Vapaus, February 9, 1967

              ua
Suomdla
vaikeuksia omissa
EM-kisoissa
Helsi)^. — Kun Suomi saa nyt
ensi kel'taa järjestettäväkseen voi­mistelun
JEM-kisat olemme valitet:
lavasti sellaisessa asemassa, että
kaksi. Suomen lupaavinta 'voimiste­lijaa,
Nissinen ja Sappinen, eivät
voi osallistua edes karsintoihin, ker­toi
Suomen voimisteluliiton toimin­nanjohtaja
Tuomo Jalantie.
Nissinen ja Sappisen osalta pal­jastuu
jälleen Suomen urheilun
eräs Akilleen kantapää: molemmat
ovat tämän kevään abiturientteja
ja kirjoittavat juuri silloin, jolloin
pitäisi keskittyä voimisteluharjoi­tuksiin.
EM-kisojen karsinnat pidetään jo
helmikuun 19. päivänä Tampereel­la
ja todennäköisimpinä suosikkei­na
näissä kisoissa ovat vanhat te­kijät
Laiho ja Rantakari, sikäli jos
ovat aslän vaatimassa kunnossa.
23 MAATA MUKANA
— EM-kisat pidetään Tampereel­la
pääsiäisen pyhinä 25-26. 3. En­simmäisenä
päivänä suoritetaan 6-
ottelu omavalintaisilla liikkeillä ja
kutakin maata saa edustaa kakisi
miestä. Osanottajia on ilmoittautu^
nut 23 maasta, mikä on ennätys
alallaan. Kansainvälisen voimistelu-liiton
eurooppalaisista jäsenmaista
puuttuvat, vain Kreikka ja Turkkia
Kurentsov teki ME:n
Havanna. Kuubalaisessa San­ta
Claran kaupungissa pidetyissä
painonnostokilpailuissa työnsi neu­vostoliittolainen
keskisarjan MM-mies
Viktor Kurentsov uuden maa­ilmanennätyksen
153,5 kg paran­taen
entistä amerikkalaisen Rus-sel
Nippin nimissä ollutta ennä­tystä
puolella kilolla. Myös yhteis­tuloksellaan
460 kg Kurentsov ylit­tää
7,5 kilolla Japanin Masahi Ou­tin
nimissä olevan virallisen ME:n.
Kurentsovin koko sarja oli 153.5—
147,5—177,5= 460 kg. Toiseksi tuli
keskisarjassa toinen MM-mies Vla­dimir
Beljajev tuloksella 430 kg
(140—130—160).
Raskaassa sarjassa MM-mies Leo­nid
Zhabotinski sai "tyytyä" yh-teistuloksefeh'
510 , kg (160-^150—
200). Kevyensarjan voiton vei NL:n
Nikolai Nagaitsev tuloksella 395
(120—120—155). Neuvostoliittolain
set jatkavat Kuubasta matkaa Mek­sikoon.'
DDR kolmanneksi
vahvin urheilumaa
vuonna 1966
Saksan Demokraattisen Tasaval­lan
nousu kolmanneksi maailman
urheiluvaltiöksi on suurin pommi,
joka sisältyy APN toimittajan Bo­ris
Havinin laskelmiin vuoden 1966
tilasto-olympialaisista. Kaksi suur­ta,
NL ja USA, ovat miltei sa­ngoissa
asemissa kuin . Tokiossa,
Puola on noussut seitsemänneltä
tilalta' neljänneksi ja Ranska 11.
tilalta yhdeksänneksi. Kaikki poh­joismaat
ovat pudonneet, niiden
joukossa Suomi 16. tilaltaan" 21,
sijalle.
Toimittaja Boris Havinin perus­teina
ovat olleet viime vuoden ai­kana
olympialajeissa järjestetyt
MM-kisat tai muut vastaavat suur­kilpailut.
Kaikissa lajeissa ei ole
käytettävissä sopivia vertailuperus-teita,
kuten esim. jalkapalloilussa,
mutta siitä huolimatta on tällä vuo­den
1966 "olympiatilastolla" oma
mielenkiintonsa.
Tilasto on seuraava, suluissa To­kion
vastaavat numerot:
1) Neuvostoliitto 703 pist. (1. sija
607,8 p.)
2) USA 654 pist. (2. sija 581,3 p.)
3) Saksan demokraattinen tasaval­ta
260,5 p. (3. sija yhdessä
Länsi-Saksan kanssa. DDR:n
urheilijain Tokiossa saama pis­temäärä
125,5.
4) Puola 187 p. (7. sija 151 p.) . -
5) Japani 185,5 p. (4. sija 234 p.)
' 6 ) Unkari 173,5 p. (6. sija 175 p.)
7) LänsirSaksa 172,5 p. (3. sija
ä-afrikkalaiset
liiloUaBnesburg. — Etelä-Afrikan
uutislchdct ja nuliokommentaatto-ritJjreagoivat
voimakkaasti USA:n
.kieltäessä sen lentokonekuljetus-aluksen-;
Franklin D. Rooseveltin
iptebistön lähtemästä laivasta sen
pyjsähtyessä ottamaan polttoainetta
Kapkaupungin satamassa.
Etelä-Afrikkalaiset olivat viikko­ja
järjestäneet vastaanottoa aluk­selle
sen matkalla kotiin Vietna­mista,
mutta USA:n kongressimie-het
vastustivat laivan miehistöä,
johon kuuluu 400 neekeriä, laske­masta
maihin Etelä-Afrikan rotu-erotuspolitiikan
vuoksi.
Etelä-Afrikan sanomalehtiyhdis-tys_
raporteerasi kaikkien rotujen
Etelä-Afrikassa olevan hämmästy­neitä
uutisen johdosta.-
Itsenäinen Sondagstem lehti sa­noo
sitä suuressa etusivun otsikos­sa:
Löynti Etelä-Afrikan kasvoille."
Alus kiinnitettiin Kapkaupungin
satamaan aikaisin "lauantaina otta­maan
polttoainetta.
Ensimmäinen virallinen tilaisuus
mikä peruutettiin oli Etelä^Afrikan
laivaston vara-amiraali H; H. Bier-manin
lauantai-illaksi järjestämä
vastaanottotilaisuus aluksen ko­mentajille
ja 50 vanhemmalle up­seerille.
Toinen oli baseballkilpailu, joka
piti olla aluksen läntisen Cape maa­kunnan
joukkueiden välillä.
Pääministeri John Vorster sanoi,
että Yhdysvaltain selitys ei ole to-tuudemnukainen
eikä hyväksyttävä.
Uutislehtien reagointi oli kar­keampi.
Hallituksen kantaa puo­lustava
kansallinen Die Beeld kir­joitti
etusivulla: "Etelä^Afrikan ys-tävyydenkäsi
oli ojenneltu tällä
viikonlopulla USA:ta kohti ja kuu­kausien
huolellisten järjestelyjen
jälkeen se on äkkiä karkeasti hei­tetty
pois."
Kymmenettuhannet Kapkaupun­gin
- asukkaat virtasivat aluksen
ETEUPÄÄN KUULUMISIA
South Parcupine. — Lunta, • lun­ta
ja aina vain lunta, tulee täällä
ylämaissa. Nyt. sitä alkaa olla. jo
paljon liikaakin. Katujen: ja jalka­käytävien'
«ökipito. näyttää olevan
mahdotonta; Jotkut ovatj kuulemma
hiljalleen pyytäneet itseään ukko
Jumalaa tulemaan avuksi, näitä
luonnonvoimia vastaan taistellessa^:
Mutta siinä näyttää käyvän niin
kuin sille entiselle "kovan oorin"
kaivosmiehellc, joku oli menettä­nyt
tykkänään toiveensa siinä suh­teessa.
'
Tapahtuma oli jotenkin seuraa­va:
Tämä maanmieheni oli ollut
kaivannossa jo jonkin aikaa, mut­ta
enempi vain ''mokkaus" ym.
puhdistustöissä, jossa palkkakin oli
pienempi kuin ammatiimainarilla.
Miten oUakkaan erään viikonlopun
aikana oli tullut maisteltua sellai­sia
homprujuomia", ja maanantai
aamuna oh vähän pää kipeä, jo­ten
kaikki asiat oli vastenmielisiä:
Lisäksi hänen työpaikalleen osui
kaivannon kapteeni, jolta hän ky­syi
hyvin kiukkuisesti: "Miten
kauan sinä meinaat pitää minua
työssä tällä tiskarin palkalla". Kap­teeni
vähän yllättyi ja sanoi, että
"00, Jumala yksin sen tietää". Sil­loin
mies sanoi että on parempi,
että "fiksaaf minun aikana, koska
siihen mieheen minä ei ole luotta­nut
enää pitkiin aikoihin -r- — —
Sellaista karuahan se p n o l l i |t
elämä. täällä pohjoisessa. Siihen on
sisältjrnyt paljon puutteita ja kär­simyksiä.
Mutta jollakin tavalla oin
aina läpi päästy. Nyt näyttää taää
olevan yaikeila esteitä edessä. Ja
se johtuu tämän kullan bituiän ai-haii^
udesta. Jatkuvasti on lakan­nut"
kultakaivannoitä tuottamasta.
Tässä kuukauden alkupäivinä ker­rottiin,
ett ä 47 k u l t a kaivosta;
jotka toimivat vielä töissä maassa,
voi lähivuosien aikana vielä pup-let
Ippettaa tuotantonta jos ei kör^
jata kullan hintaa, tai nosteta sitä
hallituksen • avustusohjelmaa, joka
Oli tukenut näiden kaivannoiden
eteenpäin meinoa.
yuonnä 1948 hyväksytty lakj,
säätää maksettavaksi kultakaiyah-noille
"iuotantoboöhusta", jonka
turvin monet kaivannot ovat jo­tenkin
toimineet. Vuosittain mak­settu
erä on ollut siinä 15,000,000
miljoonan dollarin hiu'killa. Muttp
nykyään kaivosyhtiöt vaativat tä­män:
avustusrahan maksua puolta
suuremmaksi, jos mielitään käi-vannoita
pitää jatkuvasti käyn­nissä;;
Nykyään tällä kulinalla tosin tu­lee
toimiinaan se uusi kaivos jon­ka
arvioidut mineraaliyarastöt ovat
suuret. Se ön se kuuluisa Texas
Golfi jonka jalostuslaitos tietojen
mukaan alkaa olla valiriis jä aina­kin
tämän kevään aikana pitäisi
lopullisesti vailmistua. Mutta kai­kesta
päättäen tässä kaivannossa
ei tulla käyttämään niin suurta
miesvoimamäärää, kun on ollut
noissa kultäkaivannoissa, koska
kaikki tulee toimimaan nykyisen
Philadelphia. — Ihminen, sanoi j tekniikan mukaan, jossa on auto-eräs
huomattava antropologi (ih-1 maatif ja puoliautomaatit ky.symykr
mistieteilijä). on .säilynyt lähes i sessä.
miljoona sukupolvea yhden pää-i * * *
usialli.semman seikan takia hän i Järjestön osastolla ei. ole ollut
lemuaa. I mitään erikoista toimintaa eivätkä
Maailmankuulu antropologi ja i nämä vanhemmat ihmiset enää ha-
Esi-isiemme aseet -
^'paha haju
ja -maku"
Torstai, helmik. 9 p. — Thursday, Feb'9, 1967 Sivu 3
and
FOC
|[|illlllllll!llllilillillllllllWIIIIIIIIII!l!ill!ll|lll!llllr0
FINNIBH; CANADIAN
A;\NUAL SPOHi; Am. MUSIC
CENMNiLFEmL
Aug, 4—7, 1967, Toronto, Ont.
NEWS ANO. COMMENTS l8877lll9l9f B7|
hH •• nm? ir n<;<!'j länsi ! ° " """" paleiionlologi (niuinai.seläinten ja jhia^ paljon toimiakaan; mutta kui-ySnacktseasnsa
urheilijaKina "ssa T^o^k.i^o^s sa kuumuudes- -kasvisten tieteilijä), tri. Louis s J t enkin pidämme ensi suniiuntaina
saama pistemäärä 198,5).
8) Australia 145,5 p. (9. sija
126,5 p.)
9) Ranska 125 p. (11. sija 90 p.)
10) Tshekkoslovakia 117,5 p. (10.
sija 101 p.)
11) Italia 104 p. (5. sija 185 p.)
i sa tarkastuskäynnille.
Ranska suunnittelee
ilmarau ta tietä
! B. Leakoy .sanoi keskiviikkona, et- vuosikokouksen. Kokous pidetään
itä ihmi-solid on ollut erikoinen ruu-| Kankilan asunnolla alkaen kello 3
; miinhaju ja -maku. joka oli velä-^'Hapäivällä., Toivon, että jokainen
nyt muinai.sajan raatelevien eläin­ten
val.sat kurttuun.
Kun tämi luontainen "haju haih-vaiaisi
aikaa tälle kokouk.selIe.
— H.
Danzer taitavin
luistelussa
Ljubljana. Itävaltalainen Em-merich
Danzer voitti viikko sitten
kolmannen kerran peräkkäin mies­ten
kaunoluistelun Euroopan mes­taruuden.
Toiseksi sijoittui toinen
itävaltalainen Wolfgang Schvvarz
ennen tshekkoslovakialaista Ondrej
Nepelaa.
Joseph P. Thompson
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
100 Carlton s t ; Toronto, Ontario
(Ainoa osoitteemme)
R. DAVISON, johtaja
Puhelin 924-9361
Ranskan hallitus on päättänyt , .„ . . ,
.akennuttaa kaupunkien välistä lii- i miljoonaa, vuotta
12) Romania 96 p. (12. sija 94.5 p.) \ kennettä varten ilmarautatien, jo.s- ^''t^" ihmisen oppie.s.sa käyttämään
13) Englanti 85.5%. (8. sia 133 p.) sa matkustajien kuljetuksesta huo-' - ~ .P-^-^t .h-
14) Hollanti 78.5 p. (13. sija 70 p.)
Toronto. — Each week that goes
by draws us nearer to the Centen-.
nial Festival in August. The com-mittee,
chosen to represent the
differpnt activities and groups^ ha^
a monumental task belore it and
must now start their work in ear-nest.
Alfeady some^preparatory work
has begun: for instance, wall
posters have been printed and soon
will adorn the meeting wall3
in centers across the nation and
below the border; letters af in-quiry
have been sent out to the
sehool boards requesting suitable
locations for the dramatic presen-tation
and the Festival concert;
Henry Huhtanen has consented to
direct the Festival play — and the
choice has narrowed down"to two
good prospects — "Tuntematon
Potilas and Mikä Waltari's "Kuri­ton
Sukupolvi" — both Finnish
comedies. A final deeision will be
made shortly so that casting may
begin. We pian to show this play
to the Toronto theatre buffs prior
to the Festival. So, where are ali
the hams??? Besidcs the east we
will need an industrious production
crew.
We had a peek at Tannola under
a blanket of snow last week-end
and it looked just beautiful — but
we know that hidden under ali
that beautiful white stuff will be
hours and hours of cleaning: up
and preparing for next summer. [
The feeling is evident that willing i
Vice-Chairman—Alex Hunnakko
(Yritys);
. Secretaries—Helen Tarvainen
(T.P.K.); Paul Hietala (Choir);
Business Manager — Wilbert
Böhm (T.P.K.);
Publicity Chairman—Henry Huh­tanen
(Drama);
Other members: Helga Grönq­vist
(Choir); Walter Jokela (Nat.
Music Comm); Eric Junnila (Yri­tys);
Kalle Kujanpaai (Drama); Ju­les
Paivio (Yritys) Yrjo Ronn (Nat.
Music Comm.); Olga Salo (Osasto);
Eero Takala (Liitto); Helmi Ter­vola
(Osasto); Martta Turkia(Liit­to);
Paavo Vaurio (Liitto);
Finance Cpmmittee—W.D. Böhm
Chairman-^H. Grönqvist, W.
Jokela, Helmi Tervola, Martta Tur-kia;
PublicityCommittee—H. V. Huh­tanen,
Chairman; J. Päiviö, H. Tar­vainen,
P. Vaurio, D. Pitkänen,
Mary Smerk.
— Publicity Committee — HVH.
Tilatkaa Vapaus!
NILLPORT TAXI
Eugene Peterson, omistaja
SUOMEA PUHUVAT .4JURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Curnberland St.
Port Arthur Ontario
15) Bulgaria 61 p.. (15. sija 6.'i,5 p.)
16) Kanada 58.5 p. (19. sija 37 p.)
iehtivat 400 km:n tuntinopeudella .
liikkuvat ilmatyynyjunat ,'"""'"'^ "'""^ ^''^""^^ -^''"P^"
Toimitusministeri Yves Bourgos •^"""^''^ vähintäin 19 mii-kuulumisia
P<irt Arthur.
20) Turkki 48 p.. (19. sija 37 p.)
21) Suomi 33,5 p. (16. sija 39,5 p:) se rakennetaan.
22) Iran 32 p. (25. sija 17,3 p.) Junat kulkevat betoniraitcilla.
] 1 Lm a rautatielinjoja rakennetaan
i luultavasti 100—1.50 km:n päässä
! loisistaan sijaitsevien kaupunkien.
I kuten esim. Pariisin—Orleansin,
sellaista tai tällaista, kuten esimer­kiksi
katkeralla/maistuvan lihan
tai pahan hajun puolustukseksi li-
•vvorkers will be there whcn the j
call goes, out. and surely it shall, j
because this is for ALL of us. ^\ ,
A lot of men, Avomen, boys and i
jiirls wLll be calied upon lo doj
their share as the weeks lly by, •
(he f e s t i v a l approaches, but bere;
is a Iisi of Ihose individuals already i
rccTuitfd: !
CK.NTENNIAL FESTIVAL
COMMITTEE
Chairman—Don Piikanen ;
(Yritys); :
Rakentajat!
Meiltä saatte kaikeniaim»
rakennostarpelta.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(I-OUT \V1LLIA.M) LTD.
HENKiLOKUNXAN OMIsTA^
HENKILOHUN.N.^.N JO]iTAi."LA
"Kuuluisa palvelusfcor/'
Puhein) 623-7409
>l« SJmpdon St. Fon '.Vllltai-..
X X X •
Kuuban terveisten ja vierailu-i
uutisten esitys ja elokuvain nävt-hcessaan
luonnollisten tieteitten
akatenvia!>sa täällä. Män lisä.si:
"Oppikirjoissa sanotaan että hän
(muinainen ihminen) kiipeili pui­hin
multa tämä.ei oikeastaan pidä
vettä. Kiipeäminen puuhun ei voi
Vedcnin Neuvostoliiton
mestari 50 km :11a
Leningrad. - VjatsheslavVede-:"^'y°"'"-G''«="oblen tai Rouenin-nih
voitti perjantaina alkaneiden Le Havren valiUc.
Neuvostoliiton hiihtomestaruuskil­pailujen
50 km:n hiihdon ajalla j _ ^.^ ^..^ ^^^^^^^ ^^^^^^ ^ pehshm ketään leijonalta tai leo-
2.49,11. Toiseksi sijoittui Igor Vo-, ^^^^^ ^..^ niaaiiman sortikas. Pardilta, jos ne tosis.saan haluavat
rontshinin ajalla 2.53,35 ja koi-j Pirkkala. sinut."
mannen sijan vei Juri Sharkovski
ajalla 2.54,03. Ivan Utrobin sai tyy-'.
tyä neljänteen sijaan.
Naisten 10 km voitti odotetusti
Klavdia Bojarski ajalla 33.14.
han.syöjiä vastaan," sanoi hän, pu-i... . , " ,
, : . , . . . . . . . tammen hernerokan syömisen pääl;
le alkaa,kello 1.30 iltapäivällä.
Tervetuloa jokainen!
— ATH
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne esuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 s. Algoma S t T M l Port Arthur. Ontario
H E L E N T A R V A I \ EN :
L I M I T B D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
Puhelin HU. 5-2918
Olemm-e muuttaneet:
1695 Bayview Avenue
(Lähellä Eglintonla.)
Asesalakuljetusta
Kreikan kautta
Ateena. Kreikan tulliviran­omaiset
pidättivät hiljattain Krei­kan
ja Turkin rajalla Yhdysval­tain
kansalaisen, joka yritti salaa
viedä • Turkkiin 47000 patruunaa.
Tarvikkeet oli kätketty hänen au­tonsa
etupuskureihin. Amerikkalai­sen
jälkeen pidätettiin vielä kaksi
enplantilaista salakuljettajaa, joi­den
auto oli kirjaimellisesti sanot­tuna
tupaten täynnä pistooleja. Nii­tä
oli kaikkiaan 276 kappaletta.
Aikaisemmin Kreikan tulliviran­omaiset
paljastivat suuren määrän
sotatarvikkeita erään länsisaksalai-sen
ja erään sveitsiläisen "turistin"
hallusta.
Aseiden salakuljetus Kreikan
kautta kukoistaa, kommentoi asiaa
sanomalehti Nea.
Miiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiii.£
I KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN
I JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON
1 HYVÄÄ RUOKAA
1 Koko: 7 W X lÖ'/2". käsittäen 534 sivua
E , 351 valokuvaa — 16 herkullista värikuvataulua I HINTA SID. $13.50
5 HYVÄÄ R U O K A A Oli peru-stava opas nykykociin keittiöön. Sen re-
= septeihin sLsältyy arkiruokia Ja juhljiruokiii. kansallisia ruokalajeja ja
r vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita pikku-
5 herkkuja illanistujaisiin, dieettiruokia — sekä taloudellLsia ruokia :
= laihan kukkaron päiviksi.
= HYVÄÄ R U O K A A cn oikotie taitavaan i-uoanlaittoon. Sen joka re-;
S septissä opetetaan kadvstä pitäen eräitä ruoanlaiton 'ponb:klkkoja'. |
S: Lihan, kalan .sekä muiden ruoka-aineiden valinnassa ja käsittelyssä :
s annetaan tehokas plkiikurssi. •
5 Se on oikea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! , j
= NYT S A A T A V A N A P A L J O N K Y S Y T T Y E
1 LASTEN OMA AAPINEN 1
i 176 S I V U A - HINTA SID: $1.90 |
5 : Runsas kuvitus moniväripairiöhsineen. " =
= TIIJATKAA o.soiTTBEnx^ i
I VAPAUS PUBU^^
I P. o. B O X 69 SUDBURY. ONT. |
i ; j i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i n i i i i i i r i i i i i i^
•Av
18671 1867 Canadan historiaa
(Jatkoa)
28. OSA
Neljä vuotta Quebecin valloituksen jälkeen Ca­nada
oli brittiläisen so!ahallituksen alainen. Kuiten-:
kin ranskalaiset saivat pitää huolen omista kaupois- •
taan, ja Montrealissa entinen kuvernööri sai pitää
johdon, brittiläisten valvonnan alla. Oli epävarmaa
aikaa, mitä tapahtuu siirtoloille. Uutta sotaakin pe­lättiin,
mutta viimein Pariisissa, vuonna 1763 alle­kirjoitettiin
rauhansopimus, joka virallisesti lopetti
seitsemän vuoden .sodan. Siellä määriteltiin myös
maaluovutukset. Tämän sopimuksen mukaan Suur-
Britannia sai virallise.sti oikeuden hallita Canadaa
omana alusmaanaan. Louisiana annettiin Espanjalle
ja suuresta Pohjois-Amerikan alusmaasta Ranskalle
jätettiin ainoastaan kaksi, pientä saarta. St. Pierre
ja Miquelon Newfoundlandin rannoilla, jotka myön­nettiin
kalastuslaivojen suojapaikoiksi.
Ranskalaisten «Siirtola-asukkaille annettiin tilai­suus
palata takaisin kotimaahansa, mutta ainoastaan
pari tuhatta henkilöä otti vastaan tarjouksen. Enem­mistö
pienviljelijöitä ja ammattimiehiä hyväksyi
uuden hallituksen ja katolinen kirkko sai luvan
jatkaa työtään.
Mutta eivät saaneet englantilaiset rauhassa hal­lita
uutta alusmaataan, sillä alkuasukkaat nousivat
vielä kerran, viimeiseen epätoivoiseen taisteluun val­loittajia
vastaan, .lo ennen viimeistä rauhansopi­musta
monet intiaaniheimot olivat tulleet levotto­miksi
ainaisista sodista, joissa heitä vedettiin puo­lelta
toiselle. Useammat heinlokunnat olivat parem­min
tutu.stuneet ranskalaisiin; heitä oli satoja kään-asiaa,
ja tuloksena oli suuri salaliitto, mitä alku­asukkaat
olivat koskaan tehneet eurooppalaisia vas­taan,
sillä siinä oli mukana melkein kaikki heimot
kansoitetuilla alueille Pohjois-Amerikassa. Valmis­tukset
kestivät pari vuotta, jonka aikana näennäi­sesti
rauhalliset intiaanilähetit kulkivat jokaisen hei­mon
johtajien puheilla, pohjoisesta etelään, valmis­taen
maaperää. Näin vallankumouksen viesti kulki
paikasta paikkaan. Määräys oli kaikille sama, kun
aika tulee ja hyökkäysmerkki annetaan, hävittäkää
lähin linna tai kauppakeskus, ja sitten kaikki asun­not
ympärillä. Pontiac lupasi, kun hän katsoo ajan
otolliseksi, lähettää merkiksi punaisen tomahawkin
ja sotavyön heimojen sotajohtajille.
Toukokuussa 1763, alkuasukkaat hyökkäsivät
metsistä kyliin. Linnoitus toisensa jälkeen hävitet­tiin,
asunnot ja viljelykset poltettiin ja melkein
kaikki asutut paikat olivat pakokauhun vallassa,,
mutta ei ollut paikkaa minne paeta. Detroitin lin­noitus
oli ainoa, jota "tjnnistimeesti puolustettiin. Se
johtuu ehkä siitä, että he saivat tiedon salaliitosta
aikaisemmin, ja ehtivät jonkun verran varautua.
Pontiac siirsi koko Ottawa heimon joen rannalle,
j0!>ta pitivät linnoitusta saarroksissa melkein kaksi
vuotta. Viimein brittiläinen laivasto pelasti saarre­tut,
ja koska Ranskasta ei tullut luvattua apua, täy­tyi
Pontiacin luopua kapinastaan. Vähitellen intiaa­nit
joutuivat pakenemaan joka paikasta sotajoukko­jen
edellä ja vuonna 1768 allekirjoitettiin rauhan-
.sopimus, jossa luvattiin intiaanGiU£_omat alueensa,
jossa saavat vapaasti elää Britiuinian hallituksen
alamaisina.
Pontiac, vaikutusvaltainen suuri heimonsa joh-netty
katolisen kirkon uskoon ja he tunsivat cnem-~lajjn-"murhattiin v. 1769. Murhaaja oli yksi hänen
Kaasunaamarilla itseään suojeleva amerikkalaissotilas on täs­sä
npusiemassa Vietkong-sissieri suojapaikaksi sanotusta tun-neliyöirkbstosta
Soui Cat vuoristossa, noin 275 mailia. Saigon­ista
pohjoiseen, Etelä-Vietnarrilssa. Uutistiedois.sä sanotaan,
että tunneleista on myöhemmin löydetty käsikranaatti ja kyy-nelkaasuhyökkäyksessä
kuolleiden ihmisten ruumiita,.
män veljeyttä ranskalaisia kohtaan. Vihamielisyy­teen
englantilaisia kohtaan lietsoivat kulkevat rans­kalaiset
turkisostajat, joilla oli vapaus kulkea intiaa­nialueilla.
Ran.skan kuninkaan apu, jonka he lupa­sivat
alkuasukkaille, kiihoitti Ottawa-heimon kuu­luisan
sota-johtajan Pontiacin salaliittoon valkoista
valloittajaa va.staan.
"Tämä maa on minun ja minun veljieni, nämä
metsät ja järvet kaikkine saarineen kuuluvat minul­le
ja heimoni lapsille, niinkuin ne kuuluivat meidän
isillemmekin. Mitä oikeutta on valkonaamoiHa mei­dän
maastamme taistella ja sitä omistaa? Englannin
miehet tuliaseineen hävittivät veljemme, jotka ris­tin
alla kulkevat, nyt he hävittävät meidät, meidän
meisästysmaamme ja kotimme, jos enrjme valmistu
ottamaan omaamme takaisin". ^ '
Näin sanoi Pontiac heimoveljillensä sotancuvot-leluissa.
Monta viikkoa intiaanipäälliköt pohtivat
omia heimolaisiaan; joka teki tämän verityön .o,n,u-lantilaisten
palkkaamana, koska lie odolk-oii pclkä:
sivät uutta alkuasukkaiden kapinaa.
Brittiläiset valloittajat tuliv.-il pi;ui liuoinaaui;i;in,
että ei ollut niinkään helppoa johtaa liitä, uutla alus­maata
ja .sen eri kansoja. Pontiacin s;il;ilii1l.o. toki
syvän vaikutuksen viranomai.slen nuoliin, Siitä lu;
näkivät, että maan alkuasukkailla nii suuri voim;i,
joka pitää kurilla tiiivutian kuuliaisuulocn. Inliaii-nien
rajamaita suojeltiin sotajoukoilla,'ja valkois­ten
. asuntojen lisääntyminen yllä kauemmaksi sisä-
.maahan johti lopulta siihen, otlä intiaanit joutui­vat
ryhmittymään, pieniin heille varattiiiliin aluei­siin.
R;ijoitetut jnetsästysmaat. • luonnonkansoille
luonnoton joutilas elämä, monot valkoisen iniohoii
taudit ja: viina hävittivät useat heimot sukupuut­toon.
(JatkuuV ,
milli