Vapaus, May 1, 1965

              Sivu 2.^ Lauantaina/toukok.ip;v_ Saturday^May^l^
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstaMBhed'Nov. Ö. 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER: E. S U K SI
• T E L E P H O N E : OFFICE AND EÖITÖRIAL e74.4a64 ;
PubllSrhed thrlce weekly: TuesaRyp, TSiuttöayaiand Saturdays by VapaUe
Publishing Co. Limited, 100-102 Eltn St. W«^t, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertislng rstes Upon applicatloni trallslatlbn Irt* of chargi.' '
AUthbrized as secondclaMmall^bytho Post Offloe-Department» Ottawft,
and flor payment of postage In cash.
" CÄNÄDIANILÄNGUAGfc-PKfcSb
TIL/ltJStfmNAT:
Canadassa: 1 vk $9.00. 6 kk. $4.75 .USA:£sa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 auometftaM vk. 10.50. 6 k k . i S.78
\
'^Aseistäriiisji^iitaako'^
. ^, . n — • j
Samaan aikaan kun Y K : n ascistariisuntakomisslont' aloitti ^tydS'!
k d l r i ^ h s ä New Vorkissa ^ se kokoontui viikko; jsitten keskiviikkona
nilhenomaan Neuvostoliiton aloitteesta — antoivat amerikkalaiset po-liitiJsot
ja heidän kenraalinsa ymmärtää, että jenkit ovat Kaakkois-
AäsiasBa tiukan tullen valmiita käyttämään ydinaseitakin.
"Vaikka Yhdysvallat pitää oikeutenaan käyttää pieniä ydinaseita,
jos se tulee tarpeelliseksi", McNamara (USAn puolustusministeri
Robert McNamara — V) sanoi sanomalehtikonferenssissa, että "mi­tään
hyötyä ei olfe spekuloida sellaisesta etäisestä mahdollisuudesta",
kerrotaan AP:n maanantaisessa Washingtonin uutisessa. Ja New
York'Timesin tiistaisen uutistiedon mukaan mr. McNamara lisäsi:
:-Ont ilmeistäi ettei ole sotilaallista tarvetta ydinaseiden käytölle
nyt'vallitsevassa ja eteenpäin nähtävissä olevassa Vietnamin tilan­teessa."
Selvää, mutta karmivaa puhetta! Yhtäällä Yhdysvaltain hallitus
"pitää oikeutenaan" käyttää ydinaseita, kuten se on käyttänyt myrk­kykaasuakin,
mikäli "tilanne sitä vaatii" Vietnamissa.
Selvää tietenkin on, että "tilanne vaatii" samantapaisia vastatoi­menpiteitä
toiselta puolen, ja silloin oltaisiin atomisodan helvetissä
siitä hyvästä kun Washington nyt "pitää oikeutenaan" käyttää atomi­pommeja.
'
Ja mikäli on puhe s i i tä "tilanteen vaatimuksesta", niin sekin on
koVln venyvä käsite, silloin yleisesti^ hyväksyttynä käsityskantana on,
e t t ä . e i ainakaan "sotilaallinen tilanne" vaatinut Yhdysvaltoja käyttä­mään
atomipommeja toisen maailmansodan loppupäivinä japänilais-käupuhkeja
vastaan — s i l l ä Japani oli silloin pelinsä hävinnyt ja so­tilaallisesti
katsoen -antautumisen partaalla. Yhdysvaltain toimesta
käytettiin kuitenkin silloin atomipommeja Hiroshimassa ja Naga­sakissa
tarkoituksella saavuttaa poliittisia tavoitteita.
KENRAALI LAVELLEN "PANOS"
Laajentaen edelleen sotaministeri McNamaran antamaa selitystä,
cltä< Yhdysvallat pitää oikeutenaan käyttää pieniä atomiaseita, vaikka
tilanne ei sitä vielä nyt vaadikaan. Yhdysvaltain viranomaiset julkai- .
sivat maanantaina kenraalimajuri John P. Lavolleni kolmisen kuur '
kautta sitten antamia sotaisia lausuntoja siltä, miten Yhdysvallat voi
lyödä koko muun maailman maan!rakohon.
Pitäen mielessä sen tosiasian,, e t t ä Yhdysvallat toteuttaa mitä
tehql^ainta sensuuria tällaisista' asioista, tämä kenraalimajuri La-v
e l l e ä todistusainehiston Julkaiseminen aSeistariisuntakomission ko-koukVen
alkupäivinä ei suinkaan johtunut sattumasta. Seh ilmeisenä
tarkoituksena oli edistää jotakin muuta, vaan ei aseistariisunnan ;
asiaa. , ,
Mainittu kenraali, USAn esikuntapäällikön apulainen sekä lento­ja
avaruusohjelman johtaja, esitti helmikuun 23 pnä öalaisen todis­tajalausunnon
kongressin raha-asiain valiokunnan istunnossa. Tämä
salaisuuden vaipalla peitetty lausunto julkaistiin maanantaina, ja
siitä saamme lukea seuraavanlaisia tietoja: .
"Eräs USA:n ohjuskenraali sanoo valinneensa pommiiuskohteet
Kiinasta niin, että USA voi sodan sattuessa tuhota (Kiinan) avain­asemassa
olevat hallinnot, teollisuuden ja päällystön keskukset", sa­notaan
A P : n uutistiedossa.
Kenraali John P. Lavellc sanoi vastauksena hänelle esitettyyn
kysymykseen, että Yhdysvalloilla on, jos s i t ä vastaan hyökätään (ku­ten
Pohjois-Vietnam nyt kuulemma "hyökkää" Yhdysvaltoja vastaan?
^ V), kyky iskeä" samanaikaisesti maaleja Kiinassa. Venäjällä ja sa­telliittialueilla.
Hän sanoi ohjusten aiheilttavan, Pentagonin määri­telmien
mukaisesti, kestämättömän suurta tuhoa.
Kun arvon kenraalilta oli kysytty, e t t ä mitä tapahtuu silloin, jos
neuvostoliittolaiset ohjukset aiheuttavat samalla tavalla "kestämä­töntä
tuhoa" Yhdysvalloissa,-cli "jos me lyömme heidät pois pelistä
ja he lyövät pois pelistä meidät, mihin mennään siitä tilanteesta",
niin kenraali Lavcllen kerrotaan sanoneen: "Se on yksi pääkysymys,
jonka käsittelyyn aiomme käyttää paljon aikaa tänä vuonna."
Eikä kysymys ole vain sotaisten kenraalien ja ministerien pu­heista
sekä niiden tarkoituksellisesta julkaisuajasta, vaan myös ja
ennenkaikkea käytännöllisistä toimenpiteistä.
Meille kerrotaan päivästä toiseen, että Yhdysvallat jatkaa viet­namilaisten
pommitusta sekä Etelä- että Pohjois-Vietnamissa. Tosi­asiassa
on uutistiedoissailmoitettu^ että amerikkalaiset kenraftlit ovat
vastikään syyllistyneet suurimpaan ilmahyökkäykseensä Pohjois-Victr
namia vastaan.
Tdisaalta on myönnetty että Yhdysvaltain sotatoimet ovat Viet­namissa
muutaman viikon aikana laajentuneet miltei kaksinkertai­sesti,,
koska Vietnamin sota maksaa Yhdysvaltain veronmaksajille nyt
noin $^iO0O,000 päivässä) vaistaavan luvun ollessa parin miljoonan d o l'
Jarin-paikkeilja vielä puoli vuotta sitten. - -
Meidän on äärettömän vaikeata nähdä, sitö. että ylläkuvatunlaiset
puheet jä teot muka auttavat jotenkin aseistariisuntaneuvotteluja.
Ja kuitenkin Yhdysvaltain hallituksen puhemiehet aina Adlai Steven-sonia
myöten pitävät silloin tällöin.lennokkaita puheita "aseistarii­sunnasta"
yleensä.
Me olemme luonnollisesti samaa mieltä Y K : n pääsihteeri U
Thantin kanssa siitä, että New Yorkissa viime viikolla kokoontuneella
Y K : n aseistariisuntakonferenssilla on tehtävänä erikoisen tärkeä työ.
MUtta näyttää siltä, e t t ä ainakin Yhdysvaltain "ohjelman" tavoit­teena
on jotakin vallan muuta kuin "aseistariisunta". Tähän viittaa
Yhdysvaltain YK:n valtuutetun Adlai Stevensonin aseistariisunta-komission
kokoontumisen edellä j a kokouksen alussa antamat "pessi­mistiset"
lausunnot aseistariisunnan mahdollisuukaista, sekä yllämai­nitut
sotaiset puheet sotatoimien suurista "mahdollisuuksista".
Y Vaikka onkin totta, että "ei väkisin metsään viety koira hauku
oravaa", niin kaikesta huolimatta. on toivottava että Yhdysvaltain
kaVisah yleiiien mielipide saisi tilanteeseen sellaisen muutoksen, että
myös Wäshingtonin heterojen mieleen tulisi kysymys aseistariisunnan
ma^iddllisilukflista.
Häekkerup vaatii
Kiinan pääsyä
YK:hon
MUHfhen» — Tanskan ulkominiS;
teri Per Häekkerup varoitti viikon
v a i h t e e s s a , . e t t ä o t t perikadon etSl
itiistä estää .kiinaa liittymästä VK
.lon ja osnllistumastfl ascidenrilsun;
aneuvotteluihin.
.Puhuessaan MUnchenissä hän
•iiiiomautti, e t t ä Peking on tunnus
.^ttavu ja sen; on päästävä Ylfchon.
— On, j ä r j e t ö n t ä puhua aseiden
•iisunnasta, jos Kiina ei ole muka
ia. Kiina ei ole Formosa, Vään Pe-
; :ing, hän sanoi. :
; .—^ Hiluamme tai emme, meidän
, in pakko Istuutua neuvottelupöydän
' äreen kiinalaisten kanssa. Jos cm
' n e tee sitä, etsimme tahallamme
lerikaloa.; : • , ~ -—
. Häekkerup vaati samalla ^ Y K : n
jansainvälisten rauhanjoukkojen
aajentamista. — Kymmfenen tai vii
lentoiötö vUdden päästä NATO e
inM ole vastaus turvallisuUsonöel
niimme. Siihen mennessä meidän
in keksittävä jotain muuta, h ä h sa
loi.
Ulkoministeri Häekkerup kannat
iti puheessaan pienten maiden —
;ikä ainoastaan Euroopan maiden —
.'Olmia kolmanneksi mahdiksi Yh
lysvaltain ja Neuvostoliiton välille.
— Kalkissa pyrkimyksissämme
.nyös YK:ssa, meidän on pidettävä
niclessämme mikä lujittaa lännen;
solidaarisuutta ja mikä tuhoaa sitä;
iän huomautti.
Indonesia
jkansaQistaa ulko­maiset
yhtiöt
Djakarta. — Presidentti Sukarno
on antanut asetuksen kaikkien
maa.ssa toimivien ulkomaisten yhtt
jidcn ottamisesta valtion hallin
laan. Nyt hyväksytty asetus nou
dattna maan korkeimman lakiasää
lävän elimen päätöstä. Se esilti
hiljattain pitämässään kokoukse.s8:;
Vaatimuksen ulkomaisten monopo
liyhtiöiden kansalliätamisesta. UI
komaiselle pääomalle kuuluneiden
yhtiöiden hallinnosta vastaa tä.stii
alkaen Indonesian hallitus.
Asevirta Etelä-
Afrikkaan jia tkuu
New York. — Etelä-Afrikan liit­tovaltion
- aparlheid-pqlitiikkaa tut­kivan
YK:n asiantuntijakomitean
puheenjohtaja Marof (Guinea) är
vostcli ~ ankarasti aparthcidpolitii
kan länsimaisia suojelijoita. Syyt
täcn Nato-valtoja teeskentelystä hän
lausui komitean istunnossa, että nc
yrittävät petkuttaa Afrikan ja koko
maailman kansoja tuomitsemalla
suullisesti rotuerottelun ja julista
maila kannattavanäa aseiden toimi
tuskicltoa Etelä-Afrikan ll.ttovalti
olle ".samalla.kun nc salassa ja syr­jäteitä
kannattavat Pretorian seik
kailunhaluisia sodanlietsojia".
Ei kulu päivääkään, ettei tiilis.
ilmoitusta länsimaisten toiminimien
uusista suurista pääomasijoituksista
Etclä^Afrikan liittovaltioon. Nämä
pääomasijoitukset ovat avoin haas
te YK:lle, Afrikan solidaarisuusjär
jestölle j a maailman yleiselle mieli­piteelle.
Etelä-Af rikan liittovaltion puolus
lusministerin J. J . Fouchen tämän
vuoden maaliskuus.sa antaman lau
sunnon mukaan Etelä-Afrikan liit
tovaltion edustajien ei tarvitse enää
matkustaa ulkomaille hankkimaan
aseita, sillä länsivaltojen lähettllääf
matkustavat ilsc ElcläAf rikkaan
tUrJouksinecn.
MMcidän-on-vaadill*vflHat4coU1a4;.
rof, että Etelä-Afrikan liittovaltion
sotapotentiaalin vahvistamisesta
viipymättä tehdään loppu".
Nc, jotka asettavat omat säälimät­tömän
apartheid-järjestelmän mo
ninkcriaistamat voittonsa Y K : n pe
riaatteiden ja Yhdistyneiden Kan-
.sakunflen järjestön päätösten edel-
Ibi on saatava tottelemaan Y K :h
päätöksiä.
Edgtlv ltdarft oU. V. 1952 RanW
kail-yielnivnln sodan liSivinä JOHT;'
kln aUqui. Qanskan p^ltiinisteriiUi;
ja viime yuofl(>n puolella häh kä­vi
KlinasM Charles' d6 Gaullen
toimeksiännosti neuvottelemassa
Mao Tse^tuiigin kanssa molempi-ch,
miiidleil välisistä suliteista. Fau-re
tuntee melko. tarkoin kauko­idän
asiat. Vietnamista hän lausui
äskettäin: '^Victkongia eivät ko.
mfintia sen enempää Hanoi,kuin
P(d(ingkään. AtnerilibalBisten e-rehdys
Etelä-Vietnamin kysymyb.
scssä on siinä, että he pitävät si
tä eräällä vaiheena kommunisti­sen
ja läntisen mäajlman^äliscssa
kamppailusto^ He olottani, otlä
Etelä.Vietnamissa kävisi kaikki
h.vvtn.eil^i olisi olemassa Pckin-,
gin vaikutusta."
•Amerikkalaisten toinen erehdys
on; jos he luulevat joskus voittavan
sa Vietnamissa, sillä Väestö on Viet
kongin puolella, vieraista maahan
tunkeutujista ei pidetä ja sosiaalis
ta oikeudenmukaisuutta kaivataan
Kun välilliset kansat pyrkivät va
pautumaan vieraasta sorrosta ja
määräämään it$e omasta elämästään
välttävät amerikkalaiset, että kom
munislit pyrkivät valtaan. KansaI
lien vapäusLikb ja kommunismi sa
maistetaan. Etelä-Vietnamin va
p2Uslhkkeessä_kommunisteilla .kyl
läkin on suuri osöius, mutta on tur,
haa^äittää vapausliikettä tukevaa
ja sen taisteluun osalllMuvaa toista-kymmentämlljoonaista
väestöä kom
munisteiksl.
Usko .siihen, että USA Etelä-Viet
namis.sa taistelisi kommunismia
vastaan, alkaa horjua jo Amerikas
sakin. Länsieurooppalaiset lehdet
ovat lähettäneet Etelä-Vietnamiin
omia ktrjeenvaihtaj.aan ja nämä
lunnugtavai melkeiU poikkeuksetta
että noin 90 % Etelä-Vietnamin vä
estosta kannattaa ^Vapausliikettä ja
suuri osa myös kontJrtUnisleja.
Etelä-Vietnji^min nykyisen halli
tuksen. käsissä ci ole sen enempää
valtaa kuin hallintoakaan. Amcrik
kalaiset sotilaiviranomaisel ja nk
hallituksen armeija kcnmaleineen
ovat suurcmp.a tekijöitä. Kaikkein
- . U l t r i n tekijä Etelä.Vietnamissa on
tällä hetkellä Vietkong. Kaii.salli
sen v.-ipautusrintanian pystyttämä
hallinto käsittää noin puolet koko
maasta. Verot maksetaan näilli.
alueilla vapautusrintamalle, multa
i-'io o:v siinä, että ne ovat p.enem
mli» kuin hallituksen aikoinaan pe
rimat.
On toinenkin asla, joka on tehnyt
Vietkongin suosituksi talonpoikais
väestön keskuudessa. iSuttritl^^osti
riisin, ja hedelmänviljelijöistä ori
näet vubiiravlljelijöitä;! joiUav viet:
naniilaiset tai ranskalaiset suiirti.
lanomistajat ovat perineet korkeaa
vuokraa. Suuromistajat aSuvat j o ,
ko Saigonissa tai ulkomailla.- Viet
kongin hallussa olevilla alueilla^ ta>
lonpoikien ei enää tarvitse-maksaa-heille
vuokraa, eikä Vietkongkaan
sitä peri. On selvää, että talonpo
jht vastapalvelukseksi oval^valmiiji)
muonittamaan Vietkongin sotilaita
tai astumaan itse sen riveihin., tbi
haluavat, varmistaa, etteivät tllanö
mistajat tai heidän voutinsa koskaan
tule takaisin.
. N i i l l ä k i n alueilla, jotka eivät vie­lä
kokonaap ole Vietkongin valvon
nassa, on-vapautusrintama pystyttä
nyt oman hallintonsa hallituksen
heikon virkakoneiston; rinnalle.
Suurniaaonjistajat maksavat - veroa
myös vapautusrintamalle -ftftyoen
siten saavansa pitää tiluksensa
Vietkongin siss.t perivät "kautta
kulkuveioa" ajoneuvoilta j a matkus
tajiltii Ja käyttävät itsekin tavallisia
vuorolinjaautoja "joukkojen kulje-
.uksiin.''»". Junat Etelä-Vietnamis­sa
eivät juuri eniiä kulje. Saigo
nista ' pohjoiseen ei lähde yhtään
junaa. Sissit ovat vieneet kiskot.
Saigonin hallitusjärjestelmän
heikkoutta osoittaa myös se, että E-tela-
Viet namissa on y l i 60 puoluet.
tai Saigonissa, jossa asukkaita on
noin kaksi miljoonaa ja heistäkin
suuri osa lukutaidottomia, ilmestyy
kokonaisia 36 ' päivälchteä. Ainoa
varleenotettnva poliittinen voima
tässä rikkinäisyydessä ovat budha
laisjohtiijat, mutta hekään eivät va
rauksetta kannata hallitusta -tai a.
merikkalaisia. Amerikkalaiset tu
kivat kymmenisen vuotta diklaatto
ri Diemiä. Hän o l i katolinen ja ka­tolisille
sukulaisilleen ja ystävilleen
hän jakeli kaikki valtion ja armol
Jan johtopaikat. Katolisia ei Viet
n:imin koko väestöstä kuitenkaan
ole edes kymmentä prosenttia. L i ­säksi
katolilaisia jo ranskalaisen
siirtoiiiaahcrruudcn aikana alettiin
pitää luopioina ja siirtomaaherro­jen
kätyreinä. Ylivoimaisesti
budhalaisen väestön viha kato-ii.
sia ja heidän amerikkalaisia
tukijoitaan kohtaan kasvoi kasvamis­taan
Diemin diktatuunkomennon
aikana. Jos budhalaisjohtajat siis
aikovat säilyttää vaikutusvaltansa
väestön keskuudessa, he eivät voi
olla kovin amorikkalaismielisiä.
USA ei voi enää luottaa etelä-Viet-tiamilaisiin.
Budhalaisjohtajien kes­kuudessa
on alkanut ilmetä puolu
eettomuus. ja rauhanpyrkimyksiä.
Joik^t;,Ji$tftU ,«4ft jo avoimeikth
että< vietnatnilä($tdti) itse saatava:
päättää kohtalOitäjiDi ilman ulkä)
piiölisten: sekaahtUhilsfä. Lisäksi lie
näkevät kommunisteissa pionemmän
Vaaran kuin sodan jatkumisessa. Ny-kyisessä-
hallituksessa budhalaisjoh
tajille on; kolmannes: mihisferinpai
koista. - Tähän -asti amerikkalaisten
on' onnistunut' tukahduttaa budha
lalsrainisterien' puolueettomuus^ ja
rauhanpyrkimykset, mutta vain uh
kaiikaln^kokp amerikkalaisen doUa,
riavun löjifettainisesta; Ja'tunnettu
tosiasia Oii.^ttä tästä avusta ttiehee
o.sa ministerien omiin taskuihin . .
Hallituksenv joukkojen, sotilaat
ovat eniniimäitseen Imdhalaisiai Ei
vät h e U ä ^ rakasta- siinedkkalalsia.
On sattunut, e t t ä vifethartiilaiset var
tiosotilaat ovat päästäneet sissejä
yöilä. kä6arrtfeihlh,J sillä hö tietävät
e t t ä sissejä kiinnostaa vain iimerik
kalaisten upseerien kiinni saaminen.
On myöskin sattUnUt, että vielna
niilaiset : viidakkopartlori: jäsenet
ovat ilman muuta jättäneet amerik
kalaiset upseerinsa sissien käsiin
Näistä tapauksista amerikkalaiset
eivät puhu. Vietnamista palaavat a
merikkalaiset sotilaat eivät USA:ssa
saa kertda mitään kokemuksistaan.
Amerikkalaiset tuovat maahan l i
sää omia joukkojaan ja turvautuvat
epäilyttäviin aseihln. Presidentti
Johnson puhUi äskettäin rauhan
neuvottelujen mahdollisuudesta
mutta samanaikaisesti hän ilmoitti
ettei USA luovuta Etelä-Vietnamia
"kommunistien käsiin, vaikka se
(sota) kestäisi 20-tai 50 vuotta"
Tätä taustaa vasten tiedot amerik
kalaisten: ydinasekuljetuksisla Viet-namiin
tuntuvat uskottavilta.
Sotilaspaisaativ
Mojovassa 9.5
Moskova. — Toukokuun 1 päivänä
työläisten kansainvälisen solidaari
suuden päivänä järjestetään Mosko­van
Punaisella torilla perinteellinen
työläisten • mielenosoitus. Mosko
van televisio aloittaa silloin
suoran lähetyksen Punaiselta torilta
aamulla klo 8.45.
Sotilasparaati pidettäneen.Mosko
vassa toukokuun 9. päivänä, jolloin
juhlitaan natsi-Saksasta saavutetun
voiton 20vuotispälvää.
Polijois-Norjasta
U l O n v^inttin
iiarj^tusälii^
Oslo* — NATOrn johdon on on­nistunut
muuttaa Poh jois-Nor ja
joukkojensa vakituiseksi manööye-rialueeksi,
itse asiassa NATO:n
etummaiseksi sillanpääasemaksi
pohjoisessa. Tuskin ovat yhdet so­taharjoitukset
ehtineet päättyä; kun
jo ryhdytään valmistelemaan uusia.
Loputtomana virtana saapuu altieel--
le komentajia, asiantuntijoita ja
NATO-politiikkoja. Lof otpostenin
kertoman mukaan vierailee Englan­nin
puolustusministeri Denis Hea-ley
yHdessä- Norjan puolustusminis­terin
Gudmund Harlemin kanssa
Pohjois-Norjassa sijaitsevan prikaa­tin
asemapaikassa. Lofotposten olet­taa
Healeyn käynnin liittyvän edes­sä
oleviin suuriin sotaharjoituksiin,
jotka kantavat nimeä "Winter Ex-pjress".
Niihin osallistuu mm. eng­lantilainen
900 miehen vahvuinen
pataljoona.
Tulevaisuudessa ovat myös Cana.
dan ja Italian puolustusministerien
vierailut mahdollisia, koska molem.
mat maat lähettävät pataljoonan
Pohjois-Norjassa pidettäviin sota­harjoituksiin.
Toisten norjalaisten lehtien anta­mien
tietojen mukaan vierailee NA­TOn
Euroopassa sijaitsevien jouk­kojen
ylipäällikkö kenraali Lem-nitzer
Norjassa tk. 6—29. päivinä.
Ohjelmaan kuuluu Pohjois-Norjaan
sijoitettujen joukko-osastojen tar-kastus.
Ei tietenkään ole mitään ihmet
telfemlstä siinä, e t t ä NATOn herrat
ovat valinneet nimenomaan Norjan
etuvartiopalkakseen. On kuitenkin
vaikea ymmärtää, millä tavoin tä­mä
on norjalaisille hyödyksi. Tääl­lähän
tiedetään vallan. mainiosti,
että Norjalla, on . pohjoisessa rau­hantahtoinen
naapuri, Neuvostoliit
to, jonka kanssa Norja on aina elä­nyt
rauha.ssa ja sovussa. Jokainen
ymmärtää myös, että Neuvostoliit
to haluaa säilyttää rauhan rajoil­laan.
Merentakaisten valtojen tar­koitusperät
ovat sen sijaan selväs­tikin
toiset.
Geniini kellahti
kyljelleen
Fort Hood. ~ Amerikkalaiset in-
.sinöörit kokeilivat Gemini-avaruus
alukseh laskeutumista maahan Fdrt
noodissa Texasissa viime viikolla.
Kokeessa käytetty Geminialuksen
malli putosi noin 500 metrin päähän
suunnitellusta kohteesta ja kierähti
kyljelleen kosketcttuaan maata:
Neuvostoliiton viimeksi lähettä-rtiät
kaksi Voshod-avaruusalusta
laskeutuivat maahart, mutta Yhdys
valtain miehitetyt avaruusalukset
ovat aina pudonneet mereen.
Insinööri Lee Norman sanoi, että
jos kapselissa olisi ollut astronaut
teja-he olisivat tunteneet kaatumia
sen voimakkaana ravistuksena, mut
ta olisivat helposti selviytyneet ulos
kapselista.
l.bOO kilon painoinen kapseli pu­dotettiin
lentokoneesta 3,500 met
rin korkeudesta. Kun kapseli oli
426 metrin korkeudessa sen molem­piin
sivuihin kiinnitetyt moottorit
käynnistettiin, mutta vasen mootto-rl
pysähtyi miltei lieti. ja kapseli
kallistui bikealle. ,
Joe Hiffin kertomus CBCn TV:ssa 4 pnä
Joe H i l l tuli Vhdysvaltoihin vuo­sisadan
vaihteessa eli. sinä aikana
kun alhaiset palkat, pitkät työtun­nit
ja äärimmäisen huonot työolo-suhteiOt
vallitsivat poikkeuksetta
siirtolaiBina tulleiden ruotsalaisten,
puolalaisten, suomalaisten, italia­laisten,
kiinalaisten ja erinäisten
toisten kansallisuuksien keskuudes­sa.
Johtu6n suurelta osalta siitäkin,
että he eivät osanneet maan kieltä,
heidän tilansa jäi usein huomaa­matta,
kunnes yhteiskunnanparan-taja
ja kansanlaulaja Joe H i l l tuli
näyttämölle. Hän o l i ruotsalainen,
joka oli tullut thdahan 26.vuotiaana.
Hän oti soittanut pianoa eräässä
Boweryn kapakassa, korjannut eloa
Kansasin osavaltiossa, louhinut ku­paria
Montanan osavaltiossa j a toi­minut
lastaajana San Pedhon sata­massa
Kalifofnian osavaltiossa. Hä­nellä
oli luontainen kyky laatia lau­luja
Siirtoiaistyöläisten' taisteluista
niin että ne olivat mielenkiintoisia
j a huomiota herättäviä. Joo H i l l o l i
johtavana tekijänä IWW:ssä (In­dustrial
AVorkers of the World) jos­sa
oli myös paljon suomalaisiakin
.sen taistelukuntoisimpina päivinä.
Kuitenkin, Salt Lake Cityssä,
Utahin osavaltiossa, vuonna 1914
IWW ja Joe H i l l joutuivat pahoin
ahdistetuksi. Noin 1,500 miestä o li
lakossa Utah Construclion-yhtiötä
vastaan j a huolimatta lukuisista ve­risistä
yhteenotoista joita Jtäytiin
iirtiiiiiiiiiy^^^ • • - l i '"
poliisien ja lakkolaisten välillä,
lakko voitettiin. Poliisi syytti
rWW:tä jä ryhtyi tuota pikaa sär­kemään
tätä järjestöä kautta koko
valtion; Joe H i l l . vangittiin erään
epämääräisen murhasyytteen perus-'
teellä ja 22 kuukautta myöhemmin,
huolimatta presidentti .VVilsonilta ja
kautta maailman tulleista vastalau­s
e i s t a / h ä n e t teloitettiin ampumalla.
"Joe Hillin kertomus" tullaan
esittämään CBC:n television väli­tyksellä
tiistai-iltana, toukok. 4 pnä
•'Other Voices"-nimisessä ohjelmas­sa,
alkaen kello 10.30 itäistä valon-säästöaikaa.
.
Sotilaslentokoneita
tuottavien firmojen
tulot lisääntyvät
New York. — Pentagon ilmoitti
virallisesti, "General Dynamics Cor-porationille"
tehdystä ensimmäises­tä
tilauksesta, joka koskee huippu­nopeita
h ä v i t t ä j ä p o m m i t t a j i a F - l U.
Tilaus tulee maksamaan amerikka­laisille
veronmaksajille kaikkiaan
1.5 miljardia dollaria.
General Dynamics ei ole ainoa
yhtymä USA:fl5Ä, joka hankkii suun­nattomasti
sotatilauksista. Tätä to­distavat
National City Bank of New
Yorkin kuukausittain ilmestyvän
julkaisun huhtikuun numerossa an­netut
tiedot.
PÄIVÄN PAKINA
USA "PUOLUSTAA" TAAS
Kuten on uutisticdoissa kerrot­tu,
nyt tuli Dominikaanisen Tasa­vallan
vuoro saada maistaa Yh­dysvaltain
imperialismin suurta
ruoskaa.
Meille kerrottiin aivan vakaval­la
naamalla, että presidentti John­son
oli lähettänyt sinne 500 mies­tä
käsittävän meri jalkaväkijou­kon,
pankaamme merkille, Santo
Domingonimiscn kaupungin "po­liisipäällikön
ilmoitettua, ettei
hän voi taata siellä olevien ame­rikkalaisten
turvallisuutta".
Ajatelkaamme mitä tapahtuisi,
kuten eräs latojamme - huomautti,
jos esim. Port Arthurin poliisi­päällikkö
ilmoittaisi, että häir"ei
voi enää taata amerikkalaisten tu­ristien
turvallisuutta mustia kär­päsiä
vastaan".
Tai jos jonkun täkäläisen "tu­ristikeskuksen"
poliisi ilmoittaisi
vakavalla naamalla, että hän "ei
voi enää turvata sikäläisissä sala-kapakoissa
majailevien amerikka­laisten
turistien tucvaUisuutta"?
Lähetettöisiinkö silloin amerik­kalaista
merijalkaväkeä myös tän­ne
Canadaan?
Mahdollisesti tämä on l i i an pal­jon
yksinkertaistettu vertaus.
Mahdollisesti on kokonaan aihee­tonta
puhua jostakin täkäläisissä
salakapakoissa majailevista turis*
teista.
Mutta aiheetonta on myös yh^
dysvaltalaisten "turvallisuudesta"
huolehtiminen—vieraassa maassa,
tässä tapauksessa Dominikaanises­sa
tasavallassä7 koska he voisivat-pysytcllä
omassa maassaan,, tai ai­nakin
lähteä kiireen vilkkaa pois
sellaisista maista, missä heidän
"turvallisuutensa" on kyseenalai­nen
asia ilman amerikkalaismie-
Iistä hallitusjunttaa.
Luonnollisesti on totta, että sii­nä
järjettömässä selostuksessa,
mikä annettiin merijalkaväen Do-
•• minikaaniscen tasavaltaan lähet*
tiimisen "oikeuttamiseksi", on hie­man
järkeäkin.
Myönnettyään silmää räpäyttä­mättä,
että Yhdysvaltain merijal­kaväkeä
on lähetetty Dominikaa­niseen
tasavaltaan isännän Valtaa
ylläpitämään Santo Domjngon
"poliisipäällikön" kyvyttömyyden
varjolla, presidentti Johnson tois­ti
vanhat verukkeet siitä, e t t ä Y h ­dysvaltain
imperialismi sekaantuu
"vain pyynnöstä" toisten maiden
sisäisiin asioihin.
Näin aelitettUn Korean Ja Kon^^
goR päivinä. Näin on selitetty
Viethamin sotaa puolusteTtaossä.
Dominikaanisen Tifitevallan ta­pauksessa
oli vain asia siten, että
s i e l l ä j e i ollut enää keskiviikkona
Washingtonin komennuksen mu­kaan
tanssivaa junttaa, jonka
"avunpyyntö" bllsl tullut kuin t i ­lauksesta
konsanaan. ,
Mutta kun varsinaista "avun-pyyntöä"
ei saatu munitukai, niin
sitten turvauduttiin erään kau­pungin
poliisipäällikön Jorinaan
"amerikkalaisten turvallisuuden
puutteesta", mikäli edes tällaista­kaan
lausuntoa on kukaan anta-
. nut.
Me olemme siis saavuttaneet
vai dlemmeko —^ jo sen kehitys*
vaiheen, missä kelpaa mikä ta^
hansa tekaistu juttu "oikeutuk­seksi"
siihen kun Yhdysvaltain
imperialismi sekaantuu avoimesti
a.sevoimillaah jonkun toisen maan
sisäisiin asioihin?:
Luonnollisesti meille selitetääUj
että Yhdysvaltain asevoimat "eir
vät sekaannu" Dominikaanisen
tasavallan sisäisiin asioihin.
Eivätpä tietenkään.
Niinhän meille kerrotaan nyt
kin, että Yhdysvallat ei muka käy
sotaa Vietnamissa, vaikka sillä on
siellä kymmeniätuhansia sotilaita
sekä miljoonlen_jdollarien arvosta
_ sotakalustoa ja muuta sotakamaa.
Ja totta se on. Yhdysvaltain
kongressi ei ole mitään sodanju­listusta
Vietnamin kansaa vastaan
antanut Siitä huolimatta Yhdys-rvalloissa
valmistetut sekä yhdys­valtalaisten
omistamat ja kontrol­loimat
lentokoneet -tappavat sa-dottain
vietnamilaisia miehiä, nai­sia
ja lapsia.
Mutta se ei ole "virallisesti"
sotaa — v a a n ainoastaan "taiste­lua",
selittää Washington.
Tältä pohjalta katsoen voimme
siis näitä rivejä naputellessa
(torstaiaamuna) odottaa myös
sellaisia selityksiä, että. vaikka
näitä merijalkaväen miehiä ei oli­sikaan
varsinaiselle huvittelumat
kalle Dominikaaniseen tasaval­taan
lähetetty, niin minkäänlaista
sekaantunfiista sen maan asioihin
ei ole tapahtunut
Eihän toki!
' — Känsäkoura, -