Vapaus, July 24, 1956

              1 >
I
«lii
TUsfaina, heiaSk. 24 p-^ Tuesday, July 24, J956
tfHmH2: H»» iDdcpepdent labor
igtttabed Ifor. 0, » n . Aotbortzed
•s aecand da» nafl br the Port
OfDee Ocjkutment^ Oltava. Pob»
ttirice weeidy: Tuesdays.
<nnmd«)» aiid fMrturdajnB fcjr Vamiis
|i«HMlli>g CoiQinny Ltd^ a» 100-21)2
am St:Wy 89gbaxy,€fa^ CtumOiL
Telepbonis; Bt». OffJoe OB. 4-<2M;
EdUofial Office oe. 4-42^. Vanacer
e.8uiMt. JEdltor W.SUtin(t Mailing
addms; Box 69, Baäbary. OxAaxio, McterVaOm nte» itpon apjOkiUm.
Translation finee of cbaige.
U L A U S H I H N A T :
laraaasBAi 1 vk. IJOO 9 kk. 9,n
S kk. 225
Ybdyairalloistt: 1 vk, 8J00 6 klc 410
Suomessa: S vk. S.SO 0 tt. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Viffiö JäMHäEI^ Vaneotnrer. B. C ,
UjrUää 60 vootte liefnäkuun 29 psä.
Bfafii Rairfa, 6t. Cättiajinea, Ont.,
täyttää -kokiiriiklcona, beinä|puun 25
päivänä 71 vuotta.
T h f ^ m e aukulaisten Ja ystävien
onnitteluun.
*^Oimek»«i Hyttysen ääni kuulu taivaaseen'V Jos^i näin
olisi, osaisi Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana taittonsa iäyte-tjfh^
— ja se tahtoo vihan, toran ja sodankin jatkamista
isiemme sinijärvjsen maan Suomen ja sen suuren naapurin;
Keuvostoliiton välillä,
^ Jatkaen täydelleen vararikkoutunuttaJ^lmän^^^ S
rikkalaispolitiikkaa, Toronton Vapaa Sana julkkiisi tör^
tojroituspalstallaank^assaan edesvastuuttoman, artikkelin;
j o ^ a johdosU on laiisuttava julkinen toivomus, ett^
- lehden toimittajat ottaisivat lopultalun''lusikan kauniimpaan
käteen.»' ~ / '
P^latfttakaamme mieleemme eräitä tosiasioita, Hefi kun
saatiin'tieto, jettäNeuvost^^
hetoiehistön puheenjohtaja (inresidentti)
Ipieen,: rupesivat vissit taantumuslehdet Suomessa ^uhuile-mfiffn,
että "'hyvien suhteiden lujittamisen hjrväksi on odo-fe^
iavissa; että Karjala palautetaan takasin Suomelle." Tämän
johliost^vhumnautti neuvostohallituksia
-Vestiä,ettei ole vaikea todeta että tällaisen kysymyksen ^ille-
|tfi9lni£«n: tarkoitiii^^^
~tine;n politiikka.. /'Sanottakoon, että Siiom^n edes vastuulli­nen
lehdistö kokonaisuudessaan, sekä valtiovalta ja työväen-
Hfl^ on pidättynyt sikäläisen oikeiston huhutehtailu^ta.
Mufta/eiTpronton Vapaa Sana. Kaivaen esiin Manner-lieimin
talvisodan aikaisen sanavarastonsa mainittu lehti pur
huu "Karjalan Suomelta ryöstämisestä" ja siihen sisältyvästä
'Verisestä vääryydestä" jne.
Nyt'sitten;hyväiystävät Vapaa Sanan toimituksessa: Ku­ka
oli syyilineii siihen,'että Suomen kansa ajettiin kak^^
taa onnettomasti päättyneeseen sotaan suurta naapurimaata
~'3(u«taan ja toisen kerran avoimesti Hitlerin Saksan liittolai-
>.8ei|a? Eikö Vapaa Sana ollut yksi niistä lehdistä, jotka Suo-
* men häiliteijainsilloista^^olitiiIdcaa seuraten pauhasivat suu
;; vaahdossa "savijalkaisestajäitiläxsestä" ja ''Suur-Suomesta'', _
• sekä "päin inhaa itää" vouhottelusta yleensä? Asiallisesti pu-.
' huen Vapaa Sana on, tosin pienii mutta siltikin osasyyllinen
siihen että Suomen kansa joutui sodan jalkoihin ja joutui sii-
' tä x>dotetusli kärsimään.
' Mikäli on puhe Vapaudesta, niin meidän lehtemme, ku- ^
' ten kaikki todelliset Suomen ystävät vastustivat alusta pitäen
M^nerheimin ja,kumppanien sotaseikkailuja.^. M
dmme Hitlerin ja Rydin sotaliitonjavselitimme, ettei s
koitua muuta kun häviöitä;: Valitettavasti rauhaa puolusta-^
neita suomalaisia Ja sellaisia pikkulehtiä kuin Vapautta ei sil^
lo<n kuunneltu —ja tulokseksi tul^
^, Vapaus olisi siis alusta pitäen halunnut, että Suomi olisi
stfanut pitää vanhat rajansa. Me olemme ollut,syvästi pa­hoillamme
siitäi että Mannerheim, Ryti ja kumppanit^pääsivät
tekemään tekosensa Suomen kansan ja valtiona-vahingoksi.-
Matta' tosiasiat ovat tosiasioita;' ; Lietsomalla 'Vapaa Sanan
tavoin vihamiejisyyttä'Neuvostoliittoa vastaan; Suomi joutui­si
uudelleen onnettomuuksiin. Mutta seuraamalla liyvien naa­purien
ystävällistä ohjelmaa, kuten nyt on menetelty Suomes-öa,
taataan Suomen kansan ja valtion tulevaisuus. Että ystä-vy;^^
politiikka tuottaa tuloksia se nälitiin Porkkalan vuokra
ftlti^n takaisin luovuttamisessa ja monesta muusta seikasta.
Vihan lietsonta Neuvostoliittoa vastaan suomalaisten puo-lelta^
on suorastaan sabotaasin tekoa Suomen kansaa ja valtio­ta
vastaan.
« Sitten sananen siitä "ryöstöstä". Vapaa Sana tuntuu un­hoittaneen
tai on' unhoittavinaan; että -Neuvostoliiton liitto-i
laiset, mukaanlukien oma maamme Canada, ovat antaneet •
^iuhauksensa VJ 1947 vahvistetulle rauhansopimukselle, mikä
määrittelee Suomen ja Neuvostoliiton rajat.: Haluaako Va-pa9
Sana syyttää myös Canadaa "ryöstäjäksi" tai ainakin
"osarikolliseksi"?
Ja vaikka VapaaSanaei ole ymmärtävinään O. W/Kuusi>-
sen lausuntoa, että neuvostokansa antoi apua Karjalan asuk>
kaille sodassa fasismia vastaan, tosiasia on tämä: Ellei Neu­vostoliitto,
Canada^ Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja muut
liittolaismaat olisf voittaneet Hitleriä ja hänen liittolaisia —
myös Mannerheimin armeijaa — Suomi olisi menettänyt vuo­sikymmenien
ajaksi itsenäisyytensä; Suomestaolisi tullut H i t - '
lerin Saksan hallitsema takamaa. Asiallisesti puhuen, niin
ristiriitaiselta kuin se tuntuukin, Mannerheimin häviö ja Neu-
^vostoliiton voitto oli siis Suomen kansan ja valtion voitto.
Tällaiset ovat historialliset tosiasiat. Siksi olisi toivotta-iva;
että Vapaa Sanan toimittajat ottaisivat "lusikan kauniim­paan
käteen'', jotta eivät enää syyllistyisi Suomen kansan ja
valtion vahingoittamiseen.
Mitsi muut sanovat
UUSI HETSX^OUniKKA ,
. Koii ^iJ^ffyere^iaetx lalnla^ti-
J a k t m i ^ iil^^Gordon öitson eain-tyi
Sto9nln met0ätuotwt«ia tutidvim
kuninkaallisen .^mlsslbri^ edessä ;Ss-kettäln
J a tuomitsi BCcasa vallitsevan
metsähanintallscnssi ^«tcemln^ "täy­dellisenä
ei^tonnlstumiiena? hän vain
totesi santaa mitä Labor Frogresstve-puolue
on välttänyt aikoja sitten.
Kun Gibson' edelleen kehoittl^kalk-kleq
metsähalUntalisensslen peruutta-
Omatoimisen taideiotselmiikseii
viisi miljoonaa osanottajaa
mlseen ja perustamaan sellaisen sys­teemin.
Jonka mukaisesti metsää
myytäisiin ylelsessä^rh^
hän kannatti; kuten Jo tubahnet i h ­miset
-ovat' kannattaneet;. LPP:n
maakunnallisen Johtajan, Higel Mor­ganin,
tekemää esitystä . . .
Nämä esit^ykser 't^^^ Jo aikoja
sitträ Sloariin kbmlMioUe X*PP:n>^
hiölta. On. toivottava että Inm ko­mission
raportti Julkaistaan, siinä
tehdään Jokin sellainen ehdotus Ja
pyritään puuteollisuuden kehityksen
nopeistuttamiseen Ja markkinamah­dollisuuksien
laajentamiseen. — • P a ­cific
Tribxme, Vancouver.
i i
N-liiffolaKift
maatatousmieliu
iiyt Suomessa
Helsinki. — Heinäkuun 17 pnä
alkoi täSIIä Suomen ja Neuvostolii­ton
tieteellis-teknillisen yhteistoi­mintakomitean
järjestämä maata-lotisasiant^
ntijain vierailumatka.
Kaksi venäläistä maatalouseäusta-jäin
ryhmää saapui tänne j a lähtee
tutustumismatkalle eri puolille maa­ta.
Ensimmäisen ryhmän tarkoitukse­na
:on tutustua erityisesti eri vilja­lajien
-pohjoisten valiolaatujen, v i ­hannesten,
rehu-, hedelmä- ja marr
jakasvlen sekä> metsäpuiden ja pen-saslajieii
tutkimukseen. Ryhmään
kuuluu kolme henkilöä j a ryhmän
johtajana toimii metsänviljelyase-man
johtaja Gavri: Yleisliittolalses-.
(a käsvinvjljelysiiistituiitista kuuluu
tähäti ryhmäkin lisäksi yksi hiolo^
gisten tieteiden ja yksi maataloustie-teiden'
edustaja. Ryhmä viipyy
maassamme elokuun ' 1 0 päivään
snakka.
Toinen ryhmä puolestaan tutus­tuu
pääasiassa perunan viljelyksessä
ja säilytykse.ssä Suomen pohjoisilla
alueilla saatuihin kokemuksiin. Tä­män
ryhmän johtajana on vanhempi
»gronomi Aleksejev Neuvosioliiton
maatalousministeriöstä. Toisen ryh­män
tutustumismatkat kestävät 16.
8. snakka.
' Retkeilyohjelman on järjestänyt
maatalouden koetoiminnan keskus­valiokunta
yhteistoiminnassa met-säntutkin
luslaitokseu kanssa. Matko­jen
johtajina tulevat toimimaan
professorit VeiKko Kanervo ja Jou-
I o Vuormen maatalouskoelaitoksel-ta,
profJ Onni Pohjakallio Helsin­gin
yliopistosta sekä metsänhoitajat
Olavi Helenius ja Max Hagman met-sätutktrauslaitoksesta.
Kumpikin retkeily ulottuu pohjoi-
Kifj. M. Saari
Joulukuun aikana neuvostomaan
alueiden; aluepiirien ja tasavaltojen
keskusten pai/uiimmiUa o3yttämöit-lä
jatkuvat omafoimisfen taidekol-lektiivien
ja lahjakkaimpien esittä­jäin
yleisliittolaisen taidekatBel-muksen
loppuesitykset ja konsertit
Monta kuukautta aikaisemmin al­kanut
katselmus lähenee loppuaan.
Tänä aikana kaupunkien j a työläis-asutusten
lukuisten klubien tuhan­net
kuorot- näytelmä- ja tanssiker­hot
ovat näyttäneet suurelle ^^ei-soUe
taiteellisia saavutuksiaan.'
Neuvostomaan kaikissa tuotanto­laitoksissa,
kaivoksissa, virastoissa,
metsätyömailla, kolhooseissa, rauta­tieasemilla
j a kauppajärjestöissä —
kaikkialla on ihmisiä, jotka tuntevat
kutsumusta jollekin taidealalle; ol­koon
se sitten teatteritaidetta, mu­siikkia,
laulua tai tanssia. Jouio-hetkensä
nämä ihmiset antavat täl­le
mielialalleen. He käyttävät ja
kehittävät kansantaiteen laulU' ja
tanssikalleuksia, esittävät innostuk­sella
kotimaisten sekä maailman
kirjallisuusklassikkojen sekä nyky­ajan
kirjailijain tuotteita seka luo­vat
omia taideteoksiaan.
E i ole sellaista kylää, aslitusta tai
kaupunkia, joissa ei olisi omatoimi­sia
taidekoUektiiveja.' Ne täyden­tävät
ammattiteatterien toiinintaa
ja ovat kaikkialla yleisön suuressa
suosiossa.
Kaukana rautatiestä, Valkeanme-ren
piirin äärettömien metsien kes­kellä
(Karjalais-Suomalaisessa'; tasa­vallassa)
sijaitsee Virandozeron
metsäteollisuuslaitoksen työläisasu-tus,
jonka väki käy mielihyvällä
kylänsä klubissa katsomassa eloku-'
via, kuulemassa kuoron taikka torvi-orkesterin
esityksiä. Tämän klubin
kuoron i johtajana on kirjanpitäjä
Anna Noskova, tasavallassa laajalti
tunnetun pomorilaisen<kansankuo-ron
entinen jäsen. Hänenj Johdol­laan
konemiehet, traktoristit, jarru­ja
vaihdemiebet sekä lastaajat ovat
opetelleet: kansanlaulu ja v sekä neu-vostosäveltäjäin
lauluja ja<esittävät
niitä menestyksellä klubin näyttä­möllä.
}
Nadvoitsan t y ö 1 ä i s asutuksessa
osallistuu paikallisen kuihin, taide­kerhojen
toimintaan kahdeksatta-kymmentä
nuorukaista ja neitosta.
Siellä on kuoron.johtajana Pteios-koin<
musiikkiopiston päättänyt Em­ma
Frolova. Paitsi.mainittua j^uo-roa
Nadvoitsan klubin yhteydessä
toimii ' näytelmäkerho," 'tdrvi-*^^ja
jouhiorkesteri, tanssiryhmä ja ?kur'
vaamataidekerho. -
Karjalais-Suomalaiscn tasavallan
metsäteknillisen. opiston monct^oiK
pilaat osallistuvat näytelmäkei-hon
toimintaan, jota ohjaa ammattiteat­terin
näyttelijä. Oppilaat ovat esitr
täneet opiston klubissa monta näy­telmää,
mm. mukaelman A. Fadeje-vin
romaanista •'Nuori kaarti", joka
kertoo Donetsin kivihiilialueen
erään asutuksen; — > Krasnodonin
nuorison sankariteoista toisen maa­ilmansodan
aikana.
Monet omatoimiset taidekollefctii-vit
ovat kohonneet ammattiteatte­rien
taiteelliselle tasolle ja ovat
yleisön suuressa suosiossa Icaukana
tuotantolaitoksensa, piirinsä .ja vie^
läpi tasavallankin ulkopuolella. Sel­lainen
on esimeriuksj Kanalais-Suo-malaisen
tasavallan Segezhan kan-l
sankiuvo, joka irietti hiljattain ole^
massaolon» 20-vuotispäiv3ä. Näinä
vuosina Paadenelia laulunbarraj^
jäin pienen ryhmän aloitteesta pe^
rustettu kuoro on muuttunut kol­lektiiviksi,
johon kuuluu y l i 70hen:
kcä enimmäkseen kolhoosilaisia.
Kuoroa: johtaa Karjalais-Suomalai-sen
SNT:n ansioitunut taiteilija
Georgt Savitski! Kuoron objelmis'
tossa on! karjalaisia j a venäläisiä
kansanlaulu ja, kansantansseja sekä
neuvostosäveltajäin lauluja. 20 vuo^
dessa kuoro on sepittänyfltse noin
40 laulua, joista on monta otettu
tasavallan muidenkin kansankuoro-jen
ohjelmistoon.
Latvian SNT:ssa on tullut erikoi­sen
kansanomaiseksi tasavallan am-mattiliittoneuvoston.
valistustalon
kuoro, joka on eräs tasavallan pää­kaupungin—
Riian 350 omatoimi­sestä
kansankuorosta. Tähän kuo-^
roon kuuluu eri-ikäisiä ihmisiä, 52
ammatin edustajia. Käyttäen lat­vialaisen
laulukulttuurin rikkaita;
perinteitä tämä ktioro: esittää myös­kin
klassillisia lauluja, neuvostosä-veltäjäin
parhaimpia teoksia selcä
omaperäisiä kansansävelmiä. Sen
nykyisessä ohjelmistossa on nom
200 laulua: Joulukuun*puolivälissä
taivallan ammattiliittoneuvoston
valistustalon kuoro kävi Latvian
ammattiteatterien ja omatoimisten
t a i d e kollektiivien parhaimmiston
kanssa Moskovassa osallistuen Lat­vian
kirjallisuus- ja taidekatselmuk-seen-
Neuvostoliitossa on lukemattomia
omatoimisia taidekerhoja. Sellaises­sakin
väkiluvultaan ^ pienessä tasa­vallassa
kuin'Karj alais-Suomalaises-sa
tasavallassa on noin 700 tällaista
taidekerhoa^ Koko Neuvostoliitos­sa
.on/taas:yU:( 350,000-omatoimista
taidekollektiivia, joihin osallistuu
yli 5,000,000 henkeä.
Neuvostoliitossa .on omatoiminen
taidetyö suurenbuomion ja huolen­pidon
kohteena. Klubeille,; joita on
maassa y l i 125;000, myönnetään suu­ria
summia näyttämöpukujen ja
soittovälineiden hankkimiseen,-.näy­telmien:
lavastukseen sekä ohjaa­jien,
kapellitnestarien,. balettimes-tarien
ja Vuoromestarien - palkkaa­miseen
yms.: Ympäri maata järjes­tetyt
Kansan tai teentalot sekä am­mattiteatterit
ja - konsertti j ä l j e s t i
antavat omatoimisiUe tajdekdlekti^:
veille monipuolista apua. " ^ i
Nykyinen, Neuvostoliiton ammafr
tiliittojen keskusneuvoston päätök­sen
perusteella järjestetty työläis^;
ten ja virkailijain omintakeisen
taidetoiminnan katselmus on koko
maatakäsittävä. Katselmuksen
merkitystä on vaikea yliarvioida. Se
on kohottanut omatoimisten taide^
kollektiivien työn taiteellista tasoa
ja vetänyt 'tällaiseen taidetoimin-mintaan
tuhansia uusia ihmisiä. -
Parhaimmat perhot; ja esittäjät;
jotka ansaitsivat oikeudienr osallistua
alueiden, a l u e i d e n j a tasavaltojen
taldekatselmuksiin, ovlatvosolttäutii^^
neet tavattoman taitaviksi ja 'ovat
saaneet osakseen yleisen hyväksymin
sen. 'Karjalais-Snomalaisen tasaval­lan
eri piirien taidekatselmuksessa
ovat ; osoittautuneet parhaimmiksi
suomalaisten kansanlaulujen esittä­jä.
Latvian valistustalon I kirjaston­hoitaja
Vedens^ja, Pain metsäteol-lisuuslaitpksen
työntekijäin kuoro
j a tanssikollektiivi. Latvan raetsä-t
e o i 1 i suuslaitoksen työntekijäin
mieskvartetti ja useita muita. He
ovat: saaneet oikeuden osallistua ta-,
savallan taidekatselmukseen. j3ka
Järjestetään joulukuun lopulla Pet­roskoissa.
'
Tbilisin:iooppera- j a ; balettiteatte­rin
'näyttämöllä jatkui jiiuri biljat-tain
viisi iiäivää Gruusian.: työläis­ten
ja virkailijain omintakeisen tai-detoiininnan
katselmuksen loppu­vaihe.'
Siihen sai oikeuden osallis^
tiia yli 80 taidekollektiivia, joihin
kuuluu y l i 5,000 henkeä. ^Moskovan
teatterien' ja klubien näyttämöillä
näyttivät joulukuussa taitoaan Mos-
'kovan j a Moskovan alueen työläis­ten
j a virkailijain teatterikollektii-vit.
Tasavaltojen taidekatselmuksissa
parhaimmiksi tunnustetut taidekol-lektiivit
j a : eri esittäjät saavat oi
keuden osallistualoppukonserttei-.
'bin; jotka järjestetään Moskovassa
työläisten ja virkailijain omintakei­sen
taidetoiminnan yleisliittolaisen
katselmuksen päättäjäisiksi.
Se suuri huomio, jota Neuvosto­liitossa
kiinnitetään omintakeiseen
taidetoimintaan, kuvastaa kansan
rakkautta lauluun, tanssiin ja teat­teritaiteeseen,
kansan suurta tai­teellista
makua' ja sen k u l t t u ^ ii
kasvua.
i M I (1 m . <!»MI
Bonnin lehtmMia
tlomk^^TSa^ ihmistä sai sunnas-
S3 Ja 18 haavoittui Jaukaustenvaib-dossa.
joka syntyi tshekkiläiset Got>
tiraldovisss, entisessä ZUnlEsä.:maa'
nantajna 'sattuneen bkkoroVnakan
SItA
TÄ
yhteydessä", kertoi torstaina Sonnissa
Ihnes^yvä CeneraI-Anzieiger*Iebti l i e i -
näk.'J2pnä.
Fnba, — J[iänsisaksalalsta lebtitier
toa. Jonka mukaan Gottwaldowissa
olisi sattunut lakkomellakka. Jonka
yhteydessä syntyi laukaustenvaibtoa,
pidetä^ TsjiekkosIpYiJcian sl^nfiinis-.
teriön' taalta mjäikuvitukseUisena
I^iäliä^pistDnai., S^i^teriön edusta­ja
saijyl J^u^erin,kirjeenvaihtajalle,
etfäj tiedoff^vat täysin perättömiä ei­kä
"ievottoniuukslä ole sattunut eiiem-lää
<jottwaIdowissa , kuin muualla­kaan^
•TsriäjäÄSlovaläääsa.
— OteJ tehnyt seuraa «aa
tölle jokainen maanantai- ja
ilta viimeisen kuntat vuode
— Miksi et «itten mene n
y^^npn kanssaan? •
— Mitä»;mihto'mtoä silloin
j<ricainen maanantai- ja tois
• • •
O U S I SECBAilMISTi
Uudelle morsiamelle annet
hän Iällisiä ohjeita ja neuvc
- T Sinun tuleeaina rakasti
nioittaa ja seurata miestäsi m
hansa hän. meneelrään.
— Ja minun Viileni kun oi
taja! '''' • ^
Ransläti kiommiinMit hjfyäksyvät
NileYOStojiifdn KP:n toimenpiteet
FarlisL' — (KBomanlte) "Rans­kan
kommunistisen pnolneen bes-kuaköinltea
on mnntama% päivä
sitt^N 'pitämässään kokonksessa
käsitellyt sen yaltuudinnnan matr
ban tuloksia,, joka on käynyt
Etienne Fajonin johdolla Hodco-
.vassa neuvottelemassa Neuvosto-
' Hlton^'t l^ommmiistisen , pnolneen
Johtoh^ildlöiden kanssa molem­pia'pnoläeita
ja koko kansainvä­listä
työi^nliifcettä kiinnostavis­ta'
ky^sm^ksistä.^v Käsittelyn tu-.
loksena on keskuskomitea hyväk­synyt
jnlkilaosaman; Jossa se jal-bitno
.tyytyväisyytensä neuvotte­lu
Jen. johdosta, joiden aikana to'-
dettUn •.molempien pnolnelden
. katsantpbantojen;; yhdenmnbal-saus
kajUkblen NKP :n X X edosta-jajtobpnluen^
i^ttainlen b
ten'kohdälia. > Edelleen Ranskan
pnolneen faesknsfcomitea ilmoittaa
täydellisesti byröfcsyvänsä NKPtn
' kesbnskomitean: äskettäin Jnlkais-.
tnn päätöksen, jossa käsiteltiin
StaUn-bidtin paljastamista ja
hävittämistä :NeuvostoUitossa.
J n 1 kilausiimassa tähdennetään
NKF,:n ; X X edostajakobonbsen
päätösten merbitystä tySväenIno- :
Suomen ja N-liiton
seen aina Inaria myöten jossa .tur
tustutaan myöskin yliopiston koeti­loilla;
saavutettuihin tuloksiin. Mat-kim^
varrella tututustutaan näiden
alojen tärkeimpiin tutkimuslaitok­siin
ja koeasemiin koko maassa.
Parasta kutsua ne kotiin
^ Yhdysvaltalainen uutistoimisto AP lähetti viime keski­viikkona
Heidelbergista, Saksasta, seuraavan uutistiedon:
"Yhdysvaltain armeija antoi tänään iltalomakiellon(cur-few)
Saksassa olevalle 250,000 miehiselle armeijalle pyrkies­sään
rikosten rajoittamiseen."
: Samana päivänä tulleessa Reuterin uutistiedossa selitet­tiin,
että "tappelut, raiskaukset ja' pahoinpitelyt ovat nostat- '
taneet.saksalaisten siviilien keskuudesta protesteja sitä vas-'
taan kun yhdysvaltalaisia sotajoukkoja pidetään Länsi-Sak­sassa."
' Tämä sellaisenaan on korutonta kertomaan amerikkalais­ten
miehitysjoukkojen moraalista ja siitä, kuinka vastenmie­lisiä
"vieraita" ovat ulkomaiset sotajoukot niin saksalaiselle
kilin muillekin ''avustettaville". Mutta vielä yksityiskoh­taisemman
selostuksen tilanteesta antoi Suomen tietotoimisto
(STT) noin viikkoa aikaisemmin, jolloin se kertoi Bonnin uuti- ,
sessaan mm seuraavaa:
. f "Beijerissa olevan Bambergin kaupunginvaltuusto on
pyytänyt, että siellä sijaitseva amerikkalainen varuskunta
siirrettäisiin muualle. Syynä tähän on amerikkalaisten sotilai­den
käyttäytyminen. Suuttumus valui yli äyräittensä, kun
seitsemän amerikkalaista sotilasta äskettäin syytettiin sekaan­tumisesta
15-vuotiaaseen tyttöön. Kaupunginvaltuusto on
kääntynyt Bonnin hallituksen puoleen ja vaatinut tätä ryhty­mään
toimenpiteisiin varuskunnan siirtämiseksi.
:VReuterin saamien tietojen mukaan kaupunginvaltuusto
osoittaa kirjelmässään, että viimeksikuluneitten kuukausien
aikana on sattunut 43 välikohtausta, joihin amerikkalaiset so­tilaat
ovat sekaantuneet, 'Raakuus ja eläimellisyys jota he
ovat 9soittaneet, on vailla vertaa' sanotaan edelleen. Sotilas­komentajaa
kehoitetaan estämään uusien tapauksien esiinty­minen
kunnes saadaan lupa varuskunnan siirtämiseen. ^
"Kaupunginvaltuusto on lisäksi ryhtynyt eräisiin toimen­piteisiin
kaupungin asukkaiden suojelemiseksi. Näiden mu­kaan
amerikkalaisia sotilaita,on kielletty käymästä kylpypai­koissa;
joissa on sattunut väkivaltaisuuksia. Lisäksi on uhat­tu
ottaa majatalon isänniltä heidän oikeutensa jos he myyvät
väkijuomia amerikkalaisten joukkojen juopuneille edustajille:
Lopuksi on määrätty^ että moottorisoidut poliisipartiot kier-
: televät kaupungeissa pimeänä vuorokaudenaikana.
"Seitsemän sotilasta, joiden väitetään sekaantuneen 15-
vuotiaaseen tyttöön, asetetaan syytteeseen väkivallanteosta.
Viranomaisten: taholta kerrotaan, että kun tjrttÖ heinäkuun
9 päivänä keskiyön aikaan oli makalla kotiin 23-vuotiaan opis­kelijan
kanssa, seitsemän amerikkalaista sotUast hyökkäsi hä­nen
kimppuunsa kohdellen kovakouraisesti opiskelijaa, joka
yritti auttaa tyttöä.".
Toisin sanoen "autettavat" länsisaksalaiset rukoilevat
apua ja suojelusta "avustajain" miehitysjoukkoja vastaani
•Tämä sellaisenaan selittää miksi Yhdysvaltain sölil^lle;
on Länsi-Saksassa nyt määrätty yleinen iltalomakielto tai pa­remminkin
lomarajoitus, mikä määrää, että iltalomat päät­tyvät
puolenyön jälkeen. Tällä toimenpitellä saattaa öllä
väliaikainen kurinpidollinen vaikutus sotilaisiin yleensä. Mut^
ta missään tapauksessa se ei kysymystä ratkaise. Jokainen so­taväessä
ollut henkilö tietää tai ymmärtää, että epäbiketitö-tussa
miehitysjoukkotehtävässä olevien asevoimien moraalia
on mahdoton ylläpitää. Amerikkalaisten sotilaiden raakuus
ja rikollisuus Länsi-Saksassa ei johdu loppukädessä siitä, että
he ovat amerikkalaisia, vaan heidän tehtävänsä laadusta.
Parasta siis olisi, että amerikkalaiset ja heidän komen­nuksessaan
olevat kaikki ulkomaalaiset tuotettaisiin pois Län­si-
Saksasta. Se on ainoa tuloksellinen ratkaisu tälle ongel­malle
ja loppukädessä siis xihamielisjrys ulkomaalaisia sota--^
joukkoja vastaan tulee Saksassa kohoaman siihen pisteeseen,
että sieltä oa lähdettävä pois.
Tiistaina, heinäk. 10 pnä solmit­tiin
rSuonien, ja: Neuvostoliiton rau-
:banpuolustajieik''kesken yhteinen
sopimus Leningradissa. Sopimuk­sen
tekstissä sanotaan mm: -
V Neuvostoliiton ja Suomen f auban-puolustusliikkeiden
: > yhteistoiininr
nalla järjestettUn 30. G—10. 7. -56
ystävyysvierailu Moskovaan j a Le­ningradiin;
johon osallistui 300 Suo^
men kansalaista.:'Vierailijatrsaivat
tutustua maan kulttuurielämään se­kä
tutustua rkäjrnnissä 'olevaan^ ra­kennustyöhön.
He totesivat; että
maan kaikilla aloilla eteenpäinmer
nevan elämän leimaa kauttaaltaan
vilpitön - ja aktiivinen rauhantahto.
"Rauha maailmalle" on tullut koko
neuvostokansan tunnukseksi, kanso­jen
keskeisen ystävyyden ja yhteis­työn
kehittämisessä.
Vierailupäivinä, pitivät Suomen ja
Neuvostoliiton. rauhanpuolustusliik-keiden
edustajat yhteisiä neuvotte­lukokouksia
Moskovassa ja Lenin­gradissa^
: Niihin osallistuivat Suo­men
taholta professori Felix Iver-sen
ja sihteeri Mirjam Vire-Tuomi­nen,
keskustoimikunnan jäseniä se­kä
paikallisten - rauhanneuvostojen
edustajia eri puolilta maata. Neu­vostoliittolaiselta
taholta Baphan-puolustuskomitean
puheenjohtaja
M; S. Tihonov, sihteeri M. I. Kotov,
sekä. komitean puhemiehistön: jäse­niä;
Keskustelun aikana käsiteltiin
Neuvostoliiton j a Suomen rauhan-puolustu^
iikkeitä kiinnostavia kysy­myksiä.
. ; Molempien liikkeiden^.; edustajat
toteavat: tyydytyksellä kansainväli­sen
ilmapiirin huomattavasti paran­tuneen
j a valtioiden yhä enenmiän
luopuvan kylmän sodan politiikasta.
Kokousten osanottajat totesivat yk­simielisesti;
että kansainvälisen jän-:
nityksen lieveneminen avaa laajat
näköalat eri maiden kaikkien kan­salaisten
ystävällisten yhteyksien
solmimiselle ja kaikinpuoliselle laar
jentamiselle.
Kuten Maailman Rauhanneuvos­ton
toimikunnan julistuksessa huo­mautetaan;
on kaikkien piirien i. yh-•
teistpiminta nyt välttämättömämpää'
kuin koskaan ennen, jotta niin län­nessä
kuin idässäkin hälvenisi epä­luottamus,
^ joka lyhä edelleen vai­keuttaa
valtioiden välistä : yhteis­työtä
ja tärkeiden kansainvälisten
ongelmien ratkaisiiä Ja että halli-:
tukset ja Y K eivät tyytyisi vain ju­listuksiin
vaan lopultakin kaikkien
kansojen hartaan toivomuksen mu-^
kaisesti solmisivat ensimmäiset so­pimukset
aseistuksen supistamisen;
ydinaseiden kiellon ja niiden^ kokei­lujen
lopettamisen toteuttamiseksi.;
Suomen ja Neuvostoliiton rauhan­puolustajat
toteavat maittensa vä­lillä
vallitsevat tasa-arvoisetystä-vyyssuhteet;
yhteisymmärryksen ja
asiallisen yhteistoiminnan huolimat­ta
erilaisista yhteiskuntajärjestel­mistä.
He pitävät välttämättömänä
myös vastais'uudessa kaikin puöiin
edistää ystävyyssuhteiden lujitlu-;
mistä ja yhä laajempien - keslunäis-ten
yhteyksien aikaan saamista mo;
lempien maiden eri yhteiskuntapii­rien
ja harrastusalojeri kesken. Tä­mä
voi tap^tua järjestämällä kes­kinäistä
kirjeenvaihtoa sekä kaikin
tavoin tekemällä tunnetuksi molem-'
pien kansojen elämää j a . rauhan­omaisia
pyrkimyksiä. (DLP)
kan yhteistoiminnan laon
minkä erikoisesti; tulee oIU
väeztiaoban ja kommnnistl]
: elden hoomlon keskipisteeni
Julkilausumassa korostetaa
leen NKP:n X X edustajako
päätösten ^ merkitystä tbin
kansainvälisen - Jäimityksen I
niiseksi. " NKP :n keskuskomit
keisestä päätöksestä todetaan,
antoi täysin tyydsrttävän ai
kalkista niistä olosuhteista,
vallitessa saattoi kehittyä i
kohdistunut, henkilöpalvonta,
löpalvonnan aiheuttamat ha
ihat ja virheet : hidastivat v,
Stalinin viimeisinä elinvuosin
UsTTiin kehitystä, mutta eivät
neet maata sosialismin tieltä
muuttaneet maan yhteiskui
rakennetta. NKP:n nykyister
jien suuri ansio on. että her;
korjaamaan ;henkilöpalvonni
heuttamia erehdylcsiä ja virbi
notaan julkilausumassa.
Lopuksi 'Ranskan komp
keskuskomitea: korostaa kans
sen työväenliikkeen solidaai
tärkeyttä uusien historiallist
suhteiden valUtessa. samalla
maiden kompuolueet ottavat
nassaan huomiison maittensa
lisct erikoisuudet ilmentäen
kansansa pyrkimyksiä.
Tämä Ranskan Kommii
puolueen keskuskomitean jul
^ma osoittaa, että keskusto
edustajat Moskovan matkansa
saavat vastaukset niihin Icysyi
Joita puolueen keslcuudessa oU
nsrt ns; Kttfushchevin:. salali
heen julkaisemisen yhteydess
Uusi (kiviliiiU-löytymä
(Kiinassa
V sänsin^: maalcunnan eteläosi
löydetty suuri kivihiiliesiintyni
1.000- heliökilonletrin laajuisel
hiilialu^lla. on noin 6: 10
vahvuisia liiillsuonia.
.:6ansin maakunnasta tähäni
sä'löydetyt kivihUIirikkaudet z
384,5 miljardiin tonnihi.
Kiinan vähemmistö-kansainisuiilksien
kirjakielen uudistus
Kuusisataa tiedetyöntekljää
tutkivat Kiinan vähemmistök
suuksien kieliä; on-niatkustani
Mongolian autonomiselle alue
kä Kuangsin, Jynnanin ja Kt
maakuntiin. Jossa tulevat 2 -
ta ; tutkimaan ; vähemmistök
suuksien puhe- ja kirjakieltä s
tamaan- paikallisille spesit
apua näiden kielten reformin
tuksessa Ja kirjakielen luomlse
tä kansakuntia varten, Joilla' (
kiijakfeltänsä ole.
Vihta vai vasta?
Näin. kesälomien' aikana meillä-:
kin. Vapaudessa op vähän .kiireel-lisempää
aikaa, sillä joudumme vä­hemmällä
työvpimalla tekemään
jokseenkin; samat työt. Siksi an-nammekin.
joskus puheenvuoron
toistenkin työväenlehtien pakinoitsi­joille.
Seuraavassa tarjoamme lu­kijoillemme
Helsingin Vapaa Sa­nan
pakinoitsijan Sutin palstan
luettavaksi.
* *. *
Itä- j a länsimurteiden 'välinen
kylmä sota on jälleen puhjennut
täyteen kukkaansa, tällä erää koi-vunlehvistä
valmistettavan kylpe-
. misvälineen'- ympärillä. Kim näin
loman kynnyksellä ja vähän muu­tenkin^
tunnemme erikoista lukka­rinrakkautta
V tätä pehmeätä _ ja
tuoksuvaa "kättä pitempää" koh­taan,
aiomme pistää lusikkamme tä­hän
soppaan. Siitä huolimatta; että
viisaat, esi-isämme ovatkin varoitta-:
neetrmitä useampi kokki sen huo­nompi
soppa.
'Etelähämäläisenä jääräpäänä p i ­dämme
tietenkin tiukasti kiinni
vihdasta j a olemme siis professori
Lauri Hakulfsen kannalla hänen to­detessaan,
että vihta on anoa aito
alkuperäinen suomalainen nimitys.
Sensijaan vastaa voidaan epäillä se­kasikiöksi,
jolla on sekälänUsiä et­tä
itäisiä esi-isiä suoraan ylenevässä
oolvessa. .
: Muuten olemme sitä mieltä, että
salina ilman vihtaa on kuin muna
ilman suolaa. Ja että vihta on teh­tävä
tarkoin harkiten j a aineicset
valikoiden eikä niin kuin täällä kau­pungin
saunoissa näkee, häthätää ta-^^
petun koivun latvarisuista taitellen.
Muutenkin meillä olisi aika uivalla
hampaankolossa näiden kaupungin
saunavihtojen varalle; mutta olkoon
nyt toiseen kertaan; Sensijaan ha­luamme
vielä vähän, perustella kif
venkovaa kantaamme Vihta-iilmityk-sen
puolesta.
: Vasta, V on niin, lähellä vastaavaa
ruotsin sanaa kvast== luuta j a bad-kvast-=:=
.saimavasta tai -Iiiuta, että
se jo senkin-takia tuntufiL lainasar
naita. Vibtasensijaan on ehta suo-malainen
nimitys, eikä sitä sovi niin
loiin eräs keskusteluun osallistunut
on tehnyt, verrata : vitsa-sanaan.
Hän\äläinen sitäpaitsi nimittää vit-,
saa vittaksi eikä milloinkaan sekoi­ta
sitä vihtaan. Sensijaan savolai­nen
^ jota-alkuperää edellämainit-
^mamme henkilö edustanee - ^ s a ­noo
vitsaa vihtaksi, mutta sehän ei
suinkaan ole hämäläisen vika Muu­ten
meillä siellä Hämeessä päin on
hauska juttukin savolaisesta, joka
oli tullut töihin hämäyläistaloon. Oli
lauantaiebtoo ja talon miesväki lo­petteli
töitään tallipihalla. Silloin
isäntä uutta miestä talon tapoihin ka piti sitoa yhdeksän eri la
totuttaen loihe lausumaan: -r- Ensin
menään saunaan ja sitten ;syödään
vasta. >i Jolloin savolaismieheltä oli
nousta tukka pystyyn . pelkästä. sai
kähdyksestä ennenkuin väärinkäsi
tys selveni. Niin että sietääpä py:
syä nimityksissä, jotka selvästä eroa­vat
muista; vallan muuta tarkoitta­vista
sanoista. ^ v
Vihta on muuten muinoin ollut
tärkeä kappale ja jo sen tekotav.:i;ta
voitiin ennustella yhtä ja toista. Vih­tojen
teko. oli.tavallisesti talon-tyt-^
tärien huolena ja- jos- nämä tekivät
vihdan varret:'lyhkäisiksi ja pak­suiksi,
sanottiin että he. saavat ly­hyen
j a j)akstm miebep. ^ taas
joku unohti riipiä l^^et vihdan
varresta ^jä.jätti sen kovin-'•karvai­seksi*'
sanottiin,^. eUävKän:saavkair->
vaisen miehen jne.: Vihta piti' t^hdä
nätti ja näpsä.^sellaincHvr että; sillä
kylpeminen oli kertakaiidcmen nau­tinto,
j a sitoa niinvlujaa,etfei se tui-memmassakaan
käytössä käsiin ha­jonnut
Myös talvivihtojen tekoai-ka
oli ?taiten katsottava.: E i niitä
sopinut taitella mistä koivusta hy­vänsä
eikä minä aikana tahansa.
Vihtojen tekoaika oli tarkoin rajoi­tettu;
koska sen mentyä vihdat tuli­vat
puisevia ja kalseita. Liian ai­kaisin
ei talvivihtoja niinikään saa­nut
ruveta laittamaan. Kerran käy­tettävä
vihta sensijaan voitiin tait­taa
heti, kun koivuun. tuli uudet leh­det
ja samoin syksyllä vielä silloin;
kun lehdet olivat vihreitä. Oli myös
erikoisvihtoja, kuten reumatismia
karkoitfava katajan oksista tehty
taikkaisitten lemmenostovibta, jo-van
puun lehvistä, mieluuin
hannusyönä ja kasteen la
Myös sauna piti tällöin läi
yhdeksästä eri lajisesta puii
katuilla pUkkeillä. Ainakin
t l niillä sytyttää, vaikka Iät
seen sitten .olisikin ollut paki
tää yhtä puulajia.
Sauna oli muutenkin pyliä
jossa ei saanut viheltää eil
ääneen puhua, ei Iciroilla ei
kastaa. Muuten tuli Basv
joka veU nahan orteen, niirf
tiselle 'piialle kerrottiin 1
hänen laulaessaan rekilauli
j^an parvessa.
yihdalla voitiin vielä tel
kojakin. Jos keväällä uude
dailä kylvettyään heitti sen
min olkapäänsä ylitse sam
tolle;%niin ivairsi 'osui silloii
suöiitaan, josta tuleva ylkä t
sian oli odotettavissa. MyoJ
onnea; hankittiin vihtaa ta
neenä käyttäen.
Kun sauna ja vihta naii
ovat olleet melkein pyillä, 13
luonnollisia käsitteitä, niin
taan olisi niiden annettava o
bassa nykypolven rienaaval
taita. Vaikka me itse kyl'
kin vihdalla niin annamme •
sille ja muiUe vastan ystävi
den vapauden käyttää vastaa
maan tarkoitukseen. Mui^
ovat ylefensä turhia, koska
kaan pdoli ei kuitenkaan ai
rikisi Niin että hy^aä sa
vain kaikille;pankaa kiuas»
s i ja vihta v etreäksL N»ii
me mekin; — SutL