Vapaus, June 17, 1967

              Sivu 2 Lauantai, kesäk 17 p. — Satuardiay, Jomle 17,1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established' Nov. 6, 1S17
EDITOR: W . E K L U N D . MANAQER: E. S U K SI
TELEPHONfii O f f f X c e M H ^ S t l H r o t t i A i l , S T A ^ 4 Z eA
Publlshed thrioö WÖBMJ)I: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. Weat, Sudhuiy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 \
Adl tfrtfein^ rates ttpon appllcation, translatloYT free ot charge.
Authorlzed' as sebond clajfe mall by the Post Of f icö" t)e|)artment, Ottawa,
aai* for payment of postage isieaeis,. ijf.
CANADIAN LANGUÄGEMESS* CLUB'
. TILAUSHINNAT: '
Canadassa: 1 vk: $10.00^ 6 kk. $5.25 . USA:n: 1 vk. $11.00,6 kk, $5.76
3 kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50; 6 kk. 6.25
Yoitloflaa "sairaudesta"
Eräsf töromtolainen päivälehti kettol viikorr ailussa, että
lääke- hauitaustoimiato-ja jalokivialalta hinataan pflX)sentuaa-lisesti
kaikkein suurimpia voittoja Canadassa.
Meitä kiinnostaa tässä yhteydessä erikoisesti lääkeala. Mai­nitun
uutistiedon muhaan Canadan 1,412 rohdoskauppaa
hankki vuonna 1964 lääkemyyrfneistä 4.36 sentin voiton jo­kaisesta
dollarin arvoisesta' kaupasta/ mikä sellaisenaan . on
. lietenkin hyvin epämääräinen tieto. Mutta kun tätä lääker
vähittäismyynniin voittoa verrataan siihen, että i-xioka-tävaran'
kaupasta peritään kesfcimiäärin 2.47 sentin voitto
doUaritfi myynnistä, huonekaluissa 2.32 sentin voitto j'a kes-kiJmäärin
vähittäiskaupan alalla 2.35 sentin voitto dollarin
: myynnistä, niiin siDoin nähdään, että ^lääkealalta kiskotaan
lähes kaksi kertaa enemmän voittoa kuin vähittäismyynnis-
. :-tä:':yleensä!"
Saman uutislähteen mukaan — jä tämä on", jo merkityk-sellisömpi
vertauskohde — rohdoskauppojen voitto oh mainit
tuna vuonna peräti 21.6 prosenttinen siitä pääomasta, mitä
, (nläihin liikkeisiin on sijoitettu!
. Kaiken tämän perusteella on helpompi ymmiärtää se kun
alahuoneen erikoiskomiteatiedtoitti viime huhtikuussa-, että
lääkiefirmatovait enemmän: kiintyneitä voittoihinsa kuiin sai-iraitten
ihmisten auttamiseen. Tosiasiassa ne yrittävät nylkeä
, korkeilla lääkehinnoillaam sairaat ihmiset elävältä.!- Mainittu
alahuonieen komitea selitti,, että Canadan lääkehinnaft ovat
kaikkein korkeimpien maailmanhintojen luokassa, että nämä
hinnat ovat kohonneet 140 prosenttisesti viimeksikuluneen
16 vuoden aikana'jolloin kulutustavarain hinnat ovat yleisesi
ti ktohonneet keskimäärin 48-prosenttisesti, ja; että lääkefir-mogen
voitto-osingot o vai; kaksi kertaa suuremmat kuin yleen
öä teollisuuslaitosten voitto-osingot.
AUTTAAKO MYYNTIVERON POISTO?
Kaikkien ylläesitettyjen tosiasiain perusteella tervehdit­tiin
raha-asiainministeri Mitchell Sharpin muuten, h.Si "pai­kallaan'
pysymiseen" tähtäävän budjetin sitä kohtaa, minkä
mukaan lääketarpeista poistetaan syyskuun 1 päivästä lukien
12-prosenttinen myyntivero.
Nyt on kuitenkin canadalaisten edessä kysymys, alen-taako
tämä myyntiveron poisftaminen lääkkeiden hintoja
lainkaan, tai jos se alentaa, missä määrin.
Lääkefirmojen miehet ovat jo selittäneet, että mitään
ei siitä tipu sairaititen ja tarvitsevien hyväksi, sillä lääkefir­mojen
muutenkin korkeita voitto-osinkoja on edelleen koro-
••tettava.... •, • • .
Mutta mitä sanovat caniadaläiset yleensä, se voi olla rat­kaiseva
tekijä.
Pantakoon heti aluksi merkille, että ministeri Sharp ei
sanonut budjettinsa yhteydessä, että lääkefirmojen tulee
alentaa hintojaan niin paljon, mitä nämä myyntiveron pois­tamisesta
"säästävät".. Hän sianoi vain. "hyvim toivotuksi",
siitä, että myyntiveron poistamioien alentaisi lääkkeiden hin­toja.
Mutta alentaakio se? E i varmasti ilman yleisen mielipi­teen
painostusta.
Pian sen jälkeen kun mr..Sharp tiedoitti tämän myynti­veron
perimisen l<)pettamisesta,. upporikkaitten lääkefirmo­jen
puhemiehet kiirehtivät julkisen sanain, radion ja tele­vision
vährtyksellä selittämään, että 12-prosenttinen myynti- .
veron poistaminen ei missään tapauksessa tarkoilta lääkkei­den
hintojen laskua vastaavasti. Jotkut heistä sanoivat, että
lääkealan yhtiöt tarvitsevat tämän säästön itselleen siirtääk­seen
tuomenmmaksi uuden hintojen korotuksen toteuttami­sen,
Jokatapauksessa selittävät lääkeyhtiöiden puhemiehet,
kuten selittää paholainen pyhää kirjaa, liittohallituksen 12-
prosenttinen myyntivero peritään tehdasportaassa, eikä vä-hittäiskauppaportaassa,
ollen säästö pienempi kuin" 12 pros.
lääJökeiden vähittäishinnasta.
Tässä yhteydessä palaa mieleen lääketeoUisuusfirmojen
aikaisemmat stelitykset. Canadian Pharmaceutical Associatio­nin
sihteeri-rahastonhoitaja John C. Turnbull esittä' touko­kuun
2 pnä 1963 verokysymyksiä tutkinJeelle Carterin ku­ninkaalliselle
komissionille ehdotuksen, että liittohallituk- ;
sen tulisi poistaa IMkkeiden kohdalta myyntiVeron, mikä ha­rien
silloisen Selityksensä mukaan oa "verotuista sailräudesta".
Hän osoittivettä vuonna 1961 tämän myyntiyeroh perusteella
hallitus sai lääkekaupoista tuloja $6.5 miljoonaa — mutta,
hän selitti, kun tänlä vero peritääuji tehdasportaassa, miin ve-roimenon
määrä nousi kuliittaijataiMHe päästyään $11 mii joo-naan.
'-••^•"^''••'^ V
Miten, on mahdollista eUä myyntivei% mistä hallitiis
saa $6.5 mäljponaa, maksaa sairaille ja tarvitseville $11 mil-
••joonaa?': •?' .: •'.
' Mr. Turnbull selitti tätä ihmtettä seuraavasti- Mainittu
12 pfoseritin myyntfiyerp lisätään tehdasportiaassa lääkkei­den
hintaan, nuhiin, sitten UsätääntuKku- ja vähittäismyyjien
voitto-osuus. Käytännössä se tarkoitttaa sitä, että kaikki vä­littäjät,
varsinaiseen rohdoskaiupjpaan asti, hankkivat Voittoa
lääkkeistä ja myös siitä myynltiverosta, mitä tehdasportaassa
peritään lääkkei^l Lääkkeiden välittäjät hanikkivät siis
siis voittoa ei vain lääkkeistfcä, vaan myös niistä veroista, miitä
lääkkeistä maksetaan!
--Piiäerridinni mir. Turnbullin sillöilsesita Selityksestä meil-
UHMDÄN ÖUYSTÄ
6 0 - 8 5% VOITTOA
Lähiidän' öljylähteet ovat edel- osuus energiajnilutuksessa on kyni'
leenkirt maailman tärkeimmät ja
esittävät Länsi-Euroopan kannalta
pääosaa eli 58 % sen öljyntuonnis
ta. Viime vuosi merkitsi lähi-idän
öljytuötannössa uutta ennätystä;
eli 11,8 % lisäystä edelliseen vuo
teen nähden.
Saudi-Arabia, joka aikaisemmin
on ofliit toisella rilalla lähi-idän
öljyn tuottajana, nousi ensimmäi­selle
ja sivmitti siten Kuwaitin.
Iran eli Persia oli kolmannella ja
Irak neljännellä tilalla. Saudi-Ara
bian öljyntuotannon lisäys edelli­sestä
vuodesta oli 18,3 %, Kuwai-tin
4,9 %, Iranin 12,2 </o j a Irakin
.•5,6%.
- Koko maailman öljytuotannosta
edustaa lähi-itä neljättä osaa, mut
ta maailmankaupassa liikkuvasta
öljystä puolta.
Pohjois-Amerikka, Neuvostoliitto
: a itäeurooppalaiset maat ovat öl-yn
suhteen omavaraisia. Tärkein
öljyn tuoja-alue on Länsi-Euroop-pa,
joka aikaisemmin on saanut
8 0 % tarvitsemastaan öljystä lähi-idästä.
Nykyään lähiidän osuus
Euroopan cljyntuonnjsta on 5 8 % .
British Petroleumin arvioiden
mukaan oli maailman öljyntuotan­to
1967 kaikkiaan n. 1650 milj.
tonnia, mikä merkitsee huimaa 50
% lisäystä vuoteen 1960 ja kaksin­kertaistumista'
vuoteen 1955 näh­den.
Maailman öljyntuotanto ja
-kulutus ovat kasvaneet keskimää­rin
7 % :11a vuotta kohden, öljyn
Lähi-idän öljy on pääosiltaan
menessä vuodbssa noussut 35 %:sta
50 % :iin. Korkeasti teollistuneet
maat käyttävät suurimman osaii
maailman öljystä. Niinpä Pohjois-
Amerikan (USA ja Canada) osuu^
on • 4 0 % , Länsi-Euroopan 25%,
Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan n.
14 % ja Japanin 6 %. Aasialle, Af­rikalle,
Etelä-Amerikalle j a Aöstra-lialle
jää näin ollen vain 15 %.
englantilaisen ja amerikkalaisen
pääoman käsissä, öljyn tuotantoa
ja kauppaa hoitavat yhtiöt ovat mo­nin
sitein punoutuneet toisiinsa —
paikalla operoivien ja öljyn myy­jinä
esiintyvien yhtiöiden keskinäi­set
siteet ovat hyvin monimutkai-ret.
Esim. Aramco (The Arabian
American Oil Company) on nel­jän
yhtiön omistama. Standard Oil"
(New Jers':y), Texaco ja Star|dard
O i l (Kalifornia) omistavat kukin
Aramcon osakekannasta ja
Mobil Oil 10 %. Aramcon voitto
1965 ennen veronpoistoja o l i : 1,1
mrd. dollaria eli 3520 miljoonaa
markkaa, mikä Wall Street Jour­nalin
mukaan edusti 85 prosentin
voittoa! Öljy-yhtiöiden voitot ovat
yleensä olleet "vain" 60%...
Lähi-idän öljyä omistavat maat
ovat viime vuosien aikana vaati­neet
Itselleen suurempaa osuutta
öljy-yhtiöiden voitoista—- yleensä
tämä osuus on ollut puolet. Syy­rian
vasemmistohallitus aikaansai
pakkotoimin korotuksen maksuihin
catkaisemalia joulukuun 12 pnä
Kirkukista Irakista Baniasin sata-
13-18 pna
MontreaL — H a m p u r i n valtion
ooppera, mikä on Euroopan yksi
vanhimpia alallaan, on nyt ensim­mäisellä
vierailullaan Amerikan
mantereella, suorittaen debyyttinsä
Salle 'VVilfrid-Pelletierissa, Taide-makaupunkiin
Libanonissa kulke­van
öljyjohdon. Vaatimus kohdis­tui
Iraq Petroleum Oiliin, jonka
takana on useita englantilaisvaltai-sia
mutta myös amerikkalaisia,
ranskalaisia ja hollantilaisia öljy-yhtiöitä.
Syyria oli todennut, että
öljy-yhtiö oli sopimusten vastaises­ti
jättänyt maksamatta Syyrian
osituksia n. 360 milj. markan ar­vosta;
öljyputki pysyi suljettuna
maaliskuun alkuun saakka, jolloin
IPC myöntyi Syyrian vaatimuksiin.
Myös Irak ja Libanon hyötyivät
operaatiosta. .
Lähi-idän öljymaiden vaatimuk­set
ovat saaneet tästä onnistunees­ta
operaatiosta uutta pontta, mikä
vuorostaan on saattanut aiheuttaa
hyökkäilyt operaation kärjessä ol­lutta
vasemmistolaista Syyriaa vas­taan.
Näyfiöä siitä, että Israelin
tavanomaista laajamittaisempi
hyökkäys Syyriaan huhtikuun 7
pnä ia Israelin johtohenkilöiden
sodalla uhkailu olisi öljy-yhtiöiden
provosoima, ei tietenkään ole saa-tavis.
sa, mutta mahdollisuuksien ja
todennäköisyyksien rajoissa .se on.
H. A.
palatsissa kesäkuun 13—18 pnä,
muodostaen se osan Länsi-Saksan
osallistumisesta Expo 67 maailman­näyttelyyn.
Se esittää vierailunsa yhteydessä
neljä harvoin kuultavaa saksalaista
oopperaa: Alban Bergin "Lulu"
(kesäk. 15—18); Leos Janacekin
"Jenufa" (kesäk. 16); Paul Hin-demithin
Mäthis "maalari" Ckesäk.
13 p.) ja Carl Maria von Weber-sin
"Der Freischutzir/' konsertin
(kesäk. 14—17 p.)
TULEVAISUUDEN LENTOKONE
KIITÄÄ 2,500 K M TUNNISSA
Nykyiset matkustajakoneet lä­hentelevät
jo äänennopeutta, len­tävät
noin lOOO kmn tuntinopeu;
della. Pyrkimyksenä siviili-ilmai­lussakin
on ns. äänivallin murta­minen.
Nykyajan tekniikkaa seura:
ten sunnittelutöimistomme on ryh­tynyt
suunnittelemaan yliääninp-peudella
lentävää TU-144 konetta.
" Nykyajan lentokonetekniikka pys­tyy
rakentamaan taloudellisesti
kannattavan matkustajakoneen,
jonka huiprunopeus on 3000 km/t.
Se edellyttää kuitenkin- monien
.suurten tieteellisten ja teknillisten
ongelmien ratkaisemista. Suunnit­telemassamme
TU-144 koneessa me
rajoitumme 2500 km tuntinopeu­teen.
Silloin voimme sen rakentecs
sa käyttää erikoislujia alumiini­seoksia.
Kun nopeus, ylittää 2500
km/t kohoaa koneen pinnan ki-.
neettinon lämpö yli 150 asteen,
jolloin alumiiniseoksia ei voida
enää käyttjiä, vaan tai-vitaah jo pa-lemmin
kuumuutta kestäviä ras­kaita
seoksia, ja se vaatii koko ra­kennesuunnitelman
muuttamista.
Yliäänimatkustajakoneen raken­tamisessa
on päästävä mahdolli­simman
.suureen aerodynaamisuu-teen
j a rakonneiujuuteen sekä läm-mönkestävyyteen.
Aerodynaami.suut
ta voidaan lisätä pienentämällä ta­sojen
suhteellista paksuutta ja si­joittamalla
moottorit yhteen ko­neen
alle takaosaan. Paitsi sitä, et­tä
tämä parantaa aerodynaamisia
ominaisuuksia, se lisää myös tasoi­hin
kohdistuvaa nostovoimaa. Aero-dynaamisuutta
lisätään myös " s i -
loittamalla" rakenteesta pois mah­dollisimman
monet ulkonemat, aal­toilut,
niitit.
TU-144 varten on katsottu tar-koituksenmukaisimmiksi
lyhyehköt
kolmiomaiset edestä terävät siivet.
Lisäksi uutuutena siivissä on se,
että niiden profiili muuttuu ja tie­tyn
lain mukaan ne kääntyvät suh­teessa
toisiinsa pituussuuntaan:
Tällainen siipien deformointi tekee
mahdolliseksi aerodynaamisia omi­naisuuksia
heikentämättä saavuttaa
tila, joka tasapainottaa koneen
matkalennolla. Näin suurin o.sa
matkasta voidaan lentää käytännöl­lisesti
katsoen peräsimiä käähtele-mättä,
mikä vähentää vastusta.
Yliääninopeus vaatii, että koneen
ruhgoii keulaosan on oltava pitkän­omainen
ilman ohjaamon ulkone-mia.
Kuitenkin koneen; nousussa ja
lasku.ssa tarvitaan ohjaajalle hyvää
näkyvyyttä. Tämä ristiriita on TU-
144 koneessa ratkaistu tekemällä
nokkaosa taivutettavaksi. Lennolla
se on .suorassa ja siten takaa pie­nimmän
v;i.stuksen. Tällöin näkö-taikkailu
tapahtuu taivutettavan
nokkaosan lasiluukkujen lävitse.
Nousussa ja lasku.ssa nokkaosa
kääntyy alaspäin antaen ohjaajalle
näkyvyyden.
.Muodoltaan runko on pitkän-,
omainen ellipsi. Tämänmuotoiseen
runkoon voidaan sijoittaa viisi tuo-liriviä
ma>.':ustajia varten.
TU144 matkanopeus tulee siis
olemaan; kuten jo mainitsin 2.500
km/t, suurin lontosäde on 6500 km
ja lentokorl:eus 20 km. Turistiluo­kan
matkustajia se voi ottaa 121.
Koneelle sopivat samat lentoken­tät
kuin TU-104 koneillekin; Läh-tökiito
on 1900 metriä. Moottorien
melu Pi y l t ä kansainvälisiä rajoi-tusmääi-
äyUsiä. ,
TU-144 voi ottaa niin suuren
polttoainemäärän, että se saattaa
poiketa lentoreitiltä tai lentää jol­lekin
varakentälle. Jos lennon ai­kana
yksi moottoreista lakkaa toi­mimasta
riittää polttoainetL-i ko­neen
pääsemiseen määrän päähän
kolmella jäljelläolevaila moottoril­la,
tosin vauhdin hidastues.sa.
Etuosan hermeettisessä osa.ssa on
ohjaamo Icolmelle henkilölle —
kahdelle lentäjälle j a insinöörime-kaanikolle.
Koneessa on automaat-tiohjausjärjostelmä.
Lentäjillä on
indikaattorikartta, johon automaat­tisesti
piirtyy koneen asema kulla­kin
hetkellä. .Jos jonkun poikkeuk­sellisen
syyn takia koko automaat-tiohjausjärjcstelmä
menee epäkun­toon
voivat lentäjät tui-vautui ta­vallisiin
ohjpuslailteisiin, jotka saa­vat
virran omista virtalähtei-stään.
Matkustajaosastossa on ensin
eteishalli, jossa vaatesäiliö, matka-tavarasäiliö
ja toalettihuonc. Hal-li.
sta tullaan 40 turistiluokan mat­kustajan
osastoon, jossa ovat 2—3
hengen nojatuolirivit. Turistiosas-ton
takana cn baari ja sen takana
jälleen eteinen toisen osa.ston mat­kustajien
vaatesäiliöineen. Tämä
osasto on edellisen o.saston kaltai­nen
turistiosaslo, johon mahtuu 80
malku.stajaa. Koneen takaosa.ssa on
vai-sinainen matkatayaraosasto.
Tärkeä merkitys yi iäänimatkus-tajakoneessa
on ilmastointilaitteil­la.
Kun .nlaäänikoneissa on mat­kustajahyttien
ilma lämmitettävä,
niin yPäänikoneissa ilma on päin­vastoin
jäähdytettävä. Se on vai­keampi
ongelma kuin ilman läm­mittäminen.
Paitsi ihmisten sekä
eri laitteiden erittämää lämpöä
täytyy poistaa myös rungon sei­nän
lävit.se tunkeutuva lämpö.
Koneen siivet toimivat paitsi
nostovoiman .synnyttäjinä, myös
polltoaincsliiliöinä. Niissä ovat
myös erikoissyvennykset la.skutoli-neitä
varton; jotka nostetaan ylös
ja lanketaan alas etusuunnassa,
minkä an.siosta ne laskeutuvat alas
varmemmin kuin taaksepäin, kään­tyvät
laskutelineet.. Laskutelineet
ovat kolmir.kselisia 6pyöräisiä la­voja;
Kaikissa pyörissä on jarrut.
Itfatkustajia varten on koneessa
kaksi sisäänkäytävää ja siis kah­det
portaat. Samoin tarvikkeiden
lastaus baariin ja matkatavaran la.s-
(aus ja pi;rkaus tapahtuvat eri
ovien kautta. Koneen ilma.stointi-laitteet
toimivat myös koneen ol-le.
s.sa lentokentällä. Automaattinen
koneen laitteiden valvontajärjestel­mä
rekisteröi nopeasti ja tarkasti
kaikki kone-en parametrit ja ilmoit­taa
jokaisen vian ilmaantumisen.
Suunnittolutoimistomihe työsken­telee
tarmokkaasti rakentaakseen
kansantalouden palvelukseen luo­tettavan,
lui^vallisen ja taloudelli­sen
matkustajakoneen TU-144 ^
lähitulevaisuuden matkustajako­neen.-
A. N. Tupolev.
Hampuri (DaD). — Kun Hart»:
purin valtionooppera- nyt lähtee
kolmisataavuotisen historiansa seik-kailunomaisimmalle
matkalle, mu­kana^
on myös kamarilaulaja Tom
Krause, Helsingistä kotoisin oleva
baritoni, eräs Itampurin oopperan
kantavia voimia. Jo vuodesta 1962
hän on laulanut hansakaupungin
kuuluisassa oopperassa ja on tänä
aikana päässyt käsitteenä kansain­välisen
oopperayleisön suosioon.
Hampurin oopperan vierailuilla
Montrealiin ja New Yorkiin hän
laulaa Nick Shadovvn osan Stra-winskyn
oopperasta "The Rake's
Progress" ja Heidin osan Sehulle-rin
oopperassa "The Visitation".
Uude.ssa maailmassa suomalainen
laulaja debytoi Benjamin Brittenin
"War Requiem" kantaesityksessä.
Juhlanäytännöissä Bayreuthissa,
Glyndebou:nessa, Tanglewoodissa
ja Baalbekissa hän sai maailman­kuuluisuutta.
Hampuri kunnioitti
häntä nimittämällä hänet "kamari-
(Jatkuu sivulla 4)
Nevala 77,76
Helsinki. — Pauli Nevalan kei­häs
lensi lukemiin 77,76; Karijoen
Tapparan kentä vihkiäiskilpailuissa
sunnuntaina. Myös Esko Kuutti on
pääs.syt jo kohtalaiseen vetoon, ja
pisimmän kaaren mitaksi tuli
74,46. • •
Ruotsin Anders Gärderud ei saa­nut
Olavi Salosesta kunnon vastus­ta.
Hän tyytyikin 800 metrillä voit
toaikaan 1.55,2.
Puuskitt.ninen tuuli haittasi k il
pailuja, joita oli seuraamassa noin
.500 henkeä.
Tuloksia: Keihäs: 1.) Pauli Ne­vala
77.76, .2) Esko Kuutti 74,46,
3) Eero Tiu.sanen 70,88. 800 m: 1)
Anders Gä"dei-ud Ruotsi 1,55,2, 2)
Olavi Salonen 1.59,5. Kiekko: 1)
Reino Lammi 52,62. Pituus:
Teemu Hauta-Aho 714. .
1)
Vapaakivääri ja
-pistooli
suomalaislaji
HelsinkL — Sunnuntaina päätty
neissä ammunnan PM-kisoissa Vii-kinmäellä
koettiin heti ensimmäi­sessä
lajiss.i vapaapistoolissa erin­omainen
suomalaismenestys. Matti
Patteri, Soppo Saarenpää ja Väi­nö
Markkanen ottivat lajissa kol­moisvoiton
ja joukkuekilpailuissa­kin
Suomen tulos 2,205 merkitsi
uutta Suonien ja Pohjoismaiden
ennätystä.
Suomalaismenestys jatkui vapaa-kivääriammunnassa,
jossa Suomel­le
tuli kaksi kolmoisvoittoa. 40 lau­kauksella
pystystä olivat parhaat
Minkkinen, Karvinen ja Ylönen,
kun taas 3 x 4 0 laukauksella mies­ten
järjestys oli Kei*vinen, Mink­kinen
j a Ylönen. Myös joukkue-kilpaiUussa
cli Suomi luonnollisesti
näissä lajeissa haka.
PM-kilpailujen päätyttyä saatet­tiin
todeta, että Suomi nousi sit-
Port Ärthurltt
kuulumisia
, Port Arthur. — V- ja TJ-seura
S K U N Juhannustanssit ovat per­jantaina,.
kesäkuun 23 päivän ilta­na
rSKUN PUISTOSSA. Soitosta
huolehtii Harry Siczkarin orkeste­ri.
Juhannuskokko, . ' h o t dogs' ja
kahvit yin. erikoisuudet.
Jär/ienpään Radiologia-koulutt
kurssein^ olleet graduoitiin kesStt.
9 p. Lorne Loukola St. Joseph sai­raalan
asuntolan auditoHumissa
juhlallisuuksin. Nyt valmistuneiden
joukossa oli opiskelijoita Port
Arthurin kummastakin sairaalasta.-
He ovat myöskin osallistuneet
luentoihin Järvienpään yliopistossa
kaksivuotisen kurssinsa ensivai­heessa.
.
George N. Lellava kuoli sydän-kohtauksee.
a kesäkuun 9 p. Fort
VVilliamissa. Hän oli syntynyt Suo­messa
j a oli 64-vuotias. Fort Wil-iiamiir,
hän tuli vanhempiensa mu­kana
v. 1913. Suremaan jäi vai­nonsa
Violet, poikansa Jorma, poi-icapuoli
Mtlvin Mäki, tytärpuoli
Doreei:, 3 löstenlasta, veljet Arvo
j a VViliiam, sekä paljon muita su­kulaisia.
Hänet haudattiin viime
iauanlaina Jenkens hautaustoimis-iosta
Mountain View-hautausmaa-han.
William Jacobson kuoli Fort W i l -
liamin sairaalassa kesäk, 9 p. Hän
oli syntynyt Fort Williamissa Ja o l i;
54-vuotias. Hän oli työskennellyt
metsätyömailla, Can-Car-tehtaalla.
Suremaan jäivät äitinsä, Aina, vel­jet
Jack ja Raymond, siskot, Sai­mi,
Suomi, Esther, Linda ja Laura,
sekä paljon muita sukulaisia. Hau-
Gattiin Mountain View-hautausmaa-
Huoniioiden Järvienpään yliopis­ton
Luotei.\-Ontarion tieteellisenä
keskuksena myönsi Kansallinen
tutkimusneuvosto $56,100 suuruisen
apurahan 15 professorille Jäi-vien-pääu
yliopistossa tutkimustöitä var­ten
biologian^ kemian, geologian,
fysiikan ja tietokonetutkimuksien
aloilla. Esim. yliopiston fyysikot
työskentelevät uudenlaisen laser­säteen
kehittämisen parissa. Sa­moin
monot muista tutkimuksista
ovat tieteen korkean tason alalla.
Dekaani tri John Hart, joka sai
suurimman apurahan dielektisen
fysiikan alalla viittasi lausunnos­saan
siihen, että uuden Centen-nial-
rakennuksen valmistuminen v.
1968 on tärkeä edistysaskel yliopis­ton
tieteellisen osaston tutkimus­työn
hyväksi. — A TH
Suomalainen
surmattu
Majorcassa
Palma de Majorca.—- 25 vuoden
ikäinen suomalainen Eino Mänty
surmattiin Palma de Majorcassa
eräällä rakennustyömaalla. Tunte­maton
murhaaja oli lisäksi vienyt
hänen lompakkonsa ja rahansa.
Mänty oH saapunut lomalle Pal­ma
de Majorcaan lauantaina yh­dessä
eräiden työtoveriensa kans-
.sa. Hänet oli hakattu kuoliaaksi
kivillä, joista yksi oli hänen ruu­miissaan
vielä silloin, kun yövar­tijat
löysivät hänet.
Poliisit, ovat todenneet, että Män-.
ty ja hänen ystävänsä olivat illalla-kierrelleet
kaupungin hämäräperäir
.sen, osan kahviloissa ja baareissa.
Viranomaisot jatkavat tutkimuksia.
tenkin kisojen parhaaksi maaksi
saatuaan epävirallisessa pistekilvas-sa
226 pistettä seuraavaksi sijoit­tuneen
Ruotsin 174 vastaan. '
P Ä I V Ä N P A K I NA
lä oini syytä odottaa), että t2-pirosent)tisenrhyyntivet'ön pois­taminen
.alentaa miltei kaksinkBrtäisesti sen jTiiäiäT^ lääk­keiden
hintoja, eli koko sen $11 miljoloriaa, mj^hkä lääkefir­mat
ovat sairailta nylkeneet siltä kuoii ne ovat jooituneeit mak-sanmaan
liittovaltiolle $65 miljoonaa tämän 12-prDsenttisen
myyntiveron perustietella. .
Käytännön kannalta katsoen tämä edelfyrttaiä, etifcä lääk-^
iloeidien hintojen tulisi laskea vähirttääiii 22-prosc(nttiisestih^^ mitä myyntiveroii poistamises-pen
jälkeen kum lääkkeet vapautetaan lÄmäin myyntivercm ta pitäisi tulla sairaille.
rasiit uksesta.
Selvää on, että^suurei lääke-filmalt
eivät hevin suostu täl­laiseen
hinnanalennukseen..
Mutta jos ylteinen mielipide
nousee kyllin voimakkaasti sitä
vaatimaan, silloin on mahdol­lista,
että sairaat ja muut tar­vitsevat
saavat lämän verohuo­jennuksen
perusteeUa ainakin
jossaikin määrin apua.
. Jakatap3,uksessa olisi eduksi
rohdoskaupassa ny t panna mer­kille
erinäisten lääkkeiden hin­toja
ja verrata niitä syyskuun
i päivään jälkeisiin hintoihin.
.Se aintöisi meille kulIekiTi "am­muksia"
siltä Varalta, jos suu­ret
lääkefirmat aikovat kahmia
omiin kassaholveiihinsä s m i -
fimmajn bsam niistä eduistaj
PRES, KENNEDYN MUSTAAMISESTA
Jos pitää paikkansa sanonta,
että "autuaita ovat rauhan teki­jät",
eivätkä sotapukarit ja heiv
dän ylistäjänsä, niin oudolta tun­tui
kuulla tai oikeammin lukea,
että Dallasissa salamurhan uhrik-
\ si joutu nut presidentti John F.
Kennedy olisi sittenkin samarilai-nen
sotahaukka, miksi pn presi-
Lyndpn Johnsonilla on erilaiset
persoonaomihaisuudet, amerikka­laisina
heillä olisi ollut riittäväs­t
i samanlaisiiutta tehdäkseen sa-
. Sikojen lahden kautta Kuubaan
tehtiin Kennedyn aikaan toisten
alullepanema j a C I A : n johtama
hyökkäysyritys, mutta siinäkin yh-manlaisia
tuskallisia päätöksiä teydessä presidentti Kennedy kiel-yietnamista.
Olisi pelkkää mieli­kuvitusta
olettaa,» että vain siksi
kiin hänellä on erilainen tausta
ja erilainen persoonallisuus, Keri-dentti
Johri.son kaikista vaalilu-_ nedy olisi kieltäj^ynyt eskaloi-pauksistaan
huolimatta osoittau- masta Yhdysvaltain sekaantumis-tunut.
ta Vietnamissa."
Eräs korkeasti oppinut herra Tämä kaikki on tietenkin vain
ja suuruus, tri Thomas. Mongar. "jossittelua",
niminen poliittineri tiedemies, ku- Mutta jossitella voitaisiin tie-,
ten'hänen tittelinsä määrittelee, tenkin toisinkin päin.
täytyi lähtemästä soitellen sota­han..,/
Kun tähän lisätään vielä se to­siasia,
että Kennedy uskalsi sanoa
jättiliiiskokoiselle teräsyhtiöUe,
että teräksen hintaa ei nosteta
ja sillä sii.sti, niin ei--ole ainkaan
ihme, vaikka monet yhdysvalta-tus
on vain suurpääoman yhtei­sesti
muodostama johtokunta, mi­kä
tanssii sen mukaan kuin Suuri
Raha tanssittaa.
Tämä sellaisenaan on kuitenkin
liian yksipuolinen olettamus — .
sitä eivät ainakaan marxilaiset
hyväksy icllaisenaah. Tosiasia ni-.
mittain on, että esimerkiksi voi-,
makkaat persoonat voivat useissa
tilanteissa osaltaan vaikuttaa myös
todellisiin vallanpitäjiin — pää-pmapiireihin.
Kori asiaa katsotaan tältä poh­jalta,
sillpiri ei ole läheskSSn var­maa,
olisiko presidentti Kennedy,
jos olisi^ elää saanut, Vietnamin
kysymyksessä tanssinut niiden vai- .
tapiirien pillien mukaan; jotka
laiset ovat siinä uskossa, että jos ovat Vietnamin sotaa eskalöiixeet.
sanoi Ottavvassa käydessään jokin
aika sitten^ että jos edesmennyt
Kennedy eläisi vielä, hän olisi
eskaloinut Vietnamin sotaa sa­malla
tavalla kuin on menetellyt
presidentti Johnson.
: Memorial yliopiston poliittisen
tiedekunnan palvelukseen New-foundlaiidiin
siirtynyt tri Mongar
sanoi pelkäksi mielikuvitukseksi
olettamusta, että Kennedy olisi
menetellyt Vietnamissa toisin.
Puhuen Canadan poliittisen tie­teen
yhdistyksen kokouksessa ,
Carleton yliopistossa tri Mongar
. o l i lehtitietojen mitkään sanonut
noin nimeen.sä:
"Vaikka John F. Kennedyllä ja
Kysyä kuitenkin voidaan, miksi
mustata kuolleen miehen muis-
' toa?''''-;
Mc emme pidä Kennedyä mi­nään
poliittisena epäjumalanam­me.
Emme l i i o in usko poliitikois­ta
puhuttaessa pätevän sanonnan,
että "kuolleista pitää puhua vain
hyvää." ;
Mutta tosiasia on, että Kennedy
Kennedy olisi elää saanut. Yhdys­valtain
maine ja arvovalta ei oli­si
Vietnamin sodan takia alentu-rixit
siih'en lokaviemäritasooh, mis­sä
so tär.ä päivänä' kansainväli­sesti
on.
Kuten sanottu, jossitella voi­daan
tietysti puoleen sekä toi-
'Seen,
Tri Mongar on ilmeisesti sitä
mieltii', etlä politiifcantekijäti sel­laiset
suuruudetkin kuin Kerine-meni
hautaan jonkinlainen rau- dy j» Johnson, ovat vain pelinap-hantekijän
pyhimyskcJhä päänsä
ympärillä; eikä , suinkaan aivan
suotta,' sillä järkevänä miehenä
hän suostui esim. Kuuban kriisin
päivinä sovitteluun Hrustshcvin
kanssa voimakeinoihin turvautu­misen
asemesta,
puloita todellisten vallanpitäjäin,
suurten monopoliyhtiöiden käsis-
• Sä.' :
Tämä .'Sellaisenaan lähentelee,
mutia v;iin lähentelee mancilais-ta
mnailm.nnkal.somu.sta, että ka­pitalistisessa
järjestelmässä halli-
Tosiasiassa maailman turuilla
on leviämässä sellainen käsitys,
että presidentti Kennedy raivat­tiin
pois tieltä niiden toimesta, /
jotka pelkäsivät, että hS» on
"vaarallinen mies" —• Voimakas,
persoona, jolla pn vissejä peri-aatteellisii
katsomuksia rauhan
asioista ja lujuutta seisoa libe­raalisten
katsbmustensa takana.
Olkoon häiden asiaiiv kanssa
niin tai näin — kaikki se oh vain
jossittelua. Parempi siis o l i s i mie­lestämme
se, että tri Mongar ja
hänen kaltaisensa puhuisivat ole­vaisista,
nimenomaan presidentti
Johnsonin kurjaa sotapolitiikkaa
vastaan, j a . jättäisivät kenned}^; •
jöijsitteluiisaan rauhaan".
— Känsäkoura,