Vapaus, October 15, 1964

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 15 p. — Thursday, Oct. 15, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
Edltor:W; Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd;, 100-102 Elm St. West, Sudhury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
: ; Advertlslng rates upon appUcatlon. translatlona free of charge.
Authorlzed as second class mail by thf» Post Office Department, Oitawa,
and for payment of postage In cash.
o.-He CANADIAN LANGUAGE-PRESS
ish. 1
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk $4.75 uSAissa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 8 kk. 6.75
Onneksi olkoon yleisradion TV
Uskomme lehtemme lukijain ja hyvää lin^coittavien kan--
salaistamme yleensä liittyvän lehteemme esittäessämme vaa­timattoman
onnittelumme Canadan yleisradion (Canadian
Broadeasting Corporation) TV^ohjelman järjestäjille tiistai-iltana,
lokak. 13 pnä, "Other Voices"-nimisessä ohjelmassa
esitetystä Joe Hillin lauluja (The Songs of Joe Hill) ohjelmas­ta.
Se oli mainio ohjelmanumero, omalaatuinen ja lämpimästi
tervehdittävä työväen kulttuuritoiminnan läpimurto, mikä
nosti GBCn television ja erikoisesti sen ohjelmasta vastuussa
olevien piirien arvovaltaa kaikkien ajattelevien canadalais-ten
keskuudessa. Valitettavaa vain on, että aniharvat canada-laiset
osasivat sellaista erikois-makupalaa odottaa, sillä "Oth­er
Voices"-ohjelmalla mainostettu TV-ohjelma ei voinut etu­käteen
kuuntelijalle selittää, minkälaista henkistä herkkua
oli odotettavissa. Me pahoittelemme myös, että jatkuvan ja
jokapäiväisen kilpajuoksun takia ajan kanssa, ei Vapauden
toimituskaan ollut tässä asiassa tehtävänsä tasolla, mikä olisi
vaatinut etukäteen mainostusta tälle ohjelmalle.
Kaikesta huolimatta meidän lehtemme yhtyy niihin tu­hansiin
canadalaisiin työväenliikkeen jäseniin ja kannatta­jiin,
jotka haluavat esittää "The Songs of Joe Hill" ohjelmas­ta
sydämellisen onnitlekinsa ja todella avomielisen kiitok­sensa.
Toivottavaa olisi, että CBG voisi esittää mainitun oh­jelmanumeron
uudelleen niin pian kuin .se on suinkin mah­dollista.
Kuten lukijamme tietävät, Joe Hill on tämän mantereen
yksi tunnetuin ja tunnustetuin työväen marttyyri. Hän oli
synnynnäinen runoilija ja laulaja, joka käytti kaikki lahjansa,
taitonsa ja voimansa sekä seisoi horjumatta kuolemaakin uhar
ten, työväenliikkeen hyväksi.
lWWn nousun aikana, jolloin tällä mantereella raivat­tiin
mainitun ammatillisen liikkeen avulla ja johdolla maa­perää
teoUisuusunionismin nousulle, tämä kulkulyöläis-ru-noilija-
laulaja työskenteli kaivosmiehenä, metsätyöläisenä ja
sekatyömiehenä. Hänen panoksensa yhteiskunnallisen satii­rin
kehittämiseksi tällä mantereella on vertaansa vailla. His­toria
kertoo, että Joe Hill oli IWWn johdolla käytyjen suur­ten
taistelujen ja niiden avulla saavutettujen tärkeiden voit­tojen
aikana kaivosmiesten järjestäjänä. Häntä vastaan nos­tettiin
silloin— nykyään melko yleisesti omaksutun käsitys­kannan
mukaan tekosyytös —^ miesmurhasta ja niin joutui
Joe Hill, työväenliikkeen runoilija-laulaja-ja-taistelija am­muttavaksi
siitäkin huolimatta vaikka maailmanlaajuinen
protestiliike — mukaanlukien yhdysvaltalaisten työläisten ja
älymystön parhaimmiston protestiliike — vaali häntä syyttö^
mänä vapautettavaksi. Kuten tiistai-iltaisessa TV-ohjelmassa
todettiin, Joe Hillin syyllisyys lai syyttömyys on tänäkin päi­vänä
todistamattomana ja niinmuodoin hänen teloitustaan pi­detään
kautta maailman laillistettuna murhana, jonka ainoa­na
tarkoituksena oli tecllisuuspohjalle perustuvan työväen
taloudellisen liikkeen nousuelikäisy.
Kun CBCn TV hyväksyi ohjelmistoonsa ja esitti kiitet­tävällä
tavalla historiallisia tosiasioita kunnioittaen "The
Songs of Joe Hill" ohjelman, se tiesi varmaan astuvansa nii­den
piirien varpaille, jotka vaativat tällaisten "epämieluis­ten"
asiain unhoittamista lai kokonaan vääristelyä. Kiitolli­suutemme
CBCn TV-ohjtlman järjestäjille on tämän vuoksi
sitäkin suurempi.
Erikoismaininnan ansaitsee tiistaisesta "Joe Hill" ohjel­masta
nimiosalla esiintynyt, entinen vancourilaineni CBCn
taiteilija Don Francks. Kuka vielä rohkenee tämän esityksen ,
jälkeen sanoa, että eanadalaiset taiteilijat eivät pysty anta­maan
täysipainoista ohjelmaa? Myös ohjelman lavastus, ääni­tys
ja muut tehokeinot oh vai mielestämme tarkoitustaan vas­taavat.
•• •
Sanalla sanoen: Suurkiitos ja sydämellinen onnittelum­me,
CBCn TVlle, "Joe Hillin" lauluista!
Britannian yleisvaaleista
Kuten tiedetään, Britannian parlamentin vaalit suorite­taan
tänään, torstaina; lokakuun 15 päivänä. .
Kun näiden vaalien tuloksia .seurataan kautta maailman,
ja luonnollisesti myös täällä Canadassa melkoisella mielen­kiinnolla,
niin meidän sietää perehtyä hieman pintaa syvem­mälle
vaaleissa ratkaistavana oleviin kysymyksiin. Tuskin
mikään on nykyoloissa niin epäkiitollista hommaa, kuin on
vaalitulosten "ennustaminen'', mutta siitä huolimatta yhdym­me
niihin, jotka ennustavat vallassaolevalle kokoomus- eli
kansanomaisemmin torypuolueelle suurehkoa vaalitappiota,
ja viralliselle oppositiolle, Britannian työväenpuolueelle vas­taavanlaista
vaalivoittoa. Toryja ei pelasta meidän käsittääk-semme^
Tnikään voima vaalihäviöstä — kysymys on vain siitä,
voiko se vielä säilyttää enemmistön parlamentissa, vai tulee­ko
työväenpuolueesta nyt enemniistö- eli hallituspuolue, ku­ten
miltei yleismaailmallisesti ennustetaan.
Toisaalta on syytä korostaa, että torypuolueen—^ Britan­nian
suurpääoman pääpuolueen — käytettävissä on suuria
voimavaroja: Paljon rahaa ja mainostu.svälineitä sekä par­haita
ammattimiehiä vaalipropagandan tekijöiksi, sekä ehty­mättömät
kokemuk.set "hajoita ja hallitse" ohjelman toteut­tamisessa.
Viimeksimainitusta seikafJta mainitlfakoon, että
ryhtyessään nyt tukemaan vanhaa torypuoluetta näissä vaa­leissa,
Lontoon Times lehti myönsi, että torypuolueen kanna­tus
ei nostata erikoista "innostusta", mutta mikäli porvarilli­set
piirit eivät voi enää sulattaa toryjen ohjelmaa ja hallitus-komentoa,
silloin heidän pitäisi antaa äänensä piskuiselle li­beraalipuolueelle.
Y.skä on helposti ymmärrettävissä; jos va­litsijat
voidaan pitää ero.ssa työväenpuolueesta, silloin on
mahdollista, että torypuolue voi jatkaa hallituskauttaan! Ei
ole Disraeli (tunnettu historioitsija) aikanaan turhan vuoksi
sanonut, että "konservatiivipuolueen hallitus on järje.stynyttä
tekopyhyyttä".
Kirjeitä
TYÖLÄISET JA ME
•
Ihmiset jakautuvat moniin erilai­siin
ryhmiin ja lalikoihin, mutta
kaikki he elävät vain kehdosta hau­taan
ja heidiin tarkoituksensa täiil-iä
kauniissa, maailmassa on tuottaa
ja kuluttaa tuotteita. Raamatun mu­kaan
' täyttää maa ja tehdä itsel­leen
alamaisia". Sitähän täällä on
tehty jo tuhansia vuosia. Mutta mik­si
emme tee sitä yhteisin mielin ja
voimin, ettei tarvitsisi häiritä rau­haa?
Onhan sitäkin puhutiu ja
suunniteltul kenties satojakin vuo­sia,
mutta sotaiset mielet ovat aina
olleet rauhan rakentajien vitsauk-sena.
• •
KuKa~ täällä sitten oikein sotii
kun työläiset aina koelta^at .suojel­la
rauhan säilymistä? Työttömyys
on aina meitä vaanimassa, joten voi
sanoa työläiset ja me työttömät,
jotka joskus olemme kuuluneet työ­läisiin,
mutta kun meitä ei onää tar­vita
niin meille ei löydy miiään teh­tävää
yhteiskunnassa.
On syytä ajatella miksi näin on./
Meiltä ei koskaan lopu työ eikä
tuotteet jos teemme työtä yhteisin
voimin, ilman pakkoa ja iiistoa.
Eräs ystävämme moitti lehtemme
myyntipuolia porvarillisen kirjalH-suuden
levittämisestä huomioimat:
ta, että me kaikki olemme syyllisiä
porvarien mainostamiseen jollakin
tavalla. Me olemme pakoitettuja
siihen niin kauan kun meillä on por­varihallitus.
Olisin hyvin mielissä­ni
siitä, jos ystävämme aukaisisi
meidän muidenkin silmät näkemään
kuinka on mahdollista tulla loimeen
porvarien hallitsemassa maassa^ ja
olla auUamatta porvaria kun hän on
määrääjänä yhteiskunnassa? Olem­mehan
aina joutuneet työskentele­mään
työnantajanmu; a.settamien
määräysten mukaan. — Lukija.
Todellinen talousihme
on Elben itäpuolella
Saksan Dem. TasavaUan 15 vuoitistilinpäätös
Tuukokuun 29. päivänä 1964 kertoi Lontoon Times, että kuuluisilla
Carl Zeissin tehtailla Jenassa on nykyisin 18,000 työntekijää, neljä kertaa
enemmän kuin ennen sotaa. Lehden kirjeenvaihtaja selitti: "Zeissin teh­taiden
jälleenrakentaminen samoin kuin koko saksalaisen teollisuuden
jälleenrakentaminen Eben itäpuolella ovat ilman muuta suurempi ihme
kuin paremmin tunnettu Länsi-Saksan talousihme."
On kestänyt kauan ennen kuin tämä näkemys on omaksuttu. Vielä
marraskuussa 1963 totesi professori Apel Bridgeportin yliopistosta USA:-
sta New Yorkin yliopiston julkaisemassa aikakauslehdessä Challenge,
että laajalle levinnyt valhe, jonka mukaan Itä-Saksa on köyhäintalo ja
sen talous romahduksen partaalla, ei voi ajan pitkään tehota. MatkusteK
Icssaan I);)R:ää ristiin rastiin hän oli havainut, että tässä "köyhäintalos-'
sa" vo! elää jokseenkin mukavasti, ihmiset olivat hänen havaintojensa
mukaan kunnollisesti ravittuja ja puettuja eikä hän voinut löytää merk­kiäkään
ankarasta köyhyydestä tai taloudellisesta puutteesta, joita löytää
joka askeleeella New Yokin ja muiden amerikkalaisten suurkaupunkien
työläiskortteleista. ' " -
Endicottin puheen
aiheena -rauhan­asia
vaalivuotena''
Toronto; — Vastikään Japanis­sa
ja Kuubassa vieraillut tri Ja­mes
Endicott puhuu maanantai­na,
lokakuun 19 pnä Pohjois-To-ronton
Memorial-haalilla, 180 Kg-linton
East, aiheesta "Kauhan-asia
vaalivuunna".
Tilaisuuden järjestää Toronton
rauhanyhdistys. Väliajalla, tarjoi­lua.
Kaikki tervetulleita.
Kolmattatoista vuolta halli-tuspukeilla
istuneen torypuo­lueen
360:sta parlamenltijäse-nestä
on 113 liikemiehiä, 72 la-kimiehiä,
37 sotilashcnkilöilä,
38 maanviljelijöitä (mukaanlu­kien
suurtilallisten edustajat).
"Järjestetty tekopyhyys" nä­kyy
juuri siitä kun täten koos­tuva
puoluejohto väittää edus­tavansa
"koko kansaa", mistä,
suuri enemmistö on työläisiä,
maanviljelijöitä ja keskiluokr
kalaisia. Juuri tätä tarkoitti
Times lehti .selittäessään ker­ran,
että "konservatiivipuolue
on suurpääoman poliittinen
suojakilpi". Selvää on, että näin
.saumattomasti y h l e is kunnan
ylempiin kerroksiin liittynyt
torypuolue ei voi mitenkään, ei
vaikka sen johtajat olisivat re­hellisempiä
ihmisiä maan pääl­lä,
edustaa tavallista kansaa, ja
tavallisen kansan toiveita ja
pyrkimyksiä.
Tila.stotiedol puhuvat tästä
lahjomatonta k i e l t ä . Alan
Brown-nimisen sosiologin äs- vämpää on se, että kokonaistuötos-kettäin
julkaiseman kirjan ta oli 7 1 % (v. 19.50 54%) valmis-
Profes.sori Apel oli saanut sen kä­sityksen,
että länsisaksalai.set kon-serniherrat
olivat käyttäneet elät-tämäänsä
kommunismin pelkoa hy­väkseen
noustak.seen itse jälleen sa­tulaan
ja välttyäkseen miltei koko­naan
.sotakorvausvelvoituksista.
Sensijaan, että he olisivat joutu­neet
korvaamaan Hitlerin armeijain
aiheuttamat .sotavahingot, he saivat­kin
itselleen neljä miljardia dolla­ria
USAin avustusrahoja vain
DDR-n täyttäessä korvaussuorituk-set
tunnollisesti. Sekä professori
Apel että Times vaikenivat kuiten­kin
siitä, että Neuvostoliiton miehi­tysvalta
käytti huomattavan osan
Saksan neuvostovyöhykkeeltä saa­duista
.sotakorvau.ssuorituksista ra­kentaakseen
takavankoiman.sa pa­hasti
hävitetyt teollisuuslaitok.set
paremmiksi, suuremmiksi ja kau­niimmiksi
kuin ne olivat olleet en­nen
ja lahjoittaak.seen ne sitten
DDR.n perustaniLsen jälkeen Sak­san
kansalle.
l.änsi-Saksa oli .sen sijaan järjes­tämällä
l.änsi Berliinin rahanvaih-tokojujen
kautta pääoman maasta-pakoa,
kiskonut DDR-stä valtavia
summia. Länsi-Berliinissä mainit­tiin
amerikkalaisille luku 13 miljar­dia
lläSaksan markkaa. Siinä ei
kuitenkaan vielä ole koko totuus,
DDK:n pääkaupungista arvioidaan
yleen.sä tämän suoneniskun vieneen
30 miljardia markkaa. Professori
Apel mainitsee DlJK:n karsimana
kokonaistappiona 8:j3 miljardia
Saksan markkaa (siihen sisältyvät
pätevän ammattivoiman värväyk­sen
tähden menetetty tuotanto ja
näiden sijoitusten hyödyn menettä­minen).
. rasisminvastaisen suojavallin pys­tyttäminen
I>I>K:n rajoille oli näin
ollen ehdoton välttämättömyys. Se
leki lopun iästä rosvouksesta ja uh­kaavasta
.sotilaallisesta hyökkäyk-
.siestä DI3R:ää vastaan. NATO-poli­tiikka
on ajautunut lopullisesti ka­rille.
I)I)R:n taloudellinen nousu
on vihdoin' pääs.syt esteeltömästi
kehittymään. .Jokainen kävijä voi
selvästi havaita tulokset. Entä mi­ten
nämä tulokset kuvastuvat nu-meroi.
ssa?
D D R perustettiin joitakin kuu­kausia
myöhemmin kuin Länsi-Sak­san
liittotasavalta, lokakuun 7 päi­vänä
194». Vuosi 19.50 oli siis nuo­ren
valtion ensimmäinen talousvuo­si.
Vuoteen 1962 mennessä kulunei­den
12 vuoden aikana, joilta ovat
käytettävissä tarkat laskelmat, , oli
I)L)R:n yhteiskunnallinen kokonais­tuotos
(bruttotuotosj. kasvanut kol­minkertaiseksi
.59,9 miljardista D-markasta
148,2 miljardiin l)-mark-kaan.
Teollisuuden osuus oli saman
ajan kulues.sa nou.ssut .56 prosentis­ta
67 prosenttiin. Vielä merkittä-yhtiöiden
voitot lisääntyivät
(Britanniassa) vv. 1951—1962
4,1000 miljoonasta punnasta 6,-
100 miljoonaan puntaan, eli lä­hes
50-prosenttisesti. Samaan
aikaan kohosi kansalaisten vä­lillinen
verotustaakka 1,900
miljoonasta punnasta 3,300
miljoonaan puntaan ja torypuo­lueen
13-vuotisen hallituskau­tena
ovat myös hinnat kohon­neet
noin 50-pro.senttisesti.
Totta on, että virallisten ti­lastojen
mukaan Britanniassa
ei ole työttömiä muuta kuin
1.5% työvoimamäärästä, mutta
pitäen - mielessä yhtiöiden tai­vaita^
hipovat ja aina kohoavat
voitot, on syytä panna merkille
että Britanniassa on tällä het-
Jtellä 4,630,000 sellaista työläis­tä,
jotka ansaitsevat vajaa 5
puntaa (vajaa $15) viikossa ja
toisaalla noin 5,000 sellaista
henkilöä, jotka "an.saitseval"
yli 400 puntaa viikos.sa.
Tällainen on se taloudellinen
tausta, missä Britannian tämän
päiväiset vaalit suoritetaan ja
mihin työväenpuolue lupaa va­lituksi
tultuaan parannuksia.
Samalla työväenpuolue lupaa
huojentaa Britannian kansan
sotamenotaakkaa ja erikoisesti
y d i n a.sevarustelu.sta johtuvaa
taloudellista ja poliittista taakr
kaa.
Jäämme siis suurella mielen­kiinnolla
seuraamaan Britan­nian
yleisvaalien tuloksia, jois­ta
kuulemme jo varhain huo­menna.
lettu kansan omislukses<>a olevissa
tuotantolaitoksissa. Tuotantoteho oli
nou.ssut huomattavasti. Vuoden
1 9 5 0 tuotteeseen tarvittiin vielä .'JOI
työpäivää. Vuonna 19G;1 .saavutettiin
sama teho 9 0 päivässä.
Vuonna 1949, Dr.)R:n perustamis­vuotena,
teollisuustuotannon taso
oli vasta 87 prosenttia vuoden 1936
ta.sosta .samalla alueella. (Vuosi
1936) oli viimeinen vuosi ennen vä­littömien
sodanvalmislelujen alka­mista,
ainoa vuosi, jolta on ollut
olemassa tarkat teollisuustilastot.)
Vuonna 19.50 DDRin teollisuustuo­tanto
ylitti ensi kerran sotaa edel­täneen
tason, vuonna 1962 se oli tä­hän
f a.soon verraten jo 3,6-kertai-nen.
Kuluvan vuoden aikana, 1964,
DDR saavuttaa teollisuustuotannos­saan
kokonaismäärän, joka vastaa
Saksan .valtakunnan koko tuotantoa
1936, vaikka DDR:n pinta-ala ei kä­sitä
edes' neljännestä vanhan Sak­san
valtakunnan pinta-alasta.
DDK on tänä päivänä korkealle
kehittynyt teollisuusmaa. Maa.ssa
luotujen uusien sosialististen tuo-tantosuh'eiden,
sen työtätekevien
huomattavien työsuoritusten ja
Saksan sosialistisen yhtenäisyys-puolueen,
työväenluokan puolueen
vii.saan johdon ansiosta DDR kuu-hm
nyt maailman kymmenen johta­van
teollisuusmaan joukkoon. . Ja
kuitenkin sen väkiluku on vain 17.1
miljoonaa ja sen omat luonnonrik­kaudet
ovat riittämättömät!
Tarvittiin valtavia ponnistuksia
niiden moninaisten vaikeuksien
voittami.seksi joita l)l)R:llä oli pe­rustamisvaiheessaan
rasituksena.
Mikä sitten vaikeutti taloudellista
rakennus'yötä DDRissä?
— Sodan aiheuttamat hävitykset
olivat Itä-Saksassa huomattavasti
suuremmat kuin Länsi-Saksa.ssa.
Englantilais-amerikkaluiset lento-muodostelmat
tekivät viimeisten so­takuukausien
aikana hyökkäyksiä
etupäässä Itä Saksan teollisuuslai­toksia
ja liikennesolmuja vastaan.
Taistelut neuvostoarmeijaa vastaan
olivat verrattomasti ankarampia
kuin länsivaltojen joukkoja va.staan,
joille natsijoukot tekivät vain hei­kosti,
vastarintaa.
^ DDR on sodan jälkeen suorit-
'anut laajassa mita.ssa .sotakorvaus-,
toimituksia. . .
Saksan kahtiajako kärjisti
huomattavasti jo aikaisemmin val­linnutta
epäsuhdetta talouselämäs­sä.
Erityisesti oli puutetta Ruhrin
alueen kivihiilestä, raudasta ja te­räksestä.
—- Ajanmukaisimmat tehtaat kor-keatuottoisine
varusteineen sijaitsi­vat
Lännessä. Idässä oli teollisuus
huonommin varustettu ja sen tuot­tavuus
oli vähäisempi.
— Vuosikausia avoimena ollut
raja aiheutti, kuten jo on mainittu,
valuutta- ja tavarakeinottelun sa­moin
kuin ihmisvärväyksenkin seu­rauksena
suunnattomia tappioita.
Nuoren sosialistisen valtion elinvoi­maa
ja sen kansalaisten intoa to­disti
parhaiten se, että DDR yleen­sä
pystyi kestämään tällaisen suo­neniskun.
Vasta sen jälkeen, kun
raja oli suljettu maanalaiselta toi­minnalta,
kävi mahdolliseksi ryhtyä
johdonmukaisesti täyttämään sosia­lismin
taloudellisten lakien vaati­muksia.
— Bonnin äärimmäisyysaincsten
harjoittaman aggressiivisen politii­kan
tähden DDR:n oU pakko uh­rata
huomattava.sli varoja siihen,
että sen talous.,4öka iOli riippuvai­nen
tietyistä länsisaksaiaisi.sla ta­varatoimituksista,
olisi vähemmän
altis häiriöille.
Niihin rakennustyön saavutuksiin,
joilla alkuvaikeudet voitettiin, kuu­luvat
raskaan melalhteollisuuden
aikaansaaminen ja sähkölalouden
laajentaminen. Sähkövirran tuotan­nossa
asukasta kohden on DDR Eu-roopa.
ssa loisella sijalla heti Ison
Britannian jälkeen. Kemian teolli-uuden
osuus DDR:n koko teollisuus­tuotannosta
on 16%. eikä tämä pro-
.senltimäärä ole missään muualla
maailmas.sa yhtä korkea. Tuotan-inniiiiiiinniiiiniiniiiintnniininnniniinnnin
Mitä muut sanovat
"TAMPEREEN LINJAA"
sosialidemokraattisessa puolueessa arvostelee sunnuntainen Päivän Sa­nomat
puolinaisuudesta ja tuuleen haistamisesta. Lehti luettelee koko­naisen
sarjan tilanteita joissa "tamperelaisuus" on ratkaisevan paikan
tullen ollut vaiti. Näin on lehden mukaan tapahtunut sos.-dem. puolueen
hajaantumisvaiheessa, Fagerholmin yöpakkashalHtuksen kaudella, Hon­ka-
liittoutumaa muodostettaessa sekä viime keväisten sovintoneuvottelu­jen
aikana sos.dem. liikkeessä. Päivän Sanomat esittääkin "tamperelai­suudesta"
j a sitä edustavasta Kansan Lehdestä seuraavan arvion:: ^
"Tämä lehtihan (Kansan Lehti—- K U ) on afjolttain melko selvästi I l ­maissut
kielteisen kantansa Väinö Leskisen & kumppanien ajamiin
virtauksiin, mutta ei kuitenkaan toisaalta ole kyllin .selvästi ja vahvasti
kyennyt tukemaan puolueen puheenjohtajan Rafael Paasion —- jo sinän­sä
kylläkin puolitiehen jääneitä — yrityksiä sosialidemokraattisen puo­lueen
johdattamiseksi ulos sen vuosia kestäneestä ja vaikeutuneesta ul­kopoliittisesta
umpikujasta. Sen mitä Kansan Lehti tässä suhteessa yh­tenä
päivänä yrittää rakentaa, sen se kuitenkin toisena päivänä repii
alas eli menettelee juuri tavalla, josta puolueen puheenjohtaja on yaka-vas
i varoittanut. Aiheellisesti voidaankin kysyä: mikä on Kansan Leh­den
ja yleensä tameperelaisen tahon linja ja mihin tällaisella kaksinaa­maisella
politiikanteolla pyritään? Suuria sen varaan ei missään tapauk-se.
ssa voida rakentaa."
YK:LTA ODOTETAAN
UUSIA TOIMENPITEITÄ
• • •. __i • • ..
Aseistariisuntaongelinan umpikujan
selvittämiseksi, totesi Pravda
Moskova. — Aseistariisuntaa kä­sittelevän
kahdeksantoista vallan
komitean työssä ei ole päästy as­keltakaan
eteenpäin, koska NATr
0-maiden hallitukset eivät ole
suostuneet yhteenkään ehdotuk­seen,
joita sosialististen tai liittou­tumattomien
maiden taholta on teh
ty. Tämä on tärkein yhteenveto
Jonka tunnettu nimimerkki Tark­kailija
tekee Pravdassa julkaistus-r
nossa asukasta kohden kemian teol-} X;i.i\vi^^'A artikkelissa Geneven
aseistariisuntaneuvottelujen
loksista.
lisuus on USA: n j ä l k e e n toisella si­tu­jalla,
kalsiumsoodan ja kalilannoit- i
teiden tuotannossa jopa ensimmäi-{
sellä sijalla maailmassa. Siirtymi- |
nen raaka-aineiden käytössä rusko-{ydinaseiden kuljetuslaitteiden hä-hiilestä
vuoriöljyyn, jota saadaan ivittämiscstä, ne e.siintyvät ydinase-
•Ystävyys"-öljyjohdon kautta Neu- vapaiden vyöhykkeiden muodosta-
Länsivallat vastu.stavat ehdotusta
vostoliitosla, tulee huomattavasti
helpottamaan ja /halventamaan ke­mian
teollisuuden tuotantoa.
mistä vastaan, eivät hyväksy ehdo­tusta
ulkomaisten joukkojen supis­tamisesta
Euroopan valtioiden alu-
Konetnrakennus on DDR:.ssä erit-) eella ja hylkäävät myös ehdotuksen
täin suorituskykyinen ja monipuo- että ydinaseita ei sijoiteltaisi Sak-linen.
Itämeren rannalle on kohon-|.san demokraattisen tasavallan ja
nut ajanmukaisia laivaveistämöitä. f Saksan liitto.asavallan alueelle.
DI)R:n valtamerilaivasto asettaa | Ne kieltäytyvät liittoutumattomi-näinä
päivinä palvelukseen jo 106. i cn ehdotuksista solmia sopimus y-oman
laivansa. Rostockiin on synty-! dinaseiden käytön kieltämisestä ja
nyt ajanmukainen valtamerisatama.
jonka tavaranvaihto nousee vuonna
1964 jo 6,2 miljoonaan tonniin. Tul­liselvitysten
nopeudesta on saatu
yleistä, kiito.sta;
DDR:n metallinjalostusteolli-suuden
palveluk.se.ssa on toista mil­joonaa
työntekijää ja sen osalle lan­keaa
3r)',v teollisuuden koko biulto-
Uiotannosta. Sen tuotanto-ohjel­maan
sisällyy y l i 80% maailman ko-.
ko tuotevalikoimasta. Tietty erikois­tuminen
muiden sosialististen mai­den
kan.ssa : hajoitetun yhteistyön
puitteissa tulee suurentamaan sar^
(.latkuu seuraavalla sivulla)
maanalaisten ydinasekokeiden kiel:
tämisestä. USA ja sen NATO-liitto­laiset
eivät ole ottaneet yhtään as-
-syneet ainuttakaan ehdotusta,
kelta eteenpäin, ne eivät ole hyväk-
Sosialistisiila niailla on ollut sel­vä
positiivinen ohjelma komiteassa
Tätä ohjelmaa ovat monessa asiassa
tukeneet liittoutumatlomal maat.
Jos .N.\TO maat eivät olisi olleet
kielteisellä kannallaan, olisi komi­tea
voinut saavuttaa huomattavia tu­loksia
kirjojttaa Tarkkailija.
Kirjoittaja huomauttaa, että todel­liselle
aseistariisunnalle ei ole tilaa
siellä, missä harjoitetaan muiden
Näin julisti liittoutumattomien konferenssi
vaatien samalla kolonialismin poistamista
Kairo. — 47 liittoutumatonta
maata vaati Kairossa pideiyn
huippukokouksensa päätteeksi
lauantaiiltana annetussa julkilau-
.sumas.sa kolonialismin täydellistä
ja ehdotonta poistamista.
Otsikolla "Rauhan ja kansain­välisen
yhteistyön ohjelma" va­rustetussa
9500 sanaa käsittävässä
julistuksessa vaaditaan kaikkien
kansainvälisten kiistojen selvittä­mistä
rauhanomaisella tavalla.
Yhdistyneiden kansakuntien
yleiskokou.sta kehotetaan myös
.hyväksymään rauhanomaisen rin­nakkaiselon
periaatteita koskeva
julistus.
Edelleen kehotetaan kaikkia mai
ta kunnioittamaan Kyproksen, riip­pumattomuutta
ja pidättäytymään
aseellista väliintuloa koskevista uh
kauksista.
Suurvaltoja kehotetaan solmi­maan
yleistä ja täydellistä aseiden­riisuntaa
koskeva sopimus.
Kokous esittää toivomuksen
ydinaseettomien vyöhykkeiden pe­rustamisesta
Afrikkaan, latinalai­seen
Amerikkaan ja Eurooppaan ja
kehottaa Yhdysvaltoja evakuoimaan
Kuubassa olevan Guantanamon tu­kikohtansa.
Julkilausumassa vaaditaan kosto
toimenpiteitä Etelä-Afrikkaa vas­taan
sen harjoittaman aparlheid-politiikan
johdosta ja Y K : n yleis-kokouk.
sen istuntokauden aikana
tasoittamaan tietä Kiinan kansanta­savallan
hyväiksymiseksi maailman­järjestön
jäseneksi.
maiden sisäisiin asioihin puuttumia
sen politiikkaa ja käytetään tässä a-sevoimia.
Kirjoittaja palauttaa mie­l
i i n tapahtumat Tonkinin lahdella.
USA:n sekaantumisen Kongon asi­oihin,
NATO:n salaliiton Kyprosta
vastaan, provokaatiot Kuubaa vas­taan:
Kaikki nämä tapahtumat ovat
saman politiikan renkaita. Nämä ja
muut esimerkit osoittavat, että US-A:
n ja muiden länsivaltojen agres-siivisten
piirien politiikan perusta­na
on jatkaa aseistautumiskilpaa, a-listaa
kansojen vapaustaistelu, ai­heuttaa
sotilaallisia konflikteja ja
synnyttää alueellisia sotia. Tällai-nerj
politiikka ei voi johtaa aloitteel­lisuuteen
aseistariisunnan alalla.
Aika kulienkin vaatii NATO:n
jä.seniltä ja ennen kaikkea US-A:
lta toisenlaista politiikkaa. Län­si
valtain, ennen kaikkea USA:n,
täytyy muuttaa politiikkansa a-seistariisunnan
suhteen myöntei­semmäksi.
Kansat odottavat, että
YK:n yleiskokous ryhtyisi toimen­piteisiin
aseistariisuntaongelman
johtamiseksi pois umpikujasta,
jossa se pysyvästi on.
Sitä ja iätä
MISSÄ LOPUT?
Vauraan maalaistalon isäntä oli
sairastellut pitkään. Jalkeille pääs­tyään
hän lähti tutustumaan talonsa
asioiden hoitoon.
— Jahvetti, hän kysyi pojaltaan,
miten lehmät jakselevat?
— Eipä nioitlimista. Lypsävät sa­ta
litraa päivittäin.
^ Aika mukavasti, myönsi isä.
Paljonko meillä on viety kuorittua
maitoa meijeriin?
Yhdeksänkymmentä litraa päiväs­sä.
, . ,•
— Kuinka paljon kermaa?
— Viisitoista liiraa päivässä?
Isä sai äkillisen kohtauksen. Kun
hän hieman toipui hän murisi tyy­tymättömänä:
— Minne helvettiin olette panneet
loput?
EI KYSYNYTKÄÄN
Salamannopean kosinnan jälkeen
oli nuoimies mennyt naimisiin. Kun
paiskunta oli ollut häämatkalla
muutaman päivän, kävikin ilmi, et­tä
vaimo oli käärmeenlumooja.
Mies oli hieman harmissaan ja ky­syi
nuhtelevaan sävyyn nuorikol­taan:
— Mikset kertonut minulle kos­kaan,
että olet käärmeenlumooja?
— Sinä el koskaan kysynyt sitä,
vastasi vaimo.
PÄIVÄN PAKINA
SEURA TEKEE KALTAISEKSEEN
Vanhan ja viisaan suomalaisen
"sananparren mukaan "mullikin
imolee mukaistaan".
Mutta tässä yhteyde,ssä oli kui­tenkin
tarkoitus puhua hieman
muusta, vaikka onkin totta, että
"kun ympäri käydään, niin yh­teen
tullaan". Tarkoitamme sitä
e t t ä vaikka päivän tekstimme läh­tökohtana
on eräs yhteiskunnalli­nen
ilmiö, niin lopulta päädytään
kuitenkin siihen, mitä tarkoite­taan
sanonnalla "mullikin nuolee
mukaistaan".
Meidän mielessämme on rehe­västä
. parrastaan ja muutenkin
muhkeasta olemuksestaan sekä
pontevista poliittisista vedoistaan
porvarillisten pilapiirtäjäin jatku­van
hammastetun kohteena olevan
pääministeri Kidel Castron luopu-risisko,
Juanita Castro, jonka vii­kon
vaihteessa Miami.ssa, Yhdys­valloissa
pitämästä puheesta tuok­sui
kalman haju ja vihje siitä, et­tä
Juanita-parka on ollut ainakin
poliittisesti -puhuen perin _kiJhnos-sä
.seurassa.
Canadalaisten päivälehtien., ker­toman
mukaan isiensä maan pet­turiksi
antautunut ja vastavallan­kumouksellisten
pakolaisten kelk­kaan
lyöttäytynyt Juanita Castro
oli viime perjantaina sanonut, että
"uusi hyökkäys Kuubaan no.stat-taisi
joukkokapinan, mikä kukis­taisi
Fidel Castron kommunisti­hallituksen
. . ."
Edelleen Juanita-neitosen ker­rotaan
sanoneen häntä tervehti­mään
tulleelle noin 800:110 pako-laisvastavallankumoukselliselle,
et­tä
"Fidel Castron päivät Kuuban
hallitsijana ovat luetut. Minä olen
siitä yhtä varma' kuin siitäkin, et­tä
Jumala on taivaa.ssa".
Ottipa Juanita-neltonen kaukai-
.sen todistajan kuten se entinen
ukko, joka lainaa pyytäessään esit^
ti viimeisenä hätälausuntonaan ve­toomuksen,
että "Jumala tietää"
hänen rehellisyylensi)'.
- Lainan antaja ei sellaisilla "ta­k
u i l l a " ukolle rahaa antanut, sillä
"rehellisyydellä", niin tärkeä te­kijä,
kuin se onkin ihmisten väli­sissä
suhteissa, on toisarvoinen
merkitys silloin jos henkilö tulee
hetkellisesti tai pysyvästi maksu­kyvyttömäksi
joko sairauden, työt­tömyyden
tai jonkun muun onnet­tomuuden
johdosta.
Me emme liioin epäile Juanita-neitosen
vanhurskautta tai hänen
Jumalaan uskomisensa aitoutta,
mutta siitä huolimatta epäilemme,
e t t ä sellainen usko ei riitä takeek­si
siitän että hänen "uskonsa"
Kuuban vallankumouksen epäon­nistumisesta,
eli Fidel Castron
johtaman hallituksen kukistumi­sesta,
olisi paikkansapitävä. Hä­nen
"lakausmiehensä" ei siinä au­ta,
sillä kaikki käytännön esimer­kit
viittaavat vallan muualle, Kuu­ban
sosialistisen kokeen lujittu­miseen
ja vakiintumiseen.
Totta puhuen Juanita-neitonen-kin
on loppujen lopulta kan.s.sam-me
samaa mieltä, koska hän sa­mojen
uutistietojen mukaan sanoi
-edelleen noin nimeensä:
"Kuuban kommunistihallituk­sen
kukistaminen voi tapahtua ai­noastaan
a.sevoimalla. Kun se het­ki
lyö, olen varma, että Kuuban
kansa nou.see joukkomittaiseen
kapinaan."
Siinäpä sitä ollaan!
Juanila-neitbnen .sanoo.olevansa
vakuuttunut, että Kuuban sosialis­tista
järjestelmää ei voida hävit­tää
muuten kuin rajan ulkopuo­lelta
tulevan uuden aseellisen
hyökkäyksen avulla.
Toisin .sanoen, Kuuban sosialis>
tinen järjestelmä nauttii niin
suurta kan.sansuosiota, että kapi­talistisen
järjestelmän kannatta^
j i l l a ei ole siellä enää minkään­laista
poliittista tulevaisuutta!
Siksi Juanita-neitonen sanoo,
e t t ä Kuuban .sosialistinen järjes­telmä
voidaan kukistaa.ainoastaan
ulkomailta tulevien asevoimien
hyökkäyksen avulla — joka hä­nen
meriselilyksensä mukaan sai­si
aikaan tilaisuuden vastavallan-knmouksellisille
ryhmille nousta
kapinoimaan.
Tässä nähdään miten "mullikin
nuolee mukaistaan" — omalle
maalleen, kansalleen ja perheel­leen
selkänsä kääntänyt Juanita-'
neitonen esittää ainoana toivee­naan
sen, että ulkomailta lähetet­t
ä v ä t vastavallankumousvoimat
voisivat tehdä sen, mitä Kuuban
kansan enemmistö ei halua tehdä
— kukistaa Kuuban nuoren so­sialistisen
järjestelmän.-
Poliittisena nollana hän ei osaa
edes hävetä vedotessaan siihen,
e t t ä vastavallankumous pitäisi "lä­h
e t t ä ä " ulkomailta Kuubaan!
Tästä nähdään, että Juanita-neitonen
on ollut poliittisessa
mielessä kovin huonossa seurassa
— hänestä on tullut nuorella iäl­lään
Tshiang Kai-shekin ja mui­den
poliittisten muumioiden
kumppani!
Ja seura tekee kaltaisekseen,
kuten sanotaan. — Känsäkoura.