Vapaus, August 9, 1951

              ms
mmm
UUSI LEVYLÄHETYS SAAPUNUT!
SUOMALAISIA C O L U M B I A - L E V Y JA
Kutakin allamainittua levyä on rajoitettu määiS-- t i l a t ko
jtY 41 Taikayö, taneo, lanL E . Malmstfai
SomiUen saari, Slow-Fox,,baL E.'BIalfiisten
DT 43 Snvlyön talina, vabtsl. laöl. E . l o a m s t rn
gnUe knkkli fcaanlsmaa, valssi. laaL E. M a i n i t en
DT 68 Onnentoi^ne, valssi. laoL E. Mabnstcn
MIks* snrnlliiicn oot?. fanco, laoL E . Sfafansten
DY 78 Loppu oU Hel-Knn-Kei. Jenkka, l a a C l U a t i i Jnrvä
Poika se lähti länncDe, JenklDh laot BUttI Jnrvä" '
Dr 84 Yö-Orvoldd, tango, l a n L R a i a i m s t e n " •
Uneksijan valssi, lanL E.-Malmsten '
DY 88 VefcknU Ville, polkak. laoL Matti Jnrva
Hymyile,_ienkfca. lanL Matti Jnrva
v D T 108 ' Anna.sen mennä, 4iolkka,lanL Matti Jnrva > '
Punaisen töllin OUja, jenkka, lauL Matti Jnrva
DY 116 Rio De Janoiron ndto, tango, lanC M a t t i Jörva -
Oot aurinko mnn,-'valssi, l a n t Matti Jnrva'
DY 176 Biemarasia, ptdkkä, lanL Matti Jnrva
Kumpi ompi parempi, jenkka, lanL Matti vJnrva '
DY 193 Stop täkänään, polkka, lanL MatU Jnrva •
Tuhlaajapoika, jenkka. lauL Matti Jnrva
DY 213 Hurjaa kyytiä, polkka., lauL MattlJnrvä
Heliini kutsut, jenkka, lauL Matti Jnrva .
DY 225 Paakarin, polkka, lauL Matti Jnrva
Postimiehen jenkka, lauL Matti Jnrva
DY 220 MeUlä on j a annetaan, jer&ka; laul. MatU Jnrva
Eikö lähdetä pikkasen istumaan? jenkka. faiuL Matti Jnrva
DY 241 Ethän tykkää pahaa, polkka, laul. M a t t i Jnrva
Olin minä ennenmninion, jenkka lauL Mätti Jnrva
DY 248 Ilta Tivolissa, pollcka, lauL Matti Jnrva
Kaksi on mättäälU mansiklcaa^ Jenkka, lauL Mätti Jurvä'
DY 259 Tunnetko lemmen,, tango, lauL E. Malmsten :
Kuin; haavanlehti.hiljaa, valssi, lauL E. Malnuien
DY 264 Kun lähden pois, tango, lauL E . Malmsten
Hiljaisia haaveita, valssi, lauL E. Malmsten
DY 265 Jää lufdtseni, tango, lauL E. Abfansten
Saariston tyttcj, merimiesvalssi, lauL E. Malmsten
DY 267 Köyhän pojan perintö, polkka, lauL Mattt^Jnnra
Mökin rakentaja, jenkka. lanL Matti Jurva >
DY 268 Maailmanrannan Jenkka, lanL Matti Jnrva ^
KuutamohuUunttai jenkka, lauL Matti Jurn»
Lähetämme levyjä kaikkialle Cänadassa.
HINTA $1.25 KAPPALE
(Ostajan maksettava-lähetyskulut) . ;
Postitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Limited
BOX 69 8UDBVBT, ONT.
PerliiHllii niioreniiiiine
Uihed
hring
Melvin Hdped Baying
By Driving T^p]^
Dear Setä and all:'the readers. and
«Tlters of this page.. " ' ^ i
How has ever^l^^been feeling
durins Uiese flne jsiumier days? v rve
beenjustftae. \.<\\>''
s Thfr.«eatlier< bas heen line for hay-ing
here. I gi^ess everyone has f inish-ed
thelr haying. Ifl^Äre nearly « n -
, .only a ^oimle {inare. loads to
; i n . lOiav^yjlTeen^drivingr the
truckin^^hayfleXd!'-• . ,
: ^-^ad an,X-rsy,^äsr at N o l a l u . It
was,.a frce^ «Oiest'iri-xaffi^iföir T Ä " I
hoFfe : i h|EivQnt'«ol*^^5^ ;
• .The-circus jwill t^,tiete-jiexl inonth.-
I-nlsh I could gel**ther&,!5{Knehow.' T-haven't
been for t h i ^ l ^ ^ . t o see
the circus. «---i' * n r '"
I . h < ^ -vegetrelectricl^.here soon.
The poles are up ahteädy. I bet it'U be
nice to see Che bright lights.
. I ordered a wrist «atch a week ago.
r m supposed to get-it on Monday. v
I passed to grade sbc vrith First
Class Honours. .Fve". passed every
ye&v SO far.
' I guess 171 close for^now. Cheerlol
Melvin. Niemi,
v Silver'Mountain, Ont.
. 1
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinimiiniiiiiiiiHiiiiiiimr
KIRJALLISUUTTA
Suosittelemme allamainittUjakh^^^^
osastojen ja yksityisten kirjastoille
• • *
Nykyalkaln€n.^ihmiskuvauks6n..tol«tonäyte..-
TALO VEDEN ALLA
KlrJ. Francis Brett Young - Suom, Väinö Meltti '
«9 sivua Hinto «Id. $230
Kylcyisen Englannin huomattavimpiin kertojiin kuuluvan Francis Brett
Youngin romaani kertoo huimapäislllä rahansijoituksllla' selldcaUevasta,
kiihkeän elämäntahtiinsa tuhoutuvasta Griffith Tregaronista Ja hänen
perheestään, Jonka Jäsenistä kukin elää oman kohtalonsa Tregaronln itse­valtiuden
varjossa. Tapahtumat liikkuvat Waleslssa ennen ensimmäistä
maailmansotaa Ja sen ailtana. Tapahtumariltas romaani. •
GEORGMN POIKA
KirJ. Erskine Caldireil - 190 sivua - Hinta sid.
'Georgian poika" on älykästä'*leikittelyä ihmisten heikkouksilla Ja nau­rettavuuksilla.
KlrJaUiJa tarkkaUee kuvattavlaan pienen pojan Wimam-pojan
näkökulmasta. Teoksen päähenkUöoä ön "meidän äijä", isäpappa
• Stroup, pienten inhimillisten heikkouksien Ja lapsekkaan avuttomuuden
reimukas henkilöitymä. Kirja tyylillisestikin on mitä viehättävintä luet­tavaa.
,
SATEET TULIVAT
K I R J . LOUIS BBOMFIELD
Kaksi osaa - 718 sivua - Molemmat otat i l d . $6.50
^{<ft tulivat on maineikkaan amerikkalaisen kirjailijan Louis Brom-iieMin
pääteos. Sen tapahtumapaikkana nn Ranctilpurin valtakunta
I n t ^ a Ja päähenkilönä maahan muuttanut, länsimaihhi kyllästynyt
englantUalnen kapteeni Tom Rahsome, Joka ikäänkuin syrjästäkatsojana
» um kirjavan intialaisen yhdyskunnan elämää. Tapahtumat liikkuvat
milloin maharadzan hovissa, milloin sairaalassa. Jonka Johdossa on E u ­roopassa
opinkäynyt Intialainen lääkäri, milloin eurooppalaisten lähetys­saarnaajien
Ja koulunopettajien, intialaisten virkamiesten Ja alempien
kastUuokkien parissa: Heti ensi sivulta alkaa jUoni kcKIttyi JänalttftTteft,
tanneima kiristyy hetki hötkieltä, kunnctf Intian mahtava luonto kaikkine
rauvaltalsine volmineen puuttuu ratkaisevasti Ja muscrtavasti ihmisten
tohtalolhin: sateet tulivat . . . Ja tällä kertaa tuhoavan htanumyrskyn
muodossa. Onnettomuuden vaikutuksen alaisena Urjan henkUöt paljas-f^
V^Jsimpänsä, toisista tulee clkkiä eläimiä, toiset kohoavat ennen
Bayistamattoraaan suimiuteen. Ja k un myrskyn tauottua elämää aletaan
taa«_ rakentaa, on koko yhdyskunnassa Ja ihmisten keskeisissä suhteissa
J« f"?"^ syvällekäypä puhdistus Ja seestymhien.
romiieldln kynä on lennokas, kerronnan rytmi etelämaalaisen temppe-
«menttinen Ja lukijan mielenkiinto pysyy vhreänä alusta loppuun saakka.
JOKI TULVII
K I K J . LOUIS BBOMFIELD
^ m «ivna - Hinta, ald^^^»^
««laanin tapahtumat keskittyvät Pohjols-Amcrikän sisällissotien aikal-
I ^< Orleansiin, Etelävaltioiden ylpeyteen. Joka juuri oU Joutunut'
«F^Joisvaltiolden armeijan haltuun. ^
S fT^"^ on k u in Etelän toumassa, tuoksuvassa ^össä eletty Jfinhl-
«msytelmä. Sen päähenkilöitä ovat mm. Jcnkkbnajuri Tom Bedloe —
«^^sydäntenmurskaaja Ja vastustamaton mies — kaksi nuondcalsta —
S ia ialo «u^JDraattl sekä kohne täysin erilaista
joille Jokaiselle ra£kau9 käy kohtalokkaaksL
MAKSIM GÖBKI.
IMIAAILMALLA
38lBlvnä ' r .HInto sld. $34»
»uksJm Gorki on venäläisen kirjalllstiuden tunnetutaapla Ja huomatuhn- Klv?°^*- Hän omaksui kansalta tavattoman kielen rikkauden Ja
«»«yyden, tutustui kaiu«nn&kdaIoihIniJ»^
S^ ^o^ukofn .m,itä monlnalahnbla tyyppejä. v«Uu«vui36iea dämyteet qorki on, tallettamit teoksiinsa Tn?^^,rf"' V*'Nuoniuteni YUopIstöt» Ja^^^^'^^ JoUcä ituuluvät
J™ifiJUi omaelämäkerrallisiin teoksiin Euroopan kkjalllsuudessa-hän
el kavahda synkkien elämänkuvien esittämistä, mutta esim.
,,jj«««aan lapsuuttaan Jä nuoruuttaan teoksessa "BtoälhnaUa" Jiänle-nab^
iT^ . ? ^"^ kauneuden hunnun luopuen lavallisesta älastomasta öntoto,!^i"'^*^°- "rassä niinkuin kaikissa mulssaUnteofksIssaan Gorki
»auttanut vaatimustaan, että kirjallisuuden on samoinkuin muidenkin
^ a e n palveltava yhteiskuntaa viedäkseen sitä parempaa tulcvalsutltta
Toimittäjasetä
juttelee
Kesäloma-aika bn ktilunut monil­ta
tämän osaston Jäseniltä varmaan*^
k in lilan Joutuun sillä useimmat Jäse­net
ovat kertakaikkiifan unohtaneet
kirjoittamisen. Se 'bh' merkUnä sU-tä.
että kesäloma-ittf^^bh'kulunut k u ­ten
siivillä lentäen.^ MeidäiiKamoT:
vuoriston tyttömmVÖiierva sanoo hä­nen
lomansa- kuluneen'kovin joutui­sasti.
Hän a r v e l i , etfe on parasta
mennä shrkukseeft^-Ja jättää muut
huvipaikat toistaiseksi. N i i n tekisi se­täkin.
Jos hän olisi'Sellaisen valinnan
edessä sillä hän tuntee itsensä vielä
nuoreksi eikä ole vöUut' sirkuksessa
vuosikausiin. . -r
'Frances el ole unohtanut meitä täl­läkään
viikolla. Toivottavasti ei se
fluu ollut mitään'' vakavaa > vaan on
Jo ohi. Ftances'oIt' Canadan Suo­malaisen
Järjestöii; piknikissä Ja myi
poppia Ja J^telöäi -Siinä on saanut
varmaankin ollav Joskus kovassa tou­hussa,
kuten hän^.vilijaa khrjeessään.
Melvin on ollub>vmukana heinän­korjuussa-
trokla ajamassa. .Hänkin
on - lElintiyiiybfjtsirkukseen.-^Ja r-haluaa
mennä katsomaan., sitä. ensikerran
kolmeen vuoteen.?;'
Kerrohan mikä shnia -eniten kiin­nosti.
Jos pääset näkemään sirkuk­sen.
Toivomme hänen saavan pian
Ijikea Ja touhuta sähkävalossa.'
Irene eL ole todellakaan kirjoitta­nut
pitkään aikaan sitten vihne
tammHcuun. Toi^^omm'e hänen äitin­sä
paranevan piaöi. että Irene pää­see
uimaan. •Uinti olisrimainlon vir­kistävää
heinätöiden lomassa.
IKoko khrjesato oli neljä kh-Jettä,
kolme tytöUtä Ja ylSsI poJUta. Kaikki
kirjeet olivat valitettavasti englan-nhiklellslä.
lEiköhän ensi viikolla Jo
saada suomenkielinenkin kirje.
Nyt ei ole enää muuta kuin kolme
viikkoa koulujen alkamiseen. Sii­hen
mennessä toivotamme kaikille
hupaisaa Ja kaimista-kesää.
TobnltUjasetä.
Irma Hias Not Beeii
Swimining Yet
Dear Setä:
Hello ali the readers of thls page.
I t has tieen 6uch a long Ume I hi^ve
wrote to the Vapaus. I think It Is
about: tinKb agaln.
Weil. hbw do, i^ou feel? J have
been feeling -fine.-v ? '
, There ,was a -(air in tovm on;]JuIy
25th and 20th;:and I dldnt «o/to it
beca^ise vl^Qm i i ad Jui|t gone tbr^^Sb
an oporation.:^ I h a d to stay home//^
w o r k . , ^ d i ä h ' i ^ e - ( i verj»Veli. '
Our sob^^ hike^and
theife was > lot of-iunT *We,.liad a
chocoIate^lMu^ race and Wiener roasi
'—and a n y k i n d of pop ,jtfke *o
have. _ •^ - '-^Z -'
: - >We had a schoöl picnic toot There
was'' lot of f u n ; We h a d sack - race.
running race,; soft l>all ttarow-'and
hen race for a l i the men, woinen'!and
c^Udren. They had b a l l c^ame alterr
wards.- mcfn «galnst the- iMysl The
men iwere sure sloppy — and the tooya
won. 1 .
1 passed this year, to grade eight
I 'was glad but I didn't llke the final
tests.
I gucss it Is about time:tö make
hay agahi. S u t it has rained sö mueli.
It scems as if you can ever «et It
done.
I havent been anvimming yet iMit-
I wlll go «rhen Möm feels hetler.
Weil, boodbye for now and hope
you ali a nice hoUday. CSieerloI . •
Irene Eoren,
• ^ . Benalto.Alberta. • : •
Kenen asialla en
Vaine Leskinen
Mi
Kirj.A. Samre
Frances So\dFopj&
Ice Cream at''i^icmc
Dear Setä:
Ooshf thedays ffO^i^Jast, .
On Thursday IMb^, .B^rrie Ihaksl
and 1 v e n t to the Wow. I t -ffasn't too
bad. That night sometime later, af-ter
I got to sleep^ I .felt awful i n my
stomach, then I had: to throw vp.
Oee, 1 felt a i w f u l . - I i r t i l l don't fecl
well. I guess its the flu.
To-day the Finnish Organizatlon
of Webster's XTomers put on a picnic
at the hali, There v a s a quite few
people there; A buss-load came from
Vancouver. They put on a little pto-
Qnerva Says Her
Time Has Gone
Very Fast
Dear setä:
111 s t a r t o f f first of a l i telling you.
about the weather,vn^Ich has been
very hot. The mosqultoes.are not bad.
durlng the day but at night you Just
can't stay outside.
I have .been a l i alone to-day, prepa-rlng
Xor a picnic on Sunday. . X have.
to be a valtress. I guess 1*11 do aU;
right. r sure hope that it wJU. be a,
nice day I -vouldna be surprised If"
it rained. ,
Hav is everyone enjoying their
sunamer.holldays? The time has gonf
very fast for me. and pretty soon
vvell have to go hack to school. I vraa
golng to start reading "The Aiigry
Mountain'» but Tve been biisy. t
wonder i f it's any gpod.; • i
••Tlie ' RbVäl CäÄädläft" Shows" " ö '
i n town to-nlght and tomorrow. . I
want to go to it and to the movie but
I think 1'd.rather go'to the elrcus.'
"111 vrlte down a ifew. Jokes ,to
brighten up the page.
1. The party was becomlng dull.'6o
the host« thlnklng to^liven^things^ttp,
announced: • •, f!Weil -now; bave^-a con-test
for ladies. r i l .äward a^äx of
candy to the lady •Vho can itfj^e the
ugliest face.^' After obsörving the
faces he declared: "Mrs. Adams wins
the iJrize." — "Weil, I like Uiat,'; sald
Mrs. Adams. "I'wasn't e v p playing
Heinifc. 31 piivttn numenMtem-me
Julkaistiin esittely Vilnö lViii-nerin
poUlttlaesta olemokscsU |a
toiminnasta. Nyi olemme tlUlsan-dessajttlfcalstiaaantoben
kirjoi­tuksen
eräästä toteesU hnomatta^
vasU Soomen sosdem-pnolaeen
Johtomlehestä, sen pääsihteeri
Vähiö Leskisestä.
,; K u n sanomalehtiin ilmestyi uutinen
siltä; että tannerilainen sosialldemo-kraatthien
puolue on Jälleen saanut
USArsta autoja "lahjaksi'^, n i in eräät
lehdet lisäsivät siihen puolestaan seu­raavat
sanat: "Koululaiset, varokaaf
He tarkoittivat sitä skandaalijuttua;
Jonka Johdosta soslalldemt^aattlseh
puolueen pääsihteeri Väinö Leskinen
V. 1948 Joutui vastaamaan ajettuaan
humalapäissään lapsijoukkoon Ja a i ­heuttaen
yhden lapsen kuoleman^
Suomen oikeus tosin langetti hänelle
tästä vato "symboolisen" tuomion tuo­mitsemalla
hänet 6 kuukaudeksi van­kilaan.
Tannerilaisten leirissä vallitsevia
tapoja Ja käsityksiä kuvaa se, ettei
Leskinen menettänyt asemaansa sos-.
dem-puolueen Johdossa vaikka hän
muodollisesti olikin vähän alkaa syr­jässä.
Kuitenkin hän o l i tänäkin a i ­kana
sen kiihkeän demokratlanvastaU
sen kamppailun Johdossa, Jota soslall-demokraattinen
puolue edellisten vaa­lien
edellä kävi. "Rangaistusajan
päätyttyä Leskinen astui takaisin so­sialidemokraattisen
puolueen pääsih­teerin
paikalle.
AMERIKKALAISTEN IMPERIA­LISTIEN
A P U B l
, Uusi autoerä ei suinkaan ole ainoa
lahja, minkä tannerilaiset ovat valta­merentakaisilta
Isänniltään saaneet.
Juuri Leskinen on. aikaansaanut Jär­jestelmän.
Jonka mukaan puolue vas­taanottaa
"lahjoja" kapitalistisista
maista: Muodollisesti ne tilitetään
sosialidemokraattiseen puoludcassaan.
mutta yhtä Ja toista sujahtaa luon­nollisesti
myös tannerilaisten Johta­jien
taskuihin.
f Lahjojen saanti lisääntyi varsinkin
vuoden .1949 loppupuoliskolla. Jolloin
Suomessa alettiin valmistautua presl-^
denthivaalelhln. Vuoden 1050 Ja tä­män
vuoden aikana tahnerilalset ovat
yhä edelleen saaneet tällaisia "lahjo-;
J a " . S o s i a l l d e m o k ra
ovat tänä aikana saaneet USA:8ta
miljoonien markkojen arvosta savuk-t-kelta,
satojatuhansia kilojafkahvla Ja
suuren määrän • autoja. Mutta Suo­men
sosialidemokraateista eivät: Huo­lehti
pelkästään amerikkalaiset im-<
perlallstlt. Myös englantUalsUta ka
pltallstellta he ovat saaneet runsaasti
"lahjoja". Italialaiset tukkukaup­piaat
ovat lähettäneet suuren määrät
appelslhieja Ja sitruunoita; Ja vieläpä
fasistisesta Espanjastakin on Francon
määräyksestä lähetetty tannerllaisUIe
suuria hedelmälähetykslä. - •
URKINTAKESKUKSBN JOHTAJA
USA:n kapitalistisilla monopollyhty-nUllä
Ja hUden satellllteUtä muissa
maissa on: ollut.:täysi syy, suhtautua
näUi avokätisesti sosialidemokraatti­seen
puolueeseen. Se on palkka teh­dystä
työstä. Jokin aika sitten Ruot­sin;
lehdistö kertoi, että tannerilaiset
TotBtaina, elokuun 9 p. — Thursday; A w ^ t 0;i951 i'^J$i.
'Mm
MB"
tietä seuraten S A K
paanput, A k u Sumun toimiessa joht«4
Jana. c Suomalaiset ammattUllttoJoh?
tajat otti tältäkin . kertaa vastaftn
Amerikan eräs ^taäntumukselUsUmnis-ta
ammattiyhdistysjohtajista; Green.
Erääs^ Greenin Järjestänlässä-^as-taanoCtotilaisuudessa
oli läsnä ;myds
pankkiiri Harrlman pitäen suomalain
SlUe provokatoorlsla puheita.' NänHa
vastasivat samassa hengessä.
V Sosialidemokraattisen puolueen taiir
nerUainen Johto Ja sen oh^Jaksia kä4
slssään pitävä Leskinen ahtoivat; 6A
K : n oikeistolaiselle enemmistölle 'oh­jeet
suhteiden katkaisemisesta MAL;i;i-
Vuoden 1051 alussa'alkoi oikeisto­laisten
ammattiyhdistysjohtajien ta^
; holta t u l l i tckojav Jotka ovat |nerkin-ncct
S A K : n viidennen edustajako­kouksen
päätösten rikkomista, niiden
päätösten. Jotka edcUyttlvät yhtenäi­syyden
lujittamista Ja kiinteän yhtey­den
aikaansaamista M A L : n . ' ' '
P A L K K A KÄTEISELLÄ
M LUONNOSSA
' Toimintansa tukemiseksi saa Leski­sen
Johtama sosialidemokraattinen
puolue varoja Amerikasta;/^ Amerikka­laiset
monopollyhtymlen omistajat ra-^:
holttlvat mm:: tanne^Iaisen soslailde-mokratlati
(vaalikamppailua. % ' U S A ' :B
kapitalistiset' monopoliyhtym(lt ra-,
holttlvat tannerilaisia 8 A K : n edusta­jakokoukseen
valmistautumisessakin
Ja ovat antaneet tannerilaisille ohjeita
siltä, minkälaisiin .keinoihin nähden
on turvauduttava keinotekoisen enem-k:
n: ' t a n ^ a i s H - l ^ l ^ i l i ^
K a i k u u nosilla maanomistajilla
on oikens maan vapaaseen käyt­töön,
sen myymiseen, ostamiseen
Ja .vookraamlseen.
your sllly game."
2- Grocer: "You want a pound of
ochre. Is i t red ochre for palntlng
bricks?" ' ' '
Small Boy: "No, It's tappy ochre,
wot M a makes puddin' wlth."
3. "That 'woman sings ivrltha great
deal of feellng.'' —."WeU, I hope she
lsn't feeling as bad as she sounds."
I hope your mallbox Is full'of "per­heen
nuoremmille letters, setä, Bye-
Byel
Onerva Saloniaa,
Golden. B. C
gramme. I; helped selllng pop and
Ice cream. sure vas a mad rush
ever so often; The people seemed to
enjoy the pkmlc. , "
One of our frlends from Vancou­ver
Is staylng for a week.
Barrle Ihaksi vent home to-day.
I guess 111 cloee now. Cheerio!
Frances Söderholm,
WcA)eter's Comers, B.C.
KlrJ. B . K i p l i n g
MEREN URHOJA
Kerlomos «muilta meriiti
2^
Tilatkaa osoitteella:
Blnfa ild. f LM
(mmm V ÖODBIIHY; 0 N T .
Kiinan maatalous
uudessa vaiheessa
kirj. M. Domogatskih
K i i n a n maaseudulla. Jossa asuu 400
miljoonaa Ihmistä eli 80 % koko maan
väestöstä, on fcansai^Uituksen toi­mesta
suoritettu suuria mm^toksla.
K u o m l n t a n ^ aikana omistivat
suurmaanomistajat, jotka muodosti­vat
vajaat 10% maalalsväestöetä, n^
80% koko viljelyskelpoisesta maasta.
Maatyöläiset, köyhät Ja keskivarak­kaat
talonpojat,. Jotka muodostivat
90% maalalsväestDstä, omistivat vain
vähän y l i 20% koko maasta. Suur­maanomistajilta
'vuokraamastaan
maasta talonpoikien /täytyi luovut­taa
50-«0% sadostaan. Ja lopun os­tivat
Kiinassa isännöineet ulkomaa-laiset
imperiahi^t polkubln^an.
Kuomintangilaiset rosvoshrat talon-polkaistoa
myös varojen muodossa.
Kaiken tämän ansiosta talonptdkais-to
köyhtyi vuosi vuodelta; inildcsen^
oli, että Yuonha aiy'ltol Kiinassa
ihinlstä.:; '.';-;^;3':::v'v;^,^;';'Vv
Kansanvollahkuim^^ voiton
j ä l j e ^ hyrfiluyi lOlotm
vallan keskushallitus kesäkmm .28
päivänä 1960 maanuudlstusta koske­van
lain. L a i n .1. pylcälässä määri­tellään
uudistuksen tarkoitus seuraa­vin
sanoin:
"Suunnaanomlsfajalnokaa noo-dattama
feedaallteen riistoon pe-nutov
» r maan«4nlstw
kamb{aan.lUtytän(öte otetaan Ui-
. lonpoikalstim' m a j u u m ^^
tel^ä, jonka i n r v^
iniflfffif fiTTittffPirgtfellltet tBofantft
vdmat. kchlttiä miuUalotistiiotan
t«a j a nivaita tietä oodai Kiinan
, ;teollli*a^^
Loin mukaan maa otetaan pois
suttrmaanomlstaJUta; hiostarellta,
temppeleiltä yms. acaan lisäksi cmtr-maanomistajllta
mkkoluorutetaan
muukin omaisuus Ja maatakmsväll-
Pakkoluovutettu maa jaetaan maat­tomille
Jii^vähto^^t^
.^önpPJiUe. kaatf|)^iva«>>ya^
tundden Vallajpknmoiikarillsteo ^pcrr
heet j a ' kahsatuinneijan «otUaat Ja
upseerit.; läaaä jaon; j t p i a i e e o i ^^
erityiset tatonpolkalskomlteat, -
Maanuudlstukscsta on tähän men-inessä
päässyt osalliseksi n; 300 m l l -
; Joonaa henkeä käsittävä talonpol-ekalsväestö.
Pelkästään viimeksi k u ­uluneen
,12 kuukauden aikana maata
-«in>}Baanut>60. miljoonaa 'talonpoikaa.
^;ymmenet miljoonat köyhät talon­pojat
ovat saaneet paitsi maata myös
-viljaa, asuintalot, vetojuhtia Ja maa-talousvällneitil.
•Maanuudistus saadaan pääplh-telt-täln
loppuun suoritetuksi kevääseen
1952 mennessä. Täten tulee feodaa-^
l ^ n maanomlstusjärjestelmä Ja t l -
Tanomistajien luokka kokonaisuudes­s
a hävitetyksi..Täinäh hlstorlalllses
.tr^' tärkeän tehtävän toteuttaminen
avaa laajoja kehlbysmahdollisuuksla
maataloudelle, luo lujan perustan
maan teollistamiselle Ja lujittaa Jat­kuvasti
työväenluokan Ja talonpol-kaLston
välistä liittoa. Joka on uu­den
K i i n a n poliitthien perusta.
• Saatuaan kansanvallalta maata
Kiinan talonpolkalsto uurastaa nyt
suurella Innolla omaksi Ja valtionsa
hyväksi Ja auttaa hallitustaan uuden
elämän rakentamisessa.
Kuomlntangllalsten Ja heidän ame­rikkalaisten
Isäntiensä hallitessa K i i ­nan
maatalous rappeutui pahasti,
mutta nyt sitä Jälleenrakennetaan
nofieassa tahdissa. Esim. vuoden 1950
sato oli Jo 122 miljoonaa tonnia (v.
1949 110 miljoonaa tonnia). Puuvil­laa
saatiin V. 1950 y l i 700.000 tonnia
eU 60% enemmän kuin V. 1949. K i i ­nan
talonpoikaisten voitettavana on
kuitenkhi: vielä suuria valkeuksia.
Vuonna 1950 oli maatalouden taso
vain vähän y l i 80% sodanedelllsestä
(1936) tasosta.
•Vuoden 1961 suunnitelmien mukai­sesti
pitäisi K i h l a n kokonalsvlljasa-don
olla 71%, puuvillan 36.9%, teen
35.1 Ja sokerlteolUsuusraaka-alnelden
sadon 29.1 suuremman kuin v. 1950.
ovat Washtagtonlsta saamiensa oh- aikaansaamiseksi edustajako-
Jelden mukaisesti uudelleenjärjesiä-neet
puolueensa tledoltuspalvelun,
Tiedoltuspalyelulla on kaksi päätar­koitusta,
nlm. - sisäinen (hajoltustol-mlnta
Suomen kansan cdistykseUlsls-sä
piireissä) Ja ulkoinen (Neuvosto
Uittoa vastaan: kohdistetun urkinta-työn
suorlttamhien SkandUia viassa
olevan USA:n vakolltdieskuksen toi
mekslant^osta).
: Soslalldemokraaittisen puolueen tle-doltuspalvelu
palvelee näin ollen ykf
slnomaan uuden sodan valmlstelljo^
den etuja Ja^ viimemabiltut eivät sääs-'
tä varojaan sen toiminnan rahoitta­misessa.
Juuri Leskinen. Joka toisen
maailmansodan aikana fasistisen
^'Asevelllllton" Johtajan ominaisuu­dessa
ylläpiti yhteyttä hitlertlälslln ja
sai kokemusta neuvostovastaisessa ja
demokratianvastaisessa ; tolmlnn%i8a,
on asetettu tämän Suomessa tolihl-van
Amerikan urklntakeskuksen joh­toon.
V X B V X A J X
Selvänä merkkinä siitä, että Leski­nen
todella palvelee amerikkalaisia
imperialisteja, on suomalaisten vär­vääminen
Korerän. ; A
värvääjät oVat Jäfjestäneiet myös' laä-:
Jan verkoston Suomeen Ja onnistuneet
sen avulla värväämään satojabenkl-löltä.
Useiden tällaisten lapualaisten
sotilasura loppui kuitenkin lyhyeen
heidän Jouduttuaan korealaisten sls-
' slen vangeiksi. Nämä suomalaiset so-tanranglt
ovatkin sittemmin kertoneet,
että amerikkalaisia asiamiehiä on vär
väystolmlnnassa avustanut Väinö Les­kinen.
Tästä nähdään, että suomessa on
toistumassa vuoden. 1941 Juttu. Jolloin
Suomessa muodostettiin Saksaan lä­hetettävä
n$. suomalainen leglona.
Nyt muodostetaan samanlaista suo
malals-amerikkalaista SS-lcgloonaa.
Tämä merkitsee uutta.yritystä uuden
"AsevelUilton" Järjestämiseksi tosin
sillä eroltuksella, että se tällä kertaa
solmitaan Suomen taantumuksen Ja
amerikkalaisen imperialismin; kesken.
Tähänkin hankeeseen on Jälleen se­kaantunut
sama sosialidemokraattisen
puolueen, oikeisto. Joka v. 1941 piti y h ­teyttä
SS-sotajoukkoJen saksalaisiin
värvääjiin. El ole ollenkaan ihmeel­listä,
että amerikkalaisten uskollisin
apuri on Juuri Väinö Leskinen, tämä
suomalals-faslstlsten ainesten Ja u l ­komaalaisten
imperialismin välisen
"aseveliliiton" sohnlmisen "erikois
tuntija". Leskinen palvelee nyt Wall
Streetlä yhtä uskollisesti kuin sodan
edellä Ja sen aikana palveli hltleri-läislä,
kaupaten heille synnyinmaansa
kunniaa Ja itsenäisyyttä.
kouksessa.
.'Ruotsalaiset'lehdetovat kertoneet
useista tapauksista, Jolloin USA- on
rahoittanut:; tanntrllalsten; toimintaa:
• l l l ö i i ö ^ ! » ^^
178A:8ta'^8aaAut ^Bdelleeir i t t e !
rotuin, eit& saJatakwien;tnlojen^
teettLeaklMnJJaTinnetlnluii ^
soptVat;f]Belsingin& ;olevljnDr;^,|
;%ii8täj*^asi^ptji^
laiset sMavät Amerik|stik;läb'et^'
varat Ruotsin, Norjan J a 1 ! ^
ammattilutUjfi} väUt^kseUft;
helmoiaislaan elvltjpdasta ^
saadut .rahat. Ja /,'läl»Jat'',
kuin oman maankaan
"apu". iiRmnerllaistcit'<vaikuJ
Heikentymistä työläisten
osoittaa ise,"ett4 moiiet-kraattlset'
•' työväenyhdistykset .f'c
'Jättitneet puolueenj Jonk4 }pti4Qsäa|
Leskisen tapaisiatiileblä.
'lr^|lll%«'lv£:llOil^^
Regina. Saskatchewanln " *' '
;tahaiutu8 bn julistanut'hev--
myynnin Ihmisten i^vinnoksL' luvat^fl
seksi;tnaakunnassa.' BaVÖMjolUiycaU*^
pässa, el< saa myydA mltOän mwM,
lihaa.Ja. lihatuotteita'.kuin hevo^U^t
Uhaa,jamyynnlsiä pitää
VähUitään kolmen tutimai^,
ktrJaim'llla;'Hor8e Meat^SoId im
15Q mailin yoitfaja
Xenor», Ont; '-^ Bill B u l l an
nlpeglsttt voltti täällä-Kenoränj
mai^n'^yörä|läajokUpai;un TstunpL ^
sa 8 minuutissa j a 3!| i^ekuimissa. V i l ^ jm
parasta-kilpailijaa saajpul maaliin yk^fj^^^
tenä- joukkona mutta BiUhnan voltti
pyöränmitalla. Kaikkiaan 13 osatU^l^lv
tui kilpailuun. , • .(^V^
|iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiftiUiiiiiiiiiiiiH
1 KANANHOlDÖNvKilSlKlRJA
koliMiBtonaVuudiitetiuaa )a liajaimäUui^ ^
Tästä alansa täydellisloimilsUlkoimny^
ka'kaksi ensimmäistä painosta olivat Jaakko Kiven, Kaarlo fi&nnl-i
sen Ja K. O, Pihkalan toimlttamat.MUnest^ nyt perust^tellisteU
uudistettu, ajanmukaistettu' ja. huomattavasti; laajenneltu painos. '
Professori K . U . Pihkalan tilalla on tällä kehtaa kolmantena tob^t- ^.
tajana professori Ifanarl Poijärvi, joka 'on-kirjoittanut 'teokseen:
kanojen ruokinnasta ja tarkastanut kaikkl..muutkln luvut.
• Tämä suuri kanakirja on täydeUlsin. asläUlsIn Ja käytännöllisin'
kananhoidon erikoisteos, mitä tähän saakka on ilmestyn^," , ^ •
441 fllvuB» ruiiMta kuvin. ^ Hlata ald. $4^0^
"HLATKAA OSOrrrBELLA: »
VAPAUS PUBLISHI^JG COMPANY LIMITED
Sudbury , 'M\ . ' O^UHö
FiiHiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiHiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiii^^^^^
!S3
JEntlstä saorempaa kannatusta
ovat maaseadalla saavnttaaect
lyöosaosknnnat. Niitä on - nykyi­sin
46,000, Ja niihin ktralaa 30
miljoonaa henkeä.
llnsimmälset konej Ja traktorlase-mat
Ja valtion maataloudet on jo
muodostettu. Joskin niitä toistalsdesl
on vähän. Koillis-Kllnassa on 320
valtion taloutta, Jotka viljelevät 180.-
000 hehtaarin euuruista viljelmtäi
Näiden talouksien pelloilla työskente­levät
Neuvostoliitosta saadut maata­louskoneet,
mm. traktorit Ja itsekul-kevat
fcomlialnit. (Maataloudessa on
myös alettu käyttää roltshurinilaisen
maataloustleteen saavutuksia.
Valtio on myöntänyt varoja kana^
ylen Ja patojen rakentamiseen sekä
suojamefcBien Istuttamiseen. VUme
vubhtia rtdcennettltn 10 suurta kana«
vaa Bidieln maaicuntaan j a 460 k a ­navaa
'Tshaharln maakuntaan, M M -
sleii Istuttamista varten on varattu
2 J mUJbonaa hehtaaria maata. Ja
tälle maalU» on Jo istutettu 900 m i l ­joonaa
puuta. Tänä vuonna, työsken-'
telee maan sijurimplen jokien pato-lal^
teiileh vahvistamisdcsl n. ö mU-
. BEUnaa kansantasavallan maatalous
on astimut uudelle tielle, jota seu«
rateiitahmpolksiistb rakentaa parou'
pa«;.t«dkwalsuuttaan. • .
mm mm
TOIMINTA H A L :n
HAJOrrTAMISEKSf
Olkelstososlalldemokraatlt merkit­sevät
välttämätöntä apua Suomen ka­pitalisteille
Ja Amerikan taantumuk-sdle.
^ ä m ä ovat J o kauan pyrkineet
Suomen työväenluokan yhtenäisyyden
murtamiseen: Surullisen kuuluisan
Amerikan Työväenliiton (AFL:n)
taantumukselliset johtajat Oreen Ja
kumppanit ovat epäonnistuneet yrit­täessään
hajoittaa M A L m j a muodos
taa keltaisten ammattiliittojen suuren
kansainvälisen Järjestön. Tästä syystä
he ovat nyt kohdistaneet huomionsa
niihin maitiin^ Joissa ammatillinen l i i ­ke
on tähän asti säilynyt ^tenälsenä.
' Oreen ym. amerikkalaiset tietävät
todennäköisesti hyvin? mlst» päästä
heidän^ on paras aloittaa hajoitustbl-mlntansa
Suomessa. Keväällä 1950
kutcuttUn Leskinen kiireellisesti ViS
A:han. Siellä hänet otUvat vastaan
paitsi Oreen J a kumppanit myOe U S :h
toisen ommattlliittokeskuksen, (OI
0:n) taantumukselliset Johtajat, j o t ka
hekin ovat jb kaumi toimineet kapi-
JL 3E 8S) 3 SS
' AKSELI G A L L E N - K A L L E L A N SOMISTAM^
Koru -
Sldolluna nahkasölkfikaiialln Hiota ttJSOvRi
(KORU-KALEVALAN HINTA SUOMESSA ^NOUSl 590 SMK-J -
on sanan täydessä mielessä korkeimman: luokan kansallinen su'ur^^'<
teos, Joka samalla kertaa edustaa Suomen kansan • luovan bengejti
suurinta,saavutusta j a suurimman::suomalaisen :taiteilijan'pää-*'
tuotantoa. Saatavana nyt nahkaselkäisenä laitoksena. - , . ' . •
Tilatkaa ^ i t t e e l l a :
VAPAUS PUBLiSNiNG CO: LIHITEP
BOX 69 :, V SUDBURY, OKTArilÖ;
tollstlsten monopollybtymien paikaUi-sina
osiamidiinä. Näissä tilaisuuksia'
sa LesUnen sai sekä ohjeita ettft vano­ja
Suomen työväenliikkeen hajoitta­miseen.
LesUnen vakuutti tällöin
amerikkalaisille isännilleen, että Suo­men
ammattiliitot katkaisevat jlitey-tensä
MALm Ja yhtyvät keltaisten
ammaUUiitt^ haJoltusJärJestOjBn.
Mihitaman kuukauden kulutitia sen
Jälkeen, kun Leskinen palosi kotimaa-*
hansa; lähtivät Amerikkaan J U ^ ^
AtPHONSEEl
m