Vapaus, March 7, 1961

              Sivu'2 Tiistaina, maalisk. 7 p. — Tuesday, March 7, li961
VAPAUS
• ••' 1" • • ' • ' . .• •• ,
Qrgan ot Fiimish Canädlans. Es-tablbbed
Nov. 6. 1917. Autborized
08 second dass mail by tbe Bost
CMXhie Department, Ottawa. Pub-lished
thrlce weekly: Tuesdays.
Tttursdays and Saturdays by Vapaus
t>ublistUng Company Ltd., at 100-102
Elm: St. W.. Sudbury. Ont.; Canada.
Telephones: Bus. Office OS; 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4^85. Manager
£. Suksi. Editor W; Eklund. Mallbg
address:. Box 69, Sudbiiiy, Ontarip.
Advertising rates npon ftppMcatton.
Translatlon free of öiaigt.
TILAUSHINNAT:
Canadfissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4J5
3kk.2JS6
Yhdysvalloissa: I vk. '9:00 6 Wt. 4Al
Suomessa: 1 vk. 9 » 6 idt. lUtS
~ Ystävistäsi sinut tunnetaan
- Leopoldvillesta Kongosta viime torstaina.saapiineci^sa
•Reutersin uutistiedossa kerrottiin, että pääsihteerin Pag Ham-iharskjöld
ön nimittänyt intialaisen RajeshwÄrDayalin ti­lalle
italialaisen PierPäsquale Spinellin YKai erikoisedusta-jaksi
Kongoon. _ , .. ••
Samassa uutistiedossa vahvistetaan-yleisesti tiiedossa ol­lut
tosiasia^ että Kasavubun hallitusrishombeineen ja mpbu-•
•tuineen on vaatinut Dayalin poliittista päätä siksi kun hänen
•sanotaan olevan "liian myötämielisen" Kongon laillista hal-ili^
ta ja erikoisesti katalan murhan uhriksi joutunutta pää-
'ministeri Patrice Lumumbaa kohtaan. Kasavubu on kieltäy-
:^yt fedes tapaamasta Dayalia (?) sanottiin uutistiejlossa.:
:' -^Mr. Hammarskjöldin viimeisimpänä ohjeena oli belgia­laisten
sotilaiden ja poliittisten meuv(Niantajain lähettäimi-
'iieo^ kotiinsa. Nyt hän "toteuttaa" tätä ohjetta erottamalla
"belgialais-nukkehallitsijain tiellä jotenkin olevan virkaili-jaiisa.
Ystävistäsi sinut tunnetaan — ja Hammarskjöldin ystä-~
,vat ^ovat kaikkea muuta mutteivät rniellyttävia! /
natsi valittu
NATOn avainasemaan
Natsikenraair Adolf Ernst Heu-singer'on
»inutettyNATOrn'vaki­tuisen
so^as)«>iiiitean pubeeojoli-tajiOcsi,
joka tulee tpilniniaaii WiaSbr
iingtoiid^ ^nnitys a^tiiu voiinat^
kuluvan vuoden huhtikuun l{Miä.
Tämi merkitsee sitS, että NA-TOm
avainasema tSytetäSn ndel^el]|i
jolla (di korkea sptilasäsema.- Hit-alaisenal
joka ;auttöl natsien
hyökkäyssuunnitelmia moniin 'mai­hin
ja joka henkilökohtaisesti oli
vastuussa "Barbarp$sa o^ätiön".
Neuvostoliittoon; hyökkäyksen, yk-sityiskohUen
• j^e^tämisestä. :'
,ilän on ptVös' suiiilliseh kuuluisa
jiiut^äisyastainen kenraälij jojia hy­väksyi
''slaavilaisten kansojen ja
juutalaisten systemaattisen < hävittä­misen,
mies joka oli vastuussa ^eur
lännessä julaistuissa kirjoissa ja
aikakausilehdissa ja vieläpä Heu-singerin
kurjassa "Befel in Wider-streitissa".
joka julkaistiin vuöiina
1850.
Kuinka, korkean aseman hän o-masi
Hitlerin korkeimman päällys-
Yhdysvaltain suurin juutalaisten
järjestö "Committee to Stop Re-vival.:
of ^ Natzism and ' Anti-Semi-tism".
kii;jeessään painostaa peruut­tamaan
hänen nimityksensä koska
hän "ouy vastuussa" nuljoonien juu­talaisten
murhiin, jotka hänen ko­ton;
keskuudessa paljastetaan kir-1 meptam^nsa "Einsatzgrupppn'* suo­jassa
"Saksan yleiskunnan histo-1 ntti ;\ ja/> samalla siinä lainataan
ria, 1918^-1945", jonka on kirjoit-] "tarkkoja todistuksia: Neuvost(^iton
tanut' W.Erfurth ja julkaistiin lehdistä syyskuun 19 pnä 1960"
Länsi-Saksassa 1957. kuinka "Heusingerin alaiset natsi-
^ Heusingerin sotilasura alkoi kun joukot heittivät lapsia kaivoihin ja
hän 1915_ liittyi Saksaa keisarilli-1 murhasivat Valko-Venäjällä oleyan
seen~arme^ijaan. Ensimmäisen maa- j Slay:noyen kylän kaikki asukkaat",
ilmansodan j ä l k e ä hän liittyi Hit-1 jotka jQsoittaa mikä rikollinen h ^
lerin tulevan armeijan joukkoihin,;on. .-...y . ~^
oisallistui aktiivisesti tämän armei- "ij^eusinger on pysynyt parantu-
Hetken tärkein tehtävämme
!. Viikon kuluttua, tarkemmin sanoen maaliskuun 15 päir
|Väna, alkaa hetken tärkein tehtävämme, erikoiskamppailu
'uusien tilausten hankkimiseksi Vapaudelle. Kuten tiedetään,
Itarlcoitus on maaliskuun 15 ja huhtikuun 30 p:n väliisenä ai-
!ka5a hankkia Vapaudelle vähintäin 250 uutta tilausta. Jos
Jse tavoite saavutetaan ja sivuutetaan, silloin saamme leh-jdeUfemme,
rauhaa, edistystä, maamme puolueettomuutta ja
utse totuuden asiaa puolustavalle pikkulehdellemme tuhat^
jkimta uutta lukijaa ja se olisi todella arvokas saavutus yh-
!teiseksihyväksi. Siksi on tällä hetkellä uusien tilausten han-
Ikinta Vapaudelle kaikista tärkeistä tehtävistämine tärkein.
! v.^Tfleisesti myönnetään, että työväenlehtien merkitys ja
'arvo kasva nyt äärettömän nopeasti. Parhaana todistuksena
> siitä on työväenlehtien lev.kin ilmiömäinen nousu ei vain
v§osialistisessa maailmanosassa, vaan ehkä Pohjois-Amerikan
'mannerta lukuunottamatta kautta maailman.
* Me elämme suurta aikakautta, jolloin historia edistyy
.nopeammin kuin. milloinkaan aikaisemmin — ja vain. työ-
; • Vaeiilehtien lukijat voivat päivästä toiseen seurata mitä on
i maailmassamme todella tapahtumassa.^^^^^^^^^^ . ^
I: ^ Rahan ja sen palveluksessa olevat
^tehdet yrittävät ylläpitää täällä sellaistk uskomusta; että, M-i
; kaan ei oie muuttunut —eikä muutu^ todellinen maail-
<maaikuva on lyhyesti sanoen jo seuraava: v . v i
V rakentaa sosiali^a; ,
.': V Tuhatmiljoonaa ihmistä Afrik Aasiassäija l^tjnf-
• laisessa Amerikassa on vapautunut airtomaäsorira^ i'i^?? i
\ / Yli puolet Euroopan kansoista on jo valinnut^sosia-
;lismin tien; i -
^' V Muutaman vuoden kuluttua sosialistiset maat — jot-
' ka efllustavat nyt yhtä kohnannesta ihmiskunnasta -^tuot-
• tayatj teollisuustavaroita enemmän kuin koko kapitalistinen
' la.
vostoliitqn siviiliväestön terrprisoi-miskamppailusta
ja joka henkilö­kohtaisesti
hyväkyä tuhnsien syyt­tömien
miesten ja naisten ja las­ten
teloittamiset.
Heusingerin menneisyys on selvä
ja kiistämätön. Ne ovat natsien ar^
klstoissay Nyhrenbuirgin sotarikos­oikeuden
asiakirjoissa, .idässä, ja
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
3
^ QO g o o V o D Q U 0 O U O U 0 U U 0 9 O U U
Tyyne Ketola; Toronto, Ont, täytr
tää lauantaina, maaliskuun i l pnä
76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
OIKAISU: Hanna Maria Poutanen
täytti viime ~ torstaina vuoda kuten
heimikutin 28 pnä kerrottiin, mutta
ei 70 vuotta, kuten valitettavasti sa­nottiin.
Kuhiu vielä nelisen vuotta
ennen kuin hän saa tätä meirkkipäi-vää
juhlia. Valitamme tapahtuneen
viitteen Johdosta. .
Mitä muut sanovat
" y' On muodostunut ensimmäisen kerran ihmiskimhan
• historiassa sellainen tilanne, että sodanlietsojat voidaan '
suitsia, että sodat saadaan poistetuksi päiväjärjestyksestä jo
nyt, jolloin huomattava osa maailmasta on vielä imperialis-,
min hallinnassa.
Saadakseen tosiperäisiä tietoja siitä, mitä nykymaail­massa
todella tapahtuu; kuinka suuri on sodan vaara ja mitä
mahdollisuuksia oh sen ehkäisemiseksi; miten voidaan huo­jentaa
nykyistä työttömyystilannetta ja parantaa sekä työ­l
ä i s t ä että farmarien elintasoa; miten voidaan parhaiten
auttaa rauhan säilymistä, demokraattisen edistyksen voitto­kulkua
maassamme .— kaikessa tässä tarvitaan työväenleh-
; tieä palvelua. Kumoamaton tosiasia nimittäin on, että ty&-
väenlehtien ei tarvitse värittää eikä vääristellä asioita —
^ niille riittää totuus, pelkkä koruton totuus! Tosiasia nimitä
i^in on, että me emme voi yhteiskunnallisesti tallata pai-v^
äfifeunme, me emme voi palata takaisin isoisän aikaiseen
; l^yos- ja kärryaikakauteen — meidän edessämme on en-
1 tlSK nopeampi, kaikkitahoinen edistys. -
; Nykyajan suuret (ja pienemmätkin) kansalliät ja kan-isai?
iväliset kysymykset ovat sellaisia asioita, ettei niistä saa-j
da todellista kuvaa ilman työväenlehtiä — ja siinä voi Va-
' paus-lehtemmekin kaikessa vaatimattomuudessaan antaa ar­vokkaan
panoksen täkäläisten kansalaistemme, Canadan työ-
! väenliikkeen ja loppukädessä siis koko uuden kotimaamme
vhyväksi..
* * •
JOirrAVAA TtATtSBlh
pelataii "Hongan tapaukset" kir­joittaa
Maakansa' '• sosialldetfikraatti-sen
puolueen kuulutellessa^ että Hon­gan
ehdokkus voi tulla kysymykseen
vain siinä tapauksessa, että hän saa
kannatusta "yli puoluerajan".
^SoslaltdpmokraätOnen - ^ u ^ ^ e^
olisi toki nimennyt häntäeadblämBk-i
seen, joUel asiasta olisi etukate^ so-vUitu
kokoomuksen kanssqi.. Siksi.' on»
kin tiurhaa pelehthnistä kuulutdiä
että Hongan ehdokkus voi tulla ky­symykseen
vain- siinä - tapauksessa,
että hän saa kannatusta *yli puor
luerajojen". Kyllä Hongan ehdokkus
on ollufr oilceiston säkisäi ennen kuin
se tuli SOS. dem. puolueen pussiin: :•.
Tästä: on yhtenä osoituksena se
alttius. Jolla Vapaamielisten Liitto on
ilmoittanut Hongan kannattajaksi.
Tämä liitto, joka tötanU väärän kyl­tin
takana, on kokoomuksen kuu­liainen
pasaripoika: Ei se tee mitään
ratkaisuja kysymättä ,ensin mamma
jan rakentamiseen ja kohosi no­peasti
tässä armeijassa.
Vuonna 1937 hän oli majuri pää­majan
operatiodivisionassa ja aut­toi
suunnittelemaan "vihreää ope-ratiota",
hyökkäystä Tshekkoslo-vakiaarf.
V. 1939 hän auttoi suun­nittelemaan
"valkoista operatiota",
liyökkäystä Puolaa vastaan ja myö­hemmin
hän auttoi "keltaista oper-ation"
Aiunnittelussa, hyökkäystä
Hollantiin ja Belgiaan.
V. 1940 hän oli vastuussa "Bar­barossan
operatiosta", hyökkäykses­tä
Neuvostoliittoon.
Heusinger oli henkilökohtaisesti
vastuussa toisen maailmansodan ai­kana
tehdyistä julmuuksista, jotka
paljastuivat natsien arkiston asia­kirjoissa.
Erään kerran valkovenäläiset
partisaanit tuhosivat saksalaisten
miehittämän rautatieaseman Slav-noyssa.
Heusinger lähetti seuraavan
sähkeen tämän alueen sotilaskomen­tajalle:
"Fyhrerl vaatii hetikohtais-ta
kostoa Slavnoyen hyökkäksen
johdosta, niiden mukana teräviä
terroritoimenpiteitä. Suunnitelta­vista
toimenpiteistä 'on ilmoitetta­va".
Kaksi' päivää myöhemmin komen­taja
ilmoitti, että hän suunnitteli
ammuttaa 100 n&den partisaanien
sukulaista. Heusinger vastasi: Suun­nitelma
hyväksytty."
mattomana natsina", jatketaan kir­joituksessa.
"Puhuessaan alaisille,
upseereilleen 1958, tiedoittaa Su-eddejitche
Zeitung, hän sanoi, 'Mei'
dän-tijlee. muistaa menneisyytemme
ja meidän ei saa unohtaa johtajan
ratkaisevaa osaa, joka takaa me-,
nestyksen; Pitäkääinme kiinni van-^
hasta periaatteesta, periaatteista,
joita meillä on ollut* ; i "
Heusingerin , sodanjälkeistä toi-miptaa
kuvaa seiu-aavat asennoitu­miset:
Tammikuun 30 pnä 1951 hän ve­tosi
SS^joukkojen kenraali Oswald
Pohlin puolesta, miehen, joka mää­räsi
tuhoamaan Varsovan ghetton
ja sen johdosta tuomittiin kuole­maan
amerikkalaisessa sotaoikeu­dessa.
Hän on johtava henkilö niiden
joukossa, jotka vaativat Länsi-Sak­san
Bundeswehrille atomiaseita.
Hän sanoi Hampurin Hansa-klu-bin^
Länsi- Saksan liikemiesten jär­jestön,
suljetussa kokouksessa mar­raskuun
29 i^nä 1959, että täytyy
käyttää "kovankäden" menetelmiä
niitä vahingollisia kehityssuuntia
vastaan sellaisissa maissa ^uin In­tiassa
ja Indonesiassa ja että "NA­TOin
strategialle kaikkein tärkein­tä
on, että Ranska pysyy Algerian
kontrollissa. Tästä syystä me tu-enune
Ranskan pyrkimyksiä Alge­riassa",
• •
Noisten Demokraaiiisen Maail­manliiton
(W1DF) puheenjohtaja
prof. Eugenie Cotton kirjoitti p-heellisen'
toimituskirjoituksen "'Wo-men
of the Whole Worldin" joulu­kuun
numeroon. Huolimatta myö­hästymisestään
siinä esitetään kat­saus
WipF:n toimintaan viimeisen
15 vuoden ajalta ja siksi se ei ole
menettänyt ajankohtaisuuttaanv
Jullcaisenune sen kokonaisuudes­saan
seuraavassa:
WIDF viettää 15-vuotisjuhlaansa
joulukuun 1 pnä pitäesämme neu­voston
kokousta Varsovassa. Vaikka
se on nuori vuosiltaan, jneidän jär*-
[estönmie^ on kuitenkin saanut pal­jon
kokemusta ja' monta tärkeää
tapausta on° sattunut sen: jälkeen
kun se syntyi_.Vj_1945.
Kauheaa sotaa seuranneina vuo­sina
maailma tuli enemmän kuin
koskaan ennen tietoiseksi rauhan
voimistuttamisen tarpeellisuudesta.
Vuosia Afrikan ja Aasian kansat,
joita on usein pyydetty puolusta­maan
Euroopan kansojen vapautta,
ovat kamppailleet'saadakseen itsel­leen
itsenäisyytensä. :
Näinä vuosina tieteellinen .edis­tys
on hänunästyttävässä n^ärässä
lisännyt ihmisen mahdollisuuksia.
Nyt hän voi lähettää maan ja au­ringon
satelliitteja ja avaruusla­boratorioita
laajetaakseen tietojaan
kosmoksesta ja käsittää, että se
päivä ei ole kaukana kun hän itse
menee sinne.
' WIDF «n aina vakuuttanut, että
naiset haluavat tehokkaasti .osallis­tua
kaikkeen tähän edistykseen,
voimistuttamaan^ rauhaa, maansa
vapauttamiseen ja tieteen hämmäs­tyttäviin'löytpihijii.
Liian kauan on häntä pidetty
miehensä yksinkertaisena kodin
vartijana, hänen lastensa äitinä ja
oli tarpeellista saada heidät tietoi­seksi
mahdollisuuksistaan. Naisten
järjestöt ovat pyrkineet auttamaan
heitä riistäytymään "irti riippuvai-suussuhtistaan
miehiinsä ja WIDF
on tehnyt paljon' saadakseen heidät
tietoiseksi ^^inpstaan ja että hei­dän
solidarisilhtensa on tehokkaas­ti
vaikut^mu^, koko-maailman nai­siin.
'
Tähän on lisättävä se suuri apu
minkä naisten järjestöjen lähetys­töt
ovat saaneet aikaan vierailles­saan
eci. maissa. Älkäämme myös­kään
unohtako sitä menestystä mi­tä
on:-saatu monissa maissa kun on
vietetty kansainvälistä naistenpäi­vää
ja saatu aikaan yhteistoimintaa.
Jokaisessa WIDF:n kongressissa
on ollut tilaisuus ottaa uusia aske­leita
eteenpäin.
Budapestissa 1948. hyväksyttiin
manifesti,'jossa vaadittiin sotien
lopettamista.
KÖöpenhaminasak 1955 WIDF:n
toimesta.tehtiin aloite äitien kong­ressin
piälmisestä lastensa suojele­miseksi
Sodilta. ^
Wiehi^ä 1958 päätettiin ryhtyä
läheisempään yhteistoimintaan kuin
koskaan ennen koko maailman nais-ten
kanssar erikoisesti juuri vapau-'
tuneiden; Aasian ja Afrikan naisten
kanssa ja äskettäin on^ onnistuttu
viettämään kansainvälistä naisten
päivää suuremmalla osanottaj amää>>'
rä}lä kuin koskaan aikaisemn)in.'
Viettäesäämme WIDF:n 15 vuflP
tispäivää meille tulee olemaan^/ti­laisuus
ottaa uusia askeleita läl^m»
pään yhteistoimintaan eri' maano--
sien naistenjärjestöjen kanssa, -r -
Kaikki maailman naiset pyrkivät
elämään aikansa mukana.- Mutta^
heidän hetikohtaiset vaatimuksen'sa
eivät o\e samahlafset. Vieläpä per*
heissäldn kukin äiti - haluaa, ikas^
vattaa lapsensa sellaiseksi, että*' "Bt":
hyödyttää häntä.'Tästä syystä Yfh
DF, saniaUakun se pitää kaikist|
naisista, pyrkii Järjestämään alue-konfenrensseja,
joissa tyydytetään
heidän pyrkimyksiään. Sellaiset, ei­vät
missään tapauksessa estä hy­väksymistä
• yhteisiä laajoja päär ;
määriä. Tässä yhteydessä heitä pyy­detään
Icäyttämään kaikki voimansa
aseistariisunnan hyväksi. Vuosi, sit-;
ten naiset uskoivat, että tämä toi­minta
aiheutti^ sen, että presidentti
Eisenhower ja pääministeri Hrush­tshov
antoivat- yhteisen julistuksen.
Sen jälkeen on^ monia vaikeuksia
kohdattu. Nämä vaikeudet voivat
hidastuttaa ratkaisevan hetken tu­loa.
WH)F pyrkii aina tehokkaasti
työskentelemään^ heidän kalleim­man
toiveensa saavuttamiseksi "—^
heidän perheensä^, onnen ja maail­man
rauhan puolelta.
Maailman terästeollisuus tänään
Suoria sanoja
oikeistojohdoUe
Icokoomi&sen mieltä. Niinpäf kun se
nyt Julkisesti asettanut Hongan kan­nalle,
on selvää, että asia on lukos­sa
myös kokoomuksen osalta.?
' Vapauden tilaajamäärä on vuoden alussa noussut jossa-
• kin[ määrin siitä mitä se oli viime joulukuussa. Sie on mai-
/nio asia! Mutta työväenlehtien leviämiselle on aukeamassa
4-tälläkin mantereella entistä suuremmat mahdollisuudet sillä
! laajat kansanjoukot haluavat päästä sel\alle niistä peruson-
• gelmista, jotka ovat nyt-edessämme. Työtätekevät katsovat
I entistä-avarakatseisemmin korutonta totiiuttf jsup^
I t2n kasvoja; he haluayat^ tutkia ennakkoluulototmasti heitä j^da 'tyjöyäeiaehtieh tätkeyteen
»eniten huolestuttavia kysymyksiä-^ työttömyysongelmaa, nvlrvaitann Son iJsäirci lÄT^/lAn
l miksi pitää olla huolta vanhuudenpäivien turvasta tai sai-
; rastumismahdollisuudesta — ja ennenkaikkea sitä, miten me
[yoinune antaa oman vaatimattoman panoksemme yhteiseksi
• hyväksi.
*' Niille kansalaisillemme, jotka ovat vielä epävarmoja
i työväenlehtien tarpeellisuudesta, me haluamme sanoa kdi-
; ke^ä ystävyydessä: Kysymys ei ole uskosta, vaan eläväst|i
' elainästä — ei ole kysymys siitä mihin me Uskomme eikä lop-
; puifcädessä siitäkään, mitä me yksilöinä haluamme vaian
;sii^, mitä on nyt tapahtumassa. Näille kansalasillemme nie
i suosittelemme Vapauden tilaamista "kokeiluinieiessä", ni-i
menomaansimä mielessä, että he vertailevat arvostelevasti
Mje^temme ohjelmaa ja kannanottoja käytai^nöUisiin tapah-
; tumiin; täällä kotona ja ulkomailla. Jos toteatte^ s^Qlcaainnie
jpuoU vuotta kestäneen koetilauksen pe^ustee^9v .että lel^?
itemme ei toimi määrätietoisesti työtätekevien hyväksi, työt-tomyystilanteen
huojentamiseksi, rauhan asian edistamisek-
8l)?paheellisten ryhmäriitojen vähentämiseksi keskuudestam­me
ja yhteisymmärryksen ke­hittämiseksi,
silloin^on Vapau­dessa
todella sellaisia vikoja;
ettei sitä kannatakan tilata.
Mutta jos totuus lehdestämme
on sittenkin päinvastamen, sil­loin*
kannattaa jatkaa Vapau­den
tilaamista silloinkin, vaik­ka
Teille tulee ehkä muitakin
lehtiä.
Asiamiehille ja rnaisille sekä
Vapauden vakituisille lukijoil­le
me pyydämme esittää: Teh­käämme
perusteelliset alkuval­mistelut
levityskampanjaä var­ten
ja' huolehtikaamme siitä,
että Vapaus tulee saamaan
nmsaasti uusia tilauksia. Jo­kainen
lukija voi tässä yhtey­dessä
olla suurena apima. Pu-
^umaUa lehdeslämme naapu­reilleen,
typtovereilleen ja ys­tävilleen,
Vapauden lukijat
jagstattavat yleistä'~}nielen3ciin-nykyaikana.
3en lisäksi lehden
asiamiehet ja -naiset eivät, voi
parhaalla tididollaankaan kään­tyä
kaUdden kansalaistempie
puoleen. Mutta jos Sinä, arvoi­sa
lukija, osallistut aktiivisesti
levityslyöhön ja otat ystävät
täsi tilauksen ja annat sen jo­ko
paikalliselle asianuehelle
tai lähetät suoraan lehtemme
konttoriid, silloin saamme olla
varnrajä, että edessäolev^ tär­kein
tehtävämme tule loista­vasti
täytetyjcsi.
Hankkikaamme siis Vapau­delle
vähiiitääh 250 uiitt^ tir
lausta maaliskuim 15 'p:n"ja
huhtikuun 30 p:nä välisenä ai­kana!
PtiiDte ^pper^ . — - Pi
l^upertin työväenneuvosto syyttää
Canadian , Labor 'iCouhcilin olmini
"joka suhteessa väärässä — pöllit
tisestl, sääntöjen mukaisesti ja peri­aatteellisesti''
kun , se kielsi B.C.
Federation of Laborin lähettämästä
unionistien valtuuskunnan Kuu­baan.
Prince Rupertin työväentfeu
voston valtuuttamana sihteeri An-gus
Mcphee lähetti CLC:n presi­dentti
Claude Jodoinille oheeliisen
kirjeen:
."Neuvostomme määräyksestä kir­joitan
teille tämän protestin sen
johdosta kun Congressi on painos­tanut
B.C. Federation of Laboria
ettei se lähettäisi unien valtuus­kuntaa
Kuubaan.
".. . . Mahdollisesti ei koskaan
sitten Amerikan vallankumouksen
läntisellä pallonpuoliskolla ole ta­pahtunut
poliittisesti- ja taloudelli­sesti
niin tärkeää taistelua vapau­den
puolesta kun Kuubassa onnis­tuttiin
kukistaa Batistan hallitus.
Pidämmekö siitä tai emme, niin
Kuuban teollisuus- ja maatyöläiset
Castron johdolla ovat silminnähtä
vissä muuttaneet maaUmassa siir-tomaataistelun
suuntaa suuressa
määrin ja vaikuttaneet kylmän so­dan
taktiikkaan. Sen täyttä vaiku­tusta
ei ole vielä tunnettu.
". . . Tieteysti voidaan väitellä
Castron politiikasta; Sellaista mah­dollisuutta
ei ollut Batistan asiassa.
Unionistien näkökannalta on vai­keampi
löytää sen pahempaa hal­litusta,
joka antaa meille aihetta
tiedustella sitä raporttia, jonka mu­kaan
menneen Batistan hallituksen
•työväenrengeilläl^^' on .AFL--CIO:n
johtopaikkoja^ _
^^Kongressin ottamaa asennelta:j)n
vaikjea käsittää . . . unionistien neu
vostöja on vieraillut, ei vain Kuu­bassa,
mutta myös Venäjällä ;ja
Kiinassa —
Vieläkin vaikeampaa on käsittää
kun otamme huomioon hallituksen
erään puhemiehen ilmoitus että
maamme tervehtii kauppasopimuk­sia
Kuuban kanssa ja Diefenbaker-in
hallitus on kehoittanut työttö­mänä
olevia öljy- atomi- ja kemi-k^
aljtyöl^isiä etsimään työtä Kuu­basta.
Voiko kongressi oUa konser­vatiivisempi
kuin Diefenbakerin
haUitus?
"Kongressi ja ICFTUrn virkaili­joilla
on oikeus pitää omat mieli­piteensä.
Se on oikeus myöskin U-nionisteillä
ja heidän tulee saada
tietoonsa totuus; Ristiriitaiset ra­portit
tekevät sen mahdottomaksi
näin kauaksi. i.
. Millä oikeudella Kongressi
kieltää B.C. Federationin tekemän
päätöksen? lCFTU:n liittyminen
on vapaaehtoista; eikä CLC:n sään­nöissä
sitä määrätä enempää kuhi
konvenUonikaan ei ole tehnyt .sel­laista
päätöstä. Tämä päätös teh­tiin.-
siihen kuuluvien uniojen suu­ren':
enemmistön demokraattisen
tahdon mukaisesti vapaan keskuste­lun;
- jälkeen. Se on Federationin
päätös/^^Olemme neuvoneet Federa­tionin
hylkäämään Kongressin pää­töksen.
Demokratia on: vaikea saa­da
ja liian voimakas sivuuttaaksen-n^
S^iij «Kongressi on väärässä ^-r-poiiittiseti,
sääntöjen mukaisesti ja
periaatteellisesti. Keholtamme Kon­gressia
uudelleen/harkitsemaan se­kaantumistaan
siihen kuuluvan u-nion
päätökseen.
LYSTIÄ OLI OLLUT
Papukaija Ja kissa Jätettiin kah?
den kotiin. Kun talon väki palasi, oli­vat
molemmat aika lailla revityn
näköisiä.. Mutta papukaija tuumi:
— Jestanpoo, kun on ollut lystiä. :
VEGETAABIEN KIELTXi
Kasvissöyjän vaimo huutaa mies­tään
aterialle:
— Hei KaUe! Tule heti syömään
tai muuten ruoka kuihtuu.; r
Teräksen tuotanto ja sen käyt»
to toimivat edelleen teollistami­sen
tarkkoina mittareina. TerSs.
on tällä hetkellä ja epämääräi­seksi
ajaksi eteenpäin yhtä vält­tämätön
kuin ennenkin teoUisua-dessa,
rakennusalalla, liikennel^-
toksessav ynnä m,onilla muilla :a-loilla
Lisääntyvä teräksen käyttö
on avainasemassa . taloudellisen
kasvun edellytyksenä ja kuvasta­jana.
Löytyy tosin maita, joissa
teräksen tarve on vähäinen, mut­ta
tämä koskee niitä, jotka tuot­tavat'pääasiassa
vain erittäin kor­keasti
jalostettuja, valmiita tuot­teita.
Viime vuosina teniksen kil­pailijoiksi
ovat ilmaantuneet
muovi y.m. tekoaineet sekä ke-vytmetallitj
mutta teräksen kes­keistä
asemaa teoUistanUsössa nCj
eivät v<ä syrjäyttää: V u i M 0913 i
maailman koko terästuotanto oli
75 miljoonaa tonnit^ mi^tä vanho­jen
teräsmaiden' Englannin, Sab
san. Ranskan ja USA:n osutiS: oli]
5/6: Tuolloin niiden' mä'^en, jot-•
ka nyt muodostavat sosialistisen
taloussajueen, osuus maailman
terästiA)tannosta oli jokseenkin
olematon. Tällä hetkellä sosialis­tisten
maiden osuus maailman te­rästuotannosta
on miltei kolman­nes
eli yhtä suuri kuin Lansi-Eu-roopan
vanhojen teräsmaiden ja
suurempi kuin USA:n ja Canadan
yhteensä.
Rautamalmikaivosten avaaminen,
rauta- ja terästehtaiden sekä vals-saamoiden
rakentaminen vaatii
sunnnattomia pääomia. Niinpä ka­pitalistisissa
maissa vain suuret ja
harvat pankki- ja teoUisuusyhtymät
voivat hankkia ne varat, joita te­rästeollisuuden
investointi vaatiil
Nykyisin kussakin lännen teolli­suusvaltiossa
3—5 suurta monopo­lia
hallitsee koko kansallista teräs­tuotantoa.
Esimerkiksi. Länsi-Sak­sassa
terästeollisuutta hallitsee 5
suurta teräsyhtymää, jotka omista­vat
20 prosenttia koko Unsi-Sak-
5:an osakepääopiasta. Yhdb^allois-sa
lL_S,:Sieeän hfdlussa .onnoin
kolmasosa koko i^iaan terästuotan­nosta.
Tämän lisäksi on kolme muu-,
ta suurta teräsyhtymää, joiden o-suus
U. S. Steelin kanssa on noin
90 % koko tuotannosta.
Kapitalistinen terästeollisuus el
ole koskaan pystynyt käyttämään
hyväkseen koko kapasiteettiaan. E i
edes sota- ja varusteluaikoina tämä
ole onnistunut pitempää aikaa. Vuo­sien
1950—59 aikana kapitalistiset
maat tuottivat vuosittain 40 miljoo­naa
tonnia vähemmän kuin mitä
niiden tuotan1jo|upasiteetti qlisi
edellyttänyt,, Tämä merkitsi 400 jnil-joonanterästonnin
menetystä: Vii­meksi
kuluneen viiden vuoden aika­na
menetys «n ;ollut,p. 50 miljoonaa
tonnia. . . . ' "
Mitä tämä puute.'eli vajaakapasi-teetin
käyttö merkitsee esimerkiksi
alikehittyneille maille? Voidaan
mainita, että koko Afrikan terästar-ve
on koneiden, teoUisuusvarustei-den
ja kulutustavaroiden muodos­sa
juuri noin 50 miljoonaa tonnia
vuodessa. Nyt Afrikan maiden te­rästuotanto
on vain yksi prosentti
koko maailman terästuotannosta, jo­ka
on noin ^60—290 miljoonaa ton­nia.
/.
Ei edes lännen jättiläismäiset va­rustelut,
joiden kärjessä on USA.
pysty antamaan nykyaikana teräs­teollisuudelle
riittävää kiihoketta
täyden* kapasiteetin käytölle.
USA:ssa ja miltei kaikissa muis­sakin
läntisissä kapitalistimaissa on
suhteellisen pienet malmivarat.
Niinpä ne tyydyttävät yhä suurem­man
^^^''osan raaka-ainetarpeestaan
alikehittyneistä tai siirtomaista tuo­dulla
malmilla. Pitkistä merimat­koista
huolimatta tämä ^malmi on
halpaa, koska se on tuotettu keh­nosti
pakatulla puoliorjatyövoimal-la.
Tällä hetkellä kapitalististen mai­den
terästuotannosta 80 prosenttia
on keskittynyt viiden maan, USA:n
Länsi-Saksan, Englannin, Ranskan
ja Japanin teräsmcfnopolien käsiin.
Kuin otetaan lukuun myös muut
Euroopan hiili- ja teräsunionin
maat, Belgia—Luxemburg, Hollanti
ja Italia, on koko ryhmän osuus 90
prosenttia. Muiden erittäin väkirik­kaiden
maiden osuudeksi jää vain
10 prosenttia kokonaistuotannosta.
Luonnollisesti muutamaa harvan
kapitalistimaan teräsmonopoli tar­joaa
voimakkaan ja tehokkaan a-seen
alikehittyneiden 'maiden ja
siurtomaiden poliittiseen ja talou­delliseen
holhoamiseen ja orjuutta­miseen.
Näissä maissa,asuu noin
40 prosenttia koko maapallon väes­töstä,
mutta niiden ouus .teräksen
maailmantuotannosta on Vjain 3 pro­senttia.
• , ' "
Kapitalististen maiden terästuo­tannon
jyrkille konjunktuurivaih-teluille
:ja. ennen kaikkea., vajaakar
pasiteetin käytölle muodostaa täy*>
dellisen vfistakohdan sosialististen <
maiden terästuotanto ja sen kehi<
tys. Sellaista sanaa kuin käyttämä­tön
kapasiteetti ei tunneta ollen­kaan.
Miltei kaikissa niissäkin so­sialistisissa
Ihaissa, joissa ennen
toista maailmansotaa ei ollut min- <
käänlaista terästeollisuutta, on so-dan
jälkeen syntynyt oma teräste--
ollisuus, jonka kapasiteetti ja tuo­tanto
on kasvanut ja kasvaa voi­makkaasti
vuodesta toiseen. Täiiiä
johtuu siitä, että terästeollisuus"
näissä maissa on yhteiskunnan kä­sissä
^a sitä rakennetaan pitkäjänv
nitteisten taloussuunnitelmien puit><
teissä. ^ 7
Sosialististen maiden osuus maa­ilman
terästuotannosta oli .välit-•
tömästi sodan jälkeen vuonna ^
1959 noin 19 prosenttia, vuonna V
1955 noin 24 prosenttia ja viime {
Jatkuu 4:llä sivulla
PÄIVÄN PÄKIHA
Heillä morsian molemmilla on yhteinen
Suomen sosiaalidemokraattisen
puolueen pomot ja suurpääoman
ikioma kokoomuspuolue saavat nyt
sitten laulella luritella, että heillä
•'iilOiSi«q rao^emmilla on yhteinen";^
— i i a ; sosiaalidemokraattisen puo-iuccii
.paavi, \ äinärTanner kumppa­neineen
. . k.auhti niinittämään
lunnatusta kokoomusporvarista sor
siealidemDkraattisen presidentin
ehdokka&n. -
Jo on todella aikoihin eletty kun
ennin > mahtavalla suurpuolueella
S u Ä t f sosialidemokraattisella puo­lueella
ei enää omaa miestä, ei e-des
minkäänlaista työväenmiestä
nimitettäväksi presidentin ehdok­kaaksi,
yaan täytyy turvautua ko-koohiusporvariin
—• oikeuskansleri
Olavi Honkaan.
sEräällä itävällä se palautti mie­leen
vanhan Sven Tuuvan, joka töi­tä,
teki kaikkia päin mäntyyn kaik­ki
aina vaan. Niin uurastaa nyt
myös Suomen Sosialidemokraat-tipuolueen
korkein johto, mutta
'kaikki päin honkaa vaan".
Vielä ensimmäisen nwailmanso-dan
jälkeen väiteltiin Suomen työ-väenpiireissä
sosiaalidemokraattis­ten
johtajain todellisesta olemuk­sesta.
He itse puolustelivat luokka-sovittcluasennettaan
sillä, eltä^uu-det
olosuhteet vaativat muka uu­denlaisia
menettelymuotoja. Mutta
opportunismin ja luokkasovittelun
vastustajat vertasivat silloin sosiaa-lidem.
oikeistojohtajia retiisei-hin,
jotka punottavat tosm melkoi­sessa
määrässä pinnasta, mutta kun
pintaa vähän raapaistaan, niin~esjl-le
tulee vitivalkoista väriä.-'
Nyt eivät Suomen Sosiaalidemo­kraattiset
johtajat "punota" edes
pinnallisesti — heille kelpaa presi­dentin
ehdokkaaksi vanha kokoo
musporvari!
Ehdoton . tosiasia : nimittäin " on,
että hra Honkaa ei ole kukaan tä
hän päivään mennessä pitänyt sosi­alidemokraattina
- vaan pesunkestä
vänä kokoomusporvarina. Tosiasias­sa
Suomessa'on huhuiltu melko a-voimesti,
että kokoomuspuolue ai­koi
nimittää Hongan omaksi presi­dentin
ehdokkaakseen — mutta so­siaalidemokraattisen
puolueen kor­kein
johto ' taktikoi" sikäli, että
ehti nimittää hänet "ensiksi". Il­meisenä
"taktiikkana" on se, ettei
tarvitse jälestäpäin selittää miksi
puolue kannattaa huonossa huudos­sa
olevaa kokoomuspuolueen eh­dokasta;
nyt muka pj^detään ko­koomuspuolueen
kannatusta Sosi-alidemokraatticii
ehdokkaalle!
Halpaa teatteria!
Tämä kehityssuunta herätti eräi­tä
hyvin näielenkiintoisia kysymyk­siä.
Ensinnäkin, ovatko "voimamicr
het" lopi)Uneet Sosiaalidemokraatti­sen
puolueen johtoportailta? Tiede­tään
tosin, että herra Tanner on jo
vanha, katkeroitunut ukko, josta ei
ole enää kaluksi. Myös tiedetään,
että puolueen uusi voimamies. Väi­nö
Leskinen on saanut "lomaa" sos-dem.
puolueen kahsanedustajanteh-tävistä
ja muista toimista siksi kun
hän on.^Ahvenanmaalla lusimassa
vankilatuomioita-raitijuoppoudesta.
Mutta -rajoittuuko puolueen oi­keistojohdoUe
sopivatjienkilöt näi­hin
kahteen?
Mitä on tapahtunut esimerkiksi
kun huomioidaan Suomen eduskun-'
nan työväen enemmistöllä viime^;
aikoinä saavutetut parannukset
(työttömyysvakuutuslaki, kansan­eläkelaki
ja lomalaki mainitaksem­me
vain muutamia), että työtäteke­vien
mielessä voi olla työläistenkin
"taktiikkaa", nimittäin se, että kuri
työväenenmmistöi&estä eduskunnas^'
ta on ollut hyötyä pikkueläjille, niin'
eikö olisi taktillisesti oikein välitä
työväenmies myös presidentiksi?
Tanner ja" kumppanit pivät kui­tenkaan
halua työväenmiestä pre­sidentiksi—
ja juuri tämän "vaa-ran!
Liorjumiseksi he etsivät toisen­laista
ratkaisua tulevissa presiden>
tinvaaleissa— yhteistoimintaa ko^""
koomu]$3'en kanssa, kokoomusher-
Karl August Fagerholmille? Oliko Tan valitsemiseksi maan presiden-
Hongan nimittäminen Sbsdem. puo- tiksi.
lyeen presidentinehdokaaksi tarkoi- Torontolaiset ystävämme, Vapaan
tuksellinen märän rätin isku vasten
Fagerholmin kasvoja? Olihan hän­tä
pidetty" melko yleisesti puolueen
vahvimpana ehdokaskokelaana
Ja mitähän sanovat sosiaalidemo­kraattiset
työläiset, talonpojat ja
muut pikkueläjät kun heidän puo­lueensa
keulakuvaksi vedettim nyt
virallisestikin kokoomusherra.
"Taktiikan" kannalta k9tsoen
näyttää tässä järjettömyydessä ole­van
sen verran järkeä, että siten
menetellen yhtynyt oikeisto toivoo
pääsevänsä ^ maan politiikan muut?
tamisecn — 'vanhoihin hyviin,ai­koihin"
palaamiseen yleensä ja eri-koisesU
ulkoi^UittisesU.
Mutta dli tässä, "taktiikkakysy-myksessä"
huomioitava sentään työ-läistenklQ
mielialoja. Luulisimme
Sanan toimittajat sanovat jäävänsä
"kiinnostuksella odottamaan, miten
lopullisesti oikeuslansleri Hongan
ehdokkuus Suomen kansanvaltais­ten
(tarkoihaa porvarillisten) puo­lueiden
piireissä virallisesti vas­taanotetaan."
No, jokainen uskollaan ja toivol­laan
autuaaksi tulkoon. Ehdoton to­siasia
on kuitenkin,- että kokoomus­puolue
on ama aiheuttanut onnet­tomuuksia
Suomen kansalle ja val­tiolle,
eikä siltä ole nytkään mi­tään
hyvää odotettavissa. Siks^
jäämme mekin mielenkiinnolla of^
dottamaan ja toivomaan, että Suo^!
men kansa voisi torjua tämän mus­tan
taantumuksen uuden tulemis-yrityicsca—
Känsäkoura. r^.J,