Vapaus, October 11, 1928

              ShnZ Torstaina, lokakuun 11 p;nä— Thur., Oct 11 No. 222 -~ 192»
V A A B A .
T O I M I T T A I A T I
B . A . T E X H D X E » . H- S U L A. E . P E H K O S E N
mm
'••'Sf.y'','.' •' •
* f i i i - :
.ii»»")
-.a ^ ^
I L U O T C S H i ? C X A T V A F A T O E S S A : ,
k t f t a . 92.09 k a k i t k c t u » . — A v t o U i n i M B i c c s a i i a o n k a e t S0«. y » r » r » « — . —
«BWsssatto^malsk*e^Sae.-k«m. l l Ä S k e r u » . — Sroxraiulaaviktä SIM k o t a , » • « » *^?^r
ftrtoctoOmotakiet CJM k o t a . $WPP k«kaj fcmaa. — Klitofclmotnkaat UM k«ta.^ — K u o U a m i t e o t o k -
M l trOl kerta. S f c . itaSBakaa kiilo«laaa»«Iu tai iaaMatix*T'ai' — Halataantiedut i a raotcQootaJca^
lte;^k(cta. « . e O k o l a a k a n a a . — Tia>arä1aM»Malia» i a Oi»nHMta«tt»«ri«a oo. T u d i K i q a , l i L e t r t U j r.
X o a k i a u e t a k i t c c t u — T U a u a i a . i<ths a i aaciaa n k a . « i t s i l a I Z k m i m ä c o . paiiat a a r ^ i f a t m , ioUla
mAU5HINNAT:
l »k. USU. 6 kk. »2J0. S k k . 11.75 Ja 1 k k - nM. — \Tidjtnltolkvi ia Saomae» mouaU»
Ile: I »k. t6m « k k - 93J50. » k k . ia I k k . UM.
V A P A I J S «Ubattr)
•ae cal» orean of r m n U h V o r k e r a i a C a o « U . Pabliahed «Uilr a» S a J t a r y . Ontario.
V * t « n «iotut n» o t B k . e f p i t U o l U k o n t t o r i » » keUo « Ip. i l o e r t T B i a p H . i D ea.«-«»a a i k i p a » » » a.
Vapaoden t o i t n i J u . : Haoneuito 207. Maekey BaildJce, « D u r b * a St. P o h d i n SJ6W.
»•pacdsn k«mnori: U l « r t y Boildin». S5 L o m a S t . P o h e l i n i638. P o w l o ^ . ^ ; Bo» 69. Sadboxy. O a t .
C c a e r a l »dT«tUii» « t a a 7Se, per e « L l o c h . Mininmia c h a i j e <oi ai»«U toa<ertioo TSe- T t . . Vaptua
• n « te»« «dvertljiJif mediom imonjr tl>< r-=»D:»fa P e a p h In Canada. • •
j c . ct,« n>:iIo-.n » k . n u u < . . . u a M . - « . . n a : . « . n k i r ; e « « « T . a « , k i r j o l i c k . . nud.ne.n i n k k « . A o i t . l .D
— . . o M U t M l U eimrlU. J . V. KANNA,>;Tn. liikVe-nb»lt«ji. ' .
Työmaalehtien nopea vaurastuminen
Muulaniain viimeiälen vuosien
kulucB^^a ovat työmaalehdet muo­dostuneet
valtaviksi työväenluokan
taisteluaseiksi. Teoksessaan Maa-ilrranpuolueen
järjestö", kirjottaa
Kommunistisen kansainvälisen or-
"anisalsionijaoston johtaja toveri U.
s. Piatnitski, että ennen Kommunis­tisen
kansainvälisen jaostojen uudel­leen
järjestämistä ei ollut olemas-sa
ainoatakaan työpaikkalehtea. Mi-ntl
en ole kuullut yhdestäkään ai­noasta
tapauksesta, että joku puo-luejärjeslömmc
olisi ennen uudel.
leen järjestämistä julkaissut josta­kin
^tärH^äatä tapahtumasta edes
kiertokirjettä, mikä olisi osotettu
jonkun vksityisen tehtaan työläisille,
kertoo Piatnitski edelleen. Mutta
tällä haavaa ovat työmaalehdet e-rottamattomana
osana ryhmien puo-luotyöstä
ja on niillä suurenmoi­nen
merkitys puolueidemme paikal­lisjärjestöjen
toimintaan.
Yhdysvalloissa on kaikkiaan nel­jäkymmentä
säännöllisesti julkais­tavaa
työmaalehteä. Niistä on kol-menkymmenenkahdeksan
lehden le­vikki
1,000 ja 2,000 välillä. Yksi
Detroitissa ilmestyvä työmaalehti il­mestyy
10.000 painoksena; ja "Ford
Worker", mikä ilmestyy Fordin au­totehdas-
työläisten puolueryhmäin
kustantamana,' on saavuttanut 20,-
000 jopa 22,000 kappaleen levikin.
Näitä viimemainittuja lehtiä ei jae-
. ta ilmaiseksi, vaan peritään niistä
maksu.
Lontoossa, Englannissa, ilmestyy
säännöllisesti kaksikymmentäneljä
työmaalehteä, ollen niiden levikki
noin 8,000 kappaletta; rautateiden
kpnepajain ryhmät julkaisevat- kah­tatoista
näistä lehdistä, ollen niiden
levikki 3,300 kappaletta. Liverpoo­lissa
ilmestyy kolme työmaalehteä,
jpidcn levikki on 3,300 kappaletta.
Ja South ^alesin kaivostyöläisten
keskuudessa ilmestyy kuusitoista
työmaalehteä.
Saksassa ilmestyy eri puolilla
maata kaikkiaan sataseitsemänkym-mentä
työinaalehteä. Niistä julkai­see
Berliinin ja Brandenburgin jär­jestö
satayksi lehteä. Erzgebirgen
ja Vogtlandin piiri kymmenen, Hes
senin ja Frankfurtin piiri kymme
nen lehteä sekä muut piirit yhdestä
kahdeksaan lehteen itsekukin. Sie­mensin
tehtaan työläisten lehdellä,
jonka nimi on "Suuriääninen, puhu
ja", on, 7,500 kappaleen levikki ja
lehden itsekustakin kappaleesta peri­tään
maksu.
Ranskassa ilmestyy kolmesataa
työmaalehteä eri puolilla maata jä
niiden levikki on 100 kappaleesta
l,000:een. Pariisin piirissä ilmeäi
tyväin eri työmaal^tien lukiimää-rästä
esitti toveri Crozet "Cahiers
du Bolchevismessa" 28/2/27 seu­raavat
tilastot:
kahdeksan piiriä kolmeasataa työ­maalehteä.
Vuoden 1926 lopulla
ilmestyi Tshekkoslovakiassa vain
116 työmaalehteä, mikäli Tshekko­slovakian
kommunistisen puolueen
tilastoista mainitulta vuodelta il­menee.
Siellä on työmaalehtiä il­mestynyt
yhteensä 806 eri nume­roa,
joiden levikki tekee 83,312 kap­paletta,
siis noin seitsemän nume­roa
itsekutakin tehdasta kohden ja
jokaisen numeron keskimääräinen
levikki ollen 105 kappaletta.
Useammat ylläluetelluista työmaa-lehdistä
on painettu kirjapainossa
ja ovat ne sisältäneet hyviä pila­kuvia.
Monessa maassa johdutaan
niitä julkaisemaan illegaalisesti
(laittomasti), vain siellä ja täällä
ovat ne laillisia ja saattavat jul­kaista
ilmoluksiakin, joista ne saa­vat
sisääntuloja jatkuvaa julkaise­mista
varten. Tulkoon tässä sivu­mennen
mainituksi, että lyöläismie-het
ja -naiset — sosialidemokraat
tislen, kansallisten sosialistien ja
katolilaisten puolueiden jäsenetkin
— ovat erittäin halukkaita saamaan
käsiinsä työmaalehden.
Työmaalehdet ovat nyt jo mah­tavan
vaikutusvaltaisina aseina työ­väenluokan
taisteluissa. Mutta nii­den
vaikiitusvoimaa voitaisiin huo­mattavasti
laajentaa, jos niitä käy­tettäisiin
oikealla tavalla, miten,
ikävä kyllä, ei vielä kaikkialla ole
asian laita.
Kun kommunisT^inen päivälehdistö
on vielä verraten pieni, eikä hiin
ollen ylety laqjojen työläisjoukko­jen
keskuuteen, niin sitävastoin työ­maalehdet
ylettyvät, Puutteistaan
huolimatta on työmaalehtiä pidet­tävä
saavutuksina, jotka kävivät
mahdollisiksi niip pian kun Kom­munistisen
kansainvälisen osastot
tunkeutuivat työmaille työmaaryh-mäin
avulla, lausuu toveri Piat­nitski
lopuksi.
Yli 121
Kahdeksi vuodeksi 3 kk.
Syyskuun 26 p:nä päivätty "Työ­väenjärjestöjen
Tiedonantaja" ker.
too:
Turun hovioikeus julkaisi eilen
klo 1 päivällä päätöksen suuresta
kommunistijutusta.
Päätöksen perusteluissa lausutaan
jn.m. seuraaTaa:
Lähempi selostin Tanm hovioikeuden Inokkatuopoisfa
paitsi, että hän olisi ottanut osaa.sesta jouluk. 7 p:nä 1918 antaman
S K P : n puolueen keskuskomitean toi-^ päätöksen 3 :nnen kohdan sekä Suo­niintään
jäsenenä, josta seikasta ei
ole täyttä näytettä olemassa; A n ­ton
Järvisen syypääksi muuhun,
paitsi että hän olisi ollut puolueen
vuoden 1923 lopussa j a seuraavan
vuoden alusta toimeenpannuilla
opastusknrsseilla, jota kohtaa syyt­teessä
ei ole näytetty; Vuorion vika
pääksi muuhun syytteessä kerrot­tuun
toimintaan, paitsi osanottoon
puolueen vuonna 1926 laajennet­tuun
pleenumiin, josta seikasta
puuttuu luotettava selitys; Arvo
Tuomisen syypääksi siihen, että hän
ainakin vuoden .1927:n keväästä
asti on toiminut syytteessä maini­tulla
tavalla Suomen Kommunisti,
sessa puolueessa, olematta näytetty;
että hän olisi aikaisemmin sellaiseen
osallistunut; Hirvelän vikapääksi
muuhun syytteessä kerrottuun toi­mintaan,
paitsi siihen, että hän olisi
ollut Pietarissa pidetyillä edellämai­nituilla
opastuskursseilla, joka on
jäänyt näyttämättä; Juho Hämäläi­sen
siihen, että hän on viime vuon­na
marraskuusta alkaen ollut yhteis
toiminnassa Kuopiossa puolueen sa-i
T ; M , • . . • t , ; ^ , , * laisten' toimitsijoiden kanssa järjes-
UrHhoo vAioliekkesuasn teroin Hatrujtuknipnäuät n amsuiains-. „ .t^a^r'^k°o.Vit^u"s^MPrf"i^en." eeddiissttaämmiisseeJkcssii-,
. .... . 4 . • t 1 Helmin vikapääksi muuhun syyt-tutus
etta todistajana J«tussa kuu- teessä mainittuun, paitsi että S n
ustetu työmies Aarne Jouppi, kUu- olisi kuulunut Palosaaren sosiaKsti-lustelija
Antti Makkonen ja etsivä; nuorisoseuraan, joka kohta
Kost, Eerolamen. olisivat H a r j u n - 1 ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^. ole selvitetty j a Yrjö
paan vinamienma esteelliset ^asiassa ^^^^.^^^
on vuo- ^"'^•f^?!.^?!?' t°^«""^y«^*"^*«^™r:desta 1927 alkaen ottanut osaa jär- 'l'^^^!''!^^^:.''?'^!^^^^^^ ie-tön toimintaan, olemalla m.m. yh.
Tammikuii
Helmikuu .
Maaliskuu
Huhtikuu .
"Toukokuu .
••Kesäkuu ...
Heinäkuu .
Elokuu .....
19
•••••«•30
ta ••«•*••••••••••• • • • ^ ^ ^
46
Syyskuu 88
L o l ^ u u ...70
Tshekkoslovakian kahdestakym­menestäneljästä
piiristä julkaisee
Canadassa, missä kommunistisen
puolueen uudelleen järjestäminen
on edistynyt hitaammin kuin monis­sa
muissa maissa, on työmaalehtien
käyttäminen vielä lapsenkengissään.
Mutta ennenkuin kaivos-, auto- ja
muiden, teollisuuksien palvelukses­sa
olevat sadattuhatinet järjes­tymättömät
työläiset, joiden jul­kisia
järjestymisyrityksiä armot­tomasti
tBkahutetaan mustalista-uksen
y. m. vainotoimien avul­la,
saadaan järjestetyksi, niin on
siinä yhtenä tehoisampana aseena
käytettävä työmaalehtiä.. Niiden
julkaisemiseen, ryhdyttäessä on kui­tenkin
otettava varteen muutamia
seikkoja. Työmaalehden julkaise­miseen
on'' miltei turhaa ryhtyä, el­lei
olla melko varmoja, että saa­daan
useampi kuin yksi numero
julkaistuksi. Niiden jakelun suh­teen
on noudatettava harkittua me­netelmää,
semmoista mikä ei johda
työläisiä mustalistaukseen. Ja nii­den
sisällön tulee luonnollisesti kä­sitellä
juuri määrätyn työmaan asi­oita,
mutta yhteiskunnallis-poliitti-sessa
äänilajissa.
nen on ollut aikaisemmin syytteessä
valtiopetoksen valmistelusta, mikä
syyte on lain voiman saaneella hovi­oikeuden
päätöksellä jouluk. 19 pmä
1923 hyljätty, ei hovioikeus voi o i ­keudenkäymiskaaren
17 luvun 32
pykälän perusteella ottaa enään tut­kiakseen
syytettä Arvo Tuomista
vastaan sikäli kuin se käsittää ajan
ennen mainittua joulukuun 19 päi­vää
1923. Hovioikeus kats«o Adolf
Taimen, Jaakko Severus Kiven, A n ­ton
Henrik Järvisen, Väinö Aarre
Vuorion, Arvo Tuomisen, Aleks H i r .
velan, Bernhard Sakarias Liimatai­sen,
Antti Simon Ojalan, Jalmari
Vileniuksen, Lauri Leonard. Gustafs­sonin,
Eerikki Evert Nissisen, Lauri
Emanuel Lammisen, Martti Henrik
Steniuksen, Aapeli Majasen, Martti
V i l j am Koiviston, Allan Viljana V i -
sasen, Ilmari Martti Urpilaisen, Toi­vo
Verneri Latvan, Yrjö Emil E n ­teen,
Hugo A r v i Kuneliuksen, Johan
Emanuel Soinisen, August Hämäläi­sen,
Arvo Valdemar Lammisen, Joel
Emil Aallon, Fanny Amanda Kuitu­sen,
Lauri Johannes Henrikssonin,
Eva Ebniina Peltolehdon, Mikko
Lappalaisen, Anselmi Salmisen, Juho
Hämäläisen, Kaarle Kustaa Selinin,
Vera Vilhelmina Lihrin, Urhp Alek.
Santeri Harjunpään, Yrjö Tuomisen,
Höikki Salosen, E r k k i ' A n t t i Viita­sen,
Arvi Einar Puttosen, Antti
Eouhiaisen, Taito Emil Paajasen,
Teödor Lappalaisen, Antti Kirves­niemen,
Ain» Kirvesniemen, Vilhel-miinV
Mölsän, Karl Robert Purasen,
Matilda Hidmanin j a Akseli Adolf
Järvisen viaksi jäävän muuten sen,
mistä viskaali Honka on heitä syyt-tänyt,
paitsi Taimen, A . H . Järvi­sen,
A^uorion, Arvo Tuomisen, Hir­velän,
Juho Hämäläisen, Selinin ja
Yrjö Tuomisen, joista hovioikeus on
havainnut Taimen vikapääksi mui­hin
syytteessä kerrottuihin tekoihin.
teydessä puolueen organisaattorien
kanssa, jota vastoin hovioikeus kat­soo,
ettei syytettä Yrjö V. Ahlber-gia,
Karl Albin Karlundia j a Väinö
A. Hannulaa vastaan ole todistettu,
minkä vuoksi oikeus harkitsee o i ­keaksi
hyljätä syytteen Ahlb^rgia,
Karlundia j a Hannulaa vastaan äekä
vapauttaa heidät kaikesta, rangais­tuksesta
asiassa.
Tämän jälkeen seuraavat
tuomiot.
Vedoten ' päätöksessään erinäisiin
rikoslain pykäliin, katsoo hovioi­keus
oikeaksi tuomita Taimen valtio­petoksesta
kritusbuoneeseen elin­kaudeksi
j a menettämään kansalais,
luottamuksensa ainiaaksi, jonka va­pausrangaistus
kuitenkin korkeim-mstn
.'vallan haltijan valtiorikoksista
syjrtettyjen henkilöiden arm^tami-
Kahdeksi vuodeksi
men ja Venäjän välisen rauhansopi­muksen
3o:nnen artiklan täytän­töönpanemisesta
tamraik. 20 pmä
annetun asetuksen 3:nnen pykälän
nojalla muutetaan 12 vuoden kuri-tushuonerangaistukseksi
sekä valtio­petoksen
valmistelusta 7 \-uodeksi
kuritushuoneeseen j a olemaan ilman
kansalaisluottamusta määräajan eli
rangaistukset yhdistettynä kaikkiaan
pidettäväksi 15 vuotta kuritushuo­neessa
ja menettämään kansalais­luottamuksensa
ainiaaksi; Jaakko
Kiven olemaan valtiopetoksen val­mistelusta
7 vuotta kuritushuonees­sa
ja sen yli 10 vuotta kansalais­luottamusta
vailla; Anton Järvisen
ja Aleksi Hirvelän kummankin val­tiopetoksen
valmistelusta kärsimään
6 vuoden kuritushuonerangaistuksen
ja olemaan 10 vuotta kansalaisluot­tamuksetta
yli rangaistusajan; Väi­nö
Vuorion samasta rikoksesta p i ­dettäväksi
4 V . 6 kuukautta kuri­tushuoneessa
ja. 8 vuotta kansalais­luottamusta
vailla; Arvo Tuomisen
valtiopetoksen valmistelusta olemaan
5 vuotta kuritushuoneessa j a sen y li
8 vuotta kansalaisluottamusta- vail­la;
Bernhard Liimataisen, Antti Oja­lan,
Erkki Nissisen, Lauri Lammi­sen
kunkin myös valtiopetoksen val­mistelusta
kärsimään 3 vuoden 6
kuukauden kuritushuonerangaistus
ja sen y l i 6 vuotta kansalaisluotta­muksetta;
Jalmari Vileniuksen, Lau­ri
Gustafssonin, Martti Steniukien
ja Aapeli Majasen valtiopetoksen
valmistelusta kunkin 3 vuotta ku­ritushuoneessa
j a sen y l i 6 vuotta
kansalaisluottamuksetta; M a i l t i V i l ­jam
Koiviston samasta rikoksesta 2
vuotta 3 kuukautta kuritushuoneessa
ja 5 vuotta vailla kansalaisluotta-musta;
Allan Visasen, Ilmari U r ­pilaisen,
Toivo Latvan, Yrjö E n ­teen,
Hugo Kuneliuksen, Arvo Lam­misen
kärsimään valtiopetoksen val­mistelusta,
kunkin 2 vuoden j a 6
kuukauden kuritushuonerangaistus
ja olemaan 5 vuotta vailla kansalais­luottamusta;
Juhana Emil Soinisen,
August Hämäläisen, Joel Aallon,
Fanny Kuitusen, Lauri Henriksso­nin,
Elmiina Peltolehdon, Kaarle Se­linin
ja Erkki Viitasen niinikään
valtiopetoksen valmistelusta jokai,
sen 2 vuotta kuritushuoneessa ja
menettämään kansalaisluottamuksen­sa
5 vuodeksi y l i vapausrangaistus-ajan;
Mikko Lappalaisen, Anselm
Salmisen, A . Häm^äisen, Vera L i h ­rin,
Yrjö Tuomisen, Antti Rouhiai.
sen. Taito Emil Paajasen, Teodor
Lappalaisen valtiopetoksen valmis­telusta
olemaan kunkin 1 vuoden
kuritushuoneessa j a 3 vuotta kan­salaisluottamuksetta;
Urho Harjun­pään
ja Arvi Puttosen kärsimään
kummankin 1 vuoden 6 kuukauden
kuritushuonerangaistuksen ja me­nettämään
kansalaisluottamuksensa
4 vuodeksi; Heikki Salosen samasta
rikoksesta 1 vuoden 6 kuukauden
kusitushuonerangaistukseen ja me­nettämään
kansalaisluottamuksensa
määräajaksi, mutta koska Salonen
on tämän saman hovioikeuden pää­töksellä
kesäk. 20 pmä 1924 tuo­mittu
valtiopetoksen valmistelusta
ehdollisesti 5 vuoden koetusajalla 1
vuodeksi kuritushuoneeseen j a me­nettämään
kansalaisluottamuksensa
5 vuodeksi j a hän-näin .tavoin ennen
koetusajan umpeen kulumista on
tehnyt uuden rikoksen, niin tuomi­taan
hänet menettämään oikeuten­sa
sanotun ehdollisen rangaistuksen
täytäntöön panon lykkäämiseen, jo­ten
hänet tuomitaan rangaistukset
yhdistettynä kärsimään kaikkiaan 2
vuoden 3 kuukauden kuritushuone­rangaistus
ja olemaan 6 vuotta vail­la
kansalaisluottamusta; Antti Kir­vesniemen
avunannosta valtiopetok­sen
valmisteluun olemaan 6 kuu­kautta
vankeusrangaistuksessa; Aino
Kirvesniemen ja Karl Purasen kär­simään
niinikään avunannosta val­tiopetoksen
valmisteluun 1 \Taoden
6 kuukauden kuritushuonerangais­tuksen
ja menettämään kansalais­luottamuksensa
4 vuodeksi; Vilhel­miina
Mölsän samasta rikoksesta p i ­dettäväksi
8 kuukautta vankeudes­sa,
Maria Hidmanin olemaan niin­ikään
samasta rikoksesta 6 kuukaut­ta
vankeudessa j a Aksel Adolf Jär­visen
niinikään avunannosta valtio­petoksen
valmisteluun 1 vuodeksi
kuritushuoneeseen ja menettämään
kansalaisluottamuksensa 3 vuodeksi.
Kuitenkin -katsoo hovioikeus hyväksi
määrätä, että Anselmi Salmiselle,
Juho Hämäläiselle, Vera Lihrille,
Taito Emil Paajaselle, Yrjö Tuomi­selle,
Teodor Lappalaiselle, Vilhel­miina
Mölsälle ja Matilda Hidma-nille
tuomittujen rangaistusten täy­täntöönpano
on lykkäytyvä kunkin
kohdalta 5 vuoden ajan, luettuna
siitä päivästä kun tämä päätös on
saanut lain voiman elleivät he teke­mällä
koetusajan kuiuessa uutta r i ­kosta
tai antautumalla koetusajalla
juopumukseen tai epäsiveellisyyteen
tai muuhun pahantapaiseen elämään
oikeuttansa rangaistuksen lykkäämi­seen
menetä.
Korvausvelvollisuudet
Tuomioiden ohessa velvoitetaan
seuraavat syytetyt valtiolle korvaa­maan
tutkimuksen kestäessä yleisis­tä
varoista maksettavaksi määrätty­jä
todistajapalkldoita: Antton Jär­vinen
yksinään 516 mk., Antton Jär­vinen,
Akseli Järvinen ja Hirvelä
yhteisvastuullisesti 258 mk., Antton
Järvinen, Hirvelä j a Kuitunen yh-teisvastuuUisesti
,483 mk., Hirvelä
yksinään 333 mk., Hirvelä, Rouhiai­nen,
Mölsä, Gustafsson ja Koivisto
yhteisvastuullisesti 445 mk\, Ojala,
Enne, Salminen j a Paajanen yhtei?-
vastutUisesti 736 mk. Vilenius, Lat­va
ja Harjunpää yhteisvastuullisesti
859 mk., Vilenius j a Majanen yh-
HUGO KUNELIUS
Kahdeksi vuodeksi 6 kk.
teisvastuuUisesti 1,010 mk., Maja-v
nen yksinään 550 mk., Nissinen yksi.
nään 546 mk., Nissinen ja Latva
yhteisvastuullisesti 546 mk., Nissi-nen.
Latva, Selin j a Harjunpää yh.
teisvastuuUisesti 754 mk., Allan V i -
sanen yksinään 258 mk., Urpilai­nen
yksinään 780 mk., Kuitunen ja
Henriksson yhteisesti 491 mk., Juho
Hämäläinen yksinään 712 mk.. Har­junpää
yksinään 771 mk., Rouhiai.
nen yksinään 690 mk. j a Vilhelmii-na
Mölsä niinikään yksinään 595
mk. Tämän ohella määrätään, että
muille kanneviskaalin juttuun todis­tajaksi
haastetuille yleisistä varois­ta
maksetut palkkiot yht. 1,273 mk.
jäävät valtion vahingoksi.
Takavarikot
FANNY KUITUNEN
Kahdeksi vuodeksi
Adolf Taimelta takavarikoidut
5,250 Ruotsin kruunua j a Suomen
rahoissa 3,360 mk., Antton Järvi­seltä
494 mk. 50 penniä, Hirveläl-tä
5,100 mk. ja pistooli, Liimatai­selta
1,013 mk. 75 p., Gustafsso.
nilta 5,121 mk., Nissiseltä 2,662
mk. ja pistooliy Lammiselta 5,225
mk. 65 p. j a pistooli panoksineen.
monistus- j a kirjoituskone, Visasel-ta
6,650 mk., Mikko Lappalaiselta
pistooli, Kirvesniemen aviopuolisoi­den
hallitsemaan huoneistoon kuu­luvasta
kellarista takavarikoitu kir­joitus,
j a valpkuvauskone sekä moot­torin
induksionilaite j a Akseli Järvi­sen
hallinnassa ollut moottorivene
julistetaan valtiolle menetetyksi.
Vaatimus, että Taimelta" takava­rikoiduista
rahoista 1,400 mk., Jaak­ko
Kiveltä tavatut 6,306 mk. sekä
Antton Järviseltä j a Hirvelältä pois
otettu moottorivene julialtettaisiin
menetetyksi, hyljätään, koska ei ole
nä3rtetty toteen, että niitä olisi tar.
koitettu rikollista tarkoituksia var­ten.
Tämä omaisuus määrätään an­nettavaksi
omistajilleen takaisin.
Syytetyiltä takavarikoitu rik-allinen
ja maassa kielletty : kirjallisuus ja
kirjoitukset, niiden joukossa myös
Väinö Vuoriolta, takavarikoidut kir­joitukset
"Kansainvälinen nuoriso­liike",
"Mitä Norjan työläisnuori­solle
kuuluu" j a "Ranskan nuorten
työläisten sodan vastainen taistelu"
sekä Taito Emil Paajaselta pois otet­tu
ensiksi mainittu kirjoitus, joita
Vuorio ja Paajanen ovat nimen­omaan
vaatineet takaisin luovutet-tavaksi,
tuomitaan menetetyiksi.
Syytettyjen asiassa tekemät kor­vaus-
y.m. vaatimukset hylätään ai­heettomina.
tetä heidän toiminnastaan työväen- poliisille tekemänsä ilmiaimon. L i -
Työmaalehtien julkaisemiskysy-mystä
on ryhdyttävä hartaudella
käsittelemään ja toteuttamaan jo­kaisessa
teollisuuskeskuksessa myös
Canadassa!
^nTurun hovioikeus on puhunut"
'Työväenjärjestöjen Tiedonanta- tomat oikeudet eivät pidä arvoste-ja",
kapula suussa, kirjottaa Suu­ren
kommunistijutun tuomioista seu­raavaa:
*
Turun hovioikeus on puhunut.
Tuomio 49 :n jutussa on annettu.
Tuomioistuimien päätöksiä kieltää
laki rangaistuksen lihalla arvostele­masta.
Kaiken varalta. Riippumat-lusta.
Emme ar\'ostele. Palautam­me
vain mieliin, mistä nyt tuomit­tuja
sj^-tettiin ja mitä oikeudenkäyn­nissä
ilmeni.
Pidättämisien jälkeen riensi etsi­vin
keskuspoliisin päällikkö anta­maan
virallisen selityksen, missä
vakuutettiin, ettei pidäteltyjä syy-järjestöissä.
Vangitsemiset eivät
edes ole suunnatut Suomen Kom­munistista
Puoluetta (SKP) vas­taan.
Kysymyksessä on törkeät ri­kokset.
Kanneviskaalin syytekirjel­mässä
perustettiin kuitenkin rangais­tusvaatimus
, yksinomaan SKP ai
kuulumiseen. Vieläpä muutamiin
nähden monia vuosia sitten lakkau­tettuihin
Sosialistiseen työväenpuo­lueeseen
ja Sosialidemokraattiseen
nuorisoliittoon kuulumiseen. Muus­ta
ei puhuttu mitään.
Syytettyjen puolesta osoitettiin,
ettei SKP:seen kuuluminen voi olla
rikos. Se ei voisi meillä olla val­tiopetoksen
vamistelua, kun se ei
ole sitä useimmissa Europan mais­sa,
eikä missään sivistysvaltioissa.
Kaikissa niissä toimivat samanlaiset
kommunistiset puolueet kuin SKP
laillisina järjestöinä. Laki meillä
ja muualla on samanlainen. Sak­salainen
oikeusoppinut, tohtori
Herzfeld, osoitti, että valtiopetok­sen
valmisteluun vaaditaan tekoja,
aseiden hankkimiseen verrattavia te­koja.
Mielipiteet ja osanotto puo­luetoimintaan
eivät riitä.< Päämää­rä
ei ole mikään teko." Herzfeldillä
oli tukenaan Suomen rikoslaki. U-seimmat
syytetyistä sitäpaitsi kiel­sivät
edes olevansa SKP:n jäseniä.
Heitä vastaan yritettiin jäsenyys to­distaa.
"Todistaja" löytyi. "Kuri-tushuonevanki"
Jalmari Rasi "to­disti"
oikeudessa etsivälle keskus.
säilikin sitä hiukan. Rasilla ei to­sin
ollut kansalaisluottamusta, mut­ta
oikeus on katsonut selvitetyksi,
että nekin syytökset,'jotka sen kiel­sivät,
ovat kuuluneet SKP:hen.
Jutun tutkiminen, minkä etsivä
keskuspoliisi suoritti, oli poikkeuk­sellinen,
ei etsivän keskuspoliisin
menettelytavoista, mutta tavallisiissa
rikosjutuissa noudatetuista. Syytet­tyjen
puolustusasianajajille annet­tiin
tilaisuus tavata avustettaviaan
vasta muutamaa päivää ennen ju­tun
alkamista —- paria kolmea
poikkeusta lukuunottamatta — ja
silloinkin vain kahden ohransm läs­näollessa.
Poliisikuulustelupoytä-kirjoja
ei suostuttu luovuttamaan
avustajille; Oikeuskin antoi ne
vasta syytettyjen kuulustelun pää­tyttyä
oikeudessa/ Syytetyt teki
vät niin monia ja painavia huo-mauttiksia
poliisin kuulustelu- ja
tutkimustapoja vastaan, että Riekin
ja Bankin puhdistusvala ei riitta-
J i y t etsivää keskuspoliisia pesemään
puhtaaksi, tämän maan työväenluo­kan
silmissä- Vasta myöhempi ai­ka
voinee tuoda täyden selvyyden
siihen tapaukseen vninkä syytet^
Hirvelä kertoi. '
Tuomio on annettn, raskas, ennen­kuulumattoman
ankara- Keuhko­taudin
kourissa kamppaileva mies
on tuomittu neljälsi ja puoleksi
vuodeksi kuritushuoneeseen. Onko
ajateltu, että se voi olla kuoleman­tuomio?
Siiomen ammatillisen liik­keen
tärkein toimihenkilö, joka vas­ta
vajaat kaksi vuotta sitten vapau­tui
kärsimästä yli neljän vuoden
tuomiota, viideksi vuodeksi kuritus­huoneeseen.
J.n.e. Kuka sanoo, et­tä
kansalaissodasta on kulunut kym­menen
vuotta!
Tuomio on kestettävä. Tuomitut
saavat olla vannat siitä, että koko
Suomen työväenluokan jakamaton
myötätunto on heidän puolellaan.
Toivomme tuomituille voimaa ja
miehuutta, mitä vuosikausien kuri-tushuonekärsimykset
vaativat
PortArtburinuQtisra
s. J. OSASTON KOKOUKSEEN
TORONTON TYÖLÄISTEN
HUOMIOON
Jack ^acDonald, joka on vasta
palannut Neuvostoliitosta, puhuu a i .
heesta "Kommunistisen kansainväli­sen
kuudes kongressi ja_vaikutelma-ni
Neuvostoliitosta", keskiviikkona,
lokakuun 17 päivänä, kello 8 j.pp
Hygeia-haalissa, 40 E h n Street. T i l
laisuudessa tullaan keräämään ho-peakolefati.
SANOMALEHDISTÖN KANSAIN­VÄLISEN
PÄIVÄN JUHLA
Kansainvälistä sanomalehdistön
päivää tullaan viettämään Alhamb-ra-
haalissa, 450 Spadina Ave., sun­nuntaina,
lokakuun 21 päivänä, kel­lo
8 illalla. Huomattavia vallanku­mouksellisia
puhujia ' tulee puhu­maan.
Ohjelma tulee olemaan hyvä-
Sisäänpääsy vapaa.
joka pidettiin lokakuun 7 päivä, oli
taasen kerääntynyt koko joukko
asioita pohdittavaksi. Aluksi hy­väksyttiin
osastoon kaksi uutta jä­sentä.
K.puolueen k.k. komitean
taholta iltnotettiin, että Venäjän
proletaariaatin vallankumouksen
vuosipäivää tullaan kaksoiskaupun-geissa
viettämään marraskuun 7
päivä kolmessa eri paikassa, Fort
Williamin osaston haalilla, ukraina­laisten
haäliUa j a Port Arthurin o-saston
haalilla. Tämä tiedotus sik­si,
että kaikki eri orgaanit j a ala-
«fastot ottavat, huomioon eivätkä
järjestä mitään huvitilaisuuksia
tuoksi illaksi, sillä haalin on silloin
oltava vapaa tätä tilaisuutta var­ten.
Keskusteltiin Suomen lakossa ole­vien
satamatyöläisten avustamisesta.
Ja päätettiin esittää asia k.puolueen
6:nnett piirin tp. komitealle ehdo­tuksella,
että se järjestäisi koko p i i ­riä
käsittävän keräyksen tämän pit­käaikaisen
lakon avustamiseksi. V a ­littiin
myöskin viisi kerääjää ole­maan
vahniina keräykseen niin pian
kun listat saapuvat piiritoimikunnal­ta.
"Worker".lehden levitys- ja
avustusryntäys jätettiin • k.k. komi-ten
järjestettäväksi. Sekä käsitel­tiin
joukko erilaisia paikallista luon­netta
olevia kysymyksiä.
VOIMISTELUN JOHTAJA­KURSSIT
ovat nyt oUeet j a menneet. Niiden
päättäjäisjuhlat, joita vietettiin sekä
Fort WiUiamissa että Port Arthu­rissa,
muodostuivat suurenmoiseksi.
Eikä se ihme olekaan, sillä eihän
täällä ole tuollaista esitystä suin­kaan
nähty pitempiin aikoihin. Sik­si
olikin kumpaankin tilaisuuteen
saapunut yleisöä huoneen täydeltä,
seuraten jännityksellä j a mielenkiin-nolla
näiden, reippaitten kurssilais­ten
kauniita, joustavia liikkeitä. Ja
ottaen huomioon kurssien lyhyyden
sekä sen, että heidän joukossaan oli
sellaisiakin joilla ei ollut mitään
entistä kokemusta voimistelun alal­la,
niin täytyy myöntää että poi­kien
aika kursseilla ei suinkaan ol­lut
hukkaan mennyt, sillä kaikki
heidän esittämänsä liikkeet sujui­vat
moitteettomasti. Nyt jääkin
siis kurssilaisten itsensä toteutetta­vaksi
kurssien varsinainen päämää­rä.
Se on: edelleen kehittää, laa-jentaa
j a innostaa urheilua ja voi­mistelua
työväenluokan jäsenien,
varsinkin sen nuorempien ainesten
keskuudessa. Vetää heitä mukaan
järjestötoimintaan ja voimistuttaa
täten työläisten taistelurintamaa.
Ainoastaan näin menetellen on kurs­sien
todellinen tarkoitusperä saavu­tettavissa.
AUTO-ONNETTOMUUDET
näissä kaksoiskaupnngeissa alkavat
olemaan niin yleisiä j a jokapäiväi­siä,
että niistä kertomiseen, ei enään
oikeastaan kannattaisi paperia tuh­lata.
Mutta kun se sattuu hyvin
tunnetun toverin kohdalle, niin ei
siitä malta olla jollakin sanalla mai­nitsematta.
Sunnuntaina lokakuun
7 pmä kun tov. A l f . Hautamäki
perheineen oli ajelulla, jontiai hei­dän
autonsa jostakin tunternattomas-ta
syystä pois ohjaajansa, JIrs. Hau­tamäen
kontrollista Memorial A v e - '
nueHa syöksyen päin puhelin p y l -
"^ästä. Auton etuosa särkyi pahan,
laisesti j a lasinsirpaleet haavoittivat
Mrs. Hautamäkeä siksi pahoin, että