Vapaus, January 26, 1965

              VAPAUS
( L I B E R T Y )
E D I T O R . W . E K L U N D
T E L E P H O N E :
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. G. 1917
M A N A G E R ; E . S U K S I
O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
Publl.vhed thiice woekly: Tiie.sdays. Thur-sday.s and Saturdays by Vapaus
Publlsliing Co. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury.; Ontario, Canada.
Mailing. Address: Box 69
Adverlising rale.s upon application, translation free of charge.
Autlioriml as second class mail by the Post Office Department. Ottawa,
and 11 Jr paymt^nt of poScagi m cash.
M . . n , u . . r c M n e CANADIAN L A N G U AG E" P R ESS
TILAUSHINNAT:
,.Canadassa: 1 v!:. $9.00, (5 kk. $4.75 USA:.s.sa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00. e kk. $5.25
1 vk. 10.50, 6 kk; 5.75
NOVOSTIN TOIMISTOJA
PERUSTETTU 56 MAAHAN
SiF Win8ton Churchill
SS
g?
m
i
m
I-'-
m-
I
*
»
«
4
I
\
*
I
I
I
*
4
k
%
r
<
I
4
Viikon alussa saapui tietor-etlä sir Winston Churchill,
Britannian imperiumin, vanhin' ja tunnetuin' valtiomies, oli
kuollut "rauhallisesti ja kipua" tuntematta sunnuntaiaamuna
kello kahden aikaan. 90-vuoliaan Churchillin kuolema aiheu-
• ..tui välittömästi hänen viikko sitten perjantaina saamastaan
' "'halvauskohlauksesla.
-' Kuten hänen monitahoiset, lujaotteiset ja usein hyvinkin
värikkäät toimenpiteensä pitkän poliittisen toimintakautensa
yhteydessä, sir Winstonin kuoiemanuutinen kiiti salaman no­peudella
kautta maailman. Maailman yleistä mielipidettä oli
etukäteen valmisteltu vastaanottamaan uutistieto Churchillin
' kliolemasta, multa siitä huolimatta tällä kuolinsanomalla oli
erikoisvaikutuksensa niin matalissa majoissa kuin korkeissa
hallilusporlaissakin.
Meidän lehtemme Vapaus liittyy puolestaan, ja Canadan
suomalaiset yleensä yhtynevät siihen muiden canadalaisten
' virallisesti ja epävirallisesti Britannialle ilmaisemiin suruva-
.V Utteluihin sir Winstonin kuolemantapauksen johdosta. Tosi-asia
nimittäin on, että sir Winston Churchill oli länsimaiden
yksi tunnetuin ja johtavin valtiomies-poliitikko, jonka työn
ja toiminnan tuloksista keskustellaan ja väitellään vielä pil-v:
.kän aikaa hänen kuolemansakin jälkeen.
Toisin kuin tämän vuosisadan edistyksellistä porvaristoa
edustanut Yhdysvaltain edesmennyt presidentti Roosevelt,"
sir Winston kuului poliittisen maailmankatsomuksensa pe-ru.-
iteolla paremminkin yhdeksännclletoista vuosi.sudalle.
mutta nousi siitä huolimatta realipoliitikkona muita a'ikalais-
-valtiomiehiä päätään ylemmäksi länsimaissa.
Kuten tiedetään, sir Winston Churchill oli filosofiansa
perusteella Britannian oikeistopiirien oikeistolainen johtaja,
joka joutui kuitenkin realisen maailmankatsomuksensa ja sil-loi-
sen asemansa johdosta toisen maailmansodan aikana vie­mään
erittäin edistyksellistä osaa.
Churchillista on sanottu että hän oli pikavihainen, aina
komentava ja kovaotteinen tyranni, jota alaisensa lakkaa­mat
pelkäsivät. Siitä huolimatta on totta, että sodan olosuh­teissa,
jolloin fasistiset murhajoukot uhkasivat sammuttaa
vapauden lyhdyt kautta maailman, tästä kaikista aristokraat-tisimmasta
oikeistosuunnan edustajasta tuli Britannian kan-
- san kunnioittama ja suurta luottamusta nauttinut kansan suo­sikki.
Mutta hänen oikeistolaisuutensa yleensä ja erikoisesti
hänen kielteinen suhtautumisensa työväenliikkeeseen, selit-
'~taä osaltaan meidän mielestämme sen, miksi suurena sanka­rina
toisesta maailmansodasta selviytynyt Churchill sai naut­tia
vaalihäviön. katkeran maljan heti ensimmäisissä vaaleis'sa
sodan jälkeen. . - ' -
.Sir Winston tuli .pitkän elämäntaipaleensa aikana tunne­tuksi
monista harrastuksista, kirjailijana, sotilaana, sanoma-
• l^htimiehenä, taidemaalarina ja poliitikkona. Mutta kaikkein
parhaiten hänet muistetaan johtavana poliitikkona ja valtio-miehenä.
Churchillin ikuiseksi kunniaksi jää hänen realinen asen­noitumisensa
hetken poliittisiin ky.symyksiin sodan olosuh­teessa.
Oikeistolaisesta maailmankatsomuksestaan huolimatta
sir Winston ymmärsi realistina sen mielettömyyden, mihin
natsismin ja fasismin rauhoituspolitiikka oli sodan edellä
maailmaa viemässä; hän käsitti Natsi-Saksan aseistamisesta
• Britannian maailmanvallalle koituneen kuolemanvaaran ia
Churchill oli valmiina tekemään kaikkensa nimenomaan Bri­tannian
imperiumin voimakkuuden ja suuruuden säilyttämi­seksi—
valmiina myös astumaan Hitlerin ja hänen valloitus-
.haluistenkenraaliensa varpaille.^
Churchillin elämäntyön kohokohdaksi jää melko varmas­ti
niin u.skomme, hänen asennoitumisensa kesäkuussa 1941
: Hitlerin hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Kuten muis-
"tetaan, vielä muutama kuukausi ennen Hitlerin hyökkäystä
oli länsimaissa piirejä, jotka työskentelivät väellä ja voimalla
heidän mielestään "vahingossa ja väärään suuntaan alka­neen
.sodan"-kääntämiseksi Neuvostoliiton ja Saksan väliseksi
taisteluksi elämästä ja kuolemasta. Ja kun Hitlerin sotalau-
•mat.suoritti vat provosoimattoman hyökkäyksensä Neuvosto­liittoa
vastaan niin länsimaista, mukaanlukien meidän omas-ta
pääkaupungistamme, "saatiin eräitä vahingoniloisia lausun­toja,
jqiden sisältönä oli: "Antaa niiden nyt heikentää toinen
toistaan."
Mutta toisin suhtautui tislaan Britannian silloinen pää­ministeri
Winston Churchill! Realistina hän käsitti, että jos
Saksan natsiarmeija saa voiton Neuvostoliitosta, silloin alkai­si
Ulisi vaihe Hitlerin hyökkäysoperatiosta Britannian saari­valtakuntaa
vastaan. Historian tässä vaiheessa nuosi Chur­chill
toisten länsimaiden-johtavien poliitikkojen yläpuolelle
ja julisti ikimuistoisesti, että Britannia tulee taistelemaan"
olka ola.ssa Neuvostoliiton rinnalla, kunnes^ruskea natsirutto""
on_hävitetly^ sillä hän korosti, "kuka tahansa taistelee Saksaa
vastaan, on_meidänystävämme-ja kuka tahansa taistelee Sak-
-san rinnalla, on meidän, vihollisemme";-Mahd&Rista tietenkin
on, että kuka tahansa järkevä brittiläis-pääministeri olisi me­netellyt
niissä olosuhteissa samalla tavalla, mutta tosiasiana
kuitenkin pysyy, että Winston Churchill oli .silloin mies pai­kallaan
ja vaikutti siinä vaiheessa ratkaisevasti historian ke­hitykseen
— ihmiskunnan vapauden ja edistyksen hyväksi.
Hänen kunniakseen on siis sanottava, että «Churchill vai­kutti
suurenmoisesti siihen, että Neuvostoliittoa "ei jätetty
yksinään taistelemaan Saksaa vastaan"; kuten eräissä vas­tuunalaisissa
canadalaispiireissäkin silloin suositeltiin. Todel­la
Churchill-maiseen tapaan hän ei liioin jäänyt puolitiehen,
vaan teki kaikkensa saadakseen myös Britannian silloiset
liittolaismaat hyväksymään sotilaallisen yhteistyön ja liitto­suhteetkin
Neuvostoliiton kanssa. Ja mitä tahansa hanka­luuksia
sodan alkuvaiheessa oli Britannian ja Neuvostoliiton
välillä, niihin vaikutti ilirieisestsi osaltaan Stalinin tunnettu
taipumattomuus ja ennenkaikkea olettamus, että Britannia
kaksi edustajaa. Vuode» 1964 puo-livälissji
A P N oli avannut siellä jo
11 toimistoa täi kirjeenvaihtpkes-kusta
ja vuoden lopussa on tehty
päätös vielä viiden edustuston pe-rustami-
sesta.'
: Viime viioden tuloksista erittäin
merkittävä on televisiotoiriiiluksen
peruslaminen Novostin yhteyteen.
BoriS4Burkov kertoo, että'loimislo
Qji yhleistyö!5sä ulkomaisien televi-
.iioyhtiöiden kans.sa ja tähän^ mon
riessä on ^almistetlu ja 20 jyhylfil:
miä ja satakunta leliivisibkalsausta.
. \ l W : n televisjolpimitliä on ollut y h
leislyössä mm. amerikkalaisen ylity;
män E U C : n kanssa ja valmislanul
laajan .las.C!lelUniäslä-.jirjk^
. \ ä y n n l . s t ä tv-filfiiih. >~
APNl:n "'jiiikaisiTtoiminnan tulok :
.sena ilmestyi vuonna 1964 Mosko­vassa
ja ulköhiailla noin 80 torjaa
ja esiltelykirjasta ' i . ^ kielellä. Nii
v.en yhteinen painosmaäiä nou.seo
iähos 10 niiljopnaan kappaleeseen.
Viime vuonna perustetulle APi>J:n
kustaiUiimolle* on luonleenomaiat;»
yhä lajijenipi kosketus ulkomaisiin
ivustannii-syhliöihin.
VaIokirvanäyr;eIyistä 011 jo m.uo
dostuhut Novostin jokavuotiheii pe­rinne.
Uuden vuoden aattona iival
iiin järjestyksessä kolmas näytte­ly
\AI\N-64'\ Se on edeMäjic'nsä ta­paan
loiinislon valokuvaajien "toi
minlaselo.stu.s" edellisen viiocleii l;i
pahtumi.sta Neuvost6liilos.sa ja
myös ulkomailla,
Novostin johtaja P.oris lJurkpv
koro.-,i;;a kirjoituksf"s.saan. joka oii
olevansa varma siitä, eUä niitä laa-
Neuvostoliiton uutistoimiston No­vostin
ulkomaisten toimistojen ver
KOsto on ulottunut jo 5S maahan ja
toimisto, joka tunnetaan yleisesti
iyhennysnimellä A P N , antaa aineis­toa
64 lehdistöbulletiinille ja välit­tää
tietoja noin sataan maahan, käy
ilmi laajasta A P N : ^ toimintaa kos
kevasta selostuksesta, jonka on vuo­den
vaihteen merkeissä koonnut tie
totoimiston johtaja Boris Burkov.
kirjoittaja toteaa, että vaikka A PN
on toiminut vasta kolme .ja puoli
vuotta, sillä on jo 8!) ulkomailla il-
.nestyvää julkaisua.
.M*N:n johtaja Boris Burkov ker­too,
että toimisto välilli viime vuo
den aikana Neuvostoliiton lehdis
tölle noin _2.500 erilaista uuMsta tai-laajempaa__
artikkelia muiden sosia
'• llstisten maideTTelämäitä ja toisaal
ta sosialististen maiden lehdistö
julkaisee runsaasti APN:n aineistoa
katsauksia ja kommentteja, uutisia
j a valokuvia.
Länsimaiseen lehdistöön on No
vo.stilla laajat yhteydet. Toimiston
palveluksia käyttävät 3500 .sanoma
ja aikakauslehteä, 70 uutistoimisloa
j a 80 kustantamoa. Johtaja Burkov
toteaa ilolla, että A P N on viime ai­koina
huomatlavasli laajenlanul
toimintaansa Afrikan mai.ssa, joissa
noussut kansallinen vapausliike on
muodO:;tunut ihmiskunnan kehityk­sen
valtavaksi vallankumoukselli­seksi
voimjfksi. Esimerkiksi Afri
Kassa APN:llä oli toimiston perusta
mi.sen aikoihin ^ vuonna lOöl vain
Siviiiipuolu^tushumpuuki
ön pelkäksi vahingoksi
W i l i n i p c « .— Siviilipuolustukses-
3a ei ole mitään siviili- eikä puo-lustuspiirteitä.
Tosiasai-ssa se on
suurelle osalle oanadalaisisla hyvin
kin eisiviilimäislä ja liyökkäyshen-iisfä
(Oiniinlaa.
Yhdysvalloissa ja Ganadassa joi
lakin vuosia .sitten vallinnul atomi-pommi-
säteily-suoia hulluus sai iisei-la
paniikkitilaan saatuja canadalai
sia kaivamaan ennenaikaisia hauto­ja.
Samanaikai-sesli Manitoban pää-miiviältri
lioblin lati.sui hurskaasti,
että hän kaivaa ilsetleen ejiiituiva
.<uopan ja kehoitti toisiakin mani
obalaisia tekemähn siimoin.
Eräs epäilevä iianomalehtiia])Oil.
leri .soitti! piiheliiViitse miuitainia
ÄUiikausia myöhemmin Uohlinillc ia
loisille siviilipuolu.sTiisvirkailijoille
kysyen kuinka he ovat edistyneet
ajattelcmgiin, että siviilipuolustuk-sen
vastustaminen on Ganadaa koh­taan
o.soitettua -epäisänniaallisuut-tn.
• , ,
Niin intoilevia ovat siviilipuolus
tustyöntekijät töittensä suhteen
että eräsiä heistä, Metro-Winnipej«
in siviilipiiolustuksen palvelukses
sa oL-vaa .lames Mulhollandia on
syytelty siitä, että hän on sanonut
paikallisessa koti- ja kouluyhdistyk'
se.ssä, että joka ei ole yhtä mieltä
siviilipuolusluksen ajattelun kanssa,
hän on joko kommunisti tai kans-amatkuslaja.
Vastavaikutus oli siitä helikohlai
non. K.m. .vhdislyksen jäsenet ot-uvat
lei ävän asente&n"^ja Metron
valtuu.slolle ja 'sanomalehtien yTcl
son läliellämiensä kirjeitten väli
tyksellä lie pakoilivat julkisen kuu
Kysymyksiä ja
vastauksia
ci
Kysymys: —r Kun Ontarion sai-raalavakuutu.
smaksut nousivat mii
lei 50-piosenttisesti, niin mitä elui
suuksia siitä saatiin? Olen lukenut
että vakuutusmaksujen korotuksen
jälkeen tulivat lääkärin sitä halu
lessa X-sädekuvat vapaiksi^ vaikka ;
henkilö ei olekaan ,24 tuntia sai-i
raalassa, . [
— VastauksesUi kiitollinen. '
Vastaus: — Asiallisesti puhuen i
hinnankorotuksista ei saatu mitään
parannuksia. Koko hinnankorotusta
perusteltiinkm sillä että. .sairaalain
hoitokustannukset ovat kohonneet
ja kohoavat edelleen; ja myös sillä,
että sairaalavakuutus on muka ai
heuttanut 'tappiota'' vaikka tämän
"tappion" syynä oli vakuutuksen ul­kopuolella,
olevat seikat. Is., mielen
vikaisleiv hoitajat ja keuhkolaiitipa-ranlolaL
Ns. ulkopolilaat ovat tapaturman
sattuessa saaneet lain voimassaolon
alusta pitäen X-sädekuvan siinä- ta
paukse.ssa. jos onnettomuuden uhri i
menee sairaalaan ensiapua hake
maan heti tapaturmapäivänä.
j e m m; 11 y h: ey (I e l t a 11 ä 11 e 11V o s t o 1111 -
(olaisolla uutistoimistolla on uiko
maiden, kanssa sitä edullisempaa se
J i i kansojen yhleisyinmärrykselle..
lJutistoiniislon tunnus on "tu\i0tu.~:-
loimintaa rauhan ja kansojen ysiii
I vyyden nimessä". Toistensa liekki)
liinlonnis ja onnakkoliiiilot, jdidcii
mukaan kansat arvostelevat loislaaii
I synnytlävat epäluiilo;i j a jop.i viha
mielisyyttä. Päinvastoin tiilu.-.tiimi
neii ja tietojen saaininen synnyttä
vät liiottjmuisla i;i hyvaa I.-ilito.i,
tähdentää Boris Burkov.
500,000 punnan
koneet Englannista
l^autariiukllle
Englantilaineii Air Products
Co toimittaa Rautaruukki Oy:n
terästehtaalle Itaalieen 2(tO/ ton­nia
happea päivässä tuottavan
haiipikaasutclitaäti kiineisloL Kiiii.
paii aFyo on .'>00 UOO puntaa (noin.
• 4,5 miljoonaa markkaa) j ä l o h d as
käynnistetään vuoden fOGG lopus '
sa, Kaupasta .on äsken allekirjoi­tettu
sopimus ciiglantilaisen yh­tiön
ja Itautaruukki Oy:n välillä.
T,'""' • -T------ , • Happikaasutehtaan suiinniMelee
olisi heti alu.sta pitäen voinuti Ja pmustaa .sekä koneet toimiftai
antaa enemmän käytännöllistä en.ulantilainen enkoislirm;: An
tukea Neuvostoliiton taistelulle ^ P i O v i u e l s , joka kuuluu Uaulamukki
Saksaa vastaan.
Toisaalla, pian sen jälkeen
asia.ss.i; Laininasiii:ii.sL'sli
.nyönsiväl hio|)iineens;i koko t i i ii
i i K i s t a .
K;ii:<esla luiolimalta siviilipuolus
lusohjelmaa ylläpidetään. Maelcan s
niminen aikakau.sjulkaksu kehoitii
askettäiso.ssii toimit uskiijoitukse.s
saan, että •siviilipuolusluksen koko
tyhmä vitsi pitää pyyhkäistä pois
;)y.-:yv.tise.-;ti."
.Sii:i;i loi:iiiliiskirjoiliiksess;r: osf)i j
le.tiili,' elia liiUohaililiis käyUaii j
vuosinani .S.").()')0,(Ki;) veroniiiak-.-i-1
) : I ;M rallaa s.viiliinioliislii.sjiiriestön
( Einer}jeiicy., Mcasurtis . Or;;ani/.a j
lion): hyväksi.
Kiiink;i niima varat käyletä.in J;i
miksi'.' Niillä hankitaan tonnikau
; ) a l l a kiil1oj)apei'ikiijallisuutla
I j i K i k s e t i i a n . s m i r i i r .s.vnnkokoisia s.-i
! !iotiiak'h(i-ilnK»iHik-ta—missa näyte
I t ä ä n 'pako e i t ä ' , ulos meidän ;ih.
!;iisla kaupiiiiueisl.iiiime, o.^lelaar
radio ja TV kiilosmainoksia ja yi-
;ap:doLaaii p i u n l ä hyiokraaU:arnie!
ia,i jonka tohlävaiia on kfkii;i us
kottelcvia katas! rolcja jicloit t:ii'H
iap.->i;i j a l i i ' i ( l a ; i v ; i n l u ' i i i ; ) i a a i i lialy
ly.s-siieciicilla j a a i o i i i i p o m n i i liy«'K
.<ays!v:irjnitnksill;i,
.Mutta l ä m a "koko. tyhmä v i l l i"
;.M olo todi'llisuu.'.oss;i niinkaaii vii,
^ikä';. '1 osia-^ias.-a h;ilhlilajärjestö
L-li K.MD. la sen olui'lm:i, o:i la
iif.isesti s K l o l t i i s i l l i e n .soikka;in.
elta liitlohalliUis kaytlaa .S1..5()0. •
OOO.OOI). vaiuslelmiii. Su on puolus
l i i s m i n i s l L M i ö n psykolomnen käsi.
K y l m ä n s o d a n s i i h d i i n n e a s i . i i n o.^as
:o. m i k a y r i t l a a saada canairilaiset
he kaikin I l i i s l e l i in asiasta.
lainen valtuusmies Sidney
sanoi Mullioi:andill(i, että
N Dl
( i i e e i i
iiäneii telilävänsä on selostaa sivii
lipiiolustiisohjelmaa yleisölle. Mul-iiolland
väilli, että hänen tehtävä
iiään on saada ihmiset vakuuttu­neiksi
siviilipiiolustuksen tehokkuu
Icsla. ,
Crei-n ky.syi Mulhollandilla, ettj"
iiiiikäl;iisen vaikutuk.scn se tekisi
)os s.inottaisiin, että ne, jotka kan
liattavat siviilipuolustusta, ovat jo
<o fasisteja tai sodanlietsojia"? Mul-liollaiid
01 vastannut tähän, vaan
piti kiinni asenteestaan, että ne,
lotka väliek.syvät siviilipuolustusta
i.iluav;.! pilaä Canadan heikkona.
. Kuuki.sl(!lii.ssa yritettiin onnisUi
.ii;ilta jicslä valkoi.seksi koko juttu,
luilta 01 päästy .sovinloDn miten, ja
m:) (in iisia väliaikaisesti työnnet-ly
maton alle.
.Mu la koti- ja kouluyhdistyksen
läsen mr Lewis ei hyväk.sy tällais­i
a teoriaa. Kirjeessään lehden ylei
sDiiosastolle hi.n sanoi,"(Mulhol
i a i i . . i i u tyyppinen suvaitsematlo
mu us sviityy sisäänkasVaneista en-ii;
ikkoUniloisl:i . . . ja useinkin
-;al;iisosti kalvavasta epäilystä omien
lioiikilokohlaisten uskomusten paik
l<;iiisa;>itävyy(leslä. Se vor ainoas .
'aan lolitaa vihaan ja harkitsemat
iojiiim tekoihin sekä kommunistis
!'.'ii iii;ii(len entista oikeutetumpaan
lan.sim.nden epäilyyn.
l.euis syylli. eitä siviilipuolus
Uisvirkailija oh? yhtäläistyttänvt
komnuinismin,pahe-sanan kanssa ja
iiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiitiiiuiiiiinitiiiiiiiiiiiiiiniiiniiiiiiiiiiiu
Mitä muut sanovat
S£LVÄ SYY-YHTEYS
mm uin
y -'
'^Taistetlessamme rotueroittelua vastaan mef^n tule« samanaikaisesti
taistella myös köyhyyden poistamiseksi.,Sama l&rjestplinä, mikä riistää
neekereitä, riistää myös köyhiä valkoihoisia. ,
Valkoinen rotuvaltajärjestelmä- huutaa '.'Nigger, Nigger, Nigger"
(yhdysvaltalainen haukkumanimitys neekereistä) rii.stäessään samanai­kaisesti
selkä valkoihoisia köyhiä että musaaihoisi!>. Rev. Martin
Luther King Jr., puhuessaan lakkovahdeille Atlantassa, Georgiassa, heti
.sen jälkeen kun hän tuli takaisin Yhdysvaltoihin Oslosta, missä p n sai
Nobelin rauhanpalkinnon. ' .
JÄLKEENJÄÄNEIDEN VELVOLLISUUS
Marttyyrina kuollut juutalaiskiijailija Yilzhak Katznelson kirjoitti
.sen jälkeen kun hänen vaimonsa ja. kaksi poikaansa poltettiin tuhaksi ja
ennen kuin hänen viimeinen poikansa ja hän itse kuolivat Hitlerin polt-l
Duunissa: _
— 'Minä-^n-voi kirjoittaa tätä laskua miljoonien ihmisten murhista.
Minulla ei ole riittävästi voimaa sitä tehtävää varten . . . milloin tahan­sa
yritän siihen ryhtyä - minusta tuntuu, että menetän harkintakykyni..." _
Esittäkäämme me, jotka sen voimme tehdä, se lasku, mitä Katz—
hefson ei-voinut kirjoittaako^ Canadian Jevvish Outlook, tammik.1965.
IIIIIIIIIIUII
Sinäkin Brutukseni
Oy:IIe levyval.ssaamon koneet toi
mittavan Davy and United EiiLii
kun osöittautuiv että hyökätes- i noerin«(;omp:inyn alihankkijoihin,
sään Neuvostoliittoon, Hitlerin
Saksa otti "liian suuren palan
purlavakseen", jiilkisti Chur­chillin
ohjelmasta e.siin hänen
.synnynnäinen oikeistoslaisuu-tensa.
Hänellä ei ollut esim. mi-,
tään kiirettä "toisen rintaman"
Bautariiukki Oy:n tulevassa leras
sulatossa, jonka koneet ja laitteet
toimittaa Neuvostoliitto, tarvitaan
teräksen melloiUiksecn noin 60 kuu
tiometriäi happea tcräslonnia kohu.
Teräkselle asetettavat laaVuvaati
mukset edellyttävät, happika.isui'
avaamiseen Euroopa.s.sa pamo.s- puhtaudeksi vähintään »m; pro^-cn
luksenlieventämi.scksi Neuvos- li.-i; .
toluttoa vastaan. ^ . ; Teräksen molloiUiksen ohella
Ilmei.sla myös on. elta Euroo- happika.-.sua tarvitaan levyailnoidon
pan sodan vis.seissä vaiheissa
Churchillia kiinnosti ainakin
yhtä paljon Euroopan poliitti­set
kuin sotilaallisetkin ky.sy-mykset,
cli suoraan sanoen se,
miten voisivat länsiliittolai.sten
a.seviomat toimia niin, etta
Neuvostoliitolle jäisi mahdolli­simman
pieni poliittinen sa­nanvalta
Euroopan asioita rat­kaistaessa
sodan jälkeen. Se,
että Punaisen armeijan nopea
eteneminen mitätöi .suurelta
osalla tä.s.sä miele.s.sä tehdyt
suunnitelmat, ei kuitenkaan
kiellä näiden poliittisten kaa­vojen
olemassaoloa. Johdonr
tnukhisena .seurauksena voi­daan
pitää myös sitä, että juuri
Winston Churchill aloitti noin
"20 vuotta sitten iLijinetulla Ful-tonin
puheellaan vielä nytkin
käynnissä olevan kylmän so­dan
sosialistista nrnrailmanosaa
vastaan. " •
Yleistoteamuksena voidaan
siis sanoa, että aristokraattises­ta
oikeistoslaisuudestaan tun­nettu
sir Winston Churchill oli
kuitenkin todella monipuoli­nen
ja monella tavalla huomat­tu
valtiomies. Ja huolimatta
siitä, mitä me itse kukin ajatte­lemme
hänen poliitli.sen elä­mänsä
suuntaviivoista ja mer­kityksestä,
canadalaisetyleen-säj
täkäläiset kansalaisemme
mukaanluettuna, pitävät asian­mukaisena
ja ansaittuna kun-nianpsoituksena
sitä kun pää­ministeri
Lester Pearson osal­listuu
Canadan virallisena ediis
tajanä sir Winstoii Churchillin
aisiin. v
katkaisemiseen, val.ssilailokseii le
vyaihioiden ja valanteiden piilulis
tamisoen sekä levyjen leikkaami
seen. JMyös terästehtaan korjaus
töissä tarvitaan happikaasua.
Guy Mason, jota on sanottu "luovutusasiain erikois­tuntijaksi"
(tarkoittaa henkilöä joka tietää mitä leh-
(liiän silloin kun joku ulkovalta haluaa saada jonkun
lunkiirmiikosasidisla kuulusteltavaksi), menossa Do-noiiin
kiiiiliistolutilaisuiitccn.
' S i n ä k i n Brutukseni!" Tämä sii­vekäs
historiallinen huudahdus tu­lee
mieleen, kun katselee toisaalta
viime aikojen tapahtumia idän ja
lännen kaupan vaiheilta ja toisaal­ta
silmäilee länsisaksalaisten leh
tien reaktioita näihin. Englannin,
Ranskan ja Italiaa "petoksen" jäi
keen on nyt USA:kin hylännyt tus-kallisimman
liittolaisensa Länsi
Saksan, joka yksinään on yritiäny»
tarkasti noudattaa Atlantin» liiton
strate^iiäten tavaroiden vientikielto
listaa kaupassaan Neuvostoliiton
ja muiden Itä-Euroopan sosialisti­maiden
kan=sa. Kaksi amerikkalais-firmaa
on myynyt Saksan Demok
raaitiseen . Tasavaltaan tekokuitu
tehtaan koneistot lisensseineen ja
vieläpä siten, että näille pitkäaikai
s i l l e koneloimituksille on hankittu
lakuut! Nämä tehtaat tulevat tuot­tamaan
Orion-, cieslarn- ja acrilan
n i m i s i ä täyssynteettisiä, kutistumat-toinia
tekokuituja, joista voidaan
valmis.aa naisten sukkia, alus- ja
päällysvaatteita ym., mutta myös.
kuten mm. Der' Spieyel-lchti toteaa
kauhistuneena, laskuvarjoja Itä
.-»aKsa.i ilmavoimille!
. Tämän kaupan historia on jän
nitlavä, mutta opettavainen. Vii­me
vuoden Leipzijjin syysmessuilla
vieraili myös runsaasti amerikkalai­sia
liike- ja teollisuusmiehiä. Jou-
Kossa c l i m.m. Siandard G i l Gompa-ny
of Ohio (Sohio) yhtymän ja
'Litwin Engineering Co:n edustajia.
Ev'elliiien' on tunnettu pelrokemial-linen
yhtymä, jolla on hallu.ssaan
u.seita alan huomattavia patentteja:
Jälkimmäinen on in.sinööritoimislo,
joka toimittaa teollisnusvarusieita
ja jolla. on useita liikeyhteyksiä
. ' ä n s k a l a i s i i n alan firmoihin. Yhty­mien
edustajien alustavat kosketuk
.<el Leipzifiin messuilla Itä-Saksan
asianomaisiin kaupallisiin virano
maisiin johtivat laajoihin jatkoneu
vottcluihin ja .»;eurauksena oli. että
kolme päivää ennen joulua amerikr
kalaisfirmat löiväl kaupat lukkoon
I t ä s a k s a l a i s t e n kanssa. Ja koko
kaupasta ei hiiskuttu eikä käyty
e t t ä mitään kompromissia ei voi
olla niiden välillä. "Tällainen asen­ne
on .selvästi alkeellinen, kiihoitta-va
ja-sotakiihkoilua lähenevä;'
Maclean'sjulkaLsu kuvastaa suu­ressa
määrin canadalaisten ajatte
lua siviilipuolustuksesta.
"Ottamatta huomioon rahallist;!
puolta, jos tämä siviilipuolustuslo
lu tekee mitään, niifr se aiheuttaa
pahaa, eikä hyvää, kun se kehittää
valheellisia turvallisuuden tunnetta
j a yrittää estää canadalaiset omak
sumasta sellaista totuudenmukaista
asennetta, että ainoa puolustus ato­misotaa
vastaan on se, että este
lään sen tapahtuminen."
-neuvotteluja Länsi-Saksan hallituk­sen
kanssa etukäteen, vaikka USAn
hallilu:- oii hyvin tietoinen a.siastu.
Länsi-Saksan ^varaulkoministeri
Lahr tiukkasi USA:n suurlähettiläs­tä
Bad Godesbergissä ja Länsi-Sak­san
AVaähingtOnin suurlähettiLs
von Knappseein USA:n ulkoministe­riötä.
Lopulta USA:n Jcauppaminis-teriö
ilmoitti, että se oli varoittanut
^ amerikkalaisia liikemiehiä matkus-
! lamasta Itä Saksaan, kun se e: voi
'taata räille "konsulaarista tui-valli-
I suulla'. Multa muuten Itä Saksalle
I myydyt lisenssit ovat okay, sanottiin
i Kauppaministcriöstä. Länsi-Saksas-
; sa syntyi myrsky. Vapaat dcmok-
: raatit vaativat, että hallituksen on
i\.'siteUävä liiaopäiville täydellinen
j selostus länsimaiden idän kaupasta,
i -Viutta Länsi-Saksan hallitus tunsi
i voimattomuutensa ja yksinäisyyten­sä.
Joulukuun 30. päivänä hallituk­sen
tietotoimisto jätii lehdistön
käyttöön lakonisen tiedonannon,
j jo.ssa todettiin, että Itä-Saksan kau-
! pasta .sosialististen maiden' o::uus
; on 8S'Jt,. .USA:n kaupan arvo Itä-i
Saksan kanssa oli vuonna 1963 9,6
i miljoonaa dollaria ja viime vuoden
I ensimmäisellä puoliskolla 18 mil-
I Joonaa dollaria. Amerikkalaisfirmo-jen
tekokuilutehlaiden kaupan arvo
on 54 miljoonaa D-markkaa. USA ei
lähetä teknikoita eikä anna valtion
takuita. ^ Ja USAn ulkoministeriön
edustaja .McCIoskey päätti keskuste­lun
tässä vaiheessa toteamukseen,
että kysymyksessä on yksityisten
firmojen pelkkä normaalikauppa. '
Der-Spicgel-lehteä kaiveli ^rityi-
-sesli se, että amerikkalaisten:; myy­mä
orlon-lekokuitu jen patentti olisi
itse aiiass*^ vanha saksalaisen ke­mistin-
Herbert Reinin keksinfö. jo­ka
oli kchfletty vuosia sitten Bitter-feldissa
(ita-Saksan nykyiselUji alu­eella).
Tekokuidun nimenä öli sil­loin
orea n. Amerikkalaiset sotajou­kot
pöllivät keksinnön ja luovutti­vat
sen du Pont-yhtymälle. joka on
USA:n suurin: kemiallinen Cirma.
Du Pont-yhtymä korvasi, ore^n ni­men
Orionilla-ja nyt tämä on kiei-to-teitse
palannut takaisin lähtjopaik-kaansa,
Itä-Saksan käyttöön. Oreon-orlon-
tekokuidut kestävät paljon
paremmin kuumuutta, valoa ja hap­poja
kuin nailon- ja perlon-kuidut,
vakuuttaa Der Spiegel. — Libra.
Sitä ja tätä
Vaimo: — En ole oikein oma it­seni
tänä iltana.
Mies: — Niinkö? Sittenhän meillä
voisi olla oikein mukavaa.
1 , I •• -'--it • I
I
iiii ,
PÄIVÄN PAKINA
HÖLMÖLÄISTEN 100-VUOTISMUISTO
Mikäli jollakin sinisilmäisellä
kansalaisellamme on sellainen
omahyväinen olettamus, etiä aino­astaan
Suome.ssa voi olla hölmö­läisiä,
meidän-44iytyy välittää heil­le
jobinpostia kertomalla, eitä kyl-koska
hän näki omin silmin, että
nyt päättömänä olevan hepun par­ta
h'.Mlm .syödessä. :
Mikäli ylläesitetty, noin viisi­kymmentä-
vuotta sitten luettu sa­in
on vriheellisesti kerrottu, .se
lä hölmöläisiä löytyy jumala parat-— pantakoon i n h i m i l l i s e n - muistin
koon täällä Ganadastakin. -^•"epälMotettav.iisTaiden tilille.
Tolia puhuen meidän tiedossam­me
tJTi" oikein ehta hölmölaisteif^
hallinno.ssa oleva kuntakin, jonlci-asukkaal
ylpeilevät asiallisesti kyl­lä
eräällä' scllai.sclla luonnonic-siir.
ssilla milä löytyy perin vähän
mistään muista "vapaan maait
man' kaivoskeskuksista.
H ö l m ö l ä i s e t ovat yleensä, ainakin
tiukan tullen, hyvin käytännöllisiä
ihmisiä. Kun esimerkiksi yksi
Suomen hölmöläisistä konttasi
kerran ^ karhun pesään tilannear­viota
tekemään, niin toLsct pitivät
kaiken varalla kiinni miehen ja-loistaj
että hänet .saadaan hädän
hetkellä vedetyksi lakaisin ihmis­ten
ilmoille. Ja kun Hölmöläis-
Pekka oli sillä i-eisulla menetlänyi
päänsä, niin toiset ihmelleliväl,
että olikohan ukolla päätä ollen-,
kaän, kunnes yksi hölmöimmisiä
"todisti", että pää oli//Ukolla ollut
Tarkoitus oli vain o.soittaa, että
läheiset heimox^^ja sukulaisiiii.ssiih-_
teet vallitsevat Suonien ja Gana-d.
in hdlmiiläislen keskiyi;.
Kilien muutkin canadalaiset, tä­tä
mineraalirikkaiidestaan maail­mankuulua
kaupunkia hallit.sevat
hölmöläiset ovat myös puhuneet
Canadan lOO-viiotisjiililisla ja teh­neet
omia valmistelujaankin asian
edislämison hyväksi.
M i i l l a niin viisaita kuin hölmö­läiset
yleensä ovatkin, nämä kotoi­set
hölmöläisemme olivat luulla
vasii menneellä viikolla heikon ai­kaa
kuin puusta pudonneita ja vä­hän
piillähtäneilä kun TV:n ruu­dulle
tuli Ganadan 100-viioli.sjuh'
liä kan.sällisosti valmistelevan ko-missionin
puheenjohiaja John
Fisher, joka liedoilli, etIä Gana­dan
lOOvuoli.sjuhlien symboliksi
on "omaksVillu "vaiihleran lehli",
mikä koostuu yhdestätoista tasasi-vuise.
sta kolmiosta. Kolmiot edus­tavat
kuulemma Canadan 10 maa­kuntaa
ja lisäksi Canadan pohjois­aluetta.
~ ' I lölmöläisel huomioivaf luon-nolli.
sesti .sen. että tällai.sen sym-hohn
suunnittelemiseksi oli~Suori-temi
oikein kansallinen kilpailu,
johon saaliin kaikkiaan 496 luon­nosta,
joista 307 sellaisia, mi.ssä i l -
-meni -jollakin tavoin vaalileran'
lehli kuten asiaa selitti mr Fisher.
Katsellen tätä uutla luomusta
omien katsanlokantojensa näkö­vinkkelistä,
meidän hölmöläisher-lamme
tulivat kaiketi kuten sanot­tu,
tavallista hölniimmiksi ja ih-meltelivät,
miteii 100-vuotisjuhlan
kansalliseksi symboliksi voidaan
hyväk.syä jokin .sellainen tekele,
.jolla ei ole mitään yhtäläisyyllä
^ heidiih oman 100-vuoti.sjuhla-suun-niielman.
sa kanssa.
Hölmöläiset eivät luonnollisesli-
' kaan olisi hölmöläisiä, elleivät he
.pitäisi aivan luonnollisena asiana
siläkih, että kaikki nnnil ovat vää-rä.
ssä ja Väin he oikea.ssq tahdissa.
Niinpä nämä rikkaitten malmi-varäslojeii
päälle rakennetun,
mutta ilman niiden hyötyä jätetyn
yhdyskunnan hölmöläishallitsijat
vetivät lopulta sen johtopäätök-
.sen, että on siinä: kansallisessa
.symboolissa, nimittäin kolmioista
muodostetussa vaahteranlehdessä,
sentään yksi yhtymäkohta heidän
omankin suunnitelmansa kanssa
-—sillä eräs heistä, joka on ilmei­sesti
sukua sille. hölmöläiselle"jo
ka muisti "Pekan parran heilu­neen
syöde.s-sä"—^ havaitsi TV-ruudusta
näkemänsä vaahteranleh-
Ji-symbolin alareunassa olevan pa­lan
lehden kantaa. "Sehän on kuin
poliisin patukka pienoiskoossa,"
huudahti - tämä hölmöläinen rie­mastuneena,
ja se syvähenkinen
ajatus osui aivan kuin naulan kan­taan.
' ^
Käytännön miehinä nämä höl­möläiset
— simplctons, kaiketi
englanniksi — eivät ole koskaan
voineet ymmärtää sitä miksi muu­alla
Ganadassa suunnitellaan maan
liittovaltion perustamisen 100-vuo-lispäivän
kunniaksi rakennettavak­si
kulttuurikeskuksia ja muita
ajanvietepaikkoja, urheilu- ja leik
kikenltiä. sekä muita sellaisiu lai-
;. loksia. •
Hölmöläisten mielestä tällais-leri
laitosten rakentaminen on va-vrojeii
ja ajan haaskausta. Ja kun
asia on vielä niin. että liittohalIi>
tus rahoittaa valtaosalta paikallis­ten
lOO-vuotissuunnitelmien to­teuttamisen,
niin hölmöläis^ kat­sovat,
että nämä rahat on käytet­tävä
käytännölliseen tarkoituk­seen.
Niinpä uuden poliisiaseman
rakentaminen on heidän mieles­tään
kaikkein sopivin lOO-^uotis-kauden
muistomerkki heidän kun—
nassaanrHe eivät halua -saada
—jälkipolvilta "'rahojen h:Ri.skaa-jan"'
niineä,-vaan ihailua ja »kiitos-ta
esivanhempiensa, eli hölmö­läisten
nykyisen sukupolvenltau- -
— konäköisyyden. sekä mielikQvarik-kauden
ja syvällisen historiantun-lemuksen
liimoilta. '
Niinpä voimmekin yhtyä hölmö-läishallinnon
päämiehen äskettäi­seen
ihmettelyyn nykyajan hölmö­läisten
parrattomasta Pakasta:'
"Minun on vaikea käsittSär miksi
hallitus vaatii varsinaisia Raken­nussuunnitelmia
(I00-vuoti9)uhlan«
kunniaksi rakennettavasta ^itok-sesta)
kun meillä ei ole tietoa sii­tä,
että hyväksyykö 550 (hallitus)
meidän suunnitelmamme, vai eikö
hyväksy," sanoi hän. '
01-sitä autuutta ja clämSit su^
loisuutta*-jos Canadan IM^uotis-juhlien
järjestelyt annetaisiin
kaikkialla hölmöläisten tetitttviik-sir—.
Känsiikomra. ^
ii
'•im
• i l