Vapaus, September 28, 1957

              S!vu2 Lauantaina, syysk. 28 p- — Saturday, Sepl. 28, 1957
V A P A U S
(UB£BTV). — IndepeDdent Labor
Organ of JPlnnisb Canadfans. Eik
tabUsbed Nov. e, 1917, Autborizea
08 second dass mail ixy the Post
Office Department, Ottava. Ftib-l
l s b e d : ttatice >weekljr: Tnefdays,
Ibursdays and Saturday» by Vapatts
Pnbltoftlng Company Ltd;, at 100-102
^ i m at. W., Sodbury, Onfe, Canada,
Telephones: Bus. Office Oe. 4-4284;
Editoria! Office 06.4-4285, Manager
E. Stdui, Editor W. Eklund. Mailing
address; Bo»j69, Sodbury, Ontario.
Adtrertlslng räites npon appUCattoE
Translation fxee of cbarge.
T I L A U S H I i n s r A T :
Canadajisa: 1 vk; T O O 6 kk. 4.75
3 kk. 2.25
Thdysvanoissa: 1 vk, 8JOO 6 kk. 4.30
Suomessa: ; 1 vk. 8.50 6 kk. 4,75
1917 — Juhlavuosi ~ 40, vuosikerta — 2957
Jean Sibelius
r suurta huomiota
osakseen saanut surusanoma, että Suomen kansan tunnettu
jä tunnustettu suurmies Jean Sibelius on kuollut 91 vuoden
V 'ikäisenä. Suomessa tämä tieto otettiin vastaan suomalaisille
hiljaisella mutta silti syvällä tavalla ja koko maassa vallitsi
^»«ina päivänä isuruliputus. M kaikilta ääriltä, Mosko-
- vasta, Loiitooseen ja New Yorkiin asti tulvi Suomeen osan-
J oftosphomia missä varauksettomasti tunnustettiin tämän
! suomalaiseja neron suuruus. ^
^ j ; :^ Myös meitä Canadan suonjalaisia vavahdutti tämä Hel-
'-;singistä tullut surusanoma, sillä onhan Sibeliuksen luova ja
.innoittava työ arvostettu' myös täkäläisten maanmiestemme
l k^kiiiideäsa. Suomen presidentti Urho Kekkonen, tulkitsi
V myös täkäläisten maanmiestemme tunteet, kun hän lauantai-
'sessa radiopuheessaan sanoi Sibeliuksesta mm. seuraavaa:
' "Sibelius oli suomalainen sydänjuuriaan myöten. Hänen
^^musiikkinsa on kansallista sanan pailiaassa merkityksessä.
Miatta se on enemmän kuin kansallista, se on tullut kansain-
' V veliseksi, yleismaailmalliseksi omaisuudeksi. Me suomalaiset
rj^aäinmeolla onnellisia ja ylpeitä siitä, että Sibeliuksen mu-rsiikin
avulla meidän kansallinen erikoisuutemme on tullut
• tunnetuksi^ ymmärretyksi ja arvostetuksi kautta sivistyneen
I maailman."
* : .Miten sitten suhtautuu koko sivistynyt maailma suuren
mestarimme luovaan työhön? Ottakaamme joitakin esi-
•> merkkejä*
Ä '•Ihmiskunta on menettänyt paljon" korostettiin Mosko-j
v ^ radiossa. "Suomalainen säveltäjäsuuruus Jean Sibelius
^ oh,kuollut.^
"Sibeliuksen nimi olennoi Suomen kansan kulttuuria.
'Tuo maailmanmaineen ansainnut erinomainen säveltäjä on
^ aina ollut suomalaisen hengen ja kansanluonteen tulkitsija.
Hänen sävellyksensä johdattavat kuuntelemaan suomalaisen
*ftnJnnonäqniä, jokien pauhua, metsien huminaa, järvien
;äaltdiliiajä kallioisten rantojen sanattomuutta... Säveltäjä-
• j mestaria poismeno on raskas menetys koko ihmiskunnalle.
•Mutta suuren taiteilijan elämäntyö on kuolematon. Sibelius
elää taiteessaan, joka on vastakin ilahduttava koko ihmis-
, kuntaa * .
' Sibeliuksen kuolemasta ja hänen elämäntyöstään kirjoit- I
^ Xiviit laajasti kaikki PoTijoismaiden lelidet. Oslossa, Nor-kjassa,
Arbeiderbladetin Äiusiikkiarvostelija, säveltäjä Klaus
Eggepäattäänekrologonsq seuraavilla sanoilla: "Hän ei ollut
vain Suomen kansallinen ylpeys, Koko pohjola oli ylpeä
tästä hengen suurmiehestä."
XönHtfoösa'ilrnestyvä'suurlehti Times kirjoitti lauantai-'
sessa toimituskirjoituksessaan, että Sibeliuksen poistuminen
merkitsee enemmän "meille englantilaisille kuin yleensä eu-
' Tooppalaisille— tietenkin suomalaisia-, lukuunottamatta ~
tai amerikkalaisille." Tässä pääkirjoituksessaan Times-lehti
jatkaa: * _^ *
: "Sibelius oli kiintotähtenä taivaankannella niirf kauan,
että hahen; nauttimassaan arvonannossa on tapahttmut vain
•"enia vaihteluita. ' .
^'Sibeliuksen musiikki ei muistuta kenenkään toisen tuo-toa.
Hänet tuntee heti — sävellyksen henki; kieli jä
ssanoma ovat: sulautuneet selväpiirteiseksi musiikiksi, joka
'on rikastuttanut maailmaa riippumatta siitä, onko häntä
-osattu arvostaa riittävästi."
Newyorkilainen Philharmonic Orchestran johtaja Leo-
Jiiard Bernstein tulkitsi amerikkalaisten tunteet sanoen lau-Äntaiha,
että "minä ja kaikki kollegani murehdimme tänään
: lalkuvoimaisen ja todella uutta luovan muqsikon poistumista
• keskuudestamme." '/
* • •
Suurin huomio on luonnollisesti kiinnitety Sibeliuksen
saavutuksiin ja neurouteen Suomessa. Osoituksena siitä,
mitä Suomen varsinainen kansa tästä suurmiehestä ajattelee,
lainaamme Helsingissä ilmestyvän työväenlehden, Kansan
;Uutiset-lehden nimimerkki "M. P." kirjoituksen, jossa sano-
^ taan:
'^Jeian Sibeliuksen nerolle oli ominaista voimakas duaali^
«uus: barbaarisen alkuvoiman, pulppuavan värikylläisen elä-
;. män, älyn ja klassillisen kirkkauden välisessä voimain mit-telyssä
kasvoi hänen tuotantonsa ajattomaan suuruuteen.
"Suomi kokee mestarin menetyksen ennen kaikkea suu-
I^jrenaicjansallisena suruna. Tiedämme, miten ainutlaatuisella
tavalla hänen työnsä on rikastuttanut suomalaista musiikkia:
* «äveltäjän alkuvuosien suurissa kansallisromanttisissa teok-
*sissamuinaiskalevalalainen maailma eli rikkaana ja tbdelli-sSena.
Finlandian väkevät sävelet ovat aina soineet meille
; Siionien kansallisen historian vertauskuvina. Tiedämme,
; että Jean Sibeliuksen neron kasvun alkuvaiheet liittyivät
> kiinteästi maamme ja sen kansan olemukseen, hänen luon-
- 'tdnsa tule säilymään kansallisen kulttuurimme suurimpana
/^^imrteeha; Hänen merkityksensä maamme musiikkiin ei ra-
,joihi?hahän tuotantoonsa sellaisenaan — Sibeliuksen herät-
*. tav^ vaikutus qn ollut arvaamattoman suuri, se on merkin-
' n3f$;iiuden. kauden alkua suomalaisen musiikin historiassa.
^ Sibeliuksen orkesterisarjat, hänen lyyrillinen tuotantonsa
. hi^^^ut ja nerokkaat näyttämömusiikkiluomuk^t ovat kautta
V re«^ suurinta oh mestari luonut sin-
' fgö^oissaan.
, ^{WCH^ ja ^90Wukujen vaihteen kansallisromanttinen, sa-
^> x^^inämeiss^^
Ituu sinfonioissaan Massillisemmaksi; Näissä, tinkimättömim-
; mi^sä tilityksissä ja koetuksissa mestari luo kestävimmät
q ^jronsä. Hänen seitsemän sinfoniaansa ilmaisevat j&kainen
niitä 'voces intimae', joiden pohjalta totuudellisimmat työt
> ovat nousseet. Täällä hän on.ollut lahjomattoman uskoUi-
V ne» musiikkinsa ja taiteensa totuutta kohtaan - - tuo tinki-
; smättömj^ on kohonnut Sibeliuksen sinfonisen tuotannon
•erääksi maailman musukkikirjallisuuden merkittävimmistä
musiikkiluomista. ^
"Sibeliuksen kasvu sinfonikoksi alkoi sekin kansallisro-
J:manttisea suunnan pohjalta, mutta vaikka l:ssä
.4a>eminekin',yoimakkaasti mystillisen muinaismaalUnan läs-
^ naolon, voimm?, myös tajuta klassillisen kirkkauden ja raken-
' teellisuuden pakottavan voiman. IV sinfdnia on Sil>eliuksen
Rotuhelvetissä
kotitarkastuksia-joukkomitassa
Jobannesbnrg. — Aseistetut po­l
i i s i t takavarikoivat viikko sitten
lauantaina suuria asemääriä ratsi­oissa
eteläafrikkalaisissa yhdyskim
nissa estääkseen niiden levotto^
muuksTen toistamisen, jotka edelli­sessä
viikonvaihteessa vaativat 40
afrikkalaisen hengen. .
J o puolen päivänä aikana o l i suor
ritettu 500,000 kotitarkastusta j a o-tettu
takavarikkoon kirveitä, nuijia,
rautatankoja j a muita aseita.
Edellisen viikon taistelut käytiin
Basuto- j a Z y l n heimojen välillä e-räisisä
yhdyskunnissa Johannesbur­gin
lounaispuolella. Tämän jälkeen
helmojen välillä on vallinnut "lin­narauha",
mutta monista seikoista
p ä ä t e l l e n tilanne lauantaina jälleen
k i r i s t y i .
Rahamaailman noituus
(Jatkoa)
Saunders L t d . Torrafo, on lauiet'
kuutusyhtiöiden, luottolaitosten se-
,— J ä ä p e i t t ä ä noin puolen Poh­joisen
J ä ä m e r e n pinta-alasta, - j o ka
kokonaisuudessaan käsittää 5.5 mil­joonaa
neliömailia.
tänyt pääministeri BiefenliakeriUe
avoimen kirjeen, josta huomattavia
lainauk^a Vancouver 'Trovipce"-
lehden mukaan:
" Y l i 4 % nousu kulutustavarain
h i n n o i n viimeisen 12 kuukauden
aikana on äänettömästi poistanut
$250,000,000 arvoa säästösijoituksil-ta,
$100,000,000 ostokykyä Canadan
säästöbondeilta ja $1,200.000,000
voimassa olevilta $30,000,000,000:n
henkivakuutuksilta.
"Me uskomme rahan arvon ale­nemisen
Canadan edessä t ä n ä päi­vänä
olevaksi pääkysymykseksi. S i i^
hen kietoutuvat molemmat, -moraa­l
i (koska se on säästöjen varkaut­ta),
käytäntö (koska se Uhkaa ta­louselämää)
se vaatii huomiota
molemmilta: sekä teidän hallitiik-seltanne,
että kaikilta rahalaitoksil­ta.
"Vastuu vakavaraisesta dollarista
on jaollinen: (Pankkien, henkivä-
Suomen ja N - l i i t on
kauppa edistyy y hä
Moskova. ^ (SIB) — Äskettäin
ilmestyneessä "Sovetskaja Torgov-
Ija" l e h d e s s ä on V . Koshentajevskin
kirjoitus Neuvostoliiton -kaupasta
Suomen kanssa.
Neuvostoliiton osuus Suomen u l ­komaankaupassa
liikkuu 17—20
prosentin vaiheilla. Neuvostoliitol­l
a on ollut vankka toinen sija, eräi­nä
vuosina ensimmäinenkin,^ sija
Suomen ulkomaankaupassa. Suomi
e s i t t ä ä samoin nlerkittävää osaa
Neuvostoliiton ulkomaankaupassa,
se on vakituisesti ensimmäisellä tai
toisella sijalla Neuvostoliiton kapi­talistisista
kauppatuttavista.
Tällä hetkeDä~ kauppa Neuvosto­l
i i t on ja Suomen välillä tapahtuu
toisen, vuosiksi 1956—60 solmitun
viisivuotissopimuksen nojalla. Mo­lemmat
osapuolet sopivat jokaiseksi
kalenterivuodeksi erikseen tavara-luettelonsa,
Neuvostoliitosta ta­pahtuvalla
tuonnilla peitetään i n i l -
tei kokonaan tai ainakin valtaosal­ta
- Suohien nestemäisten polttoai­neiden,
viljan, sokerin, rautaromun,
rautalejerinkien, puuvillan, lan­noitteiden,
eräiden metallien ym.
tarve, Neuvostoliitosta toimitetaan
Suomeen myös valssaustuotteita,,
henkilöautoja, kuorma-autoja, moot­toripyöriä
, j a - e r ä i t ä teollisuusko-neistoj?.
i;Neuvoätoliittoi puolestaan-x>nSuor
men ^iya-, kone- _ j ^ kaapeliteoUi-suuden
.itudttö.idei^^ pääosteja sekä
tuotannorvkulhiiniaatipiste. Sen
sävy ei voi Vedot» yleisömas-soihin,
sillä se on sielun syvim^
piin syvyyksiin tunkeutuneen
ihmisen musiikkia. Tuo tun­keutuminen
ihmissielun sala^
tuille alueille ei ollut merkityk­setön;
muinaisajan alkuvoimai­sen
barbaarin ja uuden ajan
intellektuaalisesti korkeatasoi­sen
yksilön välinen vojmanmit-tely
tasoittuu. Kolmessa vii­meisessä
sinfoniassa on tavattu
apollooninen rauha, Sibelius
katsoo niissä ehkä korkeam­malle
ja laajemmalle kuin
missään aikaisemmassa teok­sessaan.
Näiden kolmen sinfo­nian
maailmat ovat aineetto­mia,
henkisiä niissä Jean
Sibelius kohoaa yleisinhimilli-syyden
kategoriaan.
"Sibeliuksen kehitys sinfo­nikkona
kulki klassismia koh­den.
Hänen maailmanhistorial­linen
merityksensä onkin juuri
tässä: Katsoessaan kehityksen*
sä viimeisissä vaiheissa kauas
taaksepäin aina 1500-luvun
kristallinkirkkaaseen musiik­kiin,
hän nostaa romantiikkaan
juuttuneen sinfonisen ajatte­lun
sen aikaisemmille rikkaille
lähteille.
"On onnellista, että vain elä­män
pituus on määrätty, ei sen
korkeus. Jean Sibeliuksen suu­ri
elämäntyö päättyi Ainolan
honkien huminassa. Suuren
suomalaisen biologinen elämä
sammui, mutta hänen taiteensa
elää ajatonta elämäänsä. Sibe­liuksen
työ oli mittasuhteilta
suurta, ajatohta, siksi hänen
taiteensa tulee ainaiseksi jää­mään
selvittämättömäksi luo­misprosessin
mysteerioksi.
Mutta kaikessa suuruudes­taan
ja ajattomuudestaan huo­limatta
Sibeliuksen musiikki
on kuitenkin niin selvää Suo^
men kansan elämän,* luonnon
ja kansanluonteen tulkintaa,
että me tavalliset kansanihmi­setkin
voimme siitä nauttia ja
juuri tämän vuoksi me kim-nioitancune
tämän suuren suo­malaisen
muusils;on muistoa.
puunjalostusteollisuuden tuotteiden
suurostaja. Spomen kone- j a laiva­teollisuus
l ä h e t t ä ä Neuvostoliittoon
noin neljä viidesosaa vientituotteis­taan
ja kaapeliteollisuus noin puo­let.
Viime vuosien luonteenomaisena
uutuutena on e r ä i d e n kulutustarvik
keiden alalle ulottunut vaihto. Neu­vostoliittolainen
kuluttaja tuntee
hyvin suomalaisen sulatejuuston,
huonekalut, ja monenlaiset paperi-valmisteet.
Suomessa taas realisoi­daan
neuvostoliittolaisia säilykkei­tä,
kaviaaria, alkoholituotteita, p u i ^
villakankaita jne.
Vuosi 1957 toi suuria merkkita­pahtumia
Suomen j a Neuvostoliiton
kansojen l^anssakäymiseen. : ^
Kesäkuussa allekirjoitettiin pöy­täkirja,
joka edellyttää toimitusten
lisäämistä puolin ja toisin 100 m i l ­joonan
ruplan arvosta. Se merkit­see
sitä, e t t ä tänä vuonna kauppa­vaihto
ei lisäännykään 10 prosenttis­i
a , kuten alustavasti o l i edellytetty,
vaan p e r ä t i 20 prosentilla. Neuvos
toliitto toimittaa Suomeen lisää
öljytuotteita, kivihiiltä,^ valssauje
tuotteita, metalleja j a viljaa saaden
Suomesta Vastaavasti Enemmän kaa-pelivalmisteita,
paperiteollisuuden
tuotteita j a rakennustarvikkeita.'
On mielenkiintoista todeta,^ etta
suomalaiset yritykset käyttävä
esim. neuvostoliittolaisen alumiiiiii^
lisätoimllukset Neuvostoliiton ti­laaman
t e r ä s - ja alumilnijohdon yalr
mistamiseen. Viime vuosina suomar
lais-neuvostoliittolaisessa kaupassa
on selvästi hahmottunut e n t i s t ä voir
makkaampi pyrkimys kansainväli­sen
työnjaon tarjoamien etuisuuk;
sien laajaan hyväksikäyttöön. Neu^
vostoliitosta toimitet;aan Suomeen
esimerkiksi eräitä koneita ja vals
saustuotteita. jotka käytetään Neu­vostoliiton
tilauksesta valmistetta­v
i i n aluksiin. Molemmat mainitut
esimerkit osoittavat tämän yhteis­työmuodon
laajentumista.
Devalvaation
eräitä seurairluia
Suomessa
Helsinki. — Vientiyhtiöt saavat
jokaisesta vientiyksiköstä Suomen
rahassa 39 prosenttia korkeamman
hinnan kuin ennen. Voitto kymme­niä
miljardeja vuodessa.
Tuontihinnat, jotka joutuvat ku
luttajien maksettavaksi, nousevat
39 prosentilla, jos ostohinta ulko­maanvaluutassa
pysyy samana.
Kotimainen hintataso nousee
tuontihintojen nousun johdosta.
Matkaliput ulkomaille halpeni v a i
hieman.
Viejät saivat heti 6 mrd. markkaa!
"tuulentuomaa" rahaa elo- j a syyp-.
kuun viennistä, jota ei vielä ollut
tilitetty heiUe.
P ö r s s i k u r s s i t heilahtivat reippaas­t
i ylöspäin. Yhtiöiden asema vah­vistui.
Puunjalostusteollisuuden vienti­tulot
nousevat vielä tämän vuoden
loppupuolella l i s i k s i n.^ 12,7. miljai^';
d i l l a , josta ehkä puolet menee vieii^'
timaksuihin, ellei vientiiäakäupj^fl^^
s e n t t i ä ennen vuoden vaihdetta jo
pienennetä. ViejiUS on mahdolli­suus
saada puolet vientimaksusta
takaisin ,^ensi ^heinäkuussa, toinen
puoli menee valtion vakauttämis-lainan
maksuun Suomen Pankilla
Indeksitilit lisääntyvät j a varätt
siirtyvät n i i l l e . \
Palkkatyöläisten elintaso laskee
hintojen kohoamista vastaavasti, i
Pienviljelijäin toimeentulo huo
nonee hintojen korotuksen johdos­ta.
Tuontihintojen noustessa nousee
vat seka kaupunkien etta maaseuH
dnn väestön tarvitsemien tarvikkein'
den hinnat.
.Valtion ulkomainen velka nousi
heU noin 60 miljardista y l i 83 m i l ­j
a r d i i n maiUcaan. Myös u&iden vi^.^
kojen korot j a kuotetuksietbltsvav&t.
kä U i t u k s e i i v a l i n ä ) j a on kor­keampi
moraaliiien vastuunalaisuus,
kuin ' t e k n i l l i s t y sopiihusten tyy
d y t t ä n d n e n .
"On epämieUyttävaa loistaa, e t tä
1939 hallituksen j a muiden bondien
ostajat ovat m e n e t t ä n e e t puolet os­tokyvystään
sijoituksissaan ja että
v. 1949 bondien ostajat ovat .menet­täneet
17 % niiden arvosta, sekä
12 k k sitten ostettujen bondien ko­rot
eivät p e i t ä rahanarvon alentu­mista.
"Heille, jotka ostivat bondeja,
sekä j ä t t i v ä t säästönsä pankeille ja
muille rahalaitoksHil^: raha pysyy
tallella, mutta' sön arvo katoaa."
K i r j e jatkuu samaan suuntaan
moniin m u i l i i n kysymyksiin nähden,
mutta sen kokonaiskäsittely ei so­vi
t ä m ä n kirjoituksen yhteyteen.
Tämän kirjoittajalla ei ole har­maata
aavistustakaan' minkälaatui­nen
laitos Saunders Ltd. on; kui­tenkin
voidaan olla varmoja siitä,
ettei se ole mikään sosialistinen tai
kommunistinen laitos.
Yllä esitetty nostaa kysymyksen
mitenkä monopolikapitalismin aika­kaudella
voidaan rahanarvo vakiin­nuttaa?
Rahanarvon vakiinnutta­minen
on jokaisen kielellä, mutta
miten se on käytännössä toteutetta­vissa?
Siihen tuskin kukaan porva^
r i l l i n e n poliitikko Icykenee anta­maan
muuta kuin puoskarimaisia
vasftauksia: Tuotantoa on tehostetta­va;
palkkojen korottaminen on lo­petettava,
jne. Mutta näiden puos­kareiden
on luonnollisesti muistet­tava,
e t t ä hinnoista j a Voitoista ei
sovi puhua mitään.
Nykyään on jokaisen kapitalisti­sen
maan parlamentin edessä etum­maisena,
kysymyksenä "vakiinnut-tamisohjelma".
Parlamentissa on
mahdollisuus puhua asiasta j a asian
sivusta. Mitä parlamentissa sano­ntaan
ei muuta tilannetta, sillä hal­litus
toimii monopolikapitalistien
määräysten mukaan. Niin kauan
kuin tämän maan, kamaralla on o i
lut pienimpiä kapitalismin ituja,
on myöskin "vakiinnuttamisohjel-ma"
esiintynyt enemmän tai vä­hemmän
päiväjärjestyksessä. Jo
Rooman vallan aikana yritettiin
rahaa edustavien metallien hinnat
m ä ä r ä t t y rlailla, mutta huonolla me­nestyksellä.
Kehittyneellä kapitalismin kau­della
on lainvoimaista vakiinnut­tamista
kokeiltu eniten sotien ai­koina,
mutta silloinkin ovat hinnat
karanneet lainkirjaimen yli. Kehit­tyvän
kapitalismin aikana hinnat
ratkaisivat > i t s e n s ä : ^ m a r k k i n o i l la
kysynnän j a tarjonnan perusteella.
Mutta,kun kapitalismi kehittyi mää­r
ä t t y y n monopoliasteeseen j a tuo­tanto
kehittyi y l i markkinain osto­kyvyn
j a liikatavaroita alettiin tur
hoamaan; s i i t ä alkaen on monopoli-kapitalistit
kontrolloineet hinnat
omin keinoin.
. Monopolikapitalismr ei siedä ei­k
ä kestä hintain laskukautta. Sen
voimme todeta 'katsomalla mitä
rappeutuvaa kaptialistista maata
tahansa. Rappeutuva kapitalismi
pjrrkii jatkamaan olemassaoloaan^
hintainkorotuksella ja sellaisen ta­varan
tuotannolla, joka tuotetaan
tuhoamista varten. Tämä luonnol­lisesti
ajaa hallitukset vaikeuksiin,
koska valtio on pakotettu ostamaan
kokonaan sen osan tuotannosta jo­ka
'jää tuhoa varten.
Mutta jos me katsomme taakse­päin,
niih rappeutuvalla feodaali-j
ä r j e s t e l m ä l l ä oli myöskin ' l a k i i n -
nuttamisohjelma" jatkuvasti edes­sä.
Valtiot 9liVat jatkuvasti raha­pulassa
j a rahanarvon aleneminen
t)li ilmeinen. Meille läheisin esi­merkki
on K i i n a ennen kansantasa­vallan
voittoa.
Kapitalistit j a yleensä porvaristo
syyttävät työläisten korkeita palk­koja
rahanarvon alenemisen pääte­k
i j ä k s i . He kuitenkin visusti vält­tävät
mainitsemasta m i t ä ä n korkeis­ta
hinnoista j a Voitoista. P ^ e ät
suuruus tai pienuus el tee yhteis-
Icnntäa koyhemmäksi tai rikkaam­maksi
koska se/on'kansakunnan
sisäisessä kiertokulussa se osa joka
jatkuvasti tuotetaan j a kulutetaan.
Se käsittää työväenluokan elintarr
peet Palkkojen korkeus ja elin­tarpeiden
halpuus merkitsee kan-'-
sakunnan sisäisten markkinain pa­rannusta,
sekä elintason: nousua
Minkä kapitalistiluokka saa normaa-lisesti
työläisten tuottamasta lisäar­vosta,
se kuluu kapitalistlluokan
elämään; keskittyy . j a kasaantuu
pääomiin. Loppu jää ulkomaaii
markkinoita varten tai tuhottavak­s
i , kuten niin julkeasti monopoli-kapitalismin
aikana tapahtuu. Mo-nopolikapitalistit,.
eivät ymmärrä
omaa järjestelmäänsä ja senvuok-si
ne. eivät voi hyväksyä sen nor­maalista
toimintaa.' "Kapitalistit
tuhoavat sisäiset markkinat j a sit­ten
hakevat markkinoita ympäri
maailmaa". (Engels Anti-Duhring).
Enimmälsvoittojen saavuttami­seksi
kapitalistit turvaantuvat j u u ri
t ä h ä n noitamaiseen ryöstöön j a var­kauteen.
Ne ryöstävät j a p e ^ v ä t
kansaa sekä hallituksia. Ne koetta­vat
kahmia- käsiinsä myöskin ylei-söpalveluksiin
ja kansan huoltoon
kuuluvat varat.
Mitenkä sitten on palkan vaiku
tukseh laita, rahanarvon alenemi­seen
nähden? Maksaako kapitalisti
työläiselle palkan? Marx'in määri­telmän
mukan työläinen maksaa
kapitalistille. Kapitalisti . maksaa
työläiselle palkan, työläisen ennen
tuottamalla tavaralla^ joka uuden
tuotantoprosessin aikana -kiertää
markkinoilla. Jos kapitalistit nos­tavat
hintoja j ä ä työläinen lyhkäi-seksi
elintarpeistaan. Tämä on yk­sinkertaisin
selitys rahanarvon aler
nemiseen. Siis palkka ei ole vielä
vaikuttanut tuotteen Kintaan koska
se maksettiin entisellä tuotteella.
POMJOIS-ONTARIOSSA
Toronto."— C C P : n johtaja ''Donald
C. Mäd;>onald on syyttSnyt e t t ä erSät
mets^' "ja. paperiyhtiöt koettavat
muodostaa paroonivaltakimtia kruu­nulta
vuokraamille mailleen j a estä­vät
pai];alllset asukkaat käyttämästä
n ä i t ä metsäalueita.
Hän selosti, e t t ä äskeisen vierailun­sa
aikana'^»ohjois-Ontariöon hänelle
o l i valitettu, e t t ä - e r ä ä t yhtiöt peri­vät
maksun kruunun maiden mpikul-kevien-'
teiden, käytöstä jar ovat estä­neet'kalastajia
Ja metsästäjiä kulker
masta,näillä- teillä.^. ' ,
MacDonald osoitti, että yksi syylli­sistä
on Qntarlo Paper Company, j o -
ka. perii,$3.00 autosta Ja $5i)0 trokista
ennenkuin;, n i i t ä päästetään^ K i l l a la
Xake tieUe, joka lähtee Marathonisi
•Xta hyvin ymmärretävissä mli
paikallinen väestö on suuttftslssa t
män feodaalisen menetelmän johde
ta. VaiÖa myönnetäänkin, että y]
tiöt joutuvat Takentamaan ja pit
mään tiet kunnossa voidakseen tc
Iäiset tuottavat y l i oimöh e l i i ^^
tanriustehsa. Mutto e
tustaa^'ja'' väittää, ette
n i i t ä s i i t M l O d i i k a p i ^
t ä tekaysurikkOon.^^^^ se sitten
iphtyto?-Se'jpht^^ jota
kapitaUsiit käyvät keskemäm rä^
iianäiäjlilmEm 'noidanjrmpyrassä. T!yö-p
a l k i l f e ' äiiiiä e i ole m i t ä ä n tete
mists:',-jc,'^.'^ .i
YleeiisM^vähänkään meridtykisel-li^
et mkk^et pääomien j a velkojen
kautta s i k ä a h t u y a t toisiinsa, Suur­pääomat
' ''^'avustayat" pjehenipiä
p ä ä ö m i ä M a m a l i ä niiden osakkeita,'
antamäilä' h i i l l e laiiiöja, sekä mo-henlaisilfö''
söpimiiksilla ,sitovat fiie
itseensä. Tilaisuuden tidleh isuur-pääoma
ä u j e r t a sellaisen ^piienem-inän
tokkgfen Jonka yliapitäininen
s i l l e ei enää ole öduliista: Kuiten­kaan
i ä i i ä i s t a liikettä ei. pelastaisi
se, kumkä a l h a ^ e se kykeiilsi pol-kemaä'n
t ^ ä i s t e n s ä palkat.. ,
MyÖsldni -(»n aikakauden ilmiönä
u l i u t l i i k l fe
lyyden' tddistus j a pyytää valtion
tukirahoja. Monimuticaisen kirjan­pidon
aväflä tällainen köyhäntodis-us
ön' '^^ä'k'vutettavlssa, vaikka l a l -
Mutta kun t y ö l ä i n e n j ä ä lyhkäisek- tos on ^vielä .omin avuin kykenevä
mla niillä valtavilla alueilla, joita j
ovat hallitukselta vuokranneet, slit
kään tällaisella paroonimaisella aja
telutaValla.; e i ole • paikkaa 20.- vuos
sadan aikana mikäli paikallint
väestö on kysymyksessä." -
: Hän-oU sitä mieltä, että maa.
metsädepartmentin tulisi lopetta
nämä tullimaksut.
Maar ja. metsädepartmentin mlnis
terlMaplsdoram on. selostanut* ett
täinä tapa on ollut käytännössä kulu
neen 20 .vuoden vajan.; ma on «it
mieltä, e t t ä kun yhtiölle myönnetääj
metsälisenssi.^niillä on täydet oikcu
det .tehdä mitä haluavat metsäalu
eensa kanssa. -
si elintarpeistaan on h ä n pakotettu
vaatimaan lisää palkkaa. Tähän voi­daan
lisätä, että kun yksi kapitalis­ti
nostaa hintaa n i i n toinen tekee
samoin ja kapitalistit ovat pakoi-tettuja
myöskin maksamaan raaka-aineista
ja työvälineistä enemmän
kuin aikaisemmin.. Joten ollaan
"mahdollisimman parhaassa tilan­teessa,
mahdollisimman parhaassa
maailmassa".
Yllä mainittu tilanne voidaan
helposti todistaa yhdysvaltalaisten
t e r ä s t r u s t i e n teräksen hintakiskon-nalla.
Työläinen ostaa vähissä. eris­s
ä . t e r ä s t ä , siksi hinnankorotus kos-.
kee ensikädessä niitä kapitalisteja,
jotl^a. valmist;ayat terästuotteita,
kuitenkin hinta tuotteiden kautta
saavuttaa työläisen elinkustannuk-.
set.
Minkä kapitalistit todellisuudes­sa
saavat on se yliarvo jonta työ-maks'aiäa,
an osakkailleen voittoja.
Hallitus 'ei'^kovin tarkoin tutki ys
täväinsä kirjanpitoa. Y k s i tällairien
esimerkki on Canadan kultatuotan-to.
\
Y k s i aj^yan uusi tuotantoala, uraa­nikaivokset,
käy ankarasti kansan
varain jl^ipppuun siltä , huolimatta,
e t t ä . sillä e i , ole kansan elämälle,
muuta n^ejr^tyst^ k u i n k ä y t t ä ä mää'
r ä t t y , m,§45ä ty^voimqa.. Tuiot^nto
itsestään on nykyään tuhoa varten.
Hallitus «on.vpakotettu pstamaan Jco-ko
tuotannon sillä muita markki-n,
oita. .^irOle olen^assa,-,Kuitenkin
hallituksella • o l i s i , lukemattomia tir
laisuuksia käyttää tuota työvoimaa
kansan hyväksi.
Haj|,ualsimme^ tulla . tuntemaan
sellaisen porvaripolitiikon joka
käytäiuiöyisesti^ osoittaisi miten
monopo^k9pitaIismiW aiisana ra­han,
arvo oVvakautetaaq".
Hän selosti, että tullimaksujen p&
rimisellä koetetaan estää yleisöä
käyttämästä näitä teitä, eikä häi
nähnyt mitään väärin siinä. Mi-nisteri
on sitä mieltä, ettei yleisöt
pitäisi käyttää. metsäteitä, koiska nii.
den käyttäminen on vaarallista ja
autot voivat joutua yhteentörmäyk­seen
trokien kanssa.
Lakiasiantuntijat Queens Parkilla
ovat kuitenkin sitä mieltä, e£tä vaik­ka
yhtiöt voivat- kieltää teiden, käyt-töoikeuden
n i i n yhtiöt eivät voi estää
kalastajia ja metsästäjiä kulkemasta
y h t i ö n . metsissä, 'jos he eivät käytä
tietä sinne päästäkseen.
te lahti Vierailee
lokak. 9-16 pnä
Toronto. — Osmo Lahti, joka
Moskovana pidetystä Maailman
Nuorisofestiva'alista . palattuaan on
käynyt puhumassa Ont. nikkeli- ja
kulta-alueeUa, «sekä tääUä Etelä-On­tarion
suomalaisasutdksissa, vierai­lee
heti CSJ:n edustajakokouksen
j ä l k e e n Länsi-Ontarion alueen eri
.paikkakunnilla seuraavasti: •
Lokakuun 9 pälyä NIpigon, Onta>
Lokakuun 10 päivä Port Artbniv
Ont. C S i : n haaliUa. . , ^
Lokakuun 1]( p ä i v ä NolalUi Ont,
M C S ^ i ^ i h a ^ U a . j
... I^okakuun 1 2 p ä l y ä , P o r t Arth|lrin
V ••••.i .nuorten ryiunäin haalUla.
^.Lokakuun 13 päivä Käiqissä,PoIi-jojian
h a o i l l a.
Lokakuun 14 päivä Finmark—
t ^ i Mokoman paalilla, v
\ Lokakuun 16 päivä ,Finland,-Ont.
' CSJ:n PS. haalilla.
Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles Britannian ulkoministeri Selwyn Lloydille: "Minun
on tunnustettava Selwyn, että kun ' V ö n ä l ä i s et ensin esittivät ehdottoman yduiasekokeilu-kieltonsa^
minä uskoih, että me emme 'kyke ne koskaan puhumaan itseämme ulos Siitä
umpikujasta?*^ - ^"'^
"Pdk kattilaa soiiiiiaa, t i l u s t a . . ."
Suomen asioita seuraavat kanssa-
-ihiäiset t i e t ä ^ t , että "sotavsuuri on
syxttynyt" isiemme maan suuressa so-stal&
lemokraattisessa puolueessa. Ja
e t t ä tätä f sotaa» käydään väliän Joka
p i i o l ^ .
SitttenVtemmellykseen xnn-; vedetty,
sellaisia' u suuria :. Joukkojärjestöjäkin
kutoa esimerkiksi TÖL J a S A K , joiden
p i t ä i ä Ja täyi^ykhi OUs itsenäisiä
järjestöjä. Jotka p ä ä t t ä v ä t itsenäisesti
omista asioistaan.
Myös meille t ä n n e suuren rapakon
taakse on tarittu suomittavaksi t ä tä
suursotaa. Suomi-Seuran vlimeviik-
Imisessa uutiskirjöessä kerrotaan pit­kästi.
Jä leveästi m i t e n tohtoxai. Väinö
l^umeF: on ruoskinut ykmikflateiaT Ja
uhkaillut, e t t ä Jos / ei ..isännän ääni
knulu. niin "kunkilalset^ potkitaan
pois., sosialidemokraattisesta puolu­eesta
kuten on poticittn;^3cuutoset''
J « n i i n monet muutkin.
Mutta pauhatessaan "knukilalstenir
suurista
Tiickomisen' s t b t e o i ; t<>btori Tanner noudattajan tiimoilta.
unhoittaa tai painaa villasiellä omat
samanlaiset rikkoumuksensa: Hän ei
ilmeisestikään muista sananpartta,
e t t ä "pata. kattilaa soimaa;' ^usta
k^lÖ kunamallakhil'.
Antakaamme siis parir piibe;envuo-roa
mniUe.. lainaten emiksi Suomi-
Seuran uutiskirjeestä:
"Sosialid^okraattisen puolueen p u ­heenjohtaja
..tohtori ^Väino ^ n n e r
selostiypuolueväeUe poliittista Ja^ ta­loudellista
^ tilannetta tiistaina 17. 9.
Helsingin työväentalos-a . . . (Skogi-laisten)
halEhikseen menon puolue­neuvosto
tuomitsi Jyrkästi . . . Demo­kratiassa
on. omat seuraamuslakinsa.
Jokav kavsm niskuroi, menettää puo-lueluottamuksensa..-
On tällä pelillä
v a p a n d n t t n k u u t o s i s t a k i n , m i k s e i
myös viitosista - .
FeDolle siis uhataan h e i t t ä ä ilman
"Älkää tehkö niinkuin minä teen,
vaan niinkuin minä opetan! Sanoi
entinenr.pappi", kirjoittaa nimhnerk-k
i T_t^. Qplsingin' Kansan Uutiset-lehdep
yleisön kh-Jeitten osastolla
tästä samaisesta asiasta j a Jatkaa:
"SS'lki>plkuoU autuaana, haudatt-tiin
Ja maaksi piti h ä n e n Jälleen tu-lemaTn.
-''Idutta nyttemmin h ä n bn
n o u s ä k ^''j^Ös kuoUeista kunniatoh­tori
ya^kuätoiaporvari Väinö' Tanne­r
in hovrsulaa. -Tämä mies isäämaa
nyt kifiikuäisiUe sellaista läkik. että
näiden on heUpaikalla erottava hal­lituksesta,
taikka niuutofax -mpeaa
paukkumaan. Hauska puoli tässä
Julmistelussa on se, e t t ä tuo vanha
rakkari vetoaa puoluekuriin.
"Kuinka '^maine4 Tanner on itse
suhtautnnn^ päoluekurin ~ noudatta­miseen
vastaavanlaisessa tilanteessa.
Tannerin lupaa hallitukseen menneet
tis.skogi]aiset sosialidemokraatit
Itntta katsotaanpa ^^ämän
paavin omaa puhtautta puolu^cnrin
siltä'-puhnkODt aikakirjat omaa opet­tavaista
-'kieltään. Sattuipa vuonna
1917, että^lTäinö Tanner pääsi vitien
mnnn sosiatldemokraatin imtikana se­naattoriksi,
toisin sanoen niinisterik-sl;
niinsanottunn; 3>>koin senaattiin.
Asiat menivät kuitenkin Jonkun ajan
kninttnavsiiie malline, etta s i l ^
Sosialidemokraattisen - p n o h i ^ Joh­to,
joka todellakin edusti puolOeen
Jäsenjönldcqjen valtavaa e n e m m i s t ä,
päät^.^dttaa nappinsa pois sUtä pe­listä.
Se kotsuIjiMWriHlfdemökraattl8et;
ministerit pds haOitidaesta.'
"Mutta mitä teki Väinö Tanner?
Tämä hyväkäs ei ollut tietä pannalt-seenkaan
puoluekurista, vaan Jäi
jääräpäisesti istua kököttämään ml-nisterfpalliUeen,
kunnes sai tsoVi'
jansa Venäjän tsaarilta. . •
"Joten siis. jos kaukilaisniinlsterit
sattuisivat olemaan sillä päällä, c t t j;
vät tottelisikäan Tannerin M * *
n i i n he seuraisivat vain itsenö Tn»
^Väiskin antamaa esimerkki. ' _
"Pois se minusta, että sekaantoB».
kenenkään perheasioihin. KutiklttJ»-
ministerit eivät ole pyytäneet mtt»:
neuvonantajakseen, enkä ole
seksi tuppautunutkaan. M u t t a J »;
ilman aikojaan- huvittaa se bmsiu
Ja viaton naama. Jota tuo edellä m»--
nltttt vanha rakkari Ja paatunut l»»-;
Ineknrin jUdtoJa näytti vlpspSia,J^
Tiän^^vetosI^Tmolnfekuriin komiffl»*
saan kuukHalsmlnistereitä lopP»»"»;
hakanaan. Onhan se sentään ^ .
moinsn taidonnäyte mieheltä,
kuten asiakirjat todistavat, <»
vahnis ruiskauttamaan P ^ * ' ^ ^
kaikkfih' sellaisiin puolueen j
sihi. Jotka eivät sovi hänen ja
hellästi rakastavaisen taantnfflo*""
värin yhteisen phrtaan. — T.
/ Mitä tiailn Bsätiän, se on o O ^
taan jo'pahasta. Mutta «».*J2.j
t ä ä n hyvä. e t t ä Suomi-Senr» ^
tak huvittaa nieitä k a i * » ^ ^ !
v l i ^ läUDä Ttameifii tiaudDfl»'!;
-toQia:. -i: Kansäkoara-