Vapaus, September 13, 1928

              8lni2 Torstaina, gyyskauit 13 pgtä—-Thnr^ Sept 13
VAPAUS
A. VJUkJUL B. A.
TOIKITTAIATt
TESHVKZS. H. SDtA-TAPADS
(UlMrtr) ^
OJtOTCSHIKKAT TAPAtTDESSA: ^
1 — • i . . i i i » l M n f t « B t SOe k«u. flJe S bma. — Sr»tT«lItaotiSi« l l U » karta. SSJ» I » M ™ » - .
jl——i^jp. atskSte». — TOaakaU, Jsäa af aasaa taka. «i Äua gk«ti«iw. ptoM V ™ ' * " "'
M tanäfiirt. . • \ -
TILACäHINNATj
i »k. « kk- «IJO. S kk. « . n i . 1 kk. «1/0. - VM7«.kb««ki. >
aas iVk. $6M 6kk. tuo, » kk- Ja 1 kk. $IM.
SaoaMS aaU aasallr
taktaa» «o»Bt HiaotiA^t piUi oH. k o B R o r i — k*n<. • lp. iWymUp«Wto «1«U««»« •rk.*»..to5.
VaXado tolBit... Lttartr BaOaiat. SS Ursa Strrat. Pdialia S«W. _ *.A«™'"Oitf
T ^ d e . k« « o r i , LtbartT BalMi-fc g Lorua St- Pakdi. im. Faattoao.*. Bo. 69. S.<n«iT>-P»»'
• i „ att. «moi. f h a a - - a r . ^ « U «-.»liaaea Uikkaa-kohaSa.
imuZJm.TU^'"" i. V. KAKSASTO. mkkaanhaitala- ^
Toiminnan ohjelma Canadan anmia-taiiseUe
liikkeeUe
Kun nyt parhaillaan pidetään Ca­nadan
(vanhan) ammallijärjeston
vuosikonvenLsionia ja kun Canadan
uuden ammallijärjeston vuosikon-konventsioni
myös tullaan pitämään
ensi marraskuulla, joten työväen
huomio on tavallista enemmän kiin­tynyt
ammatillisen liikkeen problee-meihin,
niin julkaisemme tässä Ca­nadan
ammatillisen liikkeen valis-lusiiiton
toiminnan ohjelman, missä
lyhyesti käsitellääp Canadan työ­väen
edessä olevia tärkeimpiä prob­leemeja
ja hahmoitellaan toimenpi­teitä
niiden ratkaisemiseksi. Tuo
valistusliiton toiminnan ohjelma
kuuluu:
CANADAN TEOLUSUVS JA
CANADAN TYÖVÄEN.
LUOKKA
Canadan ammattijärjestön neljät-täkymmenettänel
jättä vuosikonvent-sionia
pidetään semmoisen ajanjak­son
vallitessa, jolloin on olemassa
verrattain suuria mahdollisuuksia
ammatillisen liikkeen elvyttämisel­le.
Niinikään olemme me suurten
taisteluiden ja yhteentörmäysten aa­tossa,
joihin työväenluokka' joutuu
o>iallbtumaan aiyan lähitulevaisuu­dessa
ja joissa voitto tahi tappio
tulee riippumaan siitä, ovatko tais­telun
pyörteihin joutuneet työläiset
järjestyneitä ja'päteväii johdon o-maavia
vaiko eivät. Viimeisten vuo­sien
kuluessa on Canadan teolUsuuö
laajentunut ihineellisellä tavalla ja
sen palveluksessa olevain työläis­ten
lukumäärä on ehdottomasti l i ­sääntynyt.
Riti rinnan tämän laa­jentumisen
kanssa on tapahtunut
finanssipääoman vallan ja haarau-tumain
valtava laajentuminen, f i ­nanssipääoman
mikä nykyään kont­rolloi
Canadan teollisuuden suurin­ta
osaa ja mikä on päätekijänä kah­dessa
äskettäin, tapahtuneessa, am­matilliselle
liikkeelle erittäin tär­keässä
kehitysvaiheessa. Yksi näis­tä
kehitysvaiheisia on nopea trus-tiutumisliike,
minkä vaikutuksesta
Canadah teollisuus on trustiutunut
iSijihen pisteeseen, että jokainen tär-fceSinpi
teollisuudenhaara on kah­den
tai kolmen jättiläietrustin kont-rolloinia;
toinen on parannettu lyg-yauhcjin
tehpisuusmetodi ja tyÖH'
jaon tarkefflpi Järjestely, imtkä y-leensä
tunnetaan "ratsionalisoimi-sen"
eli "järkiperäistyltämisen'* ni­emellä.
Näiden seikkain takia on
itsekunkin työläisen tuotantokyky
jisääntynyt harppa-askelin, jopa sii­nä
määrin, että teollisuustyöläiset
nykyään keskimäärin-tuottavat mil­tei
kuusikymmentä prosenttia enem­män
tuntia kohti kuin mitä he te­kivät
kymmenen vuotta sitten.
Nämä kehitysvaiheet ovat mu­kanaan
tuoneet entistään suurem
man ja tehoisamman riiston ja työ-läisjockkojen
entisiään täydellisem­män
orjuuttamisen. Teollisuuden
trustiutuminen ja tuotannon ratsio-nalisoiminen
tekee työläisistä pelk
kiä työkoneita, polttaa heidän elä­mänsä
ja työkykjisyytensä muuta­massa
vuodessa ja saattaa yhä lä­hemmäksi
sen päivän, jolloin :—
tuotannon laajentumisesta huolimat­ta
-—teollisen elämämme säännöl­lisinä
piirteinä tulevat olemaan
työssä oÄvaiö työläisten lukumää­rän
vähentyminen ja vakituinen
joukkotyöttömyys. Semmoinen ti­lanne
vallitsee nyt jo Yhdysvallois­sa,
missä — huolimatta rikkauksien
tuotannon yhtämittaisesta lisäänty­misestä
— työssä olevain työläisten
lukumäärä säännöllisesti alentuu ja
tyottomäin armeia, minkä lukumää­r
ä nyt jo ylittää neljämiljoonaa,
säännöllisesti lisaintyy.
SODAN VAARA
Finanssipääoman haarautuminen
kansainvälisessä mittakaavassa, laa­jentuva
ulkomaankauppa ja suurem­pi
osallistuminen kansainväliseen
politiikkaan, mitkä seikat varmasti
saattavat Canadan myös eräänlal
seksi tekijäksi" kansainvälisiin asioi
hin nähden, tulevat niinikään ar
mottomasti pakottamaan Canadan
liittymään johonkin kilpailevaan
suurvaltaryhmään, mitkä parhail­laan
vimmatusti valmentautuvat rat­kaisemaan
kapitalismin probleeme­ja
siten, että maailma uudelleen
jaetaan verisen sodan avulla.
Sodan vaara onkin nykyään var­sin
oleellinen ja merkit sodan lähen­tymisestä
yhä moninkertaistuvat.
Näistä merkeistä tällä haavaa kaik­kein
läheisimpiä ja uhkaavimpia o-vat
Britannian imperialismin yrityk­set
organisoida kapitalististen suur­valtain
yhteinen hyökkäys Neuvos­toliittoa
vastaan. Sodan vaara on
myös yhtä läheinen sen kilpailun
takia, mikä käy yhä terävämmäksi
Yhdysvaltain ja Ehglannin sekä
Yhdysvaltain ja Japanin kesken^
ja yleismaailmallisen, uusista mark­kinapaikoista
ja uusista riistoalu-eista
käytävän kamppailun takia.
Canadan työväenliike joutuu jäl­leen,
ja aivan läfiitulevaisuudessa,
katselemaan silmästä silmäiän impe­rialistista
sotaa kaikkine niine hir-muineen
ja turmeluksineen, mitä
se työväerilupkalle tuo. Tuo tuleva
sota tulee olemaan joko kapitalis­tisten
suurvaltain yhteinen hyök­käys
ensimäistä työläisten tasaval­taa
vastaan, tai sitten koko sivis­tynyttä
maailmaa hävittävä yhteen­törmäys,
missä Britannian imperia­lismi
ja Yhdysvaltain Imperialismi
tulevat olemaan vastakkain. Kum­massakin
tapauksessa on Canadan
osallistumista sotaan vastustettava
äärimäisellä päättäväisyydellä. Mut­ta
Canadan ammatillinen liike ei
ole valmentautunut imperialistista
solaa vastustamaan, vaan päinvas­toin
Canadan ammatillisen liikkeen
nykyinen politiikka pikemminkin
johtaa sen kapitalistisien sodanteki-jäin
värväyslaitokseksi kuin sodan
aktiiviseksi vastustajaksi,
rAANTUMVK^EimEN JOHTA­JISTON
ARVO
Se taantumuksellinen virkailijas-to,
mikä nykyään kontrolloi Cana­dan
ammatillista liikettö, on täydel­leen
laiminlyönyt vallttislumisett
vallitsevan tilanteen suhteett; K u n
neljäkymmentuntinen, viisipäiväi­nen
työviikko on ratsionalisoimisen
ja tehostetun riiston takia muodos­tunut
välttämättömyydeksi työläis­ten,
suojelemisen alkeellisimpana
toimenpiteenä; kun uusien teolli­suuksien
kehittäminen on saattanut
järjestymättömien järjestämisen, joi­hin
kuuluu etupäässä seka- ja puo­littain
ammattitaitoisia työläisiä,
työväenliikkeen yhdeksi perustehtä­väksi;
ja kun teollisuuden trustiu­tuminen
on saattanut ainmattiljcUto-jen
muodostamisen teottisuusliito|k'
si ehdottomaksi välttämättöm3rydBk-si,
niin Canadan ammatillinen -liik­keen
johtajat ovat kyynillisefeti;^r-ruttaneet
kaikkia niitä vakavia yri­tyksiä
tai ehdotelmia, joilla on py
ritty toteuttamaan noita oleellisia
välttämättömyyksiä.
Vastuunalaisuus Canadan amma­tillisen
liikkeen heikkoudesta ja toi­mettomuudesta
lankeaa Thleisesti
Canadan ammattijärjestön ja Aine-rikan
työväeni iiton johtajiston kon^
tolle. Se sallii työnantajain eris­tää
sekatyöläiset, nlkomaalaissyn-tyiset
työläiset, nuorö tröliuset ja
naistyöläiset, sanalla sanoen siis
työväenluokan ne osat ,mitkä ovat
kaikkein ankarimman riiston alai­sia.
Se jarruttaa Canadan työväen­puolueen
toimintaa; ja välittämättä
tuon taivaallista Canadan järjesty­neiden
työläisten usein ilmaistuista
mielipiteistä, Canadan ammattijär­jestön
johta\'at ainekset julkisesti
kannattavat Amerikan työväenliiton
•politiikkaa, mikä vastustaa työväen­puoluetta
Ja kannattaa kapitalisti­sia
poliittisia puolueita-
AMMATILUSEN LIIKKEEN
EDESSÄ OLEVAT TEH­TÄVÄT
Canadan ammatillinen liike saa­tetaan
pelastaa vain siten, että työ­väestö
hylkää kavalan ja taantumuk­sellisen
luokkain välisen linnarau-hapoUtiikan;
että se ilmoittaa ja
elävöittää koko työväenliikettä, ot­tamalla
käytäntöön menettelytapo­ja,
mitkä pohjustavat työväenluokan
nykyisen tilanteen tarpeisiin ja
mahdollisuuksiin; ja että se erottaa
palveluksestaan ne henkilöt, jotka
mustekalan tavoin koettavat pysy­tellä
ammatillisen liikk^n johtavis­sa
toimissa. Canadan työläiset saat­tavat
kohottaa itsensä halljtsevan
luokan asemaan vain siten, että he
täydelleen uudesti rakentavat ny­kyisen
ammatillisen liikkeen — ra­kentavat
teollisuusliittoja, järjestä
vät järjestymättömät, rakentavat liit-topohjalla
toimivan työväen jouk-kopuolueen
ja ottavat käytäntöön
työväenluokan aktiivisen taistelupo-litiikan.
Canadan työväenluokan
tärkeimmät tarpeet edellyttävät ny­kyään,
että heti ryhdytään päätlä-vyydellä
taistelemaan seuraavien
seikkain toteuttamiseksi, saadaksem­me
joukkomme tehoisaan taisteluun
työnantajain luokkaa vastaan:
JÄRJESTYMÄTTÖMIEN JÄRJES-TÄMINEN
Canadan ammatillisen liikkeen
pohjimmaisena jä läheisimpänä teh­tävänä
on järjestymättömien työfäis-joukkojen
järjestäminen, niihin kuu­luen
myös teollisuuden palvelukses­sa
olevat nuoret työläiset ja nais-työläiset.
Ne' sadattukannet järjes­tymättömät
työläiset, jotka ovat'rau­ta-
ja terä», metallikaivos-!,' puuta­vara-,
tekstiili-, automobiilis kumi,
lihanpakkaus ja muiden eirinäisten
teollisuuksien palveluksessa] kuulu­vat
näet Canadan työväenluokan
kaikkein .nistetyimpiin ja sorretuim-»
piin osiin ja ovat niin ollen itses­tään
kaikkein taisleluhaluisimpia.
Näiden työläisten järjestäminen on
muuan välttämätön perusedellytys
Canadan ammatillisen liikkeen elä­vöittämiseksi.
TEOLLISUUSLIITTOJEN MUO­DOSTAMINEN
Nykyiseen teollisuuteen keskitty­neen
pääoman jättiläismäistä voi­maa
vaistaan ovat ämmattncunnalli-set
liitot kerrassaan merkityksettö­miä.:
Senpä takia ammattiyhdistyk­set
on sulatettava teolliöuusjärjes-töiksi,
mitkä ovat samansuuntaisia
työnantajain järjestöjen kanssa ja
kykenevät tehoisiin taisteluihin työ­läisten
tarpeiden puolesta.
CANADAN TYÖVÄENPUOLUEEN
RAKENTAMINEN
Canadan ammatillisen liikkeen
tulee kehittää, ei ainoastaan syste-niaAtttsia,
työväenluokan tarpeille
perustuvia lainlaadinnallisia ohjel­mia,
vaan myös taistella semmoisten
ohjelmain toteuttamiseksi niin 'par-lamentissa
kuin sen ulkopuolellakin.
Ja kehitlääksemme työväenluokan
luokkatietoisuutta ja solidaarisdit-ta,
on meidän perustettava Vliit-topohjalla
toimiva työväen joukko-puolue.
Aivan samaten kuin työn­antajat
käyttävät kaikkea taloudel­lista
ja poliittista valtaansa .työläis­ten
riistämiseksi ja sortamiseksi se­kä
' hyökätäkseen meidän järjestöm­me
kimppuun, on myös työväenluo­kan
mobilisoitava kaikki inahdölli-sel
voimansa yhteen yhdistyrie^(^
työväenluokan poliittiseen puoluee­kseen.
• • • ^ •.. ;.
LUOKKAIN VÄLISEN LINNA­RAUHAN
HYLKÄÄMINEN
Canadan ammatillisen liikkeen
nykyinen surkea tilanne johtuu suu­ressa
määrin siitä kavalasta luok­kain
välisestä linnarauhapolitiikas-ta,
mitä sen nykyinen johtajisto
«euraa. Tämmöinen politiikka * on
hyljättävä ja ammatillisen liikk-een
ön käytävä hyökkääviin tappeluihin
lyhemmän työviikon, korkeampain
palkkain, järjestymättömien järjes­tämisen,
j-m.^ seikkain puolesta-
Semmoisille toimitsijoille, jotka.pi­tävät
jretävyyssuhtfeita työnantajain
kanssa arvokkaimpina kuin **joIita-mainsa**.
työläisten hyvinvointia, on
annettava armottomasti potkut. Am­matillinen
liike on vapautettava
luokkain välisen linnarauhan rämei­köstä,
mihin sen nykyinen johtajis­to
on sen ohjannut, ja saatetta­va
jälleen' työväenluokan aktirvisel-le
taistelutielle.
TAISTELTAVA AMMATILLISEN
LIIKKEEN EHEYDEN
~ PUOLESTA^
Canadan ammatillinen liike on
repeytynyt ja hajanainen. Se kai­paa
nykyään ennen kaikkea järjes­töllistä
eheyttä ja yhtenäistä poli­tiikkaa
kansallisessa mittakaavassa-
Järjestymättömien järjestäminen,
työväenpuolueen rakentaminen, y.m-,
ovat eheyttämisprobleemin ja -tais-leluiT
erottamattomia osia- Mutta
Capffdan työväenluokan edessä ole­via
kaikkia probleemeja yksinker­taistuttaisi
kaikkein enemmä? se, jos
jo järjestyneiden työläisten järjö-töt
sa?Tt??^in rfieytetyiksi. Tämän
eheyttämisen suurimpana esteenä
on ammatillisen liikkeen byrokraat­tisten
johtajain vastustus, jotka,
saatuaan itselleen jalansijan, aset­tuvat
työläisten ja heidän kaikkein
alkeeliisimpain tarpeidensa väliin.
Ja se mitä tässä on sanottu cana-dalaisesta
liikkeestä, pitää paikkan­sa
myös kansainväliseen ammatilli­seen
liikkeeseen nähden/ Attimatil-linen
liike yleensä tarvitsee näet
eheyttämistä- Sitä vastustavat kaik­kein
itsepäisemmin erinäiset taan­tumukselliset
byrokraatit^ jotka py­syttävät
työläisten rivit hajanaisina-
Siksipä onkin ammatillisen liikkeen
rivimiesten, ja työläisten rivimies-ten
yleensä, väsymättömästi vaadit­tava
ammatillisen liikkeen kansallis-ta
ja kansainvälistä eheyttämistä-
Toveri Anro Tuominen paljastaa pääokanain
kuulustelumenetelmia
Toveri Arvo Tuominen on jättänyt
Turun hovioikeudelle pääohranain
Riekln j« Bangin esiintymisen joh­dosta
seuraavan kirjelmän:
Herrojen Riekin ja Bangin lausun­tojen
johdosta pyydän Hovioikeudelle
esittää seuraavaa:^,
1. Että herrat Riekki ja Bang ovat
kirjaimellisesti täyttäneet kuulustelu­tilaisuuksissa
vannomansa uhkaukset,
joita jo alkaisemmijp olen täällä mai­ninnut,
nimittäin, että jos uskallan
oikeudessa sanallakaan hiiskua hei­dän
lainvastaisista Ja moraalittomis­ta
kuulustelumetoodeistaan kuten va-paaksilaskemistarjouksesta,
E. K . Ja
n. I. läänlnkanslian välisestä asiakir-
Jajutusta ym., tulevat he tekemään
kaikkensa minun nujertamiseksi "sekä
luvallisin että luvattomin keinoin",
kuten herrojen sanat kuuluivat. Her­ra
Bang silloin raivostuneena nimen­omaan
vannoi, että
«.
"me toletnme hankkimaan teille
ensinnäkin tuomion,
olette sitten syyllinen tai syytön Ja
toiseksi me tulemme tekemään tei­dät:
epäluotettaviksi tovereittenne sil­missä;
tähän kaikkeen on teidän
haukkiunanne ohrana ennenkin pys-tsmyt
Ja pystyy vastakin." Näin kuu­luivat
lierra Bangin sanat. Toisella
Icertaa kun minä mainitsin, että Rasi
on ilmeisesti teidän palveluksessaime
Ja te^eemltä te käskette, lausui herra
Bang: ;?että Jos te uskallatte" sellaista
oikei^desisa Välttää, tuienune me todis­tamaan,
'että te olette luvanneet tehdä
meille palveluksia". Kun huomautin,
että
. teillä on siis aikomus valannekin
päälle todistaa vä^n,
vastasi herra Bang, että "koska te
kerran vshehtelette kieltämällä syyUi-
S373rtenne,-öh meillä- tietenkin oikeus
turvautua samaan keinoon". Lausuin
jo silloin hämmästykseni tämän mo­raalittomuuden
Johdosta Ja sanoin,
etten minä ole valehdellut. Ja n y t
kun E. K . ei ole kyennyt hankki­maan
mitään todistuksis minun sj^l-lisysrteeni
ovat herrat tarttuneet tä­hän
viimeksimainittuun provökatoori-seen
keiiioon.
2. Että herrojen Riekin Ja Ban­gin
lausunnot ovat täydellisesti ris­tiriidassa
heidän oman kirjoittamansa
kuulustelupöytäkirjankin kanssa. Jos­sa
sanotaan: "että Jos kimlusteltava
olisi tunnustanut edes oleellisimman
osan olisi hän määrätyillä edellsrtyksll-lä
päässyt vapaaksi". Eikö tämä
lause selvästi osoita.
kuka on tehnyt vapaaksUaskemls-tarjonksen
"määrätyfllä edeUylyksillä", vaikka
tässä ei u s k a l l a k a a n sanoa, mitkä ne
määrätyt edellytykset oUvat, mutta
ne olivat juuri ne ehdot. Jotka asetet­tiin
toimiimalleni Ammattijärjestössä,
Näin ollen eivät heidän lausuntonsa,
ole voineet^, mitenkään kumota sitä to­siasiaa,
että minulle on .kuulustelu-^
tilaisuuksissa tehty, lain vastaisesti
vapaaksilaskemlstarjouksia sopimattb-miUa
elidoilla, sillä laissahan nimeno­maan
kielletään, että vankia ei saa
kiduttamalla, eikä petollisesti houkut­telemalla
pakottaa tunnustuksiin. E -
kö sitten mikään ole houkuttelua
ellei se kun vangille tarjotaan, että
heti tällä minuutilla i^äset vapaak­si.
Jos suostut vastaisessa toiminnas­sasi
noudattamaani mäaräfimiämme
ehtoja, kuten minulle esitettiin ja
asiallisesti vielä tärkeämpää Ja yhtä
kiduttavan houkuttelevaa Ja lain vas­taista
on tuo E . EL kuulustelupöytä­k
i r j o i n mainittu:
"vapantetaaa, ]05 tmmnstaa edes
dedBämxMm osan".
Tämän Mätfivat herrat Riekki Ja
Bang yhtä kylmästi kuin kaiken
muunkin, mutta pöytäkirjaan on p u ­jahtanut
tuo yksi lause, joka paljas­taa
koko totuuden, eivätkä herrat voi
enSa ottaa pois kun {»öytäkirja on Jo
jätetty oikeudelle Ja luettu julkL
3. Että R K . Johto ei olisi koko täs­tä
Tapaaksilaskemistarjouksesta sen
paremmin kuulustelupöytäkirjassa kuin
oikeudessakaan puhunut mitään sillä
he pelkäsivät julkisuutta, sitä osoit­taa
se. että hra Bang kieltäsrtyi itse­päisesti
ottamasta siitä pöytäkirjaan
yhtään sanaa. Herra «Bang ononut
pakoitettu täällä xi]inen(Bnaan t m ^
tamaan, että -pöytäkirjan. , kcmseptl
luettiin minuUe E. K:ssa, mutta, että
kyseellinen kohta ei ollut siinä, vaan
otettiin se vasta jälkeenpäin. Siis vas­ta
sen jälkeen kun minä kuulustelujen
päätyttyä E. K . miesten läsnäollessa
toukok. 30 p:nä kerroin asiasta avus­tajalleni
tuomari Salolle ja
lapasin sen saattaa joka tapauksessa
oikeuden tietoon
otettiin pöytäkirjaan nuo muutamat
epämääräiset lauseet ja minun oikeu­delle
Jättämäni selostus on njrt pa-koittanut
herrat Riekin ja Bangin
puolustautumaan laitonta menettely-ään
Jatkamalla aloittamaansa mata­lamieliseen
tapaan hyökkäystä minua
vastaan.
4. Että keskuspoliisilla kuulusteluti­laisuuksissa
todella on ollut tarjotta­vana
jotakin hämäräperäistä,. likaista
ja julkisuudelle arkaa, se käy eittä-mättömästi
selville sUtä. että tarjouk­sia
tehtäessä ei annettu olla todista­jina
läsnä edes E. K. omien miesten.
Jota tosiasiaa eivät herrat. Riekki ja
Bang ole voineet kieltää, vaan on to­siasiaksi
Jäänyt että näitä kauppoja
on yritetty käydä syytetyn ja kuu­lustelijan
kanssa kahden kesken, ja
niin ettei syytetty vaan mitenkään
saisi todistettua herrojen konnamaisia
hommia.
5. Että jos minä todeUa olisin lau­sunut
Jotain sellaista kuin nämä her-rkt
tääUä nyt ovat väittäneet, käsit­tää
jokainen,'että se olisi merkitty
pöytäkirjaan ja
kaolnstellja olisi heti kutstmnt todis­tajan
sisälle
kuulemaan että hän on sanonut näin.
Niin tehtiin aina kun sj^rtetty lausui
jonkim sellaisen sanan tai lauseen.
Jonka E. K . katsoi itselleen edulliseksi,
mutta päinvastaisessa tapauksessa ei
koskaan, mistään pyynnöistä Ja vaa­timuksista
huolimatta kutsuttu todis­tajia
sisälle. Jos minä siis olisin i l - ;
moittanut suostuvani heidän esittä­miinsä
ehtoihin, tai olisin tehnyt jon­kun
"tarjouksen", ei sitä ilmoitusta
tarvitsisi täällä oikeudessa todistaa i t ­sensä
ohranan päälliköiden Riekin ei­kä
Bangin, vaan sen todistaisi koline
neljä tavallista ohranaa, kuten kai­kissa
muissakin vastaavissa tapauk­sissa;
sillä samalla hetkellä se olisi
varmermettu heidän kuulleina pöjrtä-kirjaan
kun minä sen olisin lausunut.
Että näin ei ole tapahtunut, selviää
juuri siitä, että herroilla Riekillä ja
Bangilla moraalittomien, pimeitten
hommiensa puolustajana ei ole edes
yhtään omaa miestä.
6. Että
ellen minä olisi heti niin jyrkäsU tor-jonat
E. K . johdon tarjousta
ilmoittamalla, kuten kuulustelupöytä­kirjaankin
on täytjniyt merkitä, "että
en voi alentua tekemään ohranalle
mitään palveluksia", sillä minä ei ole
niitä ihmisiä, jotka käjrvät kauppaa
periaatteillaan, olisin nyt. sensijaan,
että istun täällä vangittuna, vapaana
miehenä Ja E. K . todistaisi minut
parhaimmaksi ja luotettavimmaksi
kansalaiseksi mitä se timtee, kuten
lempilapsensa Rasin, eikä suinkaan
kävisi minun kimppuuni sellaisella
vimmalla kuin mitä viimeiset todistuk­set
ovat osoittaneet, sillä mitäpä he
minua vihsdsivat, jos kerran oliän
ollut suostuvainen tekemään heille
palveluksia', sillä ei kukaan omaa l i ­haansa
vihatL
Herrojen Riekin ja Bangia
lansonnoissa on kanttaalfaunt kisitd-ty
totontta niin "vapaöonicdteesti'*,
että se hämmästyttäisi qoinua sutpres-ti.
ellen tietäisi, että ^ ' (^eellisesti
kuuluu menettelytapoihi^k jotezi muuta
ei suinkaan ole voinut'!..odo|taakaan,
varsinkaan kun he jo 3 ^ukäutta sit­ten
uhkasivat ja vannoivat mitenkä
he tulevat tekemään ja saniHnaan.
Esim. herra Bang todistaa täällä sU-mää
räf&yttämättä, että kuuluste­luissa
minä en nmtnlnngt, mitään_ että
olin Venäjällä A j : n lähettämänä,
vaikka hänen omassa kirjoittamassaan
pöytäkirjassa sanotaan: "kuulustelta­va
sanoo olleensa siellä Ammattijär­jestön
lähettämänä" Joi.e. Tämä osoit­taa,
mikä arvo tuollaisiile lausunnoille
on annettava. S k s i olenkin pak<ritettu
kysymään, onko tällaisten lausuntojen
antajilla dkeata Idisitystä valan vel­voituksesta?
S. J. OSASTON KOKOUKSESSA
syyskuun 9 päivän iltana keskustel­tiin
ja päätettiin muun ohella seu­raavista
asioista:
Ukrainalaiselta Farmer Labor
Temple-järjestön paikalliselta osas­tolta
oli tullut kirjelmä, jossa pyy­sivät
lainaa Fort Williamissa raken­teilla
olevan haalinsa rahastamisek­si.
Monipuolisen keskustelun jäl­keen
päätettiin, että lainaa ei an­neta,
koska osastolla on itsellään
haalin rakennussuunnitelma vireil­lä.
Ja raha joka nyt mahdollisesti
voitaisiin lainata, ei joutaisi ole­maan
ulkona kun jonkun kuukau­den.
Eikä niinollen olisi todellisuu­dessa
miksikään avuksi ukrainalai­sille
tovereille. Päinvastoin voisi
tuottaa ikävyyksiä molemmille.
Toveri Aku Päiviölle päätettiin
myöntää 50 dollarin laina hänellä
tekeillä olevaa laulunäytelmää vas­taan.
Protestikokouksen järjestäminen
Suomen vainottujen työläisten puo­lesta
päätettiin jättää k.-puolue€n
kaupunkikomitean huoleksi evästyk­sellä,
että tilaisuudessa kertyvät va­rat
luovutetaan Suomen työläisten
puolustukseen.
Työväen puolustusliitolle päätet-tiin
osaston varoista luovuttaa $25
Canadassa käyttöä varten.
Lasten sunnuntaikoulua varten
päätettiin luovuttaa haali joka sun­nuntai
kello 1—3 i.p. ja johtokun­nan
huoleksi jätettiin maksaa osas­ton
varoista jonkun nuoren tove­rin
kulut täällä pikapuoliin alka­ville
voimistelun ohjaajien kurs­seille,
siinä mielessä, että hänestä
saadaan lasten voimistelun ohjaaja.
Päätettiin muodostaa osastolle tor­visoittokunta.
Asiaa edelleen ke­hittämään
valittiin kolmehenkinen
komitea. Lasten orkesteri, joka on
ollut viimeiset pari kuukautta lo­malla,
päätettiin myöskin herättää
taasen toimintaan-
V.. JA U..SEURA "ISKUN"
pojilla on viime päivinä ollut eri
tohinaa. Tällä en' tarkoita, että he
ennen olisivat J;oimettomina olleet,
mutta nyt heillä näyttää olevan jo­takin
erikoista tekeillä. Syyskuun
9 päivä pitämässään kokouksessa he
päättivät muodostaa keskuuteensa
nyrkkeilyjaoston, joka merkeistä
päättäen alkaa harjotuksensa heti.
Täällä pidettäville voimistelun oh­jaajien
kursseille kustantaa Isku
kaksi jäsenistään seuran varoilla.
Nämä kurssit tullaan pitämään
täällä kaksoiskaupungeissa tämän
syyskuun loppupuolella- Kursseihin
ovat oikeutetut ottamaan osaa kaik­ki
työläiset jotka kuuluvat työväen­liikkeen
vasemmisto järjestöihin. Ja
opetus kursseilla tulee olemaan va­paa,
joten niihin osallistuvilla ei ole
kuluja muuta kuin mitä heidän ruo­kansa
tulee maksamaan. Voimiste-lun
harrastajia kehoitetaan saapu­maan
kursseille.
ROIMAT TANSSIT /
on osaston haalilla syyskuun 17 päi­vän
iltana, maanantaina. Nämä
tanssit panee toimeen Thunder Bayn
osuusmeijerin järjestävä komitea
^ärjestämisvarojen , kartuttMniseksi.
Toivottavasti tanssiyleisö ottaa, tä­män
huomioon ja saapuu runsas­lukuisena
tähän tilaisuuteen.
NUORIA SOITTAJIA
kehoitetaan saapumaan osaston haa-lille
maanantaina syyskuun 17 pnä
kello kuusi illalla. Silloin aletaan
lapsi-orkesterin säännölliset harjoi­tukset,
ja tulevat ne jatkumaan sen
jälkeen samaan aikaan joka maanan-tai-
ilta. Kaikki nuoret soittajat mu­kaan!
MIEHEN RUUMIS
löydettiin pari päivää sitten täkäläi­sestä
satamasta kellumassa veden
pinnalla. Ruumis oli jo koko pit­källe
mädännyt, pää koko • pahasti
ruhjoutunut. Tämän ruhjoutumisen
arvellaan tapahtuneen ennen ruu­miin
veteen joutumista.. Ruumiin
päällä oli tavalliset työvaatteet joi­den
taskuista löytyi joitakin hopea­kolikoita
ja papereita, joista päät.
taen miehen nimen arvellaan olleen
E, L. Beckwith ja lienee hän aika-semmin
kuulunut viljankuljetuslaiva
Britonin miehistöön. — S.
NAISTEN NEUVOTTELUKOKOUS
Piiri kuudennen naisten yleinen
neuvottelukokous pidetään Port Art­hurissa
20 p. tätä kuuta. Sitten sa­man
päivän illalla on juhlat neu­vottelukokouksen
päättäjäiseksi S. J.
OS. haalilla- Mainituissa juhlissa tu­lee
olgmaan paljon hyvää ohjelmaa,
näytöskappale "Kadulla", tervehdys^
puheita useilta naisosastoilta, laulua,
soittoa y.m- Sitten lopuksi tanssia
hyvällä soitolla- Btarnat alkaa klo
8.30. Sisäänpääsymaksu on 25 sent­tiä-
Rientäkääpä silloin kilvan haa-lille
nauttimaan siitä hauskasta il­lanvietosta,
jonka naiset silloin jär­jestävät.
Siis 20 p. tätä kuuta-
Tervetuloa kaikille!
NAISLIITON OSASTON TOI-MINNASTA
Kuten yleensä on kaikki toiminta
hiljaisempaa kesän aikana, niin «n
ollut naistenkin toiminta vähemmäl­lä.
Mutta ei silti ole aivan toime-tonnakaan
oltu, joskaan ei ole pidet­ty
kokouksia säännöllisesti kesän ai­tana,
mutta on pidetty kahdet ilta-
No. Ite 1928
mat farmilla tänä kesänä. On myös*
kin toimittu alueemme, naisten ja
lasten kesäjuhlia -växiau. Niin että,
aina sitä on oltn touhussa, joslda
vähän hiljaisemmin- - Mutta nyt on
alettu taasen oikein täydellä höyryl.
lä kuljettamaan naistenkin toimin­taa
eteenpäin- Nyt aletaan pitä­mään
kokoukset säännöllisesti joka
toinen tiistai-ilta kello .8. Seuraava
naisosaston kokous on 18 p, tk.
Että pankaapa tämä nyt muistianne
ja tulkaa kokoukseen kaikki entiset,
ja uudet ovat tervetulleita. Vaikka
"kokoushuoneemme onkin pieni, mut­ta
kyllä sinne vielä mahtuu. Hyvä
sopu tilaa antaa, sanotaan. Alka­kaamme
tämä toimintakausi oikein
suurella osanotolla, sillä ei naisten­kaan
toiminta kuulu vain harvoille,
se' kuuluu kaikille työläisnaisille, niin
nuorille kuin vanhoillekin.
Olisi hauskaa jos tämän toiminta­kauden
alkaessa saataisi tyttärem­mekin
mukaan, käjrmään naisosaston
kokouksissa- Meidän kaikki toimin­tamme
vaatisi, että nuoretkin olisi
mukana kaikissa toiminnassa. Olisi
saatava innostus heräämään nuoris­sa
naisissakin, saada tutustumaan
heidät aatteisiin ja asioitten kul­kuun,
sillä se on tärkeää tämän päi­vän
naiselle, että hän tulee vede­tyksi
mukaan luokkataisteluun ja
tulla ymmärtämään tässä yhteiskun­nassa
vallitsevat ristiriidat. Toimi­kaamme
yhdessä — yhteistyö on
voimaa! — O. A. ...
Toronton uutisia
VIELÄKIN UINNISTA
Täällä-H^imitettu pitkän matkan
uintikilpailu on johtanut useamman
muotoiseen kilpailuun- Lauantaina,
syyskuun 8 päivä kilpaili 14 parhain­ta
saavutusta saaneet pitkän mat­kan
uijat kolmen mailin matkalla,
sekä samalla kertaa kaikki, jotka
syyskuun 5 päivä osallistuivat 15
mailin uintiin. Niistä 15 parhainta
saavutusta palkittiin, joiden joukos­sa
oli Erikson, New Yorkista, suo­malainen,
ja uintia varten Suomes­ta
saapunut M- Hämäläinen, joka
sai palkintona sataneljäkymmentä
dollaria.
Syyskuun 22 päivä on taasen kil­pailut
torontolaisen Youngin ja sak­salaisen
Vierkotterin välillä. Kil­pailu
tapahtuu samassa paikassa
kuin aikaisemmin pitkän matkan
uinti, kilpailtava, matka ollen joko
seitsemän eli kymmenen mailia. Täl­lä
kertaa kilpailu on aivan näiden
kahden uimarin persoonallista laa­tua.
He itse tulevat saamaan si­säänpääsymaksut,
joka on yksi dol­lari
jokaiselta katsojalta joka saa­puu
tähän kansallisen näyttelyken-tän
arenalle seuraamaan sanottuja
kilpailuja. Kilpailut voidaan olla
pitämättä silloin, jos vesi on kyl­mempää
kuin 57 astetta.
SUOMALAISTEN KP. JÄSENTEN
KOKOUS
Suomalaiset kp :n jäsenet yhtei­sessä
kokouksessaan syyskuun 9 päi-vä
keskustelivat useista tärkeistä a-sioistä
puoluekysymyksissä, joista
poissa oleile päätettiin erikoisesti
tiedottaa agitatsionikomitean kautta.
Keskustelu koski piirimme valistus-rahaston
hyväksi jo kaksi kuukautta
sitten asetettua' veroa jokaiselta pii­rimme
puoluesolulta. Mutta on
Wom. puoluesoluja jotka eivät vielä
ole alkaneet veroa suorittaa, joka
kuitenkin on välttämätöntä, saadak-semnie
edelleen pitää valistustyön-tekijää
liikkeellä ja suorittaa siitä
jo koituneita maksamattomia meno­ja.
Samoin tarvitsee pidettyjä nuo-risokursseja
järjestänyt toimikunta
rahallista apua, joka on kursseja
järjestäessä velkaantunut, jota a-vustusta
myöskin puoluesolUt olisi
velvolliset suorittamaan avustusilta-milla
jonakin sopivana päivänä. Ko­kous
velvoitti agitatsionikomitean
järjestämään iltamia sanottujen vel­kojen
lyhentämiseksi ja toiminnan
edelleen tehostamiseksi.
"LABOUR MONTHLYN" ~
puolueemme kuukausijulkaisun lak.
kauttamista päätti kokous ehdottaa
keskuskomitean ja puolueen tp. ko­mitean
harkittavaksi. Ei sillä, et­tä
se olisi mitätön ja" tarpeeton —
lehdelle annettiin kokouksen tahol­ta
täysi tunnustus ja "myös todet­tiin
sen tarpeellisuuskin — mutta
koska se ei vielä ole voinut koho­ta
itseään kannattavalle pohjalle,
vaan jatkuvasti tuottaa tappiota, ja
koska puoluelehtemme "Worker"
pitäisi saada itsensä kannattavalle
pohjalle sekä useammin ilmestymään,
katsoen siihen, että sillä voidaan
valistaa sekä herättää Canadan jär­jestymätöntä
työväestöä sitä parem­min
mitä useammin se ilmestyy. Ja
näinollen pitäisi käyttää kaikki puo-lueenune
varat, jotka suinkin inuistä
menoista liikenee "Workerin" vau-rastuttamiseen-
ja alkaa kuukausijul­kaisun
julkaiseminen vasta sitten
uudelleen kun riittävästi värkissä va­raa.
•.
Suomalaisten lasten sunnuntai­koulua
päätettiin agitatsionikotiii-tealle
kehoittaa alkamaan niin piari
kuin suinkin sille on alkaminen mah-dollista-
PUOLUEJÄSENTEN YHTEINEN
KOKOUS
Kommunistipuolueen Torontossa
olevat jäsenet kutsutaan yhteiseen
kokoukseen syyskuun 17 päivä k!o
kahdeksan Alalla Alhambra-haaKle.
— J. -