Vapaus, October 10, 1973

              Sivu.2 Keäki^ikko, Idkak. 10 p. ^ Wed., Oct. 10, 1973
INDEPENDEN r LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edllor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editoria! 674-4264
Fublished once weekly: VVednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
102 Elm St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada;
MaiUng address: Box 69. F3E 4N3
Advertising rates upon appliuation, translation free of eharge.
; S^^ Mail registration Number 1076
Morr^hc-r of ih". CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vit. $10.00. 6 kit. $5.25 : USA:n:
, 3 ltk. S3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, « kk.\$5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. ?6.25
Sokeakin kana löysi jyvän
Kuten sanotaan, kaikista vaikeuksista liuolimiitljrsokeakin
k;ina löytää jyvän.
Tällainen "lähes-ihme" tapahtui Canadan viralliselle tilasto­toimistolle
viime torstaina kun se tiedoitti, että "ensimmäisen
Icerran". pariinkymmeneen vuoteen Canadan työläisten palkoissa
tapaiitui kesä-, heinä- ja elokuun aikana niin, että palkat nou­sivat,
vähemmän kuin kulutustavarain'hinnat!.
Tätä "toteamusta" selitetään tilastollisesti seuraavasti, hei­näkuussa
oli noin 4- miljoonaa canadalaisen työläisen (osapuil­leen
toinen puoli koko työvoimamäärästä, pantakoon tässä: yhtey­dessä
merkiJle — V . ) keskinkertamen viiklkoansio $161.36 cli $11.64
korkeampi kuin heinäkuussa 1972., mutta kun samaan aikaan
kohosivat elinkustannukset 7.7-prosenttisesti, niin se vei tämän,
"keskinkertaisen työläisen" viikkotuloista $12.42. Tämän perus-teella.
Canadan-"keskinkertaisen työläisen" viikkopalkan ostovoima,
oli viime heinäkuussa 78 senttiä pienempi kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonna.
,.Hurraa! Jyvä. löytyi sokealle kanalle!
Mutta tutkitaampa asiaa hieman yksityiskohtaisemmin. Tämä
canadalais-työläisten keskinkertainen, viikkopalkka on saatu siten,
että on huomioitu vain ns. "korkeapalkkaiset" työalat (metsä-,
]:aivos-, transportti-, kauppa-, finanssi-, kiinteistö-, vakuutus- ja
palvelualoilta). "Keskinkertaista työläisten'' . palkkaa, laskettaes-.
sa'huomioidaan, myös pomojen palkat, ylityöpalkat ja muut kor­vaukset.
Näin saadaan 4 miljoonan canadalaisen työläisen, keski­palkaksi
.S161.36 viikossa. .
Laskujen ulkopuolelle jää tässä alipalkatut, maataloustyöläi^
set sekä kalastus-, turkispyynti-, opetus-, terveys- huolto ja muil­la
sellaisilla aloilla olevat työläiset kotipalvelijoista, osa-aika-työläisistä
jä työttömistä puhumattakaan. Jos tähän ryhmään
kuuluvat 4 miljoonan canadalaisen "tulot", otettaisiin myös huo­mioon,
silloin jäisi "keskinkertaiseksi viikkopalkaksi" paljon pie­nempi
summa, mistä ylempänä puhutaan..
Silloin parfa-stuisi myös se tosiasia, että koko nykyisen in­flaatiokierteen
aikana ovat hinnat nousseet jatkuvasti ennen
palkkoja, ja että palkankorotuksia on jouduttu vaatimaan nimen­omaan
edellä juoksevien kulutustavarahintojen kiinni saamiseksi.
Pl
m
' p
' - « t e
Chilen kansaa on tuettava
. Tehtyä ei tietenkään tekemättömäksi saada. Niin on myös
Chilen"tunnustamisen" tiimoilta lähdettävä eteenpäin siltä poh­jalta,
että tilanne on Canadan kohdalta muuttunut huonommaksi
--mutta se ei tarkoita, eikä saa tarkoittaa Chilen urhean kansan
taistelun unhoittamista. Päinvastoin-on "tunnustamispäätöksestä"
huolimatta vaadittava hallitukseltamme voimaperäistä esiintymis­tä
Chilen demokraattisten voimien hyväksi ja juntan veristä, ter-rorihallintaa
vastaan, samalla kun me itse kukin yksilöinä ja
yhteisöinä toimimme herkeämättä Chilen kansan oikeutetun tais­telun
avustamiseksi ja tukemiseksi.
Kukaan ajatteleva canadalainen ei voi ottaa täydestä ulko­ministeri
Sharpin selityksiä, että Chilen juntta tunnustettiin sen .
pyövelien käsistä vielä tihkuen tri Allenden ja hänen kannattaji­ensa
veii, muka sen vuoksi, että voidaan hoitaa Canadan asioita,
mukaanlukien erään lentokoneita valmistavan suuryhtiön pientä
. lentokonekauppaa, ja auttaa Santiagossa Canadan lähetystöön tul­leita
siirtolaisia turvapaikan hankkimisessa, -i-
Canadan molemmat työväenpuolueet ovat asiallisesti leiman-ii.
eet "säädyttömäksi kiirehtimiseksi" sen kun ulkoimnisteri Sharp
tunnusti sotilasjuntan, mikä teki verisen vallankaappauksen syys­kuun
11 pnä. Kukaan ei voi suhtautua vakavasti ulkoministeriön
"puolustelevaan" lausuntoon, että tunnustaminen ei tarkoita kan­nan
ottoa, junttaan yleensä, vaan sen tosiasiain toteamista, että
juntta on nyt valta-asemissa;
Diplomaattinen tunnustaminen antoi moraalisen tuen ja hy­väksymisenkin
taantumuksen hyväksi vallankaappauksen suorit­tamiselle,
juntalle. Toiseksi on selvää, että juntta ei ole vielä
niinkään varmasti hallitusasemissa koko Chilessä kuin "tunnusta­mispäätöksestä"
voisi olettaa. Kolmanneksi, kiintyy huomio sii­hen
tosiasiaan että Kiinan kansantasavaltaa ja Pohjois-Koreaa
ei tunnustettu ennen kuin vasta 20 vuoden kuluttua siitä kun
ne olivat vakiinnuttaneet valta-asemansa. Canada ei ole vieläkään
tunnustanut Saksan demokraattista tasavaltaa (Itä^Saksaa), ei
Pohjois-Korean tasavaltaa eikä Etelä-Vietnamin väliaikaista val-lankumoushallitusta!
Nämä esimerkit osoittavat, että kysymys
ei ole "ei-poliittisesta" diplomaattisesta.: teosta vallassaolevan halli­tuksen
tunnustamiseksi vaan korkeasti poliittisesta siirrosta, mis-
;Ȋ on etualalla Yhdysvaltain imperialismin ja Chilen taantumus-
;;wimien edut; j a vasta sitten Canadan monopolien tavoitteet,
^'•«vi-. Juuri tämän vuoksi ovat oppineet j a opiskelijat selcä ammatti-fÄj^
Jjdistj^sliike (esim. terästyöläisten unioni) ja työväenliikkeen muut
i iosatf. sekä papit ja kirkot ja Canadan työväenpuolueet. tuomin-tunnustamisen.
Näiden syiden; vuoksi
fVtf^ititaM yiime keskiviikkona kuusihenkinen pappien ryhmä O.tta-j^
iiivassa esittämässä liittohallitukselle protestinsa Chilen juntan
Jv^tupnustamisesta ja"toivomuksen, että hallitus;ryhtyy todellisiin
fjli^ölmenpiteisiin juntan verisen terrorin uhreiksi joutuneitten chi-i;*!
«tplSlstcn avustamiseksi ja demokraattisen i-hallitusmuodon pala-f^
tiamiseksi siellä.
CANADA-USSR ASSOCIATIONIN
EDUSTAJAKOKOUS TORONTOSSA
Toronto. -^Syyskuun viimeisen
viikonvaihteen aikana pidettiin To­rontossa
Canada—Neuvostoliitto
-Seuran edustajakokous. Jo vuosi­kymmeniä
täällä toiminut Canada
.-—Neuvostoliitto ystävyys-seiira or
ganisoitiin uudelleen 1971, uusit­tiin
nimi, ja tässä viimeisessä edus­tajakokouksessa
hyväiksyttiin uu­det
penissäännöt ja toiminnalle
haetaan liittohallituksen lupakirja
(charter). . .
Toronton jaostolla on vakituinen
toimipaikka, 55 Bloor St. E., joka
on auki joka plirvä. Siellä on laaja
kirjallisuusvaT.ikoima, joka perjan-tai-
ilta näytetään elokuvia, ja
myöskin järjestetään monenlaisia
viihdetilaisuuiksia jäsenille ja vie­railijoille,
joiita käy täällä Neuvos,
toliitosta. Tänä syksynä aloitetaan
myöskin venäjänkielen oppitunte­ja.
Keskus on myöskin avoinna i l ­taisin-;
silloin, kun Toronton sata­massa
on Neuvostoliiton laivoja,
jolloin miehistölle järjestetään tu-.
tustumismahdollisuuksia.
Ovatko eri maiden väliset ys-tävyysjärjestöt
vasemmistolaisia
tai oikeistolaisia?. Nuo sanat ei­vät-
oikein sovi-rystävyyden yhtey­teen,
mutta niitä käytcitään kui­tenkin,
kaska ci ole-vielä kultaista
keskitietä löydetty;
.Viime talvena täällä vieraili lat-.
vialaisia . Ncuvostoliiloäta, ja- Ca­nada—
USSR : n Toronton jaosto
päätti kutsua, latvialaisia, "oikeisto­laisia"
illanviettoon ia tutustu­maan
vieraisiin. Vähän jännitti, tu­leeko
ketään. Tulihan hsitä, monta
'Itymmcntä, mukana useita nuoria,
Canadan syntyisiä. Tutu.stum'ncn
oli sydämellistä, monet' ihmcttoli-vät
kun latvialaiset vieraamme pu­huivat
latvian kieltä, heillä oli 30
käsitys, että Ncuvo3toliitoHsa pu­hutaan
ainoastaan venäjää: He sai­vat
kotikutsuja, ja varsinkin nuo-
.dso oli kovin kiinnostunutta kuu­lemaan
heidän elämästään ja Lat­vian
kulttuurin vaalimisesta Ncu-voEioliitossa.
Tilaisuus onnistui' odottomatto-man
hyvin j a olemme varmoja, että
joitakin ennakkoluuloja hävisi ja
aitoja alennettiin.
Kokous oli.todellakin innoittava.
Kylmä sota.on vähitellen lämmin­nyt.
Paljon on saavutettu viimeisen
vuoden aikana. Viime syksynä
edustajakokouksessa oli ainoastaan
kuusi.: jaostoa, nyt niitä on 18..
ja. edustajia oli viidestätoista. Hali-faxiin
on myösfkin perustettu .uusi
jaosto j a niitä on pari muutakin
itärannikolla. Kun Halifaxin ja
British Columbian edustajat ter­vehtivät,
kokous huomioi, että seu^
ramme yhdistää ja kehittää ystä­vyyttä
Canadan rannastta rantaan,
auripgon noususta, auringon las-kUun.
Jokaisen jaoston edustaja kertoi,
miten suuri on mielenkiinto cana-dalaisilla
Neuvostoliittoon. Kirjas­tot
yliopistot, kansakoulut halua­vat
ainehistoa, joita seuran välityk­sellä
onkin lähetetty ympäri ,Ca-nadaa
kymmeniin paikkoihin. Seu­ran
yhteydessä toimii Interarts
homitea, johon kuuluu kirjailijoita.
mistä ja siinä me canadalaiset
emme saa jäädä muita huonom-mik.
si.
Ilolla on pantava merkille, että
Britannian työväenpuolue on lä­hettänyt
maansa hallitukselle ve­toomuksen,
että se ryhtyisi toi-ihenpiteisiin
Chilen patrioottien
tukemiseksi. Neuvostoliitto t)nke-hoi
ttanut YK: ta ryhtymään toi­menpiteisiin
Corvalanin hengen
pelastamiseksi. Y K : n pääsihteeri
Kurt Waldheim ja Y K ; n yleisko­kouksen
presidentti, Ecuadorin
suurlähettiläs Leopoldo Benites
ovat julkaisseet yhteisen vetoo­muksen
Corvalanin puolesta. Ja
isiemme maan, Suomen kaikkien
poliittisten puolueiden, (SKDLsta
kokoomukseen asti) johtohenkilöt
hyväksyivät syyskuun 7 pnä yh­teisen
vetoomuksen . missä kehoir-tetaan
hallitusta käyttämään
kaikki diplomaattipet vaikutus­mahdollisuudet
Chilen poliittisten
vankien vapauttamiseksi;
Huolimatta ulkoministeri Shar-iMi.
Tässä yhteydessä kiintyy erikoishuomio torstaiaamanä' saa-
£in tietoon, että hyvin tunnettu ja arvossapidetty Ohilen kom-inistisen
puolueen päMsibteeri Luis Corvalan oli Edellisenä
Vjantaina joutunut Jivntan pjrövelien käsiin, ja että hän joutuu
liUfiesti V valitun demokrap-ttlsen hallituksen tukemlseflta sotaoi-rteen,
mlÄsä häntä, odott^\!vanna kuolemantU(imjö, ellei maa- pin virhepistosta Chilen juntan
jiin yleinen mielipide S{u9[!ul|# ' ^ tunnustamiseksi, Canadan ja ca-
^;iE^äntäk»on erikoisesti ;imi^^^ että juntan'pyöVcltt/puhuvat
"''iftnisesti "koniiniini^niii^^^äBta". ntuttä tosiasia oift, itfö siliiä-viyalbäpitäjät/
ovat^Jleäidtlili^ !kuln eläiminä'fcdliimunistleii
li^i^i^-^il^^UUit^j/^i^ii^ Wr8(nayMiiSa''*j^«««ft''Luis
nadalaisten pyhä velvollisuus on
.tehdä kaikkensa Chilen poliittis­ten.
vankien; ihukaanlukien Cor­valanin
Vapauttamisen x^a demo­kraattisen
r-hallitusjärjestelmän
palauttamls^-hyv&lpji GhilelBBa.
näyttelijöitä, taidemaalareita jii
muita taiteen edustajia. Suunnit­teilla
on järjestää näyttelyjä mo­lemmissa
maissa. Uusin alajaosto
on akateeminen, johon on yhtynyt
professoreja ja opettajia useista
kouluista. Sen tarkoituksena on. ol­la
yhteydessä oman alansa adusta-jien
kanssa Neuvostoliitossa, ja eh­kä
tulevaisuudessa-voidaan järjes­tää
vaihto-opettajia näiden maiden
välille. Niinkuin kokouks-ssa oanoi
York yliopiston professori, cnglan-niiikielen
opettaja RoCerta. .Tmbo-dcn:
"Minä to.voisin pääseväni Le­ningradiin
opettamaan pariksT vuo­deksi."
Seuran jäsenluku on nyt 1200
mutta seuraavan kolmen kuukau­den
aikana päätettiin pitää jäsen-ryntäys,
että saataisi jäsenyys ncu.
semaan 2000:ecn. Quebecissa coi-mii
myöskin hyvin voimakas ystä­vyysseura,
jossa jäseniä on yli. tu­hannen,
mutta he toimivat.itsenäi­senä,
siis tätä jäsenlukua ei ole las­kettu
: Canada—USSR-seuranjä-
;3enlukuun.
Suomessa on paljon sisar-kau­punkeja,
-iotka ovait vakituisessa
yhteydessä -Ne uvostoliiton-kaupun-keihin.
Winnipcgin kaupunki on.
päättänyt yhtyä Lviv:n kanssa ja
ilmoitettiin, että Winnipegin por­mestari
011 nyt Neuvostoliitossa
järjestämässä tätä asiaa. Toivom­me,
että seuraavassa edustajaiko-kouksessa
kuulemme toisia saman­laisia
."uunitelmia.
Seura tulee järjestämään useita
vierailuja Neuvostoliilitoon tulevan
vuoden aikana, ja myöskin vierai­lijoita
on tulossa Canadaan. Ensi
kesänä Barrien Collegiaten .soitto­kunta,
100 nuorta oppilasta, menee
Neuvositoliittoon, jossa . tulevat
esiintymään seitsemässä kaupun­gissa.
Ensimmäinen ryhmä Neu­vostoliitosta
tänä r?yksynä Canada.
USSR Assiciation vieraita tulee
Torontoon ensi viikolla. Tähän lä­hetystöön
kuuluu hallituksen edus­tajia,
taiteilijolta.opettajia ja heil­le
on järjestetty vastaanottoja kau
pungin talolla ja yliopistoissa.
Marraskuun ensimmäiseKä vii­kolla
näemme • TV-kuvaruudu3.sa
puolen tunnin ohjelman "Canada-
USSR Association." Tämä on jo
valmiiksi nauhoitettu. Haastatteli­ja
oli ollut kovasti kiinnostunut
seuramme toimintaan.
•_• Seuran uudeksi puheenjohtajaksi
lupautui professori Kenneth
0'May. Johtokunnan rsihtecriksi va­littiin
edelleenkin Michael Lucas,
joka on parin viimeisen vuoden
ajan tehnyt valtavan suuren työn
toiminnan onnistumiseksi. Kaikki
muutkin johtokunnan ja alajaosto­jen
jäsenet ja organiseeraajat saa­tiin
vaivattomasti, näin 1 ähdemme
täyttämään tulevaisuuden suunni-lelmia.
Paljon onkin "uusia .rautoja tu­lessa".
Suuri on myöskin innos­tus.
Se selvisi, niistä kymmenistä
sähkösanomista ja eri järjestöjen
tervehdyksistä, joita luettiin ko­koukselle.
Kansojen keskinen ystä.
vyys, ymmärrys ja kunnioitus toi­miamme"
kohtaan," siinä on" "avain
rauhalle, ystävyyden kauitta raken­namme
pohjaa maailman rauhalle..
Tämä on Canada-USSR seuran tar-
Chilen konferenssi rakensi
tarkan toimintaöhjeiman
Helsinkh ~- kansainvälinen,
Cliiier y 'SolidäarisuuskqnfcTenssi;
päättyi viikko sitten stintiuntai-iliana
Heisingi^^^
lopuksi hyväksyttiin maailmalle
osoitettu kiireinen vetoomus soli­daarisuuden,
osoittamiseksi thi-len
kansalle. Kokous hyväksyi
myös 2i-kohtäiseh .suosituksen
solidaärisuustöimUisi CMen^^
saa kohtaan. V
SoUdaärJsuuskohletenSsin Chir
Ien-kansan p^^ oli./är/estä-nyt
Suomen pimlueiden ja jär^
jestöjen edustajista koostuva ko­mitea,
joki^yalittiin myös väUai- ,
kaiseksi kansaiaväliseksi yhteysy
koimiteaksi: pyrittäessä toteiitta-
; maan supsituksessa mainittuja;
solidaarisuustoimia.
Konierenssi päätti suosittaa
kansainvälisen Chile-yhteiskömi-tean
pikaista perustamista. .
Vetooinusluonnoksesta käydyssä
keskustelussa monet puhujat ke­hottivat
olemaan perustamatta
kansainvälistä yhteyskomiteaa Öel
sihgin kokouksessa: Heidän mieles­tään
tällaisen; komitean pieriustariii-heh"
säiättai8f'liiälöiTsit
taa kansainvälisiä solidaarisuustoi­mia.
Toi.set puhujat pitivät sen si­jaan
yälttämättömänä, että komi-
•oitusperä,. tämän puolesta työsr f tea perustettaisiin jo Helsingin
kentelemme. | konferenssissa, jotta se tuottaisi
— H.T. ; heti kouriin tuntuvan tuloksen.
Sanoo Nixonin maltsaneen veroa $1,670
ja saaneen veropalautusla $131,503
Providence^R.l. — The Provi-dence
Jounal-Bulletin tiedoitti lo­kakuun
3 pnä, että presidentti Ric­hard
Nixon maksoi liittovaltion tu-loveroa
$1,670 vuosina 1970 ja
1971 ja sai näiden kahden vuoden
aikana liittovaltiolta! veropalautus-it]
iiiiiiiiiinuiiiiiiiiiiiic]iiiiiiiiiiii(]iiiiiiiiiiiic3iiiiiiiiiiiiniiiMiiiitri[]iiiniiiiiiiatiiiiiiiNiiuiiii^
MITÄ MUUT SANOVAT
YSTÄVIEN KESKEN
Wa.shingtoni — Varapresidentti Spiro Agnew on•^«rilliMcsti pu­huen
luopunut toivosta,, että presidentti Richard Nixon antaa hänel­le
mitään apua ponnisteluissa nimensä puhdistamiseksi Marylandin
lahjusasian tutkimisen yhteydessä.
"Varapresidentti on päättäväinen mies nykypäivinä", »anoi hä­nen
lehtiasiain sihteerinsa J. Marsh Thompson. "Kysymys on nyt
itsensä puhdistamisesta. En usko hänen toivovan enää mitään pre­sidentiltä."
Edellisenä maanantaina apulais-sanomalehtiasiamies Gerald
Warren sanoi Valkoisen talon saaneen ja hyväksyneen vakuutuksen,
että apulaisoikeusministeri Henry Petersen ei ole henkilökohtaisesti
kertonut sanomalehtien edustajille, jotta syyttäjäviranomaisilla on
kovia todisteita mr Agnewta vastaan lahjonta-, kiristys- ja vero­petos-
syytöksistä;
Mr Thomptson sanoi mrWarrenin selostuksen ampuneen ohi
maalin. Hän sanoi mr Agnewn olevan suuttuneena siitä kun mr
Petersen ei ryhtynyt toimenpiteisiin oikeudenmukaisen kohtelun
takaamiseksi, huolimatta siitä oliko hän (Petersen) henkilökohtai­sesti
vastuussa asiatietojen vuodosta . . . Washington Star —
News Service ja AP, lokakuun 3. pnä 1973.
lEjfluiiiiiiiiaiiiiiiiiitiiaHiiiHiiinaiiiininiiinniiiniiiiiuiuiiinnnniiiinntiiianiiiiiiiinunHiiniiiinniii^
ta $131,503.
Journal-Bulletin kertoi hallitus­piirien
antaneen tietojai joista nä­kyy,
että mr Nixon maksoi $792.
81 liittovaltion tuloveroa v. 1970
ja sai samana vuonna takaisin ve-ropalautusta
$72,814.43. .
•Lehti sanoo asiaikirjojen osoitta­van,
että.v. 1971 mr Nixon maksoi
liittovaltion tuloveroa $878.03 ja
sai takaisin veropalautusta $58,
889.41.
Valkoinen talo on kieltäytynyt
ilmoittamasta onko presidentti Ni­xon
maksanut liittovaltion tulove­roa
vuosilta 1970 ja 1971.
The Baltimore Sun-lehti tiedoitti
syskuun 11 päivänä, että mr Ni­xon
ei ilmeisestikään maksanut
lainkaan tuloveroa mainitulta kah­delta
vuodelta hänen verovähen-aystensä
vuoksi korkomenoihin,
liittovaltion omaisuusveroihin ja
varapresidentti-asiakirjojensa lah-joitukseen
Ikansallisarkistolle.
Sun-lehden mukaan, nämä vä­hennykset
olivat .suuremmat kuin
presidentin palkka $200,000 vuo­delta.
Sovitteluratkaisuksi päätettiin,
että suomalainen komitea toimisi
väliaikaisesti kansainvälisenä yJV
tey.skomiteana. i
Konferenssi päätyi mm. suositta­maan
valtuuskunnan lähettämistä
Yhdistyneiden Kansakuntien. pää­majaan
keskustelemaan järjestön
pääsihteerin j a parhaillaan meneil­lään
olevan yleiskokouksen pu^
heenjohtajan kanssa.
Edelleen konferenssi pyrkii käyt­tämään
tehokkaasti hyväksi jouk­kotiedotusvälineitä
laajassa kam"^
panjassa, jonka tarkoituksena pn-äntaa
tietoja sotilasjuntan teke­mistä
rikoksista .ganialla ne tuomi­ten.
Konferenssi suosittaa myös
korkeissa kansainvälisissä tuomio­istuimissa
lakimiehistä koostuvan
tuomioistuimen perustamista soti­lasjuntan
rikosten tuomitsemiseksi.
Solidaarisuuskonfercnssin osan­ottajat
pyrkivät edelleen saamaan
aikaan"mustan kirjan", johon voU
täisiin kerätä ja tallentaa sotilas­juntan
valtaantulon jälkeen tehdyt
rikokset. Konferenssi suosittaa,
viestien, lausumien ja "päätösten il»
moittamista. YK:lle,..muille_halli.-,_
tusten välisille järjestöille ja hal­lituksille
pyytäen niitä kiireisesti
puuttumaan chileläisiin kohdistu­neisiin
rikoksiin ja tuomitsemaan
ne julkisesti.
Useissa suosituksissa on päämäär
ränä saada eri maiden hallitukset
ryhtymään toimiin sotilasjuntan
eristämiseksi sekä moraalisten, por
Jiitltisten ja taloudellisten pakottei­den
käyttämiseksi junttaa vastaan.'':^
Eriyissn tärkeänä konferenssi pit
tää aseiden viennin estämistä.
Konferenssi aikoo pyytää painosy
tustoimia myös ammatillisilta jär­jestöiltä.
Tässä mielessä konfe­renssi
antaa tukensa brittiläisten
telakkatyöläisten päätöksille olla
rakentamatta loppuun juntalle tar­koitettuja
sota-aluksia samoin kuin
ranskalaisten satamatyöläisten pää
tökselle olla lastaamatta Chileen
tarkoitettuja aseita.
Ghile-kampanjassa tullaan levit­tämään
kaikin käytettävissä olevin
keinoin Salvador Allenden viimeis­tä
viestiä Chilen kansalle juntan
jo pommittaessa ; palatsia. Tässä
tullaan käyttämään äänilevyjä, ka-settejä,
radio-ohjelmia ja lehdistöä.
Konferenssi ehdottaa, että tähän
viestiin yhdistettäisiin Pahlo Neru^
dan viimeinen .runo. -
Isä on kertonut pojalleen synty»
misen ihmeestä ja siihen liittyvis­tä
elämän salaisuuksista. Kun isä
on lopettanut, poika lausahtaa:
•—Tää on selvää. Aikaisemmin
minä en tiennjrtkään mitä ajatel­la,
sillä haikaran siipien väli on ai­van
liian lyhyt kannattamaan pie­nen
lapsen painoa. *
PÄIVÄN PAKINA
MAAILMAN TURUILTA
Maailman/toljauksia seuratessa
tulee toisinaan mieleen, että pa­rasta
taitaa sittenkin seurata neu­voa
"järjen vangiksi ottamises­ta".
Meille kerrottiin, mukaanlu­kien
Vapaudessa, että Canadan
kansalaispaperit jo vuonna 1971
saanut 25-vuotias Gavin , Naeve
oli vangittu New Yorkissa syy-;
tettynä siitä, ettei :hän ollut, i l ­moittanut
• Yhdysvaltain kutsun-taJautakunnalle
ennen kuiii hän
alaikäisenä poikana tuli perheen­sä
muakana Canadaan V . 1965,
Naeve oli silloin, Yhdysvaltain,
kansalainen, mutta ^ vasta 17-vuos-tias,
eli liian nuori rfekisteröidäk-seen
itsensä sikäläisessä kutsun-talautakuriassa.
Kuten sanottu, nyt hän on asu­nut
Canadassa w . 1965—73 eli
osapuilleen 8 vuotta ja ollut Ca­nadan
kansalainenkin noin kak­si
vuotta.
Mutta mr Naeve on pidätetty­nä
ja syytettynä asevelvollisuu­den
suorittamisen pakoilusta,M;Ii
kuten sanotaan, siitä ettei, hän
alaikäisenä poikana osannut tai
halunnut rekisteröidä. Itseään U :
SA :n kuitsuntälautakunassa enr
nadassa mr Naeve menetti auto­maattisesti
Yhdysvaltain kansa­laisoikeudet.
Toiseksi hänen "ri­koksensa"
sanotaan tapahtuneen
jo noin 8 vuotta sitten. Ja kol-kolmaneksi,
oletetaan että nuori
Naeve oli nuoresta iästään huoli­matta
niin viisas, että kieltäytyi
: asevalvelusta välttyäkseen joutu­masta
Vietnamin sotaan, niin.sii-:
nä hän menetteli täysin laillises-.
ti, sillä Washington kävi Indo-
; kiinan'' sotaa täysin laittomasti,
eli kongressin valtuuksia saamat­ta.
- Sitäpaitsi Niirnbergin sotaoi-kcusistuin
vahvisti käsityskan-nan,
jojla syytettyjen natsien koh
dalta. ei voida hyväksyä) puolus­tukseksi
sitä, että he tekivät so­tarikoksia
"ylempää tulleiden
määräysten" mukaan. Toisin sa­noen,
mr Naeve menetteli, jos
; hän tietoisesti vältti joutumasta
Vietnamin sotaan, kuten näyttää
sataprosenttisesti! niin kuin Yh-
; dysyaltain edustajat Niirnbergin
' sotaoikeudessa asian esittivät.
vehkeilyä! koskevien lakien rikko­misesta
Marylandin osavaltion ku
vemöörinä olessa.
USAn liittovaltion. tutkijavi-ranomaisille
on kuitenkin selitet­ty
että "Statute of Limitation"
(rikokseni vanhentumista koske­van)
lain mukaan mr Agnewn la.
kimiehet yrittävät, pelastaa asiak­kaansa
sillä perusteella, että nyt
on kohta jo liian myöhäistä näitä
rötössyytöksiä pöyhiä.
USA :n liittovaltion - '^staitutea
of limitationsin" perusteella syy­tökset
kiristyksestä, lahjonnasta
ja salavehlkeilysta on nostöttava
viiden vuoden kuluessa oletetun
rikoksen teosta lukien.
Tämän mukaan mr Agnewn
lakimiehet selittävät, että syytök­set
kiristyksestä ja lahjonnasta
mr Agnewta vastaan vanhentu­vat
lokakuun 22 pnä.
kuluttua. Tämän mukaan suurva:
lamiehistöUä on aikaa ensi vud-.
teen asti viimeksimainittujen ri-koissyytösten
tutkimiseen. ^
Ensinmainituissa tapauksissa
(koskien kiristystä, lahjontaa ja
sälayehkeilyä), "asian vanhentu­minen"
voi syyttäjäviranomaisten
selostusten mukaan, tapahtua vas,
ta tammikuun 7 pnä 1974, jolloin
mr Agnew luopui Marylandin kä^
yernöörin toimesta: tai tammik.
20 pnä 1974, jolloin mr Agnpv?
tuli varapresidentiksi." .
: Jääköön näiden lakiteknillisteii
hienouksien -käsittely sikseen;
Mutta mielenkiintoista on kuiiten;
kin verrata yllämainittuja ta­pauksia,
mr Naeven pidätystä ja
mr Agnewn puolustusstrategiaa,
"toisiinsa.
Yhtäällä on nuori mies, joka
Ylläoleva kiinnittää huomiota
myös OSA :n yarajpresidentih Spi-jro
Agnewn oletettuja rötöksiä
nen kuin perhe kokonaisuudcssan tutjcivan elimen'viimeaikaisiin tie-muutti
Canadaan! ' ' ' donantoihin. .
Lopuksi on huomioitava vielä' . Kuten tiedetään mr Agnewta
kaksi tai kolmekin.fltilkkaa: syytetään .klristykscatä, lahjon*
• Tehde«iMn'kaaiflal»i8Vftlan'Ca. ,taa, verojen kiertftmiatft ja sala-, pekai yan/hentuyat kuuden vuoden .
on perheensä mukana alaikäisenä
Julkaistujen tietpjen mukaan, - - poikana tullut Canadaan mut;
lähes viisi vuotta sitten, eli loka- ta häntä syytetään kuitenkin Ö,
kuun'22 pnä, varapresidentti Ag­new
osallistui viimeisen kerran
Marylandin osavaltion yleisten
töiden lautakunnan kokoukseen.
Tässä kokouksessa annettin seit­semän
suurempaa insinöörialan
urakkaa^ joiden yhteinen arvo oli
$5.6 miljoonaa.
Juuri näitä urakoita koskevat
asiakirjat on lakivoimaisesti vaa­dittu
Baltimoren suurvalamichis-tön^
käsiteltäyälksi.
, Syytökset verojen kiertämises­tä,
"veropetoksista ja .Talavchkci-lyatä
mainittujen rikosten tekemi-vuotta
sitten tapahtuneestta äse-velvollisuuskutsun
laiminlyönnisf
tä, mitä hän ei ikänsä vuoksi voi­nut
tehdä.
Toisaalla on johtava poliittineii
haihmo ja suutitekijä, jota syyte­tään
suurien rahasummien käy­töstä
omaksi hyödykseen, mutttl
hänelle suunnitellaan vapautusiil
siliä perusteella että" ainakin o^'^
rikossyytöksistä Vanhenee 5. vuo­den
kuluttua! , '
Oikeuden mitta tuhtuu oleVali
hieman toissilmälnen.' •' '
- • < KftnsJlk(;«lra^ '
1