Vapaus, December 29, 1964

              Urheilua
peiiis Law.
EDuroopan
parhaaksi
»npariisi. — Manchester U n i t e d in
valihyökkääjä Denis hait niinitet-t
l i h 21 maan j a l k a p a l l o a s i a n t un
t i j a n äänin Euroopan parhaaksi
' ' j a l k a p a l l o i l i j a k s i vuonnia 1934. Aä-
•• l i e s t y k s en pani toimeen ranska-l
a i i i e n France F o o t b a l l - l e h t i . L a w
" s a t äänestyksessä 61 puoltoääntä
ensimmäiselle s i j a l l e . T o i s e k s i t u li
• it^^ Luis Suarez, Inter,
' -jörte a n n e t t i i n 43 ääiilä. Seuraa
y i n a olivat tämän jälkeen: 3)
A m a r a Amancio, ' Real Madrid,
4.V Eusebio, Beneficia," 5) Paul
v a n Hirast, A n d e r l e c h t , 6) J i m my
Graeves, Tottenham, 7) Mario
^ CorsOi Inter, 8) L e v J a s l i i n . Dyna
moi 9) G i a n i R i v e r a , " ' M i b n , 10)
V o r o n i n , Torpedo. i ; ;
V i i m e vuonna oli 'Elilöopan pa
ras pelaaja L e v J a s h i n.
Dahomey nujersi
Reippaan kahdesti
Cotdnou, Dahomey.;— Dahomeyn
j a l k a p a l l o m a a j o u k k u e • v o i t t i v i i k ko
s i t t en sunnuntaina suomalaisen ot-t
e l u v i e r a a n s a L a h d e n R e i p p a an
m a a l e i n 4—2 (3—1) Gotonoussa pe
latussa jalkapallo-ottelussa.
• " P e r j a n t a i n a Porto Novossa pela
'tttssa ottelussa näiden j o u k k u e i d en
' tulo^v.sena o l i n i i n ikään' Dahomeyn
maajoukkueen voittO; mutta nume
rot olivat s i l l o i n vain 3—2. '
m
Ajanvietelukemista
HALVALLA
"viikonloppu"
Hyökkäykseh kohteena virus
Neuvostoliitto
voitti Canadan
sunnuntaina 5-
Colorado Springs,. Colo. — . Cat­nadan
kansallinen- jääkiekkojouk­kue
pelasi sunnuntaina parhaan ot;
telunsa N e u v o s t o l i i t o n maajouk^u
etta vastaan, vaikka . hävisi. vielä
n y t k i n maalein 5:^3. , A s i a l l i s e s ti
puhuen tifmS o t t e l u takasi Neuvoji;
toIiitoUe voiton 3-maaottelussa —
Neuvostoliitto-Canada ja Tshekkos
l o v a k i a ^ ^ mikä suoritetaan täällä
W a l t e r M e m o r i a l pokaalista.
N e u v o s t o l i i t t o l a i s e t , j.otka eivät
ole hävinneet kertaakaan tällä Ca-nadan-
Yhdysvaltain matkallaan,
v o i t t i v a t lauantaina Tshekkoslova­k
i a n j o u k k u e e n maalein 8—2.
N e u v o s t o l i i t o n joukkue pelaa
I tällä v i i m e i s e n ottelunsa k e s k i v i ik
k o i l t a n a j a matkustaa j o torstaina
t a k a i s i n kotiinsa. KolmimaaoUelun
v i i m e i n e n peli. Canadan j a Tshek­k
o s l o v a k i a n välillä pelataan torstai
i l t a n a.
-.11
julkaisun - •
IRTONUMEROITA
Nyf aiennetulla
hinnalla
"" 25c kappale
Ynnä poEtikulut: 3 numerosta 7c,
'•e"hum'jrosta l l c : j a ' 12 numerosta
16c. Saatavana NQ. ISstsa No. 45
Myöskin. - •
. «Apu"-lehden
; IRTONUMEROITA
3 kpl. $1.00
'Hintaan lisättävä postikulut: 3
•numerosta 12c ja 6 numerosta 23c.
Saatavana seuraavat No. 17, 18. 19,
20, 22. 24, 32. 39 ja 42. ;.
Tilatkaa JO tänään, että pääsette;
bsallLseksi tästä alennusmyynnistä.
Ifapaus Pubtisliing
Company Limifed
BOX 69. SUDBXIRYi ONT.
mmmmmmmm
Afrikan viitoset
slvinneet
Loureuco Markues, Mozambik. —
.'Vfrikan ensimmäiset viifo.set saiva'
v i i k k o s i t t en maanantaina henkilöl­l
i s y y s p a p e r i t . Viitoset .syntyivät Z a
valassa, 125 kilometriä Lourenco
Marquesista pohjoiseen. Mozambi-k
i s s a j a täyttivät maanantaina yh
den kuukauden.
V i i t o s e t , yksi tyllö j a neljä p o i
kaa, eivät enää ole heni,'envaarassa,
i l m o i t t i v a t lääkärit. Pienokaiset
o t e t t i in maanantaina pois happitcl-
;asta.-. - •
8Cf vuotta -^Hten- suuri ranska*
lainen Louis Pasteur antoi ihoii-sille
luotettavan keinon kadipiiaiv
l<iun vaarallista vihollista — vesi­kauhua
vastaan: Kaikkialla kia^I-ntassa
onkin nykyään Pastenr-asciiiia,
jotka suojaavat ihmii^iä
tältä kuAlemaan johtavaan taudil­ta.
Alutta kut«n niin usein tapah­tuu
tieteen piirissä, jonkin kek­sinnön
tekijstt eivät osaa kuvitel­la/
miten< monia uusia ongelmia
heidän keksintönsä nostavat esiin.
ONKO K U O L E M A AINOA
ULOSPÄÄSV?
iKymmenen vuodeiji, t u l k i m u k s ei
näkymättömän,. maai,lman parls?a
ovatjsuoaiept N L : n lääketieteen aka
temian v i r u s l o g i a n i n s t i t u u t i n toh-lol-
Hle Ejudmila Gorshunovallc
m a h d o l l i s u u d e n , esittää j a puolustaa
monia m i e l e n k i i n t o i s i a hypoteeseja
j a nousta maan johtavimmaksi ra-b
i o l o g i k s i (latinalaisesta .sanasta
r a b i e s — vesikauhu)..
J o u d u t t u a a n eläimen tai i h m i ­sen
elimistöön tämä virus aiheut-
:aa t u s k a l l i s e n kuoleman. Ihmissu­k
u muistaa monia pelottavia l:uite
j a . Lukemattomia tuhosivat rutto
j a isorokko. Mutta i s o r o k k o k i n ar­mahti
muutamia ihmisiä, j o t k a sai-i-
astctluaan jäivät «loon.
Heräsi ky.symys, onko vesikauhun
aiheuttama virus todella salapro-
.-^enltisesli kuolemaan johtava, l . j u d -
: n i l a Gorshunova suoritti laboiato
i l o s s a a n kokeen: hän t a r t u t t i vcsi-k
a u h u v i r u k s e n rottiin. Vastoin
yleistä käsitysiä, osa eläimistä kes­ti
tämän v i h o l l i s e n käsissä. Tämän
hämmästyttävän elinvoimaisuuden
selvittämiseen t a r v i t t i i n pikiä ja
h i u k s e n h i e n o j a t u t k i m u k s i a.
T a v a l l i s e s t i vesikauhuvirus c l i -
mistiMin päästyään suuntaa k u l k un
-:a keskushermostoon ikään k u i n ta­j
u t e n , että se on n o p e i n keino saat
taa päätökseen hyvin järjestetty
työnsä. Tiedemiehet löytävät poik­keuksetta
kaikkien vesikauhuun
k u o l l e i d e n ihmisten j a eläinten ai-
D ÄIMET VIEVÄT VOTIDN OLYMPIAN KISOISTA
E L Ä I N T E N SAAVUTUKSJA VERRATTUNA OLYMPIALAJSENNÄTYKSIIM
voista rabiesin jälkiä, n k ' Baebs-
N e g r i n jyväsiä.
Njinpä L j u d m i l a Gorshunova tut­k
i niiden r o t t i e n aivoja, j o i t a vesi­kauhu
ei pystynyt nujertamaan.
Efäällä koeeläinryhmällä et lainr
kaan havaittu merkkejä näistä jy
väsistä. •— j o k i n elimistön suoja-ase
oh tuhonnut virukset, päästä­mättä
niitä keskushermostoon. To
s i n tämä ryhmä ei o l l u t lukuisa:
Toiseen eloonjääneiden ryhmän a i ­voista
tavattiin jälkiä viruksesta,
mutta vaikka rabies o l i t u n k e u t u ­nut
sinne, estivät elimistön sisäiset
voimat sitä aiheuttamasta siellä
v a u r i o i t a .
Näin olcttaAlukset siitäy että o l i
äi olemassa vesikauhun oireeton
muoto, s a i v a h v i s t u k s e n j a todet­t
i i n , että vesikauhu ei eroa~ muista
v i r u s t a u d e i l t a . Se o n v a i n _ huomat­tavasti
v a a r a l l i s e m p i.
M a h d o l l i s e s t i myös ihmisellä ta­vataan
tätä oireetonta muotoa.
Suoraan ei tähän tietenkään voida
vastata. P i e n i n k i n epäilys siitä, että
i h m i n e n mahdollisesti on saanut
v e s i k a u h u l a r t u n n a n , pakottaa lääkä­r
i n viipymättä antamaan pelastavan
rokotuksen. Mutta mahdollisesti.on­nistutaan
löytämään keino, • j o l la
v o i t a i s i i n elimistöön tunkeutunuV
v i r u s paljastaa s i l l o i n k i n k u n se ei
aiheuta mitään o i r e i t a . Paljastamal­la
elimistön suojelevien ominai­suuksien
salaisuuden, oppimalla
tuntemaan, miten itse luonto voit
taa v a a r a l l i s e n vihoUi.sen, tiedemie-^
het voivat käyttää tätä hyväkseen
parantaakseen ihmisiä.
" R A D I O A S E M A "
V A S T A - A I N E E S S A
B a k t e e r i t mikrobit j a virukset
suorittavat jatkuvasti hyökkäyksiä
ihmisiä j a elämiä vastaan, mutta
o i k e u d e n m u k a i n e n luonto on anta
nut hyökkäyksen kohteille monen
l a i s i a puolustuskeinoja. Syljen ja
mahanesteen ent.symit tappavat
mikrobeja,; ihmissolut. j a syöpäsolut
hyökkäävät bakteerien kimppuun ja
viinisfen kanssa kamppailevat puo
lestaanestoarneet j a i n t e r f e r o n.
•Mutta täs.sä ei o l e vielä koko suo­ja-
aseiden arsenaali. Heti kun t u lo
pihajuoksUan
inopMS n-SSkm/t.
Iiunln«fi JuoKM*
lOOOOm n.29
minuutissa
lO_O O.O nm n. 10
minuutfua.
tnrniMfkutntincyinf
n.bkinJt . ~
MMkduianUntino
p««is n.iOOknv/t.
ifimkMfi hyppattn
empHuutta.
Viisinlantdrvi
pituutta 18m
iMninmhyppaii
2 m koriMUtta
Kenguru nyppM n
3m Korktuito.
Tämä rokotusmenetelmä, "globu-l
i i n i - r o k o t e " aiheuttaa, k u t e n jokai­nen
nopeasti v a i k u t t a v a : lääkeaine,
s i v u h a i l t o j a , elimistölle epäluotavia
jälkiseurauksia: vasta-aineiden is­t
u t t a m i n e n ulkopuolelta hidastaa
elimistön o m i e n vasta-aineiden muo­dostumista.
B i o l o g i a n , kemian j a fysiikan
kanssa suorittaman yhteistyön an­siosta
o n o n n i s t u t t u pääsemään sel­v
i l l e elimistön v i r u k s i a vastaan
käyttämästä salaisesta talstelumeka
nismista.
V a s t a - a i n e i s i i n s i j o i t e t a an isotoop­p
i , aine, j o k a radiolähettimen tavoin
lähettää signaaleja. T a r t u n n a n saa­neeseen
elimistöön johdettuna se
k e r t o o matkastaan. L a s k u r i l a i t t e en
a v u l l a , kojeiston, j o k a pystyy vas
taanottamaan r a d i o a k t i i v i s e n isotoo
p l n lähettämät signaalit, saadaan
selville^ missä elimessä on eniten
merkittyjä vasta-aineita ja miten
pitkän ajan ne tarvitsevat sinne
päästäkseen.
L j u d m i l a Gorshunova havaitsi,
että elimistön avuksi lähetetty g lo
b u l i i n i kerääntyy heti eläimen per­naan
j a i m u s o l u k k e i s i i n . S i i s j u u ri
niissä muodostuvat elimistön omat
j a keinotekoisesti elimistöön saate­tut
vasta aineet ikään k u i n piirittä:
vät ne j a pysäyttävät niiden toi­minnan.
O l i s i k o siis j u u r i tässä s yy
elimistön oman g l o b u l i i n i n muodos i
tumisen hidastumiseen?
P U O L U S T U S P U O L U S T U S TA
V A S T A A N
Maassamme on t u s k i n ihmisiä,
j o i t a ei o l i s i kertaakaan rokotettu.
Jo lapsuusiäslä lähtien meidät suo­j
a t a an i s o l t a r o k o l t a , p o l i o l l a , tuhka­r
o k o l t a j a m o n i l t a muilta sairauk­s
i l t a . Se on k a i k k e i n t e h o k k a i n tai.s-t
e l u k e i n o vaarallisia v i h o l l i s i a vas
taan. Mutta eikö meitä pistellä l i i an
usein j a paljon? Miten rokote vai­kuttaa
m e i h i n . Eikö e s i m e r k i k s i po­l
i o l t a suojatun elimistömme alt­tius
vaikkapa influenssaan muu­tu?
V i r u s l o ^ i a n i n s t i t u u t i n L j u d m i la
G o i s h u n o v a n johtamassa labor:itori
ossa biokemistit etsivät vastausta
näihin k y s y m y k s i i n . Eläimet lOko
VUODENAIKANA.
im
Ujoden aikana 9iminei Mjoden oikana puhdis-
2KJ()G0fltraa verta.
Vuoden oikafMJ kehJttöä kehoime sei lolsrn
n t o ö nm lämböä, että se riittäisi 9100 vesiliV
ron lommittömiseen kiehumapisteeseen.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
\Aiö<l«nai((arotuottao
^d^rnennevoimo-määräri
Joka vastoa
noin 205. t t ä vetuna
Vuoden ail(anal(as-vattovot
sormenne
yhteensä 209rarrutxX)
kymsiQ.
Vuoden oikana t^ngi-totte
sisoan yli 7mir|.
litroo Hmoa.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
sc*r. kljyttnmönne
paine vuoden aikana
cn yhteenso 6ZC0O
kilsa
kas "on tunkeutunut'elimistöön. Sitä '«^?»» J»'';'''"' ^»"^.«^J^ ' ' . ^ f ^"
s i t t en n i i h i n tartutetaan j o k i n tiet
l y taudin virus. O n käynyt i l m i.
että r o k o t e . m u u t t a a elimistön luon-vastaan
nousevat vastaan vas«a-ai
noet. Ne hyökkäävät sen k i m p p u un
j a ottavat sen v a n g i k s i . T o s i n vesi
k a u h u v i r u s hyökkää elimistössä .sll
mäa<|äpäykse.ssi*. armottomasti ja
v i h a m i e l i s e s t i . Elimistö ei ehdi luo­lia
(riittävää vasta-aineiden verk­koa.
Uimiselle apu tulee ulkoapäin:
lääkäri istuttaa elimistöön vasta-ai­n
e i t a — l i l o h i i l i i n c j a jotka r yh
tyvät kamppailemaan viruksen
kanssa. Saatuaan sen a h t a a l l e vasta-aineet
poistin'at elimistöstä. S i l l o in
;'nnetaan rokko, joka aiheuttaa uu­d
e l l e en vas:a a i n e i d e n intensiivi.s-en
muodostumisen.
TALVISODAN TAUSTA TUTKtHUKSEN KOHTEENA
( J a t k o a edelliseltä sivulta) ;
tuksen piirissä koskaan v i r a l l i s e s ­t
i määritelty. Viimeistään vuoden
1943 alussa Suomen p o l i i t t i s en
j o h d o n taholta tehtiin johtopää­tökset
y l e i s t i l a n t e e n kehityksestä
j a omaksuttiin katsomus ikään
k u i n Itä-Karjalan liittämistä Suo­meen
e i o l i s i koskaan s u u n n i t e l t u.
T r i Polvinen väittää, että Suo­men
hallitus pyrki syksyyn 1943
tultaessa ''voimakkaasti rauhaan",
v a i k k a itse päämäärän saavuttamis­k
e i n o i s t a : v a l l i t s i epävarmuus. Tä­mä
tuntuu harhaanjohtavalta j a a i ­n
a k i n vahvasti l i i o i t e l l u l t a väitteel­tä
seurattaessa sitä tapaa, millä Suo­men'
h a l l i t u s " r a u h a n t u n n u s t e l u j a"
s u o r i t t i . Sen sjjaan lähti S t a l i n jo
n i i n v a r h a i n kuin vuoden 1941 l o - r s a a k k a k u i n heittäytyisi itäisen naa-p
u l l a neuvotteluissa u l k o m i n i s t e r i ' p u r i n s a a r m o i l l e ".
E d e n i n kanssa siitä, ettei Neuvosto­l
i i t t o halua riistää Suomen itsenäi-n
o l l i s i a suojarcaktioita. E s i m c r k ik
si rokotettujen eläinten syljessä jo
veres-iä alenee sellaLsen suoja-aseen
k u i n l y s o l y m i n määrä.
J o t a i n tiettyjä tautia vastaan suo
l i t e t t u rokotus saattaa elimistön
a l u k s i erittäin herkäksi m u i l l e v i r us
t a u d e i l l e , mutta sen jälkeen vasta
kyky jälleen elpyy.
P a r h a i l l a a n tiodcmichct et.slvät
menfctclmiä. jotka suojaisivat eli­mistön
täysin rokotteiden h a i l ia
Kemian suurnäyHely
Moskovassa ensi
syksyn aikana
Moskova. — Viime syksynä Mosko­vassa
menestyksellisesti järjestetyn
rakennufxiäyttelyn rohkaisemana on
Neuvcs-toliitto lähtenyt valmistele­maan
toista .suurta kansainvälistä
näyttelyä. Ensi .--yyskuussa nimittäin
Moskovassa järjestetään suuri kan-
.«^alnvälinen kemiant-.^ollisuuden näyt.
tely. Johon on jo Ilmoittautunut suuri
määrä osanottajia eri maifta. vaikka
jlmcittautumi.saika päättyykm vasta
helmikuu.ssa.
Myö.s Suomi os:illistuu tähän näyt­telyyn
ja viojirn kiinnoi-tu.s näyttelyä
kohM.nn cn ollut niin suuri, että Suo­men
virallista yhtciso.sasto.1 varten
alust.nva.sti varattu alue on osoittau­tunut
nittiimattömäk.si ja lisätilan
."^aamissksi on neuvottelut jo aloitet­tu,
kerrotaan suomal.ii.solla taholra.
Mr.skovan -cnsi-sykiyinL-n näyttelyn
nimenä on "Kemia te.-)llUuuclo.s.sa, ra-kennu.
stoimtnnas.<;a ja maataloudcs.sa"
Ss liittyy .siten erittäin ajankolitni-
•e.sti Neuvostolnton talouselsimiiän.
jo-v-a totcutcta.in parhaillaan laajaa
kan.=antalouden kc-miallistamisohjel-maa.
TaU-i ohjelmaa toteutetta'iSsaan
on Neuvostoliitto tilannut. 82 iccmian
.lian tehdasta tai niiden koneistot.
3e sii.= tuntee huomattavaa kiinnosj-lasta
ulknmaLsiin haiilcintoihin ja
.oi.snalia kemianalan ulkomaiset
iuuryntyk;ct inntfvat .suurta velo-voini.
na Neuvo.';toliiton lilauk.siin.
Näyttely jiirje-sreläan Sokolnikin
I-uUtcssa ja .«iitä ociot-..'taan tulevan
vielä laajemman kuin viime.syksyincn
Tiistaina, jouluk. 29 p. — Tuesday, Dee. 29, 1964 Sivu 3
PORT ARTHURfN KtmUfMfSA
Port ArMinr.^ - - H e r m a n LangilaolisI tarvUmut jäädä hy vSutekeväl-.-
kuoli yhtäkkiä täkäläisessä sairaalas-, syydestä riippuvaksi''
sa viime keskiviikkona. Hän oli tääl­lä
hyvin tunnetun suomalaisen uran­uurtajan
Alex LangUan täällä synty­nyt,
58-vuotias poika. Hautajaiset toi-mit-
attiin viime lauantaina.
» . • . »
Koululautakunnan sekä Ravintola-la-
Ja huoltotydläisten union osasto
2888 väUUäallekirJoitettUn uusi työ­ehtosopimus,
jonka mukaan: palkat
nousivat taannehtivasti syyskuim 1
päivästä lukien $1.2&-$1.60 tunnilta.
Sopimus on voimassa kolme vuotta.
V.- Ja ij.-seura Iskun esittämä " J u -
nula ja Thnula" näytelmä sai yleisen
tunnustuksen täällä 13 pnä.
Nyt on- päätetty, että se^ esitetään
toistamiseen Port Arthurin osaston
haalin hyväksi sunnuntaina, tammik.
10 pnä. 1965. alkaen kello l ip.
Täten avautuu erikoinen tilaisuus
kaksoiskaupunkien ja ympäristön
suomalaisille nähdä ja nauttia tästä
kansannäytelmästä; joka nyt uudel­leen
katsoessa sopii ajankohtaisena
vielä tänäänkin.
Port Arthurin koululautakunnan j ä ­senet
vahvistivat viime tiistaina;Ullc-keenhoitokomiteBn
csUyk6«B, että
lautakunnan JäsoiUle ryhd}^t|^
nmksamaan $70 kukamittain. piittä
nykyiset jäsenet eivät ote siihen 'flJ-keutettuja,
sillä palkkion makmi tjlr
lee voimaan vasta' tanunik. 1 paivätjt
1966. JoUoin nykyinen 'lautakunia on
Jakanut olemasta ja uusi astmi vir-l-kaan.
. • " • ;•;
Bay Fish '& GriM, 287 Bay Street
tarjoaa ulosvietäväksl, valmiiksi syil­tä
vaksi laitettuja "Fish & Chips" ftn"^
noksia 60 senttiä anno.s.
Eno's- Electrical Senrlce-Uike .on
muutettu No. 281 TK^StreetlUe ja
suorittaa kaikkia sähköalan- töitftkU^
ten_entisessäkin paikassa toimien^, v •
Minnesota-Ontario Paper Co:n
iMAiroO) ilmoitetaan joutuneen os­ton
kautta Boise, Idaho & Cascade^
yhtiön omistukseen. MANDOn l)ap?i-rit:
3hdas sijaitsee International'palls.
Minn,; Yhtiön, jonka huomattaya osa
cp,-eratiosta on Fort Prancesln puo-
Läheiselle mtiaonien'asutusalueet- lella siis Canadan puolella, perusti
le tuli joulupukki viime keskiviikkona
ja torstaina. Sen järjestivät Järvien.-
pään kaupunkien ihmiset tekemällä
lahjoituksia -rahassa ja tavarassa yli
tuhannen dollarin arvosta.
Tämänkin avustuksen huoltaminen
olisi kuulunut hallitukselle, ettei sen
v. 1910 E . W. Backus. joka oli Onta­riossa
tunnettu metsäjaarooni ,vuosi­sadan
alussa. ^ •
MANZJO on valmistanut sahpjja^-
lehlipaperia ja monenlaista erikois­tarkoituksiin
sopivaa paperia seka "ra­kennustarpeita.
— A T H .
TORCM^rON KUULUMISIA
Toronto^ Sanotaan että i l o jat­kaa
ikää. T u l k a a s i i s uuden vuoden
i l o i h i n j o k a kynsi Don h a a l i l l e , tors­taina,
j o u l u k . 13 p. i l t a n a . Ilot kes­tävät
k e l l o 2 yöllä. Soittakaa.^paik-k
a l i l a u k s i s t a H O 5-0162.
F i n l a n d i a - k u o r o n paartit on tam­mik.
16 p. V u o r i s i l l a , 36 Marian-f
i e ld Ave. Päivällinen tarjoillaan
k e l l o 3—4 i p . Filmejä Meksikosta.
L e n i n g r a d i s t a Floridasta j a Suo-b
o u r g i i n . Otappas tosissasi kynä k a ­teen
kirjoittaaksesi enemmän-/ l e h -
l i i m m e .
L o p u k s i kiitokset Vapauden joh­t
o k u n n a l l e j a hyvää uutta vaotta
k a i k i l l e jotka tappelette rauhan
puolesta, monopolietulinjoja vas­taan,
siten hävittäen köyhyyttä ja
tietämättömyyttä m<-)ailmasta. -'
mesta. Tervetuloa!
F i n l a n d i a . k u o r o n harjoitukset a l ­kavat
k e s k i v i i k k o n a , tammik. 6 pnä
k e l l o 8 i l l a l l a . Nyt vielä kerkiävät
uudet laulajat .suurjuhliin ensi ke- ... . , .,, . , , . ,
.., . ' „ . . , , - I « -, > S" l a v a n h u k s i l l a o n hakemu<kset hal-
.saksi Kyllä tulee n i i n komeita lau- , . . . . . . .
Täällä on entistä enempi raken­nettu.
S i l t i ihmisiä palaa j a sOi-tUu
.>lunimcihin j o i t a t u l i s i purkaa sa'-
d o i t t a i n . Kyllä olisi työhön halua­v
i a j a asunnon t a r v i t s i j o i t a . Tuhan-v
a i k u t u k s i l l a , he etsivät siis suojaa.i näyttely oli. Y l i 30 englantilaista y r i -
?uoja:i vastaan. Näillä t u t k i m u k s i l l a | tystä on JD ilmof.tanut osallistunu-on
suuri kiiytännön merkitys. Ne i sestaan. T a l l a kernvlla on myös Län-l
i i l c v a l osoittamaan, m i l l o i n j a mitä si-Sal-cva. mm. K r u p p i n konserni
l u j a , että tulkaapas mukaan.
Henry h y m y i l i n i i n muhkeasti et­tä
u t e l i n : mikäs , n y t ? . Hän sanoi,
että tammik. 2 i — 3 0 p. näytellään
Don h a a l i l l a " O l e n k o minä t u l l ut
h a a r e m i i n " j a että kyllä sitä s i l^
l o i n mekin saamme hymyillä hy­välle
näytelmälle.
K i i t o s vain O t o l l e k i n sinne Go-
Kuuluisan canadalaisen kirjailijan
M A Z O D E L A R O C H E N
JALNA-sarjan
ROMAANIT
saatavana nyt täydellisenä, kaikkiaan 16 osaa
^. Mazo de la Roche on .saattanut elämäntyönsä päätökseen. Hän kuoli
82:-vuotiaaria 1961 Torontossa. Neljän vuosikynrnienen-^ aikana hän
"kirjoitti Jalna-^romaanejaan. Tämä maailmankuulu sukui-omaanisarja
• on saavuttanuLjSuomeasakin valtavan suosion — Jalna-teosten yhtei­nen
painosmäärä kohoaa jo yli 570,000 kappaleeseen. Sarjaan kuuluu
kua^itoista romaania, joista Jokaisen voi lukea erikseen — mutta
LUETTUANNE YHDEN HALUATTE LUKEA NE K A I K K I .
" Tämä .sukuromakriisarja kä.slttää kaikkiaan 6,555 sivua.
Jalnan •ynty — 401 alva» JIanan perintö — 511 sivu»
lainan aamu — 327 sivua Jalnan isäntä — 421 sivua
Jalnan kotlopelUJatar ~ S78 dv. Jalnan kukoistus — 428 sivua "
Jalnan nnori Renny —f.SS? sivua Näkemiin Jalna — 463 sivua
Jataun kevät — 358 slVos Jalnan miehet palaavat—506 s.
Jalinm veljekset — ' S S O a l v u Rennyn tyt<ir — 451 alvua
^|.i..Jalna —381 sivua , ^^^Kodjolta Jalnassa — 398 sivua
Jalnan perhe — 483; glfua ' Juhlat Jalnansa — 376 sivua
TEOKBEN HINTA:
Kaikki 16 osaa yhteensii $39.85
Vapaus Publishing Company Ltd.
P.a iBox 69, Su^bury, Ontario
"mmmmmMmmm
.syyttä, mutta edellyttää rauhanteon
perustaksi .Moskovan rauhan rajo­j
a . E r i t a h o i l t a t u l l e i s i i n a l o i t t e i s i in
k e s k u s t e l u j e n aikaansaamiseksi suh­tautui
Suomen hallitus k u i t e n k in
jyrkän k i e l t e i s e s t i . T i l a n t e e n muut­t
u m i n e n , l i i t t o u t u n e i d e n maihinnou­su
P o h j o i s - A f r i k k a a n ja Pauluk.sen
j o u k k o j e n sa.arroksiin joutuminen
S t a l i n g r a d i s s a c i sekään tunnu vai­k
u t t a n e e n Suomen h a l l i t u k s e e n , j o ­hon
eivät myöskään Yhdysvaltain
välitysyritykset saaneet otetta. To­s
i n Pauluksen antautunriiseij, t ie
n o i l l a M i k k e l i n päämajassa päädyt
U i n siihen, että Suomen tulisi i r
taantua sodasta, jonka lopputulos
häämötti t a p p i o l l i s e n a , mutta irtaan­t
u m i n e n h a l u t t i i n , s u o r i t t a a "yhteis­ymmärryksessä
Saksan kanssa", j o ­hon
ylläpidettävien suhteiden " r i ­t
a r i l l i s u u t t a " (?) korostettiin. L i ­säksi
cläteltiin toivetta että vallat­tua
NeuvostoKarjalaa voitaisiin
käyttää j o n k i n l a i s e n a " v a l t t i n a " t u -
levis.sa neuvolteluis.sa, välillä haa­v
e i l t i i n myös länsiliittoutuneiden
maihinnoususta Pohjois-Norjaan ja
Suomeen, Pohjois-Suomen luovutta­mista
länsi j o u k o i l l e , jotka sitten
" s u o j a i s i v a t " Suomea Neuvosloliitr
toa va.staan, Tällaisella p o l i t i i k a l la
m e n e t e t t i i n myös Y h d y s v a l t a i n myö­tätunto.
RooseveU katsoi, että Suo­men
h a l l i t u s auttoi suuresti natseja,
j o t k a käyttivät Suomea hyväkseen
jatkaessaan .sotaa.
T o i s a a l t a tietysti luottarauskrii-
.siäkin a l k o i Suomen j a natsi-Saksan
välillä l o p u l t a syntyä j a natsit näyt­tivät
oikeaa karvaan.sa. K u n H i m m ­l
e r c i saanut Suomen juutalaiskysy-mystä
sujumaan mielensä mukaan,
p u r k i hän k i u k k u a a n 18. 9. 1943:
"Mitä tuo t ä i v a 1 t i o o i k e i n k u ­v
i t t e l e e uhmatessaan F U h r e r i n toi­vomusta?
. . . F i l h r e r i n kanssa ei
o l e Icikkimi.stä j a halutessaan hän
voi minä päivänä tahansa vääntää
niskat n u r i n s u o m a l a i s i l t a . " Saksa
k i r i s t i pientä "aseveljeään" varsin­k
i n v i l j a t o i m i t u k s i l l a , j a vielä ke­sällä
1943 pääministeri Linkomies
vannoi — v a k u u t u k s e n a u s k o l l i s u u ­desta
s a k s a l a i s i l l e — että "Suomen
kansa taistelisi ennen viimeiseen
Tyypillistä, että vaikka voitto
sodassa a l k o i j o o l l a selviö, o l i jat­k
u v a s t i N e u v o s t o l i i t t o se, j o k a ak-.
t i i v i s e s t i tarjosi Suomelle rau­haa.
V : n 1943—44 vaihteessa o l i
S t a l i n i n t i i v i s t e t t y rauhanehdotus
S u o m e l l e seuraava: 1) Vuoden
1940 rauhansopimuksen palautta­m
i n e n voimaan. 2) H a n k o t a i Pet­samo.
3) Suomalaisten aiheutta­mien
v a h i n k o j e n 50-prosentUnen.l
k o r v a a m i n e n . 4) Välirikko Saksan
kanssa. 5) Saksalaisten karkotta­minen
maasta. 6) Demobilisaatio.
S u o m a l a i s t e n oli tajuttava, että
N e u v o s t o l i i t t o kaikesta huolimat­ta
t u l i s i kunnioittamaa n Suomen
itsenäisyyttä j a S t a l i n o l i taannut
sen myös Roosevcltille.
T u n n u s t e l m e n yhä v a i n jatkuessa
myös Us/ n välityksellä totesi
U S A n asiainhoitaja G u l l i o n , että
rauhasta t u l i s i sitä epäedullisempi,
mitä k a u e m m i n sota j a t k u i s i . U S A
tarjosi hyviä palveluksiaan, mutta
e l l e i Suomi viipymättä irtaantuisi
a k s e l i s t a , se s a i s i itse vastata seu­rauksista.-
Jopa Kustaa V esitti
M a n n e r h e i m i l l e toivomuksenaan, et­tei
Moskovan kanssa virile|tyä neu­vottelukosketusta
katkaistaisi, mut­ta
Suomen hallitus j a t k o i itsepäi-se-
sti linjaansa.
Rytin mielestä rauhanehdot " t u ­hoaisivat
maan Itsenäisyyden",
" s e n pahempaa ei v o i t u l l a " . 12.
4. 1944 e d u s k u n t a antoi yksimie­l
i s e n luiitttamuslanseen hallituk­s
e l l e , j o k a i l m o i t t i , ettei se v o i
hyväksyä Moskovan rauhanehtoja
j a t o r j u i ne v i r a l l i s e s t i . Näin hal­l
i t u s vei Suomen vielä Ribben-trop-
sopimukseen j t niihin suu­riin
r i n t t m a t a p p i o i h i n , j o t k a vno-dien
1944 kesän j a s y k s y n sotatoi­met
vielä vaativat.
— J o r m a Simpura, K a a s a n Uuti­set.
on varottava j a määrittelevät " s e i
k a i , jotka ihmislert on muistettava
rokotuksen jälkeen.
Ratkaistavana o n vielä u s e i t a mo­n
i m u t k a i s i a j a puhtaasti teoreettir
sia Oiigelmia. On o l e t t a v a selville,
mikä o n r o k o t e a i n e i d e n kiertokul
ku elimistö.ssä: minne ne joutuvat
j a m i h i n ne s i j o i t t u v a t : miten kau­a
n ne säilyvät siellä: mitä morfo­l
o g i s i a , fysiologisia j a kudosten
muutoksia ne aiheuttavat elimissä
j a kudoksissa.
Nämä ongelmat ratkaistuaan
L j u d m i l a Gorshunova j a hänen kol­legansa
kukaties ehdottavat tchok
kaampia j a v a a r a t t o m i a rokotusmc-netelmiä
ihmissuvun vanhaa v i h ol
li.sta — v i r u s t a vastaan.
( E l e o n o r a Gorbunova A P N ).
moitcanut olevansa kiinnostunut
Hiiyttcly.sta la varavan.sa oman pavil­jongin
«.iyttolyalueelta: Lähes kaik'£i
Eiiroapan kapil;ili.sti.?et maat ovat Jo
sosialististen maiden li.säksi iimoit-tautuneidon
joiiko.s.sa. •
Athabasjpan santa-öljyn
tuotanto
tu ee toteutetuitsi
Toronto.—- Canadian General Elec-trls
on saanut 12.000,000' hintaisen
höyryturbiini-generaattorien tilauk­sen.
Näitä generaattoreita tullaan
käyttämään voimalähteenä öljynerit-tely
laltokpclla mhikä Great Canadian
Oif" Sands-yhtiö rakennuttaa Poh­jois-
Albertan Athabascan öljysanta
aluei^Ue.
Nämii generaattorit ovat suurimpia
mitä C G E on koskaan tehnyt. Ne ra­kennetaan
yhtiön tehtaalla Peterbo-roughssa.
C G E on myös saanut $500.-
000 arvoisen tilauksen öljynerittely-laitoksella
tarvittavan 400 sähkö­moottorin
valmistamiseksi.
Sen lisäksi että yhtiö tulee tuotta­maan
kaiken laitoksella tarvittavan
sähkövoiman käytetään turblhieista
tuleva jätchöyry öljyn crittämiseksi
sJtnnasta. öljynerittelyssä Jäävä Jäte-koksi
käytetään liöyrykattilan lämmi-tysameena.
Great Canadian on ensimmäinen
yhuö joka on saanut Albertan m a a ­kunnalta
luvan tuottaa öljyä suurcs-
Puuntaimia
muovipusseissa
Sundsvall. — Uutuutta metsänhoi­don
' alalLi on esitelty Wif.stavarfin
metsäkouiu.s?a Bogrund^tissa. T i m .
ro5sa. Kahden vuoden kokeilujen jitl-kecn
markkinoille tulee muoviin pa-katluja
männyn- ja kuu-sentaimia.
jotka tekevät istutuksen ja tuotannon
taloudellisemmaksi. Uutta menct^l-miiä
ei o!'^ kokeiltu muualla kuin
Ruot.-lssa.
Taimet pakataan muovipu-sseiliin
iiolla-a.steen lämmössä, jolloin kasvit
-Säilyvät paremmin ja niiden tuotan­to
tulee paremmaksi sekä laadun että
määrän kaimalta. Istutu.< on nope­ampaa
j a hukkaprosentti on entistä
pienempi. Taimet kasv.ivat nopeam­min,
-ja ne voidaan istuttaa alkai-svmmin
keväällä. Kellarit voidaan
tyhjentää keväisin ja syksyisin, joten
varastotilan hyväksikäyttö kaksinker­taistuu.
Koulutettu henkilökunta saa'
työtä taimista sum-imman osan vuol­tu,
mikä puoloitaan mcrkllsec istu­tuksen
pai-ancmista.
p a v u o k r a i s i i n asur.toihin. Vuosi
k u l u u vuoden perään mutta vasta­usta
ei tule. Köyhissä maissa.'on
k a n s a l l a enemmän omia edustajia
kunnan, v a l t i o n h a l l i n n o i s & i ; t S S I lS
ei ole edes monella oikeutta äänes*
tää.
c « «
Täällä k u o l i kävelyreisuUaan j o i l -
l u k . 17 pnä v u o d e n .sydänvikaa sai­rastanut
Matti Kokko. Hän o l i noiti
65rVuotias j a a i k a i s e m m i n Y r i t y k s en
p a i n i j o i t a . Matti o l i Syiitytljrt S u ^
messa. Säkkijärvellä. T a i s t e l i ii^<lK
ruudestaan huolimatta ly()räist<^^i^
reillensä kanssa paremman S o ö i ^^
saamiseksi t a v a l l i s e l l a .)iapsail)i^!v:'
Suremaan jäi vaimonsa $ailQf::''^4-
kä sisko Suomessa, v e l i RuotsBsa
j a laaja ystäväpiiri Suomessa >jä
Kääpiöiden hiultset
ovat todlsteeita
ravintopulasta
Tutkimalla kääpiöitä Iranissa jajtääHä. Kaikki tulevat kauattj niUls-
Egyptissä ovat tiedemiehet saaneet i hamaan miestä joka öh tyyni,. r a>
selvyyttä kysymykseen, tnitä osaa
-Soittakaa meille kalkista vakuutuspulmlstanne — — Meillä on yli M.
vakuutusyhtiötä. Jotka kauttamme palvelevat Teitä —.— M« vakuu­tumme
Teille kaiken minkä voi vakuuttaa —-
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
691 Bay St., Toronto 2-B, Ont. Toimlstopuh. EM. 6-8580
O.NUMMINEN lIELfcN HIRVONEN
kotiin HI 4-33S0 ; koUIn WA 3-4378
.sa määrässä Athavascan öljy.simta-alueella.
Tämän $191.000.000 nialcsavan lai-toksvju
rakennustyöt aloitettiin viime
syyskuussa. Kaupallinen tuotanto,
mikä tulee olemaan 45.000 tynnyriä
|}äivässä, on suunniteltu alkavaksi
syyskuu.ssa 19C7. öljyn Edmontonin
lähetystä varten rakennetaan 270
mailia pitkä -oljypulkilinja ja .siellä
yhdistetään InterprovinciaL Pipe
Iines yhtiön linjaan.
Maa-ulueella, niihin laitos rakenne­taan,
uskotaan.. olevan 650.000.000
tynnyrin öljyreservit. Se riittää pitä­mään
laitoksen 40 vuotta käynnissä
suunnitellulla 45.000 tynnyrin pnlvä-tuotannolla.
pienet metaUihiukkaset ravinnossam- i elämässä,
me esittävät. Tutkimukset viittaavat
siilien, että poikalasten kasvu heik-j
I kenee, jos heidän ravinno.ssaan • on j
liian vähän sinkkiä.
• Tätä ilmiötä selostetuin äskettäin
Prahassa pidetyssä kokouksesi». Jossa
käsiteltiin radioisotooppien käyttöä
animaalis^^ssa ravintoprosessissa ja
fysiologiaa, kokouksen olivat jarjcs- 1
täneet kansainvälinen atomienergia-;
elin IAEA eka Yhdistyneiden Kansa­kuntien
elintarvike- Ja maatalousjär­jestö
FAO.
On jo kauan tiedetty, että tietyt
alkuaineet kuten rauta ja jodi, jota
kasveissa ja eläimissä on erlttäuj vä­hän,
ovat välttämättömät terveydelle.
Multa vasta viime vuosina on todelU»
opittu ymmärtämään, miten suuresti
ne vaikuttavat ravintorakennuspro-sessiin.
Tämän prosessin valaisemiseksi
käjtettlin Iranissa ja Egyptissä suori­tetuissa
tutkimuksissa radioaktiivista
sinkkiä. Tutkittujen kääpiöiden n i -
viiuiössa oli puutetta sinkistä. Se Il­meni
analysoitaessa heidän hiuksiaan
jotta voitaisiin todeta sinkin, raudan,
kuparm ja vedyn esiintyminen. Kos­ka
hiukset kasvavat hitaasti ja pysty­vät-
vastustamaan muutoksia, ne sa­malla
ilmaisevat ravitsemusprosessin
kuukatisien ja vuosienkin ajalta.
Konferenssin tieteellisenä sihteej-i-na
toimi pröf. Johannes Moustgaard
Kööpenhaminassa.
h a l l i n e n jö ystävällinen jokapäiVJU-I
I U O M A S I
Sopraano: — Huomasitko kuinka
ääneni täytti koko s a l i n e i l e n k o n -
.sertissani?
K o n t r a - a l t t o : — Huomasin to­siaan.
Monet IhmkcthSn lähtivät j a
jättivät s i l l e Ulaa.
Radiosanoma 5 milj.
vuoden takaa
Moskova. — Neuvostoliittolaiset
tutkijat Roman Sorotshenko ja Edu­ard
Borodzltsh ovat onnistuneet 22-
metrisen radioteleskoopin avulla. 3
sentimetrin aalloilla "kuulemaan" ra­diosignaaleja
tähtisumusta NGG 6418
Omvjga.
Tämän • tähtisumun etäisyys Maas­ta
on suunnaton: radiosäteily, jonka
tiedemiehet ovat vastaanottaneet
•öerpuhovissa. on lähtenyt talUisu-musU
NGG ^018 Omega noin vitsl"
miljoonaa vuotta sitten. Maailman-^
kaikkeuden pUHssä tiillainen ajan-
Jak.so on kuitenkin tu.skin stlmfinrn-p&
ys.
Nyt saatavana
BOBBY ARON
laulamia huvittavia
"FINN-GLISH'»
pitkäsoittolevyjä
Niissä on laulut esitetty suomett-englaiminkielen
sekoituksella.
Nlimiil levyi tarjoaa teille nmnta
huvittavm Ivtkei. '
The Fabuldu^ Finn
LP 23)—12 tuuman ,
tt\k7 No., 7 — No. 1 ' . '
Kina of the Great Northvoods
Aronpolka Blues
The Moose Song
Lapsuuden toverille
Hwy No. 7 — No. 2
Kulkurin valssi '
The Raha Song . ' ^ ; , v
Villiruusu ";
Donald Maki -Song
LP 278 — 1 2 t u u m a n ; :
"Finn-GUsh Pun"
Hwy No. 7
Kapakka in the kaupunki
Suomi rivcr
Ace in the hole ' •
Suomalainen Gals :
"Hoom-Pum-Billl-Bitll" :
Levyt on soitettava 33 1/8 kier­tonopeudella
ja mlkroneUMlla".
Hinta $5.98 lipl.
ynnä 3% myynti vero Ontark>$sa
Posti- ja pikntavaraMhetyksistä öti
ostajan maksettava lähetyskulut.
Tilatkaa oaoitteella: •
V A P A U S
Publishing Co.
L I M I T E D
P. O. Box 69. Sudbury. Om.