Vapaus, May 13, 1961

              äivu 2 Lauantaina, toukpk. 13 p. — Satufday, May 13, 196i
V A P A U S
(UBERTT) Independent Labor
Organ of Fixmlsh GanajLian'8; JSa-tabllBhed
Nov. 6. 1917. Authoriaed
as second class m a i l b y the Post
Office Department. Ottawa. P u b -
Usbed thrice wee]cly: TuesdayB.
niundays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Ebn 6t. W:, Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4284;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. ^ U o r W - Eklund. M a i l ^
address: Bbx' 69; Sudbury,- Ontario.-
Advertlslng rates upon application.
Translation free: of charge.
' TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25,
3 kk. 2.50\
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 0.50 6 kk. 5^5
-L, Äitienpäivänä 1961
• ; Äitienpäivän perustaminen liittyy välittömästi Julia
:War(d,Haxven nimeen. Hän järjesti tämän erikoispäivän ÄI-
. TIE-N RAUHANPÄIVÄKSi. Koettuaan Amerikan sisällisso­dan!
vaikeudet j a haavat hän kirjoitti jo 91 vuotta sitten, e l i
y. 1870: . " ' ' ^ —
' " ""Nouskaa kaikki naiset, joilla on sydän . . . Sanokaa päät­tävästi:
Me yhden maan naiset olemme liian helläsydämisiä)
{öisten maiden naisia kohtaan antaaksemnie pqikiemme lou-
••^f^tal^eidäii poikiaan. Kaikkien naisten j a koko ihmiskun-
.>9£^i> niinissä minä esitän että maailman naisten kongressi,
ilman mitään kansallisuusrajoituksia-. . .kehittäisi eri kan­sallisuuksien
liittoa, kansainvälisten kysymysten sovinnol-
^lists^ ratkaisua suuren-ja yhteisen edun, rauhan hyväksi."
; Eri puolilla laajaa nriaatamm^ vietetään sunnuntaina jäl­keen
äitienpäivää. Äitien kunniaksi järjestetään perhejuhlia
sekä yleisiä juhlia' työväen haaleilla, kirkoissa ja monissa
mtiiss? paikoissa. Näiden juhlien keskeisenä puheenaiheena
Qn'.:3idin uhrautuvaisuus ja äidinrakkaus. Lapset ostavat äi-
'.d^iheen pikkulahjoja ja järjestävät muitakin huomaavaisuu-
_ denpsoituksia.
^-r Kaikki tämä on kuten ollakin pitää.
Mutta se ei riitä nykyoloissa, jolloin äitien suurimpana
p&lkona on se, että heidän rakkaimpansa joutuvat uudelleen
•'sötfän jalkoihini entistä hirvittävämmän atomisodan jalkoi­hin^^
jössa.tuhoutuisi vissien asiantuntijain selostuksen mu­kaan
neljä miljoonaa canadalaistakin heti ensimmäisinä päi­vinä!
'..-i.iii.Tänä äitienpäivänä on syytä siis korostaa, että vain rau-hättbmaisessa
maailmassa voivat canadalaisetkin nauttia äi­dinrakkaudesta
ja viettää äitienpäivää rakkaan äitinsä kun-
. niaksi. Toisaalta; kansainvälinen rauha ei vakiinnu hurskai-den-
toiveiden perusteella, sillä sotatarvetehtailijat ja muut
imperialistiset voimat ovat valmiina voittojensa lisäämisen
toivossa syöksemään ihmiskunnan uuteen verileikkiin, -el­leivät
rauhanvoimat saa sitä estetyksi. Siksi on tänä äitien-jJäivänäkin
otettava lujasti kiinni Julia Ward Hov^ren neu-
"vooit ja tehostettava kaikkiakäsittävää toimintaamme kan­sainvälisen
rauhan vakiinnuttamisen puolesta.
r,;;. Se vaatii määrätietoista toimintaa ydinaseiden kokeilu­jen
lopettamiseksi ja kaikkien ydinaseiden hävittämisen hy­väksi.
• ' Se vaatii peräänantamatonta-taistelua yleisen ja täydel­lisen
aseistariisumissopimuksen 'hyväksi niin, että miekat, eli
-kaikenlaiset ihmisten tappovälineet voitaisiin todella takoa
auroiksi..
: L:; Se vaatii) meitä Canadan kansana ja valtiona eroamaan
Washingtonin hyökkäyspolitiikasta yleensä ja erikoisesti sen
sanelemista sotilasluontoisista liitoista, kuten NATOsta ja
J^iJiRADista vaarantavat maamme turvallisuutta ja
rauhaa.
„.,„;Yain. tässä mielessä toimien voimme osaltamme vähen­tää
sodan vaaraa, ja mikä tärkeintä, antaa äitien rakkaim-mfllef,
aikuisiksi varttuville pojille ja tyttärille luovaa työtä.
Viettäessämme äitienpäivää me itse kukin kunnioitam­me
ennenkaikkea omaa äitiämme ja äitien suurta uhrautu­vaisuutta
yleensä. Mutta samalla kertaa meidän velvoUisuu-tehime
on tehostaa työtämme ja toimintamme niin että « i - ^
dinrakkaus voi kyynelittä jatkua, kfehittyä ja vaikuttaa;
Tshomben pidätyksestä
.,v..-.Uutistiedoissa kerrotaan, että Kasvubun joukkojen pidättämä K a -
tangan maakunnan "presidentti" Tshombe joutuu oikeudessa vastaa­maan
sekä maanpetossyytöksestä että pääm. Lumumban murhas­ta.
. K u t e n muistettanee-,'Tshomben johdolla ryhtyivät belgialaiset
toteuttamaan "hajoita-ja hallitse" ohjelmaa ns. uuskolonialismin
pysyttämisen merkeissä. Belgialaiset imperialistit olivat laskeet, että
l^nsalllstunto on noussut Kongossa siksi korkealle, että siirtomaa-komentoa
ei voida enää jatkaa vanhoja menetelmiä hyväksi käyt-
.tSfiff* Siksi oli tarkoitus myöntää Kongolle 'poliittinen" eli vain
lAUMollinen itsenäisyys niin, että suuilen kaivosyhtiöidenpä mui
deiMmperialistien omaisuussuhteet jäisivät ennalleen.
Muta kun tämä ei tyydyttänytkään Kongon kansa^ mikä vaati
edesmenneen pääministeri Lumumban johdolla täydellistä isäntäval-taa
omassa maassaan, siis myös talouskysymysten hallintaa, niin s i l ­loin
turvautui Belgian imeperialismi vanhaan j a koettuun "hajoita
. j a hallitse ohjelmaan". Käyttäen hyväksi Tshombea j a Y K : n pää-
' s i ^ ^ e r i Hammarskjöldia taustamiehineen, Belgian imperialismi j u -
* listi Tshomben suun kautta Kongon rikkaimman maakunnan, K a -
^ tangan, "eronneeksi'.'. Pian sen jälkeen antoivat Kasvubun miehet
-Tshombelle pääministeri Lumuban, joka murhattiin katalasti.
..Kuten tiedetään, tämä tilanne nostatti suuttumuksen myrskyn—
* kaikkialla maailmasa — j a niin ryhdyttiin vähitellen Kongoa uudel­l
e e n "yhdistämään!' Kasavubun oloitteesta ja nyt kerrotaan, että
tlls^omben pidätyksen isäksi Y K : n asevoimat "metsästävät" Tshom-
*ben armeijassa palvelevia palkkasotureita. Erikoisesti on tässä yh-
^ täydessä mainittu Etelä-Afrikasta lähtöisin olevat valkoihoiset-palk-
'kasöturit joilla on omalaatuista kokemusta "värillisten" ihmisten sor­ti
tamisessaio omassa': maassaan^ Vähemmän on puhuttu kuitenkn bel-
»gialaisista upseeereista, jotka johtavat ja kontrolloivat Katangan ase-iUouoia
vielä nytkin vaikka Y K on moneen kertaan päättänyt, että
, belkialaiset upseerit ja muut yirkailijat on lähetettävä Kongosta
;kotima.'))iansa Belgiaan.
Tässä tilanteessa järjestettiin jokin ' a i k a sitten nukkehallitsi-j
a i n yhtenäisyyskokous, mihin Lumumban hallituksen varapääm.
(Hlut Antoine Gizenga kieltäytyi osallistumasta. Kokoukseen osallis­tui
tshomben ja Kasavubun lisäksi myös Kalonji Etelä-K^saista.
. Tshomben poliittinen ja sotilaallinen kannatus riippuu Belgian
'imperialismista, jonka ote on pakosta hieman höUentynyt Kongossa.
.Kasavubu pn sitävastoin läheisemmässä suhteissa Y K : n j a myös
; Yhdysvaltoihin.
• V a i k k a Kasayuhu—jonka sotilaspäällikkö Mobutu luovutti hänet
r*"8|»P»äb«»le — ei p a n n u i u k k u a ristiin pääministeri Lumumban
iheng^n pelastamiseksi, hän syyttää nyt Tshombea sekä Lumumban
:inurhast^ että maanpetoksesta. Tämä sellaisenaan on ilmeisesti a i -^
syytös. Nähtäväksi vain jää missä mitassa hänen syyllisyy-
Kuten muistettanee, ensi heinä-j
a elokuun vaihteessa perustetta­valle
uudelle puolueelle suunnitel­tu
talouspoliittinen ohjelmaluonnos
julkaistiin pari yiii^koa sitten;
Nyt on julkaistu uuden puolueen
ulkopoliittinenkin ohjelmaluonnos,
mikä myös alistetaan puolueen pe­rustavalle
edustajakokoukselle jo­ko
hyväksyttäväksi tai hyljättäväk­s
i . ' . . ,
Samoin kuin puolueen talouspoliit­tisessakin
ohjelmassai> tässä ulko­poliittisessa
ohjelmaluonnoksessa on
paljon hyvää .eteenpäin - ..tehtävää
j a edistyksellistä, mutta siinä on
myös vanhoillisuutta ja-. sellaisiakin
kohtia niihin on välttämättä saa­tava
. parrannuksia, jos mielitään,
että tästä' uudesta puolueesta tulee
vaikuttava tekijä maamme poliitti­seen
elämään.
Kaikkein suurimpana kompastus­kivenä—
palaamme eräisiin myön­teisiin
seikkoihin — näyttää muo­dostuvan.
kysymys Canadan puolu­eettomuudesta.
Valitettava tosiasia
on, että uuden puolueen perusta­miseen
osallistuvan johdon oikeis-tosiipi
kannatta edelleen kylmän
sodan jatkamista ja vastustaa siis
rauhallisen rinnakkaiselon peri­aatteen,
täytäntöönpanon täällä Ca^
nadassa. Kuten tiedetään, CCFn
oikeistojohto on vuosikausia tuke­nut
Yhdysvaltain hyökkäyshenkis-tä
ulkopolitiikkaa, eritoten NATOa.
NORADia; jne. Viime syksynä ta­pahtui
kuitenkin sellainen käänne,
että CCF:n kansallinen edustaja­kokous
tuomitsi NATO-liiton tu-kemisen,
ryhtyi kannattamaan N A ­TOsta
eroamista j a Canadan, puo-lueettomuusohjelmaa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
, K a l l e Tarvainen Little Penage-järveltä
täyttää tiistaina toukokuun
16 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Sivumennen voidaan mainita,
että monet CCF:n johtomiehet, mu­kaanlukien
CCF:n kansallinen joh­taja
Hazen Argue, ovat noudatta­neet
puolueensa korkeimman eli­men
viitoittamaa linjaa., Mutta
näin eivät ole menetelleet lähes­kään
k a i k k i CCF:n kansallinen
presidentti David Lewis j a CLC:n
palkkalistalla nyt oleva Stanley
Knowles sekä CLCin kansallinen
presidentti Claude Jodoin, maini
taksenime vain pahimpia oikeis
tolajsia, ovat viitanneet kintaalla
CCF;n edustajakokouksen päätök­siin
j a jatkaneet edelleen Washing-tonin
sanelemien . tukejnista. .
.... •. • * * '. • *•
Nämä eri suunnat ilmenevät nyt
julkaistusta uuden puolueen ulko­poliittisesta
ohjelmaluonnoksesta:
Siinä kannatetaan aivan oikein
Canadan eroamista NORADista,
mutta vaaditaan vissien sanakään­teiden
turvissa pysymistä NATO:-
sda. hyljätään puolueettomuusoh-jelma
ja ummistetaan silmät koko­naan
Kennedyn vastikään julista
man "opin" kohdalta, mikä oikeut­taa
muun ohella Yhdysvallat lä­hettämään
sotajoukkoja tänne Ca-nadankin
herran — tarkoitamme
herrojen pankkiirien - — l a k i a ja
nuhteita antamaan.
Selvää on, että tällainen oikeisto-voittoinen
ohjelma ei tyydytä yh­teiskunnallisia
-asioita- lähemmin
seuraavia työläisiä, f&rmareita ja
muita tavallisia canadalaisia. Ne
voimat, jotka CCF:n edustajako­kouksessa
ajoivat oikeistojohdon
vastaväitteistä läpi päätöksen, et­tä
Canadan tulee erota NATO:sta
ja omaksua >puolueettomuusohjel-man
kylmän sodan tilalle,^ tulevat
varmasti vaatimaan tähän ohjelina-.
luonnokseen huomattavan suuria
parannuksia. Toivottavaa myös on,
että 'rivijäsenet tulevat siinä saa­maan
tahtonsa kuulluksi, sillä- Ca-dalla
ei ole todellakaan muuta e,-
distyksellisiä ulkopoliittisen ohjel­man
mahdollisuutta kuin se, .että
se jää pois kaikista sotilasluontoi­sista
liitoista niin "lännen" kuin
"idänkin" liitoista j a omaksuu sel­vän
puqlueettomuuskannan kyl­mässä
sodassa. .
Kansanedtisyja Kuusinen:
hlim valinta Suomen
presMentiksi mahdollineB
Helsinkia — Lähestymme tär­keää
vaihetta kansamme elämäs­sä.
Tanunikuussa 1962 suorite­taan
presidentin valitsijamiesten
vaalit j a kuukautta myöhemmin
valitaan Suomelle . presidentti.
seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi
Pian sen jälkeen^— tai ehkäpä s i ­tä
e n n e n — o v a t edessä myös
eduskuntavaalit. Nykyisessä edus­kunnassa
SKDLn ryhmä on suu-;
rin. Nyt olisi pidettävä huoli sii­tä,
että ryhmämme, joka on rau­han,
kansanvallan j a työkansan
oikeuksien varmin turva, muodos­tuisi
suurimmaksi myös presiden­tin
valitsijamiesten keskuudessa.
Se antaa parhaan takeen siitä, et­tei
äärioikeisto pääse loteuttv-maan
tarkoitustaan kääntää
maamme uiko. ja sisäpolitiikan
suuntaan väärille, vahingollisille
urille, lausui kansanedustaja;
Hertta Kuusinen vappupuhees­saan
Turussa; -
Meillä on nyt kolme presidentti-ehdokasta;
Sos.dem.-puolueen oi-keistolaisimpien
johtajien yhdessä
kokoomuspuolueen kanssa asetta­ma
taantumusporvari Olavi Honka
edustaa Suomen äärioikeiston pey
rinnäistä pyi*kimystä viedä maan
asiat päin honkia. Hänen nimeä­misellään
on jo viety tosiasiassa ha--
jalle kaksi porvarillistakin puolu-,
etta. Sillä on murennettu entises
tään sosialidemokratiaa. Luulta-vinta
onkin, ettei tämä ehdokas
enää loppuratkaisussa ole ed6s esil­lä.
Siitä voitte huolbtta lyödä vaik
ka vetoa niiden kanssa, jotka puo­luesihteeri
Pitsingin kehoituksesta
ovat innostuneet vedonlyöntiin.
Maalaisliiton ehdokas on taitav.r
tasapainotaiteilija kuten hänen
matkansa milloiti itään, m i l l o in Iän
teen ja aina välillä myös pohjoi
seen -todistavat.
Suomen työkansa, joka ei mis­sään
tapauksessa tahdo mustaa por
jfaria eikä oikeistovoimien edusta­jaa
yleensä presidenttikseen, vaih
taa mielihyvin tuolle paikalle por
värin tilalle työväenmiehen, johon
se voi luottaa niin uiko. kuin sisä
politiikassakin. Siksi SKDLn liit­tokokous
valitsi työkansan ehdok­kaaksi
eduskunnan ensimmäisen va­rapuhemiehen
Paavo Aition.
Meille' sanotaan, ettei häntä mu
ka kuitenkaan valita presidentin
tensä todella paljastuu. Kaikkietj
tärkeintä on > kuitenkin se, että
imperialistien Kongoon lähettämät
sotilas- j a muut viranomaiset pi­täisi
.vihdoin viimeinkjn lähettää
kotiinsa , n i i n , että konolaiset voi­vat
itse päättää ilman ulkopuolista
painostusta oman maansa asiois­ta.
paikalle. Miksi ei? Jos vain sosia­lidemokraattisetkin
valitsijamiehet
asettuvat tämän työväenliikkeen
varman edustajan kannalle, kokoO:
muksen mieleisen miehen sijasta,
niin hänen valituksi tulonsa on täy­sin
mahdollinen. Onhan Paavo A i
tio työväen yhteisen liikkeen, T U .
Ln kasvatti. Hän on sitäpaitsi läli
toisin sosialidemokraattien riveis.tä
ja tullut SKLDään nimenomaan
siksi, että hän on siten halunnut
edistää työväenliikkeen : yhteistoi­mintaa.
Hänen liittymisensä kom
munistiseen puolueeseen on mer­kinnyt
vain sitä, että hän on tahto
nut antaa kaikki voimansa työväen
asian palvelukseen. ;
Me kommunistit j a kansandemok­raatit
emme halunneet tyrkyttää
toisille työväen ryhmille nimen
omaan omaa ehdokastamme. vaan
olimme valmiit neuvottelemaan mo­lempien
SOS dem. järjestöjen kans­sa
yhteisestä ehdokkaasta. Työläi­set
ottivat innokkaasti osaa keskus­teluun
tästä asiasta, mutta se kaa­tui
yhteisen tien poikki heitettyyn
lahoon honkaan. Ettemme viime
vaaleissa äänestäneet kokoomuksen
kannattamaa Fagerholmia ei vielä
olisi tehnyt neuvotteluja tarpeetto­miksi.
Onhan työväenliikkeellä
muunkinlaisia miehiä kuin kame
leontteja, jotka vaihtavat väriä joka
käänteessä-
Nyt on koottava kaikki työvä­enluokan,
kaikki edistykselliset,
kaikki rauhantahtoiset ihmiset
Paavo Aition vaaliliiton ympäril^
le.
Maailmamme muuttuu nuorek­si.
Nuoret valtiot astuvat kanso­jen
eturiviin. Uudet aatteet v a i '
-täavat jalansijaa -ja'^ niistä ainoa
todella nuori, eteenpäin vievä^aa-te
on sosialismi, pystyvä j a rchel^
linen työväen aatemaailman mies.
...^Kansandemokraattinen liike on
ainoa poliittinen l i i k e Suomenmaan
sa, joka pyrkii määrätietoisesti vie
mään kehitystä eteenpäin. Se on
myös ainoa yhtenäinen, yksimieli­nen
liike. Toisten kiistellessä eh­dokkaistaan
kansandemokraatit sei
sovat yhtenä miehenä ja naisena;
työtätekevän kansan presidenttieh
dokkaan takana. Liittomme ja sii­hen
kuuluvat keskusjärjestöt kas­vavat,
saavat uusia jäseniä sekä yh
distyksiä. Tämä kaikki siksi, että
asianmte on kansan asia, jonkapuo.
lustamisesta emme t i n gi
Rauhan^ kansojen veljeyden,
ihmisten tasa-arvon, todellisena
vapauden, kansanvallan ja kansan
hyvinvoinnin päämäjirät; joihin
edistykselliset voimat ovat kautta
aikojen pyrkineet, ovat lähellä ttf-teuttamistaan
koko maailmassa.
Suomi ei ole jäävä viimeiseksi
tässä kansojen jalossa kilvassa.
Kp. ohjelmaluonnokseen lähei-seinpi
tutustuminen osoittaa, että
sen laatijat ovat tietoisia siitä, jot­ta
heidän yhdysvaltalaismielinen a-seiiteensa
ei tyydytä tavallisia ca-n'adalaisiä.
Vaatiessaan- NATO:n kannatta­misen
jatkamista tämän ohjelma­luonnoksen^
laatijatkin- myöntävät
asiallisesti että nykyisellään siitä
sotaiiitosta on vain pelkkää vahin­koa.
H e moittivat NATOa siitä, et­tä
tähän,^sti seri ph ollut "vain
sotöilaallinen liittoutuma" mikä on
jättänyt ' taloudelliset liittoisuhteet
kokonaan pois päiväjärjestyksestä.
Tosiasia tietenkin on, että sotilas­liittoutumat
ovat sotilasliitoutumia
eivätkä ne siitä miksikään muuksi
voi muuttua! Puheet NATO:n kai­paamasta
"reformeista", on tarkoi­tettu
vain saippuaan heittämisek-ten
silmille.
Toisaalta tämän ohjelmaluonnok­sen
laatijat selittävät aivan oikein
vastustavansa ydinaseiden laajen­tamista
sellaisille maille, j o i l l a nii­tä
e i vielä ole. Samalla ohjelma­luonnoksen
laatijat sanovat, että
Canada, tulee eroamaan NATO:sta
silloin jos näitä ydinaseita jaetaan
NATO-liiton jäsenmaille.
Pinnallisesti katsoen tämä asen­ne
. tuntuu "mulciin menevältä'
mutta paljon parempi olisi sanoa,
että Uusi puolue ei halua o l l a mis­sään
tekemisissä NATO:n kanssa,
sillä ilman muuta on selvää/ että
Länsi-Saksan imperialisteille aio­taan
muiden tappovälineiden lisäk­si
antaa vielä ydinaseitakin.
• * •
MyönteisAiä ja lämpimästi ter­vehdittävänä
kohtana tässä ojhel-maluönnoksessa
on se, nissä vaa­ditaan
Canadaa kannattamaan K i i -
r:0n Kansantasavallan oikeuksien
palauttamista YK:ssa ja Kiinan
tunnustamista. Ohjelmaluonnok­sessa
vaaditaan myös, että Cana-daan
ei saa sijoittaa mitään yhdys­valtalaisia
ydinaseita, eivätkä cana-dalaiset
sotilaat saa ottaa niitä
käyttöönsä Canadan rajojen ulko­puolellakaan.
Nämä ovat yleistä
kannatusta nauttivia ohjelmakoh­tia.
Ihmetellä kuitenkin täytyy, mik­si
'< ei ohjelmaluonnoksessa puhuta
mitään maatamme . . uhkaavasta
"Kennedyn opista" eikä Canadan
solidaarisuudesta Kuubaa j a muita
pikJcumaita. kohtaan tällä mante­reella
•.•>•• •:
Liian'epämääräiseltä tuntuu oh­jelmaluonnoksen
määritelmä ny­kyisestä
varustelukilpaiiun mielet­tömyyttä
vastaan. Siinä yhteydessä
tyydytään vain toteamaan pääasi­assa
säiettä varusteluun nyt haas­kattavat-
varat voitaisiin käyttää
paljon hyödyllisemmin vaikkapa e-sim^
rkiksi jälellejääneiden maiden
avustamisessa. Se on tietenkin hy­vä
ohjelniakohta siihen asti, mut­ta
käsityksemme on, että Cana­dan
kansa odottaa j a vaatii uu­delta
puolueelta selvempää asen­noitumista
yleisen j a täydelisen a-aseistariisumissopimuksen
puolesta
j a Canadan varpstelumenojen vä­hentämiseksi
hetikohtaisesti aina­k
i n puolella.
Ihmeellisintä on kuitenkin se.
että tässä ohjelmaluonnoksessa ei
herätetä ollenkaan kysymystä
maamme kansallisen itsenäisyyden
ja olemassaolon säilyttämisen puo­lesta.
Tämä siitäkin huolimatta
vaikka kaikissa yhteiskuntapiireis­sämme
seurataan lisääntyvällä huo­lestuneisuudella
kun Canada jou­tuu
vuosi vuodelta yhä kiinteäm­min
Yhdysvaltain holhouksen alai­suuteen:
Kuten* näkyy, uuden puolueen u l ­kopoliittisessa
ohjelmaluonnokses­sa
onise^ä hyvää että toivomisen
ja kwjaamisen v a r a a ; ' Toisaalta
on ktiit6nkin muiitettava, että ge
on vasta; "ohjelmaluonnos', eikä
varsinainen ohjelma._Jos puolueen
perustavaan edustajakokoukseen
lähetetään riitävän paljon rivijä-senistön
edustajia ammattiyhdis-tysosastoista
ja paikallisista puo­lueosastoista,
niin tähän ohjelma
luonnokseen vaietaan tehdä tarpeel­liset"
korjauk;>ct ja parannukset.,
Mutta rivijäsen iotcn yleensä pitäi­s
i seuraavien viikkojen aikana
kiinittää erikoistiuomuita j u u r i näi­hin
ohjelmakysymyksiin. —, W. E.
a
o
o
o
o
o
o.
O'.
0
1
o .
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Nuori äiti kulki katua viiden pie­nen
lapsensa- kanssa nuorinunaista
kantaen sylissään j a toisella, kädel­lään
ohjaillen j a välillä ravistaen
ja läpsyttä^ neljää muuta saadak­seen
ne pysymään yhdessä j a pois­sa
ajotieltä'. Huomasi ehkä ohikui-k
i j en silmissä myötätuntoa koska
alkoi kertoa elämästään. Sanoi et­tä
joskus tahtoa kyllästyä n i i n ettei
tule ainä^ ajateltua mitä tekee k un
on ollut jo viisi vuotta lapsi- j a
vuosi. Vilkkaita j a elämänhaluisia
,ne ovat j a aina niiden takia saa
olla sydän kipeänä jos ne laskee
ulos leikkiniään §tteiyät vaan jäi­si
autojen alle. Vanhin on viisi vuo­tias
tyttöä joka saaV joskus sekä
niljainen miehitys
Tanskassa ja Norjassa
Moskova. — "Äänetön miehi-tys"-
otsikolla j ulkaisi Izvestij a kes
kiviikkoiltana N.- Pavlovskin laajan
artikkelin, jossa hän käsittelee sak­salaista
militarismia Skandinavias­sa.
Kirjoittaja selostaa siinä Tans­kan
j a Norjan miehityksen vaiheita
toisen maailmansodan aikana j a to
teaa näiden maiden hallitusten nyt­temmin
luovuttaneet maansa länsi-saksalaisten
kostosodan kannatta
jien toimialueeksi. Samojen ken­raalien
johtamat armeijat, jotka oli
vat vastuussa näiden maiden miehi­tyksestä
sodan aikana, ovat nyt kut­suttuina
tehneet "hiljaisen miehi­tyksen".
K i r j o i t t a j a kumoaa väitteet jos­takin
"kommunismin uhkasta" tai
'Neuvostoliiton taholta tulevasta
uhkasta", j o l l a maaperän luovutta
mistä Bundeswehrille on puolustel­tu
ja muistuttaa,' että nimenomaan
Neuvostoliiton armeija vapautti
Tanskalle Bornholmin saaren sak­salaisilta
ja samoin maan pohjois
osan Norjalle. Kirjoittaja muistut-taa
myös, fettä vuonna 1940 H i t l e r in
Saksa aikoi hyökätä Ruotsiin, mutta
Neuvostoliiton voimakas puuttumi­nen
asiaan eirti sen. Tästä Ruostin
hallitus sittemmin antoi tunnustuk
sensakin neuvostohallitukselle.
Esimerkkinä yhteistyön seurauk­sista;
NATOn ja Länsi Saksan mili­taristien
kanssa, kirjoittaja toteaa
Tanskan sotilasmenojen kasvaneen
vuoden 1949 370 m i l j . kruunusta
1.054 milj. kruunuun vuonna 1960
sekä Norjassa vuoden 1949 239 m i l j .
kruunusta 1,300 m i l j . kruunuun.
Sivun neljänneksen käsittävän ar­tikkelinsa
lopussa kirjoittaja esittää
toivomuksen, että skandinavisten
••naiden johtajat näkisivät Saksan
militarismin tuomat vaarat sellaisi­na
kuin ne ovat, — "tekisivät kutea
ovat tehneet monissa muissa kysy­myksissä:
osoittavat rohkeutta kat­soa
tosiasioita suoraan silmiin" ja
tekisivät oikeat johtopäätökset tosi
asioista,' jotka osoittavat selvästi
länsi-saksalaisten militaristien pyr­kivän
Pohjois-Euroopan levollisen
tilanteen tuhoamiseen. Pohjois
Euroopan rauhalle olisi edullista,
että tämä alue. pysyttelisi kansain­välisen
jännityksen ulkopuolella,
kirjoittaja huomauttaa.
Äitienpäivänä
suuttumaan tempauksillaan ettS
ihmettelemään näppäryyttä j a t M i
kuutta millä jo asiat järjestää.'Tyt'-
tö tunsi kirjaimet kolme vuotisia
ja osaa nyt jo lukea. J a niinlcuip
äiti. sanoi, että hyvä jotta he vkli-hemmat
osaavat vieläkään, isän'!!^
kutidossa etenkin olisi hyvinkiii
paljon parantamisen varaa; ' •
Eräänä sunnuntaina tyttö ISbii
tapansa mukaan sunnuntaikouluun,
mutta kun alkoi tulla i l t a . eä»
häntä kuulunut tulevaksi niin ^ he
alkoivat kysellä mihinkä hän oK
mennyt. Kävi selville ettei hää'ol­lut
pyhäkoulussa käynyt kuin
muutaman kerran, vaikka joka i u n -
nuntai oli' kotoa sinh^ mennyt,
m i ^ lie aikansa viettänyt. K u n .
tylKö sitten t u l i . kotia silmät loiis-taen
j a kertoi käyneensäi linja-au­tolla
Torontossa, joka on heiltä
noin 25 mailin päässä, .niin siinä­pä
seurasi ihmettelyä j a selityksiä.
Hän o;i aina pitänyt Torontoon pää­syä
jonkinlaisena ihmeenä, ja.:-on
aina kysellyt koska sinne saa men­nä.'
. . . . yi.,.-: :
Hän kertoi löytäneensä dollarin
rahan omalta verannalta; matta
sitä ei teidetä onko se niin, maito^ ^
mies ei ainakaan tiennyt hukain-neensa
rahaa kun häneltä kysyttiin.
Tyttö oli ostanut edestakaisen l i :
pun ja kun kuljettaja vähiin i h ­meissään
kyseli kuinka niin pieni
tyttö yksin « menee niin pitkälle^
oli hän vakuuttanut menevänsä .äl*
^iänsä katsomaan j a varmasti osaa­vansa
oikeaap paikkaan. OUyielä
autosta poistuessaan kysynyt ta-kaisintulo
aikaa. Äiti kertoi ettei
hän raskinut tyttöä piiskata,^ .y|-
hän vaan torui, kun tämä o l i mat­kastaan
niin onnellinen j a han ' l ^ ö
oli iloinen saadessaan lapsensa va­hingoittumattomana
takaisin. Jsä^
k i n oli sanonut^ ^ttä antaa tytön
tutustua maailmaan ettei pysy.ylir
tä tyhmänä kuin hän itse vieläkiii
on j a eksyy vieraissa paikoissa. Ka* ;
(Jatkuu sivulla 3) V ^C;
Pienilfcin alkoholimäärä
aientaa suorituskykyä
Helsinki. ^ Alkoholia nauttineen
henkilön suorituskyky alkaa heike­tä
jo hyvin alhaisen verenalkoholin
ollessa kysymyksessä ja suoritusky­vyn
heikkeneminen on jatkuvaa ja
suorassa suhteessa veren alkoholi
määrään/toteaa Lontoon yliopiston
psykologiesen laitoksen johtaja,
professori G. G. Drew, joka on suo­rittanut
tutkimuksia pienten alko
holiannosten vaikutuksesta suori
tusten tarkkuuteen.
Prof. Drew. esitelmän tutkimuk­sesta
Taljan j a kolmen yhdistyksen
iärjestämässä esitelmätilaisuudessa
torstaina Helsingissä.
Professori Drew, joka on parhail
laan kaikki pohjoismaat käsittäväl­lä
esitelmämatkalla, lähti tutkimuk
sessaan kolmesta hypoteesista, mi­ten
alhainen verenalkoholi vaikut­taa
käyttäytymiseen; Ensinunäisen
hypoteesin mukaan tarkkuussuori
tusten huononeminen alkaa heti
kun veressä on niin paljon alkolio-
(Jatkuu sivulla 3)
SITÄ- i
J A TÄTÄ
JAUHOT SUUHUN
Eduskuntaan kuului kauan van­ha
valtiopäivämies Jussi Kuittinen,
jonka väitetään tulevan valituksi
naisten kättäpuristamalla. Kerran
piti Kuittinen vaalipuhetta, ' j o s sa
hän haksahti puhumaan Ruotsin 'ta­savallasta.
Etupenkissä istui jofcii
maisteri, joka huusi väliin. •
Mutta Ruotsihan on kuningas­kunta!
— E l ole, eikä koskaan tulekaan!
^ p a m a u t t i Kuittinen suuttuneena
välihuutajalle.
Kun tilaisuus o l i päättynyt kes­kusteli
pari vanhaa. Kuittiselle- us­kollista"
välikohtauksesta ja ykst
mielisesti he totesivat:
— Niinpäs vain Jussi pani mais­terille
jauhot suuhun, v
PÄIVÄN PAKINA
Ohdakkeita ruusujen asemesta
Meidän on äärettömän vaikea
ojentaa ruiusuja ulkoministeri Ho­ward
Greenille siitä puheesta, min­kä
hän N A T O : n ministerineuvos­ton
kokouksessa p i ti
Ilolla on tieterikin tervehdittävä
sitä, että hänellä oli joitakin, va­roituksen
sanoja-Yhdysvaltain "yk
sipuolisesta" hyökkäysoh jelmast;)
Kuubaa kohtaan.
Ulkoministerimme esiintyi kiel­tämättä
Canadan kansan suui-en
enemmistön toivomusten mukaises-
1: hyjjätcssäun Washingtonin hys-leerise::
asenteen Kuubaa vastaan
-ja £ei:tt2essään, että Kuubassa ta
pahtunut Vallankumous on "todel
linen Vallankumous",-ja että Kuu­balla
on oikeus päättää omasta hal-litilismuodostaan.
'XJlköiiiiiilsteri tulkitsi Canadan
kapsan enemmistön mielipiteen sii­näkin
kun hän sanoi että sekaan­tuminen
Kuuban sisäisiin asioihin
Yhdysvaltain toimesta aiheuttaisi
enemmän vahinkoa kuin hyötyä -
vaikka meidän on hieman vaikea
ymmärtää, mitä "hyötyä" voisi
yleensä ollä siitän että Yhdysvaltain
asevoimat hyökkäisivät joko K u u
baän.tai Canadaan?
Mutta valitettava tosiasia on, et­tä
ulkoihinisteri Gr^en mitätöi suu­ressa
määrässä nämä myönteiset
kohdat puheestaan antaessaan tak­tillisen
ttikensa ja kannatuksens-a
Washingtonin hyökkäyspolitiikallc
Ki^ubaa vastaan.
Että asia on näin, se ilmenee mm.
pääministeri Diefenbakerin lausun
nosta alahuoneen istunnossa viime
tiistaina, ^^itaten ulkoministeri
Greenin Oslon puheeseen, päämi
nisteri Diefenbaker sanoi, että se
(mr. Greenin.puhe) ei heijasta hal­lituksen
ohjelman mouttumista
Kuubaan nähden.
Toisin sanoen, liittohallituksen
ohjelma on ' ennallaan" - - j a esi­merkiksi
torontolainen torylehti
Globe and M a i l sanoi keskiviikko^
na, että =-Kittohallituksen Kuuban
ohjelma "ei ole ollut täysin selvä"
viimeaikoina.
tosiasiassa se on hyvinkin sei
vä kyseenalaista "puoltieetto
muutta" Yhdysvaltain hyökkäyspo-litiikan
puolesta ja sen hyväksi.
Muistettakoon vain, että "itse" pää­ministeri
Diefenbaker kiirehti Kuu­baan
tehdyn hyökkäyksen yhteydes
sä leimaamaan Kuuban "syyllisek
s i " eli "kommunistiseksi vallaksi"
jonka pitäisi maccarthylaisen kat­santokannan
mukaan oleman lain­suojattoman?
Oslon ' puheessaan ulkoministeri
Green tarpoi samoja jälki. Hänellä
ei ollut yhtään ainota moitteen sa­naa
Yhdysvaltain johdolla Kuubaan
tehdystä hyökkäyksestä. E i aina­kaan
sanomalehtiuutisissa kerrottu
mitään sellaista tapahtuneen. Hän
vain varoitti Yhdysvaltoja sekaan
tumasta 'yksipuolisesti" Kuuban
sisäisiin asioihin.
Tämä siitäkin huolimatta, vaikka
"Kuuba on suuresti provosoinut
Yhdysvaltoja".
Eikö olekin somasti j a ' söpösti
esitetty vihamielinen asenne Kuu­baa
vastaan! Hän e i esittänyt a i ­noatakaan
moitteen sanaa siitä, et­tä
Yhdysvallat järjesti miltei to­taalisen
kauppasaarron Kuubaa
vastaan; ei yhtään sanaa siitä kun
Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset
suhteenpa Kuubaan; ei yhtään sa
naa siitä, että vastavallankumouk­sellisia
hyökkäysjoukkoja järjestet­tiin,
rahoitettiin, aseistettiin ja har­joitettiin
Yhdysvalloissa Kuubaan
tehtävää hyökkäystä varten, kuten
Yhdysvaltain valtiosihteeri mr.
Rusk avoimesti myönsi
Kaikista näistä tosiasioista uiko
ministeri Green vaikeni kuin hau
ta ja vätysteli sen sijaan "Kuuban
provokatioista Yhdysvaltoja vas­taan"!
E i ole ihme vaikka päämi­nisteri
Diefenbaker sanoikin, että
mr. Greenin Oslon puhe ei edusta
mitään muutosta hänen hallituksen
sa ohjelmassa Kuubaan nähden.
Ja vielä silloinkin kun mr. Green
esitti yleisesti toivotun ehdotuksen,
että Kuuban j a Yhdysvaltain; väli
set kiistakysymykset ratkaistaisiin
neuvottelutietä, hän puki tämänkin
esityksensä • vihamieliseen asuun
Kuubaa vastaan. Hän ehdotti, mi
hin voidaan luottaa, että Kuuban ja
Yhdysvaltain tulisi pyrkiä neuvot-^
teluratkaisuun kiistakysymyksistä.
Pinnallisesti tämä näyttää joten­kin
mukiinmenevältä. Mutta tosi-asiain
kanssa se on täydellisesti
ristiriidassa. Kuuban hallitus eh
dotti niuutama päivä sitten viralli­sesti,
että Kuuba j a Yhdysvallat
ryhtyisivät neuvotteluteitse ratko
maan kiistakysymyksiään Mutta
mitä tapahtui? Washington hylkäsi
j u l k e a s t i - j a koppavasti tämän so-vitteliiehdotuksen
ja julisti asialli
sesti puhuen, että n i i n kauan kuin
Kuubaan' ei muodosteta hallitusta
Washingtqnin,' W a l l . Streetin j»
Pentagonin sanelun mukaan inis­tään
neuvottelusta ei voi olla. p u ­hettakaan.
Kun uulkoministeri Green pani
kuitenkin neuvotteluesityksessään-k
i n Kuuban ja Yhdysvallat saii;taan
pässinkarsinaan, niin hän teki; tie­toista
väkivaltaa tosiasioille, jbtka
vaatiyati että Yhdysvaltain pitäisi
ryhtyä neuvottelemaan kiistakysy­myksistä
kuten Kuuba on jo puo­lestaan
virallisesti ehdottanut.
J a rahkasakka pohjalla! Ulkomi­nisteri
Green antoi ymmärtää ole­vansa
valmis kannattamaan Kuu­baan
tehtävää hyökkäystä silloin
jos Washington saa pakotetuksi
•Latinalaisen Amerikan maat tai ai­nakin
huomiaittavan osan niistä
Amerikan Valtojen Järjestön p u it
teissä hyökkäykseen Kuubaa vas-
•taan.. •,• , • •
Tämän vihamielisempää Kuuban
vastaista, asennetta voidaan tuskin
.kuvitella missään sivistysmaassa.
Selvää m y ö s on, että täjlainen
asennoituminen ja tällaiset puheet
eivät kohota maamme arvovaltaa
missään, ei edes Washingtonissa.
Ajattelevien canadalaisten keskuu­dessa
sellainen puhe aiheuttaa pä-käli
Norjasta tulleisiin uutistietoi-Jioinvointia ja huolestuneisuutta.
Maailman yleisen mielipiteen sil­missä
Canada joutuu sellaisten p u ;
heitten johdosta ehtistär suurehi-massa
määrässä Yhdysvaltain s^^
l i i t i n asemaan. '
E i riitä ii^kyoloissa se. että 'Vas-J
tustetaän" Yfadysyaltaiii "yksipuo­lista*'
hyökkäystä Kuubaa vastaan.
Ön puolustettava Kuuban demo-kraattista
oikeutta itee päättSS
omista asioistaan kaukcoidaisUi i ^ j ^
käyjksiä vasttiap,;; « l u i u t i t c ^^
n i i t ^ Yhd2|Rs\ra|ltaiii> ilöiin|»tkc^^^^^
puolisesti'? ^'ta( yhteistoimiftTHBfta I