitetty transistor-radioihin,
joten myötätuntoisuus
o l i turhaa.
Kuuba myynyt Jcahvia
itä-£uroopan maihin
Havanna, -r' Kuuban hallitus
tiedoitti viikon vaihteessa, että se
on myynyt Itä-Euroopan maihin
4,000 tonnia kahvia. Tiedonannos­sa
sanottiin, että Neuvostoliitto ei
kuulu 'näihin maihin ja lisättiin,
että myynti tapahtui suotuisalla
hinnalla.
SITÄl
.JA
TÄTÄ
. N O P E A O P P I N EN
P i k k u Kalle ja pikku V i l l e olivat
aloittaneet koulunkäynnin. Opettaja
kysyy Villen nimeä.
— Ville, vastaa poika. -
— Emme käytä tällä lempinimiä.
Sinun nimesihän on William, sen­hän
tiedät Ja — sitten opettaja
kääntyi Kallen puoleen:
— Mikä sinun nimesi on?
— Kalliam, vastasi pikku poika.
K I E L I T A I D O N PUUTE
"Ethel. minua hävettää kun
näin ranskalaisen käj^ävässä pus-^
sailevan sinua moneen kertaan.
Miksi et estäyt hätä siitä?"
" E n voinut. E n osaa ranskaa."
— Polygamia
avioisuutta.
tarkoittaa moni-
PÄIVÄN PAKINA
Kun toinen sivu ei tiedä mitä 3. tekee
Kaikesta itsetehostuksesta hiioli-vittäjän
siluetin." Hän toteaa selos­tuksessaan
: kuivan englantilalsesti:
'Suuri Washingtonln—lUnlted Frult-in
ristiretki, jonka tarkoituksena oU
vapauttaa Kuuba kuubalaisista, lyö­tiin
66 tunnissa." Maahantunkeutu­jat,
Belfridge kirjoittaa, olivat pää­asiassa
keskiluokan jäseniä. Joiden
isiltä vallankumous on riistänyt
omaisuudet Heidän Joukossaan oli­vat
_aiemman laivastopäällikön A r -
quelles'in Ja entisten senaattorien
Varonan, / Ochoan Ja Gutierrezin Ja
entisen puutavaramagnaathi Babun-in
pojat. Vastakohtana Kuuban puö^
iustajille maahan tunkeutujat oU-vat
sataprosenttisesti valkoisia.
Pohjoiskarolinalainen Bobert F.
Williams. Jota kuten tavallista ame­rikkalaista
yleensä on harmittanut
Kennedyn Ja USAn salaisen poHlshi
möhläys, on lähettänyt AdlaiSteven-sonille
seuraavan sähkeen:
"Kun USA on nyt selittänyt tu­kevansa
kansoja,: Jotka haluavat
nousta kapinaan sortoa vastaan,
pyytävät Etelän (USAn etelävaltioi­den
— HA) sorretut neekerit kiireel­lisesti
tankkeja, tykistöä, pommeja,
rahaa, ^oikeutta käyttää amerikkalai­sia
lentokenttiä Ja valkoisia hyvän­tekijöitä
murskatakseen rotutyrah-nit.
Jotka ovat pettäneet Amerikan
vallankumouksen Ja kansalaissodan.
Pyydämme myös rukousten Järjestä­mistä
tämän jalon yrityksen'puoles­ta."
Adlai Stevenson el ole vastannut.
— H . A.
Sana ei ole sen paremmin suuruu
della kuin vastuiuntuntoisuudella-kaan
pilattu.
Mutta siitä huolimatta sen toinen
sivu —- toimituskirjoitus j a pakina-sivu
ei näytä tietävän mitä lehden
kolmannella sivulla julkaistaan.
Mainitun lehden kolmannella s i ­vulla
julkaistiin viikko sitten tiis­taina
totuudenmukainen uutistieto
siitä, että Kongosta "eronneen
vnoriteollisuudesta rikkaan Katan-
'jah presidentti Moise Tshombe
r a m r a n syytteesaen maanpetokses­ta
ja polirttiesten vankien tappami-
: esta .«sekä muirta konnantöisiä.
Kaikki tämä on totita. Se, osoit­taa
myös minkä luokan miehiä on
tämä '_^residentti" Tshombe Joka
on myynyt itsensä nahkoineen ja
karvoineen ulkomaalaisten imperia­listien,
erikoisesti Katangan maa­kuntaa
ryöstävien ja raiskaavien
Belgian kaivoskapitalistien palkka­rengiksi.
,
Mutta Vapaa Sanan saman nume­ron
toisella sivulla on väliartikkeli,
missä maanpetturuudesta ja omien
kansaialstei^sa tappamisesta syyte*^
tun Tshomben edustamaa politiik­kaa
puplusteliaan ja kiitetään noin
nimeensä:
"; . i Tyypillisen esimerkin tar­joaa
vajaa vuosi sitten itsenäistynyt
Kongo.' Y K ; . .on päättänyt, että
kaikki ^sotilaallisissa ja poliittisissa
asemissa, olevat belgialaiset on toi­mitettava
pois kaikkialta Kongosta,
Intian pääministeri Nehru on men­nyt
vielä pitemmälle vaatimalla
kaikkien belgialaisten lähtöä."
(Juuri belgialaisten kotiin lähettä­mistä
vastusti Moise Tshombe, jota
nyt ^tekojensa vuoksi syytetään
maanpetoksesta — K.) .
Ja Vapaa Sana jatkaa: ". . . Kon­gossa
on tällä hetkellä vielä y l i
30,000 belgialaista . . . Katangan
pitkälle kehitetty vuoriteoUisuus
pysähtyisi pitkiksi ajoiksi kokonaan
ilman belgialaisia insinöörejä ja
muita johtajia . . ."
Kas vain, -miten tulisesti Vapaa
Sana puolustaa, ei tosin Kongon i t
semääräämisoikeutta, vaan belgia­laisten
oikeutta j alkaa Kongon riis­tämistä
j a ryöstämistä. Itse Moise
Tshombe ei voi sen julkeammin
belgialaisten isäntien "tarpeelli­suutta"
selittää__T— ei sittenkään,
vaikka häntä' nyt sjrytetään tekos-tensa
vuoksi maanpetoksesta.
: Sivumennen sanoen oh pelkkää
imperialistien lorun toistamista sel­lainen
väite,- että belgialaisten lä­hettäminen
pois Kongosta "Katan­gan
. . . vuoriteoUisuus pysähtyisi
pitkiksi ajoiksi". Sieltä pysähtyisi
todella belgialaisten imperialistien
voitto-osinkojen • virtaaminen —
mutta toisaalta se lisäisi tuntuvasti
kongolaisten' äärettömän kapeata
leipää.
Todistuksiako? Imperialistit ovat
aina-väittäneet ja tulevaf^ väittä­mään
että siirtomaa-asemaan pakoi-tetut
kansat eivät muka "pysty"
huolehtimaan omista asioistaan, e i ­vätkä
itseään hallitsemaan. Mutta
siitä huolimatta on loppumattomas­t
i todisteita siitän että siirtomaaor-juudeäta
vapautuneet kansat ovat
nopeasti vauirastuneet j a kehitty­neet
nopeasti. Kaikkein parhaitea
tunnettu tapaus lienee Suezin kana-vakysymys.
Ranskan ja Britannian
imperialaistit vakuuttivat silloin it­kussa
kurkuin, että kyllähän he pe­riaatteessa
kannattavat Egyptin it­senäisyyttä,
mutta "takapajuisena
maana Egypti ei kykene mitenkään
pitämään Suezin kanavan monimut­kaista
liikennettä käynnissä." Var­muuden
vuoksi imperialistit kutsui­vat
vielä kaikki luotsinsa pois Su­ezin
kanavalta — mutta kun liiken­ne
jatkui,ja kehittyi siellä kaikesta
huolimatta ilman mitään häh'iötä,
n i in silloin heitettiin lorut nurk­kaan
ja turvauduttiin aseelliseen
hyökkäykseen Egyptiä vastaan — .
mikä päättyi yhtä kehnosti kuin
päättyi muutama viikko sitten Y h ­dysvaltain
imperialismin johdolla
järjestetty hyökkäys Kuubaa vas­taan.
Kysymys ei siis ole lainkaan sii­tä,
'pystyvätkö"-siirtomaaorjuudes-sa
olevat kansat hallitsemaan omaa
maataan, ne pystyvät — vaan siitä,
saavatko he nauttia itsemääräämis­oikeuksista,
vai pidetäänkö niitä
jonkun tekosyyn varjossa orjuute­tussa
asemassa. Ja Toronton Va­paa
Sana on sellainen pikkukanso­jen
vapautta j a itsenäisyyttä vastus­tava
lehti, että se uurastaa irvissä
hampain imperialistien ryöstömah^
dollisuuksien ylläpitämisen puoles­ta
Kongossa ja tietysti kaikissa pik­kumaissa
Suomea myöten.
Ja ettei jäisi m'itään epäselvyyt­tä
siitä, että lehti katsoo tarpeelli­seksi
puolustaa imperialistien hajoi­ta
ja hallitse ohjelmaa loppuun
saakka. Vapaa Sana. julistaa väliar-tikkelinsa
lopussa:
". . . - E i kai YKoärjestön . . . a-siana
ole vaikuttaa voimallaan sii­hen,
tuleeko Kongosta tiukan keski­tetysti
johdettu valtio vaiko liitto­tasavalta
. . . Katangan nykyinen
pääministeri (maanpetoksesta syy­tetty
Tshombe — K.) . . . v a a t i i en-,
simmäisenä Kongon muodostamista
liittotasavallaksi .;. ."
Miksi Hän vaatii? Siksi että s e '
palvelee Belgian imperialistien asi­aa
j a vaatimuksia. Kongolaiset it­se
ovat päättäneet muodostaa maas­taan
yhden koskemattoman maan.
Olkoon heidän päätöksensä 'hy­vä"
tai "huono", se on kuitenkin
kongolaisten päätös. Tshombe julis?
l i Katangan "eronneeksi" Kongosta
siksi kun hänen isäntänsä, belgia?
laiset kaivoskapitalistit sitä halusi­vat
j a palkkasivat hänet puhemle-hekseen.
Siinä on Tshomben maan­petoksen
sydän j a ydin.
Mitä jotkut muut kansakunnat'
•ovat itse valtiomuodoistaan päättä^-
neet ja mitä mahdollisesti päät­tää
Kongon kansa tulevaisuudessa
— sillä ei ole mitään tekemistä sil­lä,
että Kongo itsenäistyi yhtenä ko­konaisena
valtiona. Toinen tosia­sia
oh, että Y K : n velvollisuus on
omien päätöstensä mukaan auttaa
Kongoa itsenäistymään yhtenä, kos- .
kemattomana valtiona.
YK:n-vikana on ollut se, että se
on antanut belgialaisten imperialis­tien
Y^ljHi^ip Kpngon itsenäisyyttä
ja koskemauomuutta vastaan — et­tä
Y K : n - v o i n t i e n paikalla olosta
huolimatta siellä voitiin murhata
Kongon. l«iUii\en pääministeri L u -
munib^ijä^/igröttaa" Katangan maa­kunta.
Mutta voidakseen palvella Kon­gossakin
mustan taantumuksen asi­aa,
Vapaa Sana panee tosiasiat pää­laelleen
— j a joutuu sen ansioista
todella häpeälliseen asemaan — sa­moille
Iin j o i l l e T s h o m b e n kanssa,
jota sen omienkin tietojen mukaan
syytetään nyt maanpetoksesta, po-* '
liittisista murhista ja lukemattomis­ta
muista roistontöistä. — Känsä­koura,
,