Vapaus, October 17, 1967

              Sivu 2 Tiistai, loikak. 17 p. — Tuesday, Oct. 17. 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
< L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
äbrroRt W. E K L U N D MANAOER: B. S U I UI
T E L E P H O N E : Ö F F I C S A N D EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
.» • ••• '• • • .
^bDshed thrice .weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
^ l l s h l n g Cö: UiAited, 100-102 Elm St. We5t, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Adl<srtlslÄg rateft upon applicatlon, translatlon free of cbarge.
Authorlzed a8:^second diiss mail by t^^ OltiCe D^pextineaX, Ottawa,
aiid for pa^ment of postage In cash.
CANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB
TILAUSHINNAT:
ÖääfldasA: 1 Vk: $10.00, 6 kk. $5.25 IXSA.n:
3kk. 3.00 Suomeen:
ivk. $11.00.6 Kk. $5.75
Ivk. 11.50. 6 Idu 6.25
Maaibnair poliisi
Olleai silminnähtävästi selkä kiihtynyt että nänkiästynyt
siitä kun kymmenien maitten ulkoministerit ja muut edxista-jat
ovat Vkn yleiskokouksessa vaatineet Pohjois-Vietnamin
ponunitulksen lopöttamista, kuten menetteli meidänkiin ulko­ministerimme,
Paul Martin. Yhdysvaltain ulikoministeiri Dean
Rusk paljasti viimeviikkcisessa televisiolausunnossaan, että
hänen mielestään YhdysvalloiUa on jostain Esittämättömäs­tä
syystä "maailman poliisin" virka ja asema.
Jätitäen kidkonaan huomioonottamatta NATO-liiton mo­rien
jäsenen ja toisten valtioiden edustajien esittämät mieli-
. pitöet. että pommituksen lopettaminen on ensimmäinen as­kel
raiiihanneuvottelu ja kohti ja että Yhdysvaltain velvolli­suus
on ottaa tämä ensimmäinen askel, mr Rusk puhui ärty­neellä
äänensävyllä USAta muka "uhkaavasta kuolemani
väaflrasta" jai väitti "Yhdysvaltain kansallisten etujen" vaati­van
Vietnamin sodan jatkamidta muka siksi kun "Kiina ai­heuttaa
kommunismin vaaran Aasian kiansoille seuraavan
kymmerien vuoden ajan".
Kuka on nimittänyt mr Ruskin tai Yhdysvaltain halli­tuksen
Aasian poliisiksi! Kenen valtuuksilla mr Rusk aikoo
sodankäynnillään "suojella Aasian maita seuraavan kymme­nen
-vuotta" joko kommunismia, spiritismiä tai reumatismia
vastaan? •
. Miätä asti Yhdysvallat ja mr Rusk ovat olleet spesialis­teja
"ajatusten lukemisessa"? Ja minkä verran voidaan sel­laiselle
"ajatusten lukemiselle" arvoa antaa? Tosiasia on
että Kiina ei ole sodassa mitään maata vastaan eikä ole uhanr
nutkaan lähteä sotaan "Yhdysvaltain aiheuttaman kapitalis-mivaaran
torjumiseksi seuraavan kymmenen vuoden ajak­si",
jos voidaan mr Ruskin lausuntoa toisin päin käännettynä
käyttää. Mutta Yhdysvallat on hyökkäyssodassa, mistä luo­pumista
siltä vaaditaan — ollen ensimmäisenä teäitävänä
Pdhjois-Vietnaminpommitiiksen lopettaminen.
Kekkosen kannatus kasvaa
• Kotoisia vaalituloksia odoteltaessa täällä Ontariossa lie­nee
paikallaan todeta, kuten Suomen lehdet kertovat, että
tasavallan presiderttti Urho Kekkonen on edelleen vahvista­nut
asemiaan tulevissa presidenttivaaleissa Suomen Gallup-
Oyn suorittaman tutkimuksen perusteella. Syksygallupin
mukaan Kekkosta kannattaa nyt 77 pros. äänestäjistä, kokoo­muksen
Virkkusta 8 pros. ja maaseudun puolueen tullineu-voisrta.
Veikko Vennamoa 3 pros; 12 pros. vastaajista on vielä
vailla vastausta.
Verrattuna toukokuussa suoritettuun gallupiin on presi­dentti
Kekkosen kamnatus lisääntynyt 3 pros., Virkkusen vä-ihentynyt
1 pros. ja Vennamon pysynyt aivan samana "uskol­listen"
3 prosenttina.
Näihin gallup-tuloksiin viitaten ja vaalituloksen tärkeyt­tä
korostaen erikoisesti alueiden voimasuhteiden kannalta
katsoen, yhden hallitusryhmän, SKDLn äänenkannattaja.
Kansan Uutisöt kirjoitti viime tiistaina johtavassa toimitus-kirjoituksessaan
otsikolla "ensin puolueelle, sitten henki­lölle"
seuraavaa:
Vaalitilanne osoittaa kokoomuksen tehneen pahan vir­heen
asettaessaan kansallispankin pääjohtajan ehdokkaak­seen.
Virkkunen ei pysty kokoomuksenkaan piirissä lyömään
itseään kunnolla lävitse. Toisaalta hän on liian tuntemaitbn
nioni politiikassa jo kokoomuksen omankin äänestäjäkunnan
silmissä eikä pysty henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan nios-tamaan
itseään näin lyhyessä ajassa ylös. Toisaalta taias hän
edustaa liian tasapaksua ja tavanomaista patavanhoillisita
konervatiivisuutta. josta yksisilmäisinkään kokoomuslainen
ei löydä tuumankaan vertaa paljon puhuttua dynaamisuutta.
Talouspolitiikassa hän ei ole pystynyt tuomaan mitään uusia
ajatuksia, pääteemana on ollut hyökkäily valtionjohtoista
teollisuustoimintaa vastaan. Ulkopolitiikassa hän taas on tai-tämäötomasti
kerta toisensa jälkeen lyönyt kokoomuksen
päätä seinään ja osoittanut valkuuttavalla tavalla, ettei ko-kooimus
ole maamme nykyisen ulkopolitiikan kannalla. Vii­meisin
suoraviivainen vaatimus on ollut valmistautua liittä­mään
Suomi EEGIhen, Naton talouspdliittiseen sisarjärjestöön
Äskettäin suoritettu gallup, jota Tehdessämme jo on se­lostettu,
osoittaa Kokkosen kannatuksen kasvaneen kesän ja
syksynktiluessa ja Virkkusen kaventuneen Kekkosen hyväik-si
jopa kokoomustakin äänestävien keskuudessa Merkille
pantavaa on todeta, öttä Kekkosen suosio on suurin paitsi
maaseutuväestön myös ammattityöväestön keskuudessa, kun
taas Virkkusta kannattavat nimenomaan varakkaimmat pii­rit.
Ke^ustapuolueen kamiatllajiksi lukeutuvista vastaajista
94 pros,. ön Kekkosen kannalla. TPSLrläisistä 92 pros., kan­sandemokraatteja
kannattavista 87 ja sosialidemokraatteja
86 pros. Protestiääniä ehdokasvaljntaa vastaan ovat ilmeisesti
rie 2 pros. kansandomökraateiaita ja 4 pros. sosialidemokraat­tisista
haastateltavista, jotka ovat ilmoittaneet antavansa ää­nensä
Virkkuselle sekä vastaavasti Vennamolle äänensä lu-vamieet
5 ja 2 pros. Tämä on odotettuaikin pienempi protesti­äänien
joukko näiden työväenpuolueiden keskuudessa, mutta
ihmeellistä kuitenkin, että näitä puolueita kannattaviksi il­moittaneista
sentään näinkin moni uskoo, hyppäävänsä "pro-testissaah"
Aäin pitkälle. Vielä ratkaisuaan tekemättömien,
siis epävarmojen joulkko oli SKDLn kannattajista 6 ja sosdem
kannattajista 8 pros.
Monet seikat tekevät luonnollisesti epävarmoiksi tällai­set
g^llppit, mutta kuitenkin on todettava, että ne pystyvät
jo antamaan melkoisesti linjavihjeitä, osoittavat yleistä suuih-tää.-
Kekkosen kannatus on myös SKDLää ja sosdem puo­luetta
kamiatrta vien keskuudessa ylivoimaisin ja näin tietysti
myös TPSLn keskuudessa, vaikka saatu aineisto sieltä oli ko.
g(adlupissa niin pifeni. ettei sen perusteella voi tehdä johto-i>
9^t9ksi4-.Kekkosen kannatuksen määrä on tärkeää todeta.
TULEVAISUUS VALKfiNEE
Tällä otsikolla oli eräässä uuitis-lehdessä
varui^etta kii-joitus ja l i ­säksi
vielä oitsikössa kerrottiin, eiiitä
Johnson 6'n lopettanut alkoholin
käytön.
Tällä tarkoitetaan naapurimaan
korkeinta virkamiestä. Itse hän oli
joku aika sitten fcettomit lehtimie­hille
lopettaneensa alkoholin käy­tön
ja tiipj^öinnih h&n lopetti, jo
V. 1955 syd^l»htau'ks6nsa jSlkeen.
Hän lisäsi, ^ ei ole koskaan en­nen
oUut-näin hyvässä kunjiossa
kuin nykyään-. .. ^
liiiiltä ön ^ n hauskempaa kuulla
kuin se, että joku iAmlnen voi hy­vin
(tänä sotaisena ja tautisena ai­kana,
jolloin yksi ja toinen vaivo­jaan
rutisee.
Miika uuitisessa kerrotaan vielä
presidentin omien sanojensa mu­kaan;
varjelevan terveyttään otta­malla
joka päivä kahden tunnin
noRkauhet ennen iltajuhlien alka­mista;
Onpa joskus uni ollut niin
makeaa, eMä hän sen takia on es­tynyt
jostakin tärkeästä tapaami­sesta..
Golfia hän sanoi pelanneensa
eräänä päivänä ensimmäisten ker­ran
kolmen Vuoden jälkeen ja se
kai pitääkin hänen painonsa juuri
samanlaisena, vaikka hän myöntää­kin
käyttävänsä päiväQisillä makei­ta
ruokia alkoholin sijasta.
Tämän lisäksi Johnson valitti
vain sitä, että paperityöt (lue te­kemättömät
työt) kasaantuvat jat­kuvasti,
yrittipä hän selviitÄ niistä
kuinka kovasti tahansa . . . Tämä
kerrottiin uutisissa. Meikäläisen sil­min
siinä ei ole mitään ihm^ele*
mistä, että työt lisääntyvät kun ot­taa
huomioon kuimka tärkeää osaa
päivittäin näyttelee tuo muu oh­jelma
hänen elämässään ja ilman
sitä ei mies olisikaan niin hyvässä
kunnossa kuin sanoo olevansa.
On kumminkin suuri ero edellä-kerrotulla
kun sitä vertaa uutis­kuviin,
joita jaftkuvasti levitetään
Vietnamista ja joiden todenperäi­syyttä
ei kukaan epäile. Siellä taitaa
pysyä liiankin hoikkana ilman ruo-kajärjestelniää
ja golfin peluuta
ja tuskin siellä on varaa valita
jälki- sen paremmin kuin eturuo-iksenkaan:
joko alkoholia tai muita
makeita.
Tällaisilla seurapiiriuutisilla siloi-teilaan
kahviseu ratatien mielikuvi­tusta,
että he kauhistuen kääntä­vät
päänsä ja mielensä elämän to­tuuksista
ja siitä julmuudesta, joka
tämän "lempeän" selostuksen alla
piilee.
Scurapiiripalstaa selannut.
• • •
"USKOLLA PARANTAMISESTA"
Tuo uskolla parantavien pappien
juttu on niin huomiota herättävä,
että sellainen tuntuu aivan mahdot­tomalta
nykyaikana, jolloin ihmi­set
ovat saaneet Jo jonkinlaisen
koulukasvatuksen. Tuo perkeleitten
ulos ajaminen kuuluu tuhanscjen
Teidän ja meidäni
kötiveräjattä
VIERAILIJOITA
SUDBURYSSA
Mai7 ja Toivo Kolppanen, Sault
Ste. Marie, Ont., vierailivat Sudbu-ryssa
voikon vaihteessa ja Toivo
kävi rupattelemassa lehtemme kont­torissa.
Käskivät sanoa terveisiä
kaikille tuttaville ja tovereille.
Hauskaa. vierailua ja onnellista ko­tiin
paluuta!
Matilda Revonicmi Lac du Bon-ettista,
Man., on jo ollut viikon
päivät Sudburyn seudulla kyläile-mäs^
ja uusia voimia keräämä.ssä
miehensä kuoleman jälkeen. Toi­vottavasti
hän viihtyy täällä hyvin.
mutta tämä ei ole enää ainoa tär­keä
tekijä. Kekkosen kannatuksen
varmuus bn myös omiaan vähentä­mään
vaaliaktiivisuutta ja on vjia-rana,
että nimenomaan työväenpuo­lueiden
kannattajista monet"pitävät
vaaleja niin sehränä, etteivät katso
varvakseen lähteä äänestämään.
Tätä joukkoa on loppujen lopuksi
varmaan suurin osa myös protesti­listoille
asettumaan ajattelevista.
Tällainen olisi kuitenkin erittäin
lyhytnäiköistä ajattelua. Henkilö-vaalisävystään
huolimatta ovat nä­mä
vaalit puoluevaaleja siinä kuin
mitkä muut 'hyvänsä. Niissä,punni­taan
samalla tarkasti myös vaalilii­ton
sisäisiä voimasuhteita ja kun­kin
puolueen saamaa omaa kanna­tusta.
Yhtä tyhmää kuin antaa mu­ka
protestina äänensä sellaisille
kuin Virkkuselle tai Vennamolle,
olisi jäädä "saappaat" kuivina" ma^
kaamaan vaalipäivinä. Tämä puoli
olisi nyt alkuun lähteneessä vaali­työssä
tarkasti selvitettävä. Loppu­jen
lopuksi näissäkin vaaleissa an­netaan
ensin ääni puolueelle, sitten
vasta henkilölle.
vuosien takaisiin mörkö juttuihin.
Tuossa uskonvapaudessa mennään
äärimmäisyyksiin ihmisten r«ittämi-seksi.
: • :• •••
Olisi jo korkea aika ottaa tubh
Iäiset papit pois viranitoimituksesta
Jä viedä heidät hulIujenhuoneiBiin.
Lääketiede on nykyään . kehitty­nyt
jo niin pitkälle, että suurin
osa sairauksista voidaan tuntea ja
tiedetään, että ihmisessä ei asusta
mitään perkeleiltä, mutta tuollaisia
pappeja, jotka sellaisita väittävät,
voisi sanoa pirulta riivatuiksir^Sie^
täisi jo lainvalvojienkin taholta ot­taa
huomioon uskon varjolla tapah­tuvat
ihmisten kidutukset. Kun me
vaadimme rikoksia poistavia lakeja,
niin sen pitäisi ulottua koko kansaa
koskevaksi.
Minkä vuoksi me koulutamme
lääkäreitä ja rakennamme sairaa­loita,
jos annamme papeille vallan
kiduttaa sairaita ihmisiä? Jos tuol­laiset
papit voidaan todistaa täysi­järkisiksi,
niin heidän tulisi saada
rangaistus samalla tavalla kuin
muutkin rikolliset
Tämä tapaus on niin julma, että
sellaista ei luulisi enää tapahtu­van
sivistyskansan keskuudessa.
Tämä on häpeäksi meille kaikille
ja vielä suuremmassa määrässä,
kun se tapahtuu pappien taholta,
joiden pitäisi opettaa ihmisyyttä
ja lähimmäisen rakkautta. Tuossa
jutussa ilmenee joko mielipuoli-sutta
tai suorastaan rikollisuutta —
tai molempia. — I.S;
Uo: NLiä kclfiokuo ^anidt^n —
im ii8htl(vissä äoie^goA' miisUii.
sa Ja laskiessa"^ otsikoi Kailsätt
Uutiset sunnuntaina lokakisan 6.
päivänä 1957 ihmiskunnan Hlsto-riaii
insinhiiiifsieii keinotekoisen
maan kiertolaisen lähett&nistö
koskevan uutisen. Avaruuden val­loittamisen
aikakauden ensimmäi-*^
nen tärkeä merkjdpäivä on siis
lokakuun 4. 19£i7, vaikka tie«i»
saatiin siitä vasta ka&d«n päJv^iJk
kuluttua.
Neuvostoliiton tietotoimiston
TASS:n virallisessa tledorianäossa
kerrottlm satelliitin olevan kau-_
Impana 900 km:n päässä maapal­lon
pinnasta. Sen täydellinen
kiertoaika on 1 tunti 35 minuuttia.
Satelliitti, jota silloin vielä ni­mitettiin
keiiiokuuksi — vasta
niy^emmln otettiin käytäntöön
yleisesti nimitys tekokuu — pai­noi
83,6 kg ja sen halkaisija oli
58 cm. Siihen asennetut kaksi ra-dioläheäntä,
antoivat keskeytyk­settä
radlomeirkkejä.
MAÄfLMAN REAKTIOT
olivat hämmästyneitä, ihastuneita
ja nyiipeitäkin. Tieto ensimmäi­sen
keinokuun lähettämisestä ava­ruuteen
Neuvostoliitossa tuli Suo^
men tiedemiespiireille täydellisenä
yllätyksenä, sillä kansainvälisen
geofysikaalisen vuoden tiedoitustoi-minnan
puitteissa ei suunnitelmista
ennakolta ollut mitään tiedoitettu",
kertoi KU: Ile Suomen komitean sih­teeri
tri Lauri Vuorela. Professori
Y. Väisälä puolestaan totesi uuUsen
historialliseksi. Yhtä yllättyneitä
oltiin muuallakin maailmassa.
Yhdysvaltain lehdistö ja radio to­tesivat,
että. Yhdysvallat on hävin­nyt
taistelussa maan seuralaisesta.
SUOMEN MARKAN ARVOA
ALENNETTirN 31%
Hallituksen ja pankkivaHuuskunnan tekemä
devalvointipäätös ei ollut yksimielinen
"Yhdysi^aM ä i k ^ ikeittää yiiäi'
moihin ensimdi^iS; loiiuisa ettsi
^iiHäen keväjflfiä", iHdeltll^ H^kida
tulleena kommenttina.
"äeuraavan kerran venäläisei lä­hettävät
varmasti pieniä panssari-vaifncjja
KtiuMin ottamaan televisio­kuvia
sen luonnosta", khrjiMtti Lon­toossa
Daily Express.
Ki<$IT]^ "SPUTNIK''^
mufodosbi noina päivinä. Pianhan
siit^ä tuli pop katkMaliä niiaailxtiassa.
s6 ort aiinettil liimetesi laivoilla», ju­nille
ja lentokoneille. Neuvostoliit­tolainen
"Valititt i^alat", joka aliioi
iimcstyä viiÄie Virönnäi ^ o$taniit
myös niinekäe^-S^toik. j! v r,
Spotnik herätti ihmlsissU romani
Usta ihastusta. Monet Suomessakin
kiipösivät vaiHiain aatntUla katoille
setiraamäari taivaalla liikkuvaa kir-
*< Helsinki. — Suomen markan arvo
ulkomaiden valuuttaa verraten on
to:-staiaamusta lukien n. 1 prosent­tia
pienempi kuin vielä eilen.
Eduskunnan pankkivaltuusmiehet
päättivät markan kurssin muutami-sesta
—-devalvaatiosta — Suomen
Pankin johtokunnan esityksestä.
Asiaa käsiteltiin myös illalla halli­tuksen
iltakoulun yhteydessä pide­tyssä
valtioneuvoston istunnossa.
Pankkivaltuu-smiesten päätös ei
ollut yksimielinen, vaan kansande­mokraattiset
pankkivaltuusmiehet,
kansanedustaja Aarne Saarinen ja
toimitsija Oiva Lehto esittivät eriq.-
vän mielipiteensä..
Päätöksen mukaan markan arvo
ulkomaisiin valuuttoihin verraten
aleni eilisestä aamusta lukien 31.25
prosentilla. Kaikkien ulkomaanva­luuttojen
kurssit kohoavat markois­sa
ilmaistuna em. prosenttimääräl­lä.
Niinpä kun esim, dollarin myyn-tikurssi
oli keskiviikkona 3.22 mark­kaa
se oli jo eilen 4.20 markkaa,
Englannin punnan kurssi, joka oli
8.98 markkaa, on nyt 11.76 markkaa
ja ruplan kurssi, joka keskiviikko­na
oli 3.56, oli jo eilen 4.67 markkaa
PÄÄTÖS HINTASULUSTA
ESITYKSET VIENTIMAKSUISTA
JA TULLIEN ALENTAMISESTA
Devalvaation yhteydessä astui voi­maan
myös hallituksen päätös hin-tasulusta.
Päätös merkitsee sitä, et­tä
nk. valtuuslain nojalla hallituk­sen
valvonnassa olevia hintoja ja
maksuja ei saa korottaa keskiviik­kona
vallinneelta tasolta muutoin
kuin sosiaaliministeriön luvalla.
Näin valvottuja hintoja ja maksuja
on kuitenkin nykyisin värein vähän,
pääasiassa elintarvikkeita.
Hallitus päätti antaa eduskunnal­le
esityksen nk. vientimaksulaiksi.
Tämärt lain avulla otetaan erityi­seen
rahastoon osa siitä hyödystä,
minkä devalvaatio aiheuttaa vienti­teollisuudelle;
Lain mukaan rahas­toon
peritään 14 pros. kaikkien vie-micmme
tavaroiden vientihinnasta.
'Varoista muodostetaan ensi vuoden
budjettiin nk. kasvupaketti, josta
varoja annetaan uusien työpaikko­jen
luomiseen sekä pien- ja keski­suuren
teollisuuden viennin edistä­miseen.
Vientimaksulaki on esitetty
olemaan voimassa vuoden 1969 lop­puun
saakka.
Tuontihintojen nousun rajoitta­miseksi
hallitus on antanut lakiesi­tyksen
nk. Finefta-sopimuksen mu­kaisten
tullialennusten sopeuttami­seksi.
Tarkoitus on, että Efta-maista
tuotavien tavaroiden tulleja poistet
täisiin sovittua nopeammin, jolloin
tuontihintojen nousu ei muodostui­si
niin voimakkaaksi kuin se ehkä
muutoin devalvaation vuoksi muo­dostuisi.
Helsinki. — Kansandemokraatti­set
eduskunnan pankkivaltuusmie­het,
kansanedustaja Aarne Saarinen
ja toimitsija Oiva Leftto ovat pank­kimiesten
eilen tekemäft markan
deValvointipäätöksi&n vuoksi ilmoit­taneet
seuraavan eriävän mielipi­teensä:
Sen johdosta, että pankkivaltuus­miesten
enemmistö on hyväksynyt
Suomen Pankin johtokunnan esityk­sen
markan devalvoimisesta nöln 31
prosentilla, ilmoitamme päätöksen
johdosta eriävän mielipiteenlnie.
Käsityksemme perusteluna esitäm­me
seuraavaa:
1. Hintojen ja elinkustannusten
nousu on tähänkin sa^ka ollut liian
suuri ja devalvointi tulisi kiihdyt­tämään
tätä nousua, joka kohdis­tuisi
kuteti tavallisesti raskaimmin
maamme vähävaraisiin kansalaisiin.
2 Vienti on täftiän saakka kasva­nut
suhteellisen voiniakkaa-sti eikä
sen kasvun esteenä ole ratkaisevas­ti
ulkomaiset hinnat, vaan osittain
Länsi-EUiroopassa tapahtunut talou­dellisen
kasvun heikkeneminen ja
siitä johtuva vientituotteittemme
kysynnän heikkeneminen sekä mark
kinoimisponnistusten riittämättö­myys.
3. Kauppa- ja maksutaseen tasa­painottaminen
voidaan suorittaa tar­koituksenmukaisilla
tuontirajoitus-toimenpiteillä
sekä lisäämällä kaup­paa
maiden kanssa. Joiden kanssa
kauppa- ja maksutase on suurin
piirtein tasapainoinen.
Tyttö aiottiin myydä
$1,000 hinnasta
Pariisi. - ^ P o l i i s i t vangitsivat vii­kon
lopulla kolme sähkömieatä jot­ka
yrittivät myydä 14-vuptiaan ty­tön
$1,000 hinnasta.
.Poliisit kertovat että Bemard Me-nager,
24-vuotias Marcel Mach ja
35-vuötias Serge Beaucosln tapasi­vat
tämän tytön viikkoa aikaisem­min
perjariltaina. Tyttö oli karan­nut
kotoaan. He veivät tytön Beau-cousinin
kotUn, mutta päättivät
myöhemmin, että tytöstä on päästä­vä
eroon.
He päättivät myydä tytön eräälle
pohjois-afrifckalaiselle. Neuvottelut
kaupasta aloitettiin eräässä ravin­tolassa.
Eräs poliisitarkastaja oli
saanut kuulla kaupasta. Hän van­gitsi
miehet ja vapautti tytön.
k^lätd^ pxtkkua. LetidisbH jKistiin
ifeivittäiÄ. aikataulli s^äMin len-n
6 ^ . kffti^alla maaitan^a seu­rattiin
piipittävän "viiksipallon"
vaellusta. • *
Sanomalehtien otsikoissa tekokuu
pysyi etusivuilla monta viikkoa, ja
sen kohtaloa pohdittiin aiikera&ti,
mikä kaikki osoittaa, millainen mer­kitys
ensimmäiselle sputnikille an­nekin.
Seuraavat saivat jo paljon
vähemmän; huomiota osakseen.
Uusi kohahdäs kävi vasta kun en­simmäinen
ihminen —J u r i Ga­garin,
myös Neuvostoliitosta —
kiersi maapallon kolme ja puoli
vuotta myöhenunin huhtikuun 12.
päivänä 1981 Vostok-alukseilaan,
Sitten seurasivat kahden miehen
lenlto, kotanen miehen lenito, ava­ruuskävely,
Kuun kiertäminen ja
seii näkymättömän puolen kiuvaa-ijiinen,
pehmeä laskeutumineji
Kuuhun. Tässä vain avaruuslenS»-
jen, tärkeimpiä tapahtumia. ,Sput­nikeja
kiertää nylö'ään maapalloa
jo niin tiheään, että vain asiantun­tijat
tietävät — josko hekään —
kuinka paljon niitä tällä hetkellä
todella on olemassa.
ASEIPEN KALISTELUA
Palatkaanune kuitenkin vielä en-sinimäiseen
Sputnikiin, joka pienuu­destaan
huolimatta kohahdutti eri­tyisesti
USA:n sotilaspiirejä. Otsi­kolla
"Tie helvettiin ^ tai taivaa­seen"
kirjoitti New York Times
lokakuun 7. päivänä 1957, että
"uutinen Neuvostoliiton keinokuUs-ta
saattaa esille kysymyksen Yh­dysvaltain
ohjelman virheellisyy­destä.
80 kilon painoisen kappaleen
siiikoamirien 900 kilometrin päässä
olevalle radalle vaatii suunnatonta
rakettienergiaa. Raketin, joka voi
tämän tehdä, voidaan olettaa
pj^tyvän kuljettamaan atomi-ja ve­typommeja
useita tuhansia kilomet­rejä.
On ilmeistä, että meillä ei ole
hallussamme sellaisia aseita tällä
hetkellä". Herald Tribune vaatii
muutosta USA:n politiikkaan, joka
on alentanut Yhdysvaltain tieteen
toiselle sijalle.
Erityisesti USA:ssa hätkähdettiin
siksi, että siihen saakka oli - suh­tauduttu
epäillen Neuvostoliiton i l ­moitukseen,
jonka mukaan se oli
kokeillut menestyksellisesti man-nertenvälisiä
ballistisia ohjuksia.
Sputnikin lähettäminen nimittäin
osoitti, että näitä voimakkaita oh­juksia
todella oli jo olemassa Neu­vostoliitossa.
Yhdysvaltain silloin ulkoministe­ri
Dulles kiirehti ilmoittamaan 9.
10., että USA on valmis neuvotte­lemaan
Neuvostoliiton kanssa kau-koammusten
kansainvälisestä' val­vonnasta.
Presidentti Eisenhower
puolestaan lohdutteli sanomalla,
että seuraavan vuoden maaliskuus-^
sa ammuttava amerikkalainen teko­kuu
antanee tiedemiehille, "arvok­kaampaa
aineistoa" kuin Neuvosto­liiton
tekokuu.
HUUMORIA MUKANA
Sputnik toi mukanaan lehdistöön
myös humoristisia uutisia. Niinpä
erSs Sydneyssä toimiva liike va­kuutti
henkilökuntansa ja asiakkaur
sa 8,000 punnasta suojatakseen hei­dät
Neuvostoliiton tekokuun "mah­dollisesti
aiheuttamilta loukkaantu­misilta
tai kuolemantapauksilta".
Englannin konservatiivisen puo­lueen
puheenjohtaja, lordi Hails-ham
selitti puolestaan että NL:n te­kokuu
merkitsi "riemuvoittoa Eng­lannin
teknilliselle opetukselle".
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
AUTTAVATKO MÖRKÖJUTUT
Ajattelemattomjit lasten vanhem
mat turvautuivat menneinä vuosi­na
halpahintaisiin mörköjuttuihin
saadakseen penskansa tulemaan i l ­tahämyn
tultua ulkoa pirttiin ja py
symään koko pimeän ajan kotosal­la.
•
Onneksi niistä ajoista on aikoja
sitten päästy.
Kukaan niistä "pai^mmista ih­misistä",
jotka viitisenkymmentä
vuotta sitten peloittelivat ihmisiä,
että sosialismi ei voi onnistua, ei
kehittyä, eikä pysyä pystyssäkään,
kun tehtaitten ja kaivosten sekä
maakartanolden omistajat ja muut
viskaalit eivät anna tietojaan ja
taitojaan talouselämän ja yhteis­kuntakoneiston
rattaiden käynnis­sä
pitämiseksi ci moista enää hö­pise.-
.
Toisin kuitenkin on käynyt ja
ylläkuvatunlaisiin "teorioihin'' us­koneen
ovat jo pitkän aikaa olleet
vaiti kuin hauta — viimeisimmät
heistä siitä lähtien kun kymme­nen
vuotta sitten lokakuussa lä­hetettiin
yhdestä sosialistisesta
maasta ensimmäinen satelliitti —
sputnikki — avaruutta kiertämään;
. Mutta meillä (äällä Canadassa,
nimenomaan englantilaisessa Ca­nadassa
näyttää kaikesta huoli­matta
olevan suuri liuta sellaisia
mestareita ja tietomiehiä jotka
maalaavat paholaisenkuvia seinil'
le ranskalaisen Canadan pcloitte-lemiäeksi
talouspcikoilla.
Viimeisimpänä esimei-kkinä tiäa-tä
on Ecole des Hautcs Etudcs
Commercialesin taloustieteen pi-o-fessori
. Jaques Parizeaun viime
viikolla antama lausunto, joka tar­koittaa
sitä-, eitä ranskalais-cana-dalaiset
jäävät kuin ahvenet kui­valle
maalle, jos eivät osaa pitää
suutaan supussa ja ottaa lusildcaa
kauniimpaan käteensä.
Hänen kerrotaan sanoneen noin
nimeensä: "Quebeciin ei jäisi riit­tävästi
rahaa laajennussuunnitel­mien
rahoittomiseksi, jos muilta
alueilta käsin-liikennöivät yhtiöt
vetäisivät varansa pois sieltä ... ."
~^änen sanotaan antaneen tämän
syvällisen mietintönsä vastaukse­na
tiedusteluunr minkälaisia ta-lousvaikutlteita
seuraisi, jos Que­bec
eroaisi Canadasta. ^
Samantapaisia peloitteluja ta-louskuihtumisesta
on saatu viime­aikoina
tukkukaupalla. '
Quebecin liberaalien yhdistyk­sen
presidentjti Eric Kierans va­roittaa
"talousvaikeuksista" jos
Quebec eroaa Canadasta. Hän väit­tää,
että separatistinen agiteeraus
on jo aiheuttanut Quebecille va­hinkoa
tässä suhteessa.
Eräs juutalaisten lehti tiesi ker­toa,
että! "pääomia pakenee jo
Quebecista" ja että kysymys ei
suinkaan ole "yksinomaan juuta­laisten"
pääoman paosta. '
Quebecin liberaalipuolueen joh­taja
Jean Lesagc sanoo, ottä hän
tuloQ taistelemaan sen hyväksi e4
tei Ran-skalaincn Canada eroami­sen
perusteella menettäisi osaa
Canadan rikkauicsista ja resurs­seista.
Epäilemättä kaikki edellämaini-tuit
henkilöt ainakin sanovat ole­vansa
"uskovaisia". Matta heidän
ajatuksiinsa tutustuminen osoittaa,
että heistä on tuUut "rahan vaih*
tajia", joita pyhässä maassa ker­rotaan
ajetun soimuruosicaa käyt­täen
pois pyhätöstä.
He ovat unhoittaneet täydelli­sesti
ison kirjan opetuksen, että
."ihmuien ei elä'vain leiyästäLL;Ja
e.ttä "siqun, ei pidä antaanan vää­rää
todistusta lähinimäisestäsi".
Ilmeinen tosiasia kuitenkin on,
että raha yksinään ei C^adan
perustuslaillista kriisiä ratkaise,
mistä on loppukädessä puhe silloin
kun keskustellaan englantilaisen
ja ranskalaisen Canadan välisistä
suhteista.
SRäpaitsi — ja tässä on icysy-mys
siitä "väärästä todistitksesta"
— vain suhteellisen pieni osa Que­becin
väestöstä on separatisteihin
lukeutuvia. Mutta pääomapuristuk-sellä
ja muilla kiristys^imienpi-teillä
uhkaileminen ajaa joka päi­vä
lisää ranskalais-canadalaisja se­paratistien
riveihin siksi kuii he
katsovat, että englantilais-canada-lalset
johtohenkilöt kiettäytyvät
tunnustamasta heidän valituksiaan
ja tavoitteitaan.
Separatistit syntyvät, kasvavat
ja voimistuvat siitä jääräpäisyy-destä
mitä mr. Ki,erans ja hänen
kaltaisensa edustavat.
Allekirjoittanut lukeutuu niihin,
jotka kannattavat yhtenäistä, voi­makasta,
elinvoimaista ja edisty­vää
Canadaa. ,
Mutta Canadan kansallisen yh­tenäisyyden
peiiisehtona on tun­nustus,
Oitä sorretussa asemassa
olevalle ranskalaiselle Catnadalle
kuuluu täysin tasa-ai'voiset oikeu­det
englantilaisen Canadan rin­nalla..
Vasta siUen kun näin menetel­lään
— aina eroamisoikeuden tun­nustamiseen
asti — voi nämä kak­si
kansaa tehdä keskinäisten neu­vottelujen
perusteella sopimuksen
siitä mitä valtuuksia ja tehtäviä^
ne jättävät liittohallituksen,Mmrn-.
tapiirin ja tehtäväksi. ,Se takaisi
tällaisen federatiivisen hallitus­muodon,
mikä meillä on jo osit­tain
ja myös nimellisesti; mutta
mikä ei takaa täydellistä tasa-ar-voa.
Jos uusi perustuslaki laaditaan
tältä pohjalta, silloin vedetään
matto pois separatistisen iiikkiJen
jalkojen alta. Silloin tulevat niin
ranskalais-canadalaiset kuin, eng- •
lantUais-canadalaisetkin toimi­maan
ja taistelemaan yhtenäisen
Canadan säilyttämisen ja voimis-tuttamisen
puolesta.
Vapaaehtoisuuteen perustuva ja
tasa-arvoinen liittosuhde olisi Ca­nadan
voiman ja suumuden pe­rusta.
Sanelupolitiikka, peloittelu ja
mahdolliset voimakeinot' kulutta­vat
syövän tavoin kansalHscn yh­tenäisyyden
perusteita.-
— Känaäkoura.